Suomen. lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti No 4 joulukuu 2009 - helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu helmikuu 2010 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilaslehti 4/2009 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 1/ , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy / , lehti ilmestyy Pääkirjoitus: Elämää muutoksien keskellä...3 Ledare: Livet mitt i förändringar...4 Liikkeelle ja liikkumaan...6 Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen...7 Vertaistukikoulutusta Ojanne pohtii...14 Jäsenjärjestösivut Värähtelyllä keho kuntoon...52 Lukijoilta...53 Suomen Potilasliitto mukana Terveysmessuilla Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: Newprint Oy Loimaa Etukannen kuva: Valonsäteitä talvimaisemassa. Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Johanna Pihlajamäki, Elsa Sipilä, Inka Svahn ISSN , 32. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 7500 kpl 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Elämää muutoksien keskellä Elämässä tulisi varoa erityisesti yhtä kohtalokasta harhaa, nimittäin sitä illuusiota, jonka mukaan aika pysähtyisi. Sitä se ei koskaan kuitenkaan tee. On siis oltava alituisesti valppaana ja seurattava ajan liikkeitä. Joku voisi pitää tällaista elämäntapaa stressaavana ja kuormittavana, mutta todellisuudessa se on ainoa tapa nimenomaan välttää stressi ja paniikkitilanteet. Meren ulapallakin voidaan purjehtia ikään kuin tuurilla, vaikka kompassin mukaan navigoidaankin. Vältetään väärät suunnat, karikot ja virtaukset. Siitä huolimatta välillä myrskykin iskee, mutta suunta säilyy. Suomen Potilasliitto on 39 vuoden ajan toiminut suomalaisen potilaan etujärjestönä. Tuossa aikakaudessa on ehtinyt olla tyventä ja myrskyä, mutta kurssi on saatu kuin saatukin pidettyä. Miehistö on joskus vaihtunut ja matkustajia on tullut jäseniksi lisää; on joku poistunutkin. Kurssi on säilynyt. Muutokset ja kuohunnat kuuluvat elämään, mutta eteenpäin vievänä voimana ja kannustajana on potilaan hyvä ja hänen tarpeensa. Matka kuitenkin jatkuu. Menneisyyden hyvät työt ja saavutukset ovat kokemuksen rikkautta, mutta sitä on käytettävä aktiivisesti, jotta sillä olisi todellista arvoa tässä päivässä. Ja tämä päivä asettaa kenties suurimmat haasteet vuosikymmeniin. Muutoksien kourissa ovat niin suomalainen sairaanhoito, järjestöelämä kuin rahoittava viranomainenkin. Terveydenhoitosektorilla puhutaan voimakkaasti priorisoinnista. Resurssit kaventuvat, tekijöitä on vähemmän ja huoltosuhdekin muuttuu voimakkaasti, Suomessa voimakkaimmin kuin missään muualla Euroopassa. Priorisoinnilla on siis kolkko kaiku. Merkitseekö se sitä, että vain tiettyjä ikäluokkia tai tiettyjä sairauksia hoidetaan? Jos priorisointia potilaan kannalta katsotaan, sen on merkittävä pikemminkin sitä, että vähiä resursseja kohdennetaan nimenomaan sellaisiin hoitoihin, joilla estetään suurempien terveyden ongelmien syntyminen. Sydänja verisuonitautien hoitaminen ajoissa ja tehokkaasti ovat oikeaa priorisointia. Tehokas kuntouttaminen edustaa niin ikään tehokasta priorisoimista ja resurssien käyttöä. Robottiavusteisten leikkausten lisääminen merkitsee huomattavaa yhteiskunnallisten resurssien säästämistä, mutta niitä paljon puhuttuja da Vincejäkin Suomessa on vasta kaksi, kun Ruotsissa niitä on moninkertaiset määrät. Eräs Suomesta puuttunut resurssien käytön tehostamisessa korvaamaton työkalu on myös puuttunut: laadun seuranta. Kun ei seurata laatua, niin tappioita ja vahinkoja aiheuttavia yksiköitä ei osata riittävän nopeasti paikantaa ja tappioita ja kustannuksia tulee lisää; ja kärsimyksiä, vaikka sillähän ei kai suoranaista taloudellista vaikutusta olekaan. Jos jokin sairaala tuottaa runsaasti kilpirauhasen leikkauksen yhteydessä vaikkapa puhekykynsä menettäneitä potilaita, niin sitten vaan puhutaan vähemmän. Eihän se näin voi olla! Silti laadun valvontaa ei tehdä. Tässäkin Ruotsi on meitä kaukana edellä. Heidän on muuten pakkokin olla, koska sosiaalisektori on kattavampi kuin meillä. Pitää priorisoida oikein ja harkita, kuinka resursseja käytetään. Joskus kannattaa investoida, ettei tule tuhlattua. Samanlainen priorisoinnin paine koskee potilasjärjestöjä. On kehitettävä toimintoja. On valvottava tietenkin terveydenhuoltosektoria ja puolustettava potilaan oikeuksia. Priorisointi syntyy oikeastaan siten, että pyritään keskittymään valvontaan ja kehittämiseen. Ideaalihan on, että vahingoilta voitaisiin välttyä ja voitaisiin rakentaa lähtökohtaisesti hyviä ja toimivia järjestelmiä, joiden suunnittelussa potilas itsekin on mukana. Tässä 3

4 Suomen lehti suhteessa Potilasliitto on saanut aktiivisena toimijana olla mukana erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä sekä lausuntojen antajana. Ruohonjuuritasolla toimintaa on vietävä jatkuvasti kohden vertaistuen kehittämistä sekä yksilön omaehtoisen terveyden vaalimisen ja kohentamisen suuntaan. Vain vertainen voi potilasta tukea kriisitilanteessa ja potilasjärjestöillä itsellään on resursseinaan korvaamaton määrä omaa sairausryhmäänsä koskevaa tietoa ja kontakteja. Niiden jakaminen vertaistuessa ja yleisöluennoissa muille on priorisoitua ja merkittävää potilastyötä. Tukea antava RAY on myös osa suurta muutosprosessia. Avustusvarojen käytön seurannassa otetaan yhä tarkemmin huomioon se, että varoja käytetään nimenomaan suunniteltuihin tarkoituksiin. Tuloksellista toimintaa ei ole pelkästään se, että byrokratia tulee hoidetuksi, vaikka senkin pitää olla yhä ammattimaisemmin hoidettua. Jos yhdistyksen saamasta avustuksesta kuitenkin suuri osa kuluu tilinpitoon, hallintokokouksiin ja postituksiin, niin voi kysyä, mitä jää varsinaiseen potilastyöhön? Omaa varainhankintaa on välttämättä ryhdyttävä kehittämään, sillä rahoittajaammekin saattavat kohdata muutokset hyvin nopeasti: jos kansa ei matalasuhdanteesta johtuen enää pelaa yhtä runsaasti kuin ennen ja jos pelimonopolit alkavat murentua, niin seuraukset koetaan nopeasti avustusta saavissa organisaatioissa. Suomen Potilasliiton suuri agenda ja päämäärä 2010-luvulla tulee olemaan toiminnan todellinen laajentaminen valtakunnalliseksi toimijaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus osoittaa, jossa selvitettiin kuolemia, jotka ovat vältettävissä terveyden huollon keinoin, että Keski- ja Itä-Suomen asukkaiden sairaanhoidon saatavuus ja taso on vaikeuksissa. Hoitoon pääsy, etäisyydet ja jonot ovat kokonaan toisesta maailmasta kuin yliopistollisten keskussairaaloiden liepeillä. Potilastyöllä on siis paljon kyntämätöntä sarkaa sen kuuluisan Kehä III:n ulkopuolella. Se on haaste, johon meidän on vastattava. Nyt on kuitenkin aika kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja tehdystä työstä. On paikallaan toivottaa kaikille harrasta lepohetkeä vuoden kallistuessa kohden loppuaan ja joulunkin kolkutellessa ovella. Oikein Hyvää Joulun Juhlaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Livet mitt i förändringar I livet borde man se upp för ödesdigra villfarelser; speciellt den illusionen att tiden stannar. Det gör den nämligen inte. Därför gäller det att vara på alerten och följa de rörelser som rör sig i tiden. Någon uppfattar säkert ett dylikt levnadssätt som både stressande och betungande. I själva verket är det ända sättet att undvika stress och paniksituationer. Ute på öppna havet kan man segla på tur fastän man navigerar med kompass. Man undviker fel riktning, grynnor och strömmar. Blåser det upp till storm bibehålls riktningen. I 39 år har Finlands Patientförbund verkat som intresseorganisation för patienter. Under denna tid har det varit både stiltje och storm men kursen har bibehållits. Besättningen har ibland bytts ut och nya medlemmar har värvats som passagerare. Någon har 4 avgått. Men kursen har bibehållits. Förändringar och upprörda sinnen hör livet till. Den bärande kraften som för framåt mot målet är nämligen patientens bästa och patientens behov. Resan fortsätter. Allt det som uppnåtts via idogt arbete och erfarenhet är källa till rikedom med det måste användas aktivt för att det ska ha reellt värde i tiden. Den tid som nu just är ställer större krav än något annat årtionde tidigare ställt. Den nationella sjukvården, föreningslivet och den finansierande myndigheten befinner sig i förändringarnas grepp. Inom hälsovårdssektorn pratas det om prioriteringar. De nationella resurserna stramas åt, arbetskraften sinar och vården omstruktureras kraftigare än någon annanstans i Europa. Prioriteringarna har en dyster klang. Betyder det att bara vissa åldersgrupper kommer att få vård och vissa sjukdomar behandlas! Ser man prioriteringarna ut patientens infallsvinkel innebär det högst troligt det att de sinande resurserna riktas mot sådan vård och sådana behandlingar med vilka man förebygger att mera omfattande hälsoproblem uppstår. Effektiv och snabb vård av hjärt- och kärlsjukdomar är rätt prioritering. Effektiv rehabilitering företräder även prioritering och användning av resurser på rätt sätt. Att utöka operationer som utförs med hjälp av robot innebär anmärkningsvärda inbesparingar vad offentliga resurser beträffar. De mycket omtalade da Vince-robotarna finns det bara två av i Finland. I Sverige är deras antal mångdubbelt fler. När det gäller effektiveringen av nationella resurser har Finland saknat det

5 oersättliga redskapet; nämligen kvalitetsuppföljning. Då kvalitet inte följs upp kan enheter, som förorsakar komplikationer av olika slag eller som går med förlust, inte tillräckligt snabbt lokaliseras vilket betyder att ekonomiska förluster och kostnader ökar; och lidandet. Med mänskliga lidanden är det ju svårt att påverka det ekonomiska läget! Om det vid sjukhus där sköldkörteloperationer görs; t.o.m. produceras patienter som förlorar sin talförmåga vid operationen, ja då blir ju följden bara den att pratandet minskar tala är silver men tiga är guld! Så kan det inte få fortsätta! Trots det görs inte kvalitetsuppföljning. I detta avseende är Sverige långt före. Det bör de även vara för den sociala sektorn är mera omfattande där än hos oss. Det gäller att prioritera rätt och begrunda hur resurserna ska användas. Ibland är det lönsammare att göra investeringar. Då slösas det inte. Dagens prioriteringstryck gäller även patientorganisationerna. Det gäller att utveckla verksamheten. Hälsovårdssektorn ska naturligtvis övervakas och patienternas rättigheter försvaras. Prioritering uppstår egentligen vid centralisering av övervakning och utveckling. Idealet är att komplikationer undviks och att det byggs goda och fungerande system med patienten som aktör redan i planeringen. I detta avseende har Patientförbundet fått vara med som aktör i olika delegationer och arbetsgrupper och gett utlåtanden. På gräsrotsnivå gäller det att gå vidare; mot utvecklandet av den stödande vertaistuki -verksamheten och mot det att den enskilda individen främjar den egna hälsan. Bara en like kan stöda en patient i krissituation. Inom patientorganisationerna finns det oersättliga resurser och otaliga kontakter vad olika sjukdomsgrupper beträffar. Då allt detta förmedlas till andra inom den stödande vertaistuki -verksamheten och vid allmänna föreläsningar är det fråga om prioritering och betydelsefullt patientarbete. PAF som delar ut ekonomiskt stöd är även inne i en förändringsprocess. I uppföljningen av de ekonomiska understöd som PAF delar ut beaktas allt mer det att medlen uttryckligen används till de ändamål som de givits för. Fruktbar verksamhet är inte bara det att byråkratin sköts på ett professionellt sätt. Om de medel som föreningen får alltmer börjar gå till utgifter för kontering, styrelsemöten och post är det på sin plats att fråga sig vad som blir över för det egentliga patientarbetet? Det är skäl att börja utveckla egen anskaffning av medel för vår finansiär står även inför förändringar. Om befolkningen på grund av lågkonjunkturen inte mera spelar lika mycket som förr och om spelmonopolet börjar vittra syns följderna snabbt hos de organisationer som får understöd. På agendan för Finlands Patientförbunds verksamhet på 2010-talet finns ett stort mål; att vidga verksamheten som nationell aktör. Vid institutet för hälsa och välfärd (THL) har man i en forskning utrett dödsfall som kunde ha undvikits om patienterna kommit i åtnjutande av ändamålsenlig vård. I forskningen påvisas att både tillgången till och nivån på sjukvård för befolkningen i mellersta och östra Finland är i svårigheter. Att komma till vård, avstånden och köerna kan inte jämföras med det som erbjuds inom universitetssjukhusens områden. Det finns ett stort arbetsfält för patientarbete att plöja i utanför Ring III. Det är en utmaning som vi måste svara på. Nu är emellertid tiden inne att tacka för det gångna året och för det arbete som gjorts. Det är även på sin plats att uppmana alla att vila ut nu då året går mot sitt slut och julen står för dörren. En Riktigt God Jul och ett Gott Nytt År 2010 Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo alkaen, paikkana Cumulus hotelli Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Esillä sääntöjen mukaiset asiat ja lisäksi sääntömuutosehdotus 8 ja 11, sekä liitosta erotettujen asia. Säännöt on julkaistu Suomen Potilaslehdessä 2/2007 ja nähtävillä liiton kotisivuilla Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på hotel Cumulus i Jyväskylä, Väinönkatu 3, Jyväskylä. På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda ärendena samt förslag till regeländring av 8 och 11, samt uppsagda förbundsmedlemmarnas ärenden. Stadgarna är publicerade i Finlands Patienttidning 2/2007 och även på förbundets hemsida Finlands Patientförbund rf/styrelsen 5

6 Suomen lehti Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Hyvän toimintakyvyn säilyminen koko elämänkaarella on elämisen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tämä korostuu ikääntymisen myötä, jolloin itsenäisen selviytymisen edellytykset korostuvat. Yksi tärkeimmistä on mahdollisuus kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan pitkaikaisvaikutuksiltaan paras keino liikkumiskyvyn ongelmien ehkäisyssä. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan säännöllisellä liikunnalla on merkitystä yli 20 sairauden tai oireyhtymän kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, nivelrikon, osteoporooosin, joidenkin syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä univaikeuksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta on siis vahva ja käyttäjälleen ilmainen lääke. Turun yliopiston tutkija Maarit Piirtolan mukaan Englannissa tehdyn selvityksen mukaan sikäläiset tutkijat arvioivat, että vuosina riittämätön liikunta aiheutti noin 1,35 miljoonana euron suorat kustannukset terveydenhuoltopalveluille ja oli ensisijainen syy noin kuolemaan. Diabeetikkojen hoidosta on aiheutunut Suomessa viime vuosina noin 558 miljoonan euron kulut ja tältä osin kulurakenne on ollut jatkuvassa nousussa ollen maamme terveydenhuoltomenoista yli 10 prosenttia. Arviona on ollut, että 800 miljjonan euron raja kustannuksissa ylitetään jo ensi vuoden aikana. Kaatumiset ja niistä aiheutuvat loukkaantumiset kohtaavat iäkkäitä herkästi. Lonkkamurtumia sattuu Suomessa 65 vuotta täyttäneille henkilöille vuosittain noin 7500 ja lonkkamurtumien ilmaantuvuus alkaa lisääntyä 70 ikävuoden jälkeen. Lonkkamurtumien hoito on kallista aiheuttaen vähintään yhtä loukkaantumista kohden kustannuksen. Edellä olevat esimerkit kertovat vahvalla tavalla liikunnan merkityksestä ennaltaehkäisevänä ja kuntouttavana keinona. Kysymys kuuluukin, miten saada Suomen väestö ja erityisesti tässä tapauksessa iääntyvä väestönosa harrastamaan liikuntaa nykyistä huomattavasti enemmän. Liikunnan harrastamisella on kunnon lisäksi huomattavaa merkitystä tasapainon lisäämiseen ja lihaskunnon paranemiseen, joilla molemmilla voidaan ehkäistä esimerkiksi kaatumisia ja niistä usein aiheutuvia lonkkamurtumia. Ikäihmisten liikunnan tulisi mielestäni olla hauskaa ja virikkeellistä, ei irvistys suupielissä tapahtuvaa itsensä kiusaamista. Säännöllisyys liikunnan harjoittamisessa on tärkeintä. Samoin on hyvä muistaa, että kotiaskareet ja hyötyliikunta, vaikka marjojen ja sienien poiminta tai halonhakkuu ovat oivia liikunnan muotoja. hyvän kunnon tidetään kokemusperäisesti lisäävän myös psyykkistä hyvinvointia. Lopuksi toivotan Suomen Potilalehden lukijoille mitä parasta lähestyvää talvea, Joulun odotusta ja THL:n pääjohtajaa Pekka Puskaa lainaten Ei ikääntyminen ole ongelma, vaan sairastuminen. Siis liikkeelle ja liikkumaan. 6

7 Erna Snellman, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuus Suomessa Potilaat mukaan kehittämiseen Potilasturvallisuuden edistämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä ja keinoja, millä estettäviä vaaratapahtumia välttää. Potilasturvallisuuden edistämiseen on saatu mallia esimerkiksi lentämistoiminnasta, missä riskienhallinta on ydinasia. Riskienhallinta edellyttää mm. suojamekanismien rakentamista inhimillisten virheiden estämiseksi. Huolellisinkin henkilö voi erehtyä. Työolosuhteet ja toimintatavat vaikuttavat vaaratapahtumien riskin suuruuteen. Samannäköiset tai samaltakuulostavat nimet ovat esimerkkejä erehtymistä suosivasta työympäristöstä. Myös erilaiset häiriötekijät, kuten tärkeän, keskittymistä vaativan työn keskeyttäminen, altistavat vaaratapahtumille. Hoitoon liittyvä tärkeä, oleellinen tieto voi sekin muuttua tai kadota kesken kaiken, ellei tiedon säilymistä ja toisaalta saatavuutta oikealla hetkellä ole varmistettu sopimalla yhtenäiset toimintatavat. Tietokatkos on aina vaaratilanne. Ulkomaiset selvitykset osoittavat, että estettävissä olevat vaaratapahtumat ovat terveydenhuollossa yleisiä. Jopa 10% sairaalaan tulevista potilaista altistuu vaaratapahtumalle. Vaaratapahtumista vakavia voi olla jopa prosentti. Näistä jopa puolet voisi olla estettävissä potilasturvallisuutta edistäviä keinoja tai toimintatapoja käyttöönottamalla. Syyllisten etsintä ei auta potilasturvallisuuden lisäämisessä. Syyllistäminen voi sen sijaan vaikeuttaa ongelmiin puuttumista rakentavalla tavalla ja johtaa henkilökunnan tiedossa olevien ongelmien kätkemiseen. Avoin, kehittämismyönteinen ja syyllistämätön ilmapiiri lisäävät potilasturvallisuutta. Voimme ehkäistä tulevia vaaratilanteita avoimella, syyllistämättömällä keskustelulla saatuneista vaaratilanteista sekä pohtimalla, miten vaaratilanteilta ehkäisevitä suojamekanismeja tulisi kehittää. Kun vahinko on tapahtunut, terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on käsitellä tapahtuman kulku potilaan ja omaisten kanssa avoimesti sekä pyydettävä anteeksi tapatunutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kolmivuotinen ( ) toimikausi päättyi lokakuun lopussa Potilasturvallisuuden ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin juhlavasti Säätytalossa Kokoukseen osallistuivat potilaturvallisuuden ohjausryhmän lisäksi ohjausryhmän työvaliokuntien jäsenet ja asiantuntijat. Ohjausryhmän eräs tehtävä oli osallistua kansallisen potilasturvallisuusverkoston kehittämiseen. Kansallinen potilasturvallisuusverkosto oli käynnistynyt jo ennen potilasturvallisuuden ohjausryhmän asetettamista joulukuussa Potilasturvallisuusverkosto tulee jatkamaan toimintaansa edelleen. Sen seuraava kokous pidetään terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksessa, THL. Se järjestää myös tätä seuraavat potilasturvallisuusverkoston kokoukset. Ohjausryhmän viimeinen kokous Säätytalossa huipentui ohjausryhmän raportin luovuttamiseen ministeri Paula Risikolle. Raportin luovutus symboloi samalla siirtymistä ministeriövetoisesta käynnistysvaiheesta, suunnittelusta ja työkalujen ja toimintatapojen sekä strategian määrittelystä potilasturvallisuutta edistävän toiminnan, potilasturvallisuusstrategian, toimeenpanoon terveyspalvelujen kentälle. Potilasturvallisuuden ohjausryhmässä olivat edustettuina paitsi terveydenhuollon keskeiset toimijat ja myös potilaiden edustajat. Ministeri Risikko oli luovutustilaisuudesa erityisen kiinnostunut potilaiden mahdollisuudesta osallistua toimintaan. Ministeri tiedusteli puheenjohtaja Paavo Koistisen mietteitä hankkeen kulusta ja olivatko potilaat päässeet mukaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Koistinen kertoi olleensa positiivisesti yllättynyt mahdollisuuksista olla mukana. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ järjestettiin alusta lähtien ohjausryhmän alaisten työvaliokuntien kautta. Näissä ryhmissä on ollut mukana lähes 70 henkilöä joko jäseninä tai pyydettyinä asiantuntijoina. Ohjausryhmän alaisia työvaliokuntia perustettiin aluksi neljä: 7

8 Suomen lehti koulutusvaliokunta, potilasturvallisuuskulttuurivaliokunta, työkalut-valiokunta ja raportointi ja raportoinnista oppimisen työvaliokunta. Koulutus- ja kulttuurivaliokunnat päättivät yhdistyä, koska tehtävät olivat päällekkäisiä. Ohjausryhmän ja työvaliokuntien puheenjohtajat ja sihteerit pitivät myös koordinoivia työkokouksia. Näin organisoituna työ eteni ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen varmistui. Jälkeenpäin voi todeta kehityksen kolmessa vuodessa olleen huimaa. Kun työ alkoi, potilasturvallisuus oli Suomessa vielä huonosti tunnettu vaikka kansainvälisesti asia on ollut esillä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa työ oli haastavaa. Kulttuurin muutos on tunnetusti hidasta. Kokouksissa pohdittiin, joudummeko odottamaan uuden sukupolven tuloa ohjaksiin ennen kuin mikään muuttuisi. Näin ei onneksi ole käynyt. Jo kolmessa vuodessa on moni asia muuttunut. Kentällä käy ajoittain suorastaan iloinen hyrinä potilasturvallisuuden edistämisen ympärillä. Potilasturvallisuuden edistäminen on hyvä ja positiivinen asia. Se on kaikille tärkeää. Tästä havainnosta saimme pirsitysruiskeen työn jatkamiseen. Kolmen vuoden aikana käynnisettiin myös potilasturvallisuuskulttuurin mittaamiseen liittyviä kokeiluja. Tervydenhuollon koulutus ja työ kentällä näyttävät joskus elävän toisistaan riippumatonta elämää, vaikka tavoite on yhteinen: korkealaatuinen, vaikuttava ja turvallinen hoito. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän ja työvaliokuntien jäsenet tekivät potilasturvallisuuskoulutusasiassa yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alaisen osaamisen ja yhteistyön jaoksen kanssa. Yhteistyönä valmistui suunnitelmaluonnos potilasturvallisuuden sisällyttämistä terveydenhuollon ammattilaisten koulutusohjelmiin kaikilla eri tasoilla. Koulutussuunnitelmaa työstettäneen edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnassa. 8 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän työ päätöksessä, on päätöskahvien aika Säätytalolla. Kuvassa ohjausryhmän varapuheenjohtaja lääkintöneuvos Erna Snellman STM ja ohjausryhmän jäsen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen. Raportointi- ja siitä oppiminen -valiokunnassa työskentely aloitettiin käsittelemällä muiden maiden kokemuksia vaaratapahtumien käsittelystä. THL:ssä kerätyt muiden maiden raportointikokemukset koottiin yksiin kansiin, ja ne on nyt julkaistu THL:n sarjassa. Vaaratapahtumat voivat olla läheltä-piti-tilanteita tai sellaisia, missä jotain tapahtuu. Usein vaaratapahtumat ovat huomaamattomiksi jääviä, ellei niitä nosteta esiin. Vaaratapahtumat voivat kuintenkin johtaa myös potilaan vammautumiseen tai pahimmillaan kuolemaan. Tietoa vaaratapahtumista voidaan saada monelta eri taholta. Näistä ytitetään koota myös potilasturvallisuuden tilaa kuvaavia indikaattoreita. Haasteena on indikaattorien epäluotettavuus. Kertovatko indikaattorit todellakin potilasturvallisuudesta sekä, mihin niitä voidaan käyttää? Suomi on ollut tällaisten kehittelyssä mukana sekä Pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä että OECD:n indikaattorityöryhmässä. Eri paikoista kerättäynä indikaattorit eivät valitettavasti kerro samoista asioista eivätkä välttämättä edes potilasturvallisuudesta. Vertailutiedon saaminen on kuitenkin edelleen tärkeä kehittämistavoite. Raportointivaliokunta jakautui vaaratapahtumien vakavuuden ja tiedon käytettävyyden mukaan kolmeen alaryhmään. Näistä tunnetuimmaksi kolmen hankevuoden aikana tuli matalan kynnyksen raportointiin paneutunut Haipro-ryhmä. Matalan kynnyksen raportointikäytännöt on otettu kentällä innokkaasti vastaan. Haipro-menetelmän käyttäjät ovat perustaneet oman kansallisen verkoston kouluttautumiseen ja kehittämiseen. Keskeinen periaate raportoinnissa ja siitä oppimisessa on, ettei ilmoituksen perusteella syyllistetä. Vielä ratkaisua odottava kysymys on, miten vakavat haittatapahtumat tulisi jatkossa käsitellä, jotta näistäkin opittaisiin. Vaasan sairaanhoitopiirissä puolestaan kokeillaan menetelmää, missä myös potilas tai hä-

9 nen omaisensa itse raportoivat vaaratapahtumista toimintayksikölle. Potilaiden oma raportointimahdollisuus potilasturvallisuutta uhkaavista vaaratilanteista on ennakkoluuloton askel eteenpäin Suomessa. Tämä on kuitenkin tuonut mukanaan aivan uudenlaisia ongelmia. Ratkaisuja näihin etsitään ja toivottavasti löydetään vähitellen. - Tanskassa potilaiden mahdollisuus raportoida vaaratapahtumista on jo lakisääteistä. Mahdollisesti sieltä voitaisiin oppia ja löytää keinoja uusiin ongelmiin. Kehitettävää riittää edelleen paljon. Useissa maissa vaaratapahtumien raportointi on edennyt nimettömästä raportoinnista nimellä raportoimiseen. Työkalut-valiokunta on arvioinut maailmalla käytössä olevia menetelmiä ja valmistellut näistä joukon Suomeen soveltuvia potilasturvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Potilaitakin varten on kehitetty Potilasturvallisuuden huoneentaulu, Potilasturvallisuuden muistilistat ja Potilaan käsikirja. Nämä kaikki voi ladata internetistä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kansainvälisesti hyvin tärkeä potilasturvallisuuden edistämiseen keskittynyt on maailman terveysjärjestön WHO:n alainen World Alliance for Patient Safety -organisaatio. Heidän internet-sivuillaan kuvataan keinoja, miten potilaat voivat osaltaan edistää potilasturvallisuutta Patients for Patients -hankkeen alla. Siellä kerrotaan myös potilaslähettilästoiminnasta. Suomessakin voisi olla tällaista. Suomi ja sosiaali- ja terveysministeriö on mukana EU-maiden yhteisessä potilasturvallisuusverkoston kehittämisessä EUNetPaS. Ja Suomella on siinä tärkeä rooli erityisesti lääkehoidon turvallisuuden edistämisen osahankkeessa. Potilasturvallisuuden ohjausryhmän toimikauden päätyttyä vastuu potilasturvallisuusstrategian toimeenpanosta siirtyy ministeriön alla toimivalle Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveydenhuoltolakiin on tulossa pykälä potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta. Tämän nojalla annettaneen myös erillinen asetus, mihin tulisi tarkempia linjauksia potilasturvallisuuden ja laadun edistämisestä. Potilasturvallisuus on kansanvälisesti priorisoitu hyvin korkealle. Potilasturvallisuusasiat säilyvät siksi epäilemättä myös ministeriössä sillä niin tärkeästä asiasta on kyse - ei vähiten kesäkuussa 2009 EU:n komission hyväksymän Potilasturvallisuus ja hoitoon liittyvät infektiot -suosituksen vuoksi. EU:ssa seurataan suosituksen toimeenpanoa jäsenmaissa. Suomen tammikuussa julkaistu potilasturvallisuusstrategia on linjassa EU:n suosituksen kanssa. Tulevaisuuden ennustaminen on haasteellista. Seuraavat merkittävät askeleet potilasturvallisuuden edistämisessä kuintekin tapahtuvat ilmeisesti potilaslähtöisesti. Potilaat voivat rikastuttaa ja edistää kehittämistyötä kantamalla omat kortensa potilasturvallisuuden edistämisen eteen. Nyt olemme tässä vasta alkutaipaleella. Potilaiden mahdollisuudet osallistua oman hoidon kehittämiseen tulevat varmaankin kasvamaan merkittävästi. Tähän saakka voimia on käytetty potilasturvallisuuden edistämisen periaatteiden tunnetuksi tekemiseen terveydenhuollon ammattilaisille. Nyt on potilaiden vuoro. Sosiaali- ja terveysministeriön ja erityisesti omasta puolestani annan sydämelliset, lämpimät kiitokseni kaikille Teille eri tavoin potilasturvallisuuden edistämisessä mukanaoleville. Erityiskiitokset myös viime tammikuun potilasturvallisuuskonferenssiin osallistuneille potilasedustajille. Seuraavassa potilasturvallisuuskonferenssissa vuonna 2011 potilaiden mukanaolo lienee jo hyvin näkyvää. Tervetuloa kaikki mukaan edistämään potilasturvallisuutta! Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuus-sivusto: terveyspalvelut/potilasturvallisuus Suomalainen potilasturvallisuusstrategia: h t t p : / / w w w. s t m. f i / j u l k a i s u t / n a y t a / _ julkaisu/ #fi Potilasturvallisuuden huoneentaulu: Id=40880&name=DLFE-8800.pdf Potilaan käsikirja: folderid=40880&name=dlfe pdf Potilasturvallisuuden muistilistat: stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=4 0880&name=DLFE-8801.pdf Terveydenhuollon ja hyvinvoinninlaitoksen potilasturvallisuussivut (sivut uudistettavana): htm Haipro: WHO: Alliance for Patient Safety patientsafety/about/en/index.html EU potilasturvallisuus: patient_safety/index_fi.htm EUNetPaS-verkostohanke: 9

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot