Tutkijat huolissaan lasten sokerinkulutuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkijat huolissaan lasten sokerinkulutuksesta"

Transkriptio

1 TEE 2/2006 Tutkijat huolissaan lasten sokerinkulutuksesta Ravinto ja nuoruustyypin diabetes Uutta tietoa ruokasienten hyödyistä ja haitoista Nokkosesta kesäruokaa

2 Tässä numerossa 3 Suomalaisten terveys paranee, mutta ongelmiakin on Pääkirjoitus Jussi Huttunen 4 Ravinnon merkitys nuoruustyypin diabeteksen synnyssä DIPP-ravintotutkimuksessa selvitetään ravinnon merkitystä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä äidin raskaudenajasta lähtien. 5 Uhkaako makeannälkä lasten terveyttä? Pysyvätkö pienten lasten hampaat ehjinä ja paino kurissa, kun makeaa on mahantäydeltä tarjolla? Kansanterveyslaitoksella tutkitaan, miten alle kouluikäisten lasten sokerinkulutus vaikuttaa heidän terveyteensä. Ravinnon merkitystä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä tutkitaan. Kuva: Marketta Ollikainen 7 Voiko ruokasienikin olla myrkyllinen? Metsäsienten käyttö ruokasieninä perustuu enimmäkseen perimätietoon hyvistä ja haitallisista sienistä. Uusimmat havainnot antavat viitteitä siitä, että jotkut aiemmin myrkyttöminä pidetyt sienet saattavat ehkä sittenkin sisältää haitallisia sienimyrkkyjä. Asiaa tutkitaan Joensuun yliopistossa. Kuva: Tapio Niitynperä Terve elämä 2/2006 Terve elämä on Juho Vainion Säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Tapio Niitynperä Kalevankatu 17 A Helsinki Puh: (09) GSM: Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Ruokasienet ehdolla terveystuotteeksi Tutkija Hannu Mäkelä selvittää Joensuun yliopistossa, josko joistain sienilajeista olisi funktionaalisiksi elintarvikkeiksi. Alustavat tulokset ovat lupaavia. 11 Tiedon siruja Terve elämä estää selkävaivoja Kolesterolisuoja kiinni laadusta Suomalaiset parhaita geenitutkijoille Kasvit taistelevat myrkkyjen avulla Huijareita terveyskaupassa Elintarviketurvallisuus pellosta pöytään 13 Ullan palsta Nokkonen elinvoiman lähde Nokkosesta on moneksi. Se on oiva ruoka-, rohto-, tekstiili- ja lannoitekasvi ja entisaikojen tärkeä taikakasvi. Oma nokkosmaa Nokkonen lannoitteena Herkullisia nokkosruokia (Kannen kuva: Tapio Niitynperä) Makeiset ja lasten terveys. Viljelty siitake lupaava terveystuote. Nokkonen, vuoden luonnonyrtti. Kuva: Ulla Lehtonen Kuva: Hannu Mäkelä 2

3 Suomalaisten terveys paranee, mutta ongelmiakin on Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut. Suomalainen mies elää tänään keskimäärin yli 75-vuotiaaksi ja nainen yli 82-vuotiaaksi. Sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Suotuisa kehitys ilmenee myös ihmisten omissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi. Viime vuosisadan ensi vuosikymmeninä terveyden koheneminen johtui infektiotautien, erityisesti tuberkuloosin vähenemisestä luvun jälkeen ongelmiksi nousivat sepelvaltimotauti, syöpä ja tapaturmat. Myös osa uusista ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Sepelvaltimotauti- ja liikennekuolemat ovat vähentyneet, syöpäkuolleisuus pienenee, nivelreuma harvinaistuu ja lasten hammasterveys on jo yksi maailman parhaimmista. Myönteistä yleiskuvaa varjostavat lihavuuden, diabeteksen ja allergioiden lisääntyminen. Suomalaisten pahin terveysuhka on tänään kuitenkin päihteiden käyttö. Alkoholin kulutus kasvaa ja alkoholisairaudet ja -kuolemat yleistyvät. Ongelmia ovat alkoholin kasvava kulutus ja humalahakuinen alkoholikulttuuri. Tulevaisuus ei näytä tätä päivää paremmalta. Lapset ja nuoret ovat vähintään yhtä humalahakuisia kuin vanhempansa. Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntymässä, jos mittarina käytetään näistä syistä eläkkeelle siirtyvien lukumäärää ja ihmisten omia tuntoja. Kehityksen syitä ei tunneta, mutta tärkeitä tekijöitä ovat syrjäytyminen, työelämän kasvavat vaatimukset ja perheinstituution rapautuminen. Taustalla on yhteiskunnan murros, nopea siirtyminen maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ja uudelleen kiihtynyt maan sisäinen muuttoliike. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut, sillä itsemurhien määrä on 15 vuodessa vähentynyt kolmanneksella. Terveys jakautuu väestössä epätasaisesti. Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Tulotasoon ja koulutukseen perustuvat terveyserot näyttävät olevan Länsi-Euroopan suurimpia, elleivät peräti suurimmat. Erot eivät ole supistuneet, vaikka niiden pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. Lähivuosien suuri haaste on väestön ikärakenteen muutos. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosentilla muutamassa vuosikymmenessä. Vaikka uuden vuosituhannen seniorikansalaiset näyttävät olevan terveempiä kuin ikätoverinsa ja 1960-luvuilla, lisää ikärakenteen muutos resurssitarvetta ja pakottaa ajattelemaan palvelujärjestelmän toimintaperiaatteet uudelleen. Työikäisiä ihmisiä on aikaisempaa vähemmän ja siksi lähivuosina terveydenhuoltoon kehittyy vaikea työvoimapula. On perusteltua uskoa, että suomalaisten terveyden myönteinen kehityssuunta jatkuu ainakin lähivuosina. Tämä edellyttää kuitenkin terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista ja uusia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Terveydenhuoltoon tarvitaan välttämättä lisää rahaa. Ilman lisärahaa ei vanhenevan kansakunnan terveydestä ja toimintakyvystä pystytä huolehtimaan. Jussi Huttunen Ikääntyvä väestö, haaste terveydenhuollolle. Kuva: Marketta Ollikainen Jussi Huttunen professori Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Kuva: Antero Aaltonen 3

4 Ravinnon merkitys nuoruustyypin diabeteksen synnyssä Kansanterveyslaitoksella meneillään oleva DIPP-ravintotutkimus on laaja monikeskinen seurantatutkimus, jossa selvitetään ravinnon merkitystä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä. Juho Vainion Säätiö tukee DIPP-ravintotutkimusta apurahoin. Nuoruustyypin diabetes eli tyypin 1 diabetes alkoi yleistyä Suomessa ja lähes kaikissa länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen. Taudin ilmaantuvuus kasvaa edelleen. Ympäristötekijöillä tiedetään olevan keskeinen merkitys taudin synnyssä, ja näiden tekijöiden tunnistaminen olisi tärkeää ilmaantuvuuden nousun katkaisemiseksi. Eräiden ravinnon tekijöiden kuten rintamaidon ja D-vitamiinin on epäilty suojaavan nuoruustyypin diabetekselta ja ylipainon lisäävän diabeteksen riskiä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa yksittäisten ravintotekijöiden merkityksestä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä. Kansanterveyslaitoksen tutkijat selvittävät ravinnon merkitystä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä. Kuvassa artikkelin kirjoittajista Carina Kronberg-Kippilä (vas.), Suvi Virtanen ja Ulla Uusitalo. Maijaliisa Erkkolan kuva on julkaistu seuraavalla sivulla. Kuva: Marketta Ollikainen DIPP ravintotutkimus etsii äitien ja lasten ravitsemuksen yhteyksiä diabeteksen kehittymiseen Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -hankkeen (DIPP-tutkimus) ravintotutkimuksessa selvitetään äidin raskauden ja imetyksen aikaista ja lapsen eri ikävaiheiden ravitsemusta sekä ravitsemuksen yhteyksiä diabeteksen ja sen esiasteen kehittymiseen. Diabeteksen esiasteen mittareina käytetään diabetesspesifejä vasta-aineita, joiden esiintymiseen liittyy lisääntynyt diabetesriski. Ravintotutkimukseen kutsutaan lisääntyneen perinnöllisen diabetesvaaran omaavat vastasyntyneet Oulun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden alueilta. Lapsia seurataan 3 kk 1 vuoden välein esidiabeteksen, kasvun, virusinfektioiden ja ravinnon mittaamiseksi. Kullekin käynnille perheet täyttävät lapsen syömistä ruuista ja juomista ruokapäiväkirjan kolmen päivän ajalta. Äitien ravitsemusta tutkitaan kehittämällämme ruoankäytön frekvenssimenetelmällä. Tutkimushoitajat käyvät päiväkirjan ja lomakkeet läpi yhdessä perheen kanssa. Odottavien äitien ruokavaliossa huomio rasvan laatuun ja D-vitamiinivalmisteiden talvikautiseen käyttöön Tutkimus on tuottanut tärkeää tietoa raskaudenaikaisesta ja varhaislapsuuden ravitsemuksesta. Tutkittujen äitien ruokavalinnat osoittautuivat suhteellisen terveellisiksi: 76 prosenttia söi päivittäin ruisleipää, 65 prosenttia käytti leivällä pehmeitä levitteitä, 88 prosenttia ilmoitti käyttävänsä vihanneksia ja 76 prosenttia hedelmiä tai marjoja päivittäin. Vanhemmat ja koulutetummat odottavat äidit söivät muita useammin vihanneksia, hedelmiä ja kalaa. Rasvan, hiilihydraatin ja proteiinin osuudet ruokavaliossa ja ravintokuidun saanti olivat keskimäärin lähellä suositeltua tasoa. Tyydyttyneen rasvan saanti oli selvästi suositeltua suurempaa ja vastaavasti monityydyttymättömien rasvojen saanti niukahkoa. Enemmistö äideistä (85 %) käytti ainakin yhtä ravintoainelisää raskauden aikana. Valmisteiden saanti ruokavaliosta painottui osittain ravintoaineisiin, joiden saanti jo ruokavaliosta oli riittävää. A-vitamiinia sisältäviä valmisteita käytettiin, vaikka niitä ei suositella käytettäväksi raskauden aikana. Tutkituista ravintoaineista vain D-vitamiinin saanti jäi alle Suomessa suositellun tason. Vain 40 prosenttia äideistä oli käyttänyt D-vitamiinivalmisteita. 4

5 Imetystavoitteisiin vielä matkaa Vauvoille alettiin antaa äidinmaidonkorvikkeita keskimäärin 1,5 kuukauden iässä. Viidesosa lapsista sai neljän kuukauden ikään saakka ainoastaan rintamaitoa. Imetyksen kokonaiskesto oli keskimäärin kuusi kuukautta. Ensimmäisen kerran vauvat saivat lisäruokaa, useimmiten peruna- tai porkkanasosetta, keskimäärin 3,5 kuukauden iässä. Hedelmiä ja marjoja annettiin ensimmäisen kerran noin neljän kuukauden ikäisille. Kaalia, viljavalmisteita ja lihaa lapsille alettiin antaa noin viiden kuukauden iässä. Kala lisättiin ruokavalioon keskimäärin seitsemän kuukauden, kananmuna 9,5 kuukauden ja tavanomaiset lehmänmaitovalmisteet 10 kuukauden iässä. Ruoka-aineiden varhaisimpia aloitusikäsuosituksia noudatettiin kohtuullisen hyvin ensimmäistä lisäruokaa ja maitovalmisteita lukuun ottamatta. Nykyisin suositellaan yksinomaista imetystä kuuden kuukauden ikään saakka ja ensimmäisen lisäruoan aloittamista lapsen kasvun ja äidinmaidon riittävyyden mukaan viimeistään kuuden kuukauden iästä alkaen. Suositeltavia ensimmäisiä lisäruokia ovat peruna-, porkkana-, hedelmä- ja marjasoseet. Perheiden sosiodemografiset erot heijastuivat vahvasti imeväisruokintaan; yli 30-vuotiaan, hyvin koulutetun ja tupakoimattoman äidin tyttövauvalla oli suurin todennäköisyys tulla ruokituksi suositusten mukaisesti imeväisiässä. Olemme tutkineet DIPP-ravintotutkimuksessa imeväisruokinnan yhteyksiä esidiabeteksen kehittymiseen. Lisäruokinnan varhainen aloittaminen näyttää aineistossamme hiukan lisäävän esidiabeteksen riskiä. On hyvä muistaa, että tutkimustulosten luotettavuus täytyy aina vahvistaa useissa tutkimuksissa ennen kuin niitä voidaan soveltaa käytäntöön. Parhaillaan tutkimme raskaudenaikaisen ravitsemuksen mahdollisia yhteyksiä esidiabeteksen ilmaantumiseen lapsella. Ainutlaatuinen, monitieteinen seurantatutkimus Tuloksia DIPP-ravintotutkimuksen kaltaisista pitkistä seurantatutkimuksista, joissa lapsen ravitsemusta olisi mitattu toistetusti eri ikävaiheissa ja joissa selvitetään tyypin 1 diabeteksen ja sen esiasteen kehittymistä, ei ole olemassa. Uskomme, että tuloksemme tulevat viemään tämän alueen tutkimusta aimo harppauksen eteenpäin ja toivottavasti tulevaisuudessa mahdollistamaan diabeteksen ehkäisyn. Erityisen arvokasta DIPP-tutkimuksessa on se, että siinä tutkitaan samanaikaisesti useita eri ympäristötekijöitä, ravinnon lisäksi muun muassa virusinfektioita. Tämä usean eri tieteenalan yhteistyö tekee mahdolliseksi eri tekijöiden mahdollisten yhteisvaikutusten huomioimisen. Suvi Virtanen, professori Tampereen yliopiston terveystieteen laitos ja Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikkö Carina Kronberg-Kippilä, ETM, tutkija Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikkö Ulla Uusitalo, FT, tutkijatohtori Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikkö Maijaliisa Erkkola, FT, tutkijatohtori Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikkö 5

6 Uhkaako makeannälkä lasten terveyttä? Pienten lasten hampaiden kunto huononee ja ylipaino lisääntyy samaan aikaan kun suomalaisten sokerin, makeisten ja virvoitusjuomien kulutus kasvaa. Kansanterveyslaitoksella tutkitaan, miten alle kouluikäisten lasten sokerinkulutus vaikuttaa heidän terveyteensä. Kansansairauksien ravintoperäiset riskitekijät määritellään lapsiperheiden keittiössä. Kuvat: Maijaliisa Erkkolan kotiarkisto Tutkija Maijaliisa Erkkola perehtyi tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkivan DIPP-hankkeen ravintotutkimusaineistoon vuodenvaihteessa ilmestyneessä väitöskirjatyössään, jossa hän selvitti ensimmäisten elinvuosien ravinnon merkitystä nuoruustyypin diabeteksen synnyssä. Samalla hän huomasi, että aineisto tarjoaisi vastauksia moniin muihinkin pienten lasten ravitsemusta ja terveyttä koskeviin kysymyksiin. DIPP-ravintotutkimus on kerännyt Suomen mittakaavassa kattavan alle kouluikäisten lasten ruoankäyttöaineiston, josta on mahdollista selvittää esimerkiksi ravintotekijöiden merkitystä ylipainon kehittymisessä, Erkkola kertoo. Kansanterveyslaitoksella vastikään käynnistyneessä tutkimushankkeessa Erkkola aikoo selvittää yhdessä muun tutkimusryhmän kanssa vuosina syntyneiden terveiden lasten ruokavalion sokeripitoisuutta eri ikävaiheessa, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää eri kansanterveysohjelmissa ja tunnistaa ravitsemuksellisia riskiryhmiä neuvolaterveydenhoitoa varten. Alle kouluikäisten suomalaislasten sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutuksesta ei ole juurikaan olemassa tutkittua tietoa viime vuosikymmeniltä. Kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi lasten hammasterveys on huonontunut viimeisen kymmenen vuoden aikana samanaikaisesti kun suomalaisten sokerin, makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt, Erkkola perustelee. Tutkimuksessa kartoitetaan muun muassa alle kuusivuotiaiden lasten ruoka- 6

7 valion sokeripitoisuutta eri ikävaiheessa ja pitoisuuksien yhteyttä ruokavalion ravintosisältöön, merkittävimpiä lisätyn sokerin lähteitä sekä lasten sokerikulutuksen eroja eri väestöryhmissä. Ylittääkö sokerinkulutus suositukset? Ravitsemussuositusten mukaan puhdistettujen sokereiden saanti ei saisi ylittää kymmentä prosenttia päivittäisestä kokonaisenergian saannista. Tämä on tärkeää erityisesti lapsilla, joilla energiantarve on pieni. Puhdistettuihin sokereihin lasketaan kuuluvaksi sakkaroosi, fruktoosi, tärkkelysperäiset makeuttajat ja muut niiden kaltaiset sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä. Tiedetään kuitenkin, että useimmissa maissa lisätyn sokerin saanti on suositeltua suurempaa. Myös meillä Suomessa sakkaroosin saanti on runsaanlaista ja erityisesti nuorissa ikäluokissa, Erkkola kertoo. Erkkolan mukaan huolestuttavinta on se, että runsas lisätyn sokerin määrä lasten ruokavaliossa voi heikentää koko ruokavalion ravintosisältöjä. Erilaiset makeiset, makeat välipalat ja leivonnaiset sekä virvoitusjuomat vievät näläntunteen, eikä ruoka enää maistu varsinaisilla aterioilla. Esimerkiksi norjalaistutkijat havaitsivat, että neljä- ja yhdeksänvuotiailla lapsilla lähes kaikkien tutkittujen ravintoaineiden saanti laski sokerinkulutuksen noustessa. Hedelmien ja vihannesten kulutus oli jopa prosenttia pienempi niillä lapsilla, jotka saivat ravinnostaan runsaasti lisättyä sokeria. Sokerinkulutuksella on todettu olevan yhteys myös lasten hammasterveyteen ja mahdollisesti lihavuuteen. Suomalaisessa laajassa lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavassa STRIP-tutkimuksessa havaittiin, että esikouluikäisillä esiintyvä karies oli yhteydessä jo kolmevuotiaana alkaneeseen suurempaan sokerinkulutukseen. Vuonna 2000 lasten pysyvien hampaiden terveydentila oli samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tulokset sokerinsaannin yhteydestä ylipainoisuuteen sen sijaan ovat jonkin verran ristiriitaisia, mikä osittain johtuu niin sanotusta keinulautailmiöstä, eli ruokavalion sokeripitoisuuden käänteisestä yhteydestä ruokavalion sisältämän rasvan määrään, Erkkola selvittää. Terveysriskit lapsiperheiden keittiöstä Tutkimusten mukaan ruokailutottumusten erot eri sosioekonomisissa väestöryhmissä lähtevät kehittymään jo äidin raskauden aikana ja lapsena opitut ruokailutottumukset ovat suhteellisen pysyviä. Tämä kävi ilmi myös DIPP-ravintotutkimuksessa, jossa ravintosuosituksista poikkeavalla ruokavaliolla oli muiden terveyden riskitekijöiden ohella taipumusta kasaantua alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Sosioekonomiset erot selittävät osin myös suomalaislasten karieksen ilmaantuvuutta pääosin sokerin kulutuserojen kautta. Tulevan sukupolven kansansairauksien ravintoperäisiä riskitekijöitä määritellään vahvasti lapsiperheiden keittiössä, Erkkola toteaa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi suomalaista terveyspolitiikkaa linjaavan Terveys kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Jotta erilaisia terveysohjelmia pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan, tarvitaan tietoa myös pienten lasten ravitsemuksesta. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää suoraan lastenneuvoloiden ravitsemusneuvonnassa ja riskiryhmien tunnistamisessa. Useilta viranomaistahoilta on viestitetty, että lasten ja nuorten terveyttä tulisi kartoittaa maassamme enemmän. Tämä on yksi merkittävä valtakunnallinen tutkimushanke, jolla tuotetaan tärkeää tietoa koko maan lasten terveyden edistämiseksi, Erkkola summaa. Juho Vainion Säätiö tukee Erkkolan tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Tutkija Maijaliisa Erkkola 7

8 Voiko ruokasienikin olla myrkyllinen? Metsäsienten valinta ja käyttö ruokasieninä on perustunut enimmäkseen perimätietoon hyvistä ja haitallisista sienistä. Joensuun yliopistossa on meneillään tutkimushanke, jossa selvitetään, voivatko aiemmin myrkyttömiksi havaitut sienet sittenkin sisältää haitallisia sienimyrkkyjä. Tutkijat löysivät yllättäen myös herkkutattia (Boletus edulis)syöneiden hiirien veressä merkkejä lihassoluvauriosta. Kuva: Arktiset Aromit ry. Myrkkysieniksi pitkään tiedettyjä lajeja, kuten korvasientä (Gyromitra esculenta) ja valkokärpässientä (Amanita virosa) on tutkittu perusteellisesti, ja niiden sisältämät haitalliset aineet ja niiden vaikutukset elimistössä tunnetaan hyvin On harvinaista, että vuosisatoja ruokana käytetty laji osoittautuisikin haitalliseksi. Tämänkaltainen tilanne oli luvuilla, kun aikaisemmin Itä-Euroopassa runsaasti käytettyyn pulkkosieneen (Paxillus involutus) yhdistettiin kuolemantapauksia. Pulkkosieni onkin nykyään luokiteltu yliherkkyysreaktioita aiheuttavaksi myrkkysieneksi. Vuonna 2001 julkaisiin arvostetussa New England Journal of Medicine -sarjassa katsaus, jossa todettiin aikaisemmin herkullisena pidetyn keltavalmuskan (Tricholoma flavovirens tai T. equestre) aiheuttaneen Ranskassa useita myrkytystapauksia. Aihe mainittiin myös Suomen lehdistössä, mutta uusiin käyttösuosituksiin ei katsottu olleen aihetta. Keltavalmuskaa on kerätty vuosisatoja; erityisen suosittu se on ollut Ranskassa ja Italiassa, mutta myös Suomessa keltavalmuska on ollut harrastajien suosiossa. Myrkytysmekanismiksi todettiin lihassolumyrkytys eli rhabdomyolyysi. Kyseessä on tilanne, jossa lihassolut vaurioituvat tai kuolevat, ja vahingoittuneista soluista vapautuneet yhdisteet muun muassa värjäävät virtsan hyvin tummaksi ja voivat aiheuttaa munuaisvaurioita. Ranskalaistutkijat altistivat hiiriä eri annoksille keltavalmuskauutetta ja saivat aiheutettua koe-eläimissä vastaavan lihassolutuhon. Sekä myrkytyksen vuoksi hoidetut potilaat että koe-eläimet olivat syöneet keltavalmuskaa huomattavia määriä useina perättäisinä päivinä (potilaat n g tuoretta sientä päivässä). Keltavalmuskamyrkytyksiä on havaittu myöhemmin myös Puolassa. Aikaisemmin haitattomana pidetyn lajin aiheuttamiin sairaustapauksiin suhtaudutaan yleensä varovaisesti. Keltavalmuskalla on sitä muistuttavia matkijoita, kuten rikkivalmuska (T. sulphureum) ja äikävalmuska (T. aestuans), jotka ovat kuitenkin yleensä kirpeän makuisia. Silti sekaannukset sienimetsässä ja sieniruokaa valmistettaessa ovat mahdollisia. Koska aikaisemmat tutkimukset antoivat aihetta epäillä lajin voivan olla haitallinen, Joensuun Yliopistossa käynnistettiin vuonna 2005 Juho Vainion Säätiön tuella tutkimusprojekti asian jatkoselvittelyjä varten. Lihassolujen tuhoutumisen tutkimiseen on käytettävissä erilaisia mittareita. Käytetyin on veren kreatiinikinaasientsyymin aktiivisuuden mittaus verestä. Tämä entsyymi on yleensä piilossa lihassolujen sisällä, jolloin sen runsas esiintyminen 8

9 veressä viittaa siihen, että lihassoluja on tuhoutunut ja niiden sisältöä päätynyt verenkiertoon. Toinen mahdollisuus on tutkia altistettujen eläinten lihaskudosta mikroskoopilla. Koska monet myrkyt voivat vaikuttaa useisiin kohteisiin elimistössä, tutkimus selvitti samalla myös mahdollisia maksan ja munuaisten vaurioita mittaamalla niille tyypillisten entsyymien ja kemiallisten merkkiaineiden pitoisuuksia koeeläinten verestä. Lihasvaurioiden seulonta Joensuun Yliopiston tutkimuksessa saatiin vahvistettua ranskalaisten tutkijoiden tulokset. Kuivattu keltavalmuska lisättynä hiirien normaaliin ravintoon aiheutti eläimissä kreatiinikinaasiaktiivisuuden nousun merkkinä lihassoluvauriosta. Maksa- tai munuaismyrkytyksestä ei ollut merkkejä. Kokeessa käytettiin myös negatiiviseksi kontrolliksi kutsuttua ryhmää: hiiriä joille syötettiin mahdollisimman turvallisena pidettyä sienilajia, joksi valittiin herkkutatti (Boletus edulis). Yllättäen myös herkkutattia syöneiden hiirien veressä näkyi merkkejä lihassoluvauriosta, ja entsyymiaktiivisuuden nousu oli samaa suuruusluokkaa kuin keltavalmuskalla. Yllättävien tulosten vuoksi tutkimusprojektia laajennettiin seulontatutkimukseksi, jossa selvitetään parhaillaan useiden ruokasieniksi luokiteltujen sienilajien mahdollisia vaikutuksia hiiren lihaskudokseen. Toistaiseksi on testattu haperoita (Russula spp.), punikkitatti (Leccinium versipelle), kantarelli (Cantharellus cibarius) ja lampaankääpä (Albatrellus ovinus) kaikki eri sieniryhmien lajeja. Kaikilla näillä lajeilla on havaittu sama ilmiö: veren kreatiinikinaasiaktiivisuus nousee viiden päivän altistuksen jälkeen, kun kuivattuja sieniä on nautittu 6 9 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Kuitenkaan mikroskooppisesti lihassoluissa ei ole ollut havaittavissa muutoksia. Myös maksa-arvojen pientä nousua on havaittu joidenkin sienilajien haperoiden ja kantarellin yhteydessä. Tutkimushanke jatkuu vuonna 2006, ja viimeisimmissä kokeissa on havaittu edellistä pidemmän, neljän viikon mittaisen altistuksen aiheuttavan hiirille myös merkkejä maksavauriosta. Sienten hyödyt ja haitat Metsäsienten käyttämisestä ravinnoksi on paljon hyötyjä. Sienten kerääminen tarjoaa liikuntaa, ja sienillä on havaittu monia hyviä terveysvaikutuksia. Monet viljellyt sienet kuten siitake (Lentinula edodes) muun muassa alentavat veren kolesteroliarvoja. Lisäksi sienien kuiduilla on havaittu olevan hyödyllisiä vaikutuksia kohonneiden veren sokeritasojen laskemisessa. On myös muistettava, että Joensuun tutkimuksessa havaitut ilmiöt tapahtuivat usean päivän altistuksen jälkeen annoksilla, jotka suoraan ihmisten keskimääräiseen painoon (70 kg) suhteutettuna vastaisivat useita kiloja tuoretta sientä päivittäin viiden perättäisen vuorokauden ajan. Tutkimusten tässä vaiheessa onkin mahdotonta tehdä johtopäätöksiä siitä, ylittävätkö sienten käytön hyödyt mahdolliset riskit, eikä metsäsienten käyttösuosituksiin ole tällöin syytä tehdä muutoksia. Pelkän nautitun sienimäärän lisäksi monet muut yksilölliset seikat voivat vaikuttaa myrkytysoireiden ilmenemiseen. Sienien kasvupaikat ovat erilaisia, ja sen seurauksena sienien muodostamat tai niihin kertyvät aineet voivat esiintyä eri pitoisuuksina eri puolilla maailmaa. Allergisten reaktioiden mahdollisuus on olemassa, mikä voi aiheuttaa yksilöllistä herkkyyttä jollekin sienilajille. Myös kuivaaminen ja kypsentäminen vaikuttavat usein mahdollisiin haittoihin, kuten suomalainen sienestäjä rouskujen ja korvasienten käyttäjänä hyvin tietää. Petteri Nieminen ja Anne-Mari Mustonen Joensuun Yliopisto Biologian laitos Aiemmin herkullisena pidetyn keltavalmuskan (Tricholoma flavovirens tai T. equestre) epäillään aiheuttaneen Ranskassa useita myrkytystapauksia. Sienitutkimuksen ohella artikkelin kirjoittajat Petteri Nieminen ja Anne-Mari Mustonen ovat mukana Pohjoisten nisäkkäiden vuodenaikaisen ekofysiologian energetiikkaa ja molekyylibiologiaa kartoittavassa tutkimushankkeessa. Kuvassa tutkijat seuraavat supikoirien liikkeitä maastossa. 9

10 Ruokasienet ehdolla terveystuotteeksi Osasta sienilajeja voisi olla terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi, jos niiden ravitsemukselliset ominaisuudet tunnettaisiin länsimaissa paremmin, sanoo tutkija Hannu Mäkelä Joensuun yliopistosta. Hän tutkii väitöskirjatyössään yleisimpiä ruokasieniä ja niiden ravitsemuksellista laatua sekä laadun aikaansaamia fysiologisia vasteita. Viljelty siitake on yksi lupaavimmista ehdokkaista funktionaaliseksi elintarvikkeeksi. Kuva: Hannu Mäkelä Tutkija Hannu Mäkelä perustelee näkemystään sillä, että joidenkin hyvinä ruokasieninä pidettyjen sienilajien ravinnekuidut näyttäisivät olevan terveysvaikutuksiltaan verrannollisia viljojen vastaaviin kuituihin. Kun vertasimme eri sienilajien ja kauran vaikutusta koeeläinten rasva-aineenvaihduntaan, joillain sienilajeilla tulos oli jopa parempi kuin kauralla, hän kertoo. Mäkelä pitää todennäköisenä, että kasvi- ja sienikuitujen toiminnallisten vaikutusten mekanismit ovat samankaltaisia, sillä esimerkiksi kasvien tärkkelys ja sienten kitiini sekä kasvien ja sienten betaglukaanit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia. Toisin kuin sienten, viljakasvien, varsinkin kauran terveyttä edistävät ominaisuudet on yleisesti tunnustettu sekä Yhdysvalloissa että EU:n alueella. Tosiasiassa sienten merkitys osana terveellistä ravitsemusta tunnetaan huonosti varsinkin länsimaissa, joissa sieniä käytetään melko vähän ravinnoksi. Aasian maissa, joissa sieniä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä, sienikuituja on jonkin verran tutkittu, mutta sielläkin on keskitytty lähinnä muutamiin viljeltyihin sienilajeihin ja näiden suoranaisiin lääkinnällisiin vaikutuksiin. Mäkelä kiinnostui sienten terveysvaikutuksista työskenneltyään jonkin aikaa filosofian maisteriksi valmistumisensa jälkeen sienten perusviljelyn parissa. Hän oli tehnyt pro gradu -työnsä viljojen, erityisesti kauran betaglukaanista ja oli siksi perehtynyt hyvin viljojen funktionaalisiin ominaisuuksiin. Huomasin, että myös sienillä on hyvin samantyyppisiä rakenneosia kuin esimerkiksi viljoissa, hän kertoo. Mäkelä aloitti syksyllä 2003 väitöskirjatyön Joensuun yliopiston biologian laitoksella tavoitteenaan selvittää tarkemmin sienten ravitsemuksellista laatua ja sen terveydellisiä vaikutuksia. Hän on tutkinut muun muassa sienten kemiallisen koostumuksen vaikutusta terveydentilaan ja sairastumisriskiin vaikuttaviin fysiologisiin tekijöihin kuten veren rasva-aineenvaihduntaan koe-eläimillä sekä viljeltyjen sienten osalta kasvatusolosuhteiden vaikutusta sienten ravintosisältöön kuten kuitujen ja valkuaisaineiden pitoisuuksiin. Tarkoitus on, että pystyttäisiin myös jonkin verran valaisemaan niitä mekanismeja, joilla sienten sisältämät yhdisteet vaikuttavat elintoimintoihin, hän kertoo. 10

11 Sienet heterogeeninen ryhmä Mäkelä on valinnut tutkimuskohteekseen sekä hyvinä ruokasieninä pidettyjä luonnonsieniä että viljeltyjä sieniä, jotka on tutkimusta varten kasvatettu Pohjois- Karjalan Ammattikorkeakoulun Bioprosessi- ja ympäristöteknologian laboratoriossa Rääkkylässä. Lähtökohta oli hyvin ihmisläheinen, koska tarkoitus oli nimenomaan selvittää, olisiko sienillä mahdollisesti käyttöä terveyttä edistävinä eli niin sanottuina funktionaalisina elintarvikkeina, hän toteaa. Mäkelä muistuttaa kuitenkin, että sienet on hyvin heterogeeninen ryhmä. Esimerkiksi molekyylirakenne saattaa olla hyvinkin erilainen eri sienilajeilla, mikä taas vaikuttaa muun muassa siihen, miten liukoiset ravintokuidut käyttäytyvät ruoansulatuskanavassa. Luonnonsienten kohdalla rakenteelliset ominaisuudet voivat vaihdella jopa yksittäisten lajien Kun vertasimme eri sienilajien ja kauran vaikutusta koe-eläinten rasva-aineenvaihduntaan, joillain sienilajeilla tulos oli jopa parempi kuin kauralla sisällä kasvuolosuhteista ja kasvupaikasta riippuen. Sienet ovat äärimmäisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille ja esimerkiksi maaperän koostumusta ja sen vaikutuksia sienten ravitsemukselliseen laatuun voi olla hankala ennakoida, hän sanoo. Mäkelä on tutkinut luonnonsienistä muun muassa herkkutattia, kantarelleja ja lampaankääpää, mutta ei rouskuja, jotka ovat edelleenkin yleisimpiä ruokasieniä Suomessa. Yksi syy tähän on se, että rouskuja ei noteerata ruokasieniksi muualla maailmalla. Toinen se, että osa liukoisista ravintokuiduista, kuten betaglukaani, tahtoo kadota sieniä ryöpättäessä. Toisaalta sienissä betaglukaani on yleensä hyvin suojattu erilaisilla proteiinien ja kitiinin välisillä sidoksilla, joten sitä voi olla ryöppäämisen jälkeenkin vielä huomattavia määriä jäljellä. Kaikkea ei voi kuitenkaan yhdessä väitöskirjassa tutkia, Mäkelä naurahtaa. Sieniä enemmän ruokapöytään Mäkelä uskoo, että jos tiettyjen sienilajien hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet osoitetaan tutkimuksen keinoin, niiden käyttö osana terveellistä ruokavaliota lisääntyy ja monipuolistuu. Tällä hetkellä valtaosa kesän ja syksyn sienisadosta mätänee metsään. Sienistä voisi olla apua esimerkiksi suomalaisten korkean kolesterolitason kurissapitämiseen. Sienet soveltuvat hyvin myös keliakikoille, koska ne eivät sisällä viljoissa allergiaa aiheuttavaa valkuaisainetta, gluteenia. Alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että sienten terveelliset ominaisuudet kulminoituvat erityisesti rasva-aineenvaihduntaan, mikä näkyy paitsi plasman koostumuksessa myös rasvan kertymisessä ja paikallistumisessa. Joillain sienilajeilla, esimerkiksi siitakkeella, myönteinen vaikutus oli jopa suurempi kuin vastaavalla määrällä viljaraaka-ainetta, Mäkelä kertoo. Hän arvelee, että tällaisella vertailevalla tutkimuksella on merkitystä varsinkin silloin, kun mietitään eri ruoka-aineiden käyttöä erilaisten elintasosairauksien torjunnassa. Sienten terveysvaikutuksista ei täällä länsimaissa ole puhuttu juuri lainkaan puhumattakaan, että olisi tehty vertailevia tutkimuksia aiheesta, Mäkelä toteaa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Mäkelän sienitutkimuksia apurahoin. Marketta Ollikainen Tutkija Hannu Mäkelä 11

12 Tiedon siruja Terve elämä estää selkävaivoja Terveelliset elämäntavat on hyvä keino välttyä joutumasta selkävaivojen vuoksi sairaalahoitoon. Tätä mieltä on tutkija Leena Kaila-Kangas, joka kartoitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan sairaalahoitoon johtaneiden selkäsairauksien riskitekijöitä Suomessa. Kaila-Kangas etsi selkäpotilaiden riskitekijöitä heidän sosioekonomisesta taustaan sekä psykososiaalisista tekijöistä työssä. Hänen mukaansa selkävaivojen vuoksi sairaalahoitoon joutuivat muita useammin raskaan työn tekijät, vähän koulutetut, miehet sekä tupakoitsijat ja ylipainoiset. On ilmeistä, että terveellisten elämäntapojen edistämisen ohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää tupakointia ja ehkäistä ylipainoisuutta, ovat tarpeen myös selkäterveyden edistämisessä, tutkija toteaa. Leena Kangas-Kailan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Sosioekonominen asema, työolot ja elintavat sairaalahoitoon johtaneiden selkäsairauksien ennustajina tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 19. toukokuuta. Raskas työ ja epäterveet elämäntavat rasittavat selkää. Kuva: Marketta Ollikainen Kuopion yliopiston tutkimusten mukaan tumma suklaa nostaa hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Kolesterolisuoja kiinni laadusta Hyvän HDL-kolesterolin suojavaikutus ei riipu yksistään siitä, kuinka korkea kyseinen kolesterolitaso on, myös laatu ratkaisee. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miksi ihmisillä, joilla on periytyvä pieni niin sanotun hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus, on kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin. Tutkimuksen mukaan henkilöillä, joilla on pieni veren HDL-pitoisuus on erilainen HDL-hiukkasten koostumus kuin normaalitason ihmisillä. Tehokkaimmin verisuonten seinämiin kertynyttä kolesterolia kuljettavat pois pienet HDL-hiukkaset ja suuret HDL2b-hiukkaset. Matalan HDL-tason henkilöillä on vähemmän pieniä ja suuria HDL-hiukkasia kuin henkilöillä, joiden veren HDL-pitoisuus on normaali tai suuri. Suomalaiset parhaita geenitutkijoille Suomalaisväestö sopii parhaiten maailmassa kansantaudeille altistavien geenien etsimiseen. Sairastumisalttiutta lisäävien geenivirheiden paikantaminen on helpompaa suomalaisilla kuin muilla tähän asti ideaalina pidetyillä ryhmillä kuten afrikaaneilla, costaricalaisilla tai sardinialaisilla. Näin kertoo laaja, kansainvälisenä yhteistyönä Kalifornian yliopistossa Yhdysvalloissa tehty vertailututkimus, joka julkaistiin ennakkoon arvovaltaisen Nature Genetic -lehden verkkosivuilla 7. toukokuuta. Tutkimus osoittaa, että juuri Suomessa kannattaa panostaa kansantaudeille altistavien geenien etsimiseen. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on osaväestöjä, jotka polveutuvat harvoista kantaisistä ja -äideistä ja jotka ovat saaneet elää vuosisatoja rauhassa sivussa suurista muuttovirroista. Siksi juuri geenien tai kromosomiosien paikantaminen on helppoa, etenkin kun tältä ajalta Suomessa on olemassa tarkka väestökirjanpito. Suomalaissukujen perimä kiinnostaa geenitutkijoita. Ollikaisen kuva-arkisto 12

13 Kasvit taistelevat myrkkyjen avulla Kasvit taistelevat elintilasta toisiaan vastaan tuottamalla ja vapauttamalla haitta-aineita, jotka estävät toisten lajien kasvua, väittää tutkija Aki Sinkkonen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Sinkkosen havaintojen mukaan haitta-aineiden vaikutus kohdekasvien kasvuun riippui kasvutiheydestä. Mitä alhaisempi kasvutiheys oli, sitä enemmän kasvu estyi. Hyvin harvoissa kasvustoissa kasvit saattoivat jopa kuolla suurten myrkkyannosten vuoksi. Kasvutiheyden noustessa kasvun estyminen väheni niin, että hyvin korkeilla tiheyksillä haitta-aineannokset lisäsivätkin kohdekasvin kasvua. Sinkkosen mukana sama ilmiö tapahtui, kun samanlajiset siemenet itivät eri tiheyksillä samanaikaisesti ja altistuivat itäessään toisten kasvien erittämille haitta-aineille. Ari Sinkkosen biologian alaan kuuluva väitöskirja Allelopatian ekologinen merkittävyys ja riippuvuus kohdekasvien tiheydestä monokasvustossa tarkastettiin Turun yliopistossa 5. toukokuuta. Kuva: Marketta Ollikainen Huijareita terveyskaupassa Elintarvikkeiden turvallisuutta valvovien viranomaisten haaviin on jälleen kevään kuluessa tarttunut huijareita, jotka kauppaavat laittomia tai tehottomia terveystuotteita. Huhtikuussa Elintarvikevirasto varoitti ottamasta myyntiin laittomia nonihedelmästä valmistettuja tuotteita. Vuonna 2003 nonihedelmän mehu sallittiin EU:ssa vain joissain tietyissä pastöroiduissa hedelmäjuomissa, mutta esimerkiksi erilaisten kapselien ja uutteiden myynti on kiellettyä. Aiemmin keväällä Elintarvikevirasto tutkitutti Tullilaboratoriolla Trimbialaihdutuspillerin, joka osoittautui huijaukseksi. Tutkimuksessa ei löydetty mitään sellaisia aineita, jotka saattaisivat aiheuttaa mainoksissa luvatun voimakkaan laihduttavan vaikutuksen. Trimbia-laihdustuspilleriä markkinoi tanskalainen Pharmapost-yritys. Elintarviketurvallisuus pellosta pöytään Elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta on nyt yhden viranomaisen kontolle pellosta pöytään -periaatteella. Toukokuun alussa aloitti uusi Elintarviketurvallisuusvirasto, johon yhdistettiin aiemmat Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA ja Kasvintuotannon tarkastusvirasto KTTK sekä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät. Eviran tehtävänä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia kasvin- ja eläintuotannon edellytyksistä sekä kasvinterveydestä. 13

14 Ullan palsta Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuimmista. On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jakamassa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoiden hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöihin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa. Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa. Nokkonen elinvoiman lähde Maukkaita nokkosruokia Intialainen nokkosriisi kahdeksalle 4 dl riisiä 8 dl vettä tai heraa 1,2 l tuoreita nokkosia 2 dl paahdettuja maapähkinöitä 75 g voita 1 rkl garam masalaa 1 rkl korianterin siemeniä rouhittuna 2 tl kuminaa rouhittuna 1 tl suolaa Riisi pestään ja keitetään kypsäksi. Nokkoset huuhdotaan huolella, saksitaan pieneksi ja haudutetaan voissa pehmeäksi. Paahdetut pähkinät rouhitaan ja kaikki sekoitetaan. MAAPÄHKINÄT PAAHDETAAN leivinuunissa noin 200 asteen lämmössä uunipannulla tai laakeassa kulhossa. Paistamisen aikana niitä käännellään ja varotaan, etteivät tummu liikaa. Paahdetut pähkinät olivat 1900-luvun alussa lapsiperheissä suosittua herkkua ja niitä syötiin rusinoitten kanssa. GARAM MASALAA, yhtä tämän päivän muotimaustetta voidaan valmistaa itse. Se sekoitetaan hienoksi jauhetuista mausteista: 1 tl neilikkaa, 2 tl kanelia, 1 tl korianteria, 1 tl inkivääriä, 1 tl muskottipähkinää, 2 tl (intialaista)kuminaa jauhettuna ja 1 tl mustapippuria. Nokkosesta on moneksi. Se on oiva ruoka-, rohto-, tekstiili- ja lannoitekasvi ja entisaikojen tärkeä taikakasvi. Arktiset Aromit ry on nimennyt nokkosen tänä vuonna vuoden lunnonyrtiksi. Nokkosta kasvaa lähes kaikkialla maapallolla ja lajejakin on 80. Suomalainen nokkonen eli isonokkonen eli viholainen on monivuotinen, poltinkarvallinen, cm korkea ruoho. Varret ja lehtiruodit ovat vankat ja sitkeät. Pienet kukat ovat vihertävänvalkoisia ja hedelmä pieni ja vihreä. Rautanokkonen eli polttiainen on yksivuotinen ja sitä käytetään tavallisen nokkosen tapaan. Keski- ja Pohjois-Suomessa kasvava poltinkarvaton pohjannokkonen eli Lapin nokkonen on nokkosen alalaji eikä sitä saa harvinaisuutensa vuoksi kerätä. Sitä voidaan kuitenkin viljellä luonnonmukaisesti. Nokkonen on ravintoaineiltaan arvokkain luonnonyrttimme. Siinä on runsaasti elimistölle terveyttä tuottavia aineita: valkuaisaineita, hiilihydraatteja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuituja ja flavonoideja. C-vitamiinia on yli kolminkertaisesti appelsiiniin verrattuna ja hivenaineita monin verroin enemmän kuin pinaatissa. Kivennäisainepitoisuus on suurimmillaan syksyllä ja ennen kukintaa. Nokkosessa on paljon muitakin elimistölle hyödyllisiä aineita, muun muassa histamiinia, serotoniinia, asetyylikoliinia, muurahais-ja muita happoja, parkkiaineita ynnä muita. Siinä on myös klorofylliä eli lehtivihreää; myynnissä olevaa klorofylliä saadaankin nokkosesta. Käytöltään nokkosta verrataan pinaattiin. Pinaatissa on kuitenkin haitallista oksaalihappoa, jota nokkosessa on tuskin nimeksikään. Molemmissa on elimistölle haitallista nitraattia, josta voi elimistössä muodostua syöpää synnyttäviä nitroso- 14

15 amiineja. Nitraatin määrä on pienimmillään syksyllä sekä aurinkoisessa paikassa kasvaneissa kasveissa. Kerääkin nokkossatoa aurinkoisten kausien jälkeen tai iltapäivisin, jolloin kasvi on yhteyttäessään hyödyntänyt nitraatin omien valkuaisaineittensa valmistukseen. Vältä voimakkaasti lannoitettuja paikkoja, navettojen ja ulkorakennusten taustoja. Runsas C-vitamiinipitoisten kasvisten, marjojen ja hedelmien syönti nokkosaterioiden yhteydessä vähentää nitraatin saantia, samoin nokkosten ryöppäys. Nokkosruokia ei pidä tarjota uudelleen lämmitettyinä eikä lainkaan yhtä vuotta nuoremmille. Vanha lääkekasvi Nokkonen on vuosisatoja vanha, lähes joka paikan lääke, mutta yleiskuntoa kohottavaksi rohdoksi se sopii erinomaisesti tänäkin päivänä. Nokkosta on käytetty muun muassa anemiarohtona, lisäämään elinvoimaa ja poistamaan väsymystä sekä keväisin puhdistuskuurina siankärsämön ja voikukan kanssa. Tämä ei olekaan ihme, sillä nokkonen vaikuttaa verta puhdistavasti ja uudistavasti. Se poistaa virtsahappoja, lisää virtsan eritystä, tehostaa munuaisten toimintaa, laskee korkeaa verenpainetta, alentaa verensokeria, edistää suoliston toimintaa, elvyttää pintaverenkiertoa ja kohottaa veren hemoglobiiniarvoja. Nokkosen käyttö lisää vastustuskykyä ja tehostaa immuunipuolustusta. Koko kasvia juurista siemeniin käytetään rohtona. Venäjällä nokkonen on apteekkirohto. Lehdet poimitaan kukkimisen aikana ja käytetään verenvuodon pysäyttämiseen ja tulehduksia ehkäisevänä synnytys- ja naistentautien hoidossa. Nokkosen vanhat nimet kuvaavat aikalaistensa suhtautumista siihen: viholainen, polttiainen, poltikainen, rautilkainen, tuljvihollinen, kusiaisnokkonen, nurkantakuisnokkonen, kusheinä, nakilainen, nahokainen, nokkolainen, nakulinen, nupponen, nupulkainen ja nukulainen. Nokkonen on hyvin vanha ja tärkeä kuitukasvi. Varren kuituaines, josta nokkoslanka valmistetaan, on puhdasta selluloosaa, valkoista, silkkimäistä, hyvin hienoa ja lujaa. Nokkoskankaasta valmistettiin muinoin hääpukujakin. Nokkoslankaa käytettiin paitsi ompelemiseen ja kudonnaisiin myös vahvuutta vaativiin kalaverkkoihin. Nokkosen käyttö ja viljely myös kuitukasvina on elpymässä Suomessakin. Loitsujen vahvistaja Taikakasvina nokkosella on ollut suuri merkitys. Nokkoskimppu oluttynnörin reunalla suojasi juomaa ukkosen tuhoisilta vaikutuksilta. Taika ehkäisi ja paransi kotieläinten sairauksia. Kun vaimoväki kyllästyi alituiseen lastentekoon, käytiin pissaamassa nokkosten päälle. Jos taas hedelmällisyys haluttiin säilyttää, varottiin visusti pyllistämästä nokkospuskan yllä. Nokkonen mainitaan myös loitsussa, jolla parannettiin hammassärkyä. Kuninkaallista perinneruokaa Nokkosen nimet nokkoskaali, kaalinokkonen, ruokanokkonen, vihantakaali ja vehreäkaali kuvaavat nokkosen ravintokäyttöä. Nokkosen nuoret, pehmeät versot sopivat silputtuna salaatteihin, puuron ja viilin pinnalle, voileiville ja lämpimiin voileipiin. Ne lisäävät pitsojen, lettujen, keittojen, muhennosten ja laatikkoruokien ravintopitoisuutta. Leipiin, sämpylöihin, kekseihin ja ruokiin nokkoset tuovat hyvää, maanläheistä makua. Nokkoskeitto eli nokkoskaali on ruotsalaista perinneruokaa luvulla keitto maustettiin nurmilaukalla eli ruohosipulilla, kirvelillä tai saksankirvelillä ja vuohenputkella. Ruotsissa nokkoskeitto kelpuutetaan nykyisin myös kuninkaallisten pöytään. Nobel-palkinnon 90-vuotisjuhlilla nokkoskeittoa tarjottiin 1300 vieraalle. Leipurin tyttären nokkosleipä 7 dl haaleaa maitoa tai vettä 2 dl ryöpättyä, silputtua nokkosta tai vajaa litra eli g tuoreita nokkosia tai 1 dl lehtivihreärouhetta 2 tl kuminoita 50 g hiivaa 5 dl ohrajauhoa 3 dl ruisjauhoja tai kauraryynejä 12 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa Hiiva murennetaan nesteeseen, kuminat ja suola lisätään. Nokkoset, ohra- ja ruisjauhot hämmennetään joukkoon ja taikina alustetaan vehnäjauhoilla. Kohotetaan, leivotaan kolmeksi pitkäksi tai pyöreäksi leiväksi ja kohotetaan uudelleen. Voidellaan haluttaessa piimällä ja paistetaan kypsäksi 200 asteessa. Rukiiset nokkosreikäleivät 5 dl maitoa, vettä tai piimää 2 dl ryöpättyä, pakastettua nokkosta tai g tuoreita nokkosen lehtiä tai 1 dl nokkosrouhetta 50 g hiivaa 1 tl suolaa 1 rkl sokeria ½ dl öljyä (kuminaa tai kynteliä) ruisjauhoja ja hiukan ruissihtijauhoja Taikina alustetaan kiinteäksi, kohotetaan ja leivotaan neljäksi ohueksi reikäleiväksi. Leivät pistellään haarukalla, kohotetaan, voidellaan maidolla tai piimällä ja paistetaan kypsiksi 225 asteessa. Yrttinen nokkoskeitto 50 g voita tai mielirasvaa 6 dl nokkosia 1 pienehkö kiinankaali persiljaa, kirveliä, ruohosipulia hienoksi silputtuna, 1 dl kutakin 1 1,5 l vettä 1 kasvisliemikuutio Kasvikset puhdistetaan, huuhdotaan ja leikataan silpuksi. Voi sulatetaan, nokkonen ja kiinankaali lisätään ja keitetään viitisen minuuttia kannella peitettynä. Liemikuutio ja jauhot veteen sekoitettuna lisätään. Keitetään kymmenisen minuuttia ja yrtit lisätään. Kiehautetaan ja maku tarkistetaan. Jos keitosta halutaan täyttävämpää, tarjoiluastiassa vispilöidään 2 munankeltuaista, joiden sekaan keitto kaadetaan huolellisesti sekoittaen. 15

16 Nokkossämpylät 5 dl haaleaa vettä tai maitoa tai puolet vettä ja puolet tomaattimurskaa 1 1,5 dl nokkosrouhetta tai lehtivihreäjauhetta 1 tl suolaa 0,5 dl pellavansiemeniä 50 g hiivaa 900 g graham- tai hiivaleipäjauhoja 1 2 dl ruisjauhoja Hiiva, suola, nokkonen ja kumina sekoitetaan nesteeseen ja jauhot lisätään. Pehmeä taikina vaivataan hyvin ja jätetään nousemaan hyvin peitettynä. Taikina pyöritetään tangoiksi, jaetaan palasiin ja pyöritellään sämpylöiksi. Kohotetaan ja voidellaan haluttaessa piimällä. Paistetaan 250 asteessa viitisentoista minuuttia. Käytä taikinaan erilaisia jauhoja eli pussin pohjia. Myös puurojen tähteet sopivat nokkosleipään ja -sämpylöihin. Nokkosletut 2 munaa 5 dl maitoa 2,5 3 dl graham-, speltti- tai vehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl sokeria 0,5 dl sulaa margariinia, voita tai öljyä 2 dl pakastettua, hienoksi silputtua nokkosta tai g tuoretta nokkossilppua Oma nokkosmaa Kun ystävystyt nokkosen kanssa, perusta pihallesi pieni nokkosmaa paikkaan, missä se voi olla vuosia. Kerää luonnosta nokkosen rönsymäisiä maavarsia ja istuta ne rikkaruohottomaan maahan noin 30 cm:n päähän toisistaan. Älä lannoita maata lannalla äläkä typpipitoisilla väkilannoitteilla. Kuohkeuta kasvualusta vähätyppisellä kompostilla ja käytä lannoitteena ruohosilppua, cm:n kerros kahdesti kesässä. Ota satoa talteen, kun kasvusto on senttistä, jolloin voit käyttää pehmeät varretkin. Jos kasvusto venähtää pitkäksi, käytä vain terveitä lehtiä. Jos kasvusto siementää, käytä siemeniä muun nokkosen tapaan. Siemenissä on hyviä rasvahappoja ja E-vitamiinia. Oulun Wiikkosanomissa neuvottiin vuonna 1852: Elokuun lopulla ovat nokkosen siemenet valmiit, ja niitä varten kitketään nokkoset maasta ja kuivataan, siksi että siemenet eriävät. Ei niitä kuitenkaan tarvitse helpeistänsä erottaa, vaan kylvetään kuorinensa syyskuussa maahan. Ensimmäisenä vuotena sen jälkeen niistä ei saa mitään, mutta jo toisena ja seuraavina vuosina, niin kauan, kun tahtoo, antavat runsaan tulon. Käypi myös niitten juurista istuttaminen lokakuun lopulla laatuun, ja sillä tavoin palkitsevat ne jo seuraavana vuonna vaivan. Hyödynnä nokkossatoa pakastamalla ja kuivaamalla. Ryöppää lehtiä ja versoja muutama minuutti ennen pakastamista. Kuivaa alle 35 asteessa. Jos nokkossato on niukka, kuivaa joukkoon esimerkiksi mustaherukan, voikukan, poimulehden ja maitohorsman lehtiä. Murskaa ja käytä lehtivihreäjauheena leivonnassa ja ruoanlaitossa. Munat vatkataan vaahdoksi ja maito, suola, sokeri ja rasva lisätään. Sekoitetaan hyvin ja jauhot lisätään. Jätetään turpoamaan kolmeksi tunniksi ja nokkoset lisätään. Paistetaan kauniin ruskeiksi molemmin puolin. Vanhan ajan nokkoskeksit 225 g (n. 5 dl) graham-, speltti- tai hiivaleipäjauhoja 2,5 rkl vehnäjauhoja 1 rkl sokeria ½ tl suolaa 1 tl soodaa 20 g voita tai margariinia 1 dl maitoa 1 kananmuna 2 3 rkl nokkos- tai lehtivihreäjauhetta Kaikki kuivat aineet sekoitetaan kylmään margariiniin, maito ja muna lisätään ja kaikki sekoitetaan nopeasti. Taikina kaulitaan leivinpaperin päällä ohueksi levyksi, ajetaan leivinpyörällä neliöiksi ja paistetaan 225 asteessa. Nokkonen lannoitteena Nokkonen on luomupihojen tärkeä kasvi. Nokkosvesi on tehokasta ja typpirikasta lannoitetta ja auttaa kasveja taistelemaan tauteja ja tuholaisia vastaan. Kerää sanko tai saavi kevyesti nokkosia täyteen. Peitä ne vedellä ja anna tekeytyä kaksi viikkoa. Hämmennä välillä muutaman kerran. Poista nokkoset ja vie kompostiin. Laimenna voimakashajuista nestettä vedellä suhteessa 1:10. Nokkosvesi sopii kaikille kasveille. Se on hyvin typpipitoista, joten älä lannoita sillä ravintokasveja enää heinäkuun lopun jälkeen. Jos et saa kerättyä nokkosia tarpeeksi, kerää joukkoon muita luonnonkasveja, esimerkiksi apilaa, peltokortetta, vesiheinää, siankärsämöä ja niin edelleen. Ulla Lehtonen 16

17 Terve elämä -lehti Terve elämä -lehti on yksi vanhimpia Suomessa yhä ilmestyviä terveellisten elämäntapojen edistämiseen keskittyviä aikakauslehtiä. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1968 professori Toivo Rautavaaran toimiessa päätoimittajana. Säätiö julkaisi ja kustansi itse lehteä vuoteen 1986 saakka, jolloin kustannusvastuu annettiin kaupalliselle kustantajalle Säätiön toimiessa kuitenkin edelleen lehden julkaisijana. Vuoden 1999 lopussa lehden kustantaminen ja julkaisu palautui taas yhteen paikkaan Juho Vainion Säätiölle. Terve elämä -lehti on jatkanut vuodesta 2001 lähtien ilmestymistä internetlehtenä. Lehdessä on kerrottu ensisijaisesti Säätiön tukemista alan tieteellisistä tutkimushankkeista ja muista ajankohtaisista terveeseen elämäntapaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Säätiön perustaja talousneuvos Juho Vainio suhtautui terveisiin elämäntapoihin, kuntoliikuntaan, kasvis- ja luomuviljeltyyn ruokaan ja nautintoaineista pidättäytymiseen niin vakaumuksellisesti, että kustansi jo 1950-luvulla niitä edistäviä julkaisuja. Hänen tahtonsa oli, että kansanterveyteen vaikuttaviin terveisiin elämäntapoihin liittyvää tutkimustietoutta tulisi myös julkaista kansanomaisessa muodossa. TEE 2006 Terve elämä eli TEE-lehti haluaa edistää taustayhteisönsä toiminta-ajatuksia: raittiutta, lihavuuden vastustamista, kuntoliikuntaa, luonnonmukaista ruoan tuotantoa ja valmistusta sekä ympäristön vaalimista. Lehden ilmestymisaikataulu vuonna / helmikuuta 2/ toukokuuta 3/ syyskuuta 4/ joulukuuta 18

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. NUOTIORUOKA KURSSI 29.1.2010 13 16 Luontokoulu Korento Niina Rautiainen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat sisältävät runsaasti beetaglukaania Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren kolesterolia. Korkea kolesteroli

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin Vastaleivottua Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin SpeltTILEIPÄ myslileipä Ruisleipä vähähiilarinen leipä Saksanpähkinäleipä puolikarkea leipä Foccacia LCHF leipä Brioche Joululeipä speltistä omenaleipä

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot