VETOOMUS NAANTALIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMENJOHTAJALLE JA KOULUTUSLAUTAKUNNALLE.

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki Koulutuslautakunnan jäsenet VETOOMUS NAANTALIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMENJOHTAJALLE JA KOULUTUSLAUTAKUNNALLE. Me Mannerheimin Lastensuojeluliiton Naantalin paikallisyhdistys haluamme edelliseen vetoomukseen, jonka toimitimme koskien varhaiskasvatuksen rajaamista Naantalissa, lisätä seuraavia asioita, näkökulmia ja kehitysehdotuksia. Nykyiseen esitykseen ehdotamme seuraavia neljää vaihtoehtoista ratkaisua: - rajaamisen kohdentamista perhevapaalla oleviin - koko päivähoidon maksuperusteiden uudistamista ns. tuntiperustaiseksi - Vantaan-malli maksuton varhaiskasvatus kerhomuotoisena 15h/vko - Liedon-malli maksimaalisen osa-aikaisen hoitopaikan käytöstä vaihtoehtona osatuntisen/osapäiväisen varhaiskasvatuksen tilalle. Liitteenä on esimerkkejä rajauksen ongelmista perheiden näkökohdista katsottuna. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus kasvattaisi jo ennestään suuria ryhmäkokoja, kun osa-aikainen varhaiskasvatus lisääntyisi. Osapäiväpaikalla oleva lapsi lasketaan 0,5 paikkaa käyttävänä, kun taas kokopäiväpaikalla oleva lapsi on 1,0. Tällainen lasten laskeminen puolikkaina, mikä on yleinen käytäntö varhaiskasvatuksessa, on ongelmallinen. Tämä puolikkaalla paikalla oleminen estää lapsen jatkamisen tutussa lapsiryhmässä kokopäiväisenä perheen tilanteen muuttuessa ja kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tullessa ajankohtaiseksi, sillä ryhmässä ei yleensä ole kokopäiväpaikkaa vapaana. Osa-aikaiset lapset ovat myös käytännössä usein samaan aikaan paikalla ryhmässä, vaikka heidän on ryhmää muodostettaessa ajateltu olevan paikalla eri aikoina ja näin ollen jakavan yhden paikan ryhmässä.

2 Ehdotamme, että rajaus tulisi koskemaan perhevapaalla olevia. Hallinnollinen byrokratia pienenisi ja asioiden ennakoitavuus paranisi. Leikkausten ja rajausten sijaan tulisi tarjota perheille enemmän vaihtoehtoja ja palveluohjausta jonka avulla löytyy jokaiselle perheelle sopivin vaihtoehto. Tähän tulisi pyrkiä aktiivisella palveluohjauksella ja avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisellä eli ns. Vantaan-mallilla. Vantaalla on saatu säästöjä, vaikka varhaiskasvatusta on tarjottu maksutta 15h/vko:ssa kerhomuotoisena. Tämä olisi suosittu vaihtoehto esim. vanhempainvapaalla olevan vanhemman lapselle. Hyödyt olisi: - lapsi olisi poissa päiväkodin infektioista/tartuntataudeista, - lapsen kokema eriarvoisuus ei korostuisi kun koko ryhmän lapset olisivat kerhossa saman ajan. - lapsiryhmä ei olisi jatkuvasti vaihtuva, jolloin ryhmädynamiikka parantuisi. - päivähoito jäisi ensisijaisesti työssä käyvien tai opiskelevien vanhempien lasten varhaiskasvatusmuodoksi. Tuntiperusteinen laskutus tukisi vanhempia käyttämään päivähoitoa todellisten tarpeidensa mukaan, toisin kuin nykyinen maksujärjestelmä, joka ei tue tätä ajatusta ja vanhemmat saattavat pitää lapsia hoidossa koko rahan edestä. Malli tukisi myös epätyypillisissä työsuhteissa olevia vanhempia, Kokemustiedon mukaan vanhemmat pyrkivät pääsääntöisesti pitämään lapsen päivähoitopäivät mahdollisimman lyhyinä myös kokopäivähoidossa ja todellista tarvetta pidemmät päivät lapsille ovat poikkeuksellisia. Naantalin ehdotukseen osatuntisesta tai osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta ehdotamme, että vaihtoehtoina olisi osatuntinen tai osaviikkoinen eli niin kuin Liedossa ollaan toteuttamassa. Malli antaisi perheille hieman enemmän vaihtoehtoa kuin Naantalin ehdotus, joka on rajoittavampi perheille eikä kuitenkaan mahdollista sitä, että samaa hoitopaikkaa voisi käyttää kaksi eri lasta kts.alla. 1. osapäivähoito enintään 20 tuntia viikossa 4 tuntia päivässä klo välisenä aikana. 2. osaviikkoisena kokopäivähoitona enintään 40 tuntia 2 viikossa klo välisenä aikana. Kun päivähoito järjestetään osaviikkoisesti 40 tuntia 2 viikossa, samaa päivähoitopaikkaa voi käyttää kaksi lasta seuraavasti; esim. lapsi A 1. viikolla 3 päivää ja toisella viikolla 2 päivää, jolloin lapsi B voi käyttää vastaavasti vapaaksi jäävät hoitopäivät. Rohkeasti toivoisimme avointa keskustelua varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden, asioiden valmistelevan tahon ja perheiden välille. Kaarinassa

3 ollaan laajamittaisesti pohdittu koko varhaiskasvatuksen tilannetta ja tiedot onkin luettavissa pöytäkirjojen valmistelevista teksteistä. Ilmeisesti Naantalissakin joitain selvityksiä on, mutta ne ainakaan ole kuntalaisten/vanhempien eli palveluiden käyttäjien helposti löydettävissä. Tehokkainta olisi turvata kaikille lapsille joustavalla tavalla varhaiskasvatus, jossa on riittävä määrä pedagogisesti koulutettua henkilökuntaa. Joustavuus ei tarkoita sitä, että kaikki lapset olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, vaan sitä, että palvelut vastaavat mahdollisimman joustavasti kunkin lapsen hyvinvoinnin tarpeisiin. Useat kunnat ovat jo päättäneet, etteivät ne tule rajaamaan varhaiskasvatuspalveluja muun muassa siksi, että tarveharkinta luo byrokratiaa ja sekin maksaa. Kaarinassa on laskettu, että rajauksen myötä hoitomuodon muutos kohdistuisi 27 lapseen, mikäli subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaus toteutuu. Muutoksella ei arvioida olevan Kaarinan kaupungille kovinkaan suurta taloudellista merkitystä. Päivähoitomaksujen korottaminen ja mahdollinen tuntiperusteinen laskutus vaikuttavat todennäköisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista enemmän esim. hoitopäivien lyhentymiseen. Viranomaisten toiminnasta ja kunkin kunnan mahdollisuuksista riippuvainen tarveharkinta lisää lasten välistä eriarvoisuutta. Lasten tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia ja välillä nopeastikin vaihtelevia: vaadittu tarveharkinta tekee menettelystä tarpeettoman kankean. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija. Tulemme mielellämme keskustelemaan subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamiseen liittyvistä asioista ja näkökohdista. Reeta Ahlqvist puheenjohtaja Minna Liesegang varapuheenjohtaja Anne Angervo sihteeri Isabella Hautala rahastonhoitaja hallituksen muut jäsenet: Daniela Hanttu, Hanna-Maaria Linja-aho, Kirsi Viro, Mona Vaihi, Pia Rainamo, Tapani Ahlqvist

4 LIITE Rajauksen ongelmista perheiden näkökohdista katsottuna. 1) Työttömäksi jääneen lapsi Lasse on jäänyt juuri työttömäksi. Hänen pojallaan Villellä on kokopäiväinen paikka päiväkodissa, jossa hän viihtyy ja hänellä on ystäviä. Koska isä on jäänyt työttömäksi, Villen paikka rajataan puolipäiväiseksi. Kokopäiväpaikalle otetaan uusi lapsi Leevi, ja Ville puolittaa paikkaa toisen osapäivälapsen kanssa. Isälle tarjotaan työvoimatoimistosta kursseja, mutta isä ei pysty ottamaan niitä vastaan Villen hoitoaikasopimuksen tuomien rajoitteiden takia. Näin ollen lapsiryhmän koko kasvaa, sillä kokopäiväinen Leevi ja puolipäiväinen Ville ovat käytännössä suurimman osan ajasta samanaikaisesti päiväkodissa. Kaikki ryhmän lapset kokevat haittoja ryhmän kasvaessa, eivät pelkästään Ville ja Leevi. Villen isä saa pian uuden työpaikan, mutta Ville joutuu vaihtamaan toiseen päiväkotiin, sillä hänelle ei ole enää tilaa kokopäiväisenä tutussa päiväkodissa. Villeä ahdistaa jättää tutut kaverit ja aikuiset, ja isää harmittavat aikaiset aamuherätykset, kun uusi päiväkoti sijaitsee kaukana kotoa. 2) Keikkatyöläisen lapsi Leenan yksinhuoltaja-äiti Liisa tekee sijaisuuksia tarvittaessa kutsuttava sopimuksella. Leenalla on ollut läheisessä päiväkodissa kokopäiväpaikka, koska äidin työt tulevat nopealla varoitusajalla. Silloin, kun äidillä ei ole töitä, Leena saa valita meneekö päiväkotiin vai jääkö äidin kanssa kotiin. Koska subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan, Leenalla ei ole enää kokopäiväistä päivähoitopaikkaa. Sijaisuuksien vastaanottaminen käy hankalaksi, koska harvassa paikassa on tarjolla töitä vain puoleksi päiväksi ja juuri siihen aikaan, kun Leenan hoitoaikasopimus määrittää. Äidin työt vähenevät huomattavasti ja perheen taloudellinen tilanne käy haasteellisemmaksi. Äiti joutuukin turvautumaan toimeentulotukeen pystyäkseen elättämään itsensä ja tyttärensä. Äiti harkitsee työttömäksi jättäytymistä, koska se luo turvallisemman arjen perheelle. 3) Äitiysloman jälkeen töihin palaavan lapsi

5 Erkki on saanut pikkusisaruksen. Hän on ollut päiväkodissa kokopäiväisesti äidin odottaessa perheen toista lasta. Äiti on hiljattain saanut uuden työpaikan, ja aikoo siksi palata töihin heti äitiysloman jälkeen. Perheellä on toiveissa saada lapset samaan päiväkotiin, jossa Erkki on tähänkin asti ollut, jottei Erkin elämään tulisi kerralla monia muutoksia, ja sen takia Erkki käy päiväkodissa vielä sisaruksen synnyttyä. Erkin päivähoitopaikka muuttuu kuitenkin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä puolipäiväiseksi ja kokopäiväinen paikka luovutetaan toiselle lapselle. Äitiysloman jälkeen perhe saa kuulla, että kokopäivähoitopaikkoja ei ole päiväkodissa vapaana, joten Erkki ja pikkusisarus joutuvat toiseen päiväkotiin kauemmas perheen kodista. Juuri luodut suhteet ja turvallisuuden tunne katkeavat, kaikki on aloitettava alusta uudessa paikassa. Erkki reagoi tähän muutokseen voimakkaasti, koska hän suhtautuu uusiin tilanteisiin varauksella ja on juuri sopeutunut päiväkotiin pitkän totuttelun jälkeen, eikä pikkusisaruksen syntymäkään ollut pienelle Erkille helppo hyväksyä. 4) Erityistä tukea tarvitsevan perheen lapsi Helena sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen esikoisensa Taavin syntymän jälkeen. Perhe oli lastensuojelun asiakas, mutta nyttemmin asiakkuus on purettu Helenan voinnin kohenemisen myötä. Helena odottaa perheen toista lasta ja tuntee itsensä ajoittain uupuneeksi. Mieliala on alkanut uudelleen vaihdella, ja joinain päivinä Helenasta tuntuu, että hän ei jaksa. Helena on yhä kotona, mutta perhe on hakenut Taaville kokopäivähoitopaikan päiväkodista Helenan jaksamisen tueksi. Helenaa pelottaa synnytyksen jälkeisen masennuksen uusiutuminen, ja hän tuntee, että hänelle olisi huomattavaa hyötyä siitä, että tarvittaessa perheen isä voi viedä ja hakea Taavin päiväkodista. Asiaa ei kuitenkaan ole helppo kertoa perheen ulkopuolisille. Perheen toinen lapsi syntyy. Vauva valvottaa öisin, ja päivisin Helena ei ehdi levätä, koska juuri vauvan päiväunien aikaan iltapäivällä pitää hakea Taavi hoidosta. Taaviakin harmittaa, kun äiti ei jaksa leikkiä hänen kanssaan, ja hän alkaa kiusata vauvaa, mikä taas kiristää Helenan hermoja. Helenan mielialat alkavat pahaenteisesti mustua. 5) Erityistä tukea tarvitseva lapsi Juulin vanhemmilla oli lapsen syntymästä asti aavistus, että Juuli on hiukan erityinen. Hän ei ota kontaktia samalla tavalla kuin

6 muut lapset, vaatii erityisen tarkkoja rutiineja joka päivä, ja turhautuu helposti samanikäisten lasten kanssa. Juulin tutkimukset ovat kesken, eikä hänellä ole diagnoosia, mutta oletettavasti hän tarvitsee jatkossakin paljon tukitoimia. Juuli on päiväkodissa kokopäiväpaikalla, vaikka hänen äitinsä onkin tällä hetkellä työttömänä. Tämä on tukitoimi sekä Juulille, että vanhempien jaksamisen tueksi. Tilanne on vertaisryhmän ja varhaiskasvatuksen tukitoimien myötä parantunut huomattavasti. Nyt Juulin paikka muuttuu puolipäiväiseksi, ja Juulin vanhempia kauhistuttaa ajatus kasvavasta ryhmästä riittääkö kasvattajilla aikaa kohdata Juuli ja Juulin tarpeet? Äitiä huolettaa myös elämän järjestyminen, sillä mahdollisuus Juulin pidempään päivään on ollut työnhaun ja jaksamisen kannalta joinain päivinä hänelle hyvin tärkeä. 6) Päiväkodissa lastensuojelun tukitoimena oleva lapsi Riinan perheellä on ollut ongelmia, isä on katkaisuhoidossa ja äidillä on mielenterveysongelmia. Riinalla on hyvä olla päiväkodissa, missä on lämmin ruoka joka päivä, sekä tutut ja turvalliset aikuiset, joilla on hänelle aikaa. Riina saa lastensuojelun tukitoimena jatkaa kokopäiväisenä, mutta äitiä hävettää, kun nyt kaikki tuntuvat tietävän heidän ongelmistaan. Hän pelkää myös Riinan leimautumista. Myös Riinan kaverit kyselevät miksei hänen äitinsä hae häntä samaan aikaan kuin muiden lasten kotona olevat äidit. 7) Maahanmuuttajaperheen lapsi Azanin perhe on asunut Suomessa vasta muutaman vuoden. Azanin on ollut vaikea oppia suomen kieltä, kun kotona puhutaan somaliaa, eikä perhe ole vielä tutustunut suomalaisiin. Päiväkodissa hän on oppinut muutamia sanoja, ja ymmärtää puhetta, mutta äiti ja isä eivät ymmärrä suomea. Nyt kuitenkin äiti ja isä ovat päässeet suomenkielen kurssille, mutta Azanin hoito on ongelma, sillä hänellä on subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä enää oikeus puolipäiväiseen paikkaan, ja kurssi kestää tätä aikaa kauemmin. Äiti joutuu jättämään kurssille osallistumisen, ja jää päivisin yksin kotiin, jotta pääsee hakemaan Azanin ajallaan kotiin. 8) Eroperheen lapsi

7 Veetin äiti ja isä ovat äskettäin muuttaneet erilleen ja Veeti asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona. Isä on työtön, mutta äidillä on kokopäivätyö. Veeti on saanut jatkaa omassa päiväkodissaan, mutta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä hän asuu nyt suurimman osan ajasta isänsä kanssa, koska Veetin päivähoito-oikeus on isän työttömyyden takia enää puolipäiväinen. Äiti ei siis työssäkäyvänä ehdi hakemaan häntä ajallaan päiväkodista. Äiti harkitseekin nyt osapäiväisen työn tekemistä, vaikka se tarkoittaisikin tulojen putoamista niin, että Veetin lapsuudenkoti pitäisi myydä ja etsiä uusi pienempi asunto. Isä etsii myös työtä, mutta koska päiväkodin ryhmät ovat jo täynnä, joutuisi Veeti vaihtamaan sellaiseen päiväkotiin, missä olisi kokopäiväinen paikka vapaana. Kumpikaan vanhemmista ei sitä toivo, sillä Veetin elämässä on ollut tarpeeksi muutoksia viime aikoina muutenkin. 9) Äitiyslomalla opiskelevan lapsi Jaakon ja Miran äiti Maija opiskelee. Jaakko on 4-vuotias ja pieni Mira 3 kuukautta. Virallisesti Maija on äitiyslomalla, mutta aikoo kirjoittaa gradunsa ja viimeistellä opintonsa äitiysloman aikana. Hänelle on alustavasti jo luvattu koulutusta vastaava työtehtävä hänen omassa työpaikassaan, jos hän valmistuu ajoissa. Mira on hyvin nukkuva vauva, ja Jaakolla on kokopäivähoitopaikka läheisessä päiväkodissa, jossa hän oli jo ennen siskon syntymää. Järjestely on toiminut hyvin. Jaakko on vaihtelevia päiviä opintojen mukaisesti päiväkodissa, jossa viihtyy hyvin. Äidin opinnot ovat edenneet, ja hän uskoo valmistuvansa suunnitellussa aikataulussa. Nyt kuitenkin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä Jaakon paikka muuttuu puolipäiväiseksi. Maijan opiskelu hidastuu, ja valmistuminen viivästyy, koska osa luennoista, joilla hän on Mira-vauvan kanssa käynyt, on Jaakon päivähoitoajan ulkopuolella. Gradua on myös vaikea kirjoittaa energisen pojan pyöriessä jaloissa. Äiti stressaantuu, koska toivottu oman alan työpaikka näyttää liukuvan jollekin toiselle. Hän jää monen naisen tavoin äitiyden hidastamaksi, vaikka halua edetä työelämään olisi. 10) Moniongelmaisen perheen lapsi

8 Jimi on kolmilapsisen perheen nuorin, juuri täyttänyt viisi vuotta. Jimin äiti Tiina on elänyt risaisen elämän, joka ei ole saanut tasaista alkua. Tukiverkko on hänellä olematon. Tiinalla on lisäksi kaksi kouluikäistä tyttöä, Janna ja Mimmu. Tiinan elämänhallinta on ollut tolaltaan ja he ovat eristäytyneet maailmasta elämään sosiaaliavun turvin. Jimi on ollut päiväkodissa täydet päivät, saanut siellä ruokaa ja turvaa. Päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä Jimin päivät tipahtavat puolikkaiksi. Jimin äiti ei jaksa taistella vastaan, vaan hakee Jimin aina ajallaan. Kotona olot kuitenkin ovat epämääräiset. Päiväkodin henkilökunnalla kestää aikansa huomata Jimin kotiolojen kurjuus.