Kuva Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).
|
|
- Sanna Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28) Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut alkuaineita, kuten alumiinia, kultaa, kalsiumia, kobolttia, kromia, kuparia, rautaa, magnesiumia, mangaania, nikkeliä, skandiumia, titaania ja vanadiinia, jotka kaikki ovat tyypillisiä mafisille kivilajeille. Vihreäkivivyöhyke sisältää luonnostaan korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja, jotka joissakin tapauksessa ovat helposti liukenevia (Koljonen ym. 1992). Geologian tutkimuskeskus (GTK) on 197-luvulla tehnyt Hannukaisen kaivosalueella yksityiskohtaisia geokemiallisia tutkimuksia emissiospektroskopiamenetelmällä, jolla on saatu puolikvantitatiivisia tuloksia. Näiden GTK:n saamien tulosten interpoloidut kartat, jotka perustuvat 6 15 cm syvyydestä otettuihin 828 näytteeseen, ovat nähtävissä seuraavissa kuvissa (Kuva 1-2-9) ja niistä näkyvät rauta- ja nikkelipitoisuudet. Näiden tulosten mukaan korkeimmat rautapitoisuudet esiintyvät alueella Ylläsjokisuu-Äkäsjokisuu- Rautuvaara-Hannukainen. Myös nikkelipitoisuudet ovat korkeimmat (> 8 ) alueella Ylläsjokisuu-Saaripudas-Rautuvaara. Rautuvaarassa nikkelipitoisuudet ovat matalia, mutta nousevat idän suunnassa korkeiksi. Hannukaisessa nikkelipitoisuudet ovat matalia (< 5 ). Hannukaisen alueelta otettiin ja analysoitiin marras-joulukuussa 27 neljä moreeninäytettä (SP34, SP35, SP38, ja SP316). Kaikki näytteet olivat peräisin moreenipatjan yläosista 1,5-5 metrin syvyydestä (C-horisontti) (Pöyry Environment Oy 28). Kaikista näytteistä analysoitiin 27 pääalkuainetta. Näiden tutkimusten mukaan pitoisuudet ovat taustapitoisuuden tasolla (esim. Koljonen ym. 1992). Havaitut rautapitoisuudet vaihtelivat välillä,6 2,3 %. Korkeimmat rauta- (2,3 %), kromi- (43 ppm) ja nikkelipitoisuudet (16 ppm) havaittiin Kivivuopionojan läheisyydessä. Rikkipitoisuudet vaihtelivat välillä ppm. Yksikään pitoisuus ei ylittänyt Valtioneuvoston asetuksen 214/27 asettamia raja-arvoja (Pöyry Environment Oy 28) (Kuva 1-2-1, Taulukko 1-2-4). 13
2 Kuva Moreeninäytepisteiden sijainti (Pöyry Environment Oy 28). Taulukko Hannukaisen alueelta otettujen moreeninäytteiden laboratorioanalyysin tulokset (Pöyry Environment Oy 28). Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Näyte Syvyys (m) SP <3 18 < < <1 SP <3 34 <,5 325 <, <1 SP38 88 <3 32 <,5 329 <, <1 SP <3 51 <,5 496 <, Fe K Mg Mn Mo Na Ni Hg P Pb SP <,3 3 <3 SP <,3 41 <3 SP <,3 41 <3 SP <, S Sb Se Sn Ti V Zn SP34 41 < SP < SP38 21 < SP
3 1.3 Taustasäteily Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Suomen kallioperän uraanipitoisuus on keskimäärin 4, kun taas Hannukaisen kaivosalueella kallioperän uraanipitoisuus on otettujen näytteiden perusteella keskimäärin 1. Hannukaisen pitoisuudet ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä, sillä uraanimalmiksi luokitellaan kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta. Hannukaisen kaivoshankkeessa uraania ei eroteta louhittavasta kiviaineksesta eikä kaivoksen tavoitteena ole uraanin tuottaminen. Maa- ja kallioperässä tapahtuvan liukenemisen seurauksena radioaktiivisia aineita on luontaisesti myös vesissä sekä muualla luonnossa. Hannukaisen ympäristön pintavesistä mitatut uraanipitoisuudet ovat välillä,3-1,5 µg/l ja jäävät täten Maailman Terveysjärjestön (WHO) juomavedelle asettaman raja-arvon (15 µg/l) alle. Lisäksi uraanipitoisuuksia on mitattu kangasrouskuista ja pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Uraanista ja muista radioaktiivisista aineista on säädetty ensisijaisesti säteilylaissa (529/1991) ja ydinenergialaissa (YEL 99/1987). Ennen kaivostoimintaa sovelletaan säteilylakia ja sen jälkeen, jos uraania hyödynnetään, sovelletaan ydinenergialakia. Säteilylain säteilytoiminta on toiminta tai olosuhde, jossa luonnonsäteilystä ihmiseen kohdistuva säteilyaltistus aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa. Säteilylaki voi tulla kokonaisuudessaan sovellettavaksi valtausvaiheen tutkimuksissa. Varsinainen uraanikaivostoiminta tai uraanin erottaminen tuotteeksi edellyttävät kaivosoikeuden lisäksi ydinenergialain mukaista valtioneuvoston suostumusta. Hannukaisen kaivoshankkeessa ei kuitenkaan ole kyse uraanikaivostoiminnasta eikä kaivoksella ole tavoitteena erottaa uraania sivutuotteeksi. Kansainvälisissä suosituksissa annetaan raja-arvot, joita pienempiä aktiivisuuspitoisuuksia sisältävien jäteaineiden huoltoa ei ole tarpeen säädellä säteilysuojelullisista syistä. Uraani-isotoopeille ja niiden tytäraineille kyseinen aktiivisuuspitoisuuden raja-arvo on 1 Becquerelia kilogrammassa (Bq/kg). Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali SRK Consulting Ltd:n raportti Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien sivukivien ja rikastushiekan uraanipitoisuudesta ja sen liukoisuudesta (SRK Consulting Oy 211). Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen materiaali uraanista ja uraanin louhinnasta (Säteilyturvakeskus ja Geologian tutkimuskeskus 27, Pohjolainen 21). Säteilyturvakeskuksen internet-sivusto (Säteilyturvakeskus 27, 21, 211, 212). Energiateollisuuden opas uraanista Hyvä tietää uraanista (Energiateollisuus 26). Tarkastelualueen rajaus Nykytilaselvitykset kohdistuvat Hannukaisen kaivosalueeseen, minkä lisäksi nykytilan kuvauksen yhteydessä on kerrottu yleisellä tasolla mm. uraanin esiintymisestä Suomessa sekä säteilyn taustapitoisuuksista luonnossa. SRK Consulting Oy:tä on pyydetty tekemään alustava arviointi uraanin liukenemisesta sivukivestä ja rikastushiekasta Hannukaisen ja Kuervitikon rautamalmiesiintymien yhteydessä Kolarissa. Myös tämän tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty nykytilan kuvauksen yhteydessä. 132
4 1.3.1 Taustasäteily ja säteilyannos Suomessa Säteily on luonnollinen osa elinympäristöämme ja sitä on kahdenlaista: ionisoivaa ja ionisoimatonta. Röntgenlaitteet tuottavat radioaktiivisten aineiden lailla ionisoivaa säteilyä. Ionisoimaton säteily on puolestaan sähkömagneettista aaltoliikettä, kuten auringonsäteilyä (Säteilyturvakeskus 27). Säteilyä on aina esiintynyt ja tulee esiintymään luonnossa riippumatta ihmisen toiminnasta. Luonnon taustasäteilyllä tarkoitetaan avaruudesta peräisin olevaa kosmista säteilyä sekä maaja kallioperän sekä rakennusten aiheuttamaa säteilyä. Ulkoinen säteily maa- ja kallioperästä sekä rakennuksista on peräisin radioaktiivisista aineista, joita ovat mm. uraani ja torium. Suomen taustasäteily vaihtelee välillä,5-,3 mikrosieverttiä tunnissa (µsv/h). Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu uraanipitoisuuseroista kallio- ja maaperässä ja säteilyä vaimentavista tekijöistä, kuten lumipeitteestä. Automaattiset mittausasemat hälyttävät, kun ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää Suomessa,4 µsv/h (Säteilyturvakeskus 211a, Tossavainen 24). Radon on uraanisarjaan kuuluva radioaktiivinen kaasu, joka syntyy uraanista useiden hajoamisten kautta. Huoneilmassa esiintyvä radon on Suomessa suurin ihmisten kokeman säteilyn lähde. Huoneilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton radonkaasu on peräisin maa- ja kallioperästä, jonka uraanipitoisuus puolestaan vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyys vaikuttaa radonpitoisuuteen: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä suurempia pitoisuudet ovat. Radonia voi vesiliukoisena aineena esiintyä myös porokaivojen vesissä kohonneina pitoisuuksina (Säteilyturvakeskus 212b). Asuntojen sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96 Bq/m³ (Kuva 1-3-1). Suomen radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa ja syyt tähän ovat geologia, rakennustekniikka sekä ilmasto. Sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on vastaavasti Ruotsissa 18, Norjassa 16, Tanskassa 77, Saksassa 5, Ranskassa 66 ja Englannissa 2 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 212d). Radonin sisäilmapitoisuuteen liittyy myös viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 4 Bq/m³ (Säteilyturvakeskus 212d). Radonpitoisuudet vaihtelevat Suomen mittakaavassa, mutta pitoisuudet saattavat vaihdella suuresti myös kunnan rajojen sisäpuolella. Suurimpia radonpitoisuuksia mitataan läpäisevillä soraharjuilla ja vastaavasti pienimpiä tiiviillä savimailla. Säteilyturvakeskus mittaa radonpitoisuuksia Suomessa ja eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Myös Kolarissa on mitattu pientaloasuntojen radonpitoisuuksia, ja asetetun raja-arvon (4 Bq/m³) ylityksiä oli 16 % (Taulukko 1-3-1) (Säteilyturvakeskus 212c). Yksiköt Uraanipitoisuus kertoo uraanin määrän aineessa ja pitoisuuden yksiköitä ovat esim. µg/l tai, Uraanipitoisuus voidaan ilmaista myös paino-osuuden miljoonasosina eli ppm (parts per million). Aktiivisuus kertoo radioaktiivisten hajoamisten määrän. Yksikkö on becquerel (Bq). Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyaltistuksen kohde saa tietyssä ajassa. Yksikkö on milli- tai mikrosieverttiä tunnissa (msv/h, µsv/h). Säteilyannos kuvaa kohteen kokeman säteilyaltistuksen. Yksikkö on sievert (Sv) (1 Sv = 1 msv). Uraanin hajoamissarja Isotooppi 238U muodostaa moniportaisen radioaktiivisen hajoamissarjan, jossa uraani muuttuu usean eri tytäraineen kautta lyijyksi (26Pb). Geologisesti merkittävimmät tytäraineet ovat radium-226, radon-222 ja vismutti-214. (Energiateollisuus 26) Uraanin radioaktiivisuuden puoliintuminen kestää 4,5 miljardia vuotta, kun radonin puoliintumisaika on 3,8 päivää. (Energiateollisuus 26) Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 msv (millisieverttiä). 2 msv eli yli 5 % säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Muita säteilynlähteitä ovat ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista (,45 msv), kosminen säteily avaruudesta (,33 msv), luonnon radioaktiivisuus kehossa (,36 msv), röntgentutkimukset (,6 msv), radioisotoopit lääketieteessä (,3 msv) ja ydinasekokeet sekä Tshernobyl (,2 msv) (Vaaramaa 21). 133
5 Kuva Radonpitoisuudet Suomessa ja tarkemmin Lapissa. Pitoisuudet perustuvat sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa (Säteilyturvakeskus 21a). Taulukko Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla tehdyt mittaukset pientaloasunnoissa vuosina (Säteilyturvakeskus 212c). Kunta Mitattuja asuntoja Keskiarvo, Bq/m 3 Mediaani, Bq/m 3 2 Bq/m 3 ylitykset 4 Bq/m 3 ylitykset 1 Bq/m 3 ylitykset Kolari % 16 % 5 % 134
6 1.3.2 Uraanin ja hajoamistuotteiden terveysnäkökohdat Luonnonuraanilla ei ole merkittäviä terveydellisiä säteilyvaikutuksia, koska isotoopit ja uraanin hajoamistuotteet ovat pääosin alfasäteileviä. Alfasäteily on vaarallista vain, jos sitä lähettävää ainetta joutuu kehon sisäpuolelle esim. henkilön juodessa uraania sisältävää vettä, syödessä uraanipitoisia aineita tai hengittäessä uraania pölyn mukana. Uraanista imeytyy suun kautta saatuna noin 1 2 % ja hengitettynä noin 4 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28). Siten pölypitoisuuden tai nautittavan määrän tulisi olla huomattava, jotta uraani aiheuttaisi terveydellisiä vaikutuksia. Uraanipitoista pölyä hengitettäessä suuri osa pölystä tulee uloshengityksen mukana ulos, osa niellään ja hienojakoisin osa päätyy keuhkoihin. Elimistössä uraanin muoto ja sen liukenevuus vaikuttavat sen säteilyvaikutuksiin. Vaikealiukoinen muoto uraanista jää keuhkoihin ja aiheuttaa siellä säteilyaltistumista, mikä lisää keuhkosyövän riskiä. Liukoinen muoto imeytyy keuhkoista verenkiertoon, poistuu sieltä munuaisten ja virtsan kautta eikä aiheuta säteilyvaikutuksia. Yli puolet (6 %) liuenneesta uraanista erittyy vuorokauden sisällä pois kehosta virtsan kautta. Uraanin säteilyvaikutusten merkitys on ihmisten terveyden kannalta vähäinen ja merkityksellisempi on uraanin kemiallinen myrkyllisyys muiden raskasmetallien tapaan. Mikäli uraania pääsee elimistöön sisälle, vaikuttaa uraaniyhdisteiden liukoisuus niiden myrkyllisyyteen. Liukoiset yhdisteet liukenevat verenkiertoon ja aiheuttavat suurina pitoisuuksina munuaisvaurioita, joiden on kuitenkin todettu olevan palautuvia. Uraanin hajoamistuotteista radiumin terveysvaikutukset aiheutuvat aineen tuottaman säteilyn lisäksi sen kemiallisesta myrkyllisyydestä. Radium muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kalsiumia ja sen on havaittu kertyvän luustoon. Radiumin ohella toinen terveysvaikutuksiltaan merkittävä uraanin hajoamistuote on kaasumainen radon, joka olomuotonsa ansiosta kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkoihin, missä aineen hajoamisessa muodostuva säteily pääsee vaikuttamaan keuhkokudoksiin. Radonilla voi välillisesti olla haittavaikutuksia myös kemiallisesti, sillä radon hajoaa kiinteän olomuodon omaaviksi lyijy- ja poloniumisotoopeiksi, jotka kertyessään elimistöön voivat aiheuttaa kemiallisia myrkytysvaikutuksia. Radioaktiivinen hajoaminen Alkuaineiden atomien ytimet ovat joko stabiileja tai epästabiileja. Radioaktiivisella hajoamisella tarkoitetaan epästabiilin ytimen hajoamista toiseksi ytimeksi eli ydin pyrkii hajoamissarjan kautta stabiiliin tilaan. Luonnossa esiintyvistä radioaktiivisista aineista yli puolet (45/7) kuuluu uraanin ja toriumin hajoamissarjoihin. (Pohjolainen 21) Uraani Suomessa Uraani on yleinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla. Uraani- ja toriumsarjoihin kuuluvia radioaktiivisia aineita ovat mm. uraani-isotooppi U-238 sekä torium-isotooppi Th-232. Luonnossa esiintyvästä toriumista suurin osa on isotooppia Th-232 ja vain murto-osa muita isotooppeja. Vastaavasti luonnonuraanista yli 99 % on matala-aktiivista isotooppia U-238, jonka lisäksi esiintyy isotooppeja U-235 ja U-234. Isotoopit U-238 ja U-234 lähettävät alfasäteilyä eli voimakkaasti ionisoivaa hiukkassäteilyä, joka ei kuitenkaan pysty läpäisemään esimerkiksi ihoa. Ilmassa alfasäteily kulkee vain joitakin senttimetrejä. Osassa uraanin ja toriumin sekä niiden hajoamistuotteiden radioaktiivista hajoamista muodostuu beetasäteilyä, joka on alfasäteilyä läpitunkevampaa. Beetasäteily kantaa ilmassa joitakin metrejä, mutta kudoksessa tyypillisesti vain joitakin millimetrejä. Luonnonuraanista vain isotooppimuoto U-235 lähettää mitattavissa määrin läpitunkevaa gammasäteilyä. U-235 isotooppi halkeaa luonnostaan spontaanisti ja reaktiossa vapautuu energiaa, jota käytetään hyväksi ydinvoimaloissa (Säteilyturvakeskus 211b, Säteilyturvakeskus 212e). Uraania käytetään Suomessa pääasiassa ydinvoimaloiden polttoaineena. Käytössä olevat ydinvoimalat Suomessa sijaitsevat Loviisassa ja Eurajoella (Säteilyturvakeskus 21b). Uraanin käyttö polttoaineena vaatii kuitenkin ensin isotoopin U-235 rikastamista eli ns. väkevöimistä, jolloin sen osuutta polttoaineen uraanissa lisätään 3,5 prosenttiin ydinreaktion aikaansaamiseksi (Honkamaa ym. 24). Uraanin väkevöintiä ydinvoimalaitosten polttoaineeksi ei nykyisin tehdä Suomessa. Säteilyturvakeskuksen STUK (211b) mukaan Suomen kallioperä voidaan jakaa uraanin esiintymisen perusteella kahteen päätyyppiin: syväkivilajeihin (yleisimmin graniitteja) sekä liuskeja gneissikivilajeihin. Uraanin pitoisuudet kallioperässä vaihtelevat huomattavasti: Yleisesti graniittikivilajeissa esiintyy keskimääräistä suurempia pitoisuuksia (4 5 ), vaikkakin liuske- ja gneissivyöhykkeissä sijaitsevat maamme uraaniesiintymät. Alueet, joilla uraanipitoisuus on suuri, sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa Salpausselän vyöhykkeellä ja Uudellamaalla. Suomen kallioperässä arvioidaan olevan uraania keskimäärin 4, joka jää kauas uraanimalmin pitoisuuksista. Ydinenergiaasetuksessa (161/1988) uraanimalmiksi on määritelty kivennäinen, jonka uraanipitoisuus on vähintään 1 (ppm) (,1 %). Inventoiduissa uraaniesiintymissä keskimääräinen pitoisuus on ollut Alle 5 pitoisuudet ovat liian alhaisia varsinaisen uraanikaivoksen toiminnan kannalta (Energiateollisuus 26, Säteilyturvakeskus 211b). 135
7 Maa- ja kallioperästä radioaktiivisia aineita kulkeutuu luontaisesti myös pinta- ja pohjavesiin. Valtamerien uraanipitoisuus on 1 3 µg/l, kun taas järvivesien uraanipitoisuus vaihtelee Suomessa välillä 1 1 µg/l johtuen alueen geologisista ominaisuuksista. Purovesien uraanipitoisuudet ovat pienempiä, tavanomaisesti välillä,7,7 µg/l, vaikkakin alueellisia eroja löytyy (GTK 1996, Turunen 27). Säteilyturvakeskuksen mukaan uraanin poistamista juomavedestä suositellaan, kun pitoisuus ylittää 1 µg/l (Vesterbacka ym. 23, Säteilyturvakeskus 212a). Uraanin aktiivisuuspitoisuuksia pinta- ja pohjavesissä ilmaistaan yleensä Becquerel/litrassa (Bq/l). Luonnonvesissä uraanipitoisuudet vaihtelevat välillä,1,1 Bq/l, mutta esimerkiksi Itä- ja Keski-Uudellamaalla pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeampia (,6,3 Bq/l). Pohjavedessä pitoisuudet ovat korkeampia ja tämä näkyy erityisesti porakaivojen kohonneissa pitoisuuksissa. Porakaivojen keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet ovat noin,3 Bq/l ja enimmäispitoisuudet välillä 15 3 Bq/l, kun taas maaperän kaivovesien uraanipitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä (enimmäisarvo noin 1 Bq/) (Säteilyturvakeskus 211e) Hankealueen luonnonympäristön uraanipitoisuudet Hankealueen luonnonympäristön metallipitoisuuksia on mitattu mm. humuksesta, jäkälistä ja sienistä. Uraanipitoisuuksia on mitattu ainoastaan sienistä. Kangasrouskujen uraanipitoisuus oli alle analyysin määritysrajan, joka on <,5 kuivapainoa. Lisää humuksen, jäkälien ja sienten mitatuista metallipitoisuuksista on kerrottu selostuksen kohdassa 1.5. Hankealueen ympäristössä virtaavista pintavesistä mitatut uraanipitoisuudet jäävät alle Maailman Terveysjärjestön (WHO) asettaman ohjearvon, joka on 15 µg/l. Mitatut uraanipitoisuudet olivat alhaisia ja vaihtelivat Äkäsjoessa välillä,8,26 µg/l, Kuerjoessa,1 µg/l, Kivivuopionojassa,3,15 µg/l ja Valkeajoessa,9,55 µg/l. Äkäsjokeen laskevista sivu-uomista Kylmäojasta ja Laurinojasta on mitattu uraanipitoisuuksia välillä,6,55 µg/l. Niesajoesta mitatut pitoisuudet ovat olleet puolestaan välillä,9 1,5 µg/l. Muonionjoesta mitatut pitoisuudet olivat välillä,8,9 µg /l. Kaloista ei ole mitattu uraanipitoisuuksia. Kohonneita uraanipitoisuuksia on mitattu Hannukaisen alueen vanhoista louhoksista. Laurinojan louhoksen (isomman) pitoisuudet vaihtelivat välillä 8,3 1,5 µg /l alle 25m syvyydessä ja yli 25 syvyydessä välillä 16,6 18,1 µg /l, mikä ylittää WHO:n ohjearvon. Kuervaaran louhoksen veden uraanipitoisuudet puolestaan olivat huomattavasti alemmat, välillä,1,9 µg /l. Rautuvaaran vanhoista louhoksista mitattiin uraanipitoisuudet välillä 2,5 4,9 µg /l. Hankealueen pohjavedestä on tiedossa kohonneita radonpitoisuuksia. Radonpitoisuudet ei ole mitattu hankkeen nykytilatutkimusten yhteydessä. Vuoden 28 nykytilaselvityksen (Pöyry Environment Oy 28) jälkeen Hannukaisen alueen pohjaveden laatua on tutkittu ottamalla näytteitä myös vuonna 211 (Helsingin yliopisto 212, SRK Consulting 212). Yhdessä näytteessä mitattiin 27,5 µg/l -uraanipitoisuus, muutoin uraanipitoisuudet olivat alle 15 µg/l. Hankealueen uraanipitoisuuksia on käsitelty myös muiden nykytilan kuvausten yhteydessä. Uraanipitoisuuksia on mitattu pinta-, pohjavesistä sekä sienistä (selostuksen kohdat 1.5, 1.7 ja 1.8) Hannukaisen esiintymän uraanipitoisuudet Hannukaisen esiintymä on malmiesiintymä, jossa on korkeat rautaoksidi-, kupari- ja kultapitoisuudet (iron oxide copper gold, IOCG). IOCG-esiintymät ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä rauta-, kupari- ja joissain tapauksissa myös uraaniluonnonvaroja. Kuparin, kullan ja uraanin pitoisuudet vaihtelevat suuresti maailmalla ja myös Suomessa. Uraania voi muodostua verraten korkeapitoiset ja laajat esiintymät tai sitten pitoisuudet voivat olla joko lähellä maankuoren pintaosien keskipitoisuuksia tai vain marginaalisesti niitä ylempänä. Hannukaisen ja Kuervitikon esiintymät edustavat uraanin osalta viimeksi mainittua tyyppiä, jossa rikastuminen on sivukivessä ja malmissa minimaalista. Torium mineraalit esiintyvät myös Hannukaisen esiintymässä (SRK Consulting Oy 211). IOCG-esiintymät sisältävät enimmäkseen poikkeavia, joskus taloudellisesti hyödynnettävissä olevia uraanipitoisuuksia. Muualla maailmalla löytyy IOCG-esiintymiä, joissa uraani on tärkeämpää kuin muut metallit (ks. Taulukko 2). Verrattaessa näitä esiintymiä on selvää, ettei Hannukaisen tai Kuervitikon esiintymä sisällä riittävissä määrin korkeapitoista uraania riittävällä kokonaispainolla. Näytteenoton perusteella peruskallion keskimääräinen uraanipitoisuus Hannukaisen alueella on 1 (SRK Consulting Oy 211). Hannukaisen sivukivistä ja malmista on arvioitu uraanipitoisuudet ja uraanin liukoisuudesta on suoritettu alustava arvio. Keskeiset asiat ja johtopäätökset tästä arviosta on esitetty alla. 136
8 Uraanipitoisuus Hannukaisen sivukivinäytteiden ja malmin mineralogisessa arviossa ei havaittu erillisiä uraanifaaseja, lukuun ottamatta happoliuotuksen vähäistä rikastumista (SRK Consulting Oy 211). Hannukaisen esiintymän sivukiven sekä malmin analyysit osoittavat hieman uraanin rikastumista verrattaessa keskimääräisiin pitoisuuksiin. Vaikka rikastuma on kymmenkertainen maankuoren yläosan keskipitoisuuteen nähden, jää se kuitenkin uraanipitoisuuksien keskiarvoissa alhaiselle tasolle suhteessa muihin IOCG-esiintymiin (ks. Taulukko 1-3-2). Pegmatiittijuonet, jotka poikkileikkaavat malmiota, osoittavat merkittävää, mutta vaihtelevaa uraanin rikastumista (ylimmillään 159 ) ja saattavat olla potentiaalinen uraanin lähde ympäröivässä pääkivilajissa (SRK Consulting Oy 211). Hannukaisen esiintymän kaikkien sivukivien pitoisuusmäärityksen (whole rock assay, WRA) keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat hieman korkeammalla kuin ympäröivän maaperän pitoisuudet. Vähäistä uraanin rikastumista on kuitenkin havaittavissa runsasrikkisessä amfiboliitissa, montsoniitissa ja liuskeessa (SRK Consulting Oy 211) Liukoisuus Metallien liikkuvuudella ja ph:lla on vahva käänteinen riippuvuus. Vaikuttaa siltä, että kohonneet uraanipitoisuudet todennäköisesti esiintyvät runsasrikkisten materiaalien happamissa suotovesissä (SRK Consulting Ltd 211). Uraani on liikkuva hapettavissa ja liikkumaton pelkistävissä olosuhteissa ja näin ollen uraanin liikkuvuus on vallitsevien olosuhteiden vaikutuksen alainen (Turunen 27). Hannukaisen sivukivikasoista on alustavaa määritystä varten suoritettu numeerisia laskelmia, purkautuuko niiden suotovesistä uraania yli Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) juomavedelle määrittämän laatusuosituksen (15 µg/l). Suomi ei ole asettanut raja-arvoa juomaveden uraanin enimmäispitoisuudelle. Tavanomainen juomaveden uraanipitoisuus Suomessa on alle 1 µg/l. Koska kallioperän uraanipitoisuus vaihtelee paljon alueittain ja Suomen pehmeä pohjavesi edistää uraanin liukenevuutta, voi joillakin paikkakunnilla porakaivojen uraanipitoisuus vaihdella jopa välillä 1 7 µg/l. Pitoisuudet ovat suurempia porakaivojen vesissä kuin maaperän kaivojen vesissä (Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 28). Taulukko Uraanipitoisuudet rautaoksidi-kupari-kulta (IOCG) -esiintymissä ympäri maailman (SRK Consulting Oy 211). Esiintymä Sijainti Tonnia (Mt) U (ppm) Cu % Au g/t Olympic Dam Gawler Craton, Australia ,5,5 Prominent Hill Gawler Craton, Australia ,5,5 Oak Dam Gawler Craton, Australia 1 69,3 Ernest Henry Cloncurry, Australia ,1,5 Monakoff Cloncurry, Australia 1 1 1,5,5 Valhalla Cloncurry, Australia 11, Sossego Garajas, Brasilia ,3 Salobo Garajas, Brasilia ,5 Igarape Bahia Garajas, Brasilia ,4,9 Candelaria Chile 47 4,95,2 Manto Verde Chile 23 3,6,1 Sue-Dianne Great Bear, NWT, Kanada 1,6 1,9 Michelin Labrador, Kanada 6,4 11 Hannukainen, liuske Kolari, Suomi,48 11 Hannukainen, montsoniitti Kolari, Suomi 78,44 7 Hannukainen, malmi Kolari, Suomi 11 13,14,6 137
9 1.4 Ilmasto Koska hankealue sijaitsee noin 1 km Napapiirin pohjoispuolella, talvet ovat pitkiä ja kylmiä, ja lumi peittää maan lokakuusta toukokuuhun. Keväällä lumi sulaa nopeasti maaperän ollessa yhä jäässä, ja tämä aiheuttaa paikallisia tulvia. Keskimääräinen vuosittainen lämpötila on noin ºC. Keskilämpötila ja sademäärä ovat vähitellen nousseet. Nykytilaselvitykset ja niiden lähdemateriaali Hankealueen ja sen lähiseudun ilmastoon kohdistuvia nykytilaselvityksiä on tehty seuraavasti: Ilman ja ilmaston nykytilaselvitys, Pajalan ja Kolarin rautamalmihankkeet (Pöyry Environment Oy 28) (Liite 5). Tarkastelualueen rajaus Sademäärä Keskimääräinen vuosittainen sademäärä Pajalan sääasemalla on 69 mm/a ja Kaunisvaaran asemalla 581 mm/a. Mittausjakson aikana sademäärät ovat olleet kasvussa. Suurimmillaan sademäärä on kesäkuusta elokuuhun. Vastaavasti helmi- ja maaliskuu ovat vähäsateisempia. Pajalassa maa on lumen peitossa lokakuusta toukokuuhun (Kuva 1-4-2, Kuva 1-4-3). Noin 8 km säteellä hankealueesta on useita sääasemia, joista hankealuetta lähimpänä on Kolarin sääasema. Seuraavaksi lähimpiä ovat Kaunisvaaran, Pajalan, Pallaksen ja Pellon sääasemat (Kuva 1-4-1). Kolarin sääasema on aloittanut sademäärien ja lumen syvyyden mittaukset vuonna Kaunisvaaran tietokanta kattaa sademäärät vuodesta Pajalan ja Pellon sääasemilta on saatavilla kattavammat pitkän aikavälin tiedot sääolosuhteista. Pajalan sääasema on lähempänä hankealuetta (välimatka 4 km) kuin Pellon asema ja sen tiedostot kattavat sademäärät, lämpötilan, lumen syvyyden ja tuulitiedot vuodesta 1971 lähtien. Koska muilta sääasemilta saatavat tiedot ovat rajallisia, perustuu hankealueen sääolosuhteiden kuvaus ensisijaisesti Pajalan sääasemalta saatavissa olevaan tietoon (Pöyry Environment Oy 28). Hannukaisen alueen vasta asennetulta, Northlandin omistuksessa olevalta sääasemalta on saatu lisäksi täydentävää säädataa. Dataa oli saatavilla rajalliselta aikajaksolta, tammikuu - lokakuu 212, ja vain jotkin tärkeimmistä havainnoista on otettu huomioon tässä tarkastelussa. 138
10 Hannukaisen rautakaivos - Sääasemat The Hannukainen Mine Project - Weather stations Pajala 335 Kaunisvaara 2 km Ilmanlaadun mittausasema Air quality station Sääasema Weather station Kaivoshanke Mine project 335 Pallas, Matorova Hannukainen Hannukainen Kolari, Venejärvi Pello Kuva Hankealueen lähellä sijaitsevat sääasemat mm/a Keskimääräinen vuosittainen sademäärä Kaunisvaara Pajala Kuva Keskimääräinen vuosittainen sademäärä Pajalassa ( ) ja Kaunisvaarassa ( ) mm Vuosi Keskimääräinen sademäärä Pajala Kaunisvaara Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Kuukausi Keskimääräinen lumen syvyys Pajala cm Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Kuukausi Kuva Keskimääräinen kuukausittainen sademäärä Pajalassa ja Kaunisvaarassa sekä keskimääräinen kuukausittainen lumen syvyys Pajalassa. 139
11 1.4.2 Lämpötila Keskimääräinen vuosittainen lämpötila Pajalassa on -,1 ºC ( ). Tarkkailukauden aikana lämpimin oli vuosi 2, jolloin keskilämpötila oli 1,7 ºC. Kylmin vuosi oli Keskilämpötila oli tuolloin -2,9 ºC. 197-luvun alkupuolelta lähtien keskilämpötiloissa on havaittavissa selvä noususuuntaus (Kuva 1-4-4). Lämpötilan kuukausittaiset keskiarvot ja minimimaksimivaihtelu näkyvät seuraavassa kuvassa (Kuva 1-4-5) Tuuliolosuhteet Kuva esittää vallitsevia tuulen suuntia ja nopeuksia Pajalassa. Tuuliruusu perustuu Pajalan sääaseman mittauksiin vuosilta Havainnot tehtiin kolmen tunnin välein, mittaus tapahtui 1 m korkeudessa, ja tuulen kestoksi määriteltiin keskimäärin 1 minuuttia. Kuva osoittaa tuulen nopeuden frekvenssijakauman. Yli 9 % ajasta tuulen nopeus oli alle 4,5 m/s. Tuulet puhaltavat yleensä suunnassa luode-kaakko. Kuva mallintaa Kolarin alueen tuuliolosuhteita (Ramboll Finland Oy 211). Malli perustuu Ilmatieteen laitoksen Muonion, Kittilän ja Sodankylän sääasemien kokoamiin tietoihin vuosilta Mallista näkyy, että Kolarin alueella tuuli puhaltaa enimmäkseen etelästä. Keskimääräinen tuulennopeus on 2,1 m/s ja yli 9 % ajasta tuulen nopeus pysyy alle 3,8 m/s. Uuden Hannukaisen sääaseman mittaama tuulensuunta oli pääasiassa etelä-kaakko (Kuva 1-4-9). Tämä viittaa hieman erilaisiin vallitseviin tuulensuuntiin verrattaessa Kolarin ja Pajalan tuulimittaustuloksiin. Yli puolet tunneittain mitatuista tuulennopeuksista olivat alle 1 m/s ja yli 8 % alle 2 m/s. Verrattaessa Pajalan ja Kolarin tuloksiin, tuulennopeudet Hannukaisen sääasemalta vaikuttavat yleisesti alemmilta ja tuulensuunnat vaikuttavat rajoittuvan kapealle alueelle eteläkaakkoissuunnan ympärille. Keskimääräinen vuosittainen lämpötila Pajalassa 2, 1,5 1,,5, -,5 C -1, -1,5-2, -2,5-3, -3,5 Vuosi Kuva Vuosittainen keskimääräinen lämpötila Pajalassa vuosina o C Keskiarv o Min Kuukausittaiset lämpötilat Pajalassa 25 Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Kuukausi Kuva Kuukausittaiset lämpötilakeskiarvot ja minimi-maksimilämpötilat Pajalassa
12 Kuva Vallitsevat tuulensuunnat ja nopeudet Pajalassa vuosina Tuulen nopeuden frekvenssijakauma 54,6 5 4 % 3 22,3 2 14,2 1 7,1 1,4,3,, Tuulen nopeus (luokka, m/s) Kuva Tuulen nopeuden frekvenssijakauma Pajalassa. 141
13 Kuva Tuulen suunta ja nopeus Kolarin alueella vuosina 29 ja 21 Ilmatieteen laitoksen Muonion, Kittilän ja Sodankylän sääasemilla tehtyjen mittausten mukaan. Tuulen nopeus [m/s] ja suunta vuonna 212 Hannukaisen sääasema NW NNW N NNE NE WNW 6 4 ENE ws -1 2 ws 1-2 W E ws 2-3 ws 3-4 WSW ESE ws 4-5 SW SE SSW SSE S Kuva Tuulen suunta ja nopeus Hannukaisen sääasemalla (Northland). 142
14 1.5 Ilmanlaatu Yleisesti ottaen ilmanlaatu hankealueella ja sen ympäristössä on hyvä. Tieliikenteen lisäksi Kolarin kunnassa ei ole merkittäviä päästölähteitä. Alueella tehdyn bioindikaattoritutkimuksien perusteella on nähtävissä, että ilmaan kohdistuvat päästöt, joita syntyi 199 päättyneen kaivostoiminnan tuloksena, ovat yhä havaittavissa erityisesti Rautuvaaran alueella. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Ilman suojeluun liittyvän lainsäädännön perustana ovat ympäristönsuojelulaki ja -asetus. Ilmanlaatua koskevat myös seuraavat erityismääräykset: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/211), joka säätää voimaan EU:n ilman laatua ja puhdasta ilmaa koskevan direktiivin 28/5/EY. Ilman laadun ohjearvoista ja rikkipäästöjen tavoitearvoista säädetään valtioneuvoston päätöksellä 48/1996. Valtioneuvoston asetus 164/27 saattaa voimaan EU:n direktiivin 24/17/EY ja säätää arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudesta ilmassa. Ilmanlaatua säätelevät erilaiset ohje-, raja- ja tavoitearvot. Ohjearvot hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien määrittelemiseksi on määritelty valtioneuvoston päätöksellä 48/1996 (Taulukko 1-5-1). Ohjearvot antavat tavoitteet riittävän hyvälle ilmanlaadulle, mutta ne eivät ole sitovia. Niitä sovelletaan maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Lyhyt- ja pitkäaikaisaltistuksen aiheuttamien terveyshaittojen ehkäiseminen on ollut lähtökohtana määriteltäessä hengitettävien hiukkasten raja-arvoja valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksella (711/21) (Taulukko 1-5-2). Alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, hengitettävien hiukkasten ja lyijyn pitoisuudet ulkoilmassa eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Raja-arvot ovat sitovia eikä niiden ylityksiä sallita. Jos ylitys tapahtuu, kunnan tai ympäristöviranomaisen on ryhdyttävä ilmansuojelulaissa määriteltyihin toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi ja ylitysten estämiseksi. Toimenpiteisiin voi liittyä mm. liikenteen säännöstelyä ja päästöjen rajoittamista. Ohje- ja raja-arvoja ei sovelleta työpaikoilla eikä tehdasalueilla. Valtioneuvoston asetus (164/27) määrittelee tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille, elohopealle ja polyaromaattisille hiilivety-yhdisteille (PAH-yhdisteille). Nämä tavoitearvot on saavutettava vuoden 212 loppuun mennessä. Taulukko 3 osoittaa tavoitearvot hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuosittaisille keskimääräisille arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksille sekä niiden niin kutsutut alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmän arviointikynnyksen ylittyessä seuranta-alueella on tehtävä riittävä määrä jatkuvia mittauksia. Kun on kyse alemmista pitoisuuksista, suuntaa-antavat mittaukset ovat riittäviä. Tarvittaessa niitä on täydennettävä leviämismallilaskelmilla. Alemman arviointikynnyksen alittuessa ei mittauksia tarvitse tehdä välttämättä ollenkaan. Ilman laatua tulee kuitenkin arvioida muilla keinoilla, esimerkiksi leviämislaskelmilla. Taulukko Ulkoilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskeva ohjearvo. Epäpuhtaus Ohjearvo (µg/m³) Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo Taulukko Terveysvaarojen ehkäisemiseksi säädetyt raja-arvot hengitettäville hiukkasille ja lyijylle. Epäpuhtaus Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (µg/m³) 24 tuntia 5 35 vuosi 4 - Lyijy (Pb) vuosi,5 - Sallittujen ylitysten määrä vuodessa (vertailujakso) Taulukko Arseenin (As), kadmiumin (Cd) ja Nikkelin (Ni) tavoitearvot sekä arviointikynnykset pitoisuuksien vuosikeskiarvoille. Aine Keskiarvon laskenta-aika Tavoitearvo (ng/m³) Alempi arviointikynnys (ng/m³) As vuosi 6 2,4 3,6 Cd vuosi Ni vuosi Ylempi arviointikynnys (ng/m³) 143
15 Nykytilaselvitykset ja niiden lähdemateriaali Hankealueella ja sen läheisyydessä on tehty seuraavia ilmanlaatuun ja ilmalaskeumaan kohdistuvia nykytilatutkimuksia: Pajalan ja Kolarin rautamalmihankkeet ilman laadun ja ilmaston nykytilatutkimus (Pöyry Environment Oy 28a) (Liite 5) Hengitettävien hiukkasten sekä arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kolarin kaivosalueiden ympäristössä jaksolla toukokuu-heinäkuu 21 (Ilmatieteen laitos 21) (Liite 6). Pajalan ja Kolarin rautamalmihankkeet ilmalaskeuman nykytilaselvitys, humus- ja sammalnäytteet (Pöyry Environment Oy 28b) (Liite 8) Hannukaisen jäkäläkartoitus ja kangasrouskun alkuainepitoisuudet (Lapin Vesitutkimus Oy 211) (Liite 7). Tarkastelualueen rajaus Nykytilaselvitys kohdistuu ensisijaisesti ilman laatuun ja ilmalaskeumaan hankealueella ja sen läheisyydessä. Tekstissä kuvataan ilman laatua myös laajemmin Lapin ja Kolarin kunnan alueilla Ilmanlaatu Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt Kolarissa ovat suhteellisen pieniä. Maantieliikenteen ohella paikkakunnalla ei juuri ole muita merkittäviä päästölähteitä eikä liiketoimintaa, joka vaatisi ympäristölupaa ilmaan kohdistuvien päästöjen takia. Kolarin tieliikenteen ilmaan kohdistuvien päästöjen osuus koko Lapin tieliikennepäästöistä on 4 % ja osuus koko Suomen vastaavista päästöistä on,1 %. Taulukko kuvaa tieliikenteen ilmaan kohdistuvia päästöjä Kolarissa, koko Lapissa ja koko Suomessa (Pöyry Environment Oy 28a). Kolarissa ei ole ilman laatua mittaavaa asemaa. Hankealuetta lähinnä oleva pysyvä ilmanlaadun tarkkailuasema on Pallaksella oleva Suomen Ilmatieteen laitoksen asema. Tarkkailuaseman lähistössä ei ole merkittäviä paikallisia tai alueellisia päästölähteitä. Vuosien mittaukset osoittavat, että ilmanlaatu Pallaksella on hyvä. Keskimääräiset rikkioksidi-, typpioksidi- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat matalia. Lapissa ilman laatu on yleensä hyvä. Keskimääräiset ilman rikkioksidi- ja typpioksidipitoisuudet ovat alhaisia. Keskimääräinen rikkipitoisuus on koko Lapissa 1 5 µg/m 3. Vuosittainen hapan laskeuma on puolet eteläisen Suomen laskeumasta. Monien ilmansaasteiden pitoisuudet Lapissa ovat matalampia verrattuna maan eteläosaan, missä asukastiheys on suurempi kuin Lapissa Hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittaukset Osana ilmanlaadun nykytilaselvitystä Ilmatieteen laitos mittasi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vanhan kaivostoiminnan alueilla Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Hiukkasten aerodynaaminen halkaisija oli alle 1 mikrometriä eli kyse oli ns. PM1 hiukkasista väliseksi ajaksi sekä Hannukaiseen että Rautuvaaraan perustettiin kumpaankin yksi mittauspiste (Kuva 1-5-1, Kuva 1-5-2). Hengitettävien hiukkasten (PM1) näytteistä analysoitiin myös arseenin ja metallien pitoisuuksia (Ilmatieteenlaitos 21). Tutkimusraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 6). Mittaustulokset osoittavat, että hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiohjearvo (Taulukko 1-5-1) 7 µg/ m³ ei ylittynyt mittausjaksolla kummassakaan mittauspisteessä (Kuva 1-5-3). Saadut arvot ylittivät kuitenkin Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tausta-aseman Suomessa hyvin puhdasta ilman laatua osoittavat arvot (Kuva 1-5-3). Ensisijaisia syitä siihen, että Hannukaisen mittausasemalla ei saatu käytetyn luokituksen hyvin puhdas osoittamia arvoja, olivat asuinrakennusten ja saunojen lämmittäminen sekä liikenne. Rautuvaaran mittauspisteen hiukkaspitoisuuteen vaikuttivat liikenne ja pöly, jota mahdollisesti tulee jonkin verran vanhalta rikastushiekkaalueelta etenkin voimakkaiden tuulien aikana. Korkeimmat yksittäiset tuntipitoisuudet aiheutuivat todennäköisesti kuitenkin Rautuvaarassa toimivan kiviainesta tuottavan yrityksen murskeen kuljetuksesta. 1 1 On huomattava, että kesällä 21 oli keskimääräistä sateisempaa pohjoisessa Suomessa. Siksi myös mittausajan pölypitoisuudet ovat saattaneet olla keskimääräistä matalampia. Taulukko Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt (tonnia vuodessa) Kolarissa, Lapissa ja koko Suomessa vuonna 26 (Pöyry Environment Oy 28a). Rikkidioksidi Typpioksidit Hiukkaset Hiilidioksidi SO 2 (t/a) NO x (t/a) (t/a) CO 2 (t/a) Kolari, tieliikenne < Lappi, ympäristölupaa vaativat tuotantolaitokset Lappi, tieliikenne Lappi, yhteensä Suomi Päästöt 27 2 kasvihuonekaasupäästöt, tonnia CO 2 -ekvivalentti 144
16 Hannukaisen rautakaivos - Ilmanlaadun mittauspisteet The Hannukainen Mine Project - Air quality measuring points Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 TMF 1A 1A, 1B, 1C - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, 1C - Alt4 VE4 -alue Alt4 area Kuljetushihna - VE4 Conveyor belt - Alt4 Purkuputki Muonionjokeen - VE4 Disharge pipeline to Muonio River - Alt4 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, 1C Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, 1C Aita VE 1A Fence Alt 1A Aita VE 1B, 1C Fence Alt 1B, 1C 75 Aita VE 4 Fence Alt 4 1A Hannukainen 5 km 1B 1B Rautuvaara 5 km TMF 1B/4 4 1C A, 1B, 1C 1C 5 km 5 km 4 4 TMF 1C,5 1 2 km 337 Kuva Hannukaisen ja Rautuvaaran mittauspisteiden sijainti (Ilmatieteen laitos 21). 145
17 Kuva Rautuvaaran ilman laadun mittausasema (Ilmatieteen laitos 21). Korkein vuorokausipitoisuus Hannukaisen mittauspisteessä oli 28 µg/m³ ja Rautuvaarassa 36 µg/m³. Mittausjaksolta laskettu hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksien keskiarvo oli Hannukaisen mittauspisteessä 8,5 µg/m³ ja Rautuvaarassa 7,8 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskeva raja-arvo on 4 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten lyijypitoisuudet olivat hyvin pieniä (Taulukko 1-5-5) ja matalampia kuin raja-arvo, samoin kuin arseenin ja nikkelin pitoisuudet. Hannukaisessa ja Rautuvaarassa mitattuja arseenin ja metallien pitoisuuksia verrattiin vastaaviin pitoisuuksiin Suomen puhtaan ilman tausta-asemilla saatuihin mittaustuloksiin ja ne olivat niiden kanssa samaa suuruusluokkaa (Taulukko 1-5-5). Ilmanlaadun tausta-asemat Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua parillakymmenellä taustamittausasemalla eri puolilla Suomea. Asemat sijaitsevat tausta-alueilla kaukana päästölähteistä, niin että niistä jokainen edustaa alueen puhtaan ilmanlaadun perustasoa. Seurannan avulla saadaan kattava yleiskuva ilmanlaadun perustasosta ja sen muutoksista Suomessa. Hannukaisen hankealuetta lähinnä sijaitseva toimiva taustamittausasema on Pallaksen mittausasema. Pallaksen mittausasema on mukana kahdessa kansainvälisessä seuranta- ja tutkimusohjelmassa, jotka ovat GAW (Global Atmosphere Watch) ja AMAP (Arctic Monitoring and Assesment Programme) (Leppänen ym. 2). 146
Soklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotIlmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Humus
Kuva 1-5-3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (vasen kuva) sekä hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (oikea kuva) jaksolta kesä heinäkuu 21 Hannukaisen ja Rautuvaaran
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotRadon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotHengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa
Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus Ilmatieteen laitos/ilmanlaadun asiantuntijapalvelut HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN
LisätiedotUraani, mustaliuske ja Talvivaara
Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotSäteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotDRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014
DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
LisätiedotTalvivaaran säteilyturvallisuus
Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?
LisätiedotYMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotRADON Rakennushygienian mittaustekniikka
Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotHannukaisen rautakaivos - Corine maankäyttöluokat The Hannukainen Mine Project - Corine 2006 land cover
Hannukaisen rautakaivos - Corine 26 -maankäyttöluokat The Hannukainen Mine Project - Corine 26 land cover 336 337 338 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedotmaaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotCopyright Pöyry Environment Oy
22 Kuva 11. Vuosittaiset keskimääräiset lämpötilat ja sademäärät Ruotsissa vuosina 1860-2006. Lämpötilavariaatio on annettu keskimääräisten asteiden hajontana ajanjaksolta 1961-1990. Copyright Pöyry Environment
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
LisätiedotENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015
Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotPuolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010
1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotTehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017
LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotRaahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia?
Raahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia? Eero Leppänen vs. ympäristösihteeri 11.04.2018 Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Esityksen rakenne
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo
LisätiedotHannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedot