ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA"

Transkriptio

1 1 ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA Ruotsin Suunnistusliitto laati vuonna 2008 suunnistusurheilun kehittämissuunnitelman. Se sisältää sekä tavoitteita ja toimintalinjauksia että käytännöllisiä ohjeita ja toimenpiteitä. Vaikka se tähtää huippuurheilijoiden menestykseen, sen kohteena on myös suunnistusta harrastavat ja harjoittelevat. Kehittämissuunnitelmassa panostetaan eri ikäryhmien (alle 13 -vuotiaat vanhemmat aikuiset) kehittymiseen suunnistuksessa ja esitetään kullekin ikäryhmälle parhaiten sopivia toimenpiteitä. Suunnitelmassa lähdetään kokonaisajattelusta: suunnistuksessa yhtyvät niin fyysinen kunto, suunnistuksen tekniikka kuin mentaaliset taidotkin. Tämän kokonaisuuden toimiminen ratkaisee viime kädessä menestyksen. Sen vuoksi näitä osa-alueita tulee kehittää ja harjoitella toisiinsa liittyvinä. Ne tulee ottaa mukaan jo suunnistuksen opettamiseen ja harjoittelutilanteisiin. Kehittämissuunnitelma sisältää - lajin fyysistä kuntoa, suunnistuksen tekniikkaa ja mentaalisia taitoja koskevan vaativuuksien analyysin sekä - näitä valmiuksia koskevat kehittämisen toimenpiteet eri ikäryhmissä. Suunnistusta on käsitelty ikäryhmittäin. Kullekin ryhmälle on kiteytetty sen oma toiminta-ajatus - alle 13 v.: suunnistus on mukavaa v.: rakastan suunnistusta haluan oppia ja harjoitella enemmän v.: haluan toteuttaa itseäni suunnistuksen kautta - nuoret aikuiset: haluan löytää rajani ja saavuttaa huipun - vanhemmat aikuiset: haluan voittaa maailmanmestaruuden Kehittämissuunnitelman valmistelua on vetänyt Ruotsin suunnistusliiton maajoukkuepäällikkö Pekka Nikulainen, entinen suomalainen huippusuunnistaja. ELITPLANEN löytyy seuraavasti: siitä ledare, siitä utvecklingsplanen, siitä Elitplanen Suomen suunnistusliitto laati v oman lajianalyysin. Siinä korostuvat fyysiset ja tekniset taidot. Mentaalipuoli jää vähemmälle. Analyysissä viitataan ELITPLANEN:ssa mainittuihin mentaalisiin taitoihin. Mentaaliset taidot suunnistuksessa ja muussakin urheilussa ELITPLAN -kehittämissuunnitelma esittelee konkreettisella tavalla suunnistuksessa tarvittavat mentaaliset taidot ja niiden yhteyden muuhun valmennukseen. Mielestäni ansiokasta on se, että kehittämisohjelmassa on käytännöllisellä tavalla otettu huomioon myös eri-ikäisten lasten ja nuorten mentaaliset valmiudet ja kehittämiskohteet. Kehittämissuunnitelmassa esitettyä voidaan soveltaa myös muuhun urheiluun ja valmennukseen. Mielestäni siitä on hyötyä erityisesti lasten ja nuorten valmennuksesta kiinnostuneille, esimerkiksi Urheiluakatemioiden piirissä toimiville. Itse hyödynnän tätä toimiessani Satakunta Sports Akademyn mentaalisena valmentajana. Olen tarkastellut kehittämissuunnitelmaa mentaalisten taitojen kannalta. Muistakin suunnistuksen osaalueista (fyysinen kunto, suunnistuksen tekniikka) kiinnostunut voi käydä katsomassa niitä em. wwwsoitteesta. Olen melko vapaalla kädellä kääntänyt mentaalisvalmennusta koskevia osia. Tämä on esitetty seuraavilla sivuilla. Markku Gardin Urheilupsykologi Pori

2 2 SUUNNISTUKSEN MENTAALISET VAATIMUKSET Lähes kaikki maailman terävimmällä huipulla olevat nais- ja miessuunnistajat ovat hyödyntäneet systemaattisesti mentaalista valmennusta pitkän aikaa omalla urallaan. Muutkin käyttävät tiedostamattaan joitakin mentaalisia menetelmiä, useimmiten mielikuvaharjoittelua ja sisäistä puhetta. Yleensä mentaalinen harjoittelu liittyy muuhun suunnistuksessa tarvittavien taitojen tai fyysisen vahvuuden kehittämiseen. Useimmilla huippusuunnistajilla on vahva motivaatio, hyvä itseluottamus sekä keskittymiskyky. Suunnistuksessa perinteisesti suurin paino on fyysisessä ja teknisessä harjoittelussa tai suorituksessa. Mentaalisten taitojen tai vahvuuksien kehittämiseen panostetaan vähemmän. Ruotsin suunnistusliiton raportin (Elitplanen) mukaan kaikkia osa-alueita tulee vahvistaa. Suhteellisesti eniten tulisi lisätä mentaalista valmennusta. Fyysinen, tekninen ja mentaaliharjoittelu tulisi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi jokaisen suunnistajan harjoittelussa. Minulla on pieni kirja, johon kirjoitan, miten tahdon toimia. Laadin itselleni avainsanat, jotka ohjaavat minut oikeisiin asioihin ja ajattelemaan oikeita asioita. Minulla on lämmittelyä varten erityiset rutiinit. Niiden avulla osaan toimia oikein juostessani. Minulla on myös mentaalinen suunnitelma siitä, mitä ajattelen ja miltä minusta tuntuu kun kilpailen. Helena Jansson Kenen kanssa puhut eniten? Itsesi kanssa. Ole huolellinen, mitä sanot itsellesi. Marita Skogum Hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on osata keskittyä uudelleen, jos häiritsee keskittymistä: Tunsin äkkiä itseni hermostuneeksi ennen starttia. Olin odottanut tätä päivää vuoden. Hengitin syvään ja löysin uudelleen oman keskittymiseni. Thierry Gueorgiou Suurin syy siihen, miksi huippusuunnistaja ei aina onnistu 100 % on se, että he keskittyvät ns. ulkopuolisiin asioihin: kanssakilpailijoihin, sijoitukseen tai muihin oman kontrollin ulkopuolisiin asioihin. Mentaaliset taidot, mentaaliset valmiudet On aika hyvin tiedossa, mitkä mentaaliset taidot ovat keskeisiä optimisuorituksen kannalta. Niiden painotus saattaa vaihdella urheilulajeittain. On tärkeää huomata, että eri taidot liittyvät toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan. Suunnitelmassa esitetään 10 sellaista erilaista mentaalista taitoa, jotka ovat tärkeitä suunnistajan menestyksen kannalta. Joitakin niistä on hyvä alkaa harjoitella jo lapsena. Valmiuksia voidaan harjoitella ja toimintaa kehittää jatkuvasti yhdessä muun harjoittelun kanssa ja yksilön tilanteen mukaisesti. Kilpailumatkan pituus Kun verrataan eri suunnistusmatkojen pituuksien mentaalisia vaatimuksia, voidaan havaita kaksi erityisvaatimusta. Mitä lyhyempi kilpailumatka, sitä enemmän ns. ulkopuoliset tekijät (kisa-alueen tapahtumat ja henkilöt, yleisö, kuulutukset) vaikuttavat kilpailusuoritukseen. Sprintissä ja osittain myös keskimatkoilla tulee toimintaan kiireen tuntu: suunnistus jää vähemmälle, kun kiirehditään (hyökätään) liian nopeasti ensimmäisille rasteille. Tässä on se vaara, että kilpailu ei suju kovin hyvin.

3 3 Pitkillä ja erikoispitkillä matkoilla ns. sisäiset tekijät vaikuttavat enemmän: oma sisäinen puhe itselle, itseluottamus, väsymys. Viesteissä taas osuudet vaihtelevat. Erikoisvaativuudet voivat olla em. matkan pituuden mukaisia. Tämän lisäksi suunnistaja joutuu tekemään myös taktisia valintoja sen mukaan, minkä matkan hän juoksee, kuinka suoraan suunnistaa, juokseeko jonossa, peesaanko vai tekeekö omia ratkaisuja. Kymmenen mentaalista taitoa, valmiutta Kunkin taidon kuvauksen jälkeen esitetään arvio sen merkityksestä eri ikäryhmille. Taidon merkitystä arvioidaan asteikolla 1-5 (suurin merkitys) 1. Itseluottamus Itseluottamus on sitä, että uskoo mahdollisuuteensa ja omaan kykyynsä suoriutua (kilpailu)tehtävästä. Hyvä itseluottamus ei synny automaattisesti itsestään. Se on seurausta useasta sellaisista tilanteesta, joissa suunnistaja on onnistunut haasteissaan. Se on myös sitä, että hän on saavuttanut tämän onnistumisen tunteen ja säilyttänyt sen. Itseluottamus voi olla erilaista eri tilanteissa. Se voi muuttua joskus nopeastikin niin positiiviseen kuin kielteiseenkin suuntaan. Itseluottamuksen vahvistaminen on tärkeää erityisesti osana nuorten mentaalista valmennusta. Tärkeää on myös se, että suunnistaja osaa nopeasti palauttaa itseluottamuksensa silloin, kun jokin tapahtuma on sitä heikentänyt. Henrik (nuori suunnistaja) on sitä mieltä, että oman alueen maastossa on helppo suunnistaa (= hyvä itseluottamus). Sen sijaan jonkun muun tyyppisessä maastossa suunnistus on vaikeampaa (= huono itseluottamus). Muutama hyvä kilpailu tässä vieraammassa maastossa lisää itseluottamusta kilpailla tämäntyyppisessä maastossa. Tulevat kilpailu sujuvat oikein hyvin Motivaatio Motivaatio on oma sisäinen tahto tai vetovoima, joka saa meidät tekemään asioita, mm. suunnistamaan. Esimerkkejä vetovoimasta, joka saa meidät motivoitumaan: ilon tunne, kaverisuhteet, joukkue, haaste, miellyttävä jännitys. Motivaation luominen ja ylläpito on yksi tärkeimmistä asioista, jotta urheilija voi onnistua ja kehittyä suunnistajana. Motivaation vaikuttaa myös selkeät ja haasteelliset tavoitteet. Myös positiivinen ja miellyttävä ilmapiiri lisää motivaatiota. Helena on nuorisovalmentaja. Hän aloittaa jokaisen harjoituksen hauskalla leikillä. Hän huolehtii siitä, että hän sanoo jokaisessa harjoituksessa jotakin positiivista jokaiselle lapselle. Näin hän haluaa luoda iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä luo ja lisää motivaatioita Rentoutuminen Hengityksen ja lihasjännityksen hallinnalla voidaan rentoutua niin ennen harjoitusta kuin kilpailuakin. Kun hallitset rentoutumisen, voit hallita myös ajatuksiasi ja löytää hyvän tunnelman harjoittelua/kilpailua varten. Jokaisen suunnistajan on hyvä selvittää itselleen, miltä hyvä harjoittelu- /kilpailutunnelma tuntuu. Tämä voidaan löytää esim. käymällä läpi aikaisempia onnistuneita harjoittelu-/kilpailutilanteita ja tunnistaa niissä olleet tunteet.

4 4 Leena valmistautuu tärkeään suunnistuskilpailuun. Tunti ennen starttia hän etsii rauhallisen paikan ja rauhoittaa itsensä suorittamalla lyhyen rentoutusharjoituksen. Silloin hän keskittyy syvään ja rauhalliseen hengitykseen sekä rentouttamaan keskeiset lihaksensa (jalat, käsivarret, posket esim.). Tämän jälkeen hän tuntee olevansa valmiina kilpailuun. Hän tuntee, että tänä päivänä tulee olemaan mukavaa. alle 13 v v v. nuori aik. vanh. aik Sisäinen keskustelu (itse puhuttelu) Käymme jatkuvasti sisäistä keskustelua itsemme kanssa. Vahvistaaksemme itseämme ja kehittyäksemme niin ihmisinä kuin suunnistajinakin on tärkeää, että tämä itse puhuttelu on myönteistä. Ensin meidän tulee tunnistaa ja olla tietoisia millaisia ajatuksia tai sisäistä puhetta (myönteisiä tai kielteisiä) mielessämme esiintyy. Vasta tämän jälkeen voimme työskennellä vahvistaaksemme positiivisia ajatuksia ja kääntääksemme negatiiviset myönteisiksi. Ohjataksemme sisäistä keskusteluamme tai itsemme puhuttelua voimme käyttää ns. vahvistavia ilmaisuja tai sanoja. Niiden tulee olla lyhyitä, positiivisia ja nykyajassa (preesensissä), esim.: olen vahva, suoraan eteenpäin, rentoa lentoa, kierrä oikealta, olen hyvä kalliomaastossa. Lotta suunnistaa pitkää rastiväliä. Hän alkaa tuntea väsymystä ja ajattelee, että hän selviää, kun seuraa muita suunnistajia. Tämä on luonteeltaan kielteinen ajatus. Se pitää muuttaa positiiviseksi. Tuon sijaan hän voisi ajatella, sanoa itselleen: olen pirteä, olen vahva. taistelen loppuun saakka. Tästä voi ottaa opiksi: Tästä minulle on hyötyä minulle seuraavassa kilpailussa Keskittyminen Suunnistus asettaa suuret vaatimukset keskittymiskyvylle. Tämä tarkoittaa sitä, että pystyy ohjaamaan ajatuksiaan, että toimii vain nykyhetkessä (tässä ja nyt) ja että osaa torjua jatkuvasti esiintyviä häiriötekijöitä. Selkeät tavoitteet ja korkea motivaatio parantavat mahdollisuuksia hyvään keskittymiseen. Myös toimivat rutiinit niin kilpailuun valmistautumisessa kuin itse kilpailussakin edistävät hyvää keskittymistä. Stefan on muodostanut ja kirjoittanut ylös rutiinit siitä, mitä hän tekee ja ajattelee maastossa kilpailun aikana. Hän tietää mitä tekee, kun on lähdössä ja kun suunnistaa maastossa. Hän tuntee olonsa turvalliseksi ja on hyvin keskittynyt tekemiseensä kussakin vaiheessa Uudelleen keskittyminen Taito keskittyä uudelleen on ehkä tärkein tekijä kilpailun tuloksen kannalta. Suunnistuskilpailun aikana voimme kohdata monenlaisia häiriötekijöitä. Tällainen omaa suoritusta ja keskittymistä häiritsevä asia voi olla esim. toinen kilpailija maastossa, reitillä pummaus, oksan lyönti silmään, kuulutuksen kuuluminen. Tällaiset häiriötilanteet vaativat sen, että osaat nopeasti keskittyä uudelleen omaan suunnistukseen. Uudelleen keskittymisessä voidaan käyttää ns. avainsanoja (liipaisinsanoja tekemiselle): sanot jotakin sellaista tai teet jonkin sellaisen eleen, joka saa sinut keskittymään omaan sen hetkiseen tekemiseen.

5 5 Jotta voisit nopeasti käyttää avainsanoja kilpailutilanteissa, sinun on ensin luotava ne omaan käyttöösi ja sen jälkeen harjoiteltava niitä säännöllisesti suunnistusharjoituksissa ja kilpailuissa. Jenny juoksee kilpailussa. Kaikki sujuu hyvin. Rastit ovat siellä, missä niiden pitääkin olla. Yhtäkkiä hän näkee hirven etäällä metsän reunassa. Hän menettää keskittymisensä ja silmänräpäyksessä hän tuntee kuinka vallinnut hyvä tunnelma katoaa. Jenny on kuitenkin harjoitellut, kuinka keskittyy uudelleen suunnistukseensa, hän sanoo avainsanat hiljaa mielessään. Keskittyminen palaa nopeasti ja hän leimaa seuraavalla rastilla Tavoitteiden asettaminen Tavoitteiden asettamisen menettely on lähtökohta henkilökohtaiselle kehittymiselle. Tavoitteiden tulee olla riittävän tarkkoja ja kohdennettuja, haastavia sekä realistisia. Niiden tulee kohistua niin lyhytaikaisiin kuin pitkän aikavälinkin tekemisiin. Niiden tulee koskea kilpailujen lopputuloksia (sijoitus, ranking..), kilpailun aikana tehtäviä suorituksia (rastinotto, reitinvalinta, keskittyminen pitkän välin suunnistuksessa..) ja ns. tunnetavoitteita (olen rauhallinen, nautin suunnistuksesta, onnistun niin kuin kykyni edellyttävät). Kilpailun aikana keskitytään suoritus- ja tunnetavoitteisiin. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, että henkilö oikeasti ja sisimmässään hyväksyy ne. Niiden tulee olla myös sellaisia, että henkilö osaa itse arvioida niiden toteutumista. Tämä edellyttää, että suunnistaja osaa analysoida tekemisiään ja käyttäytymistään sekä tarkoituksiaan ja arvostuksiaan. Tavoitteiden tulee olla positiivisia ja sellaisia, että suunnistaja todella haluaa niiden toteutuvan. Tärkeintä on, että MINÄ haluan niitä, ei esim. valmentajani tai vanhempani. Tavoitteita voidaan asettaa esim. seuraavien kysymysten avulla: - mikä on minulle tärkeää suunnistuksessa? - mitä haluan parantaa? - mitä haluan saavuttaa? - miksi haluan saavuttaa nämä tavoitteet? Jokaisen kilpailun jälkeen tulee arvioida huolellisesti, mitä kilpailussa tapahtui: - mikä meni hyvin? - minkä olisin voinut tehdä paremmin? - mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tulostavoite: olen kymmenen parhaan joukossa MM-kilpailuissa Suoritustavoite: tarkasti rastille vähintään 90 % rasteista vuoden tärkeimmissä kilpailuissa Onnistumis-/tunnetavoite: tunnen itseni rennoksi ja rauhalliseksi kilpailuissa Mielikuvat, visualisointi Aivojen on vaikea erottaa kuviteltu tapahtuma todellisesta. Sen vuoksi tapahtumien tai taitojen kuvittelu ja visualisointi (kuvan luominen mielessä) on tärkeä taito itsensä kehittämisessä. Mielikuvaharjoittelussa urheilija näkee ja kuvittelee itseään tekemässä hyvää suoritusta tai toteuttamassa tavoitettaan. Vaikutus on tehokkain silloin, kun kuvitteluun liittyy useita eri aistituntemuksia: näkeminen, kuuleminen, tunteminen, haistaminen. Mielikuvan luominen voi tapahtua periaatteessa kahdella tavalla. Toisaalta suunnistaja voi nähdä itsensä ikään kuin filmissä suorittamassa suunnistustaan tms., olemalla katsomossa. Toisaalta hän voi olla itse suorittamassa tehtäviä, olla itse filmissä pääosassa. Kukin henkilö voi valita itselleen parhaiten sopivan menettelyn. Tärkeää on, että henkilö tuntee mielikuvaharjoittelussa, että on miellyttävää olla mukana tekemässä. Muussa tapauksessa on vaara, että henkilö yhdistää kielteisiä kokemuksia tilanteeseen.

6 6 Pellen on tarkoitus juosta ensimmäistä kertaa avausosuus Tiomilassa. Hän tuntee olonsa epämukavaksi ennen tätä tärkeää tehtävää. Muutama kuukausi ennen viestiä hän alkaa kuvitella ja nähdä itsensä tässä tilanteessa. Hän näkee itsensä lähdössä ennen starttia, startin jälkeen, kun suunnistus alkaa ja kuinka hän juoksee kilpailun aikana. Kaikki sujuu niin kuin hän on ajatellut ja siirtyy kärkeen. Hän käy tämän läpi mielessään satoja kertoja ennen kilpailua. Ja kun hän seisoo lähtöviivalla kilpailupäivänä, hän tuntee olonsa turvalliseksi ja varmaksi: hän tulee tekemään hyvän kilpailun, koska hän on suorittanut sen ajatuksissaan monta kertaa Ennalta arvaamattomista tapahtumista selviytyminen Jokainen kohtaa ennemmin tai myöhemmin tapahtumia, jotka hän kokee negatiivisiksi, ikäviksi tai epämiellyttäviksi. Urheilija voi sairastua. Hän voi loukkaantua. Häntä ei valitakaan joukkueeseen edustamaan maataan tai seuraansa. On tärkeää, että henkilö osaa käsitellä tällaiset tapahtumat ja siten hallita tilanteet. Tämä voidaan tehdä monella tavalla: tehdä töitä niin, että ongelma poistuu tai muuttaa sitä, miten kokee tapahtuman tai sopeutua tilanteeseen. Pelle on loukannut jalkansa niin, että hän ei voi juosta kovalla maastopohjalla. Hän ei voi osallistua ollenkaan joihinkin sprinttikilpailuihin. Pellen selviytymisstrategia voi olla se, että hän sopeutuu tilanteeseen ja päättää panostaa muihin kilpailumatkoihin. alle 13 v v v. nuori aik. vanh. aik Jännityksen hallinta Taito hallita omaa jännitystään on tärkeää parhaan mahdollisen suorituksen tekemiseksi. Kysymys voi olla niin jännityksen alentamisesta kuin sen nostamisestakin, riippuen tilanteesta. Jännityksen hallinnan tavoitteena on kontrolloida omia ajatuksia ja saada itsensä sopivaan tunnetilaan juuri ennen harjoitusta tai kilpailua. Mikä on sopiva jännitystila? Se vaihtelee urheilijoittain. Kunkin täytyy selvittää omalta kohdaltaan hänelle sopiva jännitystaso. Se voidaan tehdä mm. niin, että suunnistaja kysyy itseltään, miltä hänestä pitää tuntua silloin, kun hän harjoittelee tai kilpailee onnistuneesti. Linda valmistautuu suunnistamaan viestin viimeisen osuuden. Hän tuntee itsensä laiskaksi ja veteläksi. Onnistuakseen suorituksissaan Linda tarvitsee taitoja, joilla hän voisi nostaa jännitystasoaan sytyttääkseen itsensä kilpailuun. Onneksi Lindalla on hyvä valmentaja/joukkueenjohtaja, joka auttaa Lindaa löytämään oikean tavan ajatella ennen oman osuuden alkamista. Myös joukkuetoverit tukevat Lindaa. Linda ajattelee nyt, että tulee olemaan hienoa juosta omaa osuutta ja hän tuntee itsensä oikein teräväksi Rutiinit, automatisointi Raportissa automatisointia on käsitelty suunnistuksen teknisten vaatimusten yhteydessä. Rutiineja ja automatisointia voidaan pitää myös eräänä keskeisenä mentaalisena valmiutena ja taitona, joka vaikuttaa hyvään suorituksen. Tästä syystä otan tämän asian keskeiset näkökohdat mukaan mentaalisten taitojen yhteydessä.

7 7 Automatisointi liittyy kykyyn keskittyä. Ihmisen aivot ja muisti ei pysty käsittelemään samanaikaisesti monia erilaisia asioita ja tapahtumia. Sen vuoksi on hyvä automatisoida, tehdä rutiineiksi niin monta asiaa kuin mahdollista. Silloin voidaan keskittyä oleellisempiin. Kuntosuunnistaja havainnoi ja keskittyy lähes kaikkeen. Huippusuunnistaja on luonut toimivat rutiinit suurimmalle osalle suunnistuksestaan ja keskittyy pääasioihin: kartan ja maaston tulkinta, mielikuva tulevasta maastosta, vaihtoehtojen arviointi, valintojen ja päätösten tekeminen. Suunnistuksessa voit automatisoida paljon, esim.: - lähtöön valmistautumisesi - kartan lukeminen juostessasi - rastityöskentelysi (rastikuvauksen lukeminen, koodin lukeminen, rastilta lähteminen seuraavalle rastille ) - miten katsot pitkän reitin, aloita takaapäin seuraavan rastin ottamisesta alkaen, tee nopea arvio etäisyyksistä - visualisoi (sinulla on aina kuva ajatuksissasi siitä, miltä maasto näyttää edessäpäin valitsemallasi reitillä), tapa visualisoida voidaan automatisoida, mutta itse visualisointi on aina enemmän tai vähemmän tietoinen tapahtuma, johon pitää keskittyä - miten suhtaudut mahdollisiin häiriötekijöihin (muut kilpailijat, pummaus, yllättävä vesisade..) - omat avainajatukset ja -avainsanat keskeisille asioille, joita kohtaat suunnistuksen aikana - nosta katsetta ja etsi maastosta havaittavat kohteet pitemmältä etäisyydeltä - suuntaudu ja suunnista aina eteenpäin Rutiinien luominen ja toiminnan automatisointi vaatii runsaasti toistoja ja harjoittelua. On tärkeätä, että automatisoit sellaiset oikeat ja sinulle sopivat tekemiset, jotka auttavat sinua keskittymään oleellisimpiin asioihin. On hyvä tietää, että tietoinen keskittyminen tekemisen tekniikkaan yleensä haittaa automaattista toimintaa ja rutiinien toimivuutta. Avainsanat ohjaavat rutiinien käynnistymiseen ja anna vain tapahtua -tunteeseen. On hyvä valmistautua myös ennalta arvaamattomiin tapahtumiin. Silloin vaaditaan rutiineista luopumista ja joustavuutta. IKÄRYHMITTÄISET MENTAALISEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kehittämissuunnitelmassa (Elitplanen) esitetään myös ikäryhmittäiset keskeiset kehittämistavoitteet. Suunnitelmassa on yhdistetty tekniikan ja mentaalisten taitojen kehittäminen. Seuraavassa on tiivistelmä esityksistä. Tekninen ja mentaalinen kehittyminen, alle 13 -vuotiaat Tavoitteeni: suunnistaminen on mukavaa. Suunnistamisen pitää olla hauskaa. Voin tehdä sitä joka päivä, jos haluan. Kyse on suurelta osin siitä, että voin leikkiä ja harjoitella karttojen kanssa. Karttojen tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä. Niitä voi olla kotona, keittiön pöydällä, yöpöydällä, sängyn alla. Kartat voivat olla erityyppisiä. Karttoja olisi hyvä olla lähiympäristöstä ja lähimaastosta. Silloin voin leikkiä karttojen kanssa. Voin laatia omia kilpailujani ja tehdä myös kadonneen aarteen metsästäjän seikkailuja koulun jälkeen ja juhlapyhinä. Ryhdyn piirtämään reittejä erilaisille kartoille. Piirrän myös omia mielikuvituskarttoja. Kehitän kykyäni visualisoida maastoja kun olen katsonut karttaa, kuvittelen miltä maasto näyttää. Metsäkartat voivat olla vaikeita jo tässä vaiheessa. Niissä tulisi olla korkeuskäyriä ja muita yksityiskohtia varsinkin silloin, jos alue on selkeä ja tiettyyn alueeseen rajattu. Näen selviä kohteita kartalta. Voin tehdä tutusta alueesta karttoja eri mittakaavaan (1:500, 1: 1000, 1:2000). Silloin voin oppia jo tässä vaiheessa ymmärtämään korkeuskäyristä, mikä on suppa, nenä tai notko.

8 8 Itseluottamus ja motivaatio Tässä iässä mentaalisista valmiuksista korostuvat itseluottamus ja motivaatio. Ohjaajien on hyvä tarjota hauskoja ja sopivan vaativia harjoituksia. On hyvä luoda sellaista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, jossa kukin yksilö voi kehittyä omaan tahtiinsa. On tärkeää, että ohjaaja tunnistaa ja hyväksyy sen, millä tasolla kukin nuori on. Näin vahvistetaan itseluottamusta. Samalla henkilön motivaatio kasvaa olla mukana joukossa ja oppia uusia asioita. Tässä iässä olevia voidaan opettaa omaan sisäiseen positiiviseen keskusteluun / itse puhutteluun. Nuorien voidaan antaa kokeilla rentoutusharjoittelua rauhallisessa ympäristössä. Mitä tehdä? - Karttaharjoituksia. Paljon kartan kääntämistä maastoksi ja päinvastoin. Karttakävelyjä: erilaisia karttatyyppejä, harjoituksia lähialueilla, karttaleikkejä, piirretään omia mielikuvituskarttoja.. Kysymys on pitkälti siitä, että innostutaan kartoista. - Nosta katse (suuntaudu eteenpäin). Opettele nostamaan katse ja ajattelemaan sitä, mitä tämän näkymän jälkeen tulee. - Suunnittele. Kun opit ymmärtämään karttaa, alat havaita reitinvalinnan mahdollisuudet: oikea reitinvalinta on nopein tie rastille - Keskity oleellisimpaan suunnistuksessa. Varmuus on edelleenkin tärkeää. Mutta asteittain voi siirtyä vauhdin tunteeseen (eteneminen tarkan paikkavarmuuden sijaan). Tämä on tärkeää suunnistuksessa. - Käyräsuunnnistuksen alkeet. Ymmärrä käyrien merkitys. Koe ahaa-elämyksiä. Suunnistajan ehkä tärkein valmius on ymmärtää ja tulkita karttaa laajasti, kokonaisuudessaan. Tässä korkeuskäyrien ymmärtäminen ja niiden tunnistaminen maastossa on suunnistuksen tekniikan tärkeä taito. - Sisäinen keskustelu. Ota selvää harjoitusten yhteydessä, mitä sanoja nuoret käyttävät itsestään ja mitä he puhuvat eri tilanteissa. Kannusta nuoria kehumaan itseään. - Itseluottamus. Pane nuoret seuraamaan toistensa tekemisiä ja sen jälkeen kertomaan, missä he onnistuivat tai minkä he tekivät hyvin. Jokaisesta suunnistuskaverista pitäisi mainita vähintään kolme tällaista asiaa. Tekninen ja mentaalinen kehittyminen, vuotiaat Tavoitteeni: jännityksen hallinta ja kehittyminen Olen jo jonkin verran oppinut analysoimaan suunnistukseen liittyviä ajatuksiani. Nyt panostan vielä enemmän selvittämään sitä, mitä oikeasti ajattelen, kun suunnistan. Teen suunnitelman jokaista rastiväliä varten: mitä luen kartalta, ovatko ne keskeisiä opasteita vai pieniä yksityiskohtia, pidänkö katsettani ylhäällä ja eteenpäin? Tuntuu vaikealta keskittyä koko ajan juostessani rastiväliä. Mutta mitä enemmän olen tietoinen omista ajatuksistani juoksun aikana, sitä paremmin voin itse hallita niitä. Näin voin tietoisesti pitää keskittymisen suunnistukseni aikana. Olen ensimmäistä kertaa alkanut rakentaa, suunnitella suunnistustani. Olen rakentanut luonnoksen suunnistukseni huoneentauluksi : kuinka haluan suunnistaa ja mitkä ovat tärkeimmät rutiinini (mitä automatisoin omassa suunnistuksessani). Tämä ohjaa myös harjoitteluani: mitkä ovat kunkin harjoituksen tavoitteet, mitä haluan oppia ja missä kehittyä tässä harjoituksessa. Kun olen alkanut ymmärtää toimintaani ohjaavat rutiinit, minulla on mahdollisuus ottaa ne mukaan fysiikkaharjoituksiini. Rastien välisen suunnistamisen suunnittelu on minulle tärkeää. Voin harjoitella sitä vaikka jokaisen fysiikkaharjoituksen yhteydessä: tuolla on rasti, tarkistan jo nyt suunnan sieltä seuraavalle rastille, tarkistan koodin, leimaan, teen suunnitelman reitistä seuraavalle rastille. En välttämättä tarvitse mukaani karttaa, osaan visualisoida tilanteet ja vahvistaa oikeita rutiineja. Kun olen seuran intervalliharjoituksissa, harjoittelen nosta katsetta rasittavan harjoituksen aikana. Tai kun juoksen pururadalla, otan jonkun todellisen kilpailun kartan mukaan ja suunnistaa sen reitit uudelleen käyn läpi sen kaikki osat: tunteet ja ajatukset ennen starttia, lähtöhetki ja sitten järjestelmällinen suunnistus oman huoneentauluni mukaisesti aina maaliin saakka.

9 9 Teen jälkipuintia. Olen myös alkanut pohtia ajatuksiani: kuinka olen pelkistänyt/yksinkertaistanut ja keskittynyt oleellisimpiin, millainen oli suunnitelmani, missä keskittymiseni häiriintyi ja miksi. Käyn suunnistusta läpi myös muiden kanssa. Voin oppia paljon muilta suunnistuskavereilta. Ja on tärkeää, että minulla on mahdollisuus siihen. Olen löytänyt omat ajatukseni ja se on jännittävää, voin kehittää niitä aina, kun haluan. Oman toiminnan ja kehittymisen pohdiskelua Tässä ikävaiheessa nuorten on hyvä alkaa pohdiskella ja arvioida toimintaansa ja kehittymistään. On tärkeää, että ohjaaja tukee suunnistajaa tässä ja että nuori asteittain ottaa itse vastuuta omasta harjoittelustaan ja siitä, mitä hän haluaa suunnistuksestaan. Itseluottamus ja motivaatio ovat edelleenkin tärkeitä kehittämisen kohteita. Rentoutumista tulee edelleen harjoitella ja osoittaa, miten sitä tehdään harjoittelun ja kilpailun yhteydessä. Sisäisen keskustelun kehittämiseksi nuoria kehotetaan harjoittelun yhteydessä muuttamaan negatiiviset ajatukset myönteisiksi. Samoin käytetään erilaisia myönteisiä vahvistavia ilmauksia: olen virkeä, pidän suunnistuksesta, kun on lämmintä. Tässä iässä voidaan panostaa keskittymistaitoon. Korostetaan ennen muuta sitä, että nuoret ovat tietoisia hyvän keskittymisen merkityksestä harjoittelussa ja kilpailussa. Korostetaan sitä, miten keskittynyt olotila saadaan säilymään. Ohjaajan on hyvä ottaa mukaan keinoja, joilla hallitaan uudelleen keskittyminen. Noin 15 vuoden iässä voidaan alkaa keskustella nuorten kanssa heidän tavoitteistaan ja määritellä niitä. Tässä yhteydessä voidaan harjoitella visualisointia siten, että nuori voi selvästi kuvitella mielessään toteuttavansa ne tavoitteet, jotka hän on asettanut. Visualisointi ja mielikuvaharjoittelu on hyvä aloittaa rauhallisessa ympäristössä. Sen jälkeen voidaan asteittain edetä niin, että visualisoidaan harjoitusten ja kilpailujen yhteydessä. Noin 15 vuoden iässä voi ohjaaja ottaa mukaan ongelmista selviytymisen ja jännityksen hallinnan keinoja sekä osoittaa, miten silloin toimitaan. Mitä tehdä? - Korkeuskäyrien lukeminen. Tässä iässä suunnistaja tulee entistä riippuvaisemmaksi taidosta lukea käyriä sekä tulkita ja kääntää niitä (maaston kielelle) selviytyäkseen reiteistään. Silloin on kysymys sekä karkeasta, suurpiirteisestä käyrien lukemisesta että yksityiskohtaisesta, tarkasta lukemisesta. Kun ymmärtää korkeuskäyrät, oivaltaa kartan lukemisen kokonaisuuden. Juuri korkeuskäyrien kuvat sitovat yhteen yksityiskohdat. - Eteenpäin suunnittelu. Tällä tarkoitetaan sitä, että suunnistajalla on jokaista rastiväliä varten suunnitelma siitä, kuinka hän etenee seuraavalle rastille. Ja hän myös pitää kiinni siitä suunnitelmansa mukaisesti. Suunnistaja rakentaa suunnistustaan. - Eteenpäin visualisointi. Suunnistaja ennakoi suunnistustaan ja kartan perusteella luo mieleensä kuvan siitä, miltä maasto näyttää edessä. Suunnistaja rakentaa tälläkin suunnistustaan. - Yksinkertaistaminen/pelkistäminen/yleistäminen. Kun suunnistusreitit vaikeutuvat, joidenkin maastotyyppien kartat tulevat entistä yksityiskohtaisemmiksi. Silloin on tärkeää, että osaa sulkea pois hyödytön informaatio ja keskittyä oleellisimpaan: havaita ja luoda johtotähdet, majakat on edellytys sille, että voi lisätä jatkuvasti vauhtia maastossa - Vauhdin sopeuttaminen. On tärkeää, että tämän ikäiset suunnistajat vahvistavat luottamusta itseensä ja tuntevat osaan suunnistaa. Siksi on tärkeää, että he asettavat tarkkuuden tärkeämmäksi kuin vauhdin. Pitää osata jarruttaa, kun sitä vaaditaan. - Varmuuden tekijät. Viimeinen kirkontorni, valitun reitin majakat. - Tennisottelu, jossa harjoitellaan keskittymisen taitoja. Harjoitukseen osallistuu aina kaksi suunnistajaa (niin kuin tennisottelussa). Suunnistus käsittää joukon lyhyitä suunnistusreittejä. Se suunnistaja, joka syöttää ensimmäisessä erässä, starttaa 30 sek. ennen toista. Se, joka tulee ensin viimeiselle rastille, voittaa erän. Toisessa erässä vaihdetaan syöttäjää. Muuten toimitaan samalla tavalla kuin ensimmäisessä erässä. Näin voidaan jatkaa tarpeen mukaan ja ottaa useampia eriä. (Peesaus voidaan estää käyttämällä hajontaa.) Tämän harjoituksen etu on se, että jokainen erä on

10 10 melko lyhyt, jolloin on helpohkoa säilyttää hyvä keskittyminen. Kilpailutilanne vaikuttaa siihen, että keskittyminen kasvaa. Kilpailun aikana on mahdollisuus harjoitella uudelleen keskittymistä silloin, kun keskittyminen häiriintyy. Voidaan harjoitella ja käyttää avainsanoja keskittymisen varmistamiseksi tai palauttamiseksi. Tekninen ja mentaalinen kehittyminen, vuotiaat Tavoitteeni: rutiinit ja keskittyminen Huoneentauluni eli se, miten minä suunnistan, on selvä. Olen varma, että se aina toimii ja sen vuoksi haluan harjoitella säännöllisesti ympäri vuoden. Olen huomannut, että suunnistuksessa on monta sellaista häiriötekijää, jotka katkaisevat keskittymiseni. Minun täytyy kehittää yhä enemmän mentaalista puoltani harjoittelussani. Minulle on tärkeää se, että luon oikean tunnelman en halua olla hermostunut ennen starttia, harjoittelen rentoutumista ja taitoa saavuttaa oikea tunnetila päivittäin, myös tavallisissa arkielämän tilanteissa. Minulla on suunnitelma siitä, mitä teen myös mentaalisesti fysiikkaharjoituksissani myös talviaikana. Se voi sisältää lyhytaikaista suunnistusta fysiikkatreenin yhteydessä, jolloin vahvistan rutiinejani. Tai se voi olla pitempikestoista harjoitusta, jolloin säilytän koko ajan keskittymiseni. Olen hyvin tietoinen siitä, että keskittyminen ei synny niin, että sanotaan keskityn, keskityn Sen on täydellistä keskittymistä niihin ajatuksiin ja ajatusmalleihin, jotka ohjaavat suunnistustani. Se on koko ajan eteenpäin suuntautuvaa ajattelua. Rutiinini ovat yhä enemmän automaattisia. Erityisesti talviaika on sopiva vaihe harjoitella ja vahvistaa rutiinejani ja näin valmistautua kilpailukauteen. Haluan matkustaa laajalti ja saada kokemuksia erilaisista maastoista. Voin tehdä sisäisiä, mielikuvamatkoja myös sohvalla. Hankin suunnistuskarttoja erilaisista maastoista, myös muista maista. Saan niitä mm. webin avulla. Visualisoin reittejä erilaisissa maastoissa ja otan erilaisia karttoja mukaan myös fysiikkaharjoituksiini jne. Osaan luoda oikean tunteen ja ohjata omia ajatuksiani suunnistaessani minun ai tarvitse olla hermostunut ennen tärkeää kilpailua. Tiedän, että osaan suunnistaa. Lisääntyvä oma vastuu Tässä iässä nuoret voivat ottaa enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan. He voivat edelleen kehittää kykyään arvioida toimintaansa ja kehittymistään. Valmentajan rooli on jatkuvasti tärkeä, mutta tehtävä muuttuu enemmän ohjaavaan suuntaan. Kaikkia mentaalisia valmiuksia tulee harjoitella. Itseluottamus ja motivaatio ovat jatkuvasti tärkeitä. Tavoitteiden asettamista ja visualisointia tehostetaan. Samoin panostetaan sisäiseen keskusteluun, taitoon rentoutua, kykyyn keskittyä ja keskittyä uudelleen. Ongelmat ratkaistaan, kun niitä esiintyy. Jännityksen hallintaa harjoitellaan kilpailujen yhteydessä. Mitä tehdä? - Korkeuskäyrien lukeminen. Tätä taitoa tulee edelleen kehittää. - Yksinkertaistaminen/pelkistäminen/yleistäminen. Tätä taitoa tulee kehittää jatkuvasti niin, että toiminta sujuu valikoivasti ja automaattisesti. Valikoinnilla tarkoitetaan sitä, että mm. osataan valita kartalta/maastosta ne kohteet, jotka ovat tärkeitä ja erottuvia juuri kussakin maastotyypissä. - Eteenpäin - suunnittelu. Tällä tarkoitetaan, että sitä, että suunnistaja tekee jokaista reittiä varten suunnitelman, jonka mukaan etenee seuraavalle rastille ja että hän myös toteuttaa suunnitelmansa. - Eteenpäin - visualisointi. Suunnistaja ennakoi tulevaa. Hän luo karttakuvan perusteella itselleen mielikuvan edessä olevasta, tulevasta maastosta. - Keskittyminen. Suunnistaja harjoittelee keskittymistä ottamalla ajatukset mukaan jokapäiväisiin harjoituksiinsa. Samalla hän oppii keskittymään tekemiseensä ja pitämään keskittymisen oikeissa ajatuksissa. Hän oppii tuntemaan myös sen, milloin keskittyminen sujuu ja milloin ei.

11 11 - Hyökkäävä suunnistaminen. On keskeistä, että ajatuksissa on nopea eteneminen. Tärkeintä ei ole juosta tarkasti ja satavarmasti. Tällöin hyödynnetään hyvää fyysistä kuntoa keskittymällä vain oleellisimpiin kartta- ja maastokohteisiin, suuntaamalla tekemistään eteenpäin ja uskaltamalla kokeilla rajojaan. Aloita kokeilemalla, testaamalla ylivauhtia reitin osilla tai lyhyillä reiteillä. On helpompaa keskittyä hyvään suunnistamisen tekniikkaan, kun ei ole fyysisesti väsynyt. Täytyy olla kuitenkin tarkkana, että tämä ei mene liian usein yli eikä opetella liiallista riskien ottamista. Jos tämä on vaarana, on syytä palata taaksepäin. - Yksi hyvä tapa harjoitella jännityksen vähentämistä on tehdä rutiini siitä, mitä tekee ja ajattelee ennen kilpailun starttia. Tämä rutiini on hyvä kirjoittaa paperille: mitä teen, mitä ajattelen aikajärjestyksessä aina starttihetkeen saakka. Tällainen lisää kykyä keskittyä. Rutiini voidaan laajentaa koskemaan koko suunnistusta. Tekninen ja mentaalinen kehittyminen, nuoret aikuiset Tavoitteeni: omien rajojen löytäminen ja huipun saavuttaminen Nyt teen parhaani kaikessa siinä, mitä teen. Lähestyn maksimivauhtiani. Samanaikaisesti teen kuitenkin tarpeettomia kiertelyjä reitilläni ja hiljennän tarpeettomasti vauhtiani lähestyessäni rastia. Mm. GPS:n ja aikaseurannan avulla voin löytää ne kohdat, joissa voin parantaa suoritustani. Entistä tärkeämmäksi on noussut se, että löydän oikean tunnetilan ennen starttia: haluan tuntea itseni tasapainoiseksi. Silloin tiedän, että pystyn parhaimpaani juuri sinä päivänä. Teen säännöllisesti ja luontevasti erilaisia mentaalisia harjoituksia. Visualisoin suunnistustani, esim. käyn rentoutumisen jälkeen läpi vanhoja kilpailujani tai niitä suunnistusreittejä, joita olen juossut fysiikkaharjoituksissani. Käyn reitin läpi ajatuksissani metri metriltä. Kohtaan reitillä erilaisia häiriötekijöitä (muita suunnistajia, pyörähtämisiä..). Hallitsen tilanteet kuitenkin täysin ja teen täydellisen juoksun. Tukeudun oikeisiin rutiineihini. Ja aina uudelleen: ennen starttia minulla on oikeat ajatukset löytääkseni oikean tunnetilan. Tuntuu upealta, kun tunnen juoksuni sujuvan lähestyessäni maksimivauhtia. Aseta uusia tavoitteita Juniorivuodet ovat takana. Odotan jännittäviä aikoja, jolloin nuorena aikuisena voi kohdata tiukempaa kilpailua. Helposti tuntee itsensä epävarmaksi kovien aikuisten urheilijoiden joukossa. Ja se, mikä aikaisemmin tuntui helpolta, ei olekaan enää itsestään selvää. Tarvitsen vahvaa tukea valmentajaltani ja muulta taustajoukoltani. Tukea tarvitsen mm. siihen, että jaksan kestää ja odottaa menestyksen tulevan myöhemmin. Tällöin mentaalinen harjoittelu on tärkeää. On jatkuvasti uskottava itseensä ja kykyihinsä, vaikka kilpaileekin itseään vanhempia ja kokeneempia suunnistajia vastaan. Mentaalisten taitojen vahvistamista ja vakiinnuttamista on tehostettava. On panostettava häiriö- ja ongelmatilanteiden hallitsemiseen ja niistä selviytymiseen sekä jännityksen hallintaan. Nämä taidot ovat olleet aikaisemmin vähemmän esillä. On oltava suunnitelma ja menettelytapoja siitä, mitä tehdään, jos/kun ongelmia kohdataan, esim. loukkaantumisia tai kilpailujännitystä. Jos menestystä ei tulekaan, itseluottamus ja motivaatio saattavat heikentyä. Tähänkin pitää olla etukäteen mietittyjä työkaluja, joiden avulla tilanteesta selvitään. Eräs tapa on edetä niin, että käydään läpi omia toiveita, tarkistetaan omia tavoitteita. Asetetaan ehkä uusiakin tavoitteita ja suunnitellaan, millä keinoilla niihin edetään. Mitä tehdä? - Eteenpäin suuntautuva, hyökkäävä suunnistaminen. Kehitetään omaa hyökkäävää suunnistamista ja keskitytään panostamaan täysillä siihen, mitä metsässä tehdään täysi keskittyminen joka sekunti vain omaan sen hetkiseen suunnistamiseen. - Suorituksen hallinta. Tunnistetaan ja analysoidaan kaikki mahdolliset häiriötekijät. Sen jälkeen harjoitellaan kohtaamaan ne oikealla tavalla.

12 12 - Suunnitelmallinen ajattelu. Opitaan hyödyntämään erilaiset tilanteen kilpailun kuluessa (esim. odotusajat) oman suunnistuksen hyväksi ja tulevan suunnistuksen suunnittelemiseen. - Laatu. Jokaisen harjoituksen tulee olla laadullisesti korkea. Suuri osa harjoittelusta tapahtuu maksimivauhdilla. - Perustaidot. Silloin tällöin suoritetaan perustaitojen harjoittelua: kartan lukemista (korkeuskäyrät) ja palataan omiin ohjaaviin ajatuksiin (rutiineihin) - Ajatusten pysäyttäminen. Opitaan tunnistamaan ja pysäyttämään mieleen tulevat kielteiset ajatukset sekä korvaamaan ne myönteisillä. Etsi ne tilanteet, joissa negatiivisia ajatuksia nousee mieleen. Kehitä itsellesi sana tai ele, joilla osoitat itsellesi, että lopetat kielteisen ajattelun. Sellainen voi olla esim. sana SEIS tai näet mielessäsi seis-merkin tai napsautat sormiasi Ja korvaa sitten negatiiviset ajatukset niillä positiivisilla, jotka olet valinnut aikaisemmin ja joita olet harjoitellut. Harjoittele siis ajatusten pysäyttämistä harjoituksissa ja toimi niin sitten kilpailuissasi. Tekninen ja mentaalinen kehittyminen, vanhemmat aikuiset Tavoite: voitan maailmanmestaruuden Harjoittelen voittaakseni seuraavan maailmanmestaruuden. Pitkälti on kysymys siitä, että käyn harjoituksissani satoja kertoja läpi MM-kilpailun jo ennen kuin olen starttiviivalla. Jokaisena päivänä olen iloinen siitä, että tavoitteeni lähestyy. Olen iloinen siitä, että voin tehdä hyvän harjoituksen juuri tänään saavuttaakseni unelmani. Asetan suunnistuksen etusijalle elämässäni. Tuntuu miellyttävältä ja haastavalta. Osaan ohjata sekä ajatuksiani että tunteitani. Rutiinini ovat jo vahvat ja ohjaavat toimintaani automaattisesti. Hienosäädän niitä MM-kartan ja tulevan maaston mukaisesti: sen mukaisesti, mikä on tärkeintä juuri tulevassa kilpailussa. Olen hyvin iloinen siitä, että harjoittelemalla samanaikaisesti fysiikkaa, suunnistuksen tekniikkaa ja mentaalisia taitoja lähestyn unelmaani. Tietoisuus ja uudet reitit Kokeneena aikuisena olen tietoinen siitä, mitä mentaalisia taitojani pitää vielä kehittää paremmin toimiviksi. Tässä voi olla tarpeen saada apua henkilökohtaiselta neuvonantajalta. Hänen kanssaan voin pallotella ajatuksiani. Tarvitsen ehkä uusia tomintatapoja kehittyäkseni vielä paremmaksi. Säilyttääkseni jatkuvasti hyvän motivaation on hyvä koko ajan etsiä uusia innostavia tavoitteita sekä tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Oman huipputason saavuttamiseksi on tärkeää pitää yllä tavoitetta ja elävää mielikuvaa jatkuvasta menestyksestä. Myös oman siviilielämän tulee olla kunnossa. Kaikkien niiden asioiden, jotka vaikuttavat suorituksiini, täytyy toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkien asioiden tulee tukea toisiaan. Mitä tehdä? - Eteenpäin suuntautuva, hyökkäävä suunnistus. Harjoittele ja visualisoi niitä kilpailuja, joissa haluat menestyä (MM-kilpailut). Jokaisella harjoituksella tulee olla tarkoitus: ne kehittävät suunnistustekniikan eri osia tulevaa pääkilpailua varten. - Suoritusten hallinta. Harjoittele starttihetken optimaalinen tunnetila. Harjoittele myös, miten selviydyt tulevan MM-kilpailun mahdollisista häiriötekijöistä. Visualisoi tämä pääkilpailusi satoja kertoja eri tavoilla ja eri tilanteiden avulla: mentaali toiminta, suunnistustekniikka, muiden kilpailujen yhteydessä. - Käy pääkilpailua edeltävien tärkeiden kilpailujen yhteydessä läpi, mitä niissä tulee tapahtumaan tai voi tapahtua ennen kilpailua, sen aikana tai sen jälkeen. Harjoittelen sitten näitä tilanteita hallitaksesi ja selviytyäksesi niistä: päätä, miten toimit, kun tällainen tapahtuma tulee ja harjoittele niitä etukäteen. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista on mm. latautuminen ennen starttia, huomiota herättävä maastotyyppi, pummaukset, toisten suunnistajien kohtaaminen kilpailun aikana.

13 YHTEENVETO SUUNNISTUKSEN VAATIMUKSISTA, suunnistajan on - osattava juosta monissa eri maastotyypeissä - analysoitava nopeasti paras reitti seuraavalle rastille maastotyypistä riippumatta - valittava reitti oman osaamisen ja fyysisen kunnon mukaan - tehtävä oikeat valinnat kilpailun ja olosuhteiden perusteella - osattava arvioida ratamestarin ajatuksia - omattava sellainen fyysinen kunto, että voi menestyä maailman huippujen joukossa - osattava käyttää kompassia/erilaisia kompasseja - hallittava kartan kielen kääntäminen maastoksi - hallittava maaston kääntäminen kartan merkeiksi - kyettävä lukemaan karttaa kovassa juoksuvauhdissa - tiedettävä, milloin vauhtia on jarrutettava - osattava edetä esim. sekavalla ja huonon näkyvyyden alueella - hallittava ala- ja ylämaajuoksut - pärjättävä hitaassa/raskaassa maatossa - uskallettava painaa eteenpäin, hyökätä - selvittävä lämpimässä/kylmässä/märässä kelissä - keskityttävä vain itseensä, omaan tekemiseensä - osattava keskittyä uudelleen - hallittava stressaavat tilanteet - osattava toimia tiedotusvälineiden kanssa - kuunneltava oman kehonsa ääniä - saavuttaa tasapaino, vaikka ei tunnukaan hyvältä - motivoiduttava kilpailuun sen merkityksestä riippumatta - asetettava selkeät tavoitteet - omattava tahto saavuttaa unelmansa ja tavoitteensa - huolehdittava ruokailusta ja palauduttava, näin voi pysyä terveenä ja estää loukkaantumisia - luotettava omiin kykyihinsä - osattava latautua aina uudelleen 13

ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA

ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA 1 Markku Gardin ELITPLANEN TIE HUIPPUSUUNNISTAJAKSI RUOTSISSA Ruotsin Suunnistusliitto laati vuonna 2008 suunnistusurheilun kehittämissuunnitelman. Se sisältää sekä tavoitteita ja toimintalinjauksia että

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

TAITOHARJOITTELUSTA. Mitä on taito?

TAITOHARJOITTELUSTA. Mitä on taito? TAITOHARJOITTELUSTA Mitä on taito? Taito on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Esimerkkejä ovat pyörällä ajamisen

Lisätiedot

Mannermainen suunnistus

Mannermainen suunnistus Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Mannermainen suunnistus Kompassi, rastinotto, reitinvalinta Antti Harju 18.12.2011 1 Mannermaiset maastot Mikä mannermaisissa maastoissa on erilaista,

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA Arto Tikkunen, Jewellery Marko Varjos, Cabinetmaking Skills Finland / Koulutuskeskus Salpaus WSC-valmennus 2015 Taustat kuntoon KILPAILIJA, EKSPERTTI,

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity kilpailuissakin. Valmennuksen lumoissa Kuninkaanhaan koulu 23.9.2014 Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity kilpailuissakin. Valmennuksen lumoissa Kuninkaanhaan koulu 23.9.2014 Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity kilpailuissakin Valmennuksen lumoissa Kuninkaanhaan koulu 23.9.2014 Markku Gardin Onnistunut urheilusuoritus Fyysinen kunto X Lajissa tarvittavat taidot X Mentaaliset

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun 2015-2016. Markku Gardin Syyskuu 2015

Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun 2015-2016. Markku Gardin Syyskuu 2015 Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun 2015-2016 Markku Gardin Syyskuu 2015 Onnistunut urheilusuoritus Fyysinen kunto X Lajissa tarvittavat taidot X Mentaaliset taidot X Hyvä joukkue-, kaverihenki

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto ry. Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto ry. Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kilpailuun valmistautuminen Antti Harju 2.4.2016 Sanottua - valmistautuminen Minulla on pieni kirja, johon kirjoitan, miten tahdon toimia. Laadin itselleni

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto LAATUA TAITOHARJOITTELUUN SSL VALMENNUSSEMINAARI VIERUMÄKI 8.-10.2.2013 ANTTI HARJU Taitoharjoittelusta Det er umulig å trene for mye o-teknik Lundanes

Lisätiedot

Teemaesittelyt. Keskittymisen valmiuksien harjoitteet harjoittavat myös tilanteiden nollaamisen ja rauhoittumisen taitoja.

Teemaesittelyt. Keskittymisen valmiuksien harjoitteet harjoittavat myös tilanteiden nollaamisen ja rauhoittumisen taitoja. TrainingFocus-teemojen esittelyt yksilö- ja joukkueurheilussa Teema 1: Keskittyminen Keskittynyt urheilija kiinnittää huomion suorituksen kannalta olennaisiin asioihin ja osaa säädellä keskittymisensä

Lisätiedot

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin Mentaalitarinoita Ei me puhuta stressistä. Me ei puhuta tulostavoitteista tai sijoituksista. Me puhumme siitä,

Lisätiedot

Mentaalipala hiihdossa, valmistautuminen kilpailuihin Ulvilan Ura 8.11.2015. Markku Gardin

Mentaalipala hiihdossa, valmistautuminen kilpailuihin Ulvilan Ura 8.11.2015. Markku Gardin Mentaalipala hiihdossa, valmistautuminen kilpailuihin Ulvilan Ura 8.11.2015 Markku Gardin Yhteenveto, Stina Nilsson: Nuorena jännitin ennen kilpailua, jopa pelkäsin. Sain apua Rune G:ltä. Asia saatiin

Lisätiedot

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012 Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu HGK:n valmennus 2012 Mitä pelitaktiikalla tarkoitetaan? Omien vahvuuksien hyödyntämistä maksimaalisesti. Omien heikkouksien välttämistä pelissä. Pelin, kentän

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mentaalisesti vahvana kesän suunnistuksiin. Tampereen Pyrinnön suunnistajat 7.3.2014 Markku Gardin

Mentaalisesti vahvana kesän suunnistuksiin. Tampereen Pyrinnön suunnistajat 7.3.2014 Markku Gardin Mentaalisesti vahvana kesän suunnistuksiin Tampereen Pyrinnön suunnistajat 7.3.2014 Markku Gardin Mentaalitarinoita Jokainen harjoitustapahtuma on kuin kilpailu. Silloin rakennetaan hyviä rutiineja ja

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Nuori suunnistaja: mentaalisesti vahvana kesän 2015 rastiväleille. Angelniemen Ankkuri 22.11.2014 Markku Gardin

Nuori suunnistaja: mentaalisesti vahvana kesän 2015 rastiväleille. Angelniemen Ankkuri 22.11.2014 Markku Gardin Nuori suunnistaja: mentaalisesti vahvana kesän 2015 rastiväleille Angelniemen Ankkuri 22.11.2014 Markku Gardin Urheilijan polulla (n.13-17 v.) valintoja ja erikoistumista Urheilu-ura: harjoittelu tehostuu,

Lisätiedot

MENTAALIPALA SSA-HARJOITUKSISSA syksyllä 2013/ Markku Gardin 10.9.2013

MENTAALIPALA SSA-HARJOITUKSISSA syksyllä 2013/ Markku Gardin 10.9.2013 1 MENTAALIPALA SSA-HARJOITUKSISSA syksyllä 2013/ Markku Gardin 10.9.2013 Keväällä 2013 sovittiin, että Satakunta Sports Academy (SSA) lähtee kehittämään mentaalista toimintaa osana muuta SSA-harjoittelua.

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mentaalipala golfissa Kemin Golf 23.9.2015. Markku Gardin

Mentaalipala golfissa Kemin Golf 23.9.2015. Markku Gardin Mentaalipala golfissa Kemin Golf 23.9.2015 Markku Gardin Onnistunut urheilusuoritus Fyysinen kunto X Lajissa tarvittavat taidot X Mentaaliset taidot X Hyvä joukkue-, kaverihenki Kertolaskun tulos? Mentaalinen

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Mentaaliset taidot ja huippusuoritus urheilussa ja työelämässäkin. Porin Rotaryklubi 8.2.2013 Markku Gardin

Mentaaliset taidot ja huippusuoritus urheilussa ja työelämässäkin. Porin Rotaryklubi 8.2.2013 Markku Gardin Mentaaliset taidot ja huippusuoritus urheilussa ja työelämässäkin Porin Rotaryklubi 8.2.2013 Markku Gardin Urheilijoiden kokemuksia Ville Peltonen: Lämmittelyssä käyn läpi pelin tilanteita. Pelissä ollaan

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

JUKOLAKOULU 17.3.2012. Kymin Suunnistajat

JUKOLAKOULU 17.3.2012. Kymin Suunnistajat JUKOLAKOULU 17.3.2012 Kymin Suunnistajat KEVÄÄN OHJELMA EXTRA: Tiistai 10.4. klo 18-19 Honkala -> Karttakävely (ennakkoilmoittautuminen) Tiistai 24.4. klo 17 Rannikkorastit, Itäranta Maanantai 21.5. klo

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016. Markku Gardin

Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016. Markku Gardin Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016 Markku Gardin Yhteenveto: keskity onnistumaan Keskity harjoitteluun, keskity onnistuneisiin suorituksiin Luo mielikuvia tulevan pelin onnistuneista

Lisätiedot

MENTAALIPALA SSA-VALMENNUKSESSA SYKSYLLÄ 2013

MENTAALIPALA SSA-VALMENNUKSESSA SYKSYLLÄ 2013 1 Markku Gardin IX-X/2013 Keskittyminen urheiluakatemian harjoituksissa MENTAALIPALA SSA-VALMENNUKSESSA SYKSYLLÄ 2013 Nuoren kehityksessä tapahtuu paljon ja samanaikaisesti. Tämä vaikuttaa myös urheiluun.

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU Janne Salmi Turun AV-leiri 1.12.2013 SUUNNISTUS ON KESTÄVYYSLAJI jossa suunnistustaito on merkittävässä roolissa Harjoitusmäärien on oltava suuret Harjoittelun on oltava

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Mentaalivalmennus urheilussa - musiikinopetuksessakin?

Mentaalivalmennus urheilussa - musiikinopetuksessakin? Mentaalivalmennus urheilussa - musiikinopetuksessakin? Suomen musiikinopettajien liitto Kevätliittokokous Porissa 23.3.2014 Markku Gardin Luennon lähtökohdat Urheilu, pätee myös opiskeluun, työelämään,

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lasten urheilussa. Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012

Psyykkinen valmennus lasten urheilussa. Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012 Psyykkinen valmennus lasten urheilussa Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012 Urheilijan polun alkuvaihe Lapsi tuodaan ja tulee mukaan urheilutoimintaan Oppii lajia ja yhteistyötä muiden kanssa Kehittyy

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi - 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) ENNEN OHJELMIEN ALOITTAMISTA Haluamme, että harjoittelusi ja ohjelmasi etenee mahdollisimman sujuvasti alusta lähtien. Jotta saat parhaan

Lisätiedot

Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016. Markku Gardin

Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016. Markku Gardin Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016 Markku Gardin Mentaalitarinoita Urheilija tekee töitä lihaksillaan. Mutta mieli on se, joka liikuttaa lihaksia... Psyykkiset taidot

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lajinomaista harjoittelua 365

Lajinomaista harjoittelua 365 Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus Suorituksen hallinta Lajinomaista harjoittelua 365 Palautuminen Terveys Ravinto Uni www.suunnistusliitto.fi FOKUS LAADUKKAASSA TEKEMISESSÄ MENESTYS

Lisätiedot

Markku Gardin SINIKELTAINEN TIE MAAILMAN HUIPULLE (BLÅGULA VÄGEN)

Markku Gardin SINIKELTAINEN TIE MAAILMAN HUIPULLE (BLÅGULA VÄGEN) 1 Markku Gardin SINIKELTAINEN TIE MAAILMAN HUIPULLE (BLÅGULA VÄGEN) Ruotsin hiihtoliiton tavoitteena on, että Ruotsi tulevaisuudessakin on yksi maailman johtavista maastohiihtomaista: Paras maailmassa

Lisätiedot

Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa?

Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa? Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa? Paljakassa kilpaillaan Kainuun Rastiviikon ohessa MM-katsastukset 7.7 keskimatkalla sekä 9.7 pitkällä matkalla. Tämän maastoanalyysin myötä luon katsauksen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

urheilijan mentaalinen valmennus joukkueesta voimaa ja menestystä Markku Gardin 20.11.09

urheilijan mentaalinen valmennus joukkueesta voimaa ja menestystä Markku Gardin 20.11.09 1 urheilijan mentaalinen valmennus joukkueesta voimaa ja menestystä Markku Gardin 20.11.09 2 JOUKKUEHENKI, YHTEENKUULUVUUS TMS. - on tärkeä valmennuksessa, - se vaikuttaa urheilijan kilpailusuoritukseen,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Kiusaaminen urheilussa Virheitä sattuu. Ota ne opeiksi. Markku Gardin 3.9.2014

Kiusaaminen urheilussa Virheitä sattuu. Ota ne opeiksi. Markku Gardin 3.9.2014 Kiusaaminen urheilussa Virheitä sattuu. Ota ne opeiksi. Markku Gardin 3.9.2014 Onnistunut urheilusuoritus Fyysinen kunto X Lajissa tarvittavat taidot X Mentaaliset taidot (mm. keskittyminen) X Hyvä joukkuehenki

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SINUN UNELMASI SINUN MIKSI

SINUN UNELMASI SINUN MIKSI SINUN UNELMASI SINUN MIKSI Sinun miksi on kaiken perusta unelmillesi. Olemme kaikki itsenäisiä bisnesnaisia. Jos tiedämme unelmamme, tunnemme varmasti kaikki välillä olevamme jumissa. Sinun miksi tai elämäsi

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä

???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä 4 YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Ei ongelmia! 4 I Mitäs tämä oikein on

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen Tiistaina 15.4.2008 klo 18-21 SPL:n toimitilat Westendinkatu 7 Mitä purjehtijan tulisi osata.. A) Optien rankingkilpailuihin osallistuessaan? B) Nuorten

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Liikunnanopettajien opintopäivät Salossa 30. 3..205, Suunnistusdemo PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Harjoitusten kuvaukset ja karttaesimerkit maasto- ja salitoteutuksesta.. Muistipeli Pelataan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin.

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin. (OHJE PÄIVITETTY 12.7.2015) BUKK vastaa taitokiekon osaamisen ja elämäntavaksi muodostuvan kikkailemisen kasvavaan kysyntään tarjoamalla pelaajaa kunnioittavia, innostavia, haastavia ja kestäviä, jää-

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot