Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2011 vp Ansionmenetyskorvauksen ja erityishoitorahan maksuperusteiden muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Alle 16-vuotiasta sairasta lastaan hoitavalle vanhemmalle voidaan maksaa erityishoitorahaa korvaamaan lyhytaikaista ansionmenetystä, joka johtuu lapsen sairaudesta tai vammasta, kun vakuutettu on lapsen hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Kotona tai sairaala- ja poliklinikkahoidossa olevaa lastaan hoitava vanhempi on oikeutettu erityishoitorahaan vain silloin, kun sairauden laatu on vaikea. Lasta hoitava lääkäri määrittelee sairauden vaikeuden. Kuitenkin, jos lääkäri on todennut lapsen sairauden vaativan kotihoitoa sairaalahoitojakson jälkeen, ei tältä kotihoidon jaksolta enää ole mahdollista saada erityishoitorahaa, mikäli lapsen kuntoutuminen ja paraneminen etenee siten, että sairautta ei enää katsota vaikeaksi. Vanhemman on kuitenkin lääkärin määräyksestä tässäkin tapauksessa oltava poissa ansiotyöstään ja hoidettava lastaan kotona, kuten sairauden vaiheen ollessa vaikea. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä erityishoitorahan tai muun vastaavan korvauksen maksamiseksi vanhemmille ansionmenetyksestä siltäkin ajalta, jolloin lasta on lääkärin määräyksestä hoidettava kotona mutta lapsen sairauden astetta ei enää normaalin paranemistahdin vuoksi katsota vaikeaksi? Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2011 Elsi Katainen /kesk Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elsi Kataisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä erityishoitorahan tai muun vastaavan korvauksen maksamiseksi vanhemmille ansionmenetyksestä siltäkin ajalta, jolloin lasta on lääkärin määräyksestä hoidettava kotona mutta lapsen sairauden astetta ei enää normaalin paranemistahdin vuoksi katsota vaikeaksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka johtuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta, kun lapsen vanhempi on lapsen hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään, eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Myös kotiäideillä on eräin edellytyksin oikeus saada erityishoitorahaa. Lapsen vanhempi voi saada erityishoitorahaa, jos hän osallistuu alle 7-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen erikoissairaanhoidon tasoisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tai erityishuoltopiirin toimintayksikön erikoissairaanhoidon tasoisella poliklinikalla. Erityishoitorahaa lapsen vanhempi voi saada myös osallistuessaan 7 15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen edellä mainitussa paikassa tai alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen kotihoidon ajalta, kun kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon. Lisäksi edellytetään mainituissa tapauksissa, että lasta hoitava lääkäri pitää vanhemman osallistumista hoitoon tai kuntoutukseen tarpeellisena. Erityishoitorahaa voi myös saada vanhempi, joka osallistuu lakiin perustuvalle lapsensa sairauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan kuntoutustoimintaan. Lapsen vanhemman tulee olla estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään lapsensa intensiiviseen hoidolliseen vaiheeseen osallistumisen tai lapsen kuntoutuksen takia. Nopeasti kehittyviä ja intensiivisiä hoidollisia vaiheita sisältävinä sairauksina voidaan sairausvakuutuslain perustelujen mukaan pitää esimerkiksi akuuttia leukemiaa, epilepsian pahenemisvaihetta ja suurten leikkausten jälkitiloja. Erityishoitoraha on lähtökohtaisesti tarkoitettu hoidollisen kriisivaiheen ylipääsemiseksi tiloissa, joita voidaan pitää hengenvaarallisina tai jotka vaativat hengenvaarallisia hoitoja ja äkilliset muutokset huonompaan suuntaan ovat mahdollisia. Vaikeita sairauksia tai vammoja, jotka oikeuttavat erityishoitorahaan, ovat valtioneuvoston asetuksen mukaan esimerkiksi leukemiat ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat, vaikeat tapaturmat ja palovammat, vaikeasti tasapainotettava sokeritauti ja sokeritaudin hoidon aloitusvaihe, vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikea kehitysvammaisuus, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma. Vaikeita sairauksia ja vammoja ovat lisäksi muut edellä mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet, vammat ja sairaudentilat. Erityishoitorahaa maksetaan hoidollisen tasapainon savuttamiseksi lasta kohden saman sairauden perusteella erikoissairaanhoidon yksikössä tai kuntoutuskurssin ajalta yhteensä enintään 60 arkipäivältä, kotihoidon ajalta enintään 60 ar- 2

3 Ministerin vastaus KK 4/2011 vp Elsi Katainen /kesk kipäivältä ja erityisestä hoidollisesta syystä lisäksi enintään 30 arkipäivältä taikka vieläkin pidemmältä ajalta, jos painavat lääketieteelliset syyt puoltavat sitä, että lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän hoidon toteuttaminen tai sairauden odottamaton paheneminen edellyttää edelleen vanhemman jatkuvaa läsnäoloa. Erityishoitoraha rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta, jonka rahoittavat pääosin työnantajat ja palkansaajat. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset päivärahat ja 0,1 % kuluista, jotka aiheutuvat muista työtulovakuutuksen menoista kuin vähimmäismääräisistä päivärahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt viimeksi vuoden 2002 syksyllä erityishoitorahaa koskeneen selvitystyön, jonka tarkoituksena oli selkiyttää erityishoitorahan myöntämisedellytyksiä etuuden toimeenpanossa havaittujen soveltamisongelmien vuoksi. Soveltamisongelmat johtuivat muun muassa lasten vaikeiden sairauksien hoitokäytäntöjen kehittymisestä ja hoitopaikkoja koskevista muutoksista, joissa kotihoidon lisääntyminen erityisesti vaikutti etuuksien myöntämiseen. Selvitystyötä tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla epävirallisessa työryhmässä, johon osallistuivat Kansaneläkelaitoksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat. Selvitystyö oli mahdollista ottaa huomioon vuoden 2005 alusta voimaan tullutta sairausvakuutuslakia valmisteltaessa. Hallituksen esityksen HE 50/2004 vp perustelujen mukaan erityishoitorahaa koskeva lain 10. luku on valmisteltu edellä mainitun selvitystyön ehdotusten mukaisesti. Ansiosidonnaisen erityishoitorahan suorittamista kotihoidon ajalta silloin, kun lapsen sairautta tai vammaa ei pidetä vaikeana, voidaan edellä mainitun mukaisesti pitää erityishoitorahan tarkoituksen vastaisena. Sairaan lapsen hoitaminen kotona siinä tapauksessa, että sairautta ei voida luokitella vakavaksi, eikä sen hoitaminen edellytä sairaalassa oloa, liittyy laajempaan kysymykseen vanhempien oikeudesta saada taloudellista tukea lapsensa sairastaessa. Erityishoitorahakauden jälkeen lapsen vanhemmat voivat saada muita lapsen sairauteen liittyviä tukia. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa Suomessa asuvalle lapselle, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna ja tuki on sidottu kuluttajahintojen muutosta mittaavaan kansaneläkeindeksiin. Perusvammaistuki on 85,93 euroa/kk, korotettu vammaistuki on 200,51 euroa/kk ja ylin vammaistuki on 388,80 euroa/kk vuonna Tuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti, kun lapsi täyttää 16 vuotta. Vammaistuen saaminen ei ole riippuvainen lapsen tai vanhempien muista tuloista tai varallisuudesta ja se on verovapaata tuloa. Kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidon tukea kunnan siihen tarkoitukseen varaamasta määrärahasta omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lasta. Tällöin kunta ja hoitaja tekevät keskenään sopimuksen omaishoidon tuesta, johon liitetään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on lukien vähintään 353,62 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa, josta suoritetaan veron ennakonpidätys sekä pidätetään myös työntekijän eläkemaksu. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Lisäksi riippumatta lapsen sairaudesta vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahakauden jälkeen lasten kotihoidon tukea ja osittaista hoitorahaa. Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kotihoidon tukea maksetaan myös muista perheen alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla. Tukeen kuuluu hoitoraha, joka maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisä sen sijaan maksetaan vain yhdestä lapsesta. Tuki on veronalaista tuloa. Kotihoidon tuen hoitoraha on 3

4 Ministerin vastaus 313,54 euroa/kk vuonna Se maksetaan yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Alle 3-vuotiaista sisaruksista maksetaan lisäksi 94,47 euroa/kk ja alle oppivelvollisuusikäisistä sisaruksista 60,70 euroa/kk. Hoitolisä määräytyy perheen tulojen mukaan. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta ja sen määrä on enintään 168,86 euroa/kk. Tuki päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta. Vanhempainvapaan jälkeen vanhemmat voivat jäädä osittaiselle hoitovapaalle lyhentämällä palkattomasti päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa. Kansaneläkelaitos tukee perhettä maksamalla osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Hoitorahaa ei makseta koko hoitovapaan ajalta, vaan ainoastaan alle 3-vuotaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista. Osittainen hoitoraha on 90,36 euroa/kk vuonna Se on veronalaista tuloa. Sitä ei voi saada, jos vanhempi hoitaa lasta itse ja saa kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerralla vain yhdestä lapsesta, vaikka perheessä olisi useampi tukeen oikeutettu lapsi. Kotihoidon tuki- ja osittainen hoitoraha on sidottu kuluttajahintojen muutosta mittaavaan kansaneläkeindeksiin ja niitä ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) on esittänyt tammikuussa 2009 sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisissä linjauksissaan (STM, Selvityksiä 2009:10), että alle puolitoistavuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuki korotettaisiin vähimmäispäivärahan tasolle. Samalla komitea on ehdottanut myös sisarkorotusten nostamista. Vanhempainvapaatyöryhmä (STM, Selvityksiä 2011:12) on selvitystyöhönsä liittyen pitänyt tarpeellisena parantaa vanhempien mahdollisuuksia yhdistää lasten kotona hoitamista ja työelämään osallistumista. Työryhmässä ovat saaneet kannatusta muun muassa ehdotukset, joiden mukaan lasta tulisi voida hoitaa kotona vakuutusperusteisen päivärahan turvin noin yhden vuoden ikään saakka, vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia tulisi lisätä osittaista hoitorahaa korottamalla ja ulottamalla se asteittain uusiin ikäluokkiin (3 6-vuotiaat), ja vastaavasti kuin SATA-komitea on esittänyt, lasten kotihoidon tuen taso tulisi korottaa lapsen 1 1,5 vuoden ikään saakka vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään julkisen talouden kantokyky huomioon ottaen mahdollisuuksia toteuttaa uudistuksia Sosiaaliturvan uudistamiskomitean vielä toteuttamatta olevien ehdotusten ja Vanhempainvapaatyöryhmän selvitystyön pohjalta. Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 4

5 Ministerns svar KK 4/2011 vp Elsi Katainen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 4/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Elsi Katainen /cent: Vad ämnar regeringen göra så att specialvårdspenning eller en motsvarande ersättning betalas till föräldrar för inkomstförlusten också under den tid då ett barn på ordination av en läkare ska vårdas hemma, men sjukdomsgraden vid normalt tillfrisknande inte längre anses vara svår? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Specialvårdspenningen är avsedd att ersätta kortvarig eller tillfällig inkomstförlust som beror sjukdom eller handikapp hos ett barn som är under 16 år, då barnets förälder deltar i barnets vård eller rehabilitering och därför är förhindrad att utföra sitt arbete och inte får lön för frånvarotiden. Också hemmamammor har under vissa förutsättningar rätt att få specialvårdspenning. Barnets förälder kan få specialvårdspenning om han eller hon deltar i vården eller rehabiliteringen av ett barn som är under 7 år vid en verksamhetsenhet på nivån för specialiserad sjukvård eller på en poliklinik på nivån för specialiserad sjukvård vid specialomsorgsdistriktets verksamhetsenhet. En förälder kan också få specialvårdspenning om han eller hon deltar i vården eller rehabiliteringen av ett svårt sjukt barn i åldern 7 15 år på en sådan enhet som nämns ovan eller ett svårt sjukt barn som är under 16 år under den tid barnet vårdas i hemmet, om vården i hemmet hänför sig till den vård barnet fått på ett sjukhus eller sjukhusets poliklinik. I de ovan nämnda fallen krävs det dessutom att barnets läkare anser det vara nödvändigt att föräldern deltar i vården eller rehabiliteringen. Specialvårdspenning kan också betalas till en förälder som deltar i en på lag grundad kurs i anpassningsträning eller rehabilitering som ordnats på grund av barnets sjukdom eller handikapp eller i någon annan därmed jämförbar, på lag baserad rehabiliteringsverksamhet. Det krävs också att barnets förälder är förhindrad att utföra eget arbete eller förvärvsarbete på grund av deltagandet i ett intensivt behandlingsskede eller rehabiliteringen av barnet. Som sjukdomar som inrymmer snabbt avancerande och intensiva terapeutiska faser kan enligt motiveringen till sjukförsäkringslagen betraktas t.ex. akut leukemi, epilepsi som är inne i en fas då sjukdomen förvärras och tillstånd efter stora operationer. Specialvårdspenning är närmast avsedd som stöd vid en kritisk fas i vården vid sådana tillstånd som kan anses vara livsfarliga eller som kräver livsfarliga behandlingar och där plötsliga försämringar kan förekomma. Svåra sjukdomar och handikapp som berättigar till specialvårdspenning är enligt en förordning av statsrådet t.ex. leukemier och andra maligna tumörer, svåra hjärtfel, svåra olycksfall och brännskador, svårbalanserad diabetes och inledningsskedet vid behandling av diabetes, svåra mentala rubbningar, svår utvecklingsskada, svår bronkialastma och svår ledgångsreumatism. Som svåra sjukdomar och handikapp räknas också andra sjukdomar, handikapp och sjukdomstillstånd som i fråga om svårighetsgrad kan jämföras med de sjukdomar som nämns ovan. I syfte att uppnå terapeutisk balans betalas specialvårdspenning per barn på basis av en och samma sjukdom för sammanlagt högst 60 varda- 5

6 Ministerns svar gar för tiden för vård på en enhet inom den specialiserade sjukvården och för rehabiliteringskurser, för högst 60 vardagar för tiden för vård i hemmet, och av särskilda terapeutiska skäl för ytterligare högst 30 vardagar, eller på vägande medicinska grunder för en längre tid om det på grund av genomförandet av vården i anslutning till barnets svåra sjukdom eller ett oväntat förvärrande av sjukdomen fortfarande förutsätts att föräldern är närvarande utan avbrott. Specialvårdspenningen finansieras ur arbetsinkomstförsäkringen inom ramen för sjukförsäkringen, vilken till största delen finansieras av arbetsgivarna och löntagarna. Staten finansierar dagpenningförmånens minimibelopp och 0,1 % av de kostnader som förorsakas av andra utgifter för arbetsinkomstförsäkringen än dagpenningförmånens minimibelopp. Social- och hälsovårdsministeriet har senast hösten 2002 inlett en utredning av specialvårdspenningen i syfte att, på grund av de problem med tillämpningen som uppdagats i samband med verkställandet av förmånen, göra förutsättningarna för beviljande av specialvårdspenning klarare. Problemen med tillämpningen berodde bl.a. på att vårdpraxisen i fråga om svåra sjukdomar hos barn har utvecklats och att det har skett förändringar i fråga om vårdplatserna. Vad beträffar dessa förändringar inverkade i synnerhet den ökade hemvården på beviljandet av förmåner. Utredningsarbetet utfördes under ledning av social- och hälsovårdsministeriet av en inofficiell arbetsgrupp, i vilken företrädare för Folkpensionsanstalten och de centrala arbetsmarknadsorganisationerna deltog. Utredningsarbetet kunde beaktas vid beredningen av den sjukförsäkringslag som trädde i kraft vid ingången av Enligt motiveringen i regeringspropositionen RP 50/2004 rd har 10 kap. om specialvårdspenningen beretts i enlighet med förslagen från utredningsarbetet. Att betala ut inkomstrelaterad specialvårdspenning för tiden för vård i hemmet i sådana fall där graden av barnets sjukdom eller handikapp inte anses svår kan enligt det som nämnts ovan anses strida mot syftet med specialvårdspenningen. Vård av sjukt barn i hemmet i sådana fall där sjukdomen inte kan klassificeras som allvarlig och behandlingen av den inte kräver sjukhusvistelse hänför sig till en mera omfattande fråga om föräldrarnas rätt till ekonomiskt stöd då deras barn insjuknar. Efter tiden med specialvårdspenning kan barnets föräldrar få andra bidrag som hänför sig till barns sjukdom. Handikappbidrag kan betalas till barn under 16 år som bor i Finland och i fråga om vilka vården, omvårdnaden och rehabiliteringen i anslutning till sjukdom, lyte eller skada i minst sex månader innebär större belastning och bundenhet än vad som är vanligt jämfört med friska barn i samma ålder. Bidraget är graderat på tre nivåer och bundet till det folkpensionsindex som mäter ändringar i konsumentpriserna. Handikappbidrag med grundbelopp är 85,93 euro i månaden, handikappbidrag med förhöjt belopp är 200,51 euro i månaden och handikappbidrag med högsta belopp är 388,80 euro i månaden år Bidraget kan beviljas för en viss tid eller tills barnet fyller 16 år. Rätten till handikappbidrag är inte beroende av barnets eller föräldrarnas övriga inkomst eller förmögenhet och det är skattefri inkomst. Kommunens socialväsende kan betala stöd för närståendevård ur det anslag som kommunen reserverat för detta ändamål till en anhörig som vårdar det sjuka eller handikappade barnet. Då ingår kommunen och närståendevårdaren sinsemellan ett avtal om stöd för närståendevård. Den vårdbehövandes vård- och serviceplan ska bifogas avtalet. I stöd för närståendevård ingår alltid ett vårdarvode som betalas i pengar. Vårdarvodet bestäms enligt hur bindande och krävande vården är. Från och med den 1 januari 2011 är vårdarvodet minst 353,62 euro i månaden. Vårdarvodet betalas till närståendevårdaren och är skattepliktig inkomst, på vilken förskottsinnehållning ska verkställas och arbetstagarens pensionsavgift innehållas. Vårdarvodet justeras varje kalenderår med den lönekoefficient som avses i lagen om pension för arbetstagare. Dessutom kan föräldrarna oberoende av barnets sjukdom få stöd för hemvård av barn och partiell vårdpenning efter föräldradagpenningsperioden. Ett villkor för beviljande av stöd för hemvård av barn är att familjen har ett barn som 6

7 Ministerns svar KK 4/2011 vp Elsi Katainen /kesk är under 3 år och inte får kommunal dagvård. Stödet för hemvård betalas också för familjens övriga barn som är under skolåldern och vårdas på samma sätt. Stödet omfattar en vårdpenning som betalas skilt för varje barn som är berättigat till stödet. Vårdtillägg betalas däremot endast för ett barn. Stödet är skattepliktig inkomst. Den vårdpenning som ingår i stödet för hemvård är 313,54 euro i månaden Den betalas för endast ett barn som är under 3 år. För syskon som är under 3 år betalas 94,47 euro i månaden och för syskon som är under läropliktsåldern 60,70 euro i månaden. Vårdtillägget bestäms enligt familjens inkomster. Det betalas för endast ett barn och uppgår till högst 168,86 euro i månaden. Betalningen av stödet upphör senast då familjens yngsta barn fyller 3 år. Efter föräldraledigheten kan föräldrarna få partiell vårdledighet genom att utan lön förkorta sin arbetstid per dag eller vecka. Folkpensionsanstalten stöder familjen genom att betala partiell vårdpenning för tiden med partiell vårdledighet. Vårpenning betalas inte för hela vårdledighetsperioden, utan endast för barn under 3 år samt barn i årskurs 1 eller 2 som inlett sin skolgång. Den partiella vårdpenningen är 90,36 euro i månaden Den är skattepliktig inkomst. Partiell vårdpenning beviljas inte om en förälder vårdar barnet själv och får stöd för hemvård. Den partiella vårdpenningen betalas endast för ett barn åt gången, även om det i familjen finns flera barn som har rätt till stödet. Stödet och den partiella vårdpenningen för hemvård är bundna till det folkpensionsindex som mäter förändringar i konsumentpriserna och betalas inte för kortare tid än en månad. Kommittén för reform av den sociala tryggheten (SATA) föreslog i januari 2009 i sina centrala riktlinjer för helhetsreformen av den sociala tryggheten (SHM, Rapporter 2009:10) att stödet för hemvård av barn som är under 1,5 år ska höjas till samma nivå som minimidagpenningen. Samtidigt föreslog kommittén att också syskonförhöjningen skulle höjas. Arbetsgruppen för föräldraledighet (SHM, Rapporter 2011:12) har i anslutning till sitt utredningsarbete ansett det nödvändigt att förbättra föräldrarnas möjligheter att förena vård av barn i hemmet och deltagande i arbetslivet. I arbetsgruppen har man bl.a. understött förslag om att barn ska kunna vårdas i hemmet fram till cirka ett års ålder med hjälp av den försäkringsbaserade dagpenningen, att föräldrarnas möjlighet till deltidsarbete ska ökas genom att den partiella vårdpenningen höjs och stegvis utvidgas att gälla nya åldersgrupper (3 6 år), och, på motsvarande sätt som SATA-kommittén har föreslagit, att stödet för hemvård av barn ska höjas till nivån på föräldradagpenningens minimibelopp tills barnet är 1 1,5 år gammalt. Med beaktande av den offentliga ekonomins bärkraft utreds vid social- och hälsovårdsminsteriet möjligheterna att genomföra reformer utgående från de fortfarande ogenomförda förslag som Kommittén för reform av den sociala tryggheten har utarbetat samt det utredningsarbete som Arbetsgruppen för föräldraledighet har gjort. Helsingfors den 25 maj 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 7

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2002 vp Viagran korvattavuus Parkinsonin tautia sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Viagra-lääkkeestä saavat Kelan korvausta tietyin lääketieteellisin kriteerein määritellyt henkilöt,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1080/2013 vp Jalkaterapian sisällyttäminen Kela-korvausten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Jalkaterapia ei vielä kuulu Kelan korvaamiin hoitoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2007 vp Tupakkalain soveltaminen takseissa Eduskunnan puhemiehelle Tupakkalain 5 luvun 12 :n mukaan tupakointi on kielletty yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa eli mm. takseissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2010 vp Inkretiinimimeettien korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Diabeteksen hoito vie jo nyt noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 293/2012 vp Kelan matkakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain nojalla on mahdollista saada Kela-korvausta matkoista, jotka liittyvät julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 650/2013 vp Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat vakavia ongelmia Suomessa ja koko Euroopassa. Aihe

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot