Toukokuu Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021"

Transkriptio

1 Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

2 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät 6 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä 7 Painopiste 1: Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö 8 Painopiste 2: Kohtaava koulutus ja osaaminen 9 Painopiste 3: Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut 10 Liitteet (1-7) 11 2

3 Esipuhe Tornion kaupungin elinkeinostrategia päivitettiin talven aikana kaupungin elinkeinojen kehittämisyhtiö Team Botnia Oy:n johdolla, tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tuore elinkeinostrategia on voimassa kuntastrategian tavoin, vuoteen 2021 saakka. Koko elinkeinostrategiaprosessin eteneminen on kuvattu liitteessä 1 ja mukana olleet sidosryhmät liitteessä 2. Yksi Tornion elinkeinostrategian laatimisen periaatteista on ollut luoda strategia, joka elää ja kehittyy toimijoiden mukana arjessa kaiken aikaa. Edeltävän elinkeinostrategian (2005) painopisteitä on entisestään terävöitetty tavoitteena vastata toimintaympäristön muuttuneisiin haasteisiin. Tornion elinkeinostrategia 2005 on päässyt monilta osin tavoitteisiinsa, esimerkiksi yrityspalvelujen ja ostosmatkailun kehittämisen sekä maankäytön suunnitelmien toteutumisen edistämisen kohdalla, joka toimi lisäkannustimena sille, että nyt laadittu uusi elinkeinostrategia vastaa kuntastrategiassa asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan yksi Tornion kriittinen menestystekijä on elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, johon päästään vaikuttavan elinkeinostrategian ja uudistuvien toimintamallien avulla. Tornion elinkeinostrategia 2021 keskittyy kolmeen painopisteeseen. Ensinnäkin, keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö kertoo Tornion tavoitteista tarjota elinkeinoelämälle vetovoimainen ja elinvoimainen kansainvälinen toimintaympäristö verkostoja ja alueellista yhteistyötä hyödyntäen. Samalla toteutuu kuntalaisille miellyttävä elinympäristö. Toiseksi, kohtaava koulutus ja osaaminen merkitsee mielenkiintoisia opiskeluvaihtoehtoja nuorille sekä tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Kolmanneksi keskiössä ovat kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut, jotka tarjotaan yrityslähtöisesti sidosryhmien osaamista hyödyntäen. Jokaiselle painopisteelle on määritetty tavoitteet sekä toimenpiteet, joihin Tornion kaupunki sekä muut sidosryhmät tulevat seuraavan vuosien aikana keskittämään voimavarojansa. Toimenpiteet on esitelty erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. Team Botnia Oy:n hallitus on hyväksynyt elinkeinostrategialuonnoksen kokouksessaan Tornion kaupunginhallitus on käsitellyt elinkeinostrategialuonnosta kokouksessaan ja Tornion kaupunginvaltuusto kokouksessaan , jossa se myös hyväksyi Tornion elinkeinostrategian 2021 kokonaisuudessaan. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus huolehtii kaupungin hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoi elinkeinostrategian toteutumisesta kaupunginvaltuustolle säännöllisesti. Kaupunginvaltuuston päätös on liitteessä 3. Team Botnia Oy huolehtii Tornion kaupungin elinkeinopoliittisten toimien johtamisesta ja koordinoinnista sekä raportoi strategian toteutumisesta kaupunginhallitukselle. 3

4 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat Tornion kaupungin arvot todetaan kuntastrategiassa 2021 ja ne ovat asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys ja yhteistyökykyisyys. Tornion kaupungin visioksi vuodelle 2021 on kuvattu Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki Tornion kaupungin elinkeinostrategiassa visio sekä arvot tarkoittavat Tornion kaupunki on yhteistyökykyinen, kasvun mahdollistava kumppani elinkeinoelämälle. Tornio on lähialueensa vetovoimaisin asuin-, palvelu-, logistinen ja työssäkäyntikeskus, joka yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa muodostaa rajattomien palveluiden kansainvälisen kaksoiskaupungin keskellä Perämeren kaarta ja Barentsin aluetta. Tornio houkuttelee yrityksiä, opiskelijoita ja työvoimaa. 4

5 Tornion kaupungin elinkeinoelämästä Tornion kaupungin elinkeinoelämän vahvuudet juontavat aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, maantieteelliseen sijaintiin, Haaparantayhteistyöhön sekä hyvään yritysilmastoon¹. Tornio on seututason keskus, jossa vuonna 2010 oli asukasta, henkilön vahvuinen työvoima, työpaikkaa sekä yritystä². Kaupungissa on korkea elinkeinorakenteen jalostusaste, ja vahvat teolliset perinteet, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet merkittävästi monipuolisten, teollisuutta tukevien tukipalveluiden syntymiseen. Tornion teollisen tuotannon viennin arvo muodostaa yli 4% koko Suomen viennistä. Logistinen sijainti on lisäksi mahdollistanut Tornion elinkeinoelämän monipuolistumisen, mm. kaupan sekä matkailun saralla. Yhteistyö Haaparannan kanssa on erikoisuus, jota on kehitetty suunnitelmallisesti jo pitkään ja Barentsin alue voidaan nähdä mahdollisuutena, jonka tarjoamat liikenneyhteydet saattavat edesauttaa koko Lapin kehittymistä. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Rajasijainti mahdollistaa laajan kehittymisen esim. kaupan, matkailun, liikenteen ja logistiikan, kulttuurin ja rajayhteistyön suhteen. Yritystoiminnan monipuolistuminen vahvistaa yrityskantaa ja kohentaa täten edelleen työpaikkaomavaraisuutta ja kaupungin asemaa alueensa työssäkäynnin keskuksena. Lisäksi Lapin kaivoshankkeet, Haparandabanan valmistuminen, Outokummun tuotannon kasvaminen, Kemin biodiesellaitoksen valmistuminen, satamaliikenteen kasvu sekä vähittäiskaupan vahvistuminen tulevat muokkaamaan Tornion elinkeinoelämän rakennetta. Elinkeinojen monipuolistuminen aiheuttaa toisaalta haasteita. Nykyisten sataman ja meriväylien sekä niille johtavat tie- ja ratayhteydet vaativat kehittämistä. Elinkeinoelämän osaamisvaatimukset muuttuvat mm. kaivosteollisuuden alihankinnan myötä, ja tähän on kyettävä vastaamaan sopivan koulutustarjonnan avulla. Tornion menestymiseen voidaan täten vahvasti vaikuttaa elinkeinopolitiikan avulla. Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena onkin elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion nykytilan toimintaympäristöstä voi lukea tarkemmin liitteistä 4 ja 5a-5e. 5 ¹ Tornion yritysilmasto on todettu Suomen 15. parhaaksi (EK 2011) ² Työvoimaa kuvaava luku vuodelta 2011, yritysten lukumäärää kuvaava luku vuodelta 2009

6 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät Tornion elinkeinostrategia Viranomaistahot ja muut julkiset toimijat Tornion kaupunki Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Meri-Lapin TE-toimisto Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry Haparanda Stad (tillväxtenhet) Provincia Bothiensis Lapin ELY-keskus Lapin Liitto Finnvera Tornionlaakson neuvosto Crossborder Tornedalen Perämerenkaari (Bothnian Arc) Barentskeskus Finland Oy Pohjoiskalotin rajaneuvonta Outokaira Tuottamhan ry Länsstyrelse Norrbotten Muut TE-toimistot Barents Road Tekes MMM Työ- ja elinkeinoministeriö Vaikuttavuus Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Tornion kaupungin palvelualueet Team Botnia Oy Tornion kaupungin (muut) toimialapalvelut Muut kunnat ja kaupungit 6 Huom. Toimijat on sijoitettu eri sektoreille satunnaisessa järjestyksessä, ylempi osa välitön ja suora vaikutus, alempi osa välillinen ja epäsuora vaikutus Vaikuttavuus Outokumpu Oy Tornion Yrittäjät ry Meri-Lapin Startti Oy Kemi-Tornion alueyrityspalvelut Länsipohjan Yrittäjät ry Meri-Lapin Matkailu Oy Tornion elävä kaupunkikeskusta ry Lapin kauppakamari Finanssilaitokset Företagarna i Haparanda Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vaikuttavuus Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Oy Prometal JaloteräsStudio / OSKE Lapin korkeakoulukonserni: Lappian ohella Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Rovaniemen ammattikorkeakoulu Pohjoisen kulttuuri-instituutti Lapin matkailuinstituutti Multipolis ry LEO Lapin Osaamiskeskus Oulun yliopisto Luulajan tekninen yliopisto Peräpohjolan Opisto Ammattiopisto Luovi Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK

7 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Kohtaava koulutus ja osaaminen Yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen 7

8 Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Painopisteen Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö tavoitteena on verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Painopiste luo viitekehyksen koko elinkeinostrategialle. Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö painottaa alueyhteistyötä sekä suomalaisiin naapurikuntiin että rajan yli Haaparantaan. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla voidaan luoda verkostoja ja sidosryhmiä, jotka parantavat torniolaisten yritysten toiminnallisia edellytyksiä ja tarjoavat hyvän markkinapaikan sekä elinvoimaisen ja vetovoimaisen asuinympäristön. Tämän toteuttamisessa myös Tornion kaupungilla on keskeinen rooli. Tornion maantieteellinen sijainti halutaan täysimittaisesti hyödyntää. Yritysten toiminnallisia edellytyksiä voidaan varmistaa monin tavoin. Torniossa on jo onnistuneesti rakennettu liiketoimintamahdollisuuksia palveluliiketoiminnalle (ostoskeskus), ja tämä konsepti tulisi ulottaa myös teolliseen liiketoimintaan, esimerkiksi yrityspuiston perustamisen kautta. Toiminnallisten edellytysten kohentamiseen liittyy myös kansainvälinen näkökulma, jota Torniossa on pyritty ajamaan toteuttamalla logistiikka- ja matkakeskushankkeet. Verkostojen ja alueellisen yhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Kuntarakenteiden muutosuhkien alla sekä Lapin väestötilanteen heikentyessä Tornion kaupunki sekä lähialueet tulevat olemaan aikaisempaa keskeisemmässä roolissa ja voivat jopa muodostaa mahdollisia maakuntakeskustasoisia kaupunkiseutuja. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön avulla voidaan varmistaa Tornion elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, esimerkiksi aitojen kumppaniverkostojen rakentamista hyödyntäen. Tämän lisäksi Torniolla on ainutlaatuinen etu moniulotteisen kansainvälisen verkoston rakentamiseen yhteistyössä Haaparannan kanssa. Tornion kaupungilla on keskeinen rooli elinkeinopolitiikan edunvalvojana. Kaupungin tehtävänä on varmistaa riittävä sekä soveltuva kaavoitus ja maankäyttö paikkakunnalle sijoittumista suunnittelevien yritysten tarpeisiin. Myös mm. liikenneinfrastruktuurin toimivuuden varmistaminen on elintärkeää. Lisäksi asukkaiden näkökulmasta keskeisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä tukeudutaan Tornion kuntastrategiassa 2021 mainittuihin toimenpiteisiin. Elinkeinostrategian näkökulmasta monipuolinen elinkeinoelämä lisää Tornion vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Hyvillä palveluilla voidaan houkutella asukkaita, jotka ovat osaltaan varmistamassa työvoiman saatavuutta sekä palveluliiketoiminnan kasvua. 8

9 Kohtaava koulutus ja osaaminen Painopisteen Kohtaava koulutus ja osaaminen tavoitteena on yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Painopiste luo Torniolle kilpailukykyisen aseman myös tulevaisuudessa varmistamalla yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen riittävän tason, turvaamalla uuden osaavan työvoiman sekä muodostamalla koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuden. Kohtaava koulutus ja osaaminen tekee Torniosta vetovoimaisen sekä yrityksille että asukkaille. Yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen varmistaminen tapahtuu täydennyskoulutuksen kautta koulutuskuntayhtymää sekä ammattikorkeakoulua hyödyntämällä. Soveltuvan koulutuksen toteuttamista varten on toteutettava yrityksille osaamistarvekartoitus (mitä osaamista ja koulutusta työyhteisö tarvitsee) sekä käynnistettävä osaamisohjelma. Uuden osaavan työvoiman turvaaminen on niiden mahdollisuuksien luomista, että valmistuvat opiskelijat voivat työllistyä alueelle. Tämän varmistaminen tarkoittaa ensisijaisesti Tornion elinkeinoelämää palvelevien koulutusalojen ja ohjelmien tarjoamista. Koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuksien muodostaminen tarkoittaa koulutusorganisaatioiden yhdessä rakentamaa palvelumallia, jossa määritetään yhteydenpito yrityksiin, räätälöidään tarkoituksenmukaiset koulutuspaketit sekä muut tarpeelliset tukipalvelut. Oppimisesta tulee osa yritysten liiketoiminnan kehittämistä, joka huomioi tulevaisuuden osaamistarpeet ja muuttuvat olosuhteet. Kohtaava koulutus ja osaaminen vaatii koulutusorganisaatioiden verkostoitumista uudella tavalla, uusia toimintamalleja luoden. Paikallisen elinkeinoelämän pärjääminen vaatii tässä yhteydessä laajemman alueellisen tai seudullisen näkökulman, samanaikaisesti Tornion erityispiirteen, tekniikan yksikön, painottamista ja hyödyntämistä paikkakunnan tuotannollisissa yrityksissä. 9

10 Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Painopisteen Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut tavoitteena on yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen Painopiste luo käytännön edellytykset alueen yrityksille toimia ja kasvaa kannattavasti. Tarjottavien yrityslähtöisten elinkeinopalvelujen kohdistaminen on tärkeää, sillä resurssit ovat niukat ja palveluiden tuleekin mahdollistaa liiketoiminnan kasvu, kansainvälistyminen ja rajan hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen. Torniolaisten yritysten on voitava tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja halutessaan kasvaa. Eri liiketoiminnan muodoille nämä tarkoittavat eri asioita: suurteollisuudessa, erityisesti terästeollisuussektorilla, on edelleen merkittävä rooli Tornion viennin veturina, jolloin kannattava liiketoiminta ja kasvu haetaan usein tuotekehityksen kautta. Palveluliiketoiminnassa kannattavuus ja kasvu liittyy usein liiketoiminnan tuotteistamiseen ja tätä kautta palvelukyvyn nostamiseen. Pk-yritysten on mahdollista hakea kasvua myös kehittämällä tuote- sekä palveluprosessejaan. Lisäksi eri toimialoilla on ristiin vaikuttamisen mahdollisuus, esimerkiksi suurteollisuuden viennin vaikutukset voidaan ulottaa pk-sektorille alihankinnan hyödyntämisen kautta. Tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen voi usein olla tarpeen, ja tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkailussa ohjelmapakettien luomista (esim. moottorikelkkailu, kalastus) ja maaseutuelinkeinoista esimerkiksi lähiruoan jalostusarvon nostamista. Torniolaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen sekä aito mahdollisuus kansainvälistymiseen. Kansainvälistymiseen tulisikin tarjota mahdollisuuksia, jotka usein voivat olla hyvin yksinkertaisia: esimerkiksi pk-yritysten sekä matkailun kohdalla eri rahoitusmuotojen saatavuuden varmistaminen voi olla riittävä toimenpide. Rajaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Toiminnallisesti voidaan puhua esimerkiksi posti- ja verkkokaupan myynnin lanseeraamisesta ja matkailun kohdalla rajasijaintia voitaisiin hyödyntää laajemmassa mittakaavassa tapahtumakeskuksena koko Barentsin alueella kahden maan markkinat on voitava hyödyntää käytännössä. Ulkomaisia matkustajia voidaan houkuteltava charteryhteyksillä ja matkailijat olisi saatava viipymään paikkakunnalla pidempään. Tässä myös markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteillä on keskeinen merkitys. Kansainvälinen yritystoiminta tarvitsee tuekseen yrityspalveluita, jotka ovat riittävän täsmällisiä sekä yritysten yksilölliset tarpeet huomioivia. Palveluiden tulee olla sellaisia, että yritykset voivat hyödyntää niitä liiketoiminnassaan aidosti. 10

11 Sisällysluettelo LIITTEET Liite numero Aihealue Sivut Liite 1 Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen 12 Liite 2 Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot 13 Liite 3 Liite 4 Liitteet 5a 5e Liitteet 6a 6c Tornion Kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT-analyysit Liite 7 Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat

12 Liite 1. Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen Sidosryhmät Kaupunginhallitus ja valtuusto Team Botnia¹ I Sidosryhmäseminaari Taustatyö Painopistealueet Seminaarin purku Strategian työstö Nykytila-analyysi Painopisteiden tarkennus II Sidosryhmäseminaari 31.1 Painopisteiden työstäminen Strategian viimeistely Team Botnian hallitus 15.5 Kaupunginhallitus 21.5 Kaupunginvaltuusto 28.5 Toimenpidesuunnitelma Elinkeinostrategia valmis Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu ¹ Team Botnia yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa

13 Liite 2. Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot Henkilö Organisaatio Risto Alaheikka Matti Lankila Sampo Kangastalo Jarmo Lokio Pekka Pelttari Raimo Ronkainen Martti Holster Pentti Leipälä Leena Alalääkkölä Eero Pekkarinen Hannu Kalapudas Martti Kankaanranta Pekka Hacklin Tero Hyttinen Jouni Salmivirta Kaarina Aho Paula Aikio-Tallgren Hannu Alatalo Pentti Alaperä Esko Junno Erkki Tallgrén Markku Taramaa Mikko Ylitalo Petri Palviainen Anna Kuusela Team Botnia Oy Tornion kaupunki / Team Botnia Oy Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ELY-keskus, yritystoiminta, innovaatiot ja teknologia -yksikkö Länsipohjan Yrittäjät ry Tornion Yrittäjät ry, Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy Meri-Lapin TE-toimisto Meri-Lapin TE-toimisto Ahotrans Oy Virvatuli-Valaisimet Oy Aitta Victoriatorilla / Mustaparta Tornion Osuuspankki Kauppakeskus Rajalla Tekniset Tornio Futop Oy Outokumpu Oyj Deloitte Y4 Oy Deloitte Y4 Oy 13

14 14 Liite 3. Tornion kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä

15 Liite 4. Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyö Tornio-Haaparanta yhteistyö Vahva vientiteollisuus (erityisesti teräs ja jatkojalostus) Monipuolistuvat kaupan palvelut, rajan hyödyntäminen Hyvä yritysilmasto¹ Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Yksipuolinen elinkeinorakenne Rajalliset resurssit Työvoiman saatavuus ja sopivuus Rajoitetut liikenneyhteydet Markkinat etäällä Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Rajasijainti (kauppa, matkailu, liikenne ja logistiikka, kulttuuri, rajayhteistyö) Alueyhteistyö ja verkostot (Kemi, Rovaniemi, Oulu, Raahe, Pohjois-Ruotsi, Barentsin alue) Liikenneyhteyksien kehittäminen Logistisen aseman vahvistaminen Kaivos- ja muut hankkeet Barentsin alueella Uhat (T) Julkinen talous, valtion virastojen poistuminen Elinkeinoelämän kilpailukyky, markkinat etäällä Koulutusmahdollisuuksien heikentyminen (erityisesti ammattikorkeakoulut), nuorten aikuisten poismuutto Liikenneyhteyksien heikkeneminen, meri- ja lentoliikenteen supistuminen Viranomaismääräysten aiheuttamat kustannuslisät 15 ¹ Lähde: EK:n tutkimus 2011, jossa Tornion yritysilmasto todettiin Suomen 15. parhaaksi

16 Liite 5a. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena on elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion kaupungin taloustilanne on tiukentunut ja sen ennustetaan edelleen tiukentuvan. Tästä huolimatta Torniossa on onnistuttu säilyttämään peruspalveluiden kohtuullinen taso. Tornio kohtaa muun yhteiskunnan ja kuntasektorin rinnalla kasvavia haasteita, joita ovat taloudellinen taantuma, työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu. Viime vuosien toimintaympäristön muutosta leimaavat seuraavat tekijät: o Julkisen palveluverkon tiivistyminen keskustan tuntumaan o Monipuoliset koulutus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Haaparannan kanssa tarjottuna o Rajalliset vapaa-ajan (kulttuuri, urheilu ja viihdetarjonta) mahdollisuudet nuorille ja nuorille aikuisille Elinkeinoelämän muutosta tulevat johtamaan lähivuosina mm. Outokummun investointiohjelmat, Kemin biodiesellaitos, Kromilaakson yritysalue sekä Haparandabanan rautatie. Tornion tavoite on olla Barentsin alueen solmukohta, jolla on toimivat logistiset yhteydet (mm. TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina), Itämeren moottoritie (meri)). Elinkeinorakenne Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion kaupungin toimintaympäristö Väestörakenne Koulutus- ja palvelurakenne 16

17 Liite 5b. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinorakenne Tornion elinkeinorakenne (2007) Tornion elinkeinorakenne Tornion kaupunki yhdessä Kemin kanssa on maakuntatason keskus, jossa vuonna 2010 oli 9061 työpaikkaa (TOL 2008) ja huoltosuhde oli 1,47 (vrt. koko maa 1,24). Tornion työpaikoista on palveluissa 52,4% (vrt. koko maa 69,9%), jalostuksessa 42,3% (25,1%) ja maataloudessa 2,8% (3,9%). Tornion työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,6, ja Torniota voidaan pitää alueensa työssäkäyntikeskuksena. Tornion työpaikat toimialoittain Teollisuus Julkiset palvelut Muut Kaupan ala Rakentaminen Maa- metsä- ja kalatalous Tornion keskeisimpiä toimialoja on teollisuus, joista erityisesti terästeollisuussektori (Outokumpu) on kaupungissa merkittävä työntekijä. Muita tärkeitä toimialoja ovat koko 2000-luvun voimakkaasti kasvanut kaupan ala, matkailu sekä taloteollisuus (mekaaninen puu). Torniossa on myös elintarviketuotantoa (maito, liha). Tällä hetkellä etenkin matkailussa on havaittavissa runsaasti potentiaalia mm. rajayhteistyön lisäämisen kautta. Alueen suurimpia työnantajia ovat mm. Outokumpu, Tornion ja Haaparannan kaupungit, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (sisältäen ammattikorkeakoulun sekä ammattiopiston), Nanso sekä IKEA. Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut viime vuosina, ollen kuitenkin edelleen hyvin teollisuuspainotteinen. Muita keskeisiä kehitettäviä toimialoja ovat kauppa, matkailu, sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut. Näiden alojen kasvu on seuraus siitä, että Tornion elinkeinojen kehittämisen kärjet ovat viime vuosina terästeollisuuden ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kehittäminen sekä kaupan ja matkailun toimialojen kehittäminen. Tornion yrityskanta on kasvanut 2000-luvulla ja oli vuoden 2009 lopussa Varsinkin rakennusalan yritysten määrä on ollut 2000-luvun puolestavälistä lähtien vahvassa kasvussa. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Outokummun tuotannon kasvattaminen, Kemin biodiesellaitos, satamaliikenteen kasvu ja monipuolistuminen, infrastruktuurin kehittyminen ja monipuolistuminen sekä vähittäiskaupan vahvistuminen lisäävät Tornion elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Lisäksi Barentsin alueen kaivos-, energia- ja logistiikkahankkeet tuovat torniolaisille yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 17 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

18 Tornio Liite 5c. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion väestörakenne Tornion sekä Lapin maakunnan väestö ja ennuste ennuste Tornio Lapin maakunta Tornion väestörakenne Tornion kaupungin väkiluku on kasvanut maltillisesti 2000-luvun alusta saakka (vuoden 2010 lopussa väkiluku ). Tornion väkiluvun ennustetaan kasvavan hienoisesti ainakin 2040-luvulle saakka (GAGR 0,2%). Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden lisääntymistä että muuttotappion kääntymistä muuttovoitoksi. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutuksia väestömäärän kehittymiseen on vielä vaikea arvioida. Lapin maakunta Tornion työpaikat yhteensä Yrittäjät Muut Tornion väestönkehitys on kuitenkin ollut 2000-luvulla pääosin myönteistä ja poikennut Tornio-Kemi-Haaparanta kaupunkialueen ja Lapin yleisestä kehitystrendistä. Torniossa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan lisääntyvän huomattavasti samalla aikavälillä (+57%). Kaupungin väestönkehitys on perustunut luonnolliseen väestönlisäykseen sekä maahanmuuttoon mutta Tornion haasteena on edelleen työikäisten määrän vähentyminen. Lapissa työvoimasta on määrällistä ylitarjontaa korkean työttömyyden johdosta. Lisäksi, myös Tornion tapauksessa, ongelma on se, että työmarkkinoiden toimivuus on heikko koska tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tornion työvoiman koko joulukuussa 2011 oli henkilöä. Tornion työttömyysaste samana aikana oli 12,1% (työttömänä henkilöä) ja avoimia työpaikkoja oli 98. Tornio on kärsinyt työttömyydestä koko maan keskiarvoa kovemmin erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalla, ja joulukuussa 2011 työttömistä 300 henkilöä oli alle 25-vuotiaita, yli 50-vuotiaita 440 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä vajaakuntoisia yhteensä 404 henkilöä. Tornion haasteena tulee olemaan työvoiman saatavuus, erityisosaamisen puute sekä rekrytointiongelmat. Tornion kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita ohjelmia väestöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, kuten esimerkiksi ikääntymispoliittinen strategia, nuorisopoliittinen ohjelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 18 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

19 Liite 5d. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion sataman tuonti ja vienti (tonneina) Tuonti Vienti Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion vahvuus on sen maantieteellinen sijainti monien kulkureittien äärellä. Erityisesti pohjoiset toiminnallis-taloudelliset yhteistyöalueet, kuten Perämerenkaari ja Barents, tuovat uusia yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tornio on useiden liikennevirtojen solmukohdassa, kuten maantiet, lento- ja raideliikenne sekä satama. Maaliikenteen rajanylityspaikkojen lisäksi Torniossa on Suomen ainoa rautatieyhteys Ruotsiin. Tornion liikennejärjestelmän tila vastaa pääosin nykyisiä tarpeita mutta esimerkiksi väestön ikääntyminen luo haasteita julkisen liikenteen peruspalvelutason säilyttämiselle. Lisäksi puutteet rautatieliikenteen ja lentoliikenteen täsmällisyydessä, vuorotiheydessä ja lippujen hinnoittelussa aiheuttavat paineita liikenneyhteyksien monipuolistamiseen. Lisäksi meriliikenteen uhkana mahdollinen rikkidirektiivi. Kemi-Tornio lentokentän matkustajat Lapin ja Norrbottenin kaivoshankkeiden toteutuminen, Haparandabanan valmistuminen sekä Tornio-Kolari radan peruskorjaus tulevat edelleen vahvistamaan Tornion asemaa liikenneyhteyksien keskiössä. Toisaalta ne tulevat vaatimaan nykyisten satamien ja meriväylien sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämistä. Lisäksi käynnissä on runsaasti muita hankkeita, kuten TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina) sekä Itämeren moottoritie (meri). Tornion rajanylityspaikkojen kautta arvioidaan kulkevan vuosittain noin 14 miljoonaa henkilöä ja Tornio on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka henkilöliikenteessä (lähde: Tornion kaupunki). Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Asuinympäristön näkökulmasta Tornio on monipuolisen asuinympäristön tarjoava kaupunki. Viime vuosina sisäisessä väestönkehityksessä on ollut suuntauksena väestön tiivistyminen keskeiselle kaupunkialueelle (noin 73% kunnan asukkaista). Asuinympäristön peruslähtökohdat ovat kestävän kehityksen mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, jota ollaan tiivistämässä yleiskaavan (2021) mukaisesti. Tornion tavoitteena on toimiva kaksoiskaupunkiyhteistyö, jonka päämääränä on toiminnallinen ja rakenteellinen yhdentyminen Haaparannan kanssa. Tornion tavoitteena on olla aktiivinen verkostotoimija ja sillanrakentaja laajentamalla Kemi-Tornio alueen yhteistyötä esimerkiksi palveluiden järjestämisessä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson suuntaan. 19 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto, Rajavartiolaitos

20 Liite 5e. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Julkisten palveluiden rakenteellinen muutos tulee vaikuttamaan myös Tornion toimintaympäristöön. Mm. mahdollinen kuntauudistus tuovat haasteita palveluiden ja toimintatapojen uudistamiselle ja tarve erilaisten uudenlaisten yhteistyömuotojen kuntien välillä sekä valtioon lisääntyy. Tornion tavoitteena tulevaisuudessakin on tarjota riittävät ja toimivat julkisen sektorin peruspalvelut. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat vaatimaan erityishuomiota. Tornion kaupungin väestön koulutustaso on muuta maata alhaisempi ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita on keskimääräisesti enemmän kuin muualla maassa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut Torniossa 64,7 % väestöstä (koko maa 64,8%), keskiasteen tutkinnon 43,4% (38,5%) ja korkeaasteen tutkinnon 21,4% (26,2%). Tornion koulutustaso vastaa kuitenkin kaupungin elinkeino- ja työpaikkarakennetta suhteellisen hyvin ja kaupungissa koulutuksen ulkopuolelle jää suhteellisen harva (17-24 vuotiaista 9,4% vuonna 2008, vrt. koko maa 11,8%). Torniossa on suhteellisen monipuolinen koulutustarjonta (esim. kaksi ammattikorkeakoulua Kemi-Tornion AMK ja humanistinen ammattikorkeakoulu) ja useita oppilaitoksia sekä yhteistyötä Lapin korkeakoulukonserniin sekä Oulun yliopistoon. Esimerkiksi Ammattiopisto Lappia tarjoaa opiskelupaikan lähes 4 000:lle opiskelijalle ja vastaa täten myös elinkeinoelämän monipuolistumisen aiheuttamaan tarpeen jo työelämässä olevien kouluttamisesta (mm. aikuiskoulutuksen kautta). Koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen on paikoitellen epävarmaa, jolloin seudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimiva yhteistyö muiden alueen koulutusinstanssien kanssa on olennaista. Yhteistyö tarkoittaa avointa keskusteluyhteyttä opiskelijoihin, elinkeinoelämään sekä Tornion kaupunkiin. Lisäksi on tärkeää, että tarjottava koulutus tarjoaa kannusteita yrittäjyyteen ja joustavia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden välillä. 20 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto

21 Liite 6a. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Tornion sijainti ja liikenneyhteydet mahdollistavat kansainvälisen kauppapaikan luomisen Tornion sijainti tarjoaa raaka-aineet läheltä Kaupan ala on kehittynyt ja vahvistunut viime vuosina Torniota voidaan pitää alueen kaupan keskuksena Torniossa on vahva teollisuusperinne sekä vahva pk-sektori Uusille yrityksille on jo tarjolla uusia liiketoiminta-alueita, kuten pk-yrityksille Kromilaakso Hyvät seudulliset yrityspalvelut Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Markkinat etäällä Yritystoiminnan yksipuolisuus sekä yritystoiminnan luontaisten jatkajien puute Matkailijoille vähäiset yöpymismahdollisuudet (uuden hotellin tarve) Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Sijainnin hyödyntäminen entistä paremmin (raja, Barentsin keskus ) Teräksen jatkojalostuksen kehittäminen Luonnonvarojen hyödyntäminen Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan hyödyntäminen Yritysten tehokkaampi lähialueyhteistyö kasvattaisi asiakaskuntaa, toisi uusia toimijoita paikkakunnalle sekä kasvattaisi edelleen Tornion vetovoimaa kaupan tarjoamakeskittymänä. Rajattoman rajan hyödyntäminen matkailutarjonnan kehittämisessä (mm. ohjelmatarjonta, moottorikelkkareitit) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Globaalit tekijät Yritystoiminnalle asetettavat rajoitteet, mm. rikkidirektiivi Yrittäjien houkuttelu Energian hinta 21

22 Liite 6c. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kohtaava koulutus ja osaaminen Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Alueella monipuolinen ammatillinen, korkeakoulu- ja aikuiskoulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta toimii alueella ja verkostoissa Teolliset palvelut hyviä Toimiva yhteistyö aluekehitysviranomaisten kanssa Osaamisresurssit voidaan helposti kohdentaa esim. pkyrityksille räätälöityjen koulutuksien kautta, joita voidaan tuottaa yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa (myös jatkokoulutus) Heikkoudet (W) Osaamisresurssien saatavuus sekä nykyisiltä että uusilta toimialoilta tulee varmistaa Osaamisresurssien täydentämiselle, erityisesti kielitaidon (suomi, ruotsi, englanti, venäjä) osalta tarvetta tällä hetkellä kielikoulutus liian yksipuolinen Koulutuksen ja alueen kysynnän kohtaaminen Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Osaava, korkeatasoinen työvoima (kansainvälistä osaamista tulee lisätä) Uudet toimialat, kuten kaivosteollisuus yms. suurinvestoinnit Alueen vetovoiman parantaminen Yksityiskohtaiselle erityisosaamiselle tulee tarvetta Lähialueyhteistyö Nopea reagointikyky rakennemuutoksiin Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Kaupan alan osaamisresurssien vähäisyys Opetusministeriön leikkausuhat EU-rahoituksen päätösten keskittyminen 22

23 Liite 6b. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Tornion hyvä sijainti Liikenne ja logistiikka on sujuvoitunut: rautatie, lentoliikenne, Kyläjoen maalogistiikkakeskus sekä moottoritie Tornio Oulu (jatkossa myös Tornio Luulaja) voivat mahdollistaa Tornio- Haaparannan nousun laajemman vaikutusalueen solmukohdaksi Uusi yritysalue Kromilaakso Runsaasti kulttuuri- sekä liikunta-/ urheilumahdollisuuksia Heikkoudet (W) Kaavoituksen laajentamiselle voi olla tarpeita erityisesti suurteollisuudessa ja kaavoitusmahdollisuuksia tulisi tarjota keskeisiltä sijaintipaikoilta Liikenneväylien kehittämisessä paineita, esim. Kemin ja Tornion satamat (mm. kaivoshankkeiden myötä), maa- sekä raideliikenne Palveluverkon monimuotoistumista tulee edelleen tukea Ohjelmatarjontaa tulee kehittää (esim. urheilu-, musiikki- ja teatteritapahtumat) tulevat vaatimaan uutta infrastruktuuria (rakennukset), joka tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa Pääomien niukkuus Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristössä tulee tapahtumaan lähivuosina runsaasti muutoksia, jotka tarjoavat uudenlaisia liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia: kaivoshankkeet (Pohjois-Suomi ja Ruotsi), öljy- ja kaasuhankkeet Jäämerellä, Kemin biodiesellaitos ja Pyhäjoen ydinvoimala. Raideliikenne Kansainväliset mahdollisuudet Uusi multiareena På Gränsen alueelle mahdollistaa laajempien tapahtumien järjestämisen (siirretty) Bothnian Corridor Tornion elinkeinopalvelut (elinkeino- ja innovaatiokeskus) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Lentoliikenteen väheneminen / lakkauttaminen 23

24 Liite 7. Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat Tornion elinkeinostrategiatyö on rahoitettu Lapin ELY-keskuksen sekä Euroopan unionin toimesta. 24

Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021

Toukokuu 2012. Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021 Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021 Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian

Lisätiedot

5j~ III. Tornjon kaupunki. 1~.J It. Sisällysluettelo. Syyskuu 2013. VS1ifl~ i,t~ Vipuvoi maa. EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs

5j~ III. Tornjon kaupunki. 1~.J It. Sisällysluettelo. Syyskuu 2013. VS1ifl~ i,t~ Vipuvoi maa. EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs III TRNIHAPAFANDA 5j~ TeamBotniaQy Tornjon kaupunki Syyskuu 2013 EInkejno~, Iikonn& 32 E 3~-p3nstÖkes~tJs Euroopan unioni Euroopan sosinaerahanto 1~.J It Vipuvoi maa Sisällysluettelo VS1ifl~ i,t~ 0 00

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tornion kaupunkistrategia

Tornion kaupunkistrategia Tornion kaupunkistrategia 2014-2017 TIIVISTELMÄ Hyväksytty Tornion kaupunginvaltuusto 25.11.2013 101 Tornion kaupunkistrategia Kaupungin päästrategia, joka sisältää kaupungin kehittämisen yleiset suuntaviivat

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen

HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeutuminen Henkilöstöjaosto 25 30.05.2016 Kaupunginhallitus 153 06.06.2016 TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU- KOLMATTA LINJAA TYÖELÄMÄÄN 410/01.01.01/2016 HENKJ 25 Valmistelija henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen: KOLMATTA

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot