Suomen. lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE
|
|
- Pia Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE
2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilaslehti 4/2009 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 1/ , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy Pääkirjoitus: Elämää muutoksien keskellä...3 Ledare: Livet mitt i förändringar...4 Liikkeelle ja liikkumaan...6 Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen...7 Vertaistukikoulutusta Ojanne pohtii...14 Jäsenjärjestösivut Värähtelyllä keho kuntoon...52 Lukijoilta...53 Suomen Potilasliitto mukana Terveysmessuilla Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: Newprint Oy Loimaa Etukannen kuva: Valonsäteitä talvimaisemassa. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fi kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , paavo.koistinen@elisanet.fi, Inger Östergård, varapuh.joht, inger.ostergard@luukku.com, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, jaakko.ojanne@welho.com Muut varsinaiset jäsenet: Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Johanna Pihlajamäki, Elsa Sipilä, Inka Svahn ISSN , 32. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fi Kotisivut: Puh. (09) Painos 7500 kpl 2
3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Elämää muutoksien keskellä Elämässä tulisi varoa erityisesti yhtä kohtalokasta harhaa, nimittäin sitä illuusiota, jonka mukaan aika pysähtyisi. Sitä se ei koskaan kuitenkaan tee. On siis oltava alituisesti valppaana ja seurattava ajan liikkeitä. Joku voisi pitää tällaista elämäntapaa stressaavana ja kuormittavana, mutta todellisuudessa se on ainoa tapa nimenomaan välttää stressi ja paniikkitilanteet. Meren ulapallakin voidaan purjehtia ikään kuin tuurilla, vaikka kompassin mukaan navigoidaankin. Vältetään väärät suunnat, karikot ja virtaukset. Siitä huolimatta välillä myrskykin iskee, mutta suunta säilyy. Suomen Potilasliitto on 39 vuoden ajan toiminut suomalaisen potilaan etujärjestönä. Tuossa aikakaudessa on ehtinyt olla tyventä ja myrskyä, mutta kurssi on saatu kuin saatukin pidettyä. Miehistö on joskus vaihtunut ja matkustajia on tullut jäseniksi lisää; on joku poistunutkin. Kurssi on säilynyt. Muutokset ja kuohunnat kuuluvat elämään, mutta eteenpäin vievänä voimana ja kannustajana on potilaan hyvä ja hänen tarpeensa. Matka kuitenkin jatkuu. Menneisyyden hyvät työt ja saavutukset ovat kokemuksen rikkautta, mutta sitä on käytettävä aktiivisesti, jotta sillä olisi todellista arvoa tässä päivässä. Ja tämä päivä asettaa kenties suurimmat haasteet vuosikymmeniin. Muutoksien kourissa ovat niin suomalainen sairaanhoito, järjestöelämä kuin rahoittava viranomainenkin. Terveydenhoitosektorilla puhutaan voimakkaasti priorisoinnista. Resurssit kaventuvat, tekijöitä on vähemmän ja huoltosuhdekin muuttuu voimakkaasti, Suomessa voimakkaimmin kuin missään muualla Euroopassa. Priorisoinnilla on siis kolkko kaiku. Merkitseekö se sitä, että vain tiettyjä ikäluokkia tai tiettyjä sairauksia hoidetaan? Jos priorisointia potilaan kannalta katsotaan, sen on merkittävä pikemminkin sitä, että vähiä resursseja kohdennetaan nimenomaan sellaisiin hoitoihin, joilla estetään suurempien terveyden ongelmien syntyminen. Sydänja verisuonitautien hoitaminen ajoissa ja tehokkaasti ovat oikeaa priorisointia. Tehokas kuntouttaminen edustaa niin ikään tehokasta priorisoimista ja resurssien käyttöä. Robottiavusteisten leikkausten lisääminen merkitsee huomattavaa yhteiskunnallisten resurssien säästämistä, mutta niitä paljon puhuttuja da Vincejäkin Suomessa on vasta kaksi, kun Ruotsissa niitä on moninkertaiset määrät. Eräs Suomesta puuttunut resurssien käytön tehostamisessa korvaamaton työkalu on myös puuttunut: laadun seuranta. Kun ei seurata laatua, niin tappioita ja vahinkoja aiheuttavia yksiköitä ei osata riittävän nopeasti paikantaa ja tappioita ja kustannuksia tulee lisää; ja kärsimyksiä, vaikka sillähän ei kai suoranaista taloudellista vaikutusta olekaan. Jos jokin sairaala tuottaa runsaasti kilpirauhasen leikkauksen yhteydessä vaikkapa puhekykynsä menettäneitä potilaita, niin sitten vaan puhutaan vähemmän. Eihän se näin voi olla! Silti laadun valvontaa ei tehdä. Tässäkin Ruotsi on meitä kaukana edellä. Heidän on muuten pakkokin olla, koska sosiaalisektori on kattavampi kuin meillä. Pitää priorisoida oikein ja harkita, kuinka resursseja käytetään. Joskus kannattaa investoida, ettei tule tuhlattua. Samanlainen priorisoinnin paine koskee potilasjärjestöjä. On kehitettävä toimintoja. On valvottava tietenkin terveydenhuoltosektoria ja puolustettava potilaan oikeuksia. Priorisointi syntyy oikeastaan siten, että pyritään keskittymään valvontaan ja kehittämiseen. Ideaalihan on, että vahingoilta voitaisiin välttyä ja voitaisiin rakentaa lähtökohtaisesti hyviä ja toimivia järjestelmiä, joiden suunnittelussa potilas itsekin on mukana. Tässä 3
4 Suomen lehti suhteessa Potilasliitto on saanut aktiivisena toimijana olla mukana erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä sekä lausuntojen antajana. Ruohonjuuritasolla toimintaa on vietävä jatkuvasti kohden vertaistuen kehittämistä sekä yksilön omaehtoisen terveyden vaalimisen ja kohentamisen suuntaan. Vain vertainen voi potilasta tukea kriisitilanteessa ja potilasjärjestöillä itsellään on resursseinaan korvaamaton määrä omaa sairausryhmäänsä koskevaa tietoa ja kontakteja. Niiden jakaminen vertaistuessa ja yleisöluennoissa muille on priorisoitua ja merkittävää potilastyötä. Tukea antava RAY on myös osa suurta muutosprosessia. Avustusvarojen käytön seurannassa otetaan yhä tarkemmin huomioon se, että varoja käytetään nimenomaan suunniteltuihin tarkoituksiin. Tuloksellista toimintaa ei ole pelkästään se, että byrokratia tulee hoidetuksi, vaikka senkin pitää olla yhä ammattimaisemmin hoidettua. Jos yhdistyksen saamasta avustuksesta kuitenkin suuri osa kuluu tilinpitoon, hallintokokouksiin ja postituksiin, niin voi kysyä, mitä jää varsinaiseen potilastyöhön? Omaa varainhankintaa on välttämättä ryhdyttävä kehittämään, sillä rahoittajaammekin saattavat kohdata muutokset hyvin nopeasti: jos kansa ei matalasuhdanteesta johtuen enää pelaa yhtä runsaasti kuin ennen ja jos pelimonopolit alkavat murentua, niin seuraukset koetaan nopeasti avustusta saavissa organisaatioissa. Suomen Potilasliiton suuri agenda ja päämäärä 2010-luvulla tulee olemaan toiminnan todellinen laajentaminen valtakunnalliseksi toimijaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus osoittaa, jossa selvitettiin kuolemia, jotka ovat vältettävissä terveyden huollon keinoin, että Keski- ja Itä-Suomen asukkaiden sairaanhoidon saatavuus ja taso on vaikeuksissa. Hoitoon pääsy, etäisyydet ja jonot ovat kokonaan toisesta maailmasta kuin yliopistollisten keskussairaaloiden liepeillä. Potilastyöllä on siis paljon kyntämätöntä sarkaa sen kuuluisan Kehä III:n ulkopuolella. Se on haaste, johon meidän on vastattava. Nyt on kuitenkin aika kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja tehdystä työstä. On paikallaan toivottaa kaikille harrasta lepohetkeä vuoden kallistuessa kohden loppuaan ja joulunkin kolkutellessa ovella. Oikein Hyvää Joulun Juhlaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Livet mitt i förändringar I livet borde man se upp för ödesdigra villfarelser; speciellt den illusionen att tiden stannar. Det gör den nämligen inte. Därför gäller det att vara på alerten och följa de rörelser som rör sig i tiden. Någon uppfattar säkert ett dylikt levnadssätt som både stressande och betungande. I själva verket är det ända sättet att undvika stress och paniksituationer. Ute på öppna havet kan man segla på tur fastän man navigerar med kompass. Man undviker fel riktning, grynnor och strömmar. Blåser det upp till storm bibehålls riktningen. I 39 år har Finlands Patientförbund verkat som intresseorganisation för patienter. Under denna tid har det varit både stiltje och storm men kursen har bibehållits. Besättningen har ibland bytts ut och nya medlemmar har värvats som passagerare. Någon har 4 avgått. Men kursen har bibehållits. Förändringar och upprörda sinnen hör livet till. Den bärande kraften som för framåt mot målet är nämligen patientens bästa och patientens behov. Resan fortsätter. Allt det som uppnåtts via idogt arbete och erfarenhet är källa till rikedom med det måste användas aktivt för att det ska ha reellt värde i tiden. Den tid som nu just är ställer större krav än något annat årtionde tidigare ställt. Den nationella sjukvården, föreningslivet och den finansierande myndigheten befinner sig i förändringarnas grepp. Inom hälsovårdssektorn pratas det om prioriteringar. De nationella resurserna stramas åt, arbetskraften sinar och vården omstruktureras kraftigare än någon annanstans i Europa. Prioriteringarna har en dyster klang. Betyder det att bara vissa åldersgrupper kommer att få vård och vissa sjukdomar behandlas! Ser man prioriteringarna ut patientens infallsvinkel innebär det högst troligt det att de sinande resurserna riktas mot sådan vård och sådana behandlingar med vilka man förebygger att mera omfattande hälsoproblem uppstår. Effektiv och snabb vård av hjärt- och kärlsjukdomar är rätt prioritering. Effektiv rehabilitering företräder även prioritering och användning av resurser på rätt sätt. Att utöka operationer som utförs med hjälp av robot innebär anmärkningsvärda inbesparingar vad offentliga resurser beträffar. De mycket omtalade da Vince-robotarna finns det bara två av i Finland. I Sverige är deras antal mångdubbelt fler. När det gäller effektiveringen av nationella resurser har Finland saknat det
5 oersättliga redskapet; nämligen kvalitetsuppföljning. Då kvalitet inte följs upp kan enheter, som förorsakar komplikationer av olika slag eller som går med förlust, inte tillräckligt snabbt lokaliseras vilket betyder att ekonomiska förluster och kostnader ökar; och lidandet. Med mänskliga lidanden är det ju svårt att påverka det ekonomiska läget! Om det vid sjukhus där sköldkörteloperationer görs; t.o.m. produceras patienter som förlorar sin talförmåga vid operationen, ja då blir ju följden bara den att pratandet minskar tala är silver men tiga är guld! Så kan det inte få fortsätta! Trots det görs inte kvalitetsuppföljning. I detta avseende är Sverige långt före. Det bör de även vara för den sociala sektorn är mera omfattande där än hos oss. Det gäller att prioritera rätt och begrunda hur resurserna ska användas. Ibland är det lönsammare att göra investeringar. Då slösas det inte. Dagens prioriteringstryck gäller även patientorganisationerna. Det gäller att utveckla verksamheten. Hälsovårdssektorn ska naturligtvis övervakas och patienternas rättigheter försvaras. Prioritering uppstår egentligen vid centralisering av övervakning och utveckling. Idealet är att komplikationer undviks och att det byggs goda och fungerande system med patienten som aktör redan i planeringen. I detta avseende har Patientförbundet fått vara med som aktör i olika delegationer och arbetsgrupper och gett utlåtanden. På gräsrotsnivå gäller det att gå vidare; mot utvecklandet av den stödande vertaistuki -verksamheten och mot det att den enskilda individen främjar den egna hälsan. Bara en like kan stöda en patient i krissituation. Inom patientorganisationerna finns det oersättliga resurser och otaliga kontakter vad olika sjukdomsgrupper beträffar. Då allt detta förmedlas till andra inom den stödande vertaistuki -verksamheten och vid allmänna föreläsningar är det fråga om prioritering och betydelsefullt patientarbete. PAF som delar ut ekonomiskt stöd är även inne i en förändringsprocess. I uppföljningen av de ekonomiska understöd som PAF delar ut beaktas allt mer det att medlen uttryckligen används till de ändamål som de givits för. Fruktbar verksamhet är inte bara det att byråkratin sköts på ett professionellt sätt. Om de medel som föreningen får alltmer börjar gå till utgifter för kontering, styrelsemöten och post är det på sin plats att fråga sig vad som blir över för det egentliga patientarbetet? Det är skäl att börja utveckla egen anskaffning av medel för vår finansiär står även inför förändringar. Om befolkningen på grund av lågkonjunkturen inte mera spelar lika mycket som förr och om spelmonopolet börjar vittra syns följderna snabbt hos de organisationer som får understöd. På agendan för Finlands Patientförbunds verksamhet på 2010-talet finns ett stort mål; att vidga verksamheten som nationell aktör. Vid institutet för hälsa och välfärd (THL) har man i en forskning utrett dödsfall som kunde ha undvikits om patienterna kommit i åtnjutande av ändamålsenlig vård. I forskningen påvisas att både tillgången till och nivån på sjukvård för befolkningen i mellersta och östra Finland är i svårigheter. Att komma till vård, avstånden och köerna kan inte jämföras med det som erbjuds inom universitetssjukhusens områden. Det finns ett stort arbetsfält för patientarbete att plöja i utanför Ring III. Det är en utmaning som vi måste svara på. Nu är emellertid tiden inne att tacka för det gångna året och för det arbete som gjorts. Det är även på sin plats att uppmana alla att vila ut nu då året går mot sitt slut och julen står för dörren. En Riktigt God Jul och ett Gott Nytt År 2010 Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo alkaen, paikkana Cumulus hotelli Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Esillä sääntöjen mukaiset asiat ja lisäksi sääntömuutosehdotus 8 ja 11, sekä liitosta erotettujen asia. Säännöt on julkaistu Suomen Potilaslehdessä 2/2007 ja nähtävillä liiton kotisivuilla Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på hotel Cumulus i Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda ärendena samt förslag till regeländring av 8 och 11, samt uppsagda förbundsmedlemmarnas ärenden. Stadgarna är publicerade i Finlands Patienttidning 2/2007 och även på förbundets hemsida Finlands Patientförbund rf/styrelsen 5
6 Suomen lehti Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Hyvän toimintakyvyn säilyminen koko elämänkaarella on elämisen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tämä korostuu ikääntymisen myötä, jolloin itsenäisen selviytymisen edellytykset korostuvat. Yksi tärkeimmistä on mahdollisuus kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan pitkaikaisvaikutuksiltaan paras keino liikkumiskyvyn ongelmien ehkäisyssä. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan säännöllisellä liikunnalla on merkitystä yli 20 sairauden tai oireyhtymän kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, nivelrikon, osteoporooosin, joidenkin syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä univaikeuksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta on siis vahva ja käyttäjälleen ilmainen lääke. Turun yliopiston tutkija Maarit Piirtolan mukaan Englannissa tehdyn selvityksen mukaan sikäläiset tutkijat arvioivat, että vuosina riittämätön liikunta aiheutti noin 1,35 miljoonana euron suorat kustannukset terveydenhuoltopalveluille ja oli ensisijainen syy noin kuolemaan. Diabeetikkojen hoidosta on aiheutunut Suomessa viime vuosina noin 558 miljoonan euron kulut ja tältä osin kulurakenne on ollut jatkuvassa nousussa ollen maamme terveydenhuoltomenoista yli 10 prosenttia. Arviona on ollut, että 800 miljjonan euron raja kustannuksissa ylitetään jo ensi vuoden aikana. Kaatumiset ja niistä aiheutuvat loukkaantumiset kohtaavat iäkkäitä herkästi. Lonkkamurtumia sattuu Suomessa 65 vuotta täyttäneille henkilöille vuosittain noin 7500 ja lonkkamurtumien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä 70 ikävuoden jälkeen. Lonkkamurtumien hoito on kallista aiheuttaen vähintään yhtä loukkaantumista kohden kustannuksen. Edellä olevat esimerkit kertovat vahvalla tavalla liikunnan merkityksestä ennaltaehkäisevänä ja kuntouttavana keinona. Kysymys kuuluukin, miten saada Suomen väestö ja erityisesti tässä tapauksessa iääntyvä väestönosa harrastamaan liikuntaa nykyistä huomattavasti enemmän. Liikunnan harrastamisella on kunnon lisäksi huomattavaa merkitystä tasapainon lisäämiseen ja lihaskunnon paranemiseen, joilla molemmilla voidaan ehkäistä esimerkiksi kaatumisia ja niistä usein aiheutuvia lonkkamurtumia. Ikäihmisten liikunnan tulisi mielestäni olla hauskaa ja virikkeellistä, ei irvistys suupielissä tapahtuvaa itsensä kiusaamista. Säännöllisyys liikunnan harjoittamisessa on tärkeintä. Samoin on hyvä muistaa, että kotiaskareet ja hyötyliikunta, vaikka marjojen ja sienien poiminta tai halonhakkuu ovat oivia liikunnan muotoja. hyvän kunnon tidetään kokemusperäisesti lisäävän myös psyykkistä hyvinvointia. Lopuksi toivotan Suomen Potilalehden lukijoille mitä parasta lähestyvää talvea, Joulun odotusta ja THL:n pääjohtajaa Pekka Puskaa lainaten Ei ikääntyminen ole ongelma, vaan sairastuminen. Siis liikkeelle ja liikkumaan. 6
7 Erna Snellman, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen Potilasturvallisuuden edistämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä ja keinoja, millä estettäviä vaaratapahtumia välttää. Potilasturvallisuuden edistämiseen on saatu mallia esimerkiksi lentämistoiminnasta, missä riskienhallinta on ydinasia. Riskienhallinta edellyttää mm. suojamekanismien rakentamista inhimillisten virheiden estämiseksi. Huolellisinkin henkilö voi erehtyä. Työolosuhteet ja toimintatavat vaikuttavat vaaratapahtumien riskin suuruuteen. Samannäköiset tai samaltakuulostavat nimet ovat esimerkkejä erehtymistä suosivasta työympäristöstä. Myös erilaiset häiriötekijät, kuten tärkeän, keskittymistä vaativan työn keskeyttäminen, altistavat vaaratapahtumille. Hoitoon liittyvä tärkeä, oleellinen tieto voi sekin muuttua tai kadota kesken kaiken, ellei tiedon säilymistä ja toisaalta saatavuutta oikealla hetkellä ole varmistettu sopimalla yhtenäiset toimintatavat. Tietokatkos on aina vaaratilanne. Ulkomaiset selvitykset osoittavat, että estettävissä olevat vaaratapahtumat ovat terveydenhuollossa yleisiä. Jopa 10% sairaalaan tulevista potilaista altistuu vaaratapahtumalle. Vaaratapahtumista vakavia voi olla jopa prosentti. Näistä jopa puolet voisi olla estettävissä potilasturvallisuutta edistäviä keinoja tai toimintatapoja käyttöönottamalla. Syyllisten etsintä ei auta potilasturvallisuuden lisäämisessä. Syyllistäminen voi sen sijaan vaikeuttaa ongelmiin puuttumista rakentavalla tavalla ja johtaa henkilökunnan tiedossa olevien ongelmien kätkemiseen. Avoin, kehittämismyönteinen ja syyllistämätön ilmapiiri lisäävät potilasturvallisuutta. Voimme ehkäistä tulevia vaaratilanteita avoimella, syyllistämättömällä keskustelulla saatuneista vaaratilanteista sekä pohtimalla, miten vaaratilanteilta ehkäisevitä suojamekanismeja tulisi kehittää. Kun vahinko on tapahtunut, terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on käsitellä tapahtuman kulku potilaan ja omaisten kanssa avoimesti sekä pyydettävä anteeksi tapatunutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kolmivuotinen ( ) toimikausi päättyi lokakuun lopussa Potilasturvallisuuden ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin juhlavasti Säätytalossa Kokoukseen osallistuivat potilaturvallisuuden ohjausryhmän lisäksi ohjausryhmän työvaliokuntien jäsenet ja asiantuntijat. Ohjausryhmän eräs tehtävä oli osallistua kansallisen potilasturvallisuusverkoston kehittämiseen. Kansallinen potilasturvallisuusverkosto oli käynnistynyt jo ennen potilasturvallisuuden ohjausryhmän asetettamista joulukuussa Potilasturvallisuusverkosto tulee jatkamaan toimintaansa edelleen. Sen seuraava kokous pidetään terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksessa, THL. Se järjestää myös tätä seuraavat potilasturvallisuusverkoston kokoukset. Ohjausryhmän viimeinen kokous Säätytalossa huipentui ohjausryhmän raportin luovuttamiseen ministeri Paula Risikolle. Raportin luovutus symboloi samalla siirtymistä ministeriövetoisesta käynnistysvaiheesta, suunnittelusta ja työkalujen ja toimintatapojen sekä strategian määrittelystä potilasturvallisuutta edistävän toiminnan, potilasturvallisuusstrategian, toimeenpanoon terveyspalvelujen kentälle. Potilasturvallisuuden ohjausryhmässä olivat edustettuina paitsi terveydenhuollon keskeiset toimijat ja myös potilaiden edustajat. Ministeri Risikko oli luovutustilaisuudesa erityisen kiinnostunut potilaiden mahdollisuudesta osallistua toimintaan. Ministeri tiedusteli puheenjohtaja Paavo Koistisen mietteitä hankkeen kulusta ja olivatko potilaat päässeet mukaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Koistinen kertoi olleensa positiivisesti yllättynyt mahdollisuuksista olla mukana. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ järjestettiin alusta lähtien ohjausryhmän alaisten työvaliokuntien kautta. Näissä ryhmissä on ollut mukana lähes 70 henkilöä joko jäseninä tai pyydettyinä asiantuntijoina. Ohjausryhmän alaisia työvaliokuntia perustettiin aluksi neljä: 7
8 Suomen lehti koulutusvaliokunta, potilasturvallisuuskulttuurivaliokunta, työkalut-valiokunta ja raportointi ja raportoinnista oppimisen työvaliokunta. Koulutus- ja kulttuurivaliokunnat päättivät yhdistyä, koska tehtävät olivat päällekkäisiä. Ohjausryhmän ja työvaliokuntien puheenjohtajat ja sihteerit pitivät myös koordinoivia työkokouksia. Näin organisoituna työ eteni ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen varmistui. Jälkeenpäin voi todeta kehityksen kolmessa vuodessa olleen huimaa. Kun työ alkoi, potilasturvallisuus oli Suomessa vielä huonosti tunnettu vaikka kansainvälisesti asia on ollut esillä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa työ oli haastavaa. Kulttuurin muutos on tunnetusti hidasta. Kokouksissa pohdittiin, joudummeko odottamaan uuden sukupolven tuloa ohjaksiin ennen kuin mikään muuttuisi. Näin ei onneksi ole käynyt. Jo kolmessa vuodessa on moni asia muuttunut. Kentällä käy ajoittain suorastaan iloinen hyrinä potilasturvallisuuden edistämisen ympärillä. Potilasturvallisuuden edistäminen on hyvä ja positiivinen asia. Se on kaikille tärkeää. Tästä havainnosta saimme pirsitysruiskeen työn jatkamiseen. Kolmen vuoden aikana käynnisettiin myös potilasturvallisuuskulttuurin mittaamiseen liittyviä kokeiluja. Tervydenhuollon koulutus ja työ kentällä näyttävät joskus elävän toisistaan riippumatonta elämää, vaikka tavoite on yhteinen: korkealaatuinen, vaikuttava ja turvallinen hoito. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän ja työvaliokuntien jäsenet tekivät potilasturvallisuuskoulutusasiassa yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alaisen osaamisen ja yhteistyön jaoksen kanssa. Yhteistyönä valmistui suunnitelmaluonnos potilasturvallisuuden sisällyttämistä terveydenhuollon ammattilaisten koulutusohjelmiin kaikilla eri tasoilla. Koulutussuunnitelmaa työstettäneen edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnassa. 8 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ päätöksessä, on päätöskahvien aika Säätytalolla. Kuvassa ohjausryhmän varapuheenjohtaja lääkintöneuvos Erna Snellman STM ja ohjausryhmän jäsen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen. Raportointi- ja siitä oppiminen -valiokunnassa työskentely aloitettiin käsittelemällä muiden maiden kokemuksia vaaratapahtumien käsittelystä. THL:ssä kerätyt muiden maiden raportointikokemukset koottiin yksiin kansiin, ja ne on nyt julkaistu THL:n sarjassa. Vaaratapahtumat voivat olla läheltä-piti-tilanteita tai sellaisia, missä jotain tapahtuu. Usein vaaratapahtumat ovat huomaamattomiksi jääviä, ellei niitä nosteta esiin. Vaaratapahtumat voivat kuintenkin johtaa myös potilaan vammautumiseen tai pahimmillaan kuolemaan. Tietoa vaaratapahtumista voidaan saada monelta eri taholta. Näistä ytitetään koota myös potilasturvallisuuden tilaa kuvaavia indikaattoreita. Haasteena on indikaattorien epäluotettavuus. Kertovatko indikaattorit todellakin potilasturvallisuudesta sekä, mihin niitä voidaan käyttää? Suomi on ollut tällaisten kehittelyssä mukana sekä Pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä että OECD:n indikaattorityöryhmässä. Eri paikoista kerättäynä indikaattorit eivät valitettavasti kerro samoista asioista eivätkä välttämättä edes potilasturvallisuudesta. Vertailutiedon saaminen on kuitenkin edelleen tärkeä kehittämistavoite. Raportointivaliokunta jakautui vaaratapahtumien vakavuuden ja tiedon käytettävyyden mukaan kolmeen alaryhmään. Näistä tunnetuimmaksi kolmen hankevuoden aikana tuli matalan kynnyksen raportointiin paneutunut Haipro-ryhmä. Matalan kynnyksen raportointikäytännöt on otettu kentällä innokkaasti vastaan. Haipro-menetelmän käyttäjät ovat perustaneet oman kansallisen verkoston kouluttautumiseen ja kehittämiseen. Keskeinen periaate raportoinnissa ja siitä oppimisessa on, ettei ilmoituksen perusteella syyllistetä. Vielä ratkaisua odottava kysymys on, miten vakavat haittatapahtumat tulisi jatkossa käsitellä, jotta näistäkin opittaisiin. Vaasan sairaanhoitopiirissä puolestaan kokeillaan menetelmää, missä myös potilas tai hä-
9 nen omaisensa itse raportoivat vaaratapahtumista toimintayksikölle. Potilaiden oma raportointimahdollisuus potilasturvallisuutta uhkaavista vaaratilanteista on ennakkoluuloton askel eteenpäin Suomessa. Tämä on kuitenkin tuonut mukanaan aivan uudenlaisia ongelmia. Ratkaisuja näihin etsitään ja toivottavasti löydetään vähitellen. - Tanskassa potilaiden mahdollisuus raportoida vaaratapahtumista on jo lakisääteistä. Mahdollisesti sieltä voitaisiin oppia ja löytää keinoja uusiin ongelmiin. Kehitettävää riittää edelleen paljon. Useissa maissa vaaratapahtumien raportointi on edennyt nimettömästä raportoinnista nimellä raportoimiseen. Työkalut-valiokunta on arvioinut maailmalla käytössä olevia menetelmiä ja valmistellut näistä joukon Suomeen soveltuvia potilasturvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Potilaitakin varten on kehitetty Potilasturvallisuuden huoneentaulu, Potilasturvallisuuden muistilistat ja Potilaan käsikirja. Nämä kaikki voi ladata internetistä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kansainvälisesti hyvin tärkeä potilasturvallisuuden edistämiseen keskittynyt on maailman terveysjärjestön WHO:n alainen World Alliance for Patient Safety -organisaatio. Heidän internet-sivuillaan kuvataan keinoja, miten potilaat voivat osaltaan edistää potilasturvallisuutta Patients for Patients -hankkeen alla. Siellä kerrotaan myös potilaslähettilästoiminnasta. Suomessakin voisi olla tällaista. Suomi ja sosiaali- ja terveysministeriö on mukana EU-maiden yhteisessä potilasturvallisuusverkoston kehittämisessä EUNetPaS. Ja Suomella on siinä tärkeä rooli erityisesti lääkehoidon turvallisuuden edistämisen osahankkeessa. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän toimikauden päätyttyä vastuu potilasturvallisuusstrategian toimeenpanosta siirtyy ministeriön alla toimivalle Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveydenhuoltolakiin on tulossa pykälä potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta. Tämän nojalla annettaneen myös erillinen asetus, mihin tulisi tarkempia linjauksia potilasturvallisuuden ja laadun edistämisestä. Potilasturvallisuus on kansanvälisesti priorisoitu hyvin korkealle. Potilasturvallisuusasiat säilyvät siksi epäilemättä myös ministeriössä sillä niin tärkeästä asiasta on kyse - ei vähiten kesäkuussa 2009 EU:n komission hyväksymän Potilasturvallisuus ja hoitoon liittyvät infektiot -suosituksen vuoksi. EU:ssa seurataan suosituksen toimeenpanoa jäsenmaissa. Suomen tammikuussa julkaistu potilasturvallisuusstrategia on linjassa EU:n suosituksen kanssa. Tulevaisuuden ennustaminen on haasteellista. Seuraavat merkittävät askeleet potilasturvallisuuden edistämisessä kuintekin tapahtuvat ilmeisesti potilaslähtöisesti. Potilaat voivat rikastuttaa ja edistää kehittämistyötä kantamalla omat kortensa potilasturvallisuuden edistämisen eteen. Nyt olemme tässä vasta alkutaipaleella. Potilaiden mahdollisuudet osallistua oman hoidon kehittämiseen tulevat varmaankin kasvamaan merkittävästi. Tähän saakka voimia on käytetty potilasturvallisuuden edistämisen periaatteiden tunnetuksi tekemiseen terveydenhuollon ammattilaisille. Nyt on potilaiden vuoro. Sosiaali- ja terveysministeriön ja erityisesti omasta puolestani annan sydämelliset, lämpimät kiitokseni kaikille Teille eri tavoin potilasturvallisuuden edistämisessä mukanaoleville. Erityiskiitokset myös viime tammikuun potilasturvallisuuskonferenssiin osallistuneille potilasedustajille. Seuraavassa potilasturvallisuuskonferenssissa vuonna 2011 potilaiden mukanaolo lienee jo hyvin näkyvää. Tervetuloa kaikki mukaan edistämään potilasturvallisuutta! Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuus-sivusto: terveyspalvelut/potilasturvallisuus Suomalainen potilasturvallisuusstrategia: h t t p : / / w w w. s t m. f i / j u l k a i s u t / n a y t a / _ julkaisu/ #fi Potilasturvallisuuden huoneentaulu: Id=40880&name=DLFE-8800.pdf Potilaan käsikirja: folderid=40880&name=dlfe pdf Potilasturvallisuuden muistilistat: stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=4 0880&name=DLFE-8801.pdf Terveydenhuollon ja hyvinvoinninlaitoksen potilasturvallisuussivut (sivut uudistettavana): htm Haipro: WHO: Alliance for Patient Safety patientsafety/about/en/index.html EU potilasturvallisuus: patient_safety/index_fi.htm EUNetPaS-verkostohanke: 9
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
Lisätiedot9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotMarko Vatanen
Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotProtokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja
Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet
LisätiedotPotilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6
Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
Lisätiedot1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?
1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla- ohjelma
Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Organisaation periaatteet ja toiminnot
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Organisaation periaatteet ja toiminnot Periaatteet ja toiminnot Systeemilähtöisyys Avoimuus Syyllistämättömyys Virheistä oppiminen KOHDISTETAAN HUOMIO
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotSISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen
Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotHenkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotYLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA
YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotHallitus hyväksyy loppuraportin. Päätös Esitys hyväksyttiin. Tarkastelu uusitaan vuosien 2017 ja 2018 osalta.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2017 1 (1) 64 391/10.03/2015 B11-projektin loppuraportti Kuntayhtymän hallitus 24.4.2017 64 B11-projekti perustettiin toteuttamaan Kaarisairaalan ja ensimmäisen
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotKysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85%
Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu 2018 Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85% Roolisi Lukkarin käytössä Ylläpidän vain tapahtumia ja/tai yhteystietoja 16%
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena
LisätiedotUnelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015
Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset
LisätiedotVaruboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotAjatuksia hyvästä elämästä palvelutalossa tänään ja tulevaisuudessa Tankar om ett gott liv i servicehus idag och i framtiden. Leif Jokinen, TJ/VD
Ajatuksia hyvästä elämästä palvelutalossa tänään ja tulevaisuudessa Tankar om ett gott liv i servicehus idag och i framtiden Leif Jokinen, TJ/VD Ajatuksia asumisesta ikääntyessä Tankar om äldreboende Miten
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotHenkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning
TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotKAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ
KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotHoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!
1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta
LisätiedotMillainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
LisätiedotHaasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa
Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa 22.1.2019 Sisältö Mittaaminen Potilaiden ja asiakkaiden aktivointi Vaaratapahtumaraporttien hyödyt Kotihoito Kansallinen koordinointi Mittaaminen Potilas- ja
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotDeltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotJanakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma
Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011
POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu
LisätiedotVähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen
Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotKYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN.
JÄSENKYSELY Mistä vastaajat ovat? Minkä kokoinen on edustamasi yritys? (liikevaihto) KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN. Saimme yhteensä 250 vastaajaa, ja jokaisesta piiriyhdistyksestä vastattiin. Vastaukset
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotVAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla
VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
Lisätiedot