Toukokuu Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021"

Transkriptio

1 Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

2 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät 6 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä 7 Painopiste 1: Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö 8 Painopiste 2: Kohtaava koulutus ja osaaminen 9 Painopiste 3: Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut 10 Liitteet (1-7) 11 2

3 Esipuhe Tornion kaupungin elinkeinostrategia päivitettiin talven aikana kaupungin elinkeinojen kehittämisyhtiö Team Botnia Oy:n johdolla, tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tuore elinkeinostrategia on voimassa kuntastrategian tavoin, vuoteen 2021 saakka. Koko elinkeinostrategiaprosessin eteneminen on kuvattu liitteessä 1 ja mukana olleet sidosryhmät liitteessä 2. Yksi Tornion elinkeinostrategian laatimisen periaatteista on ollut luoda strategia, joka elää ja kehittyy toimijoiden mukana arjessa kaiken aikaa. Edeltävän elinkeinostrategian (2005) painopisteitä on entisestään terävöitetty tavoitteena vastata toimintaympäristön muuttuneisiin haasteisiin. Tornion elinkeinostrategia 2005 on päässyt monilta osin tavoitteisiinsa, esimerkiksi yrityspalvelujen ja ostosmatkailun kehittämisen sekä maankäytön suunnitelmien toteutumisen edistämisen kohdalla, joka toimi lisäkannustimena sille, että nyt laadittu uusi elinkeinostrategia vastaa kuntastrategiassa asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan yksi Tornion kriittinen menestystekijä on elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, johon päästään vaikuttavan elinkeinostrategian ja uudistuvien toimintamallien avulla. Tornion elinkeinostrategia 2021 keskittyy kolmeen painopisteeseen. Ensinnäkin, keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö kertoo Tornion tavoitteista tarjota elinkeinoelämälle vetovoimainen ja elinvoimainen kansainvälinen toimintaympäristö verkostoja ja alueellista yhteistyötä hyödyntäen. Samalla toteutuu kuntalaisille miellyttävä elinympäristö. Toiseksi, kohtaava koulutus ja osaaminen merkitsee mielenkiintoisia opiskeluvaihtoehtoja nuorille sekä tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Kolmanneksi keskiössä ovat kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut, jotka tarjotaan yrityslähtöisesti sidosryhmien osaamista hyödyntäen. Jokaiselle painopisteelle on määritetty tavoitteet sekä toimenpiteet, joihin Tornion kaupunki sekä muut sidosryhmät tulevat seuraavan vuosien aikana keskittämään voimavarojansa. Toimenpiteet on esitelty erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. Team Botnia Oy:n hallitus on hyväksynyt elinkeinostrategialuonnoksen kokouksessaan Tornion kaupunginhallitus on käsitellyt elinkeinostrategialuonnosta kokouksessaan ja Tornion kaupunginvaltuusto kokouksessaan , jossa se myös hyväksyi Tornion elinkeinostrategian 2021 kokonaisuudessaan. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus huolehtii kaupungin hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoi elinkeinostrategian toteutumisesta kaupunginvaltuustolle säännöllisesti. Kaupunginvaltuuston päätös on liitteessä 3. Team Botnia Oy huolehtii Tornion kaupungin elinkeinopoliittisten toimien johtamisesta ja koordinoinnista sekä raportoi strategian toteutumisesta kaupunginhallitukselle. 3

4 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat Tornion kaupungin arvot todetaan kuntastrategiassa 2021 ja ne ovat asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys ja yhteistyökykyisyys. Tornion kaupungin visioksi vuodelle 2021 on kuvattu Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki Tornion kaupungin elinkeinostrategiassa visio sekä arvot tarkoittavat Tornion kaupunki on yhteistyökykyinen, kasvun mahdollistava kumppani elinkeinoelämälle. Tornio on lähialueensa vetovoimaisin asuin-, palvelu-, logistinen ja työssäkäyntikeskus, joka yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa muodostaa rajattomien palveluiden kansainvälisen kaksoiskaupungin keskellä Perämeren kaarta ja Barentsin aluetta. Tornio houkuttelee yrityksiä, opiskelijoita ja työvoimaa. 4

5 Tornion kaupungin elinkeinoelämästä Tornion kaupungin elinkeinoelämän vahvuudet juontavat aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, maantieteelliseen sijaintiin, Haaparantayhteistyöhön sekä hyvään yritysilmastoon¹. Tornio on seututason keskus, jossa vuonna 2010 oli asukasta, henkilön vahvuinen työvoima, työpaikkaa sekä yritystä². Kaupungissa on korkea elinkeinorakenteen jalostusaste, ja vahvat teolliset perinteet, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet merkittävästi monipuolisten, teollisuutta tukevien tukipalveluiden syntymiseen. Tornion teollisen tuotannon viennin arvo muodostaa yli 4% koko Suomen viennistä. Logistinen sijainti on lisäksi mahdollistanut Tornion elinkeinoelämän monipuolistumisen, mm. kaupan sekä matkailun saralla. Yhteistyö Haaparannan kanssa on erikoisuus, jota on kehitetty suunnitelmallisesti jo pitkään ja Barentsin alue voidaan nähdä mahdollisuutena, jonka tarjoamat liikenneyhteydet saattavat edesauttaa koko Lapin kehittymistä. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Rajasijainti mahdollistaa laajan kehittymisen esim. kaupan, matkailun, liikenteen ja logistiikan, kulttuurin ja rajayhteistyön suhteen. Yritystoiminnan monipuolistuminen vahvistaa yrityskantaa ja kohentaa täten edelleen työpaikkaomavaraisuutta ja kaupungin asemaa alueensa työssäkäynnin keskuksena. Lisäksi Lapin kaivoshankkeet, Haparandabanan valmistuminen, Outokummun tuotannon kasvaminen, Kemin biodiesellaitoksen valmistuminen, satamaliikenteen kasvu sekä vähittäiskaupan vahvistuminen tulevat muokkaamaan Tornion elinkeinoelämän rakennetta. Elinkeinojen monipuolistuminen aiheuttaa toisaalta haasteita. Nykyisten sataman ja meriväylien sekä niille johtavat tie- ja ratayhteydet vaativat kehittämistä. Elinkeinoelämän osaamisvaatimukset muuttuvat mm. kaivosteollisuuden alihankinnan myötä, ja tähän on kyettävä vastaamaan sopivan koulutustarjonnan avulla. Tornion menestymiseen voidaan täten vahvasti vaikuttaa elinkeinopolitiikan avulla. Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena onkin elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion nykytilan toimintaympäristöstä voi lukea tarkemmin liitteistä 4 ja 5a-5e. 5 ¹ Tornion yritysilmasto on todettu Suomen 15. parhaaksi (EK 2011) ² Työvoimaa kuvaava luku vuodelta 2011, yritysten lukumäärää kuvaava luku vuodelta 2009

6 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät Tornion elinkeinostrategia Viranomaistahot ja muut julkiset toimijat Tornion kaupunki Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Meri-Lapin TE-toimisto Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry Haparanda Stad (tillväxtenhet) Provincia Bothiensis Lapin ELY-keskus Lapin Liitto Finnvera Tornionlaakson neuvosto Crossborder Tornedalen Perämerenkaari (Bothnian Arc) Barentskeskus Finland Oy Pohjoiskalotin rajaneuvonta Outokaira Tuottamhan ry Länsstyrelse Norrbotten Muut TE-toimistot Barents Road Tekes MMM Työ- ja elinkeinoministeriö Vaikuttavuus Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Tornion kaupungin palvelualueet Team Botnia Oy Tornion kaupungin (muut) toimialapalvelut Muut kunnat ja kaupungit 6 Huom. Toimijat on sijoitettu eri sektoreille satunnaisessa järjestyksessä, ylempi osa välitön ja suora vaikutus, alempi osa välillinen ja epäsuora vaikutus Vaikuttavuus Outokumpu Oy Tornion Yrittäjät ry Meri-Lapin Startti Oy Kemi-Tornion alueyrityspalvelut Länsipohjan Yrittäjät ry Meri-Lapin Matkailu Oy Tornion elävä kaupunkikeskusta ry Lapin kauppakamari Finanssilaitokset Företagarna i Haparanda Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vaikuttavuus Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Oy Prometal JaloteräsStudio / OSKE Lapin korkeakoulukonserni: Lappian ohella Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Rovaniemen ammattikorkeakoulu Pohjoisen kulttuuri-instituutti Lapin matkailuinstituutti Multipolis ry LEO Lapin Osaamiskeskus Oulun yliopisto Luulajan tekninen yliopisto Peräpohjolan Opisto Ammattiopisto Luovi Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK

7 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Kohtaava koulutus ja osaaminen Yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen 7

8 Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Painopisteen Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö tavoitteena on verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Painopiste luo viitekehyksen koko elinkeinostrategialle. Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö painottaa alueyhteistyötä sekä suomalaisiin naapurikuntiin että rajan yli Haaparantaan. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla voidaan luoda verkostoja ja sidosryhmiä, jotka parantavat torniolaisten yritysten toiminnallisia edellytyksiä ja tarjoavat hyvän markkinapaikan sekä elinvoimaisen ja vetovoimaisen asuinympäristön. Tämän toteuttamisessa myös Tornion kaupungilla on keskeinen rooli. Tornion maantieteellinen sijainti halutaan täysimittaisesti hyödyntää. Yritysten toiminnallisia edellytyksiä voidaan varmistaa monin tavoin. Torniossa on jo onnistuneesti rakennettu liiketoimintamahdollisuuksia palveluliiketoiminnalle (ostoskeskus), ja tämä konsepti tulisi ulottaa myös teolliseen liiketoimintaan, esimerkiksi yrityspuiston perustamisen kautta. Toiminnallisten edellytysten kohentamiseen liittyy myös kansainvälinen näkökulma, jota Torniossa on pyritty ajamaan toteuttamalla logistiikka- ja matkakeskushankkeet. Verkostojen ja alueellisen yhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Kuntarakenteiden muutosuhkien alla sekä Lapin väestötilanteen heikentyessä Tornion kaupunki sekä lähialueet tulevat olemaan aikaisempaa keskeisemmässä roolissa ja voivat jopa muodostaa mahdollisia maakuntakeskustasoisia kaupunkiseutuja. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön avulla voidaan varmistaa Tornion elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, esimerkiksi aitojen kumppaniverkostojen rakentamista hyödyntäen. Tämän lisäksi Torniolla on ainutlaatuinen etu moniulotteisen kansainvälisen verkoston rakentamiseen yhteistyössä Haaparannan kanssa. Tornion kaupungilla on keskeinen rooli elinkeinopolitiikan edunvalvojana. Kaupungin tehtävänä on varmistaa riittävä sekä soveltuva kaavoitus ja maankäyttö paikkakunnalle sijoittumista suunnittelevien yritysten tarpeisiin. Myös mm. liikenneinfrastruktuurin toimivuuden varmistaminen on elintärkeää. Lisäksi asukkaiden näkökulmasta keskeisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä tukeudutaan Tornion kuntastrategiassa 2021 mainittuihin toimenpiteisiin. Elinkeinostrategian näkökulmasta monipuolinen elinkeinoelämä lisää Tornion vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Hyvillä palveluilla voidaan houkutella asukkaita, jotka ovat osaltaan varmistamassa työvoiman saatavuutta sekä palveluliiketoiminnan kasvua. 8

9 Kohtaava koulutus ja osaaminen Painopisteen Kohtaava koulutus ja osaaminen tavoitteena on yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Painopiste luo Torniolle kilpailukykyisen aseman myös tulevaisuudessa varmistamalla yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen riittävän tason, turvaamalla uuden osaavan työvoiman sekä muodostamalla koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuden. Kohtaava koulutus ja osaaminen tekee Torniosta vetovoimaisen sekä yrityksille että asukkaille. Yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen varmistaminen tapahtuu täydennyskoulutuksen kautta koulutuskuntayhtymää sekä ammattikorkeakoulua hyödyntämällä. Soveltuvan koulutuksen toteuttamista varten on toteutettava yrityksille osaamistarvekartoitus (mitä osaamista ja koulutusta työyhteisö tarvitsee) sekä käynnistettävä osaamisohjelma. Uuden osaavan työvoiman turvaaminen on niiden mahdollisuuksien luomista, että valmistuvat opiskelijat voivat työllistyä alueelle. Tämän varmistaminen tarkoittaa ensisijaisesti Tornion elinkeinoelämää palvelevien koulutusalojen ja ohjelmien tarjoamista. Koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuksien muodostaminen tarkoittaa koulutusorganisaatioiden yhdessä rakentamaa palvelumallia, jossa määritetään yhteydenpito yrityksiin, räätälöidään tarkoituksenmukaiset koulutuspaketit sekä muut tarpeelliset tukipalvelut. Oppimisesta tulee osa yritysten liiketoiminnan kehittämistä, joka huomioi tulevaisuuden osaamistarpeet ja muuttuvat olosuhteet. Kohtaava koulutus ja osaaminen vaatii koulutusorganisaatioiden verkostoitumista uudella tavalla, uusia toimintamalleja luoden. Paikallisen elinkeinoelämän pärjääminen vaatii tässä yhteydessä laajemman alueellisen tai seudullisen näkökulman, samanaikaisesti Tornion erityispiirteen, tekniikan yksikön, painottamista ja hyödyntämistä paikkakunnan tuotannollisissa yrityksissä. 9

10 Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Painopisteen Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut tavoitteena on yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen Painopiste luo käytännön edellytykset alueen yrityksille toimia ja kasvaa kannattavasti. Tarjottavien yrityslähtöisten elinkeinopalvelujen kohdistaminen on tärkeää, sillä resurssit ovat niukat ja palveluiden tuleekin mahdollistaa liiketoiminnan kasvu, kansainvälistyminen ja rajan hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen. Torniolaisten yritysten on voitava tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja halutessaan kasvaa. Eri liiketoiminnan muodoille nämä tarkoittavat eri asioita: suurteollisuudessa, erityisesti terästeollisuussektorilla, on edelleen merkittävä rooli Tornion viennin veturina, jolloin kannattava liiketoiminta ja kasvu haetaan usein tuotekehityksen kautta. Palveluliiketoiminnassa kannattavuus ja kasvu liittyy usein liiketoiminnan tuotteistamiseen ja tätä kautta palvelukyvyn nostamiseen. Pk-yritysten on mahdollista hakea kasvua myös kehittämällä tuote- sekä palveluprosessejaan. Lisäksi eri toimialoilla on ristiin vaikuttamisen mahdollisuus, esimerkiksi suurteollisuuden viennin vaikutukset voidaan ulottaa pk-sektorille alihankinnan hyödyntämisen kautta. Tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen voi usein olla tarpeen, ja tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkailussa ohjelmapakettien luomista (esim. moottorikelkkailu, kalastus) ja maaseutuelinkeinoista esimerkiksi lähiruoan jalostusarvon nostamista. Torniolaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen sekä aito mahdollisuus kansainvälistymiseen. Kansainvälistymiseen tulisikin tarjota mahdollisuuksia, jotka usein voivat olla hyvin yksinkertaisia: esimerkiksi pk-yritysten sekä matkailun kohdalla eri rahoitusmuotojen saatavuuden varmistaminen voi olla riittävä toimenpide. Rajaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Toiminnallisesti voidaan puhua esimerkiksi posti- ja verkkokaupan myynnin lanseeraamisesta ja matkailun kohdalla rajasijaintia voitaisiin hyödyntää laajemmassa mittakaavassa tapahtumakeskuksena koko Barentsin alueella kahden maan markkinat on voitava hyödyntää käytännössä. Ulkomaisia matkustajia voidaan houkuteltava charteryhteyksillä ja matkailijat olisi saatava viipymään paikkakunnalla pidempään. Tässä myös markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteillä on keskeinen merkitys. Kansainvälinen yritystoiminta tarvitsee tuekseen yrityspalveluita, jotka ovat riittävän täsmällisiä sekä yritysten yksilölliset tarpeet huomioivia. Palveluiden tulee olla sellaisia, että yritykset voivat hyödyntää niitä liiketoiminnassaan aidosti. 10

11 Sisällysluettelo LIITTEET Liite numero Aihealue Sivut Liite 1 Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen 12 Liite 2 Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot 13 Liite 3 Liite 4 Liitteet 5a 5e Liitteet 6a 6c Tornion Kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT-analyysit Liite 7 Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat

12 Liite 1. Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen Sidosryhmät Kaupunginhallitus ja valtuusto Team Botnia¹ I Sidosryhmäseminaari Taustatyö Painopistealueet Seminaarin purku Strategian työstö Nykytila-analyysi Painopisteiden tarkennus II Sidosryhmäseminaari 31.1 Painopisteiden työstäminen Strategian viimeistely Team Botnian hallitus 15.5 Kaupunginhallitus 21.5 Kaupunginvaltuusto 28.5 Toimenpidesuunnitelma Elinkeinostrategia valmis Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu ¹ Team Botnia yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa

13 Liite 2. Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot Henkilö Organisaatio Risto Alaheikka Matti Lankila Sampo Kangastalo Jarmo Lokio Pekka Pelttari Raimo Ronkainen Martti Holster Pentti Leipälä Leena Alalääkkölä Eero Pekkarinen Hannu Kalapudas Martti Kankaanranta Pekka Hacklin Tero Hyttinen Jouni Salmivirta Kaarina Aho Paula Aikio-Tallgren Hannu Alatalo Pentti Alaperä Esko Junno Erkki Tallgrén Markku Taramaa Mikko Ylitalo Petri Palviainen Anna Kuusela Team Botnia Oy Tornion kaupunki / Team Botnia Oy Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ELY-keskus, yritystoiminta, innovaatiot ja teknologia -yksikkö Länsipohjan Yrittäjät ry Tornion Yrittäjät ry, Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy Meri-Lapin TE-toimisto Meri-Lapin TE-toimisto Ahotrans Oy Virvatuli-Valaisimet Oy Aitta Victoriatorilla / Mustaparta Tornion Osuuspankki Kauppakeskus Rajalla Tekniset Tornio Futop Oy Outokumpu Oyj Deloitte Y4 Oy Deloitte Y4 Oy 13

14 14 Liite 3. Tornion kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä

15 Liite 4. Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyö Tornio-Haaparanta yhteistyö Vahva vientiteollisuus (erityisesti teräs ja jatkojalostus) Monipuolistuvat kaupan palvelut, rajan hyödyntäminen Hyvä yritysilmasto¹ Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Yksipuolinen elinkeinorakenne Rajalliset resurssit Työvoiman saatavuus ja sopivuus Rajoitetut liikenneyhteydet Markkinat etäällä Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Rajasijainti (kauppa, matkailu, liikenne ja logistiikka, kulttuuri, rajayhteistyö) Alueyhteistyö ja verkostot (Kemi, Rovaniemi, Oulu, Raahe, Pohjois-Ruotsi, Barentsin alue) Liikenneyhteyksien kehittäminen Logistisen aseman vahvistaminen Kaivos- ja muut hankkeet Barentsin alueella Uhat (T) Julkinen talous, valtion virastojen poistuminen Elinkeinoelämän kilpailukyky, markkinat etäällä Koulutusmahdollisuuksien heikentyminen (erityisesti ammattikorkeakoulut), nuorten aikuisten poismuutto Liikenneyhteyksien heikkeneminen, meri- ja lentoliikenteen supistuminen Viranomaismääräysten aiheuttamat kustannuslisät 15 ¹ Lähde: EK:n tutkimus 2011, jossa Tornion yritysilmasto todettiin Suomen 15. parhaaksi

16 Liite 5a. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena on elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion kaupungin taloustilanne on tiukentunut ja sen ennustetaan edelleen tiukentuvan. Tästä huolimatta Torniossa on onnistuttu säilyttämään peruspalveluiden kohtuullinen taso. Tornio kohtaa muun yhteiskunnan ja kuntasektorin rinnalla kasvavia haasteita, joita ovat taloudellinen taantuma, työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu. Viime vuosien toimintaympäristön muutosta leimaavat seuraavat tekijät: o Julkisen palveluverkon tiivistyminen keskustan tuntumaan o Monipuoliset koulutus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Haaparannan kanssa tarjottuna o Rajalliset vapaa-ajan (kulttuuri, urheilu ja viihdetarjonta) mahdollisuudet nuorille ja nuorille aikuisille Elinkeinoelämän muutosta tulevat johtamaan lähivuosina mm. Outokummun investointiohjelmat, Kemin biodiesellaitos, Kromilaakson yritysalue sekä Haparandabanan rautatie. Tornion tavoite on olla Barentsin alueen solmukohta, jolla on toimivat logistiset yhteydet (mm. TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina), Itämeren moottoritie (meri)). Elinkeinorakenne Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion kaupungin toimintaympäristö Väestörakenne Koulutus- ja palvelurakenne 16

17 Liite 5b. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinorakenne Tornion elinkeinorakenne (2007) Tornion elinkeinorakenne Tornion kaupunki yhdessä Kemin kanssa on maakuntatason keskus, jossa vuonna 2010 oli 9061 työpaikkaa (TOL 2008) ja huoltosuhde oli 1,47 (vrt. koko maa 1,24). Tornion työpaikoista on palveluissa 52,4% (vrt. koko maa 69,9%), jalostuksessa 42,3% (25,1%) ja maataloudessa 2,8% (3,9%). Tornion työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,6, ja Torniota voidaan pitää alueensa työssäkäyntikeskuksena. Tornion työpaikat toimialoittain Teollisuus Julkiset palvelut Muut Kaupan ala Rakentaminen Maa- metsä- ja kalatalous Tornion keskeisimpiä toimialoja on teollisuus, joista erityisesti terästeollisuussektori (Outokumpu) on kaupungissa merkittävä työntekijä. Muita tärkeitä toimialoja ovat koko 2000-luvun voimakkaasti kasvanut kaupan ala, matkailu sekä taloteollisuus (mekaaninen puu). Torniossa on myös elintarviketuotantoa (maito, liha). Tällä hetkellä etenkin matkailussa on havaittavissa runsaasti potentiaalia mm. rajayhteistyön lisäämisen kautta. Alueen suurimpia työnantajia ovat mm. Outokumpu, Tornion ja Haaparannan kaupungit, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (sisältäen ammattikorkeakoulun sekä ammattiopiston), Nanso sekä IKEA. Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut viime vuosina, ollen kuitenkin edelleen hyvin teollisuuspainotteinen. Muita keskeisiä kehitettäviä toimialoja ovat kauppa, matkailu, sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut. Näiden alojen kasvu on seuraus siitä, että Tornion elinkeinojen kehittämisen kärjet ovat viime vuosina terästeollisuuden ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kehittäminen sekä kaupan ja matkailun toimialojen kehittäminen. Tornion yrityskanta on kasvanut 2000-luvulla ja oli vuoden 2009 lopussa Varsinkin rakennusalan yritysten määrä on ollut 2000-luvun puolestavälistä lähtien vahvassa kasvussa. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Outokummun tuotannon kasvattaminen, Kemin biodiesellaitos, satamaliikenteen kasvu ja monipuolistuminen, infrastruktuurin kehittyminen ja monipuolistuminen sekä vähittäiskaupan vahvistuminen lisäävät Tornion elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Lisäksi Barentsin alueen kaivos-, energia- ja logistiikkahankkeet tuovat torniolaisille yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 17 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

18 Tornio Liite 5c. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion väestörakenne Tornion sekä Lapin maakunnan väestö ja ennuste ennuste Tornio Lapin maakunta Tornion väestörakenne Tornion kaupungin väkiluku on kasvanut maltillisesti 2000-luvun alusta saakka (vuoden 2010 lopussa väkiluku ). Tornion väkiluvun ennustetaan kasvavan hienoisesti ainakin 2040-luvulle saakka (GAGR 0,2%). Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden lisääntymistä että muuttotappion kääntymistä muuttovoitoksi. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutuksia väestömäärän kehittymiseen on vielä vaikea arvioida. Lapin maakunta Tornion työpaikat yhteensä Yrittäjät Muut Tornion väestönkehitys on kuitenkin ollut 2000-luvulla pääosin myönteistä ja poikennut Tornio-Kemi-Haaparanta kaupunkialueen ja Lapin yleisestä kehitystrendistä. Torniossa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan lisääntyvän huomattavasti samalla aikavälillä (+57%). Kaupungin väestönkehitys on perustunut luonnolliseen väestönlisäykseen sekä maahanmuuttoon mutta Tornion haasteena on edelleen työikäisten määrän vähentyminen. Lapissa työvoimasta on määrällistä ylitarjontaa korkean työttömyyden johdosta. Lisäksi, myös Tornion tapauksessa, ongelma on se, että työmarkkinoiden toimivuus on heikko koska tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tornion työvoiman koko joulukuussa 2011 oli henkilöä. Tornion työttömyysaste samana aikana oli 12,1% (työttömänä henkilöä) ja avoimia työpaikkoja oli 98. Tornio on kärsinyt työttömyydestä koko maan keskiarvoa kovemmin erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalla, ja joulukuussa 2011 työttömistä 300 henkilöä oli alle 25-vuotiaita, yli 50-vuotiaita 440 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä vajaakuntoisia yhteensä 404 henkilöä. Tornion haasteena tulee olemaan työvoiman saatavuus, erityisosaamisen puute sekä rekrytointiongelmat. Tornion kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita ohjelmia väestöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, kuten esimerkiksi ikääntymispoliittinen strategia, nuorisopoliittinen ohjelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 18 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

19 Liite 5d. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion sataman tuonti ja vienti (tonneina) Tuonti Vienti Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion vahvuus on sen maantieteellinen sijainti monien kulkureittien äärellä. Erityisesti pohjoiset toiminnallis-taloudelliset yhteistyöalueet, kuten Perämerenkaari ja Barents, tuovat uusia yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tornio on useiden liikennevirtojen solmukohdassa, kuten maantiet, lento- ja raideliikenne sekä satama. Maaliikenteen rajanylityspaikkojen lisäksi Torniossa on Suomen ainoa rautatieyhteys Ruotsiin. Tornion liikennejärjestelmän tila vastaa pääosin nykyisiä tarpeita mutta esimerkiksi väestön ikääntyminen luo haasteita julkisen liikenteen peruspalvelutason säilyttämiselle. Lisäksi puutteet rautatieliikenteen ja lentoliikenteen täsmällisyydessä, vuorotiheydessä ja lippujen hinnoittelussa aiheuttavat paineita liikenneyhteyksien monipuolistamiseen. Lisäksi meriliikenteen uhkana mahdollinen rikkidirektiivi. Kemi-Tornio lentokentän matkustajat Lapin ja Norrbottenin kaivoshankkeiden toteutuminen, Haparandabanan valmistuminen sekä Tornio-Kolari radan peruskorjaus tulevat edelleen vahvistamaan Tornion asemaa liikenneyhteyksien keskiössä. Toisaalta ne tulevat vaatimaan nykyisten satamien ja meriväylien sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämistä. Lisäksi käynnissä on runsaasti muita hankkeita, kuten TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina) sekä Itämeren moottoritie (meri). Tornion rajanylityspaikkojen kautta arvioidaan kulkevan vuosittain noin 14 miljoonaa henkilöä ja Tornio on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka henkilöliikenteessä (lähde: Tornion kaupunki). Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Asuinympäristön näkökulmasta Tornio on monipuolisen asuinympäristön tarjoava kaupunki. Viime vuosina sisäisessä väestönkehityksessä on ollut suuntauksena väestön tiivistyminen keskeiselle kaupunkialueelle (noin 73% kunnan asukkaista). Asuinympäristön peruslähtökohdat ovat kestävän kehityksen mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, jota ollaan tiivistämässä yleiskaavan (2021) mukaisesti. Tornion tavoitteena on toimiva kaksoiskaupunkiyhteistyö, jonka päämääränä on toiminnallinen ja rakenteellinen yhdentyminen Haaparannan kanssa. Tornion tavoitteena on olla aktiivinen verkostotoimija ja sillanrakentaja laajentamalla Kemi-Tornio alueen yhteistyötä esimerkiksi palveluiden järjestämisessä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson suuntaan. 19 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto, Rajavartiolaitos

20 Liite 5e. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Julkisten palveluiden rakenteellinen muutos tulee vaikuttamaan myös Tornion toimintaympäristöön. Mm. mahdollinen kuntauudistus tuovat haasteita palveluiden ja toimintatapojen uudistamiselle ja tarve erilaisten uudenlaisten yhteistyömuotojen kuntien välillä sekä valtioon lisääntyy. Tornion tavoitteena tulevaisuudessakin on tarjota riittävät ja toimivat julkisen sektorin peruspalvelut. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat vaatimaan erityishuomiota. Tornion kaupungin väestön koulutustaso on muuta maata alhaisempi ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita on keskimääräisesti enemmän kuin muualla maassa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut Torniossa 64,7 % väestöstä (koko maa 64,8%), keskiasteen tutkinnon 43,4% (38,5%) ja korkeaasteen tutkinnon 21,4% (26,2%). Tornion koulutustaso vastaa kuitenkin kaupungin elinkeino- ja työpaikkarakennetta suhteellisen hyvin ja kaupungissa koulutuksen ulkopuolelle jää suhteellisen harva (17-24 vuotiaista 9,4% vuonna 2008, vrt. koko maa 11,8%). Torniossa on suhteellisen monipuolinen koulutustarjonta (esim. kaksi ammattikorkeakoulua Kemi-Tornion AMK ja humanistinen ammattikorkeakoulu) ja useita oppilaitoksia sekä yhteistyötä Lapin korkeakoulukonserniin sekä Oulun yliopistoon. Esimerkiksi Ammattiopisto Lappia tarjoaa opiskelupaikan lähes 4 000:lle opiskelijalle ja vastaa täten myös elinkeinoelämän monipuolistumisen aiheuttamaan tarpeen jo työelämässä olevien kouluttamisesta (mm. aikuiskoulutuksen kautta). Koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen on paikoitellen epävarmaa, jolloin seudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimiva yhteistyö muiden alueen koulutusinstanssien kanssa on olennaista. Yhteistyö tarkoittaa avointa keskusteluyhteyttä opiskelijoihin, elinkeinoelämään sekä Tornion kaupunkiin. Lisäksi on tärkeää, että tarjottava koulutus tarjoaa kannusteita yrittäjyyteen ja joustavia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden välillä. 20 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

21 Liite 6a. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Tornion sijainti ja liikenneyhteydet mahdollistavat kansainvälisen kauppapaikan luomisen Tornion sijainti tarjoaa raaka-aineet läheltä Kaupan ala on kehittynyt ja vahvistunut viime vuosina Torniota voidaan pitää alueen kaupan keskuksena Torniossa on vahva teollisuusperinne sekä vahva pk-sektori Uusille yrityksille on jo tarjolla uusia liiketoiminta-alueita, kuten pk-yrityksille Kromilaakso Hyvät seudulliset yrityspalvelut Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Markkinat etäällä Yritystoiminnan yksipuolisuus sekä yritystoiminnan luontaisten jatkajien puute Matkailijoille vähäiset yöpymismahdollisuudet (uuden hotellin tarve) Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Sijainnin hyödyntäminen entistä paremmin (raja, Barentsin keskus ) Teräksen jatkojalostuksen kehittäminen Luonnonvarojen hyödyntäminen Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan hyödyntäminen Yritysten tehokkaampi lähialueyhteistyö kasvattaisi asiakaskuntaa, toisi uusia toimijoita paikkakunnalle sekä kasvattaisi edelleen Tornion vetovoimaa kaupan tarjoamakeskittymänä. Rajattoman rajan hyödyntäminen matkailutarjonnan kehittämisessä (mm. ohjelmatarjonta, moottorikelkkareitit) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Globaalit tekijät Yritystoiminnalle asetettavat rajoitteet, mm. rikkidirektiivi Yrittäjien houkuttelu Energian hinta 21

22 Liite 6c. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kohtaava koulutus ja osaaminen Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Alueella monipuolinen ammatillinen, korkeakoulu- ja aikuiskoulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta toimii alueella ja verkostoissa Teolliset palvelut hyviä Toimiva yhteistyö aluekehitysviranomaisten kanssa Osaamisresurssit voidaan helposti kohdentaa esim. pkyrityksille räätälöityjen koulutuksien kautta, joita voidaan tuottaa yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa (myös jatkokoulutus) Heikkoudet (W) Osaamisresurssien saatavuus sekä nykyisiltä että uusilta toimialoilta tulee varmistaa Osaamisresurssien täydentämiselle, erityisesti kielitaidon (suomi, ruotsi, englanti, venäjä) osalta tarvetta tällä hetkellä kielikoulutus liian yksipuolinen Koulutuksen ja alueen kysynnän kohtaaminen Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Osaava, korkeatasoinen työvoima (kansainvälistä osaamista tulee lisätä) Uudet toimialat, kuten kaivosteollisuus yms. suurinvestoinnit Alueen vetovoiman parantaminen Yksityiskohtaiselle erityisosaamiselle tulee tarvetta Lähialueyhteistyö Nopea reagointikyky rakennemuutoksiin Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Kaupan alan osaamisresurssien vähäisyys Opetusministeriön leikkausuhat EU-rahoituksen päätösten keskittyminen 22

23 Liite 6b. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Tornion hyvä sijainti Liikenne ja logistiikka on sujuvoitunut: rautatie, lentoliikenne, Kyläjoen maalogistiikkakeskus sekä moottoritie Tornio Oulu (jatkossa myös Tornio Luulaja) voivat mahdollistaa Tornio- Haaparannan nousun laajemman vaikutusalueen solmukohdaksi Uusi yritysalue Kromilaakso Runsaasti kulttuuri- sekä liikunta-/ urheilumahdollisuuksia Heikkoudet (W) Kaavoituksen laajentamiselle voi olla tarpeita erityisesti suurteollisuudessa ja kaavoitusmahdollisuuksia tulisi tarjota keskeisiltä sijaintipaikoilta Liikenneväylien kehittämisessä paineita, esim. Kemin ja Tornion satamat (mm. kaivoshankkeiden myötä), maa- sekä raideliikenne Palveluverkon monimuotoistumista tulee edelleen tukea Ohjelmatarjontaa tulee kehittää (esim. urheilu-, musiikki- ja teatteritapahtumat) tulevat vaatimaan uutta infrastruktuuria (rakennukset), joka tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa Pääomien niukkuus Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristössä tulee tapahtumaan lähivuosina runsaasti muutoksia, jotka tarjoavat uudenlaisia liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia: kaivoshankkeet (Pohjois-Suomi ja Ruotsi), öljy- ja kaasuhankkeet Jäämerellä, Kemin biodiesellaitos ja Pyhäjoen ydinvoimala. Raideliikenne Kansainväliset mahdollisuudet Uusi multiareena På Gränsen alueelle mahdollistaa laajempien tapahtumien järjestämisen (siirretty) Bothnian Corridor Tornion elinkeinopalvelut (elinkeino- ja innovaatiokeskus) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Lentoliikenteen väheneminen / lakkauttaminen 23

24 Liite 7. Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat Tornion elinkeinostrategiatyö on rahoitettu Lapin ELY-keskuksen sekä Euroopan unionin toimesta. 24

Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021 Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian

Lisätiedot

5j~ III. Tornjon kaupunki. 1~.J It. Sisällysluettelo. Syyskuu 2013. VS1ifl~ i,t~ Vipuvoi maa. EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs

5j~ III. Tornjon kaupunki. 1~.J It. Sisällysluettelo. Syyskuu 2013. VS1ifl~ i,t~ Vipuvoi maa. EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs III TRNIHAPAFANDA 5j~ TeamBotniaQy Tornjon kaupunki Syyskuu 2013 EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs Euroopan unioni Euroopan sosinaerahanto 1~.J It Vipuvoi maa Sisällysluettelo VS1ifl~ i,t~ 0 00

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1 OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Tornion kaupunki Y-tunnus 0193524-6 Suensaarenkatu 4 95400 Tornio Team Botnia Oy Y-tunnus 1508288-9 Hallituskatu 9

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024

KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024 Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen

HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen Henkilöstöjaosto 25 30.05.2016 Kaupunginhallitus 153 06.06.2016 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU- KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN 410/01.01.01/2016 HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo:

KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo: LAPPI-SOPIMUS - LAPIN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo: Lapin liitossa on valmistunut luonnos Lappi-sopimuksesta eli maakuntaohjelmasta vuosille 2014-2017

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS 2014 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot