Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus. tuottamia akateemisia. kompetensseja ja mitoituksen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus. tuottamia akateemisia. kompetensseja ja mitoituksen"

Transkriptio

1 Tämä raportti on kooste syksyllä 2004 järjestetystä seminaarisarjasta, jossa tarkasteltiin verkko-opetuksen tuottamia akateemisia kompetensseja ja mitoituksen kysymyksiä. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä tehtävä opintojen uudelleen mitoittaminen nostaa esiin tarpeen tarkastella tarkemmin myös verkkokurssien opiskelumuotoja, opiskeluun käytettävää aikaa ja verkko-opiskelun avulla saavutettavia kompetensseja. Asioita tarkastellaan kokeneiden yliopisto-opettajien, tukihenkilöiden ja opiskelijoiden kokemusten ja näkemysten pohjalta. Raportin tarkoituksena on antaa virikkeitä opettajille opetussuunnitteluun, opiskelijoiden ohjaukseen ja kurssien opetusjärjestelyjen kehittämiseen sekä verkko-opetuksen tukihenkilöille sisällöntuotannon tueksi. Myös opiskelijat voivat hyödyntää raportin tuloksia esimerkiksi oman ajankäyttönsä suunnitteluun. KIRSI LEVÄNEN, SARI TERVONEN JA TOMMI HAAPANIEMI Oppimiskeskus Kuopion yliopisto Kansi: Taina Rytkönen ISBN Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus

2 Yhteystiedot: Oppimiskeskus Kuopion yliopisto PL 1627 FIN KUOPIO Puh Fax KIRSI LEVÄNEN, SARI TERVONEN JA TOMMI HAAPANIEMI Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus Oppimiskeskus Kuopion yliopisto ISBN ISBN (PDF) Kopijyvä Kuopio 2005 Finland

3 Lukijalle Tämä raportti on kooste Kuopion yliopistossa pidetystä valtakunnallisesta verkko-opetuksen mitoitusseminaarista. Tavoitteena oli tarkastella Bolognan sopimuksen ja tutkinnonuudistuksen toteutumista ja erityiskysymyksiä erityisesti verkko-opetuksen ja -opiskelun näkökulmasta. Mitoitusseminaariin osallistui verkko-opetusta toteuttavia yliopistojen opettajia ja verkko-opetuksen tukihenkilöitä. Mitoitusseminaarin työpajojen teemat muodostuivat kahden, aikaisemmin pidetyn työpajatyöskentelyn pohjalta: Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) kehittämispäivän työpajassa tarkasteltiin niitä verkko-opetuksen työmuotoja, jotka vaativat opiskelijalta aikaa. Lisäksi työpajassa koottiin näkemyksiä verkko-opiskelun avulla hankittavista kompetensseista. Kuopion yliopiston mitoitustyöpajassa kehitettiin edelleen aikaisempaa SVY:n työpajan antia. Yliopistojen tutkintojen uudistamisen yhteydessä on määritelty kompetensseja, joihin eri tutkinnot pyrkivät koulutuksella vastaamaan. Paitsi oppisisällöllisellä, myös opetusmenetelmien, esimerkiksi verkko-opetuksen, kehittämisellä pyritään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan, tutkimuksen ja työelämän vaatimuksiin. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä kaikki opintojaksot mitoitetaan uudelleen siirryttäessä opintoviikoista opintopistejärjestelmään. Koska kyseessä on todellinen sisällöllinen uudistus, on uudelleen mitoittaminen toteutettu laajasti käyttäen opetussisältöjen ydinainesanalyysejä ja opiskelijan työmäärän arviointia ja seurantaa. Toinen lähtökohta seminaarille oli kokemus, että verkko-opiskelussa on työskentelymuotoja, joiden vaatimasta opiskelijan ajankäytöstä on vielä erittäin vähän kokemuksia ja tietoa. Yleinen kommentti verkkokursseilta on kokemuksemme mukaan ollut jotain sen suuntaista, että "Verkkokurssi oli työläämpi kuin perinteiset kurssit, mutta olen tyytyväinen, sillä sain ohjausta ja opin paljon". Eli ainakaan opiskelijoiden mielestä opintojen mitoitus ei tällöin ole toteutunut samoilla periaatteilla kuin perinteisemmän kontaktiopetuksen. Voitaisiinkin kysyä, onko verkkokurssien opiskelumuotojen tarkempi määrittely mahdollista ja voidaanko esittää joitakin käytäntöjä näiden mitoitusperusteiksi? Seminaarin alustajina toimivat professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja tutkija Hanna Salovaara Oulun yliopistosta. Verkkoopiskelun hengessä kumpikin luennoitsija oli läsnä videoneuvottelun välityksellä. Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) -hankkeen projektipäällikkö Katariina Alha kiersi työpajoissa antamassa tukeaan mitoitustyöskentelylle. Seminaari toteutettiin opetusministeriön tuella. Toivomme, että tämä raportti vastaa alustavasti näihin kysymyksiin ja tukee opettajia opetussuunnittelussa, opiskelijoiden ohjauksen toteuttamisessa ja kurssien opetusjärjestelyjen kehittämisessä. Jatkamme verkko-opiskelun mitoittamisperusteiden laatimista vuonna 2005 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia seminaarin osallistujia, tämä raportti on kooste teidän työnne tuloksista. Kuopiossa tammikuussa 2005 Kirsi Levänen, Sari Tervonen ja Tommi Haapaniemi Yhtenä lähtökohtana seminaarille oli se, että voiko keskeisten tutkinnon oppisisältöjen opiskeluun valita tietoisesti sellaisia menetelmiä, jotka harjaannuttavat yleisiä akateemisia ja työelämävalmiuksia?

4 SISÄLTÖ 1 Miksi verkko-opiskelua tulisi mitoittaa? Miten verkko-opetuksella voidaan saavuttaa akateemisia kompetensseja? Verkko-opiskeluun käytettävä aika Ajankäytön ohjauksen sisällyttäminen verkko-opintoihin Pohdinta...18

5 7 8 1 Miksi verkko-opiskelua tulisi mitoittaa? Työelämän ja yhteiskunnan nopea muutos luo uudenlaisia haasteita akateemiselle asiantuntijuudelle. Opiskelun aikana on saavutettava sellaisia kompetensseja, jotka mahdollistavat opiskelijan joustavan siirtymisen työelämään. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkintorakenneuudistustyössä on pohdittava, miten yleiset akateemiset asiantuntijataidot sijoittuvat kandidaatti- ja maisteriopintojen opetussuunnitelmiin. (Lehtinen 2004.) Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä opintojen mitoitusasia on ajankohtainen (Lehtinen 2004). "Opintojen mitoittamisella tarkoitetaan oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle asioiden oppimista varten. Kun mitoitus onnistuu, opiskelijan aika riittää ja oppimiselle on luotu hyvät edellytykset. Mitoitusvirhe on sallittua tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen." (Karjalainen, Alha & Jutila 2003.) Opintojen oikea mitoitus liittyy myös opiskelijoiden oikeusturvaan ja edunvalvontaan, sillä opiskelijan opintotuen saamisen edellytyksenä on tietty määrä opintoviikkoja. Mikäli samantasoisten tutkintojen kuormittavuus vaihtelee, opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. (Mielikäinen 2004.) Verkko-opiskelun mitoittamisen peruskysymykset eivät poikkea muiden opiskelumuotojen mitoittamisesta. Verkko-opiskelulle tyypillistä on kuitenkin se, että verkko-opiskelu tekee oppimisprosessin näkyväksi. Verkko-opiskelussa on tunnistettavissa sille tyypillisiä opiskelumuotoja ja mitoittamisen erityisvaatimuksia kuten: - Käytettävän tietotekniikan ja työskentelymuodon opiskeluun tulee varata riittävästi aikaa. - Itsenäiseen tiedonhankintaan perustuva verkko-opiskelu sisältää hukkatyötä" enemmän kuin muut opiskelumuodot. - Verkkokeskustelut käydään usein kirjoittamalla, joka on melko hidas kommunikaation muoto. - Verkkotyöskentelyssä tarvittavat vuorovaikutustaidot kehittyvät harjoittelemalla ja vaativat varsinkin alussa runsaasti aikaa. Samoin ryhmäytyminen verkossa vie aikaa. - Informaatiolukutaidon kehittymistä tulee ohjata ja sen opiskeluun varata aikaa. - Kun opiskelu tapahtuu pääasiassa verkossa, lähitapaamisilla ja niiden oikealla ajoittamisella voi olla opiskeltavan asian kokonaisuuden hahmottamisen kannalta olennainen merkitys. (Työryhmäraportti ) 2 Miten verkko-opetuksella voidaan saavuttaa akateemisia kompetensseja? OECD:n DeSeCo (Definition and Selection of Competencies) - projekti määrittelee kompetenssin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taidon. Kompetenssi on kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset. Kompetentilla käyttäytymisellä tarkoitetaan puolestaan tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista. (Lehtinen 2004.) Työpajoissa ja seminaarissa listattiin akateemisia kompetensseja. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä verkko-opetuksen muotoja, joilla kompetensseja voidaan saavuttaa. Taustan listaukselle muodostivat vararehtori Erno Lehtisen luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa sekä yliopisto-opettajien kokemukset ja näkemykset.

6 9 10 Tiedonhakutaidot Yliopistoissa erillisiä tieteenalakohtaisia tiedonhakukursseja järjestää pääasiassa kirjasto. Joissakin koulutusohjelmissa tiedonhakukursseja järjestetään pelkästään verkko-opetuksena. Tiedonhakutaitoja voidaan harjoittaa myös integroidusti muiden opintojaksojen sisällä sekä opinnäytetutkielman tekovaiheessa. Kokemukset substanssiin integroimisesta ovat olleet erittäin myönteisiä. Oppimistehtävien valinnalla ja ohjeistuksella edistetään tiedonhakuvalmiuksien kehittymistä. Autenttiset tehtävät ja aihealueeseen soveltuvien tietokantojen hyväksikäyttö tieteellisen tiedon hakemiseen kehittävät tiedonhakutaitoja. Tärkeää on, että opiskelija oppii merkitsemään käyttämänsä lähteet oikein ja osaa tarvittaessa liittää myös hakuprosessinsa liitteeksi tehtävään. Olennaista on myös se, että opiskelija osaa arvioida kriittisesti käyttämiensä lähteiden luotettavuutta. Verkkokurssin keskustelualueella opiskelijat voivat vaihtaa tiedonhakukokemuksiaan ja saada vertaistukea, kuten apua käyttämiensä lähteiden kriittiseen arviointiin sekä vinkkejä itsenäiseen tiedonhakuun. Abstrakti ajattelu- ja arviointitaidot Oppimistehtävien ja -menetelmien valinnalla on suuri merkitys abstraktin ajattelu- ja arviointitaitojen kehittymiselle. Oman ajattelun ulkoistaminen kirjoittamalla mahdollistaa itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja yhteisöllisen tiedonrakentelun. Abstraktia ajattelua ja arviointitaitoja kehittää myös portfolion tekeminen, oppimispäiväkirjan käyttö, verkkokeskustelut, toisten oppimistehtävien kommentointi ja prosessikirjoittaminen. Tehtävien arviointiperusteet on oltava opiskelijoilla tiedossa etukäteen ja ihanteellista olisi, että opiskelijat itse voisivat osallistua näiden laatimiseen. Oleellisen tiedon erottaminen Selkeällä ohjeistuksella ja tehtäväksiannoilla opettaja auttaa opiskelijaa oleellisen tiedon löytämisessä ja erottamisessa. Kun opintojakson ydinainesanalyysi on tehty, opettaja voi helpottaa opiskelijan työtä ohjaamalla opiskelijan keskeisen materiaalin lähteille, josta opiskelija hakee oppimistavoitteidensa mukaisen tiedon. Verkkokurssin rakenne ohjaa myös oleellisen tiedon löytämiseen. Verkkokurssille voi lisäksi liittää "nice to know" -osioita, mikäli opiskelija haluaa itselleen laajemman tietoperustan käsiteltävästä aiheesta. Lähijaksot voivat auttaa oleellisen tiedon löytämisessä. Tiedon käsittely- ja prosessointitaidot Kurssin rakenteella ja oppimistehtävien ja -menetelmien valinnalla on suuri merkitys tämänkin kompetenssin saavuttamisessa. Esimerkiksi ongelmalähtöisellä oppimisella, selittämis-kysely -tekniikalla ja oppimispäiväkirjan käytöllä edistetään tiedon käsittely- ja prosessointitaitojen kehittymistä. Opiskelija kehittyy näissä taidoissa myös tekemällä synteesejä, välisynteesejä, antamalla ja saamalla palautetta, perustelemalla omia näkemyksiään, tekemällä ryhmätöitä ja toimimalla erilaisissa rooleissa kuten puheenjohtajana ja opponoijana. Lisäksi tuutorin ja erilaisten asiantuntijoiden osallistuminen keskusteluun edistää osaltaan tiedon käsittely- ja prosessointitaitojen kehittymistä. Keskustelua voidaan käydä myös videoneuvotteluina ja järjestämällä lähitapaamisia. Oman oppimisprosessin tarkasteleminen jälkikäteen on myös tärkeää. Kokonaisuuksien hahmottaminen Kokonaisuuksien hahmottaminen helpottuu, mikäli opittavan asian taustat ja konteksti tuodaan selkeästi esiin. Myös kurssin tavoitteilla ja rakenteella on suuri merkitys kokonaiskuvan saamiseksi. Asioiden rajaaminen ja toisaalta myös liittymäkohdat muihin kursseihin tulee tehdä selväksi. Autenttiset ja yhteisöllistä tiedonrakentelua edellyttävät

7 11 12 tehtävät, esimerkiksi ongelmalähtöiset tehtävät ja case -pohjaiset tehtävät, edistävät kokonaisuuksien hahmottamista. Uuden tiedon tuottaminen Projektityöskentely ja asiantuntijuuden jakaminen edistävät uuden tiedon tuottamisen taitoja. Ennakkotehtävän antaminen ja siitä keskusteleminen kurssin alussa ohjaa opiskelijaa tätä kompetenssia kohti. Vuorovaikutus rennossa ja sallivassa ilmapiirissä luo mahdollisuuden dialogiin ja yhteisölliseen kirjoittamiseen. Prosessikirjoittamisen eli verkkokudonnan avulla tuotetut tehtävät edistävät uuden tiedon tuottamisen taitoja. Näitä taitoja lisäävät myös opitun soveltamistehtävät ja tiedon jakaminen ryhmässä. Kirjoittaminen Ohjeet oppimistehtävien kirjoittamiseen tulee olla ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Kirjoittamistaidot kehittyvät kirjoittamalla eli tuottamalla verkkoon yksin tai ryhmässä kirjallista materiaalia, keskustelemalla verkossa eri tavoin (foorumit, chat) sekä antamalla ja saamalla palautetta kirjoittamisesta. Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitoja edistää erilaisten keskustelumuotojen käyttö ja keskusteluryhmien kokoonpanojen muuttaminen. Hyvän pohjan vuorovaikutukselle verkossa luo esittäytyminen, jota tuutori voi alustaa tekemällä ensin oman esittäytymisensä verkkoon ja liittämällä siihen esimerkiksi oman valokuvansa. Kun verkkotehtävistä annetaan palautetta myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä, edistää se myös vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tiimityötaidot Monipuolinen ryhmätyöskentely harjaannuttaa tiimityötaitoja. Ryhmien ohjeistaminen, vastuualueiden ja roolien vaihtaminen, ryhmäkokoonpanojen muuttaminen ja ryhmätyöskentelyn arviointi ovat olennainen osa tiimityötaitojen muotoutumisessa. Elinikäinen oppiminen Hyvät verkko-oppimiskokemukset madaltavat osallistumiskynnystä verkko-opintoihin myöhemminkin. Verkkokurssin aikana tuutori voi ohjata opiskelijoita osallistumaan myös muille kursseille ja täydentämään tietojaan aiemmin opitusta tai motivoida hankkimaan ihan uutta tietoa opiskeltavasta asiasta. Edistämällä opiskelijan itseohjautuvuusja tiedonhakutaitoja tuutori luo osaltaan edellytykset sille, että opiskelija voi kehittyä myös elinikäisen oppimisen taidoissa. Kieli- ja viestintätaidot Erillisten kieliopintojen ja -kurssien lisäksi yksittäisillä verkkokursseilla voi edistää kieli- ja viestintätaitoja valitsemalla kurssimateriaaliksi vieraskielisiä lähteitä, hankkimalla kurssille asiantuntijoita eri maista, ottamalla mukaan kansainvälisiä opiskelijoita ja tekemällä kurssialueelle kansainvälisiä linkityksiä. Verkkokurssia voi suunnitella yhteistyössä kielikeskuksen tai kielten laitosten kanssa ja verkkokurssiin voidaan sisällyttää vieraskielisiä tehtäviä ja keskustelua. Opiskelutaidot Opiskelutaitojen kehittymisessä on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Verkko-opetuksessa käytettävät oppimistehtävät voidaan suunnitella niin, että opiskelija voi kehittää niiden avulla myös opiskelutaitojaan. Jos kurssi on huolellisesti rakennettu, opiskelijan on helpompi seurata omaa oppimisprosessiaan verkossa kuin pe-

8 13 14 rinteisemmässä luento-opetuksessa. Myös oppimisprosessin näkyväksi tekeminen edesauttaa opiskelutaitojen suunnitelmallista kehittämistä. Kalenterin käyttö verkkokurssilla auttaa rytmittämään omaa opiskelua. Opiskelijan on tärkeää tunnistaa oma aikatarpeensa ja se, miten hän itse voi vaikuttaa omaan ajankäyttöönsä ja oppimiseensa. Oppimispäiväkirjan hyödyntäminen voi olla hyvä apuväline. Myös henkilökohtainen opiskelusuunnitelma auttaa suunnittelemaan omaa opiskelua. Itsenäinen työskentely, itseohjautuvuus Verkko-opiskelun perusvalmiudet, hyvä ohjeistus ja ohjaus mahdollistavat opiskelijan itsenäisen työskentelyn ja itseohjautuvuuden kehittymisen. Verkkokurssin alussa opettajan tai tuutorin ohjaava rooli on suurempi ja vähenee kurssin aikana opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntyessä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että verkkokurssi vie aikaa ja huomioida se omassa ajankäyttönsä suunnittelussaan. Kokemuksien hankkiminen itsenäisestä työskentelystä auttaa kehittymään tässäkin kompetenssissa. Muutoksen ja epävarmuuden sietokyky Ottamalla tietoisesti vastaan uusia haasteita, kohtaamalla erilaisia toimintakulttuureja ja työskentelemällä erilaisissa verkko-oppimis ympäristöissä voi edistää omaa muutoksen ja epävarmuuden sietokykyään. Työskentelemällä erilaisissa ryhmissä, prosessinomaisesti tai vaihtelemalla toimintatapojaan voi kasvattaa sietokykyään. Muut kompetenssit Työpajoissa ja seminaarissa tuli esille myös muita akateemisia kompetensseja, joiden saavuttamista edistävät verkko-opetuksen työmuodot on hyvä selvittää jatkossa. Näitä kompetensseja ovat: tiedon kriittinen arviointitaito, vastuullisuus, sitoutuminen, projektijohtaminen, asiantuntijadokumenttien tuottaminen, työnjako ja osaamisen jakaminen. 3 Verkko-opiskeluun käytettävä aika Opettajan tehtävä on edistää opiskelijan valmiuksia säädellä omaa verkko-oppimistaan. Kun opiskelijalla on taito säädellä omaa oppimistaan, hän on motivoitunut ja sitoutunut omaan oppimisprosessiinsa. Hän kykenee asettamaan omia oppimistavoitteitaan ja hyödyntämään järkevällä tavalla verkkoympäristön tarjoamia työvälineitä ja ominaisuuksia. (Salovaara 2004.) Verkko-opiskeluun käytettävää aikaa ei pääsääntöisesti ole tietoisesti huomioitu opintojen mitoituksessa. Opintojaksokuvauksessa tulee selkeästi näkyä, paljonko opintojaksosta on verkko-opiskelua. Opintojaksokuvauksissa tulee olla eriteltynä lähiopetuksen, itsenäisen opiskelun ja verkko-opiskelun määrä tunneissa. Näin verkko-opetuksen osuus tulee paremmin näkyväksi myös tutkintorakenteen tasolla. Opiskelija itse merkitsee lukujärjestykseensä verkko-opiskelun edellyttämän opiskeluajan. On esitetty, että lukujärjestyksiin voisi varata verkko-opiskelulle tietyn ajan (esim. iltapäivät tai kokonaiset päivät). Tämä ei luonnollisestikaan velvoittaisi opiskelijaa työskentelemään verkkokurssilla juuri tuona ajankohtana. Opiskelija voisi edelleen suunnitella verkko-opiskelun ajankohdan itselleen sopivaksi, mutta kun verkko-opiskelu näkyisi konkreettisesti lukujärjestyksessä, se helpottaisi opiskelijan omaa ajankäytön mitoittamista. Samalla opiskelija ymmärtää, että verkko-opiskeluunkin on varattava aikaa. Verkkoopetusta toteuttaneiden opettajien taholta sai kannatusta ajatus, että mikäli verkkokurssi on opiskelijalle ensimmäinen, uuden opiskelumuodon opiskeluun tulisi varata esimerkiksi 0,5 opintoviikkoa lisää.

9 15 16 Tällöin opiskelijalle jäisi aikaa tutustua uuteen oppimisympäristöön ja verkkokurssin edellyttämiin työmuotoihin. Mikä verkko-opiskelussa vie aikaa? Verkko-opiskelun työmuotoihin käytettävää aikaa on vaikea määritellä ilman kontekstia eli verkkokurssia, jonka tavoitteisiin ja kohderyhmään työmuotoja sovelletaan. Jokaisesta verkkokurssista on aluksi määriteltävä / pohdittava - kurssin laajuus - kurssin sisältö ja tavoitteet - kohderyhmä ja sen osaaminen (tiedot, taidot, asenteet) - työskentelymuodot (yksin / yhdessä) - millainen kurssimateriaali - millainen kurssi; miten kurssi on rakennettu, miten kurssi tukee oppimista, miten helppo liikkua, miten kurssi tukee ajankäytön suunnittelua - minkä osan asioista voi opiskella ennen varsinaista verkkokurssia - opiskelijoiden ympäristön tuki - aikajana eli missä vaiheessa mikin asia vie aikaa (paljonko aikaa vie kurssille kirjautuminen, tehtävät, tekniikan haltuunotto...) Verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa todettiin, että verkkoopetuksen työmuotojen kokoaminen listaksi on käyttökelpoinen mietittäessä asioita, joita tulee ottaa huomioon verkkokurssin mitoituksessa. Verkko-opiskelun työmuotoja ja niihin käytettävä aika: a. Tutustuminen laitteisiin, oppimisympäristöön ja ohjelmiston kieleen. Mikäli opiskelijalla on tietotekniset perustaidot, hän voi käyttää ohjatusti aikaa em. asioihin 2-3 tuntia tai itsenäisesti yhden päivän riippuen kurssin pituudesta. Nämä asiat opetellaan yleensä integroituna opeteltavaan asiaan. b. Kurssin tavoitteiden sisäistäminen. Tähän tulee kurssin alussa käyttää aikaa, jotta opiskelija motivoituu siihen mitä ja miksi opiskellaan. c. Oman aikataulun tekeminen. Kokemuksen mukaan tähän mennessä (kohtien a-c menestykselliseen toteuttamiseen) on varattava aikaa yhteensä 2-8 tuntia. d. Ryhmäytyminen. Lähitapaamiset helpottavat verkkokeskustelua ja voivat vähentää verkossa tarvittavaa aikaa. Ryhmäytyminen voi kestää minuutista yhteen päivään ja sen kestoon luonnollisesti vaikuttaa se, tuntevatko kaikki verkkokurssilaiset toisensa etukäteen. Ryhmäytymistä voi edistää erilaisilla verkkoopiskelun työmuodoilla. e. Sosiaalisten kontaktien ylläpito. Esittäytyminen ja keskustelualueella käyminen säännöllisesti vie aikaa. f. Materiaalin löytäminen. Jos materiaalia ei anneta valmiiksi, aikaa voi mennä tunneista useisiin päiviin. g. Materiaaliin perehtyminen. h. Kurssin oleellisen tiedon omaksuminen. i. Keskustelu. j. Dialoginen keskustelu (kysymys-selitys -malli; yhteisten merkitysten luominen). k. Kirjoittaminen. l. Erilaisten oppimistyylien vaikutus. Verkko suosii visuaalista oppijaa. m. Työtilojen ja laitteiden saavutettavuus, tekninen käytettävyys. n. Ongelmatilanteisiin sopeutuminen (esim. tietoverkkoyhteyksien ongelmat). o. Aikaraja hyvä tehdä - missä vaiheessa mitäkin tulee ottaa huomioon. p. Hukkatyö. Esim. tekniset ongelmat (teksti tuhoutuu). q. Toisten opiskelijoiden tuotoksiin/ajatteluun perehtyminen. r. Palautteen antaminen. s. Arviointi.

10 Ajankäytön ohjauksen sisällyttäminen verkkoopintoihin Ajankäytön ohjauksen sisällyttämistä opetussuunnitelmaan ja opintojaksoihin pidettiin tärkeänä. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden on vaikea arvioida omaa ajankäyttöään. Samoin opiskelijat eivät välttämättä tiedosta, mihin muuhun kuin opiskeluun aikaa yliopistolla käydessä kuluu. Ajankäytön ohjausta tulisi olla opintojen alkuvaiheessa, opintojaksojen alussa ja opintojen kuluessa. Ohjaus voi jäädä irralliseksi, jos sitä järjestetään pelkästään opintojen alussa. Ajankäytön ohjausta verkko-opiskelussa tukee opintojakson rakenne, jossa opiskelu on rytmitetty lähipäiviin ja etätyöpäiviin. Verkkooppimiseen käytettävä työmäärä on tehtävä näkyväksi mitoittamalla eri työvaiheet konkreettiseksi ajaksi tai opintopisteiksi. Opintojakson osittaminen pienimmiksi osioiksi ja ennakkotehtävien hyödyntäminen opintojaksoilla voi helpottaa opiskelijan omaa ajankäytön suunnittelua. Myös itsenäinen opiskelu tulee tehdä näkyväksi ja siihen tulee ohjata erikseen esimerkiksi toteamalla, että keskimäärin tämän tehtävän tekemiseen menee 8 tuntia aikaa. Oppimistehtävien ohjaus ja rajaaminen (esim. kirjoita enintään yhden sivun essee) helpottavat myös opiskelijan ajankäytön suunnittelua. Tärkeäksi koettiin, että opiskelijalla on itsellään mahdollisuus lisätä lukujärjestykseen oma suunnitelmansa ajankäytöstään. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajien tulisi huomioida se, että lukujärjestyksessä näkyvät "tyhjät kohdat" eivät välttämättä ole todellisuudessa tyhjiä. Opiskelija on voinut suunnitella työskentelevänsä tuona aikana esimerkiksi verkkokurssilla. HOPS tulisikin ottaa opintojen suunnittelussa paremmin huomioon ja tehdä läpinäkyväksi. HOPS - kommentoinnilla opiskelijoiden ajankäytön ohjaus mahdollistuu. Hyvä apuväline ajankäytön hallinnan harjoitteluun on esimerkiksi oppimispäiväkirja. Verkko-opiskeluun käytetyn ajan selvittämiseksi voi opettajien mukaan harkita myös opintopisteiden myöntämistä, mikäli opiskelija sitoutuu pitämään oppimispäiväkirjaa tietyn ajan ja seuraamaan systemaattisesti omaa ajankäyttöään. Lukujärjestyksien suunnittelu hyvissä ajoin etukäteen helpottaa ajankäytön hallintaa. 5 Pohdinta Seminaarin tulosten perusteella erilaiset verkko-opinnoille tyypilliset opiskelumuodot voivat tuottaa kompetensseja, jotka tukevat tietojen ja taitojen käyttöä opiskelussa ja työelämässä. Esimerkiksi tiedonhakutaitoja ja laajemmin informaatiolukutaitoa voidaan oppia mielekkäästi verkkokursseilla, koska opiskeluväline on sama kuin tiedonhakuun käytettävät välineet. Myös ajattelun taitoja ja kokonaisuuksien hahmottamista voidaan tukea oppimistehtävillä, jotka tyypillisesti liittyvät verkko-opiskeluun. Tiedon käsittelyä ja yhteistä prosessointia voidaan tukea oppimisalustojen verkkokeskustelualueiden käytöllä ja tukemalla opiskelijoiden ryhmäytymistä. Verkko-opiskelun menetelmät tukevat myös viestinnän, vuorovaikutuksen, tiimityön, elinikäisen oppimisen, itsenäisen työskentelyn ja muutoksen hallinnan valmiuksia. Kompetenssien oppiminen ja osaamisen kehittyminen ei tapahdu itsestään. Jotta opiskelijoiden kehittymistä näissä voidaan ohjata ja arvioida, tulee tavoiteltavat kompetenssit kirjata konkreettisiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden saavuttamista tulee pohtia opetussuunnitelman tasolla eli miten ne sijoitetaan eri kurssien yhteyteen tai erillisiksi kursseiksi sekä laatia oppimisen arviointikriteerit. Nämä tavoitteet ja kriteerit toimivat opiskelijoiden oppimisen ohjauksen perustana. Ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli ns. yleisten kompetenssien tai välinetaitojen opiskelu integroidaan muihin oppisisältöihin ja kursseihin.

11 19 20 Tulokset kertovat myös sen, että verkko-opintojen mitoittamisen perusteet ovat muun opetuksen mitoituksen kanssa yhteneväiset. Kyse on oppimiseen vaadittavan ajan varaamisesta opiskelijalle oppisisällön, opetusmenetelmien ja yleisemmin opetusjärjestelyjen suunnittelun sekä oppimisen ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Opintojen mitoittamisen keskiössä on opiskelijan toiminta eli se, mitä opiskelija tekee oppiakseen ja suorittaakseen opintojakson. Periaate on yksinkertainen ja me Suomessa olemme tottuneet opiskelun mitoittamiseen opiskelijan ajankäyttöön perustuen. Verkko-opiskelun mitoittaminen riippuu tavoiteltavasta oppimisen tasosta, oppisisällön luonteesta ja opiskelumenetelmistä. Erityisesti verkkokurssin osalta ajankäyttöön vaikuttaa myös kurssin rakenne ja opiskelijan mahdollisuudet "liikkua" ja käyttää kurssin toimintoja. Kohderyhmän osaaminen näiden opiskeluvälineiden käytössä vaikuttaa suuresti ajankäyttöön. Opiskelumenetelmien osalta verkko-opiskelussa opiskelijan ajankäytön arvioiminen on haasteellista, sillä opiskelijan toiminta riippuu paljon opiskelijan omista valmiuksista, tottumuksista ja tietoteknisistä seikoista. Opiskelijan ajankäytön ja toiminnan suunnittelu, ohjaus, seuranta ja arviointi toteutuvat usein opiskelijan omana toimintana ja sen tukemiseen vaaditaan erityistä huomion kiinnittämistä. Hyödyllistä mitoittamisen kannalta olisikin pyrkiä määrittelemään kurssin oppimisprosessi ja hahmottamaan eri asioihin tarvittava aika oppimisprosessin eri vaiheissa. Lähteet Karjalainen. A., Alha, K. & Jutila, S Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. Lehtinen, E Verkko-opetuksen akateemiset kompetenssit tutkinnonuudistuksessa. Luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa Mielikäinen, A Opintojen kuormittavuusselvitys - Kartoitus Tampereen yliopiston opinnoista lukuvuonna Salovaara, H Verkko-opetuksen työmuodot oppimisen näkökulmasta. Luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa Työryhmäraportti. 2004a. Suomen virtuaaliyliopiston yhdyshenkilöpäivä Verkko-opetuksen mitoittaminen ja verkko-opetuksen edistämät kompetenssit. Työryhmäraportti. 2004b. Verkko-opetuksen mitoittaminen ja verkkoopetuksen edistämät kompetenssit. Verkko-opetuksen mitoituksen työpaja Kuopion yliopisto.

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun

Mitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot

Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Lyhenteet P = pakollinen (obligatorisk) VV = vapaasti valittava (fritt valbar) Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot pääaineittain Kandidaattiopinnot Pääaine englanti,

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

TieVie-asiantuntijakoulutus Turku

TieVie-asiantuntijakoulutus Turku TieVie-asiantuntijakoulutus Turku 27.4.2007 Tuire Palonen, Turun yliopisto Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonian oppimiskeskus (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska handelshögskolan)

Lisätiedot

Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia

Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia Kangasniemi, Mari 1 & Murtonen, Mari 2 1 Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio 2 Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus &

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Työnhaun verkkokurssit

Työnhaun verkkokurssit NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Täydentävien opintojen vaihtoehdot

Täydentävien opintojen vaihtoehdot Täydentävien opintojen vaihtoehdot Tommi Haapaniemi projektipäällikkö Walmiiksi Wiidessä Wuodessa ohjattu opintopolku Kuopion yliopisto Oppimiskeskus 8.6.2004 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Tutkintorakenneuudistuksen

Lisätiedot

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia

Lisätiedot

3 OPISKELIJAN VASTUU JA AKATEEMINEN VAPAUS OPINTOJEN VALINNOISSA

3 OPISKELIJAN VASTUU JA AKATEEMINEN VAPAUS OPINTOJEN VALINNOISSA 1 MIKÄ ON HOPS? HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tarkoituksena on auttaa omien opintojen suunnittelua ja kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista ja tavoitteiden saavuttamista.

Lisätiedot

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? TieVie1.9.2006 AKATEEMISET Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? Yhteiskäyttöinen oppimateriaali ja tuutoreiden vertaistuki verkkoopetuksessa Katja Pura OY Sisältö Esitys perustuu Akateemiset verkkokurssin

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Alustus Päivi Niska, koulutuspäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin matkailuopisto Opiskelija

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot