100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA

Transkriptio

1 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA VUOSIKERTOMUS 2011

2 Sisältö: Toimitusjohtajan katsaus... 3 Hallinto ja organisaatio... 4 Talous... 7 Tuloslaskelma... 8 Tase... 9 Rahoituslaskelma Sähkön siirtotoiminta Kaukolämpötoiminta

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yleistä Kulunut vuosi oli yhtiömme yhdeksäs toimintavuosi ja koko sähkölaitoshistorian sadas. 100-vuotisen sähköistystaipaleen muistoksi laadimme historiateoksen, josta kerromme myöhemmin tämän kertomuksen sivuilla. Jos vuosi 2010 oli sääoloiltaan poikkeuksellinen, niin ei kulunut vuosikaan aivan tavanomainen ollut. Ilmatieteenlaitoksen tilaston mukaan edellisen kerran keskilämpötilaltaan yhtä lämmin vuosi oli vuonna Vuosi 2011 päättyi Etelä- Suomessa varsin myrskyisissä merkeissä. Satoja tuhansia talouksia oli parhaimmillaan ilman sähköä useita vuorokausia. Myrskyjen aiheuttamat haitat herättivät kiivaan keskustelun sähköyhtiöiden varautumisesta myrskyjen varalle. Vaikka Pohjois-Suomi säästyi myrskytuhoilta, niin myös meidän tulee katsoa peiliin ja tarkistaa omat varautumissuunnitelmamme vastaavan varalle. Keskimääräistä lämpimämmästä vuodesta huolimatta yhtiömme liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Vastaavasti säästöä toimintamenoissa saatiin aikaan alhaisten päästöoikeuksien kautta sekä öljykäyttöisten kaukolämpölaitosten käyttötarpeen supistumisen myötä. Kaukolämpö Kaukolämmön myynti omille asiakkaille supistui edelliseen vuoteen nähden n. 13 %. Kaukolämmön kokonaismyynti oli vuoden lopussa n. 153 GWh. Tornion Energia palautti päästökaupparekisteriin päästöoikeuksia yhteensä 3414 CO2-tonnia. Kaukolämmön käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon 25 kpl kokonaismäärän ollessa 440 kpl. Sähkönsiirto Sähkön siirto jakelualueelle supistui n. 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Jakelualueelle siirretty sähköenergian määrä oli vuoden lopussa n. 175 gigawattituntia (GWh). Asiakkaisiin kohdistunut keskeytysaika oli kuluneena vuotena noin 0,8 tuntia. Tornion Energia jatkoi etäluettavien energiamittareiden vaihtoprosessia. Etäluettavien mittalaitteiden määrä oli vuoden lopussa n kpl (n. 60 %). Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vähintään 80% käyttöpaikoista tulee olla etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähköverkkoon liittyneiden käyttöpaikkojen nettolisäys oli 94 kpl kokonaismäärän ollessa kpl. Vuoden 2011 aikana sähkö- ja kaukolämpöinvestointeja suoritettiin yhteensä n.1,8 miljoonan euron arvosta. Taloudellinen tilanne Yhtiömme liikevaihdoksi muodostui n. 10,7 miljoonaa euroa, josta sähkön siirtotoiminnan liikevaihto oli n. 4,0 miljoonaa euroa ja kaukolämmön liikevaihto n. 6,2 miljoonaa euroa. Tornion Energia Oy:n yhdeksäs toimintavuosi oli tuloksen kannalta hyvä. Omistajan asettamat tavoitteet, joissa mm. Tornion Energian sähkön siirtohintojen painotetun keskiarvon tulisi asettua valtakunnallisessa tilastossa halvimpaan neljännekseen ja kaukolämmön osalta energian hinnan halvimpaan viidennekseen, toteutuivat molempien toimintojen osalta. Kiitän kuluneesta vuodesta yhtiömme henkilökuntaa ja hallitusta yhtiömme eteen tehdystä työstä ja niitä yhteistyökumppaneitamme, joiden kanssa olemme vuoden aikana olleet kanssakäymisessä. Timo Koskinen Toimitusjohtaja 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 3

4 HALLINTO JA ORGANISAATIO Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 25 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä vuoden päättyessä oli 47,5 vuotta. Henkilöstöryhmien luottamusmiehet Toimihenkilöt Työntekijät Ylemmät toimihenkilöt Henkilöstön koulutus Reijo Sorvoja Jaana Lamminparras Markku Kuivalainen Työpaikkakokouksia järjestettiin kaksi kertaa vuoden aikana. Ratatyö- ja ensiapukoulutusta järjestettiin verkonrakentamisen parissa työskenteleville henkilöille. Kevään aikana järjestettiin myös yhtiön pilkkimestaruuskilpailut Tornionjoen jäällä. Vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyivät meidän pitkäaikaiset työntekijämme talous- ja hallintopäällikkö Vappu Kivelä, verkostoasentaja Juhani Myllyneva, käyttöteknikko Jukka Simoska sekä huoltoasentaja Erkki Trast. Hallitus johtoryhmän kanssa Karsikossa 4

5 Henkilöstö suoritti TYKY- toimintaan liittyvän ulkoilu- ja kuntoliikuntatapahtuman Sompasen maastossa Vietosella. 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 5

6 HALLITUS JA TARKASTUSTOIMINTA Yhtiöjärjestyksen mukainen hallituksen kokoonpano: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet: Taramaa Markku pj. Stoor Olavi vpj. Meller Kaarina Kristo Helena Nykänen Lauri Näätsaari Erkki Rättyä Kaisa Karhu Arja Häkkinen Martti Palosaari Tuija Lappalainen Mauri Lamminparras Jaana Hallituksen sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Merja Nelimarkka. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 9 kertaa. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy päävastuullinen tilintarkastaja KHT Risto Hyvönen Johtoryhmä Yhtiön johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Timo Koskinen, osastopäälliköt Merja Nelimarkka, Markku Ponkala, Markku Kuivalainen sekä Jori Simola henkilökunnan edustajana. Jäsenyydet ja osakkuudet Tornion Energia Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry Sähköenergialiitto ry Lapin Kauppakamari Kuntien Eläkevakuutuksen jäsenyhteisö Osakkuus Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä sekä Pohjois-Suomen Voima Oy:ssä 6

7 Avoimien ovien päivää vietettiin elokuun lämpimässä säässä 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 7

8 TALOUS Tilikausi oli Tornion Energian yhdeksäs toimintavuosi yhtiömuotoisena. Tornion Energia on kokonaan Tornion kaupungin omistama yhtiö ja kuuluu Tornion kaupungin kuntakonserniin, kotipaikka on Tornio. Keväällä jäi ansaitulle vanhuuseläkkeelle meidän pitkäaikainen talous- ja hallintopäällikkömme Vappu Kivelä. Hänen tilalleen talous- ja hallintopäällikön toimeen valittiin Merja Nelimarkka, joka siirtyi yhtiöömme Katri Antell Oy:n palveluksesta. Tilikauden 2011 liikevaihto oli 10,7 milj. euroa (11,0 milj. euroa vuonna 2010). Liikevaihto pieneni edelliseen vuoteen -2,5 %. Kaukolämpötoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 58,0 % (58,1 %), sähköverkkotoiminnan osuus oli 37,5 % (37,4 %) ja verkonrakentamispalvelujen osuus 4,5 % (4,2 %). Liiketoiminnan kulut olivat 6,51 milj. euroa, jossa vähennystä edellisvuoteen -6,9 %. Toimintakulujen suurin erä oli aineiden ja tarvikkeiden hankintakulut 4,93 milj. euroa, josta lämmön ja öljyn hankintamenot olivat yhteensä 3,84 milj. euroa. Kokonaishenkilöstömenot olivat 1,49 milj. euroa (1,44 milj. euroa), josta investointien osuus oli 0,34 milj. euroa. Muut liiketoimintamenot olivat 0,73 milj. euroa (0,69 milj. euroa) eli kasvua edellisvuodesta 5,8 %. Liikevoitto oli 1,58 milj. euroa (1,50 milj. euroa) eli 14,7 % liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja 1,0 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 27,2 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 29,7 % ja oman pääoman tuotto 18,1 %. Uusista sähkö- ja kaukolämpöliittymistä tuloja kertyi yhteensä euroa, josta sähköliittymismaksuja euroa ja kaukolämmön liittymismaksuja euroa. Yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 1,8 milj. euroa. Verkkoliiketoiminnan sähkönjakeluverkoston uudis- ja perusparannuksiin käytettiin 0,77 milj. euroa, kaukokäyttöjärjestelmän uudistamiseen 0,02 milj. euroa, etäluentamittareiden asentamiseen 0,36 milj. euroa ja kaukolämpöinvestointeihin 0,57 milj. euroa. Vuonna 2011 aloitettujen keskeneräisten töiden määrä oli vuoden lopussa 0,11 milj. euroa. 8

9 Liikevaihto (1000 ) Käyttökate (1000 ) Talouden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Liikevaihto (1000 ) Liikevaihto/henkilö (1000 ) Liikevoitto (1000 ) Liikevoitto/henkilö (1000 ) Käyttökate (1000 ) Tilikauden tulos (1000 ) Käyttökate (%) 32,70% 30,4 36,1 Korolliset velat (1000 ) Investoinnit (1000 ) Investoinnit liikevaihdosta (%) 17,00% 11,6 57,6 Oman pääoman tuotto % 18,1 18,2 21,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 7,3 7 7,5 Omavaraisuusaste % 29,7 26,8 24,1 Taseen loppusumma (1000 ) Asiakkaita (sähkönsiirto) Asiakkaita (kaukolämpö) Henkilöstöä VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 9

10 T U L O S L A S K E L M A LIIKEVAIHTO , ,85 Liiketoiminnan muut tuotot , ,49 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,11 Varastojen muutos , ,42 Ulkopuoliset palvelut , , , ,13 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,99 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , , , ,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,72 Liiketoiminnan muut kulut , ,94 LIIKEVOITTO , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitus- ja korkotuotot Muilta , ,73 Korko-ja muut rahoituskulut Saman konsernin yhteisöille , ,00 Muille , , , ,98 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,52 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,98 Tuloverot , ,29 TILIKAUDEN VOITTO , ,25 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

11 T A S E VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Päästöoikeudet , ,24 Liikearvo 0, ,32 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,56 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,39 Verkostot , ,14 Koneet ja kalusto , ,04 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,43 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,43 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset , ,44 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,31 Saamiset saman konsernin yhteisöiltä 5 749, ,06 Lainasaamiset , ,98 Muut saamiset 260,00 Siirtosaamiset , , , ,69 Rahat ja pankkisaamiset , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,95 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto , ,57 Osingonjako , ,00 Tilikauden voitto , , , ,82 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,75 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalaina , ,00 Lainat rahalaitoksilta , ,00 Liittymismaksut , , , ,26 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta , ,00 Saadut ennakot Ostovelat , ,41 Velat saman konsernin yhteisöille , ,83 Muut velat , ,36 Siirtovelat , , , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 11

12 SÄHKÖN SIIRTOTOIMINTA Yleistä Sähköverkkoyksikkö tarjoaa asiakkaille siirto- ja verkkopalveluita yhtiön toimialueella kehittämällä sähköverkkoa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot Etelä-Suomessa keskusteluttivat ihmisiä loppuvuotena. Vaikka meidän jakelualue säästyikin myrskyiltä ja niiden aiheuttamilta tuhoilta, olisi tilanne ollut meilläkin erittäin vaikea. Pitää muistaa, että Lapissa myrskyjen lisäksi myös tykkylumi aiheuttaa ongelmia, vaikka se täällä rannikkoalueella on lähivuosina ollut vähäistä. Ammattitaitoisten metsurien, työkoneiden ja lisäapuun tarvittavien verkostoasentajien saanti tuhoalueelle olisi ollut ongelmallista. Varautumissuunnitelmia näiltä osin tulee tarkistaa ja tarvittaessa tehdä sopimuksia metsäkoneurakoitsijoiden sekä metsureiden kanssa mahdollisen kriisin varalle. Meidän jakeluverkoston pienjännitejohdoista n. 70 % ja keskijännitejohdoista n. 40 % on maakaapeloitu. Avojohtoverkoston piirissä on silti lähes käyttöpaikkaa, joiden sähkönsaanti tulee turvata myös ongelmatilateiden aikana. Kaapelointiasteen kehitystä kuvaa se, että kahdessa kymmenessä vuodessa pienjänniteilmajohtojen määrä on supistunut n. 30 %. Kuluneena vuotena jakelualueelle siirretyn sähkön määrä oli 175,0 (192,5) gigawattituntia. Laskua edellisvuodesta oli n. 9 %. Uusia käyttöpaikkoja liitettiin sähkö-verkkoon 94 kappaletta kokonaismäärän ollessa kpl. Suurin yhden tunnin huipputeho oli 40,3 megawattia. Sähköverkko-liiketoiminnan liikevaihto oli n. 4,0 M. SÄHKÖVERKON RAKENTAMINEN Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Rakentaminen kohdistui pääasiassa nykyisen verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen. Tornion Energia jatkoi etäluettavien energiamittareiden vaihtoprosessia. Etäluettavien mittalaitteiden määrä oli vuoden lopussa 6429 kpl (n. 60 %). Uusia muuntamoita rakennettiin 3 kpl, joista kaksi puistomuuntamoa. Pylväsmuuntamoita saneerattiin 3 kpl ja Kirkkoputaanjoen ylittävä 20 kv:n ilmajohto korvattiin Kromitien siltaan rakennetulla kaapeloinnilla. 12

13 Sähkön hankinta (GWh) Kulutusjakauma % 4 % 13 % % 44 % % ,5 175 Asuinkiinteistöt Yksityinen Maatalous Palvelu Julkinen Teollisuus Rakennustoiminta 0 % SÄHKÖVERKON KÄYTTÖ JA HUOLTO Keskijänniteverkon keskeytyksiä oli 42 kpl, joista suunniteltuja työkeskeytyksiä oli 18 ja vikakeskeytyksiä 24. Vikakeskeytyksistä 17 kpl kohdistui ilmajohtoverkkoon, 3 kpl maakaapeliverkkoon, ja 4 kpl jakelumuuntajiin. Ilmajohdon aiheuttamista keskeytyksistä puolet oli eläimen aiheuttamia, joista suurin osa oli joutsenien törmäyksiä ilmajohtoihin. Aikajälleenkytkentöjä oli 2 kpl ja pikajälleenkytkentöjä 4 kpl. 110 kv:n verkostossa oli yksi alle minuutin keskeytys. Sähköverkon tarkastusta ja huoltotoimintaa tehtiin omana työnä 0,4 kv ja 20 kv:n verkostojen osalta. 110 kv:n tarkastus- ja kunnossapitotyöt hankittiin ostopalveluna Eltel Networks Oy:ltä. Vikojen ennaltaehkäisemiseksi jatkettiin johtokatujen raivaustoimintaa. Verkoston varmennus ja määräaikaistarkastus tehtiin Inspectan toimesta Verkostomäärät Kj-verkko kv ilmajohdot km 20 kv maakaapeli km 20 kv pylväät kpl Pylväserottimet kpl Pylväsmuuntamo km Satelliittimuuntamo 1 2 km Puistomuuntamo Km Kiinteistömuuntamo kpl Yhteensä kpl Pj-verkko 0,4 kv ilmajohdot (Am-ka) km 0,4 kv maakaapeli km pj-pylväät kpl jakokaapit Kpl 110 kv-verkko Sähköasemat 2 2 kpl Päämuuntajat 3 3 kpl 110 kv-ilmajohto 21,3 21,3 km 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 13

14 Jakeluverkon keskeytykset % 50 % 4 % 8 % Vikakeskeytykset Suunnitellut keskeytykset AJK:n selvittämät viat PJK:n selvittämät viat Keskeytyksien aiheuttajat kpl 10 kpl 25 kpl 2 kpl 6 kpl 4 kpl Ulkopuolisten henkilöiden toiminta Rakenneviat Lumi ja jää Tuuli ja myrsky Eläinten ja lintujen aiheuttamat Muut? Betoniauton ylös jäänyt purkuputki aiheutti vakavan vaaratilanteen sekä yli 7 tunnin keskeytyksen sähkönjakeluun Raumolla. 14

15 KAUKOLÄMPÖTOIMINTA Yleistä Kulunut vuosi oli kaukolämpötoiminnan 32. Kaukolämpöosaston tehtävänä on lämmön tuotanto ja hankinta, sekä lämmön myynti asiakkaille. Kaukolämpöosaston päällikkönä toimii Markku Kuivalainen. Tornion Energian kaukolämpöasiakkaista pääosa muodostuu kerros- ja rivitaloasiakkaista. Kaukolämpöä lämmitys-energiana käyttävää rakennustilavuutta toimintavuoden lopussa oli n. 2,6 miljoonaa rakennuskuutiometriä. Tornion Energia Oy tiettävästi ainoana toimijana Suomessa myy kaukolämpöä valtakunnan rajan ulkopuolelle. Tornion ja Haaparannan välinen kaukolämpöyhteistyö alkoi vuonna Kaukolämmön käyttöpaikkoja liitettiin verkkoon 25 kpl kokonaismäärän ollessa 440 kpl. Kaukolämmön myynti omille asiakkaille laski edelliseen vuoteen nähden n. 13 %. Kaukolämpöä myytiin omille asiakkaille n. 100 GWh ja Haparanda Värmeverk Ab:lle n. 52 GWh. Lämmöntuotanto Tornio Energia Oy hankkii pääosan lämpöenergiastaan Tornion Voima Oy:n omistamilta lämpölaitoksilta Röyttässä ja Pirkkiössä. Tornion alueen käyttämästä kaukolämmöstä tuotettiin n. 93 % turve- ja biopohjaisella polttoaineella. Omat öljylämpölaitokset, joiden yhteisteho on 45 MW, toimivat huippu- ja varalaitoksina. Omassa lämmöntuotannossa käytettiin raskas polttoöljyä ECO 180 Oy Teboil Ab:n toimittamana. Öljyä käytettiin kuluneena vuotena 1100 tonnia, jonka energiasisältö oli n. 12,5 GWh. Tornion Energia palautti päästö-kaupparekisteriin päästöoikeuksia yhteensä 3414 CO2-tonnia. Tornion kaukolämmön yhden tunnin huipputeho kuluneena vuotena oli 37,7 MW tilaustehon ollessa 62,5 MW. 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 15

16 Kaukolämpöön liitetty rakennustilavuus (1000 m 3 ) Lämmön tuotanto (GWh) Kaukolämmön tilausteho (MW) 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,

17 Otteita historiankirjasta KUN TORNIO PÄÄSTETTIIN PAHASTA PIMEÄN PELOSTA Kirja on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme Sähkölaitoksen perustamispäätös Kaupunkien sähköistämisen läpimurto tapahtui 1910-luvulla. Vuonna 1910 Suomen suurimmissakin kaupungeissa vain harvoihin asuntoihin tuli sähkövirta, mutta vuonna 1920 valtaosa asunnoista oli sähköistetty. Vuonna :ssa suomalaisessa kaupungissa toimi yksityinen sähkölaitos. Kunnalliset sähköyhtiöt Tampereella ja Oulussa tulivat malleiksi muille Suomen kaupungeille. Syksyyn 1914 mennessä jokaisessa Suomen 38 kaupungissa toimi ainakin yksi sähkölaitos, joista 24:lla oli kunnallinen verkosto. Tornion kaupungin valtuusto päätti kokouksessaan perustaa sähkölaitoksen, joka toteutuessaan oli lapinläänin ensimmäinen. Sähkölaitoksen johtajaksi nimettiin Ivar Bäckström. Vuonna 1914 melkein jokaisessa talossa Torniossa oli sähkövalo, joten sähkö yleistyi siellä todella nopeasti. Asukkaita Torniossa oli vuonna 1913 kirjoilla Sähköä rajayhteistyönä allekirjoitettiin sähkönsiirtosopimus Ruotsin Ylitorniolla sijaitsevan Ekfors Voimayhtiön kanssa. Sähköä ostettiin aluksi n kilowattituntia 50 kilowatin teholla. Sähkön osto Ekfors yhtiöltä aiheutti suuria muutoksia sähkölaitoksen toimintaan. Sähkön siirtoa varten vedettiin korkeajännitejohto Haaparannalta lahden poikki Tornion puolelle sekä edelleen sähkölaitoksen konehuoneelle. Laitoksen katolle rakennettiin torni korkeajännitejohtoja varten. Myös Haaparannan kunta, jonne sähkölaitos oli perustettu vuonna 1916, osti sähkönsä Ekforsilta. Sen vuoksi sähkölinja piti enää vetää Haaparannalta Tornioon. Koska jännite muuttui 220 volttiin, jouduttiin kaikki kaupungin lamput uusimaan. Laitokselle piti hankkia myös uusi vaihtovoimageneraattori. Sähkölaitosala selvisi Suomessa vuosien lamasta suhteellisen hyvin, vaikka vuonna 1933 koettiin vesipulakin. Ruotsista tuotiin vuosina Suomeen 27 prosenttia sähkötarvikkeista. Yhdessä Saksan kanssa Ruotsi dominoi Suomen markkinoita sähkötarvikkeiden tuonnissa. 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 17

18 Korkeajännitejohdon rakentaminen Isohaarasta Tornioon Pohjoiseen vetäytyvät saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat lokakuussa 1944, jolloin ainoa rautatie- ja maatieyhteys Kemijoen yli katkesi. Helmikuussa 1945 Pohjolan Voima esitti Rautatiehallitukselle, että yhtiö rakentaisi tuhottujen siltojen kohdalle vesivoimalaitoksen niin, että voimalaitosrakenteille voitaisiin sijoittaa rautatie ja maantie. Vuonna 1948 päätettiin rakentaa yhteistyössä Tornionlaakson Sähkö Oy:n kanssa voimansiirtolinja edellisvuonna valmistuneelta Isohaaran voimalaitokselta Tornioon. Isohaarasta Tornioon oli matkaa noin 19 kilometriä. Kaupunginhallituksen mukaan osallistuminen yhteiseen linjaan oli kaupungille huomattavan suuri ennakkosijoitus, koska kaupunki oli sidottu silloiseen voimanhankintasopimukseensa vuoteen 1953 saakka. Voimansiirtolinjan rakentamista pidettiin kuitenkin tulevaisuuden kannalta niin tärkeänä, että yhteisen linjan rakentamiseen päätettiin ryhtyä jo vuonna luku: Kehitystä säännöstelyn sallimissa rajoissa Vuonna 1948 lopetettu sähkön hintasäännöstely tuli huhtikuun alussa 1951 uudelleen voimaan Suomessa. Sähkönhintojen korotusanomukset oli tuolloin jätettävä sosiaaliministeriön hintaosastolle. Sosiaaliministeriön päätöksellä sähkömaksut vapautettiin vahvistuksen alaisuudesta toukokuun alusta 1954 alkaen. Kuntien ei siis enää tarvinnut ilmoittaa sähkönhintojen muutoksista valtiolle. Kuntien itsemääräämisoikeus sähkönhinnoista nousi takaisin sotaa edeltäneelle tasolle. Tila oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä jo syyskuussa 1954 palattiin säännöstelyyn. Säännöstelystä luovuttiin vasta tammikuun lopulla Vuonna 1954 ongelmaksi sähkön ostoon Ruotsista tuli jälleen valuutansaantiongelmat. Ratkaisuna yritettiin sopia halkokaupoista, viemällä puuta Ruot- 18

19 siin. Haloista saatavilla kruunuilla oli Tornion tarkoitus ostaa sähköä Ruotsista. Suomen Pankille järjestely sopi, mutta loppuvuodesta 1954 kaupunginjohtaja Koponen sai sähkönostoneuvotteluissa kuulla, että haloilla oli Ruotsissa ostokielto. Valuuttaongelma saatiin ratkaistua, kun Suomen Pankki alkuvuodesta 1955 suostui myöntämään kaupungille kruunuja sähkön ostoon. Myöhemmin samana vuonna ostajia kaupungin ylimääräisille haloille alkoi löytyä Ruotsista. Halkoja myytiin muun muassa naapurikunta Haaparannalle. Vuosi 1967: Sähkölaitoksen historian merkittävien ratkaisujen ja kohtalokkaiden tapahtumien vuosi Sähkölaitoksen vuoden 1967 toimintakertomuksessa vuotta kuvataan sanoilla sähkölaitoksen historian merkittävien ratkaisujen ja kohtalokkaiden tapahtumien vuosi. Vuodesta 1942 sähkölaitoksen johtajana toiminut Veikko Tervo joutui tammikuussa liikenneonnettomuuteen, jonka vuoksi hän oli keväällä sairaslomalla. Tämä hankaloitti uuden suunnitellun päämuuntoaseman rakentamisneuvotteluja, joita Tervo oli hoitanut. Tervehdyttyään Tervo joutui vielä loppuvuodesta autokolariin ollessaan virkamatkalla Ruotsissa. Hän menehtyi kolarissa. Johtajan menehtymisen lisäksi näillä sanoilla viitattiin sähkönsiirtosopimuksen tekemiseen Imatran Voima Oy:n kanssa. Sopimuksella sähköä alettiin siirtää sähkölaitoksen omistamaa 110 kv:n johtoa pitkin Isohaarasta Tornioon Outokummun tehtaille Röyttään. Sähköä päätettiin alkaa siirtää 110 kv:n jännitteellä jo keväästä Öljykriisi ravisuttaa sähkölaitosalaa Öljykriisi koetteli Suomea ja koko maailmaa vuoden 1973 lopulla, ja öljyn hinta nousi moninkertaiseksi. Energiakriisi vaikutti sähkölaitosalaan voimakkaasti. Sen vaikutukset näkyivät välittömästi myös Tornion kaupungin sähkölaitoksen toiminnassa. Laitos joutui antamaan sähkön säästämiskehotuksia ja rajoituksia sähkön käytölle. Katuvalaistusta vähennettiin voimakkaasti ja harvaan asutuilla alueilla katuvalaistus sammutettiin lähes kokonaan. Polttoaineiden hintojen kohoaminen vaikutti sähkön hankintahintoihin. Hintojen kohoaminen ja samanaikainen pyrkimys energian kulutuksen vähentämiseen aiheutti sähkölaitosten hankinnan kasvun pysähtymistä tai kääntymistä jopa laskuun. Energiakriisistä huolimatta Tornion sähkölaitos teki useina vuosina voitollisen liiketuloksen. Tornion ja Alatornion sähkölaitokset yhdistyvät Sähkölaitostoimintaa pyrittiin Torniossa kehittämään jatkuvasti. Kuntaliitoksen toteuduttua, tuli mahdolliseksi yhdistää Tornion ja Alatornion sähkölaitosten toiminta. Neuvottelut Alatornion Sähkölaitos Oy:n verkoston ostamisesta saatiin päätökseen vuonna Sopimuksen mukaan verkosto liitettiin vuoden 1976 alusta kaupungin sähkölaitoksen verkostoon ja Alatornion sähkölaitoksen henkilökunta siirtyi Tornion sähkölaitoksen palvelukseen. Verkostokaupan johdosta lisääntyi sähkölaitoksen kuluttajamäärä kuluttajalla. Samalla kasvoi sähkölaitoksen henkilöstöluku. Henkilökuntalisäys oli 13 työntekijää, mikä kohotti sähkölaitoksen työntekijöiden määrän 37 henkeen. 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 19

20 Sähkölaitoksesta energialaitokseksi Vuonna 1980 sähkölaitoksen nimi muutettiin energialaitokseksi. Sähkölaitoksien muuttuminen toiminta-ajatukseltaan energialaitoksiksi merkitsi, että laitos oli valmis huolehtimaan kaikesta toiminta-alueensa keskitetystä energiahuollosta. Torniossa aloitettiin kaukolämpötoiminta vuonna Elokuussa 1993 allekirjoitettiin yhteistyösopimus Haaparannan lämpölaitoksen Haparanda Värmeverk AB:n kanssa lämmön tuotannosta ja toimituksesta yli valtakunnan rajan. Yhteistyön pääperiaatteena oli, että toimintaan käytettiin olemassa olevia lämpökeskuksia kulloinkin edullisimmalla polttoaineella. Yhteinen myyntiyhtiö voimaan tuli uusi sähkömarkkinalaki, jonka tarkoituksena oli sähkön mahdollisimman halpa kuluttajahinta. Sen saavuttamiseksi vapautettiin sähkö vapaaseen kilpailuun ja aloitettiin sähkön jakelutoiminnan kustannuskirjanpidon seuranta. Laissa oli erityisesti kiinnitetty huomiota kunnallisten sähkölaitosten toiminnan kirjanpidon eriyttämiseen muusta kunnan toiminnasta Tornion kaupungin energialaitos, yhdessä muiden Meri-Lapin energiayhtiöiden ja Oulun Energian kanssa, perustivat yhteisen sähkönmyyntiyhtiön. Yhtiön nimeksi tuli Oulun Sähkönmyynti Oy. Sähkönmyyntiliiketoiminta siirrettiin perustettuun yhtiöön. 20

21 Lopuksi Kun sähköntoimitus Torniossa aloitettiin sata vuotta sitten, sähkön tarve kotitalouksissa rajoittui varsin pitkään ainoastaan valaistukseen tai satunnaisesti joidenkin sähkölaitteiden käyttöön. Nykyisin sähkö on itsestäänselvyys kaikille, lähes jokaista kesämökkiä myöten. Koko yhteiskunta on riippuvainen sähköstä. Siksi me sähköyhtiöissä panostamme yhä enenevässä määrin sähköverkon toimintavarmuuteen monin eri tavoin. Tornion Energiassa käyttövarmuuden lisäämisen eteen on tehty viime vuosina paljon: Toinen sähköasema rakennettiin vuonna 2002 Pirkkiön alueelle tarkoituksena turvata sähkönsaanti mahdollisissa Luotomäen sähköaseman häiriötilanteissa Luotomäen sähköaseman saneeraus vuonna 2009 Meneillään on 110 kilovoltin johdon uusiminen Isohaaran voimalaitokselta Luotomäelle. Ilmastollisille häiriöille altista ilmajohtoverkkoa uusitaan ja mahdollisuuksien mukaan kaapeloidaan maan alle Vuosittaiset investoinnit sähköverkkoon ovat noin miljoona euroa vuodessa Käyttökatkosten määrä viimevuosina on ollut keskimäärin 0,5 tuntia asiakasta kohden vuodessa. Energian mittaustekniikassa ollaan siirtymässä uudelle aikakaudelle. Niin sanotut etäluettavat mittalaitteet tallentavat asiakkaiden sähkönkulutuksen tunneittain energiayhtiöiden laskutusjärjestelmiin, joista ne ovat asiakkaiden nähtävissä ja seurattavissa. Tornion Energian alueen sähkönkäyttöpaikoista noin 60 % on etäluennan piirissä. Tavoitteena on, että kaikki sähkönkäyttöpaikat ovat etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Vaikka sähkön siirtohinnat Tornion Energian alueella ovat Suomen halvimpien joukossa (halvimman 20% joukossa), on yhtiön talous vakaalla pohjalla. Yhtiöittämisen seurauksena syntyneitä lainoja lyhennetään vuosittain miljoonan euron edestä. Kokonaisinvestoinnit vuositasolla ovat n. 1,5 M. (15% liikevaihdosta). Aina vuoteen 2003 saakka kaukolämpö tuotettiin pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lämpökuorman lisääntyessä vuonna 2003 lämpöä alettiin ostaa Fortumin Pirkkiöön rakentamasta lämpölaitoksesta, josta lämpöä myydään edelleen myös Haaparannan alueelle. Tornion Energia onkin ainoa kaukolämpöä tuottava laitos Suomessa, joka myy lämpöä ulkomaille. Vuoden 2009 alusta lähtien lämpöä alettiin siirtää Röyttästä Tornion Voima Oy:n lämpövoimalasta. Näin saatiin hajautettua lämmöntuotantoa mahdollisten riskien pienentämiseksi. Lähivuosien tavoitteena on saneerata vanhat öljylaitokset; Juhannussaari ja Tapiolantie. Keskellä Suensaarta sijaitseva Lukiokadun lämpökeskus puretaan pois ja vapautetaan tontti muuhun käyttöön. Mainittakoon, että Tornion kaukolämmön hinta on valtakunnallisessa vertailussa halvimman 10%:n joukossa. Yhtiön menestys syntyy sen henkilöstön myötä ja siitä kunnia henkilöstölle. Meillä on varsin pysyvä henkilökunta. Lähes 65 % henkilöstöstä on ollut Energian tai Tornion kaupungin palveluksessa yli 25 vuotta. 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 21

22 22 KUVIA 100-VUOTISJUHLASTA

23 100 VUOTTA SÄHKÖÄ TORNIOSSA 23

24 Tornion Energia Oy Asemakatu 5, TORNIO 24