EFFORTTI 2010 PUHEENJOHTAJAN PALSTA. Maaliskuu kokoontuminen rikastuttaa ja elävöittää sitä lisää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EFFORTTI 2010 PUHEENJOHTAJAN PALSTA. Maaliskuu 2010. kokoontuminen rikastuttaa ja elävöittää sitä lisää."

Transkriptio

1 EFFORTTI 2010 Maaliskuu 2010 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Päivi Pylvänäinen 2010-luku alkaa. Kun kymmenen vuotta sitten alkoi 2000-luvun nolkytluku, Suomen tanssiterapiayhdistys oli aivan uusi. Olemme kuljettaneet yhdistystämme ja tanssiliiketerapian tieto-taitoa kymmenen vuotta. Uteliaisuutta herättävää on ajatella, millainen on tanssi-liiketerapian kenttä ja toimintamme luonne, kun luku on alkamassa. Vuosikymmen mietinnät antavat hieman perspektiiviä asioihin, mutta todellisuus tapahtuu kuitenkin tässä ja nyt, päivästä toiseen, hetkestä toiseen kuljettaessa. Yhdistyksen toiminnan tässä ja nyt teemana on 10-vuotisjuhlaseminaarin järjestäminen. Seminaarin idea on hallituksessa ollut olemassa jo vuodesta 2008, ja tämä nykyinen hallitus on tekemässä ideasta totta. - Tai tarkemmin sanottuna, nyt hallitus toimii sen hyväksi, että me, koko yhdistyksen jäsenistö, voimme tehdä tapahtumasta totta tulemalla siihen mukaan, innostumalla ja virkistymällä sen ohjelmasta ja tulemalla mukaan kollegiaaliseen kohtaamiseen. Seminaarin ohjelma on hyvä. On hienoa olla toteamassa, että ammatillinen yhteisömme sisältää jo niin monenlaista tanssiliiketerapian kokemusta ja tietoa. Sen äärelle yhdessä kokoontuminen rikastuttaa ja elävöittää sitä lisää. Yhdistyksen hallitus ja seminaarin järjestelytyöryhmä toivoo myös, että seminaariin tiensä löytäisivät yhdistyksen jäsenistön lisäksi myös muut tanssi-liiketerapiasta kiinnostuneet. Teemme työtä sen eteen, että viesti tapahtumasta leviäisi mahdollisimman laajalle. Myös jokainen yhdistyksen jäsen voi tässä olla vaikuttamassa välittämällä tietoa juhlaseminaarin ohjelmasta omassa tuttavapiirissään ja työyhteisössään. Ohjelmaa voi tyytyväisyydellä esitellä ja seminaarin hinta on kohtuullinen. 1

2 Muutakin hanketta yhdistyksellä on käynnissä paitsi tämä juhlaseminaari. Hivuutamme hiljalleen eteen päin kauan muhimassa ollutta haavetta siitä, että saamme kirjoitettua suomenkielisen tanssi-liiketerapiajulkaisun. Toinen yhdistyksen iän myönteinen merkki on se, että olemme ryhtyneet työstämään tanssi-liiketerapiatyön taustalle eettistä ohjeistusta. Pyrimme siihen, että seuraavaan vuosikokoukseen mennessä tämä ohjeistus olisi niin hyvin valmisteltuna, että voimme vuosikokouksessa tutustua siihen ja hyväksyä sen sellaiseksi ohjeistukseksi, johon yhdistys ja sen jäsenistö sitoutuu. Eettisellä ohjeistuksellamme linkitymme myös Eurooppalaiseen tanssiterapeuttiyhteisöön, European Association Dance Movement Therapy - EADMT:hen. Jotta työtä tanssi-liiketerapian mahdollistamiseksi jaksaa tehdä, siihen täytyy olla motivoitunut. Tätä luultavasti jokainen meistä on joskus pohtinut, ja kysymys voi haastavana tulla vastaan uudestaankin. Mikä saa ryhtymään siihen, että hakee tilaa tanssi-liiketerapiatyölle, miksi puskea tai tunnustella tietä eteen päin sen hyväksi, että saa luotua ja käynnistettyä tanssiliiketerapiaprojekteja ja pitkäkestoisempaakin toimintaa? Osa motivaatiosta voi tulla siitä, että tätä olemme jo tehneet kymmenen vuotta (ja ylikin) - täytyy vaalia sitä, mitä on jo saatu luotua ja siis jatkaa eteen päin. Osa motivaatiosta voi tulla siitä tiedosta, mitä muiltakin aloilta kuin tanssi-liiketerapian kentältä tulee: kehollisuus ja liikkeellinen vuorovaikutus ovat keskeisiä elementtejä ihmisyydessä vaikuttaen syvästi ja monikerroksisesti ihmisen kehitykseen ja hyvinvointiin. Osa motivaatiosta voi tulla niistä elävistä ja merkityksellisistä hetkistä ja tapahtumista, joita työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa tulee. Ajattelen kuitenkin, että pelkästään näillä ei mennä eteen päin. Omaa motivaatiota syventää se, että omassa elämässä on itselle ja itseä varten tilaa liikkeelle, tanssille ja oman kehollisuuden aistimiselle ja tutkimiselle. Siinä on meille äitimaa, johon yhteydessä olemalla pysymme elävinä, sitkeinä ja uudistuvina - ja jaksamme toimia niin työssä kuin rakkaudessa, jos nyt hieman Freudia lainataan tähän loppuun. Eloisaa kulkua, ja tapaamisiin!t. Päivi 2

3 Myötätuntouupumuksesta Maj-Kristine Lindgren, fysioterapeutti, tanssiterapeutti, työnohjaaja Auttajan ammattiin liittyy auttamattomasti myötätuntouupumuksen riski. Tätä riskiä on alettu tutkia systemaattisemmin vasta 1980-luvulta. Alan tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen: Miten pitkäaikainen auttamistyö vaikuttaa auttajaan ja hänen lähipiiriinsä työssä ja yksityiselämässä. Työntekijän reaktioita kuvataan erityisesti emotionaalisen kuormittuneisuuden näkökulmasta, huomioiden fyysiset reaktiot. ( Nissinen, L, 2009) Myötätuntouupuminen on kokoava käsite, jonka alle sijoittuvat sijaistraumatisoituminen (secondary trauma) ja (työ)uupumus (burnout). Se on monivivahteinen tapahtuma, jossa auttaja osana organisaatiotaan ja työyhteisöään ylikuormittuu emotionaalisesti autettavien kokemusten vastaanottamisesta ja niissä auttamisessa. Kyse on välittämisen hinnasta ; empatiakyvyn vuoksi traumatisoitumisesta, joka on luonnollinen seuraus ylivuotavista kokemuksista (Holtari Luomajoki 2004: 78., Nissinen 2009) Puhuttaessa työn uuvuttavuudesta on muistettava yhtä lailla käsitellä työn elämää rikastavaa ja kehittävää puolta, jotta saadaan kokonaiskuva työnteon eri puolien yhteydestä ja työntekijän kasvupotentiaalista. Työtyytyväisyys on määriteltävissä toisten ihmisten auttamisesta saatuihin positiivisiin tunteisiin (Stamm, 2009) THEORETICAL PATH ANALYSIS Beth Hudnall Stamm, PhD Proqol.org 2009, ttp://www.proqol.org/ Katso kaavio työhyvinvoinnin ja työpahoinvoinnin kehityskulusta seuraavalta sivulta. myös väitöskirjaa myötätuntouupumuksesta. Kirjoitelmani lopussa on yhteystiedot kyselyyn. Stammin mukaan myötätuntouupumuksella on kaksi erilaista aspektia, työuupumus ja sijaistraumatisoituminen. Molemmat ovat negatiivisia, mutta sijaistraumatisoitumisen tekee erityisen hankalaksi siihen liittyvä pelon komponentti, joka uupumuksen lisäksi johtaa työntekijän elämänlaadun nopeaan heikentymiseen. Suomalaisessa tutkimuksessa myötätuntouupumusriskiin on liitetty työn vähäinen ennustettavuus ja epävarmuus työn tulevaisuudesta. Riskitekijöinä olivat organisaation heikko tuntemus, puutteellinen palkitseminen ja kielteiset tulevaisuudennäkymät.. Työuupumusta esiintyi erityisesti työuran varhaisvaiheessa nuorilla ja kokemattomilla sekä työuran kypsässä vaiheessa iäkkäillä ja kokeneilla hoitajilla. Työuupumukselle altistavia tekijöitä olivat epäsäännöllinen kolmivuorotyö sekä johtajan passiivinen ja välttävä johtamiskäyttäytyminen. (Kanste 2006: 13, ). Suonsivun (2003: 216) tutkimuksessa tuli esiin, että työntekijän oma masennustaipumus saattaa aktivoitua masentuneen potilaan läheisyydessä työskennellessä. Työntekijän omat käsitellyt tai käsittelemättömät elämäntapahtumat voivat vaikuttaa alttiuteen traumatisoitua. Jotkut olivat rakenteellisesti alttiimpia myötätuntouupumukselle, mutta riittävän suuri kuormitus saattoi aiheuttaa oireita lähes kaikille. Työperäinen ylikuormitus voi lisätä riskiä myötätuntouupumukseen vähentämällä psyykkistä joustavuutta. Oireita ovat mm. väsymys, ammatillinen kyvyttömyys, kyynistyminen ja erilaiset fyysiset jännitysoireet. (Toivola 2004: ) B.Hudnall-Stamm, PhD, on tutkimusprofessori Idahon yliopistosta USAsta. Hän on työskennellyt myötätuntouupumukseen liittyvien kysymysten parissa vuodesta 1990 ja kirjoittanut yli 100 artikkelia alueelta sekä osallistunut ympäri maailmaan alan seminaareihin kouluttajana. Stamm on kehittänyt Ammatillisen elämänlaatuasteikon, joka koostuu 30 kysymyksestä, jotka kartoittavat yksilön työtyytyväisyyttä, työuupumusta ja sijaistraumatisoitumisen asetetta. Kyseisen asteikon tulkintaan on olemassa standardisoidut luokitteluasteikot. Suomeksi asteikon on kääntynyt psykologi Henna Palmunen. Palmunen valmistelee Muita yksilölliset altistavat tekijät (Nissinen, 2009)ovat myös esim. korostunut sitoutuminen vaikeasti saavutettaviin tavoitteisiin, liiallinen vastuun ottaminen ja vaativuus omaan suoriutumiseen nähden yksilöllisten selviytymiskeinojen rajoittunut käyttö kyvyt, taidot, osaaminen huono fyysinen kunto puutteellinen sosiaalinen verkosto arvoristiriidat työssä kuormittavat elämäntilanteet tunnolliset ja ahkerat uupuvat helpommin 3

4 ! EFFORTTI 2010 MAALISKUU 2010 Sijaistraumatisoituminen On muutos, joka tapahtuu auttajan sisäisessä kokemusmaailmassa seurauksena empaattisesta yhteydestä traumatapahtuman kokeneeseen ja siitä saattaa seurata työn laadun ja moraalin heikkeneminen, jopa lisääntyneet sairauspoissaolot. Työyhteisön sisäiset ristiriidat voivat myös olla merkki yksilön/yksilöiden sijaistraumatisoitumisesta. Sijaistraumatisoituminen tulisi purkaa kaikilla koetuilla tasoilla; kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sensomotorisesti, vaikka juuri sensomotorinen taso jää helposti läpikäymättä, vaikka se yhdistää edelliset tasot onnistuessaan ( Saarinen & Katajisto 2003: Posttraumainternaatit yhteisöjen selviytymisen tukena ) Koska auttaminen perustuu autettavan tilanteen ymmärtämiseen, on selvää, että myötätuntouupumuksen vallassa olevan työntekijän kyky ymmärtää potilastaan on huomattavasti heikentynyt hänen omien emotionaalisten ja fyysisten oireidensa vuoksi. Siten myötätuntouupumus on myös riski potilaan hoidolle. Myötätuntouupumus on merkittävä työperäinen riski, joka saattaa aiheuttaa muun muassa työkyvyttömyyttä ja työtehon laskua. Työntekijän sijaistraumatisoituminen muuttaa hänen käsitystään elämästä ja sen merkityksestä, hän menettää toivon ja sitä myötä työnteon mielekkyyden (Nissinen, 2009). Työntekijä jää kantamaan potilaalle tapahtuneiden traumojen mielikuvia, takaumia ja alkaa mahdollisesti välttää mahdollisia traumaattisia paikkoja ja tilanteita. Ylivirittyneisyys, jännittyneisyys ja varautuneisuus asiakkaiden kohtaamisessa vähentää mahdollisuutta saada kontaktista positiivisia kokemuksia ja noidankehä syvenee. 4

5 Myötätuntouupumuksen ehkäisyssä olennaisia seikkoja ovat Nissisen (2009) mukaan 1) Tiedostaminen: koko yhteisössä auttamisammatteihin liittyvän sijaistraumatisoitumisen mahdollisuuden ymmärtäminen, ilmiön teorian hahmottaminen. Tiedostamisen laajuuden tulee käsittää kognitiivinen, kehollinen, intuitiivinen puoli. 2) Tasapaino työntekijän omien arvojen ja tarpeiden jatkuvan huomioinnin suhteen vastavoimana kuormittaville tekijöille 3) Yhteyden ylläpitäminen toisiin ihmisiin työpaikalla ja laajemmin, kommunikaatio ja jakaminen, omassa yhteisössä, politiikassa jne Muina ennaltaehkäisyn keinoina Nissinen pitää mahdollisuutta konsultaatioon ja työnohjaukseen, toimivaa ja oikeudenmukaiseksi koettua työyhteisöä; on tärkeää kehittä ylipäätään tiimityötä, yhteistyötä ja verkostotyötä. Jatkuva ammatillinen täydennyskoulutus, riskien ja vaarojen ennakointi ovat osa myötätuntouupumuksen estoa työyhteisön tasolla. Työntekijän oman jaksamisen säännöllinen arviointi on olennaista: Kuinka kuormittunut olen? -pohdinta vaikkapa kerran kuukaudessa olisi erinomainen tapa päivittää omaa työtilannetta. Riittävästä levosta ja vapaa-ajan palautumisesta pitää huolehtia, fyysisen kunnon ylläpitämisen lisäksi. Kohtuulliset elämäntavat ovat osa työhyvinvoinnin ylläpitoa, sillä tutkitusti myötätuntouupuminen voi lisätä kuormittuneen henkilön alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä yrityksenä selvitä ylivoimaisilta tuntuvista tunteista. Tanssi-liiketerapeuteille erityisesti tärkeää olisi huomioida kehotyöskentelystä nousevat erityishaasteet. Traumatapahtuma jättää aina jälkensä yksilön fyysisyyteen monella tavalla huolimatta siitä onko yksilö siitä tietoinen tai ei. Tanssiterapeutin tulisi siksi olla teoreettisesti erityisen huomioiva mm. peilisoluteoriaan liittyvistä löydöksistä ja niiden vaikutuksista sekä potilaaseen että terapeuttiin. Artikkelissaan Imitation, Empathy & Mirror Neurons Marco Iacoboni, (2009), summaa peilisolututkimuksen johtopäätökset seuraavasti: Jäljittely on kokonaisvaltainen ja automaattinen toiminta ihmisillä Empatia toteutuu toisten ihmisten mentaalisten tilojen (mental state) simuloinnilla/jäljittelyllä Empatian laaja-alainen verkosto muodostuu peilisolusysteemistä, insulasta ja limbisestä systeemistä (jolloin aktivoituvat siis empatian aivomekanismit) Peilisolut ovat valikoituneet koska ne tarjoavat sopeutuvia, joustavia etuja interssubjektiivisuudelle Peilisolututkimukset vahvistavat niitä jäljittelyn psykologisia malleja, joissa oletetaan vahvoja assosiatiivisia yhteyksiä havaintojen ja toimintojen välillä Riitta Hari (2007) on tutkimuksissaan todennut, että sosiaalisen matkimisen (peilautumisen) aikana peilisolujärjestelmä moduloituu aivokuoren ja limbisen järjestelmän ohjauksessa, empatian alueilla. Hän on todennut, että toisen ihmisen asemaan voidaan asettua oman liikejärjestelmän ja liikeaistin avulla. Peilisolujärjestelmä projisoi nähdyt liikkeet katsojan omaan liikejärjestelmään; aivoaktivaation taso liittyy katsojan motorisen asiantuntijuuden tasoon. Mitä taitavampi itse on kehollisesti tunnistamaan nyansseja ja niiden vaikutuksia kehossa, sen paremmin pystyy niitä toiselta ihmiseltä vastaanottamaan ja rekisteröimään, osan tiedostamattaan. Niinpä me empaattiset liikkeen kanssa työskentelevät terapeutit olemme hyvin haavoittuvaisia työmaallamme liikkeen ja ymmärryksen maastossa. Stammin 10 ohjetta jokapäiväisen työkykyisyyden ylläpitämiseksi ovat meille tuttuja, mutta toisinaan vaikeita toteuttaa. Listaan ne tässä kuitenkin meille kaikille muistutukseksi: 1) Nuku tarpeeksi 2) Syö tarpeeksi 3) Tee päivittäin joku kevyt fyysinen harjoite 4) Vaihtele työsi sisältöä 5) Tee jotain miellyttävää, mukavaa 6) Keskity siihen, minkä teit hyvin 7) Opi epäonnistumisistasi 8) Jaa hauska(itseesi kohdistuva) vitsi kollegoiden kanssa 9) Rukoile, joogaa, meditoi 10) Tue kolleegaa 5

6 Oman työnsä merkityksen ymmärtäminen ja sen riskitekijöiden havainnointi vie aikaa ja vaatii kokemuksia. Kollegoiden kanssa asioista keskustelu avoimesti, ihmetyksen ilmapiirissä helpottaa auttajaa, joka pyrkii olemaan mahdollisimman tehokas, työteliäs, empaattinen ja ammatillinen monissa työelämän paineissa. Työntekijän pyrkimys olla avuksi potilaalle/asiakkaalle saattaa häivyttää tietoisuuden omista vastatunteista ja niiden monimutkaisuudesta, paralleeliprosessin olemassaolosta ja sen vaikutuksista asiakastyöhön. Meille tanssiterapeuteille on luonteva keino ilmaista itseä kehollamme, tanssia, liikkua. Yhtä tärkeää on verbalisointi, sanallinen realisointi, joka mahdollistaa kognitiivisen prosessoinnin. Omien rajojen tutkiminen on tärkeä osa itsensä inhimillistämisessä, luvassa olla erehtyväinen, epätäydellinen ihminen. Lähteitä: erinomaiset sivut myötätuntouupumuksesta, useita linkkejä eteenpäin. ProQOL_vIV_Finnish_1viivoilla.pdf: tässä suomenkielinen versio työtyytyväisyyskyselystä. Esitteet_ja_julkaisut/Tyokyky_lehti Hari,Riitta 2007:Luento Tieteen päivillä tammikuussa Holtari, Anu Luomajoki, Krista 2004: Sosiaalityöntekijöiden sijaistraumatisoituminen ennaltaehkäisy ja selviytyminen. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalityön laitos. Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja. Iacoboni,Marco 2009: Imitation, Empathy & Mirror Neurons. Annual Review of Psychology, January 2009, Vol. 60, Pages Kanste, Outi 2005: Moniuloitteinen hoitotyön johtajuus ja hoitohenkilöstön työuupumus terveydenhuollossa. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta Nissinen, Leena 2009: Auttamisen rajoilla, myötätuntouupumuksen synty ja ehkäisy. Edita. Suonsivu, Kaija 2003: Kun mikään ei riitä Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin. Väitöskirja.Tampereen yliopisto. Hallintotieteen laitos. Toivola, Kristiina 2004: Myötätuntouupumus auttajantyön työperäinen riski. Työterveyslääkäri

7 Tanssiterapiaryhmän kokemuksia: Kaiken takana on omana itsenä oleminen Kaisu Riikonen, tanssiterapeutti, psykoterapeutti & Hilkka Salovaara, tanssiterapeutti Honkalampi-säätiön Kliinisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön Sosneuro-keskuksessa toteutettiin vuonna 2008 tanssiterapiaryhmä henkilöille, joilla on neurologinen tai neuropsykiatrinen tausta, kuten Aspergerin oireyhtymä tai ADHD/ADD. Ryhmäläiset lähtivät mukaan kokeilemaan kehollisuuden ja liikkeen maailmaa. Jälkeenpäin ryhmäläiset olivat sitä mieltä, että tapahtuneesta kannattaa kertoa muillekin. Jospa se mahdollistaisi uuden ryhmän? Yleistä tanssiterapiasta Tanssiterapia on luoviin terapioihin kuuluva kuntoutus- ja hoitomuoto. Se on kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa terapiaa. Siinä itseä ja elämäntilannetta tarkastellaan kehon, tanssin ja liikkeen avulla. Tanssiterapiaa voidaan käyttää sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena terapiana. Tanssiterapia soveltuu kaikille ikäryhmille lapsista vanhuksiin ja sitä toteuttaa koulutettu tanssiterapeutti. Terapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana, eikä siinä tarvita aikaisempaa kokemusta tanssista tai liikkeestä. Ryhmän tavoitteet muotoutuvat ryhmän mukaan, yksilön tavoitteet yksityiskohtaistuvat henkilökohtaisten teemojen mukaan. Tanssiterapian sanaton kommunikaatio laajentaa eri asiakasryhmien mahdollisuuksia osallistua. Tanssiterapiasta kiinnostuneille suosittelemme tanssiterapia yhdistyksen sivustoihin tutustumista: Keho, hengitys, jännitykset ja liikkuminen heijastavat suhtautumista itseemme ja ympäristöön. Kehomuistiin tallentuu jälkiä kokemuksistamme, jotka ilmentyvät vaikkapa jännityksinä kehossamme. Sanallisesti ei ole aina mahdollista tavoittaa kehollisia kokemuksiamme, joten kehotyöskentelyn avulla voidaan saada uutta ymmärrystä itseen sekä uusia tapoja toteuttaa itseä. Suhdetta omaan kehoon voi vahvistaa aistimalla ja tutkimalla. Kehon tuntemusten havainnointi ja siihen liikkeellä reagoiminen lisää tietoisuutta itsestä ja omista tarpeista. Kehollisuus ankkuroi meidät tähän hetkeen. Kehollisuuden kokemuksen äärellä voi päästää irti alati pyörivistä ajatuksista. Voi tulla tietoiseksi, esimerkiksi uskomuksistaan täydellisyyden tavoittelun suhteen. Tanssiterapiassa täydellisyyden vaatimuksiaan voi haastaa hassuttelemalla ja hölmöilemällä. Tämä voi vapauttaa uudistamaan suhdetta omiin tai ympäristön vaatimuksiin. Uskomuksiin tanssiterapia pureutuu jo lähtöasetelmassaan: ei ole väärää eikä oikeaa tapaa toimia. Tanssiterapiaryhmässä voi tulla tietoiseksi omasta tavastaan toimia ja reagoida suhteessa toisiin. Omissa tavoissa ja tottumuksissa voi olla sisäistettyjä sääntöjä, jotka eivät ole enää nykytilanteessa toimivia. Tanssiterapia mahdollistaa uskomusten ja sääntöjen kokemisen sekä uusien ja vaihtoehtoisten tapojen kokeilun. Tanssiterapian työskentelyalueita ovat mm. seuraavat: Kehollisuuden havainnointi ja kokeminen Kehon ja mielen yhteyden vahvistaminen Itsetuntemuksen ja omanarvontunnon lisääminen Elämänilon edistäminen Kontaktin, kommunikaation ja vuorovaikutuksen tutkiminen Sosiaalisten taitojen ja uusien kommunikaatiomallien harjoittelu Uusien näkökulmien löytäminen itseen ja omiin elämäntilanteisiin Uusien ratkaisu- ja toimintamallien kokeileminen Tietoisuustaitojen lisääminen Yksilön vahvistuminen oman elämän tilanteiden hallinnassa Tanssiterapian työskentelymenetelmiä: Psykoedukaatio Rentoutumis- ja hengitysharjoitukset Kehonhahmotus- ja aistityöskentely Liikkeen tutkiminen Materiaalityöskentely (pallot, nauhat, renkaat, huivit jne.) Teematyöskentely Improvisaatio Liikedialogi ja kehollinen vuorovaikutus Autenttinen liike Tietoisuustaidot Kielellinen jäsentäminen ja vuorovaikutus Tavoitteita ja tapaamisten kulkua Aivan aluksi jokaisen ryhmäläisen kanssa tavattiin alkuhaastattelussa, jossa kartoitettiin jokaisen tilannetta, tarpeita ja toiveita. Kiinnostuneempia oli useampiakin, mutta loppujen lopuksi neljästä miehestä tuli tiivis porukka. Haastattelujen pohjalta suunniteltiin tavoitteita, teemoja ja toimintamalleja. Ryhmän tavoitealueita olivat: jännittämisen kohtaaminen; rentoutumisen kokeminen ja harjoittelu; kehollisen näkökulman avaaminen ja tiedostaminen; oman olemisen ja toiminnan kokeminen ja havainnoiminen sekä uusien toimintatapojen kokeilu; ilmaisun ja vuorovaikutuksen tutkiminen ryhmänä uudella tavalla sekä uusien vuorovaikutustapojen mahdollistaminen. 7

8 Matkan varrella tehtiin myös välihaastattelut ja tapaamisten päätteeksi loppuhaastattelut. Jokaisella tapaamisella oli oma teemansa, joka vaihteli liiketutkimuksesta materiaalin käyttöön ja oman tilan hahmottamisesta yhteiseen liikkeeseen. Ensimmäisillä kerroilla tutustuttiin ihmisen anatomiaan, lihaksiin, luihin ja siihen mitä meissä oikeastaan on ja miten kaikki liikkuu. Alkuajatuksena oli kuljettaa rentoutusteemaa mukana tapaamisissa ja näin oikeastaan tehtiinkin. Käsitys rentoutuksesta sai vain hieman uutta väriä matkan varrella. Ajatus siitä, että jokaisella kerralla tehtäisiin rentoutusharjoitus lopussa, muuttui ryhmäprosessin myötä. Havaittiin, että suurempi tarve oli rentouden löytämisessä liikkeen kautta, sosiaalisten tilanteiden jännittämisen hälventämisessä, ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä, oman kehollisuuden tutkimisessa ja sen suhteen tarkastelussa, miten itse on, toimii ja liikkuu suhteessa toisiin ja ympäristöön. Rentous löytyikin lopulta liikkeen kautta ja se koettiin merkitykselliseksi. Tapaamisen ohjelmarunko oli taululla esillä. Alkuun se helpotti työskentelyyn liittymistä, tilanteiden ennakoimista ja niihin suhtautumista. Ryhmäläiset kokivat tarvetta selkeille, samankaltaisina toistuville aloituksille, jotka vähensivät samalla jännitystä. Pikku hiljaa ohjelma muuttui enemmän abstraktiksi ja vähemmän ennakoitavaksi. Huomattiin, että kaikkeen ei voi aina varautua ja improvisoinnille annettiin tilaa. Tapaamisten lopussa asioita jaettiin vielä keskustellen. Tähän ei kuitenkaan jäänyt riittävästi aikaa ja jotkut asiat vaativat enemmän sulattelua, joten sovittiin, että jakamista voidaan jatkaa sähköpostitse kotoa käsin. Heittäytymistä luovuuteen Olemalla kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja pitämällä aistit ja mielen avoimena, voi antaa mahdollisuuden luovalle toiminnalle. Ympäristö voi tukea luovuuden kehittymistä tai tukahduttaa sen. Luovuuden esteeksi voivat muodostua pelot, ennakkoluulot, asennoituminen tai ajatus siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Esteenä voi olla myös pelko epäonnistumisesta tai liiallinen tuloksellisuuteen pyrkiminen. Luovilla toiminnoilla on merkittävä vaikutus hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja saavuttamisessa ja sitä uhkaavien kriisien ja vaikeuksien ennaltaehkäisyssä. Tanssiterapiassa pyritään vahvistamaan yksilön olemassa olevia luovia voimavaroja sekä avaamaan ja mahdollistamaan uusia kanavia luovuuteen. Luovan toiminnan kautta ihminen voi kokea vapautuneisuuden tunnetta ja voimavarojen lisääntymistä. Eräällä tapaamiskerralla teemana oli materiaalityöskentely ja käytimme välineinä palloja. Jälkeenpäin keskustelimme kokemuksistamme ja kirjasimme niitä ylös. Tässä kirjattuja lauseita kokemuksista: Pallot helpottivat harjoituksiin heittäytymistä ja inspiroitumista. Saattoi olla keskittyneenä harjoitukseen, välittämättä ympäristöstä. Pystyi keskittymään omaan tekemiseen, ei tarvinnut miellyttää ketään. Tapahtui irtautuminen ja pysyminen kiireettömässä tilassa. Myös yhteisöllisyys mahdollistui. Jännitys laukesi ja sosiaalinen tilanne helpottui. Tuli mieleen lapsuusleikit, leikittely ja hauskuus. Siinä oli huumoria ja rentoutta. Toteutui useita liiketanssiteoksia. Välillä oli pallo, välillä se hävisi. Antoi pallon viedä, antoi tunteen viedä. Pallo ohjasi meitä, emmekä me palloja. Vai oliko se pallokaan? Loppujen lopuksi kuka ohjasikaan ja ketä? Lauseet kuvastavat sitä, mitä kaikkea luovuus voi mahdollistaa. Harjoitus oli luovuuteen heittäytymistä parhaimmillaan! Minä ja sinä sekä koko maailma Ryhmän työskentelyn taustalla oli pohdinta sosiaalisista tilanteista. Näyttää olevan niin, että monelle sosiaaliset tilanteet aiheuttavat ennakoimista, jännittyneisyyttä, kontrollia ja välttämiskäyttäytymistä. Kielteisten kokemusten kehää ovat vahvistamassa jatkuva arviointi ja tarkkailu siitä, miten voi toimia ja käyttäytyä tai toisten käyttäytymisen tulkinta tai ajatukset siitä, miten toiset mahtavat ajatella minusta. Ilmiö on varmasti monelle tuttu. Tilanteiden ennakoinnista tulee vakiintunut tapa. Ennakointi on valmistautumista tilanteeseen ja toki hyväksi sinällään. Ennakointi voi johtaa myös välttämiskäyttäytymiseen. Ennakoinnin tarkoitus ja itselle mahdollisesti epäedullinen seuraus kilpistyy erään ryhmäläisen pohdiskelussa: Jos olen mahdollisimman näkymätön, vältän epäonnistumisen. Ryhmän ilmapiiri oli turvallinen ja luottavainen. Sitten kun alkuun oli päästy, tanssiterapian työskentelytavat otettiin huumorilla vastaan. Naureskeltiin sitä, että tässä mennään sitä kohti, mitä on aina vältelty ja pelätty. Ryhmäläiset ajattelivat, että tanssiterapia toimi siedätyshoitona ja että sillä oli vaikutuksensa ihmistenilmoilla olemiseen ja mokiin suhtautumiseen, myös tanssi itsessään sai kokemusten myötä uuden merkityksen. 8

9 Ryhmäläisten nimeämään siedätyshoitoon kuului tunteiden kohtaaminen. Ryhmäläiset keksivät tunteiden kohtaamisesta uuden sanan tunnevapaus. Eräs kertoi, että on tunne, että tässä on jotain vaarallista, mutta voi silti tehdä sen. Toinen ryhmäläinen totesi, että on vapaus tehdä, vaikka ahdistaisi. Jälkeenpäin oli voinut huomata, ettei kokemus ollutkaan ahdistava. Tapahtuikin päinvastoin, kokemukset siivittivät onnistumista. Tanssiterapia mahdollistaa työskentelyn tunteiden kanssa. Tunteita voi kokea turvallisesti. Altistuminen tunteille vähentää tunteiden valtaa ja antaa itselle vaihtoehtoisia tapoja reagoida ja toimia. Miun sisällä on luuranko! Tapaamisissa tutkimme luita, niveliä ja lihaksia. Rentoutumisharjoituksissa aistimme jännittyneisyyttä ja rentoutta. Eräs ryhmäläinen totesi, että tanssin ja liikkeen kautta voi mennä lapsuuteen asti ja saada kokemuksen leikin maailmasta, joka jäi silloin kokematta. Vähitellen, vuoronperään, annoimme luvan itsellemme myös katsoa toista hänen kehonkieltään: liikettä, eleitä, ilmeitä. Työskentelyn myötä keho tuntui tutummalta, liikkuminen ja esilläolo luontevammalta. Tulkinnat kehollisuudesta tulivat haastetuksi. Kaikkea liikettä ei tarvitse pyrkiä tulkitsemaan eikä kaiken liikkumisen tarvitse olla olennaista ja järkevää. Liike- ja kehonkieli eivät olekaan sen kummempi tai mystisempi asia. Liikkeen ja vuorovaikutuksen voi antaa vain tapahtua. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa toteuttaa omaa liikettä ja tanssia. Kuten erään ryhmäläisen toteamus kuului: Saapi olla semmonen kun on, liikkua semmosena kun on. Ryhmässä kohdattiin ennakkoluuloja ja asetelmia niin itsestä kuin toisistakin, mikä jatkossa madalsi kynnystä erilaisiin tilanteisiin. Palautekeskusteluiden myötä ryhmäläiset totesivat, että suhde ympäristöön on muodostunut avoimeksi, mutta sillä tavoin, että avoimuus sisältää tervettä itsensä suojaamista. Ryhmän työskentely toi heidän mukaansa omaan toimintaan vapautuneisuutta ja rauhallisuutta. Tapaamisten myötä ryhmäläiset toivoivat lisää uusia haasteita ja hyppyjä kylmiin ja tuntemattomiin vesiin. Nälkä uusiin kokemuksiin kasvoi tapaamisten edetessä. Ryhmäläisten palaute on ollut kannustavaa. Kokemukset ovat sivunneet rajojen rikkomista ja heittäytymistä työskentelyyn. Ryhmäläiset ovat kokeneet työskentelyn hyödylliseksi ja huomanneet työskentelyn vaikuttaneet arjessa yleisemmin. Ryhmä oli ainutlaatuinen ja vie meitä kaikkia eteenpäin. Eräs ryhmäläinen totesi loppuhaastattelussa, että: Nythän minä sen tiedän ja ymmärrän, että kaiken tämän meidän tekemisen takana on omana itsenä oleminen. Tästä on hyvä jatkaa. LÄHTEET Levy, F.J. (1988). Dance/movement therapy. A healing art. Reston: American Alliance for Health, Physical Education, Recreation and Dance. Stanton-Jones, K. (1992). An introduction to dance movement therapy in psychiatry. London: Routledge 9

10 Tanssiterapiaryhmän kokemukset ryhmäläisen kirjoittamana Kokemuksiani tanssiterapiasta Alkutapaamisessa ihmettelin, kun huoneessa ei ollut tuoleja, oli vain isoja tyynyjä, joilla saattoi istuskella. Se tuntui vähän oudolle, kun eihän sitä aikuisena ole tottunut lattialta käsin seurustelemaan. Seuraavilla kerroilla ei ollut enää tyynyjäkään. Lattiataso tuli vähitellen tutuksi ja jopa luontevaksi paikaksi liikehtiä. Lieneekö onnellinen lapsuusajan perstuntuma noussut takaisin kehon kautta mieleen. Se oli viides tapaaminen, kun sitten minäkin heittäydyin lattialle kieriskelemään pitkin pituuttani, ihmettelemättä sitä sen kummemmin. Sanotaan, että taide syntyy tuskasta. Niin varmaankin tai yleensäkin tunteista - tarpeesta päästää paineet sisältään ulos, niin hyvien kuin ikävienkin tuntemusten vallitessa. Eli ehkäpä.. tuossa meidän terapiassa luovan liikkumisen avulla yritetään oppia ilmentämään tunteitamme/tarpeitamme (menneitä ja olevia). Tunnistetaan tunteita, saadaan ne pintaan, ja voidaan sit niitä käsitellä ja päästää irti turhat painolastit kehostamme. (?) Mitäs mieltä olette tuosta? Epätietoisuutta ja väärinymmärryksiä oli varsinkin alku metreillä. Tanssiterapian tanssi -sanan mielsin nuoruusvuosieni lavatanssi muistoihin, mutta terapian tanssi olikin aivan jotain muuta. Paremminkin vapaamuotoista heilumista ja kieppumista lattialla oman inspiraation mukaan. Mikään liike ei siis ollut toistaan huonompi tai parempi eikä liikkumisen tarvinnut olla välttämättä yhtään järkevää, erikoista, kaunista tai näyttävää. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen oli oleellista, eihän samaa terapeuttista vaikutusta saavuteta, jos vastaavanlaisia liikkeitä tekee itsekseen, vaikkapa kotona. Sen ymmärrän oikein hyvin, että terapeutit halusivat edetä tosi varoen uusien tehtävien ohjaamisessa. Terapiassahan lienee tarkoitus, että me asiakkaat itse, sitä mukaa kuin 'mielemme' antaa meille luvan edetä tiedostamisessamme, saamme lisää ymmärrystä siitä, mistä on kysymys ja miten homma etenee. Myös kotosalla suunnittelin, kesken unieni, uusia hienoja liikkeitä ja koreografioita seuraaviin harkkoihin, mikä suinkaan ei ollut suotavaa, koska terapiassa olisikin ollut tarkoitus luoda liikkuminen 'tässä ja nyt' -periaatteella. Luova liikkuminen olikin siis se pääpointi, jolla haluttiin nostaa pintaan herkistymistä ja tunteita. Samalla oli myös tarkoitus kehon kautta mahdollistaa tutustuminen omaan itseen. Muistan erään autenttisen harjoitteen, joka teki minuun pysyvän vaikutuksen. Siinä ikäänkuin sain kosketuksen ydinminääni, joka otti samalla suuremman vastuun elämästäni nujertamalla omaa pinnallista itseäni. Se oli hyvin koskettava kokemus, nöyrtyä ja kohdata itsensä entistä aidommin. Usein myös sanallisesti jaettiin kokemuksia harkkojen lopuksi. Aika siihen oli kuitenkin rajallinen ja niinpä jokainen sai myös jakaa näkemyksiään tarkemmin sähköpostitse, jos tunsi siihen tarvetta. Liitän tähän yhden esimerkin sellaisesta, kaikille osallistujille jaetusta, viestistä: Nyt kun on kulunut muutama kuukausi tuosta lähes vuoden kestäneestä tanssiterapiastamme, joka sisälsi 16 tapaamista, voisi jo kuvitella ymmärtävänsä edes hieman siitä, mitä oikeasti tapahtui ja oliko terapiasta mitä hyötyä. Mutta itse itseään on vaikea arvioida ja varsinkin tietää, mikä osuus on ollut terapialla ja mikä muilla kokemuksilla. Sitä paitsi prosessi jatkuu edelleenkin mielen syövereissä. Kehollinen toiminta mahdollisti erilaista näkökulmaa itseen, järkeilyn vaihtoehtona. Ehkäpä ihmisten kanssa on nyt helpompi olla vuorovaikutuksessa ja itseluottamus on lisääntynyt hippusen. Ja olisiko asenne muuttunut leppeämmäksi, armollisemmaksi itseään ja tekemisiään kohtaan. Tanssiterapian piikkiin voidaan joka tapauksessa laittaa se, että ihmisten läheisyys, koskettelu, esim. kättely ei ole enää niin kiusallista, kuin mitä se oli aiemmin. Parilla viimeisellä kerralla saimme vielä oppia tietoisuustaidoista. Opit auttoivat minua ymmärtämään, että ajatteluni on luonut itsestäni tarinan, joka suurentelee ongelmiani ja oireitani. Ja muiden vakuutteluja siitä, ettei tilanteeni ole niin huono, en ole voinut hyväksyä, koska olen pitänyt ajatuksiani totuutena ja mieltänyt itseni samaksi kuin ajatukseni. Tietoisuustaidot mahdollistavat realisemman minäkäsityksen ja uudenlaisen suhteen omiin sisäisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. Tanssimatka oli kaikkinensa hämmentävä, antoisa ja suuri elämys. Kiitos. Jouko Viime kertaisista koskettavista yksilö/ryhmä suorituksista heräsi vielä miete; onko meidän harkat myös 'luovaa taidetta'? Kumpuaako toteutus jokaisen sisältä -luovasti- kun ei ole annettu valmiita ohjeita/sääntöjä liikkumiseen? 10

11 Tanssi- ja liiketerapian aluetoimintaa Lahdessa Marita Kaijanen, tanssi- ja liiketerapiaopiskelija Syksyllä 2009 käynnistyi Lahdessa tanssiterapiayhdistyksen aluetoiminta. Kolme lahtelaista tlt innokasta kokoontui muodostaakseen opintopiirin ja keräsi seurakseen vielä seitsemän muuta asiasta kiinnostunutta, värväsi heidät yhdistyksen jäseniksi ja aloitti yhteisen toiminnan. Toiminnassa on mukana tanssi- ja liiketerapian opiskelijoita kolmesta Jyväskylän amk:n ja Eino Roiha instituutin järjestämästä eri perusopintoryhmästä, kaksi jäsentä on mukana syventävissä ammattiopinnoissa sekä promoottorina ja viisauden ja kokemuksen äänenä kaikille osallistujille opinnoista tuttu kouluttaja ja terapeutti, yhdistyksessä muutoinkin aktiivinen toimija Marko. Ideointivaiheessa ajatukseksi muodostui kaksijakoinen ja moniulotteinen ryhmätoiminta. Luonnollisesti kaivattiin foorumia liikkeelliseen työskentelyyn, ehkä työnohjauksen ja vertaisuuden näkökulmista käsin mutta myös keskustelua tanssija liiketerapiasta, sen teorioista ja kehollisuudesta laajemminkin. Tärkeänä tavoitteena toiminnalle on myös löytää keinoja lisätä tanssi- ja liiketerapian tunnettavuutta sekä suhteuttaa tanssi- ja liiketerapian ilmiöitä muihin terapeuttisiin ja/tai hyvinvoinnin kannalta puhutteleviin ilmiöihin. Näiden ajatusten siivittämänä ryhmän toimintatavaksi muodostui alusta alkaen selkeä rakenne: kerran kuukaudessa kokoontumisissa aluksi kaksituntinen liikkeellinen työskentely, jonka jälkeen tunnin mittainen keskusteluosuus erikseen sovittavasta aiheesta. Jotta ryhmän vetovastuu ei kasaantuisi kenellekään yksinään ja kaikille mahdollistuisi kokemus niin osallistujana kuin ohjaajana olemisesta, sovimme, että jokainen osallistuja ohjaa vuorollaan liikkeellisen osuuden. Liikekokemukset myös puretaan ja reflektoidaan, näin ohjaajalla on myös hieno tilaisuus saada itselleen arvokasta palautetta ohjauksesta tai harjoitteiden herättämistä assosiaatioista. Keskustelu jatkuu reflektion jälkeen edellisellä kerralla sovitun aiheen mukaisesti. Aihe voi löytyä ajankohdan perusteella (esimerkiksi joulun alla keskustelua herätti yhden ryhmäläisen alustus aiheesta kristillisyyden ja ruumiillisuuden kohtaamisesta), mielenkiintoisesta kirjasta tai artikkelista (esim. peilisolut), kokemuksesta jostain muusta koulutuksesta (esim. trauma releasing exercises) tai muusta spontaanisti esille nousevasta asiasta. Olemmepa jo yhdessä ehtineet ideoida mahdollisia tanssi- ja liiketerapian ryhmätuotteitakin! Jatkossa suunnitelmissa on avoimien yleisötilaisuuksien järjestäminen sekä tanssi- ja liiketerapiasta tiedottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Iloista yhteisoloa ja liikkumista jatketaan myös pitäen spontaanius ja hetkessä eläminen mielessä. Vaikka liikkeellinen ryhmä onkin nyt osallistujamäärältään suljettu, niin aluejaoston toimintaan mahtuu kuitenkin mukaan uusiakin jäseniä. Innokkaimmat meistä ovatkin valmiita myös uuden liikkeellisen ryhmän muodostamiseen tai muutoin muovaamaan aluetoimintaa kehittyvässä hengessä. Ryhmän toiminnasta voit kysellä lisää tai puh

12 Jyväskylän tanssi- ja liiketerapeuttien jäljillä Katriina Hyvönen, psykologi, tanssi- ja liiketerapeutti & Maarit Ylönen, tanssi- ja liiketerapeutti, psykoterapeutti, työnohjaaja Jyvässeudun ammattijäsenten aluetoiminta viritteli uudelleen hieman jäissä olleet yhteiset askeleensa lokakuussa 2009 illallisen merkeissä. Tällä kertaa nälkä liikkeeseen kasvoi syödessä ja ryhmämme on sen jälkeen kokoontunut kaksi kertaa liikkumaan ja kehittämään yhteistyötämme. Tähänastisissa tapaamisissa olemme liikkuneet vapaasti, myös keskustelumme ja ajatuksemme on virrannut ja poukkoillut villinä ja vapaana. Mukana ovat olleet Jyvässeudun kaikki yhdistyksen ammattijäsenet. Meitä ammattijäseniä on yhteensä viisi henkilöä, tapaamisissa on ollut mukana ajoittain myös entisiä tai melkein Jyvässeudun tanssiterapeutteja, kuten lähinaapurimme Marja Cantell Kanadan-maasta. Jyväskylässä on myös vilkasta yksityistä tanssiterapiatoimintaa. Alueen ammattiopiskelijoiden tanssiterapiaharjoittelun lisäksi myös Auli Kurvisen ja Maarit Ylösen yksityispraktiikka vahvistaa paikallista tanssiterapiatarjontaa (kotisivut: Olemme kaavailleet, että voisimme keskittyä kunkin tapaamisen aikana myös johonkin ajankohtaiseen tai kiinnostavaan teemaan, jonka valmistelusta voisi kukin osallistuja vuorollaan olla vastuussa. Toki kuitenkin niin, että kenellekään ei tulisi ylimääräisiä paineita, vaan voisimme kaikki nauttia yhdessä liikkumisesta ja jakamisesta turvallisessa ja hyvässä ilmapiirissä. Tanssitapaamiset olisivat tulevaisuudessa myös avoinna yhdistyksen opiskelija- ja kannatusjäsenille. Tanssiterapia on nyt myös näkyvästi esillä Jyväskylän yliopistossa: perinteisen liikuntatieteiden laitoksen tanssipedagogiikan opintoihin kuuluvan tanssi- ja liiketerapian perusteet -opintojen lisäksi aloitetaan psykologian laitoksella kevätlukukaudella tanssi- ja liiketerapian kurssi. Psykologian laitoksen opiskelijoilla ja vaihto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua alkavalle Introduction to Dance Movement Therapy and other Arts Therapies (3 ECTS cred.) -kurssille, jossa luennoitsijoina toimivat Katriina Hyvönen ja Maarit Ylönen. Kurssi on osa laitoksen englanninkielistä luentosarjaa, Contemporary Issues in Human Development. Tanssiterapian kurssi psykologian laitoksella on ollut suosittu: jo muutaman päivän sisällä kurssi tuli täyteen ennakkoilmoittautuneista. Lisäksi tanssiterapiakurssi järjestetään uudelleen ( ) Jyväskylän yliopiston koordinoimassa englanninkielisessä kesäkoulussa, International Summer School in Human Sciences, jolloin kurssi on avoinna yliopiston omille sekä kansainvälisten yhteistyöyliopistojen opiskelijoille. "Witnessing the Unknown Unfold" Feeding the soul with forgotten shapes Receiving the feeling with new rhythm Moving the unknown with tender compassion Waiting for the answer with the roadmap to heaven Resting the bones with the eternal call of the Earth -M. Cantell, Feb 20, 2010 Täällä Jyväskylässä on myös jatkettu tanssiterapeuttien luikertelua psykoterapian tutkimuksen päiville: Maarit ja Marko pitivät helmikuussa järjestetyillä päivillä esitelmän tanssi- ja liiketerapiasta ja lyhyen työpajan päiville osallistuville psykoterapeuteille ja opiskelijoille. Tämän lisäksi Jyväskylän TLT-ammattiopiskelijat osallistuivat psykoterapian tutkimuksen päiville osana opintojaan. Tanssi- ja liiketerapian esityksen saivat positiivisen ja innostuneen vastaanoton kuulijoilta ja kokijoilta. 12

13 Ihmisen luonnonsuojelu - pelastakaa kehollisuus Päivi Pylvänäinen, psykologi, tanssi- ja liiketerapeutti "Kela korvasi vuonna 2008 mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4.1 miljoonaa sairauspäivää, mikä on neljännes korvatuista sairauspäivärahoista. Alle 30-vuotiaille korvattiin samana vuonna yli sairauspäivää mielenterveyden häiriön perusteella. Määrä on 44% suurempi kuin viisi vuotta aiemmin." (Psykologi-lehti 1/2010 s. 23) Asiasta kirjoitti myös Kela- Sosiaalivakuutus -lehti 2009/4 s : Raitasalo, R. ja Maaniemi K. - Mielenterveydenhäiriöt aiheuttavat nuorille sairauspoissaoloja. Raitasalo ja Maaniemi näkevät sairastavuuden syyksi sen että osa nuorista on terveydellisesti heikkoja. Terveydenhuollon tehostamista ei pidetä yksinään riittävänä keinona muuttaa tilannetta, vaan nuorten elämänpiirissä perheiden turvallisuutta pitäisi lisätä, koulutyön sujuvuutta parantaa ja työelämän joustoja kohentaa. Viimeaikaisessa uutisoinnissa on myös kirjoitettu siitä, että tietokonetta työssään käyttävät kärsivät psyykkisistä oireista. "Matkapuhelimen, kannettavan tietokoneen tai minitietokoneen käytöllä havaittiin olevan yhteyttä vuotiaiden naisten masennukseen. Lisäksi vuotiaiden miesten ikäryhmässä tietokoneiden käytöllä oli yhteys pelkotiloihin ja matkapuhelimen käytöllä päihdeongelmiin." Näin uutisoi YLE Tampereen Teknillisessä Yliopistossa tehtyyn tutkimukseen viitaten. Lisäksi on tutkimustuloksia, että liikuntaa harrastavat iäkkäät ihmiset ovat ikäisiinsä verrattuna toimintakyvyltään parempia ja kärsivät vähemmän mielenterveyden ongelmista. Konkari liikunnanohjaaja on huomioinut (YLE jo_kauppareissu_kavellen_tekee_hyvaa_terveydelle_ html), että nuoremmissa ikäluokissa enää vain noin puolet ikäluokasta harrastaa liikuntaa, ja puolet ei lainkaan. Minua kinnostaisi tietää, mitä eroja toimintakyvyssä ja mielenterveydessä on näillä kahdella puolikkaalla. Logiikka näiden hypoteesien takana on se, että kehollisuus ja kehoitseys ovat oleellinen osa minuuden kokemusta ja toimijuuden rakentumista. Kehollisuus ja kehoitseys vahvistuvat ja rakentuvat konkreettisen kehollisen toimimisen ja aktiviteetin kautta, sekä kehotietoisuustaitoja harjoittamalla. Jos liikkumattomuuttaan ei saa näihin virikkeitä, on alttiimpi psyykkisille ja myös somaattisille sairauksille. KELAn sanastoa lainatakseni, henkilö tulee terveydellisesti heikoksi. KELA ehdottaa ratkaisuiksi perheiden turvallisuuden lisäämistä, koulutyöskentelyn sujuvuuden tukemista sekä työelämän joustavuuden parantamista. On kuitenkin niin, että jos keho jää tuntemattomaksi ja vieraaksi, mikään ei riitä tekemään ympäröivää ympäristöä riittävän turvalliseksi. Jollei koe itsessään toimijuutta - jonka perusta rakentuu hyvin konkreettisella tavalla kehollisuuden kautta - ei kykene toimimaan koulutyössä eikä työelämässä. Ellei ole tavoittanut yhteyttä kehosta löytyviin resursseihin, erilaisiin liikelaatuihin, liikkuvuuteen ja toimintavaihtoehtoihin, on vaikea toimia joustavassakaan ympäristössä, puhumattakaan stressaavista tilanteista. Tietokoneistettu, virtuaalisuudesta tihentyvä elinympäristömme asettaa meille todellakin uusia haasteita inhimillisen hyvinvoinnin ja tasapainon vaalimisessa. Kehollisuus, meidän perustamme, ei enää tulekaan huomioiduksi arkisten askareiden myötä. Meidän täytyy tajuta, että jollei arkinen toiminta vaadi fyysisyyttä, fyysisyys ja kehon eläväisyys täytyy sisällyttää elämäntapaan samalla tavalla kuin huolehdimme ravinnosta, levosta ja vuorovaikutuksesta toisiin ihmisiin. Hypoteesini nimittäin on, että liikuntaa harrastamattomat kärsivät enemmän mielenterveyden ongelmista, erityisesti masennuksesta, ahdistuksesta ja psykoosisairauksista. Tutkimustietoa jo onkin siitä, että psykoosisairauksille alttiit nuoret suhtautuvat negatiivsiesti fyysisyyteen ja liikkumiseen. Nuoret joilla on riski sairastua psykoosiin ovat fyysisesti vahemman aktiivisia ja heidan verenkiertoelimistönsä on huonommassa kunnossa kuin ikäryhmällä (tämä tulos pysyymyös silloin kun kontrolloidaaan sukupuoli, sosiaalinen asema ja vanhempien fyysisen aktiivisuu den taso). (Koivukangas J, Tammelin T, Kaakinen M, Mäki P, Moilanen I, Taanila A, Veijola J. (2009): Physical activity and fitness in adolescents at risk for psychosis within the Northern Finland 1986 Birth Cohort.) 13

14 TLT Workshop Maarianhaminassa Kati Rantanen, sairaanhoitaja (AMK) & Meeri Turunen, psykiatrinen sairaanhoitaja Osa TLT perusopinnot Jyväskylässä vuonna suorittaneista innokkaista uuden oppijoista järjestivät workshopin Maarianhaminaan erään kurssilaisen hyvään huomaan. Saimme mukaamme entiset opettajamme Maarit Ylösen sekä Marko Punkasen. Viikonloppu kauniissa Maarianhaminassa oli antoisa. Oli hienoa päästä kertaamaan jo oppimaansa, saada uusia kehollisia kokemuksia sekä jakaa kokemuksia tutussa ryhmässä. Maarit Ylönen aloitti workshopin Kosketusteemalla. Tutkimme, miltä kosketus tuntuu eri materiaalien kautta, mikä kosketus rentouttaa, rauhoittaa, mikä taas ärsyttää. Jatkoimme kosketusteemaa improvisaatioon, peilaamiseen, tanssiin. Saimme kokeilla vastustajan ja tukijan roolia Nujuamis -harjoituksessa. Harjoituksen kautta oli mielenkiintoista löytää itsestään tuttuja toimintamalleja, joita toistaa arkielämässä. Nämä hetket, joita TLT voi tarjota, on silmiä avaavia kokemuksia. Teimme myös kontaktiimprovisaatioharjoituksen, joka tarjosi monelle aivan uudenlaisen kokemuksen työskennellä. Useampi innostuikin miettimään kontaktiimprovisaatiotunneille lähtemistä. Marko Punkanen tarjosi seuraavana päivänä hyvin mielenkiintoisen, ajatuksia herättävän harjoituksen äänenkäytöstä. Käytämme ääntämme joka päivä puhuessamme toistemme kanssa, mutta äänen ottaminen mukaan hengitykseen ja sitä kautta liikkeeseen ei olekaan itsestään selvää. Äänentuottaminen tuntuu hyvin henkilökohtaiselta, paljastavaltakin asialta. Harjoitus herätti keskustelua estoista, miksi niitä on, mistä ne syntyvät. Harjoitus oli monelle aluksi vaikea, mutta harjoituksen edetessä syntyi voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja estot tuntuivat hälvenevän. Jatkoimme myös kontakti-improvisaatioharjoituksia, joista jo edellisenä päivänä saimme esimakua. Tällaiset tapaamiset luovat rohkaisua ja tukea uskaltaa luottaa siihen, mitä itse pitää tärkeänä; TLT viestin viemistä osaksi omaa työyhteisöä. tärkeää. Ihmisyyteen kuuluu myös kokemus toisista ihmisistä, jolloin on tärkeää saada kuulua johonkin ryhmään. TLT -opintojen merkitys opiskelijoille oli jotain, mitä oli kaivannut tai jotain uutta, mistä oli haaveillut. Monen ryhmäläisen tavoite onkin päästä hyödyntämään TLT -opintoja omassa työssään mm. sairaanhoitajana, fysioterapeuttina, opettajana. Tällaiset tapaamiset luovat rohkaisua ja tukea uskaltaa luottaa siihen, mitä itse pitää tärkeänä; TLT viestin viemistä osaksi omaa työyhteisöä. TLT on myös yhteisöllistä jakamista, TLT:n kautta ihminen voi kokea olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Ilman sanoja tapahtuva jakaminen on tässä kognitiivisessa yhteiskunnassa harvinainen tapa saada ihmisiä yhteyteen toistensa kanssa. Workshop Maarianhaminassa innosti ryhmämme suunnittelemaan uutta tapaamista manner-suomen puolelle kevään koittaessa. On hienoa kuulua voimaa antavaan ryhmään. Suuri kiitos onnistuneesta workshopista kuuluu upeille Maaritille ja Markolle! Workshop oli kaikin puolin hyvin onnistunut. On tärkeää päästä jakamaan kokemuksia sekä oppimaan uutta tutussa, turvallisessa ryhmässä. Ryhmäytyminen samoin ajattelevien kanssa on 14

15 TLT Workshop Maarianhaminassa

16 16

17 17

18 TANSSI- JA LIIKETERAPIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS 1 Psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn perusteet, 30 op Eino Roiha instituutti, Jyväskylä, syyskuu kesäkuu2011 Koulutuksen kohderyhmänä ovat sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan sekä tanssi- ja liikunta-alan ammattihenkilöstö kunnissa, kuntayhtymissä, sairaanhoitopiireissä, järjestöissä, oppilaitoksissa ja muissa julkisissa ja yksityisissä yhteisöissä. Päivä-/monimuoto-opiskeluna toteutettava koulutus muodostaa prosessiluonteisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa on 21 lähiopetuspäivää (2-3 pv/kk). Koulutukseen valitaan enintään 16 osallistujaa hakemusten ja haastattelujen perusteella. Koulutuksen osallistumismaksu 2500! sisältää opetuksen, ohjauksen ja koulutusmateriaalin (ei kirjallisuutta). Lisätietoja Marko Punkanen, Hakeminen Hakuaika päättyy Hakulomakkeen voit tilata Eino Roiha instituutin toiminnanjohtajalta Risto Jukkolalta, p. (014) , tai Hakemukseen ei liitetä todistuksia. Hakulomakkeet palautetaan osoitteella: Eino Roiha instituutti, PL 35 (M), Jyväskylän yliopisto tai s-postilla: 18

19 19 EFFORTTI 2010 MAALISKUU 2010!"#$"%#&'$$(#)*&+(&,-.($#,$%*,/'%%0"1$(2121"2$))'%3&% %!"#$%&'()*+%&,)-&./(01&./2($3.,(3145%41&,%(,."#.,6336,(789:(-3$(;<('3-'./(#%.,,1411/( ( A1/1(#6$//'(#6$&%-$-$6-&./()*,.),../($/(#'"',,6('%-''(-.&-6&,.3633.(3%%,,)./(,'/&&%=(0'( 3%%-.,."'5.6,,%./(..,,%&%%/($*0.%&,6-&%%/9(B%/633'($/(4)>&(,%3'%&66&($&'33%&,6'(C',0'( D%--'&./(0'(E1%#%(E)3#1/1%&./($*0'6-&.&&'(&.4%/''"%%/2(0$/-'('%*../'($/(&./&$"%/./( ( A$%#$/2(.,,1(51%#1(#$%&%(,$%4%'(F$$"64%/'(=('%/'(/%%/(,'"5..33%&.33.(=(()*,.%&.33.( 0'-'4%&.33.2('44',%33%&./()*,.)+./,6/,..44.(360%,,'4%&.33.2(66&%33.($%#'336-&%33.(0'(,63.#'%&66+./(#%&%$%//%33.9(C1),>&&144.($/(5%./%(&'3%2(0$,./(3%%--64''/-%/(511&.44.2( 46%&,'(&%%&(&$5%#'(#'',.,6&9( ( E1%#1/($*0.34'($/(&.6"''#'/3'%/./G( 3%%-.,."'5.6,.%33.(..,,%&,1($*0.%&,6&,'9(C.&-6&,.36&&'(.&%,.3311/(,141($*0.%&,6&(0'( -.&-6&,.33''/(&%%,12($/-$(&.(&.33'%/./2(.,,1(*'36'44.(511,,11($,,''(&./(-1),,>>44.9( K6$&%-$-$6&(,.-..("',-'%&6/('&%'&,'(,141/(-.&-6&,.36/(5$*0'3,'9( J'*+$33%&66&(,6,6&,6'(A),,>0./(A'3$$/( 4./.,.34%331(5)"%,11/('6,,'4''/('&%'--''/('%&,%,%.+$/(-1&%,,.3)1(/%%/2(.,,1(*1/(-)-./%&%(,$%4%4''/(,'"-$%,6-&./46-'%&.&,%(0'(01&./,)/..&,%2(&.-1(-$-.4''/(4%.3%*)#11( $3.4'&&'$3$&,''/9(( E1%#%(-.",$$(5&)-$,."'5%'&,'(/.6"$,%.,.%+./(#'3$&&'2(.3%(*1/(.&%,,.3..(,'/&&%,."'5%'/( /1->-634'&,'(511-$*,%'(O$P$3%/$/(,.$-&.&,'(QA*.(D.6"$&R%./R.($F(E&)R*$,*."'5)9( ( (?'33%,6-&./(56$3.&,'()&,1#133%&.&,%( J'"0$(?.%/$/./2(&%*,.."%(

20 ESITYSLISTA Suomen Tanssiterapiayhdistys ry:n vuosikokous Aika: klo Paikka ja osoite: Helsingin Tyttöjen Talo, Toinen linja 3, Helsinki. 1. Kokouksen avaus yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. esitys: kokous on laillinen ja päätösvaltainen, sillä jäsenet saivat kutsun jäsenlehdessä Efforttissa ja sähköpostikutsuna maaliskuussa Kokouksen esityslista esitys: hyväksytään esityslista 5. Esitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 6. Vuosikokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. esitys: myönnetään vastuuvapaus hallitukselle 7. Hallitus esittelee vuosikertomuksen 8. Hallitus esittelee toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksut esitys: vahvistetaan toimintasuunnitelma esitys: jäsenmaksut: ammatti ja kannatusjäsenet 50!; opiskelijajäsenet 20! esitys: vahvistetaan tulo- ja menoarvio 9. Vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet (kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä) 10. Vuosikokous valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan 11. Muut asiat (eettisestä ohjeistuksesta päättäminen) 12. Kokouksen päättäminen!"#$%&''()*+$%,-.--*$/,0,+1*2**+$344"*'$5,6','1*,"*2,-',$04'*74"'1$22#$2*'8.--,$',1$ 8,1'1.7,6+6--,$9$$:!.8';,+1+0,<6+$3&"4001$=,--1.+$718,"'.',-.+$0.;<,--,>"*04$-6061"1--,$?6""*1--,#$$ 20

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Opintopsykologi Taija Tuominen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot