PIELAVEDEN KUNTA TALOUSARVIO

Transkriptio

1 1 PIELAVEDEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnahallitus Kunnanvaltuusto

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnittelu ja talousarviojärjestelmä Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuustaso Konserniohjeet KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN JA -ARVION YLEISPERUSTELUT Kunnan alue, väestö ja työpaikat Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät Pielaveden kunnan taloudelliset näkymät Talouden tasapainottaminen KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Vaalit Kunnanhallitus Demokratiapalvelut Yleisjohtaminen Kehittämis- ja elinkeinotoimi Alueellinen yhteistyö Hallinto- ja taloustoimi Työllistäminen Lomitustoimi Maaseututoimi ja alkutuotannon kehittäminen Ruokahuolto PERUSTURVAOSASTO Perusturvalautakunta Sosiaalityö ja toimeentuloturva Vanhus- ja kehitysvammapalvelut... 46

3 2 8. Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto, Kysterin Nilakan palveluyksikkö Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto SIVISTYSOSASTO Sivistyslautakunta Koulutuksen toimistopalvelut Koulutoimi Peruskoulu Toinen aste Kehittämisprojektit Muu koulutus Joukkoliikenne Päivähoito Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi Muu kulttuurityö Kirjasto Kansalaisopiston johtokunta Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto YMPÄRISTÖOSASTO Tekninen lautakunta Ympäristöosaston toimistopalvelut Kiinteistöt Vesihuoltolaitos Kunnallistekniikka Kaavoitus Tiet Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ja toimistopalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Pelastustoimi Käyttötalousosa yhteensä Käyttötalouden talousarvio bruttotulot ja menot Käyttötalouden talousarvio toimielimittäin Käyttötalouden talousarvio tulosalueittain Käyttötalouden nettomenojen vertailu tulosalueittain TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma... 92

4 3 14. INVESTOINTIOSA Investoinnit RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto TALOUSARVION TUNNUSLUKUJA LIITTEET Liite 1 Talousarvio ja suunnitelma-asetelma Liite2 Talousssuunnitelma Liite 3 Vesihuoltolaitoksen talousarvion laskennalliset tuloslaskelma ja tase Liite 4 Henkilöstösuunnitelma

5 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2015 tulee olemaan Pielaveden kunnalle historiallinen. Keväällä ratkaistaan kuntaliitoskysymys tehdyn selvityksen pohjalta. Keväällä käydään myös eduskuntavaalit ja saadaan uusi hallitusohjelma ja sen mukainen kuntapolitiikan suunta. Pielaveden kunnan tulevaisuuden strategian ja toimintaympäristön kannalta kummallakin asialla on suuri merkitys. Suomen talouden tilanne jatkuu vaikeana eikä toivonpilkahduksia juuri nyt ole näköpiirissä. Se heijastuu myös omaan talouteemme jatkuvana kireytenä, vaikka tasapainottamisessa on käännytty oikeaan suuntaan. Vuonna 2015 astuu voimaan uusi valtionosuusuudistus. Sen mukanaan tuomat uudet laskentaperusteet eivät juuri muuta Pielaveden kunnan saamien valtionosuuksien tasoa. Sen sijaan vuosia jatkuneet valtionosuuksien kokonaismäärän leikkaukset pienentävät kunnan tuloja suhteessa palvelutarpeeseen. Vuonna 2015 valtionosuusleikkauksien takia Pielaveden kunnalta jää saamatta lähes 1,5 miljoonaa euroa valtionosuuksia, jotka kunta entisellä valtionosuuksien tasolla olisi saanut. Samaan aikaan valtio on lisännyt ja lisäämässä kunnille huomattavia uusia tehtäviä. Esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvattaminen tarkoittaa Pielavedelle vuonna 2015 noin euron lisäkuluja. Uuden sosiaalihuoltolain sekä kotihoidon tuen muutokset aiheuttavat kumpikin todennäköisesti vielä tätäkin suurempia lisäkustannuksia. Yhteissumma nousee useisiin satoihin tuhansiin euroihin. Suunta, jossa kuntien rahoitusta leikataan ja tehtäviä lisätään, on kestämätön. Käsillä oleva talousarvio on alijäämäinen. Parina aikaisempana vuonna olemme saavuttaneet tai saavuttamassa merkittävästi talousarviota paremman tilinpäätöksen. Samaan on pyrittävä myös vuoden 2015 aikana kiinnittämällä huomiota toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Pielaveden kunnan talouden tunnuslukuja rasittavat vuoden 2013 tilinpäätöksessä olevat lähes 1,8 miljoonan euron kattamattomat alijäämät. Samaan aikaan Pielaveden väestömäärä eli veronmaksajien määrä vähentyy. Kunnan henkilöstön vähentämistä tulee jatkaa samassa suhteessa keväällä 2014 käytyjen yt-neuvotteluiden pohjalta. Tarvittaessa on etsittävä lisäsäästöjä, mikäli tilanne edelleen heikkenee. Talouden tasapainottamisohjelmaa on toteutettava määrätietoisesti kaikilta osin Henkilöstömenojen määrän vähentäminen edellyttää työtapojen jatkuvaa uusimista ja kehittämistä. Niiden tueksi talousarvio sisältää maltillisesti kasvaneita määrärahoja työtä tehostaviin ja helpottaviin välineisiin ja hankintoihin. Tavoitteena on pienempi, mutta paremmin varusteltu työntekijöiden joukko. Samalla myös työterveyshuoltoon panostetaan lisää tavoitteena kääntää sairauspoissaolojen määrä laskuun. Ulkoisista asioista riippumatta Pielaveden tulevaisuus riippuu sen elinvoiman kehittämisestä. Siksi talousarviossa esitetään lisää määrärahoja elinkeinotoimeen. Jatkossa elinkeinopalvelut järjestetään uuden elinkeinoyhtiön pohjalta yhdessä Nilakan ja Sisä-Savon kuntien kanssa ja kunnassa aloittaa oma elinkeinoasiamies. Pielavedellä on vahva usko, että tämä kannattaa varmasti. Toimintaa kehittämällä ja elinvoimaan panostamalla tästäkin selvitään. Mika Sivula kunnanjohtaja

6 2 1. TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnittelu ja talousarviojärjestelmä Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kunnassa on ollut vuodesta 1997 käytössä Kuntalain mukainen uusi talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne. Tuleva talousarvio ja -suunnitelma perustuvat aiempien vuosien tapaan tähän malliin, eikä rakenteellisia muutoksia ole tullut. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen perustuu Kuntalain 65 :n säännökseen. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on: - korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa - kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun - osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseen - sitoa toiminta ja talous yhteen - osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot - parantaa vertailtavuutta muihin talousyksiköihin Talousarvio ja taloussuunnitelma sisältävät käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Taloussuunnitelma tulee laatia ja tasapainottaa vähintään kolmelle vuodelle, joista talousarviovuosi on ensimmäinen. Kuntalain talouden tasapainottamista koskevan säännöksen muutos rajaa taloussuunnittelukauden pituudeksi enintään 4 vuotta. Taloussuunnitelmakausi käsittää siis vuodet Taloussuunnitelma voi jonkin vuoden osalta olla myös alijäämäinen, mikäli suunnitelmassa osoitetaan, miten alijäämä katetaan tulevina vuosina. Pielaveden kunnassa taloussuunnittelukausi on 4 vuotta. Käyttötalousosaan tulee sisällyttää suunnitelmat, joilla kunnan toimintaa ohjataan. Siinä valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille tehtävän suorittamiseksi. Määrärahan tarve osoitetaan toiminnan tavoitteiden kautta, eikä määrärahaa voi lisätä tai vähentää ellei tavoitteita samalla joltakin osin muuteta. Tavoitteet ilmoitetaan seuraavien näkökulmien pohjalta: Asiakkuusnäkökulma - liittyy tulosalueen tuottaman palvelun tai tavaran käyttäjään.

7 3 Taloudellinen näkökulma - liitttyy tulosalueen olemassa olevien resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen Kehittymisnäkökulma - liittyy esim. henkilöstön toimintaedellytyksiin suorittaa työtään tai tulosalueen toiminnan yleiseen kehittymiseen. Käyttötalousosa sisältää: 1. Toimintamenot - henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut 2. Toimintatulot - myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset ja muut tuotot 3. Suunnitelmapoistot - poistot kunkin toiminnon käytössä olevasta käyttöomaisuudesta valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti 4. Laskennalliset erät - käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennallinen korko ja mahdolliset muut laskennalliset erät 5. Käyttöomaisuus - arvo lisäykset - vähennykset - poistot - arvo Talousosaan sisällytetään toisin sanoen kaikki toiminnoista aiheutuvat kulut, jotta kunkin toiminnon yksikköhinta pystytään laskemaan. Tuloslaskelmaosassa selvitetään kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkokuluihin ja muihin rahoituskuluihin sekä omaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosaan otetaan eri hankkeiden/ tai hankeryhmien menot ja tulot. Investointiosassa käsitellään vain sellaisia hankkeita, jotka muodostuvat kunnan poistonalaiseksi omaisuudeksi. Investointi voidaan jakaa useammalle vuodelle toteuttamisaikataulun mukaan. Tietyltä vuodelta käyttämättä jäänyt määräraha ei kuitenkaan siirry seuraavalle vuodelle muutoin kuin varausten kautta. Varauksia puolestaan voidaan tehdä vain silloin kun tilinpäätös osoittaa ylijäämää tilikaudelta. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainojen lyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan tai mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään.

8 Taloussuunnitelman rakenne Kuten aikaisemmin todettiin, Pielaveden kunnassa käytetään 4 vuoden aikajännettä taloussuunnitelman rakentamisessa. Taloussuunnitelma tulee rakentaa eri tulos- ja vastuualueiden osalta myös suunnitelmavuosille siten, että valtuuston asettama talouden viitekehys saavutetaan. Vain tällä tavoin toiminnot saadaan suunnittelukaudella vastaamaan käytettävissä olevia resursseja Talousarvion sitovuustaso Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten. Sitovuus ilmenee erityisesti siinä, että varoja ei saa käyttää muihin kuin talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin, eikä enempää kuin talousarviossa on osoitettu. Käyttötarkoitus ilmenee määrärahojen nimikkeistä ja määrärahojen sitovista perusteluista. Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot Talousarvion käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sitovat hallintokuntia tulosaluetasolla valtuustoon nähden. Tulosalueet ilmenevät liitteestä 1. Talousarviossa valtuusto hyväksyy toimielimille toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat päättävät tuloslaskelman sisäisten meno- ja tuloerien kohdentamisesta. Ylikunnallisten yhteistyöhankkeiden hankerahoitus ja yhteisöjen jäsenmaksut ovat valtuustoon nähden sitovia. Satunnaisille menoille ja tuloille ei sitovuustasoa määrätä. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelmaan liittyvää päätösvaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Lautakuntien tulee vuoden 2015 osalta toimittaa käyttösuunnitelmansa kunnanhallitukselle tiedoksi helmikuun 2015 loppuun mennessä. Kunnan harkinnanvaraiset yleis- ja toiminta-avustukset ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne julistetaan haettavaksi vuosittain edellisen vuoden joulukuun loppuun mennessä. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden hanketai hankeryhmätasolla, ellei talousarvion perusteluissa ole esitetty yksityiskohtaisempaa määrittelyä määrärahalle. Talousarvioon merkityt investoinnit ovat käyttötarkoituksen sekä määrärahan ja tuloarvion osalta valtuustoon nähden sitovia.

9 5 Investointiosan määrärahojen käytöstä vastaa se lautakunta/johtokunta, jonka alaisuuteen ne ovat talousarviossa merkitty. Talousarviossa teknisen lautakunnan alaisuuteen on merkitty muiden hallintokuntien investointimäärärahoja. Mikäli tällaisia määrärahoja ei ole osoitettu tiettyyn hankkeeseen, määrärahojen etuoikeusjärjestyksen päättää ao. lautakunta/johtokunta ja toteutuksesta vastaa tekninen lautakunta määrärahojen puitteissa. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Talousarvioon sisältyy toiminnallisia tavoitteita sitovia ja ohjeellisia. Sitovat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuuston nähden. Ohjeelliset tavoitteet antavat informatiivista tietoa toiminnan tuloksellisuudesta ja laajuudesta. Ohjeelliset tavoitteet eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sitovuus Tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan erät sitovat valtuustoon nähden ko. osien perusteluissa esitetyllä tasolla. Taloussuunnitelman sitovuus Suunnitelmavuosien määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet ovat ohjeellisia. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita velvoittava asiakirja. Talousarviossa ja -suunnitelmassa turvataan edellytykset tehtävien hoitamiseen. Toiminta suhteutetaan aina resursseihin. Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden on esitetty talousarvio- ja suunnitelma asetelmassa liitteessä nro Konserniohjeet Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet /63 Kuntakonsernia ja konserniohjeiden hyväksymistä koskeva kuntalain muutos on tullut voimaan Muutos koskee kuntakonsernin määrittelyä, konserniohjeen hyväksymistä sekä tilinpitoon liittyviä määräyksiä, joista osa tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Kuntalain 13 :n valtuuston tehtäviä koskeva kohta on säädetty seuraavasti: Kunnanvaltuusto: - päättää kunnan ja kuntakonsernintoiminnan keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

10 6 Kunnanhallitus: - johtaa kuntakonsernia ja muuta verkostotoimintaa ja nimittää kunnan edustajat konserniyhteisöjen yhtiökokouksiin. - vastaa konsernin hallinnon ja talouden koordinoinnista, yhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja antaa valtuustolle oleelliset tiedot konsernin ja muun yhteistoiminnan toiminnasta. - antaa kuntalain 23 :n perusteella tarvittaessa konserniyhteisöjä velvoittavia ohjeita, nimeää kunnan edustajat ja ehdokkaat yhteisöjen hallintoelimiin ja tilintarkastajaksi ja antaa tarvittaessa ohjeita kunnan edustajille kuntayhtymien yhtymäkokouksissa sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen kokouksissa käsiteltävinä oleviin asioihin. - antaa tarvittaessa ohjeita kunnan edustajille myös muissa verkostoyhteistyöelimissä käsiteltävänä oleviin asioihin. - seuraa konserniyhteisöjen ja muun verkostotoiminnan toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia.

11 7 2. KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia Tiekartta turvattuun tulevaisuuteen Johdanto Pielaveden kuntastrategiaa vuosille on tehty haastavassa tilanteessa. Vuoden 2010 avaavassa taseessa kattamattomien alijäämien määrä on 1,75 miljoonaa. Tämä pakottaa nostamaan talouden tasapainottamisen myös strategisten tavoitteiden kärkeen. Onnistuminen tai epäonnistuminen tämän tavoitteen saavuttamisessa ratkaisee pitkälti sen, kuinka paljon voimme panostaa palveluiden ja infrastruktuurin parantamiseen. Pidemmällä tähtäimellä yhtä merkittävä uhkatekijä on myös kunnan väkimäärän vähentyminen, joka vaikuttaa kielteisesti mm. verotulojen kehitykseen ja saattaa vaikeuttaa merkittävästi esimerkiksi hoivapalveluiden järjestämistä. Kuntastrategia päivitetään Nilakka-yhteistyön selkiydyttyä. Pielaveden strategia 2015 Kunnan päätehtävänä on: Palvella asukkaitaan tavalla, joka turvaa hyvän elämän edellytykset kaikissa elämäntilanteissa. Meille on tärkeää: - Oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus - Yrittäjämyönteisyys - Terveellä pohjalla oleva kuntatalous - Avoimuus ja turvallisuus - Puhdas ja elinvoimainen ympäristö Vuonna 2015 haluamme olla: Työssäkäyntialueemme yrittäjäystävällinen ja turvallinen palvelukeskus, joka tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset asumismahdollisuudet puhtaan luonnon keskellä. Vuoteen 2015 mennessä meidän on onnistuttava: - Talouden tasapainottamisessa - Laadukkaiden palveluiden säilyttämisessä - Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisessä - Asuntokannan kehittämisessä - Kuntayhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa - Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamisessa

12 8 Kuntaorganisaation läpileikkaavat tavoitteet Talouden tasapainottaminen - Tilikauden tuloksen kääntäminen pysyvästi voitolliseksi - Omavaraisuusasteen säilyttäminen yli 60 % - Toimintakatteen kasvun rajaaminen keskimäärin korkeintaan 2 % tasoon - Verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaisen kasvun oltava vähintään toimintakatteen kasvun suuruinen - Lainakannan säilyttäminen alle 1500 /as. Työhyvinvoinnin ja osaamisen parantaminen - Työtyytyväisyyskyselyn mikään osa-alue ei alita keskiarvoa 3, muutoin välitön puuttuminen tilanteeseen - Sairauspoissaolot alenevat koko kunnan tasolla 10 % /vuosi ja puolittuvat strategiakaudella - Osasto- ja yksikköpalaverit järjestetään säännöllisesti tiedonkulun turvaamiseksi - Henkilöstön yhteistoimintaa ja yhteishenkeä kehitetään vuosittain - Henkilöstölle turvataan mahdollisuus tarpeelliseen koulutukseen ja erityisesti esimiesten kouluttautumiseen panostetaan Yrittäjyyden edistäminen ja kuntakuva - Palveluiden järjestämisessä tutkitaan avoimesti mahdollisuudet järjestää palvelu omana työnä tai ostopalveluna ja laaditaan kunnan palvelustrategia - Kilpailutettavia hankintoja varten laaditaan kilpailutuskalenteri ja pidetään sopimusrekisteriä - Kunta ottaa yritysvaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoa - Yrittäjyyden edistämiseksi kunta toteuttaa elinkeino-ohjelmaansa - Kuntapalveluja markkinoidaan ja tuodaan esille luodaksemme kuvaa houkuttelevasta asuinkunnasta Tilojen käytön tehostaminen konsernin sisällä - Kunnan toiminnot sijoittuvat lähtökohtaisesti konsernin omiin tiloihin - Tilakanta käydään läpi ja mahdollisten ylimääräisten tilojen osalta tehdään suunnitelma myynnistä tai vuokrauksesta Kuntien välisen yhteistyön lisääminen erityisesti Paras-hankkeen kautta - Kysteri hankkeen toteuttamisen yhteydessä huolehditaan lähipalveluiden säilymisestä Pielavedellä - Kuntien välisessä yhteistyössä Pielaveden kunta on reilu ja avoin yhteistyökumppani - Eläköitymisen yhteydessä asiantuntijatehtävissä selvitetään mahdollisuudet yhteisten viranhaltijoiden käyttöön yli kuntarajojen Kunnan toiminnan läpinäkyvyys - Kuntalaisille kerrotaan merkittävimmistä päätettävistä asioista ennen päätöksentekovaihetta

13 9 Osastokohtaiset tavoitteet: Hallinto Henkilöstöpolitiikan kehittäminen - kunnan henkilöstöpolitiikan yhtenäistäminen (mm. henkilöstöopas) - TVA -prosessin rutinoituminen ja järjestelmän toimiva käyttö - kehityskeskusteluiden hyödyntäminen johtamisen välineenä - esimiesten systemaattinen kouluttaminen - yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon kanssa - työhyvinvoinnin lisääminen ja työtyytyväisyyden parantaminen - YT-toimikunnan ja henkilöstötiimin roolin vahvistaminen osana henkilöstöpolitiikan kehittämistä Sähköisten palveluiden kehittäminen Talousarvioprosessin kehittäminen - ohjelmistojen maksimaalinen hyödyntäminen - talousarvion toteutuminen ja sen seuranta - talouden valmistelutyöhön liittyvän vuosikellon tarkastelu ja taloudenhoidon toimintaohjeen päivitys Sisäisen valvonnan kehittäminen Palvelustrategian koordinoiminen Sivistystoimi Opetussuunnitelman päivittäminen ja laatukriteerien käyttöönotto. Laaditaan laatukriteerit koskien toiminnan sisältöä ja johtamisjärjestelmän kehittämistä Verkostovalmiuksien kehittäminen alueellisen yhteistyön kehittämiseksi. Palvelujen tavoitettavuuden kehittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä (kehityksen kärjessä tulevaisuuteen). Panostaminen etälaitteisiin palveluiden mahdollistamiseksi ajasta tai paikasta riippumattomaan käyttöön. Sivistystoimen palvelujen järjestämiseen tarvittavien tilojen määrä resurssien mukaiseksi ja alueiden kunto sekä toimivuus ajantasaisiksi. Selvitys ruokahuoltopalveluiden tuottamisesta Kysteri ympäristössä. Selvitetään onko tarkoituksenmukaista yhdistää toimintoja TK:n ruokapalveluiden siirtyessä kunnan järjestettäväksi.

14 10 Panostaminen palvelurakenteen ja henkilöstön kehittämiseen. Vapaa-ajanpalveluihin (erityisesti lasten ja nuorten) toimivan yhteistyömallin rakentaminen eri toimijoiden yhteistyönä. Järjestöjen, vapaa-ehtoisten ja yritysten aktivointi toiminnan järjestämiseksi Kansalaisopiston tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen. Päivähoito Yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen lastensuojelun, neuvolan ja koulutoimen kanssa. Varhaiseen puuttumiseen huomion kiinnittäminen ja henkilökunnan kouluttaminen tähän. Päivähoidon sisällön kehittäminen vanhempien tarpeita vastaavaksi. Henkilökunnan joustavan yhteiskäytön parantaminen. Perusturva Sosiaalityö ja toimeentuloturva Lapsiperheiden palveluiden ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen nykyisen väestökehityksen hillitsemiseksi ja työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Vaikuttavien tuki- ja palvelumuotojen kehittäminen, jotta kustannuskehitys voisi jatkossa olla myönteinen. Korjaavien palvelujen, kuten laitoshoito, -huolto ja -kuntoutus, vähentämiseksi panostukset riittävään ennaltaehkäisevään tukeen. Vanhuspalvelut Laitospaikkojen määrän vähentäminen ja palvelujen painopisteen siirtäminen avopalveluihin: - Tehostetun palveluasumisen lisääminen - Lyhytaikais- ja vuorohoidon kehittäminen - Jatkuvan päivätoiminnan ja kotihoidon kehittäminen - Palveluasumisen kehittäminen yhteistyössä vanhainkotiyhdistyksen kanssa Vammaispalvelut Vanhenevan vammaisväestön työtoiminnan painopisteen siirtäminen toimintapäiviin ja asumispalvelujen kehittäminen. Mahdollisuudet Vaalijalan laitoshoidon vähentämiseen selvitetään perusteellisesti.

15 11 Ympäristöosasto Osaamisen siirron turvaaminen. Maaseudun yhteisviemäröinnin kehittäminen: - Neuvontaan panostaminen turhan kalliiden ratkaisujen välttämiseksi - Jätevesiasetuksen mukaisen tason saavuttaminen vuonna Yhteisviemäreiden rakentamisen tukeminen Palvelujen tuottamistavan valinta: - Määritellään mitkä palvelut tuotetaan tulevaisuudessa itse ja mitkä ostopalveluina - Itse tuotettavien palveluiden riittävä resursointi Monipuolisten asuinmahdollisuuksien tarjoaminen: - Huolehditaan riittävästä kysynnän mukaisesta tonttivarainnosta - Mäkirinteen alueen asemakaavan tarkistaminen ja tonttien myynti - Kunnan asuntotarjonnan ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointi arvioidaan yhteistyössä vuokrataloyhtiöiden kanssa - Entisen sairaalan alueen saaminen asuntotuotantoon Infrastruktuurin ja siisteyden parantaminen osana kuntakuvaa - Huolehditaan keskeisellä paikalla olevien rakennusten ja pihojen ulkoasusta - Huolehditaan siisteydestä - Katujen kuntoa parannetaan - Ympäristön parantamiseksi hyödynnetään työllisyys ym. projekteja Yksityistiet - Kunta avustaa vuosittain yksityisteiden kunnossapitoa - Kunta aloittaa yksityisteiden perusparantamisen avustamisen

16 12 3. TALOUSSUUNNITELMAN JA -ARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Kunnan alue, väestö ja työpaikat Pielaveden kunta sijaitsee Ylä-Savossa Itä-Suomen läänin pohjoisosassa. Kunta kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan ja Ylä-Savon seutukuntaan. Kunnan kokonaispinta-ala on 1.406,4 km 2, josta vesipinta-alaa on 256,6 km 2. Rantaviivaa on n km ja kesäasuntoja noin kpl. Kunnan väkiluku oli henkeä ( väkiluku oli henkeä ) Väestön ikärakenne vuosina 2012 ja 2013 (vuodenvaihde ): Ikä Henkilöitä Osuus % Muutos % ,5 4,2-7, ,2 5,3-0, ,0 5,0-2, ,7 8,5-5, ,0 46,4-3, ,1 15,1 5, ,5 15,5-2,0 Yhteensä ,0 100,0-2,1 Vuoden 2014 osalta tilastot osoittavat, että aiempien vuosien tapaan väestötappiota kertyy edelleen, mutta ei enää niin voimakkaasti kuin esimerkiksi edellisenä vuonna. Tammi-syyskuun väestömuutosten ennakkotietojen mukaan syyskuun lopussa kunnan väkiluku oli Syntyneiden ja kuolleiden erotus oli -47, nettomuutto +11, joten kokonaismuutos oli välisenä aikana oli -19 henkilöä (vuonna 2013 samaan aikaan kokonaismuutos oli -68 henkilöä). Väestötappio (johtuen lähinnä syntyneiden ja kuolleiden määristä) on kuitenkin edelleen vakava uhka Pielaveden kunnalle ja sen kyvylle tuottaa kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut. Vähenevän väestön myötä verotulot vähenevät ja samoin asukaslukupohjaiset valtionosuudet. Väestörakenteen muuttuminen yhä vanhusvoittoisemmaksi luo lisäpaineita sosiaali- ja terveystoimeen. Lasten lukumäärän väheneminen pienentää koulupuolen valtionosuuksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Pielaveden kunnan asukasluku kehittyy seuraavasti: Vuosi Asukasluku: (toteutunut 5006)

17 13 Pielaveden työpaikat (yhteensä 1447) toimialoittain alkutuotanto 27,4 % - jalostus 10,3 % - palvelut 62,3 % 3.2. Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote ei kasva v Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Syyskuussa 2014 valtionvelka oli 93,3 miljardia euroa, 44,6 % vuoden 2013 bruttokansantuotteesta. Luottoluokituslaitos Standard & Poor s (S&P) laski Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen AAA-luokasta luokkaan AA+. S&P perustelee luokituksen laskua muun muassa Suomen talouden heikoilla kasvunäkymillä. EKP:n ohjauskorko on historiallisen alhaisella tasolla 0,05 % syyskuussa Valtiovarainministeriön syyskuun arvion mukaan inflaatio on vuonna ,1 %, vuonna ,5 % ja vuonna ,8 %.

18 Kuntatalouden näkymät Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä valtion rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien valtionavut ovat v yhteensä 9,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa v Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuuksien indeksikorotus on 0,6 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestön määrän sekä muiden laskentatekijöiden muutos. Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa v nettomääräisesti n. 218 milj. eurolla. Kuntien menoista puolet on henkilöstömenoja. Kuluvana vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat noin 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia 16,3 miljardia ja työnantajan maksamia eläke- ja muita välillisiä sosiaalivakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa. Kokonaiskeskiansiot olivat lokakuussa 2013 kunta-alan kuukausipalkkaisella henkilöstöllä euroa kuukaudessa. Sopimusaloittain ja nimikkeittäin ansiotasot vaihtelivat. Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli kunta-alalla 14,55 euroa lokakuussa Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, eli 45,7 vuotta. Korkein keski-ikä on teknisellä sopimusalalla (47,6 vuotta). Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta siirtyy eläkkeelle vuosittain noin kolme prosenttia eli henkilöä nykyisestä henkilöstöstä. Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä laski keskimäärin 16,7 kalenteripäivään.

19 15 Nähtäväksi jää, minkälaiset vaikutukset esimerkiksi sote-ratkaisulla tulee olemaan henkilöstöön ja sen myötä kuntien menoihin. Sisältyykö lakiin esimerkiksi viiden vuoden irtisanomissuoja, kuten kunnan henkilöstöllä tällä hetkellä on Pielaveden kunnan taloudelliset näkymät Vuoden 2014 talousarviossa vuosikate oli negatiivinen, mutta keväällä (mm. yt neuvottelut) ja syksyllä tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen vuosikate saatiin kääntymään positiiviseksi. Talouden alijäämäisyyden johdosta talousarviota hyväksyessään valtuusto hyväksyi myös toimenpideohjelman talouden tasapainottamiskaudelle Valtuusto on jo erikseen hyväksynyt talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on positiivinen, mutta ei riitä kattamaan vuosipoistoja. Suunnittelukaudella vuosikatteet arvioidaan positiivisiksi. Uutta kattamatonta alijäämää kuitenkin muodostuu vielä lisää vuosilta Kattamatonta alijäämää vuoden 2014 alussa taseessa oli noin 1,8 milj.euroa. Vuosikatteen pitäminen positiivisena on ollut kuntastrategiaan kirjattu tavoite ja tavoite toteutuu vuosien taloussuunnitelman mukaan. Toimintakate kasvaa vuoden 2014 tilinpäätösarvion (= talousarvio) mukaan n. 5,2 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteen kasvu vuoden 2013 tilinpäätöksestä on 5,8 % ( ,5 %). Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteen kasvussa pysytään alle kuntastrategiaan kirjatun 2,0 %:n kasvutavoitteen. Toimintakatteen kasvu on pienempi, kuin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Verotulot on arvioitu vuodelle 2015 Kuntaliiton ennusteiden pohjalta. Verotulojen arvioitu kasvu vuonna 2015 vuoden 2014 tilinpäätösarvioon nähden on vain 1 %. Tuloveroprosentti on 20,75 ja efektiivinen veroaste 13,15 %. VEROTULOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos % ERO 14/15 Kunnan tulovero ,2-20 Kiinteistövero ,7 20 Osuus yhteisöveron tuotosta ,3 127 Yhteensä ,0 127 Valtionosuudet kasvavat vuoden 2014 arvioidusta tilinpäätöstasosta vain vajaan prosentin. Muutos johtuu valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista, jotka toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla. Valtionosuusprosentin pienentäminen alentaa valtionosuutta ja samalla kasvattaa kunnan omarahoitusosuutta. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton kuntakohtaisia ennakkolaskelmia ja muita saatavilla olevia tietoja valtionosuuksien määrittämiseksi. Valtionosuuspäätökset tehdään varainhoitovuotta edeltävässä joulukuussa. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista joulukuussa 2014.

20 16 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,42 % (v ,57 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3521,07 euroa/asukas (v ,60 euroa/asukas). 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Opetus- ja kulttuuritoimesta ei ole kuntakohtaisia laskelmia vuodelle Kokonaisvaltionosuuden arvioimiseksi tämä osuus on otettava huomioon esim. vuoden 2014 tietojen perusteella. (Kuntaliitto). VALTIONOSUUDET TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos % ERO 14/15 Kunnan peruspalvelujen vos ,3 332 Verotuloihin perustuva tasaus ,1 98 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0-345 Opetus-ja kulttuuritoim.muut vos ,6 89 Harkinnanvarainen vos:n korotus Yhteensä ,9 174

21 17 Velan tarve talousarviovuonna 2015 on 4,3 milj.euroa. Työllisyystilanne Pielavedellä on edellisten vuosien tasoa. Työttömyysprosentti vuotiaiden osalta kolmannen vuosineljänneksen lopussa vuonna 2014 oli 7,4 %. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä tilanteessa oli 275 henkilöä, vähennystä edelliseen vuoteen 17 henkilöä. Lisäksi palkkatuella palkattuja oli 4 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli 11 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 47 v 8 kk. Vanhuuseläkkeelle jäänee mennessä 116 henkilöä. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä 4 Työhyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään henkilöstölle virkistäytymistilaisuuksia. Henkilöstön virkistysrahaa on varattu talousarvioon euroa. Lisäksi panostetaan osaamisen ylläpitämiseen sekä työympäristöön ja välineisiin. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kunnallisten yhteisöjen käyttömenoista. Siksi taloudellisuuteen ja tehokkuuteen pyrkivä päätöksenteko ja muutosten johtaminen edellyttävät jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstömenojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstötilinpäätöksessä tarkastellaan henkilöstön määrää, ikärakennetta ja sukupuolta, palkkamenoja, poissaolojen määrää ja syitä, tehtyä työaikaa sekä työnantajan panostusta työterveydenhuollon ja tyky -toiminnan puitteissa. Henkilöstömäärän ja maksettujen palkkojen kehitys ilmenevät oheisista tauluista. Vakinaiset Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Ympäristöosasto Yhteensä Naiset ja miehet yhteensä ei sisällä tuntipalkkaisia kansalaisopiston opettajia Henkilöstön määrä Sijaiset ja määräaikaiset *) *) sisältää myös avoimen viran/toimen väliaikaiset hoitajat sekä oppisopimussuhteiset Huom. Vakinaiseen henkilöstöön sisältyy kaksi perusturvaosaston työntekijää, jotka olivat työvapaalla omasta toimestaan toisen tehtävän hoitamiseksi määräaikaisesti sivistysosastolla. Sivistysosaston kohdalla he sisältyvät määräaikaiseen henkilöstöön. Palkkatuella palkatut Yhteensä Yhteensä ilman palkkatuella palkattuja

22 18 Henkilöstön määrän kehitys vuosina Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Palkkatuella palkatut Muutos Vakinaiset muutos muutos muutos muutos Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Ympäristöosasto Yhteensä ei sisällä tuntipalkkaisia kansalaisopiston opettajia *) sisältää myös avoimen viran/toimen väliaikaiset hoitajat Sijaiset ja määräaikaiset *) Yhteensä Palkkatuella palkatut

23 19 MAKSETUT PALKAT (sosiaaliturvamaksun alaiset palkat) (ei sis. henkilöstösivukuluja) Talouden tasapainottaminen Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisen yhteydessä taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi neljän vuoden suunnittelujakson puitteissa, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, eli laadittava toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Pielaveden kunnan avaavassa taseessa on alijäämää 1,776 milj.. Vuoden 2013 tilinpäätöksen myötä alijäämä pieneni 0,125 milj. Vuoden 2014 ennakoidaan olevan vuosikatteeltaan positiivinen ja on todennäköistä, että kattamaton alijäämä pienenee hieman. Alijäämän kattamista on kuitenkin edelleen jatkettava tulevina vuosina vaikeissa kuntatalouden oloissa. Talouden alijäämäisyyden johdosta kunta on ollut velvollinen laatimaan ja hyväksymään toimenpideohjelman valtuuston erikseen päättämälle tasapainottamiskaudelle. Valtuusto on hyväksynyt / 126 talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille

24 20 Suunnittelukaudelle tasapainottamistoimenpiteiksi esitetään seuraavaa: 1. Tulopohjan vahvistaminen Pielaveden kunnan veropohjaa laajennettiin vuonna 2014 kiinteistöveron korotuksilla (lisätuottoarvio noin euroa). Vuoden 2016 osalta arvioidaan tuloveron korottamista. Yksi tuloveroprosentti Pielaveden kunnassa tuottaa noin euroa Kunnan tulopohjaa vahvistetaan myös lisäämällä toimintatuottoja. Kunnan palveluista perittäviä maksuja korotetaan ja niiden taso tarkistetaan vuosittain. Tulopohjaa vahvistavien veronkorotusten ja toimintatuottojen lisäyksen tavoitteena vuosina 2015 ja 2016 ovat noin euron lisätulot 2. Vanhuspalveluiden rakennemuutos Vanhusten hoiva- ja hoitopalveluiden rakenteeseen liittyen tehdään seuraavat periaatepäätökset: 1 Tavoitteeksi asetetaan vanhusten ympärivuorokautisen hoivan eli tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon peittävyyden saattaminen laatusuosituksen mukaiselle 8-9 % tasolle 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 2 Varmistetaan riittävät resurssit vanhuspalvelulain 15 mukaisen palvelutarpeen selvittämiseen ja hoito- ja palveluohjaukseen 3 Tehostetaan kotihoitoa kotihoidon suunnittelua, seurantaa ja raportointia palvelevalla mobiilijärjestelmällä sekä siihen liittyvällä työvuoro-optimoinnilla tavoitteena 60 % palveluaika 4 Omaishoidontuen peittävyyden tavoitteeksi asetetaan vähintään laatusuosituksen mukainen 5-6 % taso 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Omaishoidontuen kriteerit määritellään niin, että tuki kohdistuu entistä paremmin hoitoisuudeltaan raskaiden asiakkaiden hoitajille ja tuen määrä riippuu hoidettavan tarvitseman hoivan määrästä. 5 Pielaveden terveysaseman pitkäaikaisen vuodeosaston käyttö lopetetaan vuoden 2015 aikana ja paikat korvataan riittävällä määrällä tehostetun palveluasumisen paikkoja kunnan omassa hoitoyksikössä tai yksityisiltä hoitolaitoksilta ostetuilla hoivapaikoilla 6 Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi neuvotellaan kaikkien rekrytointien yhteydessä henkilöstön siirtymisestä Kysterin ja kunnan välillä 7 Päätetään nykyisen vanhustyönkeskuksen korvaamisesta lähtökohtana uuden 60- paikkaisen tehostetun palveluasumisen hoivakodin rakentamisella 8 Selvitetään mahdollisuus perustaa Kysterin Nilakan palvelualueelle suunniteltu kuntouttava osasto nykyisen pitkäaikaisen osaston tiloihin Pielaveden terveysasemalla Vanhusten hoiva- ja hoitopalveluiden rakennemuutoksen tavoitteena ovat noin euron säästöt.

25 21 3. Muut rakennemuutokset 1. Tukipalveluiden tehokkuutta lisätään tiiviimmällä yhteistyöllä Nilakan alueen kuntien kanssa valmistuvan kuntarakenneselvityksen pohjalta 2. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kelan kuntaosuuden pienentämiseksi (arvioitu vaikutus e/v) 3. Jatketaan ostopalveluiden kilpailuttamista kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Kunta pyrkii hyödyntämään yksityisiä palvelutuottajia siten, että kunnan omana toimintana järjestetyt palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman tuloksellisesti. 4. Henkilöstömenojen tason alentaminen Jatketaan keväällä 2014 käytyjen yt-neuvottelujen mukaista henkilöstön määrän vähentämistä. Niissä sovittiin hieman vajaan 30 työntekijän vähentämisestä vuosina Tavoitteena on henkilöstömenojen tason väheneminen noin 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Tavoitteen toteuttamiseksi jatketaan tiivistä yhteistoimintaa henkilöstön kanssa henkilöstökuluja pienentävien ratkaisujen löytämiseksi. Tarvittaessa käydään yhteistoimintaneuvotteluja. 5. Sijoitustalletuksen rahavarojen käyttö Kunnan sijoitustalletus on kirjanpidossa kunnan yleiskatteellisia rahavaroja. Sijoitusta on purettu 2009 ja suunnattu lainan maksuun ja investointien katteeksi. Nettovelkaantumisen estämiseksi arvioidaan rahavarojen suuntaamista investointien kattamiseen vuosina , mikäli se on pääoman tuottoa ja lainanhoitokustannuksia vertaillessa kannattavaa. Tuottotavoitteen määrääminen vesilaitokselle Investoinnit Vesilaitoksen tuottotavoite on itsekannattavuus, johon pyritään kustannustehokkuudella ja vesimaksujen tason määrittelemisellä sellaiselle tasolle, että laitos on taloudellisesti kannattava. Osana Nilakan kuntien liitosselvitystä ja yhteistyötä arvioidaan vesilaitosten yhteistoiminnan erilaiset muodot ja mahdollisuudet Suunnittelukauden investoinneista päättää valtuusto. Investoinnit suunnittelukaudella vuoden 2018 loppuun mennessä ovat keskimäärin vuosittain poistoja vastaavan summan mukaiset. Summaan ei sisälly terveyskeskuksen laaja saneeraus eikä mahdollinen vanhustyön palvelukotihanke, joiden kustannukset ylittävät väistämättä poistojen tason.

26 22 Tytäryhteisöt Tytäryhteisöjen tavoitteet vuodelle 2015: Pielaveden kunnan konserniohjeen mukaan kunnan tytäryhteisöille vahvistetaan toiminnalle tavoitteet. Merkittävimmät tytäryhteisöt ovat: Tytäryhtiö Kunnan omistusosuus: - Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalot 100 % - Pielaveden Teollisuushallit Oy 100 % Vuoden 2015 aikana arvioidaan Pielaveden kunnan konsernirakennetta ja sen hallintoa. Kiinteistö Oy Pielaveden Vuokratalojen tavoitteet: Vuoden 2015 aikana jatketaan vuokratalojen yhteistyön syventämistä Nilakan alueen kuntien (Keitele, Tervo, Vesanto) kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: - Asuntokannan sovittaminen väestöltään vähenevän kunnan tarpeisiin, kuitenkin siten, ettei uudisrakentamista lopeteta kokonaan - Huonokuntoisten ja vaikeasti vuokrattavien asuntojen määrän vähentäminen myynnin tai purkamisen kautta - Myötävaikuttaa osaltaan siihen, että loput kunnan omistamat asunnot myydään vuokrataloyhtiölle erikseen sovittavalla tavalla - Selvitetään mahdollisuudet syventää yhteistyötä kunnan kanssa kiinteistöjen hoitoon ja yhtiön taloushallintoon liittyen Laadulliset tavoitteet: - Tyhjillään olevien asuntojen määrän vähentäminen Vuoden 2015 aikana yhtiön tulee laatia tai laadituttaa konkreettinen suunnitelma siitä, millaisin toimenpitein vuokrataloyhtiön käyttöastetta nostetaan, kiinteistökantaa tiivistetään ja parannetaan sekä taloudellista tuottavuutta kohennetaan. Pielaveden Teollisuushallit Oy tavoitteet: Toiminnalliset tavoitteet: - Selvityksen ja kehittämissuunnitelman laatiminen yhteistyössä kunnan kanssa olemassa olevista tiloista, niiden kunnosta sekä lähivuosien tarpeellisista korjauksista kustannusarvioineen - Tilojen peruskunnosta huolehtiminen - Uusien hallien tarveselvityksen tekeminen - Selvitetään ja sen perusteella tarvittaessa toteutetaan kiinteistöjen siirtämistä kunnan ja yhtiön välillä. Erityisesti selvitetään Pajatie 2:ssa sijaitsevan kiinteistön siirtäminen Pielaveden Teollisuushallit Oy:lle sekä Laurinpurontie 25:ssä sijaitsevan päiväkotikiinteistön siirtäminen Pielaveden kunnan omistukseen.

27 23 Laadulliset tavoitteet: - yrityksille sopivien tilojen tarjoaminen ja yritystoiminnan edistäminen Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt /63 Pielaveden kunnan konserniohjeet, joiden mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernintoiminnan keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia ja muuta verkostotoimintaa ja nimittää kunnan edustajat konserniyhteisöjen yhtiökokouksiin, sekä vastaa konsernin hallinnon ja talouden koordinoinnista, yhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja antaa valtuustolle oleelliset tiedot konsernin ja muun yhteistoiminnan toiminnasta. Kunnanhallitus antaa myös kuntalain 23 :n perusteella tarvittaessa konserniyhteisöjä velvoittavia ohjeita, nimeää kunnan edustajat ja ehdokkaat yhteisöjen hallintoelimiin ja tilintarkastajaksi ja antaa tarvittaessa ohjeita kunnan edustajille kuntayhtymien yhtymäkokouksissa sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen, sekä tarvittaessa myös muiden verkostoyhteistyöelimien kokouksissa käsiteltävinä oleviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa konserniyhteisöjen ja muun verkostotoiminnan toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia.

28 24 KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO 4. Tarkastuslautakunta 4.1. Tarkastustoimi Tulosalueen kuvaus: Tarkastuslautakunta on asetettu hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunta valvoo, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuvat, että tilintarkastus toteutetaan asianmukaisesti ja että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty (valtuusto on hyväksynyt uudet sisäisen valvonnan yleisohjeet ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ) Kunnan tilintarkastusyhteisönä tilikausilla toimii allekirjoitetulla sopimuksella BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Juha Koponen. Toiminnan painopistealueet: Tarkastuslautakunta on hyväksynyt vuosien työsuunnitelman ja työohjelman, joissa on määritelty tarkastustoiminnan painopistealueet. Vuoden 2015 painopistealueina ovat investointihankkeet (mm. terveysaseman peruskorjaus), vesihuolto, lukiokoulutus, ja Nilakan kuntien liitoshanke. eurot :24 TP 2013 TA 2014 TA Muutos-% Toimintamenot % Toimintatulot % Toimintakate/Netto % Asukasluku Tulosalue /asukas Poistot % Laskennalliset erät % Netto %