Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus

Transkriptio

1 Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto

2

3 Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti! Merimiehet kutsuivat maitovalasta aikoinaan merten kanarialinnuksi. Älykkään eläimen kieli kiehtoo tutkijoita: maallikon korvissa kieli kuulostaa naksautuksilta, klikkauksilta, erilaisilta narinoilta ja kirskauksilta. Selvää on, että maitovalaat viestivät keskenään. Ihmiset eivät ole pystyneet murtamaan kielen koodia. Varsinainen viesti jää meille arvoitukseksi. Myös asiantuntijoille on tyypillistä oma kieli: lyhenteitä ja vierasperäisiä lainasanoja käytetään, ja toinen alan ihminen tietää heti, mistä on kysymys. Kuluttaja ja median edustaja voi kuitenkin olla ihan pihalla, eikä viesti välity oikein. Viestin perillemenoon tarvitaan yhteinen kieli, mutta tässä esityksessä kuulet pian myös muita vinkkejä, jotka auttavat tavoittamaan sekä median että kuluttajan.

4

5 Juurevasti lähelle arkea Viestinnässä kannattaa käyttää hyvää yleiskieltä, jotta mahdollisimman moni ymmärtää ja viestisi menee perille. Konkretia ja esimerkit avaavat vaikeankin asian. Mene lähelle ihmisten arkea. Varo substantiivipöhöä, turhia muoti-ilmauksia ja muita vitsauksia erityisesti teksteissä. Kirkas ajatus => selkeä lause. Monesti se ajatuskin kirkastuu, kun asia on puristettava tekstiksi. Maailma on yhä monimutkaisempi ja tiedon tulva on valtava. Siksi kiteyttäminen, tiivistäminen ja yksinkertaistaminen on tarpeen. Jos selkeän tekstin tuottaminen tuntuu vaikealta, nyrkkisääntönä voisi olla: YKSI AJATUS PER LAUSE RIITTÄÄ!

6

7 Yli uutiskynnyksen kuluttajan luokse Uutiskriteerit ja uutispäivän tarjonta ratkaisevat uutisvalinnat mediassa. Median välityksellä tavoitat kuluttajan ja suuren yleisön. Vilkkaana uutispäivänä kilpailu mediatilasta on kova, hiljaisempana päivänä vähemmän merkittäväkin asia voi saada julkisuutta. Uutiskriteerit ovat aina välinekohtaisia Tärkeimpiä kriteerejä mm. yleisyys, primaarius ja intensiteetti sekä ajankohtaisuus Yleisyys: mitä suurempaa ihmisjoukkoa asia koskee, sitä suurempi uutisarvo Primaarius: mitä tärkeämmästä ihmisten elämään vaikuttavasta asiasta on kyse, sitä suurempi uutisarvo Intensiteetti: mitä suurempi on asian vaikutuksen voimakkuus ihmisten elämään, sitä suurempi uutisarvo Ajankohtaisuus: onko asia ajankohtainen juuri nyt? Totuus: onko asia varmasti totta? Hankkeen alkaminen tai päättyminen ei ole koskaan uutinen, mutta jos hankkeessa on saatu aikaan jotain yhteiskuntaa tai arkea muuttavaa, siinä voi piillä uutisaihe!

8 Kuva: Kumma makoilija

9 Mieti näkökulma ja hio rakennetta Mediassa uutisjutun ja artikkelin rakenne on aina sama: kärjellään seisova kolmio eli tärkein ja raskain asia tulee heti alkuun. Iskevä ja dynaaminen otsikko herättää lukijan/katsojan huomion; unohda hillopurkkiotsikot ja muista että dynaamisessa juttuotsikossa on yleensä mahdollisimman elävä verbi. Jutun keskeinen viesti sanotaan jo ingressissä. Otsikoiden ja ingressin lisäksi huomiopaikkoja ovat kuvatekstit ja nostot. Raporteissa tms. asiantuntijateksteissä tyypillistä on, että tärkein asia tulee lopussa johtopäätöksissä tai tuloksissa. Mediaa varten rakenne kannattaa kääntää jo valmiiksi oikeaksi. Uutisjutun rakenne palvelee vastaanottajaa, joka saa tärkeimmän tiedon heti alussa. Hallinnolliset lätinät, kuten hanketiedot aina vasta jutun loppuun.

10

11 Ideoi kuvitusta ja visualisointia Asian havainnollistaminen ja visualisointi on yhä tärkeämpää, jotta aiheesi erottuu muusta uutistulvasta. Esimerkiksi televisiossa uutinen toteutetaan kuvin ja sanoin niin, että lähtökohtana on kuva, jota teksti tukee; minkälaisia kuvajaksoja tarvitaan uutisen sanoman välittämiseen katsojille? Jutun rytmi ja tempo, vaihtelevat elementit? Elävä kuva, still-kuvat, kuvakollaasit ja grafiikat sekä piirrokset Henkilökuva, tilannekuva vai symbolikuva? Luontokuvia voi mainiosti käyttää myös symboleina. Itse otettuihin kuviisi omistat kaikki oikeudet. Kuvaoikeuksien kanssa muuten tarkkana. Jos haluat aiheellesi julkisuutta, kannattaa miettiä myös sen visualisointia: valmiit visualisointivinkit voivat auttaa aiheen yli uutiskynnyksen. Voitko kertoa esimerkin jostakin työssäsi tärkeästä aiheesta ja siitä, miten olet visualisoinut sitä?

12

13 Tulevaisuuden huoltoasema Piirros: Tiina Paju

14

15

16 Kokeile eri kanavia Verkkosivut: sekä Motivan tuottamat sivustot että sidosryhmien portaalit ja sähköiset uutiskanavat ja blogit Printtimedia: valmiit lehtiartikkelit ja ilmoitukset sekä tiedotteet; toimittajatapaamiset ja tiedotustilaisuudet Uutiskirjeet (enimmäkseen sähköisinä nykyisin) ja sähköposti Painotuotteet ja muut materiaalit Seminaarit ja työpajat; muut tilaisuudet ja vierailut; esitelmät Yhteistyökumppaneiden viestintäkanavat You tube (video) ja muu sosiaalinen media: Facebook ja Twitter Radio: juttuvinkit, tuotetut jutut ja spottimainonta Bussien valomainokset (esim. Neonmedia) ja muu mainonta Televisio: juttuihin suuri kynnys ja mainoksiin harvoilla rahaa Mitä kanavia hyödynnät viestinnässä?

17 Hyödynnä viisaan liikkumisen brändiä Muistathan hyödyntää Viisaan liikkumisen brändiä Kriteerit brändin käyttöön Motivan extranetissä Tunnuksia suojatulle puolelle voi pyytää Sirpalta, Logoperhe käytössäsi eri tiedostomuotoina ja kieliversioina Markkinointiaineistoja Graafinen ohje Kenellä on jo brändiaineistot käytössä?

18 Palat loksahtavat paikalleen Se miten ja missä viestit on yhä tärkeämpää. Positiivisuus valtiksi viisaan liikkumisen edistämiseen. Houkutus on pakkoa parempi keino. Ihmisiin vaikuttaminen vaatii vaistoa ja herkkävireisyyttä. Kysymyksiä ja keskustelua? Minkälaisia ongelmia on tullut vastaan viestintäasioissa?

19 Kiitos. Kohta kevät herää! Kysy lisää: