Toukokuu Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021
|
|
- Anna-Leena Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021
2 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät 6 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä 7 Painopiste 1: Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö 8 Painopiste 2: Kohtaava koulutus ja osaaminen 9 Painopiste 3: Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut 10 Liitteet (1-7) 11 2
3 Esipuhe Tornion kaupungin elinkeinostrategia päivitettiin talven aikana kaupungin elinkeinojen kehittämisyhtiö Team Botnia Oy:n johdolla, tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tuore elinkeinostrategia on voimassa kuntastrategian tavoin, vuoteen 2021 saakka. Koko elinkeinostrategiaprosessin eteneminen on kuvattu liitteessä 1 ja mukana olleet sidosryhmät liitteessä 2. Yksi Tornion elinkeinostrategian laatimisen periaatteista on ollut luoda strategia, joka elää ja kehittyy toimijoiden mukana arjessa kaiken aikaa. Edeltävän elinkeinostrategian (2005) painopisteitä on entisestään terävöitetty tavoitteena vastata toimintaympäristön muuttuneisiin haasteisiin. Tornion elinkeinostrategia 2005 on päässyt monilta osin tavoitteisiinsa, esimerkiksi yrityspalvelujen ja ostosmatkailun kehittämisen sekä maankäytön suunnitelmien toteutumisen edistämisen kohdalla, joka toimi lisäkannustimena sille, että nyt laadittu uusi elinkeinostrategia vastaa kuntastrategiassa asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan yksi Tornion kriittinen menestystekijä on elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, johon päästään vaikuttavan elinkeinostrategian ja uudistuvien toimintamallien avulla. Tornion elinkeinostrategia 2021 keskittyy kolmeen painopisteeseen. Ensinnäkin, keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö kertoo Tornion tavoitteista tarjota elinkeinoelämälle vetovoimainen ja elinvoimainen kansainvälinen toimintaympäristö verkostoja ja alueellista yhteistyötä hyödyntäen. Samalla toteutuu kuntalaisille miellyttävä elinympäristö. Toiseksi, kohtaava koulutus ja osaaminen merkitsee mielenkiintoisia opiskeluvaihtoehtoja nuorille sekä tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Kolmanneksi keskiössä ovat kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut, jotka tarjotaan yrityslähtöisesti sidosryhmien osaamista hyödyntäen. Jokaiselle painopisteelle on määritetty tavoitteet sekä toimenpiteet, joihin Tornion kaupunki sekä muut sidosryhmät tulevat seuraavan vuosien aikana keskittämään voimavarojansa. Toimenpiteet on esitelty erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. Team Botnia Oy:n hallitus on hyväksynyt elinkeinostrategialuonnoksen kokouksessaan Tornion kaupunginhallitus on käsitellyt elinkeinostrategialuonnosta kokouksessaan ja Tornion kaupunginvaltuusto kokouksessaan , jossa se myös hyväksyi Tornion elinkeinostrategian 2021 kokonaisuudessaan. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus huolehtii kaupungin hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoi elinkeinostrategian toteutumisesta kaupunginvaltuustolle säännöllisesti. Kaupunginvaltuuston päätös on liitteessä 3. Team Botnia Oy huolehtii Tornion kaupungin elinkeinopoliittisten toimien johtamisesta ja koordinoinnista sekä raportoi strategian toteutumisesta kaupunginhallitukselle. 3
4 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat Tornion kaupungin arvot todetaan kuntastrategiassa 2021 ja ne ovat asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys ja yhteistyökykyisyys. Tornion kaupungin visioksi vuodelle 2021 on kuvattu Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki Tornion kaupungin elinkeinostrategiassa visio sekä arvot tarkoittavat Tornion kaupunki on yhteistyökykyinen, kasvun mahdollistava kumppani elinkeinoelämälle. Tornio on lähialueensa vetovoimaisin asuin-, palvelu-, logistinen ja työssäkäyntikeskus, joka yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa muodostaa rajattomien palveluiden kansainvälisen kaksoiskaupungin keskellä Perämeren kaarta ja Barentsin aluetta. Tornio houkuttelee yrityksiä, opiskelijoita ja työvoimaa. 4
5 Tornion kaupungin elinkeinoelämästä Tornion kaupungin elinkeinoelämän vahvuudet juontavat aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, maantieteelliseen sijaintiin, Haaparantayhteistyöhön sekä hyvään yritysilmastoon¹. Tornio on seututason keskus, jossa vuonna 2010 oli asukasta, henkilön vahvuinen työvoima, työpaikkaa sekä yritystä². Kaupungissa on korkea elinkeinorakenteen jalostusaste, ja vahvat teolliset perinteet, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet merkittävästi monipuolisten, teollisuutta tukevien tukipalveluiden syntymiseen. Tornion teollisen tuotannon viennin arvo muodostaa yli 4% koko Suomen viennistä. Logistinen sijainti on lisäksi mahdollistanut Tornion elinkeinoelämän monipuolistumisen, mm. kaupan sekä matkailun saralla. Yhteistyö Haaparannan kanssa on erikoisuus, jota on kehitetty suunnitelmallisesti jo pitkään ja Barentsin alue voidaan nähdä mahdollisuutena, jonka tarjoamat liikenneyhteydet saattavat edesauttaa koko Lapin kehittymistä. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Rajasijainti mahdollistaa laajan kehittymisen esim. kaupan, matkailun, liikenteen ja logistiikan, kulttuurin ja rajayhteistyön suhteen. Yritystoiminnan monipuolistuminen vahvistaa yrityskantaa ja kohentaa täten edelleen työpaikkaomavaraisuutta ja kaupungin asemaa alueensa työssäkäynnin keskuksena. Lisäksi Lapin kaivoshankkeet, Haparandabanan valmistuminen, Outokummun tuotannon kasvaminen, Kemin biodiesellaitoksen valmistuminen, satamaliikenteen kasvu sekä vähittäiskaupan vahvistuminen tulevat muokkaamaan Tornion elinkeinoelämän rakennetta. Elinkeinojen monipuolistuminen aiheuttaa toisaalta haasteita. Nykyisten sataman ja meriväylien sekä niille johtavat tie- ja ratayhteydet vaativat kehittämistä. Elinkeinoelämän osaamisvaatimukset muuttuvat mm. kaivosteollisuuden alihankinnan myötä, ja tähän on kyettävä vastaamaan sopivan koulutustarjonnan avulla. Tornion menestymiseen voidaan täten vahvasti vaikuttaa elinkeinopolitiikan avulla. Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena onkin elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion nykytilan toimintaympäristöstä voi lukea tarkemmin liitteistä 4 ja 5a-5e. 5 ¹ Tornion yritysilmasto on todettu Suomen 15. parhaaksi (EK 2011) ² Työvoimaa kuvaava luku vuodelta 2011, yritysten lukumäärää kuvaava luku vuodelta 2009
6 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät Tornion elinkeinostrategia Viranomaistahot ja muut julkiset toimijat Tornion kaupunki Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Meri-Lapin TE-toimisto Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry Haparanda Stad (tillväxtenhet) Provincia Bothiensis Lapin ELY-keskus Lapin Liitto Finnvera Tornionlaakson neuvosto Crossborder Tornedalen Perämerenkaari (Bothnian Arc) Barentskeskus Finland Oy Pohjoiskalotin rajaneuvonta Outokaira Tuottamhan ry Länsstyrelse Norrbotten Muut TE-toimistot Barents Road Tekes MMM Työ- ja elinkeinoministeriö Vaikuttavuus Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Tornion kaupungin palvelualueet Team Botnia Oy Tornion kaupungin (muut) toimialapalvelut Muut kunnat ja kaupungit 6 Huom. Toimijat on sijoitettu eri sektoreille satunnaisessa järjestyksessä, ylempi osa välitön ja suora vaikutus, alempi osa välillinen ja epäsuora vaikutus Vaikuttavuus Outokumpu Oy Tornion Yrittäjät ry Meri-Lapin Startti Oy Kemi-Tornion alueyrityspalvelut Länsipohjan Yrittäjät ry Meri-Lapin Matkailu Oy Tornion elävä kaupunkikeskusta ry Lapin kauppakamari Finanssilaitokset Företagarna i Haparanda Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vaikuttavuus Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Oy Prometal JaloteräsStudio / OSKE Lapin korkeakoulukonserni: Lappian ohella Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Rovaniemen ammattikorkeakoulu Pohjoisen kulttuuri-instituutti Lapin matkailuinstituutti Multipolis ry LEO Lapin Osaamiskeskus Oulun yliopisto Luulajan tekninen yliopisto Peräpohjolan Opisto Ammattiopisto Luovi Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK
7 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Kohtaava koulutus ja osaaminen Yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen 7
8 Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Painopisteen Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö tavoitteena on verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Painopiste luo viitekehyksen koko elinkeinostrategialle. Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö painottaa alueyhteistyötä sekä suomalaisiin naapurikuntiin että rajan yli Haaparantaan. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla voidaan luoda verkostoja ja sidosryhmiä, jotka parantavat torniolaisten yritysten toiminnallisia edellytyksiä ja tarjoavat hyvän markkinapaikan sekä elinvoimaisen ja vetovoimaisen asuinympäristön. Tämän toteuttamisessa myös Tornion kaupungilla on keskeinen rooli. Tornion maantieteellinen sijainti halutaan täysimittaisesti hyödyntää. Yritysten toiminnallisia edellytyksiä voidaan varmistaa monin tavoin. Torniossa on jo onnistuneesti rakennettu liiketoimintamahdollisuuksia palveluliiketoiminnalle (ostoskeskus), ja tämä konsepti tulisi ulottaa myös teolliseen liiketoimintaan, esimerkiksi yrityspuiston perustamisen kautta. Toiminnallisten edellytysten kohentamiseen liittyy myös kansainvälinen näkökulma, jota Torniossa on pyritty ajamaan toteuttamalla logistiikka- ja matkakeskushankkeet. Verkostojen ja alueellisen yhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Kuntarakenteiden muutosuhkien alla sekä Lapin väestötilanteen heikentyessä Tornion kaupunki sekä lähialueet tulevat olemaan aikaisempaa keskeisemmässä roolissa ja voivat jopa muodostaa mahdollisia maakuntakeskustasoisia kaupunkiseutuja. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön avulla voidaan varmistaa Tornion elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, esimerkiksi aitojen kumppaniverkostojen rakentamista hyödyntäen. Tämän lisäksi Torniolla on ainutlaatuinen etu moniulotteisen kansainvälisen verkoston rakentamiseen yhteistyössä Haaparannan kanssa. Tornion kaupungilla on keskeinen rooli elinkeinopolitiikan edunvalvojana. Kaupungin tehtävänä on varmistaa riittävä sekä soveltuva kaavoitus ja maankäyttö paikkakunnalle sijoittumista suunnittelevien yritysten tarpeisiin. Myös mm. liikenneinfrastruktuurin toimivuuden varmistaminen on elintärkeää. Lisäksi asukkaiden näkökulmasta keskeisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä tukeudutaan Tornion kuntastrategiassa 2021 mainittuihin toimenpiteisiin. Elinkeinostrategian näkökulmasta monipuolinen elinkeinoelämä lisää Tornion vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Hyvillä palveluilla voidaan houkutella asukkaita, jotka ovat osaltaan varmistamassa työvoiman saatavuutta sekä palveluliiketoiminnan kasvua. 8
9 Kohtaava koulutus ja osaaminen Painopisteen Kohtaava koulutus ja osaaminen tavoitteena on yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Painopiste luo Torniolle kilpailukykyisen aseman myös tulevaisuudessa varmistamalla yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen riittävän tason, turvaamalla uuden osaavan työvoiman sekä muodostamalla koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuden. Kohtaava koulutus ja osaaminen tekee Torniosta vetovoimaisen sekä yrityksille että asukkaille. Yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen varmistaminen tapahtuu täydennyskoulutuksen kautta koulutuskuntayhtymää sekä ammattikorkeakoulua hyödyntämällä. Soveltuvan koulutuksen toteuttamista varten on toteutettava yrityksille osaamistarvekartoitus (mitä osaamista ja koulutusta työyhteisö tarvitsee) sekä käynnistettävä osaamisohjelma. Uuden osaavan työvoiman turvaaminen on niiden mahdollisuuksien luomista, että valmistuvat opiskelijat voivat työllistyä alueelle. Tämän varmistaminen tarkoittaa ensisijaisesti Tornion elinkeinoelämää palvelevien koulutusalojen ja ohjelmien tarjoamista. Koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuksien muodostaminen tarkoittaa koulutusorganisaatioiden yhdessä rakentamaa palvelumallia, jossa määritetään yhteydenpito yrityksiin, räätälöidään tarkoituksenmukaiset koulutuspaketit sekä muut tarpeelliset tukipalvelut. Oppimisesta tulee osa yritysten liiketoiminnan kehittämistä, joka huomioi tulevaisuuden osaamistarpeet ja muuttuvat olosuhteet. Kohtaava koulutus ja osaaminen vaatii koulutusorganisaatioiden verkostoitumista uudella tavalla, uusia toimintamalleja luoden. Paikallisen elinkeinoelämän pärjääminen vaatii tässä yhteydessä laajemman alueellisen tai seudullisen näkökulman, samanaikaisesti Tornion erityispiirteen, tekniikan yksikön, painottamista ja hyödyntämistä paikkakunnan tuotannollisissa yrityksissä. 9
10 Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Painopisteen Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut tavoitteena on yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen Painopiste luo käytännön edellytykset alueen yrityksille toimia ja kasvaa kannattavasti. Tarjottavien yrityslähtöisten elinkeinopalvelujen kohdistaminen on tärkeää, sillä resurssit ovat niukat ja palveluiden tuleekin mahdollistaa liiketoiminnan kasvu, kansainvälistyminen ja rajan hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen. Torniolaisten yritysten on voitava tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja halutessaan kasvaa. Eri liiketoiminnan muodoille nämä tarkoittavat eri asioita: suurteollisuudessa, erityisesti terästeollisuussektorilla, on edelleen merkittävä rooli Tornion viennin veturina, jolloin kannattava liiketoiminta ja kasvu haetaan usein tuotekehityksen kautta. Palveluliiketoiminnassa kannattavuus ja kasvu liittyy usein liiketoiminnan tuotteistamiseen ja tätä kautta palvelukyvyn nostamiseen. Pk-yritysten on mahdollista hakea kasvua myös kehittämällä tuote- sekä palveluprosessejaan. Lisäksi eri toimialoilla on ristiin vaikuttamisen mahdollisuus, esimerkiksi suurteollisuuden viennin vaikutukset voidaan ulottaa pk-sektorille alihankinnan hyödyntämisen kautta. Tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen voi usein olla tarpeen, ja tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkailussa ohjelmapakettien luomista (esim. moottorikelkkailu, kalastus) ja maaseutuelinkeinoista esimerkiksi lähiruoan jalostusarvon nostamista. Torniolaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen sekä aito mahdollisuus kansainvälistymiseen. Kansainvälistymiseen tulisikin tarjota mahdollisuuksia, jotka usein voivat olla hyvin yksinkertaisia: esimerkiksi pk-yritysten sekä matkailun kohdalla eri rahoitusmuotojen saatavuuden varmistaminen voi olla riittävä toimenpide. Rajaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Toiminnallisesti voidaan puhua esimerkiksi posti- ja verkkokaupan myynnin lanseeraamisesta ja matkailun kohdalla rajasijaintia voitaisiin hyödyntää laajemmassa mittakaavassa tapahtumakeskuksena koko Barentsin alueella kahden maan markkinat on voitava hyödyntää käytännössä. Ulkomaisia matkustajia voidaan houkuteltava charteryhteyksillä ja matkailijat olisi saatava viipymään paikkakunnalla pidempään. Tässä myös markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteillä on keskeinen merkitys. Kansainvälinen yritystoiminta tarvitsee tuekseen yrityspalveluita, jotka ovat riittävän täsmällisiä sekä yritysten yksilölliset tarpeet huomioivia. Palveluiden tulee olla sellaisia, että yritykset voivat hyödyntää niitä liiketoiminnassaan aidosti. 10
11 Sisällysluettelo LIITTEET Liite numero Aihealue Sivut Liite 1 Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen 12 Liite 2 Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot 13 Liite 3 Liite 4 Liitteet 5a 5e Liitteet 6a 6c Tornion Kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT-analyysit Liite 7 Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat
12 Liite 1. Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen Sidosryhmät Kaupunginhallitus ja valtuusto Team Botnia¹ I Sidosryhmäseminaari Taustatyö Painopistealueet Seminaarin purku Strategian työstö Nykytila-analyysi Painopisteiden tarkennus II Sidosryhmäseminaari 31.1 Painopisteiden työstäminen Strategian viimeistely Team Botnian hallitus 15.5 Kaupunginhallitus 21.5 Kaupunginvaltuusto 28.5 Toimenpidesuunnitelma Elinkeinostrategia valmis Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu ¹ Team Botnia yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa
13 Liite 2. Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot Henkilö Organisaatio Risto Alaheikka Matti Lankila Sampo Kangastalo Jarmo Lokio Pekka Pelttari Raimo Ronkainen Martti Holster Pentti Leipälä Leena Alalääkkölä Eero Pekkarinen Hannu Kalapudas Martti Kankaanranta Pekka Hacklin Tero Hyttinen Jouni Salmivirta Kaarina Aho Paula Aikio-Tallgren Hannu Alatalo Pentti Alaperä Esko Junno Erkki Tallgrén Markku Taramaa Mikko Ylitalo Petri Palviainen Anna Kuusela Team Botnia Oy Tornion kaupunki / Team Botnia Oy Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ELY-keskus, yritystoiminta, innovaatiot ja teknologia -yksikkö Länsipohjan Yrittäjät ry Tornion Yrittäjät ry, Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy Meri-Lapin TE-toimisto Meri-Lapin TE-toimisto Ahotrans Oy Virvatuli-Valaisimet Oy Aitta Victoriatorilla / Mustaparta Tornion Osuuspankki Kauppakeskus Rajalla Tekniset Tornio Futop Oy Outokumpu Oyj Deloitte Y4 Oy (petri.palviainen@deloitte.fi) Deloitte Y4 Oy (anna.kuusela@deloitte.fi) 13
14 14 Liite 3. Tornion kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä
15 Liite 4. Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyö Tornio-Haaparanta yhteistyö Vahva vientiteollisuus (erityisesti teräs ja jatkojalostus) Monipuolistuvat kaupan palvelut, rajan hyödyntäminen Hyvä yritysilmasto¹ Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Yksipuolinen elinkeinorakenne Rajalliset resurssit Työvoiman saatavuus ja sopivuus Rajoitetut liikenneyhteydet Markkinat etäällä Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Rajasijainti (kauppa, matkailu, liikenne ja logistiikka, kulttuuri, rajayhteistyö) Alueyhteistyö ja verkostot (Kemi, Rovaniemi, Oulu, Raahe, Pohjois-Ruotsi, Barentsin alue) Liikenneyhteyksien kehittäminen Logistisen aseman vahvistaminen Kaivos- ja muut hankkeet Barentsin alueella Uhat (T) Julkinen talous, valtion virastojen poistuminen Elinkeinoelämän kilpailukyky, markkinat etäällä Koulutusmahdollisuuksien heikentyminen (erityisesti ammattikorkeakoulut), nuorten aikuisten poismuutto Liikenneyhteyksien heikkeneminen, meri- ja lentoliikenteen supistuminen Viranomaismääräysten aiheuttamat kustannuslisät 15 ¹ Lähde: EK:n tutkimus 2011, jossa Tornion yritysilmasto todettiin Suomen 15. parhaaksi
16 Liite 5a. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena on elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion kaupungin taloustilanne on tiukentunut ja sen ennustetaan edelleen tiukentuvan. Tästä huolimatta Torniossa on onnistuttu säilyttämään peruspalveluiden kohtuullinen taso. Tornio kohtaa muun yhteiskunnan ja kuntasektorin rinnalla kasvavia haasteita, joita ovat taloudellinen taantuma, työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu. Viime vuosien toimintaympäristön muutosta leimaavat seuraavat tekijät: o o o Julkisen palveluverkon tiivistyminen keskustan tuntumaan Monipuoliset koulutus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Haaparannan kanssa tarjottuna Rajalliset vapaa-ajan (kulttuuri, urheilu ja viihdetarjonta) mahdollisuudet nuorille ja nuorille aikuisille Elinkeinoelämän muutosta tulevat johtamaan lähivuosina mm. Outokummun investointiohjelmat, Kemin biodiesellaitos, Kromilaakson yritysalue sekä Haparandabanan rautatie. Tornion tavoite on olla Barentsin alueen solmukohta, jolla on toimivat logistiset yhteydet (mm. TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina), Itämeren moottoritie (meri)). Elinkeinorakenne Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion kaupungin toimintaympäristö Väestörakenne Koulutus- ja palvelurakenne 16
17 Liite 5b. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinorakenne Tornion elinkeinorakenne (2007) Tornion työpaikat toimialoittain Teollisuus Julkiset palvelut Muut Kaupan ala Rakentaminen Maa- metsä- ja kalatalous Tornion elinkeinorakenne Tornion kaupunki yhdessä Kemin kanssa on maakuntatason keskus, jossa vuonna 2010 oli 9061 työpaikkaa (TOL 2008) ja huoltosuhde oli 1,47 (vrt. koko maa 1,24). Tornion työpaikoista on palveluissa 52,4% (vrt. koko maa 69,9%), jalostuksessa 42,3% (25,1%) ja maataloudessa 2,8% (3,9%). Tornion työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,6, ja Torniota voidaan pitää alueensa työssäkäyntikeskuksena. Tornion keskeisimpiä toimialoja on teollisuus, joista erityisesti terästeollisuussektori (Outokumpu) on kaupungissa merkittävä työntekijä. Muita tärkeitä toimialoja ovat koko 2000-luvun voimakkaasti kasvanut kaupan ala, matkailu sekä taloteollisuus (mekaaninen puu). Torniossa on myös elintarviketuotantoa (maito, liha). Tällä hetkellä etenkin matkailussa on havaittavissa runsaasti potentiaalia mm. rajayhteistyön lisäämisen kautta. Alueen suurimpia työnantajia ovat mm. Outokumpu, Tornion ja Haaparannan kaupungit, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (sisältäen ammattikorkeakoulun sekä ammattiopiston), Nanso sekä IKEA. Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut viime vuosina, ollen kuitenkin edelleen hyvin teollisuuspainotteinen. Muita keskeisiä kehitettäviä toimialoja ovat kauppa, matkailu, sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut. Näiden alojen kasvu on seuraus siitä, että Tornion elinkeinojen kehittämisen kärjet ovat viime vuosina terästeollisuuden ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kehittäminen sekä kaupan ja matkailun toimialojen kehittäminen. Tornion yrityskanta on kasvanut 2000-luvulla ja oli vuoden 2009 lopussa Varsinkin rakennusalan yritysten määrä on ollut 2000-luvun puolestavälistä lähtien vahvassa kasvussa. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Outokummun tuotannon kasvattaminen, Kemin biodiesellaitos, satamaliikenteen kasvu ja monipuolistuminen, infrastruktuurin kehittyminen ja monipuolistuminen sekä vähittäiskaupan vahvistuminen lisäävät Tornion elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Lisäksi Barentsin alueen kaivos-, energia- ja logistiikkahankkeet tuovat torniolaisille yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 17 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
18 Tornio Liite 5c. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion väestörakenne Tornion sekä Lapin maakunnan väestö ja ennuste ennuste Tornio Lapin maakunta Lapin maakunta Tornion väestörakenne Tornion kaupungin väkiluku on kasvanut maltillisesti 2000-luvun alusta saakka (vuoden 2010 lopussa väkiluku ). Tornion väkiluvun ennustetaan kasvavan hienoisesti ainakin 2040-luvulle saakka (GAGR 0,2%). Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden lisääntymistä että muuttotappion kääntymistä muuttovoitoksi. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutuksia väestömäärän kehittymiseen on vielä vaikea arvioida. Tornion väestönkehitys on kuitenkin ollut 2000-luvulla pääosin myönteistä ja poikennut Tornio-Kemi-Haaparanta kaupunkialueen ja Lapin yleisestä kehitystrendistä. Torniossa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan lisääntyvän huomattavasti samalla aikavälillä (+57%). Kaupungin väestönkehitys on perustunut luonnolliseen väestönlisäykseen sekä maahanmuuttoon mutta Tornion haasteena on edelleen työikäisten määrän vähentyminen. Tornion työpaikat yhteensä Yrittäjät Muut Lapissa työvoimasta on määrällistä ylitarjontaa korkean työttömyyden johdosta. Lisäksi, myös Tornion tapauksessa, ongelma on se, että työmarkkinoiden toimivuus on heikko koska tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tornion työvoiman koko joulukuussa 2011 oli henkilöä. Tornion työttömyysaste samana aikana oli 12,1% (työttömänä henkilöä) ja avoimia työpaikkoja oli 98. Tornio on kärsinyt työttömyydestä koko maan keskiarvoa kovemmin erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalla, ja joulukuussa 2011 työttömistä 300 henkilöä oli alle 25-vuotiaita, yli 50-vuotiaita 440 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä vajaakuntoisia yhteensä 404 henkilöä. Tornion haasteena tulee olemaan työvoiman saatavuus, erityisosaamisen puute sekä rekrytointiongelmat. Tornion kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita ohjelmia väestöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, kuten esimerkiksi ikääntymispoliittinen strategia, nuorisopoliittinen ohjelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 18 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
19 Liite 5d. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Kotimaan liikenne , , , , , , ,0,0 2173n2173ral 2160n2160ral 2146n2146ral 2132n2132ral 2119n2119ral 2105n2105ral Tornion sataman tuonti ja vienti (tonneina) Tuonti Vienti Kemi-Tornio lentokentän matkustajat Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 1908n1908ral 1906n1906ral 1905n1905ral 1904n1904ral 1902n1902ral 1901n1901ral 19 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto, Rajavartiolaitos Kansainvälinen liikenne Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion vahvuus on sen maantieteellinen sijainti monien kulkureittien äärellä. Erityisesti pohjoiset toiminnallis-taloudelliset yhteistyöalueet, kuten Perämerenkaari ja Barents, tuovat uusia yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tornio on useiden liikennevirtojen solmukohdassa, kuten maantiet, lento- ja raideliikenne sekä satama. Maaliikenteen rajanylityspaikkojen lisäksi Torniossa on Suomen ainoa rautatieyhteys Ruotsiin. Tornion liikennejärjestelmän tila vastaa pääosin nykyisiä tarpeita mutta esimerkiksi väestön ikääntyminen luo haasteita julkisen liikenteen peruspalvelutason säilyttämiselle. Lisäksi puutteet rautatieliikenteen ja lentoliikenteen täsmällisyydessä, vuorotiheydessä ja lippujen hinnoittelussa aiheuttavat paineita liikenneyhteyksien monipuolistamiseen. Lisäksi meriliikenteen uhkana mahdollinen rikkidirektiivi. Lapin ja Norrbottenin kaivoshankkeiden toteutuminen, Haparandabanan valmistuminen sekä Tornio-Kolari radan peruskorjaus tulevat edelleen vahvistamaan Tornion asemaa liikenneyhteyksien keskiössä. Toisaalta ne tulevat vaatimaan nykyisten satamien ja meriväylien sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämistä. Lisäksi käynnissä on runsaasti muita hankkeita, kuten TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina) sekä Itämeren moottoritie (meri). Tornion rajanylityspaikkojen kautta arvioidaan kulkevan vuosittain noin 14 miljoonaa henkilöä ja Tornio on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka henkilöliikenteessä (lähde: Tornion kaupunki). Asuinympäristön näkökulmasta Tornio on monipuolisen asuinympäristön tarjoava kaupunki. Viime vuosina sisäisessä väestönkehityksessä on ollut suuntauksena väestön tiivistyminen keskeiselle kaupunkialueelle (noin 73% kunnan asukkaista). Asuinympäristön peruslähtökohdat ovat kestävän kehityksen mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, jota ollaan tiivistämässä yleiskaavan (2021) mukaisesti. Tornion tavoitteena on toimiva kaksoiskaupunkiyhteistyö, jonka päämääränä on toiminnallinen ja rakenteellinen yhdentyminen Haaparannan kanssa. Tornion tavoitteena on olla aktiivinen verkostotoimija ja sillanrakentaja laajentamalla Kemi-Tornio alueen yhteistyötä esimerkiksi palveluiden järjestämisessä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson suuntaan.
20 Liite 5e. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Julkisten palveluiden rakenteellinen muutos tulee vaikuttamaan myös Tornion toimintaympäristöön. Mm. mahdollinen kuntauudistus tuovat haasteita palveluiden ja toimintatapojen uudistamiselle ja tarve erilaisten uudenlaisten yhteistyömuotojen kuntien välillä sekä valtioon lisääntyy. Tornion tavoitteena tulevaisuudessakin on tarjota riittävät ja toimivat julkisen sektorin peruspalvelut. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat vaatimaan erityishuomiota. Tornion kaupungin väestön koulutustaso on muuta maata alhaisempi ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita on keskimääräisesti enemmän kuin muualla maassa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut Torniossa 64,7 % väestöstä (koko maa 64,8%), keskiasteen tutkinnon 43,4% (38,5%) ja korkeaasteen tutkinnon 21,4% (26,2%). Tornion koulutustaso vastaa kuitenkin kaupungin elinkeino- ja työpaikkarakennetta suhteellisen hyvin ja kaupungissa koulutuksen ulkopuolelle jää suhteellisen harva (17-24 vuotiaista 9,4% vuonna 2008, vrt. koko maa 11,8%). Torniossa on suhteellisen monipuolinen koulutustarjonta (esim. kaksi ammattikorkeakoulua Kemi-Tornion AMK ja humanistinen ammattikorkeakoulu) ja useita oppilaitoksia sekä yhteistyötä Lapin korkeakoulukonserniin sekä Oulun yliopistoon. Esimerkiksi Ammattiopisto Lappia tarjoaa opiskelupaikan lähes 4 000:lle opiskelijalle ja vastaa täten myös elinkeinoelämän monipuolistumisen aiheuttamaan tarpeen jo työelämässä olevien kouluttamisesta (mm. aikuiskoulutuksen kautta). Koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen on paikoitellen epävarmaa, jolloin seudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimiva yhteistyö muiden alueen koulutusinstanssien kanssa on olennaista. Yhteistyö tarkoittaa avointa keskusteluyhteyttä opiskelijoihin, elinkeinoelämään sekä Tornion kaupunkiin. Lisäksi on tärkeää, että tarjottava koulutus tarjoaa kannusteita yrittäjyyteen ja joustavia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden välillä. 20 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
21 Liite 6a. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Tornion sijainti ja liikenneyhteydet mahdollistavat kansainvälisen kauppapaikan luomisen Tornion sijainti tarjoaa raaka-aineet läheltä Kaupan ala on kehittynyt ja vahvistunut viime vuosina Torniota voidaan pitää alueen kaupan keskuksena Torniossa on vahva teollisuusperinne sekä vahva pk-sektori Uusille yrityksille on jo tarjolla uusia liiketoiminta-alueita, kuten pk-yrityksille Kromilaakso Hyvät seudulliset yrityspalvelut Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Markkinat etäällä Yritystoiminnan yksipuolisuus sekä yritystoiminnan luontaisten jatkajien puute Matkailijoille vähäiset yöpymismahdollisuudet (uuden hotellin tarve) Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Sijainnin hyödyntäminen entistä paremmin (raja, Barentsin keskus ) Teräksen jatkojalostuksen kehittäminen Luonnonvarojen hyödyntäminen Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan hyödyntäminen Yritysten tehokkaampi lähialueyhteistyö kasvattaisi asiakaskuntaa, toisi uusia toimijoita paikkakunnalle sekä kasvattaisi edelleen Tornion vetovoimaa kaupan tarjoamakeskittymänä. Rajattoman rajan hyödyntäminen matkailutarjonnan kehittämisessä (mm. ohjelmatarjonta, moottorikelkkareitit) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Globaalit tekijät Yritystoiminnalle asetettavat rajoitteet, mm. rikkidirektiivi Yrittäjien houkuttelu Energian hinta 21
22 Liite 6c. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kohtaava koulutus ja osaaminen Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Alueella monipuolinen ammatillinen, korkeakoulu- ja aikuiskoulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta toimii alueella ja verkostoissa Teolliset palvelut hyviä Toimiva yhteistyö aluekehitysviranomaisten kanssa Osaamisresurssit voidaan helposti kohdentaa esim. pkyrityksille räätälöityjen koulutuksien kautta, joita voidaan tuottaa yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa (myös jatkokoulutus) Heikkoudet (W) Osaamisresurssien saatavuus sekä nykyisiltä että uusilta toimialoilta tulee varmistaa Osaamisresurssien täydentämiselle, erityisesti kielitaidon (suomi, ruotsi, englanti, venäjä) osalta tarvetta tällä hetkellä kielikoulutus liian yksipuolinen Koulutuksen ja alueen kysynnän kohtaaminen Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Osaava, korkeatasoinen työvoima (kansainvälistä osaamista tulee lisätä) Uudet toimialat, kuten kaivosteollisuus yms. suurinvestoinnit Alueen vetovoiman parantaminen Yksityiskohtaiselle erityisosaamiselle tulee tarvetta Lähialueyhteistyö Nopea reagointikyky rakennemuutoksiin Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Kaupan alan osaamisresurssien vähäisyys Opetusministeriön leikkausuhat EU-rahoituksen päätösten keskittyminen 22
23 Liite 6b. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Tornion hyvä sijainti Liikenne ja logistiikka on sujuvoitunut: rautatie, lentoliikenne, Kyläjoen maalogistiikkakeskus sekä moottoritie Tornio Oulu (jatkossa myös Tornio Luulaja) voivat mahdollistaa Tornio- Haaparannan nousun laajemman vaikutusalueen solmukohdaksi Uusi yritysalue Kromilaakso Runsaasti kulttuuri- sekä liikunta-/ urheilumahdollisuuksia Heikkoudet (W) Kaavoituksen laajentamiselle voi olla tarpeita erityisesti suurteollisuudessa ja kaavoitusmahdollisuuksia tulisi tarjota keskeisiltä sijaintipaikoilta Liikenneväylien kehittämisessä paineita, esim. Kemin ja Tornion satamat (mm. kaivoshankkeiden myötä), maa- sekä raideliikenne Palveluverkon monimuotoistumista tulee edelleen tukea Ohjelmatarjontaa tulee kehittää (esim. urheilu-, musiikki- ja teatteritapahtumat) tulevat vaatimaan uutta infrastruktuuria (rakennukset), joka tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa Pääomien niukkuus Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristössä tulee tapahtumaan lähivuosina runsaasti muutoksia, jotka tarjoavat uudenlaisia liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia: kaivoshankkeet (Pohjois-Suomi ja Ruotsi), öljy- ja kaasuhankkeet Jäämerellä, Kemin biodiesellaitos ja Pyhäjoen ydinvoimala. Raideliikenne Kansainväliset mahdollisuudet Uusi multiareena På Gränsen alueelle mahdollistaa laajempien tapahtumien järjestämisen (siirretty) Bothnian Corridor Tornion elinkeinopalvelut (elinkeino- ja innovaatiokeskus) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Lentoliikenteen väheneminen / lakkauttaminen 23
24 Liite 7. Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat Tornion elinkeinostrategiatyö on rahoitettu Lapin ELY-keskuksen sekä Euroopan unionin toimesta. 24
Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021
Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian
Lisätiedot5j~ III. Tornjon kaupunki. 1~.J It. Sisällysluettelo. Syyskuu 2013. VS1ifl~ i,t~ Vipuvoi maa. EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs
III TRNIHAPAFANDA 5j~ TeamBotniaQy Tornjon kaupunki Syyskuu 2013 EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs Euroopan unioni Euroopan sosinaerahanto 1~.J It Vipuvoi maa Sisällysluettelo VS1ifl~ i,t~ 0 00
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotOSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ
1 OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Tornion kaupunki Y-tunnus 0193524-6 Suensaarenkatu 4 95400 Tornio Team Botnia Oy Y-tunnus 1508288-9 Hallituskatu 9
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotTornion kaupunkistrategia
Tornion kaupunkistrategia 2014-2017 TIIVISTELMÄ Hyväksytty Tornion kaupunginvaltuusto 25.11.2013 101 Tornion kaupunkistrategia Kaupungin päästrategia, joka sisältää kaupungin kehittämisen yleiset suuntaviivat
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotAvoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö
Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo:
LAPPI-SOPIMUS - LAPIN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo: Lapin liitossa on valmistunut luonnos Lappi-sopimuksesta eli maakuntaohjelmasta vuosille 2014-2017
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotToiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden
MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotHENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen
Henkilöstöjaosto 25 30.05.2016 Kaupunginhallitus 153 06.06.2016 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU- KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN 410/01.01.01/2016 HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotYlijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotPOHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA
PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotOhjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta
1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotStrategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotUtta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotOulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010
Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotTyöelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet
Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotUusi Myllypuron Ostari
Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotRajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys
1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotYritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015
Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Lisätiedot