Suomen. lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 4 joulukuu 2009 - helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilaslehti 4/2009 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 1/ , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy Pääkirjoitus: Elämää muutoksien keskellä...3 Ledare: Livet mitt i förändringar...4 Liikkeelle ja liikkumaan...6 Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen...7 Vertaistukikoulutusta Ojanne pohtii...14 Jäsenjärjestösivut Värähtelyllä keho kuntoon...52 Lukijoilta...53 Suomen Potilasliitto mukana Terveysmessuilla Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: Newprint Oy Loimaa Etukannen kuva: Valonsäteitä talvimaisemassa. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Johanna Pihlajamäki, Elsa Sipilä, Inka Svahn ISSN , 32. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 7500 kpl 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Elämää muutoksien keskellä Elämässä tulisi varoa erityisesti yhtä kohtalokasta harhaa, nimittäin sitä illuusiota, jonka mukaan aika pysähtyisi. Sitä se ei koskaan kuitenkaan tee. On siis oltava alituisesti valppaana ja seurattava ajan liikkeitä. Joku voisi pitää tällaista elämäntapaa stressaavana ja kuormittavana, mutta todellisuudessa se on ainoa tapa nimenomaan välttää stressi ja paniikkitilanteet. Meren ulapallakin voidaan purjehtia ikään kuin tuurilla, vaikka kompassin mukaan navigoidaankin. Vältetään väärät suunnat, karikot ja virtaukset. Siitä huolimatta välillä myrskykin iskee, mutta suunta säilyy. Suomen Potilasliitto on 39 vuoden ajan toiminut suomalaisen potilaan etujärjestönä. Tuossa aikakaudessa on ehtinyt olla tyventä ja myrskyä, mutta kurssi on saatu kuin saatukin pidettyä. Miehistö on joskus vaihtunut ja matkustajia on tullut jäseniksi lisää; on joku poistunutkin. Kurssi on säilynyt. Muutokset ja kuohunnat kuuluvat elämään, mutta eteenpäin vievänä voimana ja kannustajana on potilaan hyvä ja hänen tarpeensa. Matka kuitenkin jatkuu. Menneisyyden hyvät työt ja saavutukset ovat kokemuksen rikkautta, mutta sitä on käytettävä aktiivisesti, jotta sillä olisi todellista arvoa tässä päivässä. Ja tämä päivä asettaa kenties suurimmat haasteet vuosikymmeniin. Muutoksien kourissa ovat niin suomalainen sairaanhoito, järjestöelämä kuin rahoittava viranomainenkin. Terveydenhoitosektorilla puhutaan voimakkaasti priorisoinnista. Resurssit kaventuvat, tekijöitä on vähemmän ja huoltosuhdekin muuttuu voimakkaasti, Suomessa voimakkaimmin kuin missään muualla Euroopassa. Priorisoinnilla on siis kolkko kaiku. Merkitseekö se sitä, että vain tiettyjä ikäluokkia tai tiettyjä sairauksia hoidetaan? Jos priorisointia potilaan kannalta katsotaan, sen on merkittävä pikemminkin sitä, että vähiä resursseja kohdennetaan nimenomaan sellaisiin hoitoihin, joilla estetään suurempien terveyden ongelmien syntyminen. Sydänja verisuonitautien hoitaminen ajoissa ja tehokkaasti ovat oikeaa priorisointia. Tehokas kuntouttaminen edustaa niin ikään tehokasta priorisoimista ja resurssien käyttöä. Robottiavusteisten leikkausten lisääminen merkitsee huomattavaa yhteiskunnallisten resurssien säästämistä, mutta niitä paljon puhuttuja da Vincejäkin Suomessa on vasta kaksi, kun Ruotsissa niitä on moninkertaiset määrät. Eräs Suomesta puuttunut resurssien käytön tehostamisessa korvaamaton työkalu on myös puuttunut: laadun seuranta. Kun ei seurata laatua, niin tappioita ja vahinkoja aiheuttavia yksiköitä ei osata riittävän nopeasti paikantaa ja tappioita ja kustannuksia tulee lisää; ja kärsimyksiä, vaikka sillähän ei kai suoranaista taloudellista vaikutusta olekaan. Jos jokin sairaala tuottaa runsaasti kilpirauhasen leikkauksen yhteydessä vaikkapa puhekykynsä menettäneitä potilaita, niin sitten vaan puhutaan vähemmän. Eihän se näin voi olla! Silti laadun valvontaa ei tehdä. Tässäkin Ruotsi on meitä kaukana edellä. Heidän on muuten pakkokin olla, koska sosiaalisektori on kattavampi kuin meillä. Pitää priorisoida oikein ja harkita, kuinka resursseja käytetään. Joskus kannattaa investoida, ettei tule tuhlattua. Samanlainen priorisoinnin paine koskee potilasjärjestöjä. On kehitettävä toimintoja. On valvottava tietenkin terveydenhuoltosektoria ja puolustettava potilaan oikeuksia. Priorisointi syntyy oikeastaan siten, että pyritään keskittymään valvontaan ja kehittämiseen. Ideaalihan on, että vahingoilta voitaisiin välttyä ja voitaisiin rakentaa lähtökohtaisesti hyviä ja toimivia järjestelmiä, joiden suunnittelussa potilas itsekin on mukana. Tässä 3

4 Suomen lehti suhteessa Potilasliitto on saanut aktiivisena toimijana olla mukana erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä sekä lausuntojen antajana. Ruohonjuuritasolla toimintaa on vietävä jatkuvasti kohden vertaistuen kehittämistä sekä yksilön omaehtoisen terveyden vaalimisen ja kohentamisen suuntaan. Vain vertainen voi potilasta tukea kriisitilanteessa ja potilasjärjestöillä itsellään on resursseinaan korvaamaton määrä omaa sairausryhmäänsä koskevaa tietoa ja kontakteja. Niiden jakaminen vertaistuessa ja yleisöluennoissa muille on priorisoitua ja merkittävää potilastyötä. Tukea antava RAY on myös osa suurta muutosprosessia. Avustusvarojen käytön seurannassa otetaan yhä tarkemmin huomioon se, että varoja käytetään nimenomaan suunniteltuihin tarkoituksiin. Tuloksellista toimintaa ei ole pelkästään se, että byrokratia tulee hoidetuksi, vaikka senkin pitää olla yhä ammattimaisemmin hoidettua. Jos yhdistyksen saamasta avustuksesta kuitenkin suuri osa kuluu tilinpitoon, hallintokokouksiin ja postituksiin, niin voi kysyä, mitä jää varsinaiseen potilastyöhön? Omaa varainhankintaa on välttämättä ryhdyttävä kehittämään, sillä rahoittajaammekin saattavat kohdata muutokset hyvin nopeasti: jos kansa ei matalasuhdanteesta johtuen enää pelaa yhtä runsaasti kuin ennen ja jos pelimonopolit alkavat murentua, niin seuraukset koetaan nopeasti avustusta saavissa organisaatioissa. Suomen Potilasliiton suuri agenda ja päämäärä 2010-luvulla tulee olemaan toiminnan todellinen laajentaminen valtakunnalliseksi toimijaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus osoittaa, jossa selvitettiin kuolemia, jotka ovat vältettävissä terveyden huollon keinoin, että Keski- ja Itä-Suomen asukkaiden sairaanhoidon saatavuus ja taso on vaikeuksissa. Hoitoon pääsy, etäisyydet ja jonot ovat kokonaan toisesta maailmasta kuin yliopistollisten keskussairaaloiden liepeillä. Potilastyöllä on siis paljon kyntämätöntä sarkaa sen kuuluisan Kehä III:n ulkopuolella. Se on haaste, johon meidän on vastattava. Nyt on kuitenkin aika kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja tehdystä työstä. On paikallaan toivottaa kaikille harrasta lepohetkeä vuoden kallistuessa kohden loppuaan ja joulunkin kolkutellessa ovella. Oikein Hyvää Joulun Juhlaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Livet mitt i förändringar I livet borde man se upp för ödesdigra villfarelser; speciellt den illusionen att tiden stannar. Det gör den nämligen inte. Därför gäller det att vara på alerten och följa de rörelser som rör sig i tiden. Någon uppfattar säkert ett dylikt levnadssätt som både stressande och betungande. I själva verket är det ända sättet att undvika stress och paniksituationer. Ute på öppna havet kan man segla på tur fastän man navigerar med kompass. Man undviker fel riktning, grynnor och strömmar. Blåser det upp till storm bibehålls riktningen. I 39 år har Finlands Patientförbund verkat som intresseorganisation för patienter. Under denna tid har det varit både stiltje och storm men kursen har bibehållits. Besättningen har ibland bytts ut och nya medlemmar har värvats som passagerare. Någon har 4 avgått. Men kursen har bibehållits. Förändringar och upprörda sinnen hör livet till. Den bärande kraften som för framåt mot målet är nämligen patientens bästa och patientens behov. Resan fortsätter. Allt det som uppnåtts via idogt arbete och erfarenhet är källa till rikedom med det måste användas aktivt för att det ska ha reellt värde i tiden. Den tid som nu just är ställer större krav än något annat årtionde tidigare ställt. Den nationella sjukvården, föreningslivet och den finansierande myndigheten befinner sig i förändringarnas grepp. Inom hälsovårdssektorn pratas det om prioriteringar. De nationella resurserna stramas åt, arbetskraften sinar och vården omstruktureras kraftigare än någon annanstans i Europa. Prioriteringarna har en dyster klang. Betyder det att bara vissa åldersgrupper kommer att få vård och vissa sjukdomar behandlas! Ser man prioriteringarna ut patientens infallsvinkel innebär det högst troligt det att de sinande resurserna riktas mot sådan vård och sådana behandlingar med vilka man förebygger att mera omfattande hälsoproblem uppstår. Effektiv och snabb vård av hjärt- och kärlsjukdomar är rätt prioritering. Effektiv rehabilitering företräder även prioritering och användning av resurser på rätt sätt. Att utöka operationer som utförs med hjälp av robot innebär anmärkningsvärda inbesparingar vad offentliga resurser beträffar. De mycket omtalade da Vince-robotarna finns det bara två av i Finland. I Sverige är deras antal mångdubbelt fler. När det gäller effektiveringen av nationella resurser har Finland saknat det

5 oersättliga redskapet; nämligen kvalitetsuppföljning. Då kvalitet inte följs upp kan enheter, som förorsakar komplikationer av olika slag eller som går med förlust, inte tillräckligt snabbt lokaliseras vilket betyder att ekonomiska förluster och kostnader ökar; och lidandet. Med mänskliga lidanden är det ju svårt att påverka det ekonomiska läget! Om det vid sjukhus där sköldkörteloperationer görs; t.o.m. produceras patienter som förlorar sin talförmåga vid operationen, ja då blir ju följden bara den att pratandet minskar tala är silver men tiga är guld! Så kan det inte få fortsätta! Trots det görs inte kvalitetsuppföljning. I detta avseende är Sverige långt före. Det bör de även vara för den sociala sektorn är mera omfattande där än hos oss. Det gäller att prioritera rätt och begrunda hur resurserna ska användas. Ibland är det lönsammare att göra investeringar. Då slösas det inte. Dagens prioriteringstryck gäller även patientorganisationerna. Det gäller att utveckla verksamheten. Hälsovårdssektorn ska naturligtvis övervakas och patienternas rättigheter försvaras. Prioritering uppstår egentligen vid centralisering av övervakning och utveckling. Idealet är att komplikationer undviks och att det byggs goda och fungerande system med patienten som aktör redan i planeringen. I detta avseende har Patientförbundet fått vara med som aktör i olika delegationer och arbetsgrupper och gett utlåtanden. På gräsrotsnivå gäller det att gå vidare; mot utvecklandet av den stödande vertaistuki -verksamheten och mot det att den enskilda individen främjar den egna hälsan. Bara en like kan stöda en patient i krissituation. Inom patientorganisationerna finns det oersättliga resurser och otaliga kontakter vad olika sjukdomsgrupper beträffar. Då allt detta förmedlas till andra inom den stödande vertaistuki -verksamheten och vid allmänna föreläsningar är det fråga om prioritering och betydelsefullt patientarbete. PAF som delar ut ekonomiskt stöd är även inne i en förändringsprocess. I uppföljningen av de ekonomiska understöd som PAF delar ut beaktas allt mer det att medlen uttryckligen används till de ändamål som de givits för. Fruktbar verksamhet är inte bara det att byråkratin sköts på ett professionellt sätt. Om de medel som föreningen får alltmer börjar gå till utgifter för kontering, styrelsemöten och post är det på sin plats att fråga sig vad som blir över för det egentliga patientarbetet? Det är skäl att börja utveckla egen anskaffning av medel för vår finansiär står även inför förändringar. Om befolkningen på grund av lågkonjunkturen inte mera spelar lika mycket som förr och om spelmonopolet börjar vittra syns följderna snabbt hos de organisationer som får understöd. På agendan för Finlands Patientförbunds verksamhet på 2010-talet finns ett stort mål; att vidga verksamheten som nationell aktör. Vid institutet för hälsa och välfärd (THL) har man i en forskning utrett dödsfall som kunde ha undvikits om patienterna kommit i åtnjutande av ändamålsenlig vård. I forskningen påvisas att både tillgången till och nivån på sjukvård för befolkningen i mellersta och östra Finland är i svårigheter. Att komma till vård, avstånden och köerna kan inte jämföras med det som erbjuds inom universitetssjukhusens områden. Det finns ett stort arbetsfält för patientarbete att plöja i utanför Ring III. Det är en utmaning som vi måste svara på. Nu är emellertid tiden inne att tacka för det gångna året och för det arbete som gjorts. Det är även på sin plats att uppmana alla att vila ut nu då året går mot sitt slut och julen står för dörren. En Riktigt God Jul och ett Gott Nytt År 2010 Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo alkaen, paikkana Cumulus hotelli Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Esillä sääntöjen mukaiset asiat ja lisäksi sääntömuutosehdotus 8 ja 11, sekä liitosta erotettujen asia. Säännöt on julkaistu Suomen Potilaslehdessä 2/2007 ja nähtävillä liiton kotisivuilla Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på hotel Cumulus i Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda ärendena samt förslag till regeländring av 8 och 11, samt uppsagda förbundsmedlemmarnas ärenden. Stadgarna är publicerade i Finlands Patienttidning 2/2007 och även på förbundets hemsida Finlands Patientförbund rf/styrelsen 5

6 Suomen lehti Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Hyvän toimintakyvyn säilyminen koko elämänkaarella on elämisen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tämä korostuu ikääntymisen myötä, jolloin itsenäisen selviytymisen edellytykset korostuvat. Yksi tärkeimmistä on mahdollisuus kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan pitkaikaisvaikutuksiltaan paras keino liikkumiskyvyn ongelmien ehkäisyssä. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan säännöllisellä liikunnalla on merkitystä yli 20 sairauden tai oireyhtymän kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, nivelrikon, osteoporooosin, joidenkin syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä univaikeuksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta on siis vahva ja käyttäjälleen ilmainen lääke. Turun yliopiston tutkija Maarit Piirtolan mukaan Englannissa tehdyn selvityksen mukaan sikäläiset tutkijat arvioivat, että vuosina riittämätön liikunta aiheutti noin 1,35 miljoonana euron suorat kustannukset terveydenhuoltopalveluille ja oli ensisijainen syy noin kuolemaan. Diabeetikkojen hoidosta on aiheutunut Suomessa viime vuosina noin 558 miljoonan euron kulut ja tältä osin kulurakenne on ollut jatkuvassa nousussa ollen maamme terveydenhuoltomenoista yli 10 prosenttia. Arviona on ollut, että 800 miljjonan euron raja kustannuksissa ylitetään jo ensi vuoden aikana. Kaatumiset ja niistä aiheutuvat loukkaantumiset kohtaavat iäkkäitä herkästi. Lonkkamurtumia sattuu Suomessa 65 vuotta täyttäneille henkilöille vuosittain noin 7500 ja lonkkamurtumien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä 70 ikävuoden jälkeen. Lonkkamurtumien hoito on kallista aiheuttaen vähintään yhtä loukkaantumista kohden kustannuksen. Edellä olevat esimerkit kertovat vahvalla tavalla liikunnan merkityksestä ennaltaehkäisevänä ja kuntouttavana keinona. Kysymys kuuluukin, miten saada Suomen väestö ja erityisesti tässä tapauksessa iääntyvä väestönosa harrastamaan liikuntaa nykyistä huomattavasti enemmän. Liikunnan harrastamisella on kunnon lisäksi huomattavaa merkitystä tasapainon lisäämiseen ja lihaskunnon paranemiseen, joilla molemmilla voidaan ehkäistä esimerkiksi kaatumisia ja niistä usein aiheutuvia lonkkamurtumia. Ikäihmisten liikunnan tulisi mielestäni olla hauskaa ja virikkeellistä, ei irvistys suupielissä tapahtuvaa itsensä kiusaamista. Säännöllisyys liikunnan harjoittamisessa on tärkeintä. Samoin on hyvä muistaa, että kotiaskareet ja hyötyliikunta, vaikka marjojen ja sienien poiminta tai halonhakkuu ovat oivia liikunnan muotoja. hyvän kunnon tidetään kokemusperäisesti lisäävän myös psyykkistä hyvinvointia. Lopuksi toivotan Suomen Potilalehden lukijoille mitä parasta lähestyvää talvea, Joulun odotusta ja THL:n pääjohtajaa Pekka Puskaa lainaten Ei ikääntyminen ole ongelma, vaan sairastuminen. Siis liikkeelle ja liikkumaan. 6

7 Erna Snellman, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen Potilasturvallisuuden edistämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä ja keinoja, millä estettäviä vaaratapahtumia välttää. Potilasturvallisuuden edistämiseen on saatu mallia esimerkiksi lentämistoiminnasta, missä riskienhallinta on ydinasia. Riskienhallinta edellyttää mm. suojamekanismien rakentamista inhimillisten virheiden estämiseksi. Huolellisinkin henkilö voi erehtyä. Työolosuhteet ja toimintatavat vaikuttavat vaaratapahtumien riskin suuruuteen. Samannäköiset tai samaltakuulostavat nimet ovat esimerkkejä erehtymistä suosivasta työympäristöstä. Myös erilaiset häiriötekijät, kuten tärkeän, keskittymistä vaativan työn keskeyttäminen, altistavat vaaratapahtumille. Hoitoon liittyvä tärkeä, oleellinen tieto voi sekin muuttua tai kadota kesken kaiken, ellei tiedon säilymistä ja toisaalta saatavuutta oikealla hetkellä ole varmistettu sopimalla yhtenäiset toimintatavat. Tietokatkos on aina vaaratilanne. Ulkomaiset selvitykset osoittavat, että estettävissä olevat vaaratapahtumat ovat terveydenhuollossa yleisiä. Jopa 10% sairaalaan tulevista potilaista altistuu vaaratapahtumalle. Vaaratapahtumista vakavia voi olla jopa prosentti. Näistä jopa puolet voisi olla estettävissä potilasturvallisuutta edistäviä keinoja tai toimintatapoja käyttöönottamalla. Syyllisten etsintä ei auta potilasturvallisuuden lisäämisessä. Syyllistäminen voi sen sijaan vaikeuttaa ongelmiin puuttumista rakentavalla tavalla ja johtaa henkilökunnan tiedossa olevien ongelmien kätkemiseen. Avoin, kehittämismyönteinen ja syyllistämätön ilmapiiri lisäävät potilasturvallisuutta. Voimme ehkäistä tulevia vaaratilanteita avoimella, syyllistämättömällä keskustelulla saatuneista vaaratilanteista sekä pohtimalla, miten vaaratilanteilta ehkäisevitä suojamekanismeja tulisi kehittää. Kun vahinko on tapahtunut, terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on käsitellä tapahtuman kulku potilaan ja omaisten kanssa avoimesti sekä pyydettävä anteeksi tapatunutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kolmivuotinen ( ) toimikausi päättyi lokakuun lopussa Potilasturvallisuuden ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin juhlavasti Säätytalossa Kokoukseen osallistuivat potilaturvallisuuden ohjausryhmän lisäksi ohjausryhmän työvaliokuntien jäsenet ja asiantuntijat. Ohjausryhmän eräs tehtävä oli osallistua kansallisen potilasturvallisuusverkoston kehittämiseen. Kansallinen potilasturvallisuusverkosto oli käynnistynyt jo ennen potilasturvallisuuden ohjausryhmän asetettamista joulukuussa Potilasturvallisuusverkosto tulee jatkamaan toimintaansa edelleen. Sen seuraava kokous pidetään terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksessa, THL. Se järjestää myös tätä seuraavat potilasturvallisuusverkoston kokoukset. Ohjausryhmän viimeinen kokous Säätytalossa huipentui ohjausryhmän raportin luovuttamiseen ministeri Paula Risikolle. Raportin luovutus symboloi samalla siirtymistä ministeriövetoisesta käynnistysvaiheesta, suunnittelusta ja työkalujen ja toimintatapojen sekä strategian määrittelystä potilasturvallisuutta edistävän toiminnan, potilasturvallisuusstrategian, toimeenpanoon terveyspalvelujen kentälle. Potilasturvallisuuden ohjausryhmässä olivat edustettuina paitsi terveydenhuollon keskeiset toimijat ja myös potilaiden edustajat. Ministeri Risikko oli luovutustilaisuudesa erityisen kiinnostunut potilaiden mahdollisuudesta osallistua toimintaan. Ministeri tiedusteli puheenjohtaja Paavo Koistisen mietteitä hankkeen kulusta ja olivatko potilaat päässeet mukaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Koistinen kertoi olleensa positiivisesti yllättynyt mahdollisuuksista olla mukana. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ järjestettiin alusta lähtien ohjausryhmän alaisten työvaliokuntien kautta. Näissä ryhmissä on ollut mukana lähes 70 henkilöä joko jäseninä tai pyydettyinä asiantuntijoina. Ohjausryhmän alaisia työvaliokuntia perustettiin aluksi neljä: 7

8 Suomen lehti koulutusvaliokunta, potilasturvallisuuskulttuurivaliokunta, työkalut-valiokunta ja raportointi ja raportoinnista oppimisen työvaliokunta. Koulutus- ja kulttuurivaliokunnat päättivät yhdistyä, koska tehtävät olivat päällekkäisiä. Ohjausryhmän ja työvaliokuntien puheenjohtajat ja sihteerit pitivät myös koordinoivia työkokouksia. Näin organisoituna työ eteni ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen varmistui. Jälkeenpäin voi todeta kehityksen kolmessa vuodessa olleen huimaa. Kun työ alkoi, potilasturvallisuus oli Suomessa vielä huonosti tunnettu vaikka kansainvälisesti asia on ollut esillä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa työ oli haastavaa. Kulttuurin muutos on tunnetusti hidasta. Kokouksissa pohdittiin, joudummeko odottamaan uuden sukupolven tuloa ohjaksiin ennen kuin mikään muuttuisi. Näin ei onneksi ole käynyt. Jo kolmessa vuodessa on moni asia muuttunut. Kentällä käy ajoittain suorastaan iloinen hyrinä potilasturvallisuuden edistämisen ympärillä. Potilasturvallisuuden edistäminen on hyvä ja positiivinen asia. Se on kaikille tärkeää. Tästä havainnosta saimme pirsitysruiskeen työn jatkamiseen. Kolmen vuoden aikana käynnisettiin myös potilasturvallisuuskulttuurin mittaamiseen liittyviä kokeiluja. Tervydenhuollon koulutus ja työ kentällä näyttävät joskus elävän toisistaan riippumatonta elämää, vaikka tavoite on yhteinen: korkealaatuinen, vaikuttava ja turvallinen hoito. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän ja työvaliokuntien jäsenet tekivät potilasturvallisuuskoulutusasiassa yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alaisen osaamisen ja yhteistyön jaoksen kanssa. Yhteistyönä valmistui suunnitelmaluonnos potilasturvallisuuden sisällyttämistä terveydenhuollon ammattilaisten koulutusohjelmiin kaikilla eri tasoilla. Koulutussuunnitelmaa työstettäneen edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnassa. 8 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ päätöksessä, on päätöskahvien aika Säätytalolla. Kuvassa ohjausryhmän varapuheenjohtaja lääkintöneuvos Erna Snellman STM ja ohjausryhmän jäsen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen. Raportointi- ja siitä oppiminen -valiokunnassa työskentely aloitettiin käsittelemällä muiden maiden kokemuksia vaaratapahtumien käsittelystä. THL:ssä kerätyt muiden maiden raportointikokemukset koottiin yksiin kansiin, ja ne on nyt julkaistu THL:n sarjassa. Vaaratapahtumat voivat olla läheltä-piti-tilanteita tai sellaisia, missä jotain tapahtuu. Usein vaaratapahtumat ovat huomaamattomiksi jääviä, ellei niitä nosteta esiin. Vaaratapahtumat voivat kuintenkin johtaa myös potilaan vammautumiseen tai pahimmillaan kuolemaan. Tietoa vaaratapahtumista voidaan saada monelta eri taholta. Näistä ytitetään koota myös potilasturvallisuuden tilaa kuvaavia indikaattoreita. Haasteena on indikaattorien epäluotettavuus. Kertovatko indikaattorit todellakin potilasturvallisuudesta sekä, mihin niitä voidaan käyttää? Suomi on ollut tällaisten kehittelyssä mukana sekä Pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä että OECD:n indikaattorityöryhmässä. Eri paikoista kerättäynä indikaattorit eivät valitettavasti kerro samoista asioista eivätkä välttämättä edes potilasturvallisuudesta. Vertailutiedon saaminen on kuitenkin edelleen tärkeä kehittämistavoite. Raportointivaliokunta jakautui vaaratapahtumien vakavuuden ja tiedon käytettävyyden mukaan kolmeen alaryhmään. Näistä tunnetuimmaksi kolmen hankevuoden aikana tuli matalan kynnyksen raportointiin paneutunut Haipro-ryhmä. Matalan kynnyksen raportointikäytännöt on otettu kentällä innokkaasti vastaan. Haipro-menetelmän käyttäjät ovat perustaneet oman kansallisen verkoston kouluttautumiseen ja kehittämiseen. Keskeinen periaate raportoinnissa ja siitä oppimisessa on, ettei ilmoituksen perusteella syyllistetä. Vielä ratkaisua odottava kysymys on, miten vakavat haittatapahtumat tulisi jatkossa käsitellä, jotta näistäkin opittaisiin. Vaasan sairaanhoitopiirissä puolestaan kokeillaan menetelmää, missä myös potilas tai hä-

9 nen omaisensa itse raportoivat vaaratapahtumista toimintayksikölle. Potilaiden oma raportointimahdollisuus potilasturvallisuutta uhkaavista vaaratilanteista on ennakkoluuloton askel eteenpäin Suomessa. Tämä on kuitenkin tuonut mukanaan aivan uudenlaisia ongelmia. Ratkaisuja näihin etsitään ja toivottavasti löydetään vähitellen. - Tanskassa potilaiden mahdollisuus raportoida vaaratapahtumista on jo lakisääteistä. Mahdollisesti sieltä voitaisiin oppia ja löytää keinoja uusiin ongelmiin. Kehitettävää riittää edelleen paljon. Useissa maissa vaaratapahtumien raportointi on edennyt nimettömästä raportoinnista nimellä raportoimiseen. Työkalut-valiokunta on arvioinut maailmalla käytössä olevia menetelmiä ja valmistellut näistä joukon Suomeen soveltuvia potilasturvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Potilaitakin varten on kehitetty Potilasturvallisuuden huoneentaulu, Potilasturvallisuuden muistilistat ja Potilaan käsikirja. Nämä kaikki voi ladata internetistä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kansainvälisesti hyvin tärkeä potilasturvallisuuden edistämiseen keskittynyt on maailman terveysjärjestön WHO:n alainen World Alliance for Patient Safety -organisaatio. Heidän internet-sivuillaan kuvataan keinoja, miten potilaat voivat osaltaan edistää potilasturvallisuutta Patients for Patients -hankkeen alla. Siellä kerrotaan myös potilaslähettilästoiminnasta. Suomessakin voisi olla tällaista. Suomi ja sosiaali- ja terveysministeriö on mukana EU-maiden yhteisessä potilasturvallisuusverkoston kehittämisessä EUNetPaS. Ja Suomella on siinä tärkeä rooli erityisesti lääkehoidon turvallisuuden edistämisen osahankkeessa. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän toimikauden päätyttyä vastuu potilasturvallisuusstrategian toimeenpanosta siirtyy ministeriön alla toimivalle Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveydenhuoltolakiin on tulossa pykälä potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta. Tämän nojalla annettaneen myös erillinen asetus, mihin tulisi tarkempia linjauksia potilasturvallisuuden ja laadun edistämisestä. Potilasturvallisuus on kansanvälisesti priorisoitu hyvin korkealle. Potilasturvallisuusasiat säilyvät siksi epäilemättä myös ministeriössä sillä niin tärkeästä asiasta on kyse - ei vähiten kesäkuussa 2009 EU:n komission hyväksymän Potilasturvallisuus ja hoitoon liittyvät infektiot -suosituksen vuoksi. EU:ssa seurataan suosituksen toimeenpanoa jäsenmaissa. Suomen tammikuussa julkaistu potilasturvallisuusstrategia on linjassa EU:n suosituksen kanssa. Tulevaisuuden ennustaminen on haasteellista. Seuraavat merkittävät askeleet potilasturvallisuuden edistämisessä kuintekin tapahtuvat ilmeisesti potilaslähtöisesti. Potilaat voivat rikastuttaa ja edistää kehittämistyötä kantamalla omat kortensa potilasturvallisuuden edistämisen eteen. Nyt olemme tässä vasta alkutaipaleella. Potilaiden mahdollisuudet osallistua oman hoidon kehittämiseen tulevat varmaankin kasvamaan merkittävästi. Tähän saakka voimia on käytetty potilasturvallisuuden edistämisen periaatteiden tunnetuksi tekemiseen terveydenhuollon ammattilaisille. Nyt on potilaiden vuoro. Sosiaali- ja terveysministeriön ja erityisesti omasta puolestani annan sydämelliset, lämpimät kiitokseni kaikille Teille eri tavoin potilasturvallisuuden edistämisessä mukanaoleville. Erityiskiitokset myös viime tammikuun potilasturvallisuuskonferenssiin osallistuneille potilasedustajille. Seuraavassa potilasturvallisuuskonferenssissa vuonna 2011 potilaiden mukanaolo lienee jo hyvin näkyvää. Tervetuloa kaikki mukaan edistämään potilasturvallisuutta! Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuus-sivusto: terveyspalvelut/potilasturvallisuus Suomalainen potilasturvallisuusstrategia: h t t p : / / w w w. s t m. f i / j u l k a i s u t / n a y t a / _ julkaisu/ #fi Potilasturvallisuuden huoneentaulu: Id=40880&name=DLFE-8800.pdf Potilaan käsikirja: folderid=40880&name=dlfe pdf Potilasturvallisuuden muistilistat: stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=4 0880&name=DLFE-8801.pdf Terveydenhuollon ja hyvinvoinninlaitoksen potilasturvallisuussivut (sivut uudistettavana): htm Haipro: WHO: Alliance for Patient Safety patientsafety/about/en/index.html EU potilasturvallisuus: patient_safety/index_fi.htm EUNetPaS-verkostohanke: 9

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot