(1) AYY:n arvot, linjapaperit ja kielistrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.10.2011 1 (1) AYY:n arvot, linjapaperit ja kielistrategia"

Transkriptio

1 SYL-liittokokous KOKOELMA (1) AYY:n arvot, linjapaperit ja kielistrategia AYY:n arvopaperi Linjapaperi Aalto-yliopistosta Linjapaperi opintotuesta Linjapaperi Aalto-yliopiston kansainvälistymisestä Linjapaperi lukukausimaksukokeilusta Linjapaperi opiskelijavalinnasta Kielistrategia

2 Arvopaperi päivitetty AYY:n tarkoitus/ arvot/ visio/ ja toiminta-alueet Tiivistelmä Arvopaperi määrittelee AYY:n tarkoituksen, arvot, vision ja toiminta-alueet, sekä linkittää ne toimintaan. AYY:n tarkoitus on edistää erinomaista opiskelijaelämää Aallo-yliopiston piirissä. AYY arvona on olla jäsentensä arvostama, monimuotoinen yhteisö ja reilu. Toiminnassaan AYY jeesaa, rohkaisee ja aktivoi. AYY:ssa asiat tehdään hyvin, ihmiskeskeisesti ja mutkattomasti. 1. Saatesanat ja lukuohje Arvopaperi määrittelee AYY:n tarkoituksen, arvot, vision ja toiminta-alueet. Paperi on edustajiston hyväksymä ja voimassa kunnes edustajisto sitä muuttaa. AYY:n tarkoituksen määrittely, arvojen ja toiminta-alueiden visio on tarkoitettu pitkäaikaiseksi ja siten on toimijoita sitova osa.tämä osa on on tekstissä nostettu laatikkoihin lukemisen helpottamiseksi. Dokumentti sisältää lisäksi runsaasti toimintaesimerkkejä, joilla pyritään tarkoituksen, arvojen ja toiminta-alueiden sisällön tarkentamiseen ja idean konkretisoimiseen. Toiminnan tarkoitus on määritelty arvioiden ylioppilaskunnan mahdollisia rooleja Aalto-yliopiston piirissä. Toiminta-alueet valittiin AYY:lle määritellyn toiminnan tarkoituksen perusteella nykyisen 1

3 toiminnan tarkastelun pohjalta. Toiminta-alueet kuvaavat koko AYY:n toiminnan kentän. Lopulta arvot ja toimintatavat valittiin tukemaan toimintaa. Tämän paperin tarkoituksena on selventää AYY:n jäsenille ja toimijoille, mikä on AYY:n tarkoitus, mitkä ovat sen arvot, miten se toimii ja mitä AYY tekee. Tämä paperi ohjaa toimijoita, edustajistoa, hallitusta, työntekijöitä ja vapaaehtoisia edistämään paperissa kuvattuja asioita. 2. Termit AYY tunnistaa jäsenistöstään kaksi erilaista ryhmää. Opiskelijajäsenet ovat AYY:n jäseniä, jotka haluavat ensisijaisesti opiskella ja valmistua. He kohtaavat Aalto-yliopiston ongelmineen ja vahvuuksineen ja ongelmien kohdalla tunnistavat korjaamistarpeen. Aktiivijäsenet ovat henkilöitä, jotka ovat mukana ylioppilaskunnan toiminnassa tai yhteistyöhankkeissa. Aktiivijäsenet ovat myös opiskelijajäseniä. Jäsenet siirtyvät ryhmästä toiseen elämäntilanteesta mukaan. 3. AYY:n toiminnan tarkoitus Tässä luvussa kuvataan sitä, mihin AYY:n toiminnalla pyritään. Toiminta on AYY:n itsensä valitsemaa ja sisältää lailla asetettujen velvoitteiden lisäksi muita toiminnan muotoja. Määritelmä Tarkoitus: Aaltolaisen erinomainen elämä AYY:n tavoitteena on varmistaa, että sen jäsenet kasvavat maailmaa muuttaviksi vastuullisiksi kansalaisiksi. Erinomainen opiskelijaelämä ja yhteiskunnallisen vastuun kantaminen takaavat, että aaltolaiset pystyvät nyt ja tulevaisuudessa sekä opiskelemaan sujuvasti että kasvamaan yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi, jotka ratkaisevat oman elämänsä, Suomen ja maailman painavimmatkin ongelmat. Vapaa-ajan ja opiskelun sopiva suhde kouluttaa, kasvattaa ja luo uutta. Toiminta Kaiken AYY:n toiminnan pitää perustua AYY:n tarkoitukseen. Tämän dokumentin kuvaamat toiminta-alueet perustuvat tarkoitukseen, eli niillä pyritään kohti erinomaista opiskelijaelämää. Toiminta-alueiden keskinäiset suhteet määritellään kulloisenkin tilanteen mukaan. 4. Arvot ja millainen AYY haluaa olla Arvo: AYY on jäsentensä arvostama Jokainen AYY:n jäsen tiedostaa ja kokee saavansa AYY:lta jotain, mitä arvostaa. Kokemus AYY:n kanssa toimimisesta on positiivinen. Toiminta Arvostus edellyttää tiedostamista: mikä AYY on, mitä AYY tekee ja miksi. AYY kertoo aktiivisesti toiminnastaan, erityisesti siellä mihin se kohdistuu. Opiskelijajäsen alkaa arvostaa ylioppilaskuntaa, kun hän havaitsee AYY:n edistävän sujuvaa opiskelua opiskelijalähtöisesti sekä tarjoavan joustavaa asumispalvelua ja helpon tavan löytää 2

4 mielekästä toimintaa. Aktiivijäsenelle AYY:n arvo syntyy yhdessä tekemisestä, itsensä haastamisesta ja tekemällä oppimisesta. Arvo: AYY on monimuotoinen Monimuotoisuus syntyy jäsenistössä. AYY tukee ja arvostaa erilaisten yhdistysten toimintaa. AYY edistää monenlaisten näkökulmien kuulumista ja toimintaa. Toiminta AYY tarjoaa yhdistyksille, kerhoille ja yksittäisille jäsenille mahdollisuuksia tuoda toimintaansa ja näkemyksiään esiin, esimerkiksi sähköisten kanavien ja tapahtumien kautta. AYY edistää monimuotoisuutta toteuttamalla erilaista toimintaa jäsenistön ja yhdistysten kanssa yhteistyössä. Arvo: AYY on reilu AYY on reilu eli tasapuolinen, oikeudenmukainen ja avoin. Reiluudella luodaan luottamusta toimijoihin ja koko organisaatioon. Luottamus on edellytys halulle toimia organisaatioissa ja organisaation kanssa. Toiminta Reiluus toteutetaan toiminnassa avoimuutena ja läpinäkyvyytenä. AYY kertoo ketkä ovat mukana ja mitä tehdään. Reiluus on aina subjektiivinen kokemus, mutta prosessien avoimuudella tarjotaan jäsenille mahdollisuus korjata havaitsemansa epäoikeudenmukaisuus. AYY luo kanavia palautteen antamiseen, myöntää avoimesti, kun toiminnassa on virheitä ja korjaa ne. 5. Miten AYY:ssa toimitaan AYY jeesaa jäsentä AYY tukee ja auttaa, kun sitä tarvitaan. AYY ei kuitenkaan tyrkytä, ei tarjoa maailmaa valmiina, eikä tee kaikkea jäsenen puolesta. AYY jeesaa jäsentä tekemään elämästään parempaa. Toiminta Jeesaaminen on palvelulupaus jäsenelle ja ohje AYY:n toimijoille jäsenten yhteydenottoon pitää reagoida. Opiskelijajäsenelle jeesaaminen tapahtuu pääosin palveluiden kautta, oli kyse niin oikeusturvasta, asunnon löytämisestä tai ihmisten kohtaamisesta. AYY aktivoi ja rohkaisee jäseniään AYY aktivoi ja rohkaisee jäseniään ja toimijoitaan toimimaan opiskelijayhteisössä. AYY:ssa uskaltaa kysyä, kommentoida ja toimia myös ilman yhteisön hyväksyntää. Toiminta AYY kertoo mahdollisuuksista toimia AYY:ssa ja yhdistyksissä. Jäsenelle tarjotaan kanavia kertoa näkemyksistään. Opiskelijajäseniä aktivoidaan jäsenlähtöisellä edunvalvonnalla 3

5 sekä rohkaistaan kertomalla konkreettisia esimerkkejä. Yhdistystoimijoita aktivoidaan ja rohkaistaan tapaamalla heitä henkilökohtaisesti ja kertomalla yhteistoimintamahdollisuuksista. AYY:ssa asiat tehdään hyvin AYY:ssa toimitaan ammattimaisesti eli tiedon pohjalta ja pitkäjänteisesti. Näin toiminta on vaikuttavaa ja vakuuttaa. Ammattimaisuus on tapa toimia, ei täytettävä vaatimus päästäkseen mukaan toimintaan. Toiminta AYY opettaa toimimaan ammattimaisesti. AYY:ssa varmistetaan tiedon ja kontaktien siirtyminen toimijoiden vaihtuessa. Toimintaa suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä ja ollaan valmiita korjaamaan virheet. AYY:ssa tieto on usein kollektiivista ja vaatii keskustelua ja yhteistyötä AYY:n sisällä ja asiantuntevien yhdistysten kanssa. AYY on ihmiskeskeinen AYY:n organisaatio keskittyy sen toiminnan mahdollistaviin ihmisiin ja ylioppilaskunnan jäseniin. Toimijoiden innostus on tärkein mittari, jolla organisaation menestystä mitataan. Toiminta AYY:ssa toimijat kuuntelevat sekä kysyvät toisiltaan ja jäseniltä, mitä haluaisit tehdä ja mitä tarvitset voidaksesi toimia kiinnostuksesi mukaan? Toimintatapoja ollaan valmiita muuttamaan toimijoiden mukaan, kuitenkin huomioiden AYY:n tavoitteet. AYY on mutkaton AYY on mutkaton, eli toiminta on suoraviivaista ja turhaa byrokratiaa vältetään. Näin opiskelijatai aktiivijäsenen kynnys toimia AYY:n kanssa on mahdollisimman pieni. Toiminta Byrokratian karsiminen tarkoittaa organisaation prosessien tarkastelua jäsenen näkökulmasta. AYY kysyy jäseniltään ja toimijoita aktiivisesti: miten tämä voitaisiin tehdä helpommin? Palautteen perusteella toimintaa mukautetaan realiteettien puitteissa. 6. Toiminta-alueet Toiminta-alueet kuvaavat kaiken AYY:n toiminnan. Kullekin toiminta-alueelle on listattu kriittistä toimintaa, johon tulisi lähitulevaisuudessa panostaa. Toiminta-alueeseen sisältyy myös muuta toimintaa kuin kriittistä toimintaa. 6.1 AYY edistää opiskelun sujuvuutta Aallossa AYY tukee jäseniä heidän edistäessään opiskelunsa sujuvuutta. Edunvalvonnan konkretisoiminen jäsenelle ja muuttaminen jäsenlähtöiseksi on keskeinen tavoite. AYY:n edistää yliopistossa kulttuuria, jossa oletuksena kuullaan opiskelijan näkemystä. 4

6 Kriittinen toiminta Jäsenlähtöinen edunvalvonta AYY:n tehtävä yliopiston rinnalla on varmistaa, että opiskelijalla on toimivat kanavat kertoa ongelmista yliopistolle ja AYY:lle. Ajaessaan edunvalvonnallisia hankkeita AYY:n pitää jalkautua kertomaan opiskelijan lähelle, mitä ollaan edistämässä ja millä näkökulmalla. Näin ne, joita asia koskee, voivat osallistua keskusteluun tai toimintaan tai ainakin ovat tietoisia siitä, että asiaa edistetään. Kun tuloksia saadaan, myös niistä tulee kertoa niin onnistumisista kuin vastoinkäymisistä. Esimerkki AYY tulee iholle -tapahtuman kaltainen tilaisuus laitoksen aulassa, kun ollaan lähtemässä ajamaan kyseistä laitosta koskevaa hanketta. Paikalla on työntekijä tai luottamushenkilö, toimintaan osallistuvia hallopedeja ja laitoksen henkilökuntaa. Uusien opiskelijoiden vastaanotto Uusien opiskelijoiden vastaanotossa esittäytyvät yliopistopiirin merkittävät toimijat. AYY:n on kerrottava, miten se edistää jäsentensä asiaa ja miten toimintaan pääsee mukaan niin halutessaan. Esimerkki AYY esittäytyessään kertoo esimerkin, miten johonkin edunvalvonnalliseen asiaan on vaikutettu, ketä ovat hallopedit ja mikä on heidän roolinsa. Miten siinä onnistuttiin ja mitä virheitä tehtiin. 6.2 AYY edistää aaltolaisen äänen kuulumista yhteiskunnassa Moniin opiskelijaelämään ja opintojen sujuvuuteen liittyvät asiat ratkaistaan Aallon ulkopuolella. AYY toimii aktiivisesti ja henkilökohtaisesti ajaessaan jäsentensä asiaa, jotta aaltolaisen mielipide jää mieleen. SYL:n kautta vaikuttamista ei pidä unohtaa, vaan tehdä SYL:sta organisaatio, joka palvelee myös AYY:n tarpeita ja viestiä. Kriittinen toiminta Ayy-lähettiläs Esimerkki AYY-lähettiläs on henkilö, joka edustaa AYY:a tapaamalla valittuja virkamiehiä ja päättäjiä säännöllisesti. Lähettiläät vaikuttavat epäformaalisti ja keskustelevasti kertoen opiskelusta Aallosta. Tämä edistää opiskelijoiden asemaa yhteiskunnassa viemällä opiskelijoiden viestiä suoremmin päättäviin elimiin. AYY-lähettiläs on kahden vuoden pesti. Lähettilääksi valitaan kaksi henkilöä esim. entisiä hallituksen jäseniä. Lähettiläät tapaavat kansallisen ja kunnallisen vaikuttamisen kannalta olennaisia virkamiehiä muutamia kertoja vuodessa epäformaalisti kertoen, 5

7 mitä Aallossa tapahtuu ja kuunnellen mitä työryhmiä on tulossa ja millaisella kysymyksen asettelulla. 6.3 AYY tarjoaa asuntoja Asuminen on yksi merkittävimmistä palveluista, joita opiskelija tarvitsee. Asuminen lähellä koulua ja joustavat asumisen palvelut ovat AYY:n vahvuus. Kriittinen toiminta AYY asunnontarjoaja Kasvatetaan asuntokantaa, jotta jokaisella jäsenellä on jossain opiskelun vaiheessa mahdollisuus saada AYY:n tarjoama asunto. AYY markkinoi itseään jäsenille myös opiskelija-asunnon tarjoajana, jotta jäsenet tiedostavat mahdollisuuden hyötyä asuntotarjonnasta ja osaavat arvostaa sitä. Esimerkki AYY kertoo palvelupisteissä ja jäsenmediassa asuntotarjonnasta sekä uusista asumista edistävistä hankkeista. 6.4 AYY edistää yhdistysten toimintaa Yhdistykset kokoavat yhteen samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä, mikä luo hedelmällisen alustan ideoille kasvaa ja muuttua jäsenistöä hyödyttäväksi toiminnaksi. AYY edistää yhdistysten jatkuvuutta, toimintamahdollisuuksia ja tukee toiminnasta kertomista. Kriittinen toiminta Tilojen tarjoaminen Erilaisten tilojen tarjoaminen on tärkeää yhdistystoiminnan turvaamiseksi, sillä ilman tiloja kokoontua, säilyttää tavaroita ja virkistäytyä yhdistystoiminta ei ole mahdollista vähin varoin. Tilat toimivat kohtaamispaikkana, joka on vaatimus toiminnan syntymiselle. Tilat ovat selvästi palvelu, jota yhdistysten toimijat arvostavat. Esimerkki AYY luo yhdessä yliopiston kanssa käytäntöjä, joilla yhä useammat yliopiston tilat saadaan yhdistysten käyttöön yhteisillä pelisäännöillä. Kulttuuritoiminnassa kumppani AYY osallistuu tapahtumien järjestämiseen tasa-arvoisena kumppanina yhdistysten kanssa. AYY pyrkii nostamaan tapahtuman mittakaavan isommalle tasolle, jotta se herättäisi aaltolaisten kiinnostuksen. Esimerkki Yhdistys on järjestänyt vuosittain tiettyä tapahtumaa. Nyt mukaan kutsutaan aavalaiset. Yhdessä tapahtuman konseptia hiotaan ja tapahtuma järjestetään, siten, että siinä näkyy AYY:n ja yhdistyksen kädenjälki. Jäsenelle kyse on AYY:n tapahtumasta, jossa on yhdistyksen teema. Yhdistyksen jäsenille kyse on yhdistyksen tapahtumasta, jossa on AYY:n mittakaava. Lähellä yhdistyksiä 6

8 Tiedonkulku yhdistysten ja AYY välillä on tärkeää, jotta yhteistyö toimii ja mahdollisuudet ovat toimijoiden tiedossa. Yhdistyksissä toimii aktiiveja, jotka edistävät toiminnallaan opiskelijayhteisön asiaa. Nämä aktiivit ovat linkki AYY:n ja jäsenistön välissä sekä samalla potentiaaliset tulevat AYY:n toimijat. Esimerkki AYY:n toimija tapaa yhdistysten ja kerhojen hallituksia säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa muutaman tunnin ajan. Tapaamisessa kysytään, mitä AYY voisi tehdä yhdistyksen hyväksi ja kerrotaan esimerkillä yhteistyöstä, jota AYY tekee yhdistysten kanssa sillä hetkellä. 6.5 AYY tuo yhteen opiskelijoita ja tukee hankkeita AYY:n yhdistää jäseniään heidän kiinnostuksen kohteidensa perusteella myös yksittäisten hankkeiden toteuttamiseksi yhdistystoiminnan ulkopuolella. AYY:lla on aktiivinen rooli edistää jäsenten yhteistoimintaa. Kriittinen toiminta Kanava ideoiden ja ihmisten kohtaamiseen AYY tarjoaa jäsenelle helpon kanavan kertoa ideoistaan, kiinnostuksen kohteistaan ja itsestään, jotta joku samasta asiasta kiinnostuneet voisivat löytää toisensa. Ihmisten kohtaaminen on edellytys sille, että ideat lähtevät kasvamaan ja lopulta synnyttävät toimintaa. Esimerkki AYY tarjoaa verkkoympäristön, johon jäsenen on helppo jättää ideansa muiden löydettäväksi. Karkkirahakassa Karkkirahakassa on kevyt tapa saada starttirahaa jäsenten tai yhdistysten omiin projekteihin. AYY:n karkkirahakassasta myöntämät yksittäiset rahasummat eivät ole suuria. Rahalla edistetään mielekkäiden ideoiden toiminnaksi muuttumista, jotta mahdollisimman harva idea jäisi pöytälaatikkoon. Esimerkki TTER:n kevennetty hakukierros muuttuu ympärivuotiseksi. Näiden pienten summien jaosta päättää järjestösihteeri rahaston ohjeistuksen mukaan. 7

9 AALTO-LINJA Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ohjeet Aalto-yliopistolle huipulle kipuamiseksi Aalto-yliopisto on tilaisuus, johon on syytä tarttua. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on täysillä mukana rakentamassa maailmanluokan yliopistoa. Jotta siinä onnistutaan, on Aalto-yliopiston keskeistä saavuttaa seuraavat viisi kärkitavoitetta niiden ohessa listatut alatavoitteet linjaavat, miten se käytännössä tehdään. 1. OPISKELIJAT OVAT ONNELLISIA Opiskelijoiden hyvinvointi on yliopiston keskeinen tulosmittari. Opiskelijat ovat osa akateemista yhteisöä, eivät yliopiston asiakkaita. Yhdistymisvaiheessa ei muodostu väliinputoajien sukupolvea, vaan opiskelijat vuosikurssista riippumatta hyötyvät uudistuksista. Opinnot on mitoitettu yhtenevin periaattein ja sisällön kuormittavuuden mukaan. Opiskelijat saavat viikoittaista akateemista ohjausta läpi tutkinnon. Yliopisto tarjoaa monipuoliset ja koko yhteisölle yhteiset mahdollisuudet liikuntaan ja kulttuuritoimintaan kaikkien kampusten läheisyydessä. Opiskelijoiden vapaaehtoiskulttuuria arvostetaan osana yliopistoyhteisön elämää. Opintojen merkkipaaluja, kuten kandidaatiksi valmistumista, arvostetaan juhlallisin menoin. Yliopisto luo yhteisöllisyyttä tarjoamalla opiskelijoille ja yliopiston opetushenkilökunnalle aitoja kohtaamispaikkoja. 2. OPETUS ON MAAILMANLUOKKAA Opetus vastaa ja valmentaa globaaleihin haasteisiin, joihin perehdytetään jo osana perusopintoja. Opetus on yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Opetusta tarkastellaan ja kehitetään sekä kokonaisuuksina että yksittäisten kurssien osalta. Opetusmenetelmiä kehitetään pedagogisin perustein ja uudet opetuskokeilut ovat toivottavia. Opettaja-opiskelija -suhdeluku on ratkaisevasti nykyistä parempi mahdollistaen henkilökohtaisen ohjauksen ja palautteen. Suhdelukua parannetaan sekä opettajia rekrytoimalla että pienentämällä opiskelijoiden sisäänottoa. Huippututkimus luo huippuopetusta, opiskelijat osallistuvat tutkimukseen. Yliopiston sisäinen liikkuvuus toimii yksittäisten kurssien ja laajempien kokonaisuuksien muodossa. Joustava tutkintorakenne mahdollistaa liikkuvuuden ja kannustaa siihen. Tutkintorakenteet suunnitellaan opiskelukeskeisesti niin, että ne on mahdollista suorittaa tavoiteaikojen puitteissa. Tutkinnon kaksiportaisuus tukee liikkuvuutta, erikoistumista ja opintojen sujuvuutta. Kandidaatintutkinnot suunnitellaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Joustava tenttiminen, esimerkiksi kattava tenttiakvaariokäytäntö, tukee nopeampaa valmistumista. Yliopisto tarjoaa kandidaatintutkintoja tekniikan, taiteen ja kauppatieteiden alalta.

10 3. AALTO ON KÄYTTÄJÄKESKEINEN JA JATKUVASTI KEHITTYVÄ YLIOPISTO Yliopistolla on ulkopuolinen hallitus. Ylioppilaskunta on yliopiston vahva, strateginen kumppani. Laatu syntyy ensisijaisesti vapaudesta kehittää omaa toimintaansa, ei keskitetystä kontrollista. Yliopisto rohkaisee moniäänisyyteen ja kriittisyyteen kaikissa tiloissaan ja medioissaan. Palautekulttuuri on terve ja avoin. Palautetta kerätään ja annetaan kaikilla tasoilla harjoitustöistä tutkintoihin sekä opiskelijoiden että opetushenkilökunnan toimesta. Opiskelijoiden osallistaminen ei ole muodollisen edustuksen varassa ja opiskelijat ovat mukana päätöksenteossa valmistelusta asti. Muodollinen edustus on turvattu "pahan päivän varalle". Opiskelijat ovat mukana tilasuunnittelussa. Tilat ovat ympärivuorokautisessa käytössä opetukseen, opiskeluun ja vapaaehtoistoimintaan. IT palvelee opetusta ja tutkimusta, ja käyttöpolitiikka heijastaa tätä periaatetta. Yhden tiskin periaate toimii kaikissa opiskelu- ja IT-palveluissa. Yliopisto toimii ekologisesti. 4. KANSAINVÄLISYYS NÄKYY KAIKESSA Englannin asema on vahva, valtaosa tutkinnoista on mahdollista suorittaa englanniksi. Perusopetus tekniikan ja taiteen aloilla on turvattu molemmilla kotimaisilla kielillä. Kieltenopetuksen tarjontaa lisätään, myös kansainvälisille opiskelijoille. Kaikkiin tutkintoihin kuuluu kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa joustavasti joko kotimaassa tai ulkomailla. Jakson suorittamiseen saa riittävän taloudellisen tuen. Opetushenkilökunnalla on vaatimuksiin nähden riittävä kielitaito. Yliopiston lukukausimaksut eivät estä kansainvälistymistä. Yliopisto huolehtii osaltaan yhteisön kansainvälisistä jäsenistä, esimerkiksi järjestämällä kattavat palvelut kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille. Kansainvälisyys näkyy ja sallitaan opiskelijaedustuksessa. Kansainvälisten opintojen sisällyttäminen tutkintoon onnistuu helposti. 5. ALUMNIT OVAT KIINTEÄ OSA YHTEISÖÄ Valmistuvien työllistymistä ja yrittäjyyttä tuetaan opetuksen sisällössä ja palveluilla. Kattavat alumnipalvelut, kuten kirjaston käyttöoikeus, pysyvä sähköpostitili ja erilaiset kutsutilaisuudet, ylläpitävät kiinteää suhdetta yliopistoon valmistumisen jälkeen. Alumneja hyödynnetään opetuksessa, tutkimuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Jokainen opiskelija tuntee ainakin yhden alansa alumnin.

11 Tonni käteen! Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan linjapaperi opintotuesta Tämän päivän opiskelijan edellytetään samanaikaisesti porskuttavan vaivattomasti usealla elämän eri osa-alueella. Opiskelijoilta vaaditaan täysipäiväistä opiskelua ilman sitä mahdollistavaa opintotukea, työkokemusta jo ennen valmistumista työllistymisen varmistamiseksi ja oman toimeentulon täydentämistä ansiotuloilla. Yhtälö ei toimi. Opintotuen tulee vastata todellisuutta huomioiden opiskelijoiden elämäntilanteen kokonaisuutena. AYY:N NELJÄ TEESIÄ PAREMMAN OPINTOTUKIJÄRJESTELMÄN PUOLESTA 1) Opintotuen kokonaistason on oltava riittävä ei keppiä ilman porkkanaa Täysipäiväisen opiskelun merkittävin todellinen mahdollistaja on elinkustannukset kattava opintotuki. Opintosuoritusvaatimusten tulee olla realistisia suhteessa opintotuen tasoon, muuten kannustavuudeksi tarkoitettu elementti muuttuu hyödyttömäksi opiskelijoiden tippuessa pois opintotuen piiristä. Suoritusvaatimuksia ei tule korottaa ilman koulutuspoliittisia uudistuksia ja opintotuen kokonaistason nostamista. Koulutusalakohtaiset erot opintojen mitoituksissa ovat huomattavia, ja siten joillekin opiskelijaryhmille vähäinenkin opintosuoritusvaatimusten nosto saattaa muodostua merkittäväksi ongelmaksi. Vähimmäisopiskelun määritelmä tekisi erilaisten elämäntilanteiden yhdistämisestä opiskeluun hankalaa, eikä sitä tule ottaa käyttöön. Opintotuki on sidottava indeksiin ja perheellisten opiskelijoiden opintorahan huoltajakorotus on otettava käyttöön. Opintotuen tulee mahdollistaa myös alle 18- vuotiaiden täysipäiväinen opiskelu korkeakoulussa. 2) Opintolainan tulee tavoittaa suurempi osa opiskelijoista, lainan tasoa nostaa ja sen takaisinmaksun olla oikeudenmukaista Opintolainan nostamista tulee sujuvoittaa ja sen kokonaistasoa korottaa. Lainaan liittyvää epävarmuutta tulee pienentää kehittämällä ja parantamalla sen takaisinmaksun huojennuksia pienituloisten ja vähävaraisten osalta. Nopeasta opiskeluvauhdista palkitsevia lainaominaisuuksia tulee selkeyttää. 3) Opiskelijoiden asumislisä tulee säilyttää Opiskelijoiden asumista tulee tukea riittävän opintotuen asumislisän kautta. Opiskelijoiden mahdollisuus nostaa asumislisää kesäkuukausien aikana tukikuukausia kuluttamatta on säilytettävä. Yleinen asumistuki, joka rokottaa asumislisää huomattavasti ankarammin toimeentuloa täydentävästä työnteosta, ei sovellu korkeakouluopiskelijoiden asumisen tukemiseen. Nykytasoinen asumislisä tarjoaa riittävän tuen vain harvalle opiskelijalle, mutta on opiskelijoiden enemmistön osalta huomattavasti toimivampi vaihtoehto yleiseen asumistukeen verrattuna. 4) Työelämäkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana tulee huomioida opintotuessa Opintotukijärjestelmän tulee tunnustaa työkokemuksen kartuttamisen tärkeys opiskeluaikana. Oman alan työkokemuksen hankkiminen kehittää työelämän edellyttämiä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja on yhteydessä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Harjoittelu- ja apurahojen tulee olla erillisen tarveharkinnan piirin ulkopuolella ja tulorajojen riittävän korkealla. Kaksiportaisuuteen opintotuessa ei tule siirtyä ennen kuin kaksiportaisuus aidosti toteutuu opinnoissa. Opintotuki ei voi olla ainoa keino saavuttaa koulutuspoliittisia tavoitteita.

12 . Haluamme lisää kansainvälistä liikkuvuutta ja lisää kansainvälisiä opiskelijoita Aaltoon. Samalla opetuksen laadun on parannuttava. Kansainvälistyminen tulee toteuttaa siten, että opiskelijat ja yhteiskunta hyötyvät siitä. Kansainvälistyminen on välttämätöntä, jotta Aalto pääsee eturintamaan kansainvälisen tutkimuksen ja yliopistomaailman kehityksessä, ja jotta Aallon opiskelijat saavat tutkintonsa myötä kansainvälistyvien työmarkkinoiden edellyttämät valmiudet sekä elämäänsä rikastuttavia näkökulmia ja mahdollisuuksia., sillä tämä tarjoaa paikallisille opiskelijoille tilaisuuksia kansainvälistyä kotimaassa sekä edistää kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista Suomeen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu tilastoissa ei johda laadukkaaseen kansainvälistymiseen, jos vuorovaikutus puuttuu. Kaikkiin koulutusohjelmiin tulee pyrkiä saamaan sekä paikallisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Kaikilla Aaltoon valituilla kansainvälisillä opiskelijoilla on oltava edellytykset sujuvaan kommunikointiin ja opiskeluun paikallisten kanssa. Kielitaidon lisäksi myös muun kansainvälisen kompetenssin kehittäminen tulee huomioida opintosuorituksissa ja oppimistavoitteissa ja sitä on myös tuettava taloudellisin resurssein. Onnistunut kansainvälistyminen tukee yleisiä akateemisia tavoitteita, joita ovat esimerkiksi kriittisen ajattelun taito ja kyky tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijat tarvitsevat myös muun muassa tietoja eri kulttuureista, toimintaympäristöistä ja kansainvälisistä järjestelmistä, viestintä- ja tiimityötaitoja, kykyä tunnistaa ja analysoida kulttuurieroja sekä taitoa toimia vaihtelevissa kulttuuriympäristöissä.. Kansainvälistymisestä on hyötyä kaikille opiskelijoille, mutta osalla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon esimerkiksi työn tai perhesyiden vuoksi. Kotikansainvälistyminen tarjoaa näille vaihtoehdon ja myös täydentää ja pitää yllä niiden opiskelijoiden taitoja, jotka suorittavat vaihtojakson. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä kansainvälistymisopintoja, jotka voi suorittaa joustavasti kotimaassa tai ulkomailla. Kansainvälistymisopinnot voivat kotimaassa suoritettuna sisältää esimerkiksi oman alan opintoihin integroituja kv-osioita, vuorovaikutuksellisia kieliopintoja, ryhmätöitä, kvharjoittelun, kv-tutorointia, konferensseihin osallistumista ja järjestötoimintaa. Oleellista on suunnitelmallisuus jo opintojen alkuvaiheessa. Koulutusohjelmien tulee miettiä tahoillaan omalle alalleen sopivia kansainvälistymisen muotoja vaihto-opintojen ja harjoittelun lisäksi. Sekä suomalaiset että kansainväliset opiskelijat hyötyvät siitä, että he työskentelevät nykyistä enemmän monikansallisissa ryhmissä. Vuorovaikutus taataan käyttämällä osallistavia opetusmenetelmiä.. Ylioppilaskunnan toteuttamassa kielikyselyssä opiskelijat antoivat Aallon englanninkieliselle opetukselle selvästi heikomman arvosanan kuin suomenkieliselle sekä laadun että kurssitarjonnan osalta. Heikoimman arvosanan sai opettajien kielitaito. 1

13 Henkilöstön kielitaidon kehittämistä varten tulee luoda kannustinjärjestelmä. Englanniksi opettavalle henkilökunnalle tulee tarjota riittävää tukea, esimerkiksi kielenopetusta, monikulttuurista pedagogista koulutusta ja pidempiä opettajavaihtojaksoja. Ketään sellaista, jolla ei ole riittäviä kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia, ei pidä laittaa antamaan englanninkielistä opetusta. Vaikka osa opettajista suoriutuu hyvin englanninkielisestä opetuksesta, opiskelijoiden kommenttien perusteella osan kielitaito ei ole läheskään riittävä, jotta opetuksesta olisi mitään hyötyä. Valtaosa maisteritutkinnoista on voitava suorittaa englanniksi. Kandidaattitutkintojen englanninkielistä kurssitarjontaa on lisättävä. Samalla perusopetus vähintään kandidaatin tutkintoon asti on turvattava kauppatieteissä suomeksi ja taiteen ja tekniikan alalla molemmilla kotimaisilla kielillä. varmistamalla riittävän monipuolinen ja laadukas opintokokonaisuuksien tarjonta tiiviimmällä yhteistyöllä vaihtoyliopistojen kanssa. Lisäksi vaihto-opintojen hyväksilukemiseen liittyviä käytäntöjä tulee helpottaa esimerkiksi siten, että opinnoista saa automaattisesti erillisen sivuainekokonaisuuden kauppakorkeakoulun mallin mukaisesti. Myös ulkomailla varsinaisten vaihtojaksojen ulkopuolella hankittu osaaminen tulee tunnustaa osaksi tutkintoa. Ulkomailla suoritetuilta opinnoilta ei pidä vaatia täydellistä vastaavuutta kotimaan kurssisisältöjen kanssa. On muistettava, että ulkomailla opiskelu on jo itsessään vaativaa ja kehittää monia sellaisia taitoja, joita opiskelija ei kotimaassa omaksuisi.. AYY on määritellyt näkemyksensä EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta erillisessä linjapaperissa. Kansainvälisten opiskelijoiden kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan edellyttää, että he tutustuvat paitsi muihin ulkomaalaisiin, myös paikallisiin ihmisiin. Suomalaiset ystävät ja tuttavat ovat korvaamattomia suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta. Edellä on todettu, että yliopiston tulee siksi kannustaa opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaa sekä pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta opetuksessa. Erityisesti arkiset kontaktit, kuten kanssakäyminen kursseilla, ovat tärkeitä kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumisen kannalta.. Työ on tärkeimpiä tekijöitä vieraaseen maahan kotoutumisessa. Selvitysten mukaan kansainvälisistä tutkintoopiskelijoista suurin osa haluaisi jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen, mikäli he löytävät koulutustaan vastaavaa työtä. Suomessa ulkomaalaisten työllistyminen on kuitenkin erittäin heikkoa. Useimmat työnantajat palkkaavat ulkomaalaistaustaisen tai suomea puhumattoman työntekijän vain pakon edessä. Yhteiskunnan kannalta on tuhlausta olla hyödyntämättä pitkälle koulutettua työvoimaa. Heikot valmistumisen jälkeiset työllistymismahdollisuudet myös heikentävät merkittävästi suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuutta. o Opetus ei saa olla liian kielioppipainotteista tai irrallaan arkielämästä. Kursseilla pitää voida oppia puhumaan ja ymmärtämään puhuttua suomea. Eritasoisia kursseja on oltava tarjolla riittävästi sekä päivisin että ilta-aikaan, jotta edistyneen kielitaidon saavuttaminen olisi mahdollista oman alan opintojen ohella. Halukkaille on tarjottava lisäksi mahdollisuus ruotsin opiskeluun. Kotimaisen kielen opintoja on sisällytettävä pakolliseksi kaikkiin vieraskielisiin maisteriohjelmiin. Heille on esimerkiksi tarjottava vähintään samat mahdollisuudet tutustua työnantajiin ja suomalaiseen työnhakukulttuuriin kuin suomalaisille opiskelijoille. 2

14 o Harjoittelu on parhaita väyliä työllistyä myöhemmin omalle alalle. Aallon tulee toimia aktiivisesti kieliesteiden ja ennakkoluulojen ylittämiseksi, jotta yliopistodemokratia saadaan ulotettua myös kansainvälisiin opiskelijoihin ja henkilökuntaan. AYY on linjannut kielikysymyksistä tarkemmin ylioppilaskunnan kielistrategiassa. He tarvitsevat lisäksi aktiivista tukea monien asioiden hoitamiseen, koska suurin osa ei osaa suomea tai tunne suomalaisia käytäntöjä eikä heillä ole tuttavia Suomessa.. Aallon tulee ottaa taloudellista vastuuta kansainvälisten opiskelijoiden kasvavan määrän aiheuttamasta jatkuvasti lisääntyvästä asunnontarpeesta sekä käyttää vaikutusvaltaansa Helsingin ja Espoon suuntaan opiskelija-asuntopulan helpottamiseksi. Asunnonhakua yksityisiltä markkinoilta on helpotettava perustamalla englanninkielistä palvelua tarjoava asunnonvälitystoimisto, joka voi toimia välittäjänä myös perhemajoituksesta kiinnostuneiden opiskelijoiden ja perheiden välillä.. Aalto voi merkittävästi helpottaa maahanmuuttolain vaatimien sairausvakuutusten saatavuutta neuvottelemalla ryhmävakuutuksen opiskelijoilleen. Asia on hoidettava kiireellisesti. 3

15 Lukukausimaksukokeilun hyödyt tulee osoittaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan linjapaperi lukukausimaksukokeilusta Uusi yliopistolaki mahdollistaa lukukausimaksujen keräämisen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksukokeiluun osallistuvissa koulutusohjelmissa. Samanaikaisesti Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia sekä Aalto-yliopiston strategia linjaavat kunnianhimoisia tavoitteita entistä kansainvälisemmälle yliopistoyhteisölle. Aalto-yliopisto on ilmoittanut lukukausimaksukokeiluun 46 maisteriohjelmaa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) on huolissaan yliopiston kansainvälisyydestä ja monimuotoisuudesta, sillä EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat saattavat kaikota yliopiston käytäviltä. AYY haluaa painottaa, että kansainväliset opiskelijat eivät ole pelkkä kuluerä, sillä kansainvälisyys on yksi huippuyliopiston perusedellytyksistä. AYY on skeptinen lukukausimaksujen keräämisen hyödyllisyydestä ja toivoo, että kokeilun onnistumisesta ja lukukausimaksujen tuomasta lisäarvosta tehdään johtopäätökset vasta kokeilun ollessa loppusuoralla. 1) Lukukausimaksukokeilua on arvioitava monipuolisesti ja läpinäkyvästi AYY pitää tärkeänä, että lukukausimaksukokeilun muistetaan olevan kokeilu. Lukukausimaksukokeilun tulokset on arvioitava kriittisesti ja läpinäkyvästi ennen kuin tehdään suunnitelmia muista lukukausimaksujen käyttöönottoon liittyvistä toimenpiteistä. Jotta kokeilun arviointi on ylipäänsä mahdollista, ei kokeiluun saa sisällyttää muita kuin kokonaan vieraskielisiä ohjelmia. Arvioinnissa on otettava huomioon vähintään seuraavat kriteerit: Aalto-yliopiston kansainvälistymistavoitteet eivät saa vaarantua ja uusia opiskelijoita pitää saada monipuolisesti kaikkialta maailmasta. Opiskelijoiden tason on oltava korkea. Maksuilla ei voi kompensoida puutteellisia akateemisia meriittejä. Kaikenlaisista sosiaalisista taustoista tulevien on voitava hakeutua opiskelijoiksi. Stipendijärjestelmän on taattava, etteivät maksut estä ketään suorittamasta opintoja. Kokeilun taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on otettava täysimääräisesti huomioon lukukausimaksujen keräämisen aiheuttamat kustannukset. Kansallisella tasolla on otettava huomioon kansainvälisten opiskelijoiden merkitys Suomen työmarkkinoilla. 2) Kokeilun on oltava realistinen Kokeilun tulee antaa mahdollisimman todenmukainen kuva lukukausimaksujen vaikutuksesta. Lukukausimaksujen taso kokeilun aikana ei voi poiketa siitä tasosta, mikä otettaisiin käyttöön, mikäli kokeilu todettaisiin onnistuneeksi. Saman periaatteen on myös koskettava stipendijärjestelmää, sillä muuten kokeilun tulokset ovat arvottomia pitkän aikavälin vaikutuksia arvioitaessa. Stipendijärjestelmän on mahdollistettava Suomessa opiskelu myös vähävaraisille opiskelijoille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi stipendien tulee kattaa lukukausimaksut kokonaan sekä tarjota rahaa elämiseen.

16 3) Tarveharkintaisuus stipendijärjestelmän lähtökohdaksi Stipendit tulee jakaa ensisijaisesti tarveperustaisesti vähävaraisille opiskelijoille. Stipendin saajia ei tule valita lähtömaan taloudellisen tilanteen, vaan henkilökohtaisen varallisuuden perusteella, jotta myös vauraiden maiden vähävaraisilla opiskelijoilla olisi myös jatkossa mahdollisuus hakeutua Suomeen opiskelemaan. Opiskelijoiden korkea taso on varmistettava yliopiston riittävän korkeilla pääsyvaatimuksilla, ei opintomenestyksen perusteella jaettavilla stipendeillä. Stipendejä on jaettava kaikille tarvitseville, jotta Aalto-yliopistoon saadaan tasokasta opiskelija-ainesta perhetaustasta ja lähtömaasta riippumatta. 4) Stipendijärjestelmä rahoitettava korkeakoulujen varoista AYY:n mielestä stipendijärjestelmä tulee rahoittaa korkeakoululaitoksen varoilla. Kehitysyhteistyövarojen käyttäminen korkeakoulujen itse asettamien lukukausimaksujen kattamiseen sekä aivotuonnin rahoittamiseen ei ole hyväksyttävää. Lukukausimaksukokeilu ei saa olla kehitysyhteistyömäärärahojen siirto korkeakoululaitokselle. 5) Opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ei saa tinkiä Lähtökohtana on oltava yhdenvertainen tiedeyhteisö, joka ei tee eroa maksavien asiakkaiden ja tavallisten opiskelijoiden välillä. Kaikkien opiskelijoiden koulutukseen on panostettava tasapuolisesti maksutasosta riippumatta. Koulutusohjelmien ja palvelujen, kuten opintoneuvonnan, laatu ei saa olla riippuvainen siitä, maksavatko opiskelijat lukukausimaksuja vai eivät.

17 Edustajiston hyväksymä Hyvät valinnat, paremmat opiskelijat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan linjapaperi opiskelijavalinnasta Opiskelijavalinnan perusteet uudistuvat Suomessa vuoteen 2013 mennessä. Uusia opiskelijavalintajärjestelmiä ja valinnan perusteita suunniteltaessa on tavoiteltava tilannetta, jossa soveltuvimmat ja motivoituneimmat opiskelijat tulevat valituiksi ja pystyvät opiskelemaan niin, ettei valintajärjestelmän toiminta hidasta opintojen suorittamista tai estä tarkoituksenmukaista uudelleensuuntautumista toisen syklin (maisterivaiheen) valinnoissa. Toimiva opiskelijavalinta ei luo tarvetta ylimääräisellä byrokratialle eikä aiheuta opintopolun suvantovaiheita, joissa opintoja ei voi suorittaa täysipäiväisesti. Opiskelijavalinnan uudistamisen tulee kannustaa laadukkaaseen opiskeluun, mutta se ei saa johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijan on kannattavaa parannella jo hyväksyttyjä suorituksiaan kerta toisensa jälkeen varmistaakseen pääsyn haluamaansa toisen syklin koulutukseen. Opiskelijavalinnan uudistaminen ei saa johtaa entistä hitaampaan valmistumistahtiin. Yliopiston on kannettava vastuunsa antamastaan koulutuslupauksesta: tarjota mahdollisuus tutkintoon, josta on hyötyä opintojen jälkeisessä elämässä. Aalto-yliopisto koostuu itsenäisistä korkeakouluista, joiden tulee voida päättää opiskelijavalinnoistaan itsenäisesti. 1) Opinto-oikeus Aalto-yliopistossa tulee myöntää tutkinto-oikeus lähtökohtaisesti ylempään tutkintoon, kunnes olosuhteet mahdollistavat realistisesti muutkin vaihtoehdot. Minimissään suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulee olla vapaa ja sujuva toisen syklin liikkuvuus ja kullakin alalla vähintään yhtä paljon maisteri- ja kandidaattikoulutuspaikkoja. Liikkuvuus koulutusohjelmasta tai yliopistosta toiseen on kannatettavaa. Aaltoyliopiston koulutusohjelmissa on kuitenkin oltava paikkoja vähintään yhtä suurelle määrälle ylempiä tutkintoja kuin alempiakin. Yliopisto voi halutessaan profiloitua myös hyvillä ja omaleimaisilla kandidaattiohjelmilla, mutta pääpainon on oltava maisterikoulutuksessa. Kandidaatintutkinnolla ei ole vielä lähivuosina riittävää työelämärelevanssia, joten alempien tutkintojen suorittajille tulee tarjota mahdollisuus myös ylempään tutkintoon Aalto-yliopiston sisällä. Alemman tutkinnon Aalto-yliopistossa suorittaneiden lisäksi on syytä rekrytoida alemman tutkinnon suorittaneita opiskelijoita laadukkaaseen maisterikoulutukseen myös yliopiston ulkopuolelta. Aalto-yliopistossa on myös vain alempaan tutkintoon tähtäävää koulutusta. Siinä opintojen ohjausjärjestelmän ja hakuaikataulujen on mahdollistettava joustava, opiskelijoiden erilaiset opintopolut huomioon ottava siirtymä alemmasta ylempää tutkintoa suorittamaan. Alemman ja ylemmän tutkinnon entistä voimakkaamman profiloinnin mahdollistamiseksi voidaan määrittää suorituksia, jotka ovat vaatimuksena korkeampien suorituksien suorittamisoikeudelle. Niiden ei kuitenkaan ole hyvä olla kokonaisia opintokokonaisuuksia, jotta opiskelija ei joudu tilanteeseen, jossa hänen opintooikeutensa ylempään tutkintoon jää kiinni yksittäisestä kurssista. Sujuvan siirtymän mahdollistamiseksi ylemmän tutkinnon suoritusoikeuksia voidaan antaa opiskelijalle myös ehdollisena, jos hänen alempi tutkintonsa on lähes valmis.

18 Taideteollisen korkeakoulun osalta on huomioitava opintojen erikoisluonne, jossa kandidaatti- ja maisterivaiheen välille ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa rajoja. 2) Hakujärjestelmä Hakujärjestelmän uudistamisessa tulee pyrkiä siihen, että kaikki tarvittava tieto hakijoista saadaan kansallisista tietokannoista ilman, että hakija syöttää tietokantaan jo toisaalla rekisteröityä tietoa. Valintakriteereistä riippumatta kaikkien hakijoiden tulisi käyttää samaa hakujärjestelmää. Hakujärjestelmän tulisi mahdollistaa hakeminen kohteeseen, vaikka valinta tapahtuisi eri kriteereillä eri hakijaryhmien välillä. Esimerkiksi ulkomaisella tutkinnolla hakevien pitäisi pystyä käyttämään samaa järjestelmää kuin muut hakijat. 3) Valintajärjestelmä Suomessa useammassa korkeakoulussa opetettavien, samansisältöisten alojen tulisi pyrkiä valintayhteistyöhön käyttämällä yhteisvalintamenettelyä. Yhteisvalinta on hakijalle paras vaihtoehto. Siinä on mahdollisuus keskittyä yhteen pääsykokeeseen ja päästä kykyjään vastaavaan korkeakouluun. Se pitäisi voida suorittaa kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla kyseisen alan opetusta annetaan. Aalto-yliopiston on erityisen tärkeää varmistaa, että yhteisvalintamenettely ei estä opiskelijavalinnan kriteerien asettamista riittävän korkealle tasolle. Suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tulisi pyrkiä myös valintayhteistyöhön, vaikka yhteisen kielen puuttuminen estäisikin siirtymisen yhteen pääsykokeeseen. Uuden valintajärjestelmän pitää välittää nykyistä paremmin oleellista tietoa hakukohteista hakijoille jo hakukohteen valintavaiheessa. Hakijoiden soveltuvuutta mittaavien elementtien tulee olla sulautettavissa hakuja valintajärjestelmään. Pääsykokeiden tulisi mitata nykyistä paremmin hakijoiden soveltuvuutta hakemalleen alalle. Opiskelijan tulee voida valita opiskelupaikka niistä hakukohteistaan, joiden valintaehdot hän täyttää. Ensimmäisten paikan vastaanottamisten jälkeen voidaan järjestää vielä toinen kierros, jossa niille hakijoille, jotka eivät olisi muuten opiskelupaikkaa saaneet, tarjotaan vapautuneita paikkoja. 4) Valintakiintiöt Päätösvalta opiskelijoiden valinnasta kuuluu yliopistolle. Mikäli valinnassa eriytetään ilman opiskeluoikeutta valittavat ja ne, joilla opiskelupaikka korkeakoulussa jo on, Aalto-yliopisto itse katsoo, miten ja missä valinnoissa kiintiöitä sovelletaan. Halutessaan Aalto-yliopisto voi ottaa edellä mainitut kiintiöt käyttöön. Ne sopivat parhaiten aloille, joissa sisäänotto on vähintään useita kymmeniä ja huonoiten pienten sisäänottojen aloille, jotka eivät ota opiskelijoita kuin pääsykokeen perusteella. Ilman opiskeluoikeutta valittavien kokonaiskiintiö Aalto-yliopistossa voidaan laskea esimerkiksi nykyisten ilman opiskelijapaikkaa hakevien kokonaismäärästä verraten sitä Aalto-yliopiston osuuteen Suomen korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärästä. Ilman korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön käyttöönotto on syytä tehdä harkiten. Se laskee valittavien opiskelijoiden tasoa, sillä siinä huonommin valinnassa menestyvä hakija saa paikan paremmin menestyneeltä perustuen muuhun seikkaan kuin osaamiseen tai motivaatioon. Kuitenkin siitä saattaa olla Aaltoyliopistolle taloudellista hyötyä, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö suosii tulosneuvotteluissa niitä korkeakouluja, jotka ottavat kiintiöt käyttöönsä

19 Kielistrategia Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan tiekartta kolmikielisyyteen 1. JOHDANTO Yliopistolain 46 :n mukaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi ylioppilaskunnan jäsenistä merkittävä osuus, vuonna 2010 noin 10 prosenttia, on kansainvälisiä opiskelijoita, joista valtaosa ei osaa suomea tai ruotsia, vaan käyttää Suomessa pääasiallisena kielenään englantia. Opetusministeriön ja Aalto-yliopiston tavoitteena on kasvattaa tulevaisuudessa huomattavasti kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Nykyisessä tilanteessa ylioppilaskunnan toiminnasta ja viestinnästä suuri osa tapahtuu vain suomeksi. Jotta myös vähemmistöillä olisi mahdollisuus täysipainoiseen osallistumiseen ja jäsenyyteen ylioppilaskunnassa, on ruotsin ja englannin käyttöä suomen ohella lisättävä. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet hyötyvät kansainvälistymisen tuomista mahdollisuuksista ja opiskeluympäristön rikastumisesta, jos eri kieliryhmien välinen vuorovaikutus on tiivistä. Tavoitteena on käyttää ruotsia ja englantia läpäisevästi suomen rinnalla. Siten esimerkiksi uusia dokumentteja tuotettaessa huolehditaan siitä, että ne ovat myös kielivähemmistöjen saatavilla. Ylioppilaskunnan tilaisuuksissa ja toiminnassa voidaan käyttää ruotsia tai englantia suomen rinnalla tai sijasta ja niiden käyttöön rohkaistaan. Ruotsin ja englannin käyttöä ei pidä rajata pelkästään sellaisiin yhteyksiin, jotka koskevat erityisesti juuri kyseisiä vähemmistöjä. Kielistrategian tarkoitus on luoda yhteisesti sovitut käytännöt siitä, miten eri kieliä halutaan käytettävän eri tilanteissa, jotta yksittäisten ylioppilaskunnan toimijoiden olisi helpompi ottaa omassa toiminnassaan huomioon eri kieliryhmät ja toimia niiden suhteen tarkoituksenmukaisesti. Samalla asetetaan tavoitteet sille, mihin suuntaan eri kielten aseman halutaan Aalto-yliopistossa kehittyvän. Tässä strategiassa ei linjata muiden kielten kuin suomen, ruotsin ja englannin käytöstä. Tilannekohtaisesti muitakin kieliä voidaan käyttää, mutta niillä ei ole ylioppilaskunnassa virallista asemaa. Kielistrategian käytännön toteutusta ohjaa hallituksen hyväksymä kolmikielisyyssuunnitelma. Kielistrategian toteutumisesta ja kolmikielisyyssuunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta tehdään kokonaisarvio vuoden 2011 loppuun mennessä. 2. NYKYTILANNE YLIOPPILASKUNNASSA JA AALLOSSA AYY käyttää jo nyt osassa viestintäänsä kolmea kieltä. Viikkotiedote käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Aino-lehden jokaisessa numerossa on englanninkielisiä osioita. Ylioppilaskunnan verkkosivuilla hitaasti vaihtuvasta sisällöstä tärkeimmät osat on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Muusta ylioppilaskunnan viestinnästä käännetään ruotsiksi ja englanniksi kääntäjäresurssien puitteissa runsaasti tiedotteita ja muuta materiaalia. Erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita koskeva materiaali tuotetaan pääsääntöisesti englanniksi, ja heillä on omat englanninkieliset sähköpostilistansa. Työntekijöillä on vähintään perustaidot englannissa ja ruotsissa. Nykyisellään ei kuitenkaan ole linjausta siitä, mikä kaikki informaatio on käännettävä. Esimerkiksi edunvalvontaan liittyvä tieto, kuten kannanotot ja hallitusohjelma, sekä ylioppilaskuntaa koskevat perusasiakirjat, kuten säännöt, ovat olemassa vain suomeksi, ja luottamustehtävissä toimiminen perustuu suomen kieleen. Siten ylioppilaskunnan toimintaan osallistuminen ja vaikuttaminen on vaikeaa, ellei osaa suomea. Epäkohtien korjaamisen tekee erityisen ongelmalliseksi se, että kansainväliset opiskelijat ovat äärimmäisen aliedustettuina esimerkiksi edustajistossa tai halloped-paikoilla. Ylioppilaskunnan piirissä toimivien yhdistysten toiminta on myös enimmäkseen suomenkielistä, samoin tapahtumat ja niistä tiedotus, uutiset sekä ylioppilaskunnassa käytävä keskustelu. Otaniemen ja Töölön kampuksilla monet arkipäiväiset asiat, kuten opasteet, kyltit ja ruokalistat ovat pitkälti vain suomeksi. Myös Aalto-yliopistolla on vielä pitkä matka kansainväliseksi yliopistoksi. Teknillisillä ja taideteollisilla aloilla opetusta on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja kaupallisilla aloilla suomeksi ja englanniksi. Kuitenkin opetuksen tarjonta ja laatu sekä henkilöstön kielitaito on vielä puutteellista, ja suomalaisten ja

20 kansainvälisten opiskelijoiden välinen vuorovaikutus kursseilla on vähäistä. Kansainvälisille opiskelijoille ei ole myöskään tarjolla niin laajaa ja tasokasta suomen ja ruotsin opetusta, että se tukisi mahdollisuutta työllistyä Suomeen. 3. TAVOITTEET JA PERIAATTEET YLIOPPILASKUNNASSA Tavoitteena on, että palvelut tarjotaan mahdollisimman samantasoisina kolmella kielellä. Kolmikielisyys näkyy AYY:n toiminnassa ja visuaalisessa ilmeessä. Kielivähemmistöihin kuuluvien on helppo osallistua ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien yhdistysten tapahtumiin ja toimintaan, ja eri kieliryhmiin kuuluvien opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on vilkasta. Lähtökohtaisesti kielivähemmistöjä kiinnostaa sama materiaali kuin suomenkielisiäkin opiskelijoita. Kansainvälisiä opiskelijoitakaan ei tule nähdä jäsenistöstä irrallisena erityisryhmänä, jota koskevat pelkästään omat, erilliset asiansa. Vain jos tietty informaatio koskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, voidaan sen kääntämistä kolmelle kielelle pitää tarpeettomana. Ruotsin ja englannin asema ei voi olla täysin verrannollinen toisiinsa. Kielten käyttötarpeet eroavat toisistaan, ja tämä asettaa erilaiset haasteet ruotsin ja englannin käytölle. Ruotsin asema perustuu lakiin, ja hallintolain mukaan ruotsinkielisillä on oltava mahdollisuus käyttää omassa asiassaan ruotsia. Kaikki ruotsinkieliset eivät osaa suomea hyvin. Suurin osa ruotsinkielisistä osaa kuitenkin jonkin verran suomea, ja jos vaihtoehtoina on kommunikaatio joko sujuvalla suomella tai heikkotasoisella ruotsilla, he saattavat asioida mieluummin suomeksi. Ruotsinkielisillä on useimmiten samat sisältöjä koskevat taustatiedot kuin suomenkielisillä. Englanninkielisen viestinnän kohderyhmästä taas suurin osa on täysin ummikkoja kotimaisten kielten suhteen, eikä saa mitään informaatiota, ellei sitä ole tarjolla englanniksi. Englanti on toisaalta myös ainoa kieli, jota kaikki ylioppilaskunnan jäsenet osaavat ainakin jonkin verran, joten joissakin yksikielisissä tilanteissa on perusteltua käyttää englantia. Englanninkielinen informaatio on aiheellista laatia niin, että esimerkiksi siinä olevat suomalaiseen opiskelijakulttuuriin liittyvät käsitteet selvennetään lukijalle tarkemmin kuin suomenkielisessä materiaalissa. Kuitenkin sekaannusten välttämiseksi saman dokumentin eri kieliversioiden tulee pääsääntöisesti olla samansisältöisiä siksi, että myös osa kansainvälisistä opiskelijoista saattaa käyttää asiointikielenään suomea tai ruotsia, ja näin myös päivittäminen on helpompaa. Esimerkiksi verkkosivuilla pysyvä materiaali pyritään tarjoamaan kolmella kielellä samansisältöisenä. Ylioppilaskunnan keskeiset edunvalvontaan liittyvät dokumentit käännetään kolmelle kielelle niin, että kielivähemmistöihin kuuluvat voivat seurata ylioppilaskunnan toimintaa, osallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa siihen täysipainoisesti. Asioinnin kannalta tärkeät, esimerkiksi ylioppilaskunnan palveluihin ja toimintaan liittyvät, ohjeet, tiedotteet ja muut dokumentit tarjotaan kolmella kielellä. Pitkäaikaisia dokumentteja on käännettävä alkuvaiheessa projektiluontoisesti, mikä vaatii lähiaikoina lisävarojen ohjaamista kääntämiseen. Tämä pohjatyö helpottaa jatkossa englannin ja ruotsin käyttämistä ylioppilaskunnassa. Arkipäiväisessä viestinnässä on usein tilanteita, joissa saman informaation tuottaminen kolmella kielellä hidastaisi kohtuuttomasti asioiden hoitamista tai koetaan liian kuormittavaksi. Tällaisissa tilanteissa ylioppilaskunnan toimijoita kannustetaan käyttämään tiivistelmiä ja viitteellisiä käännöksiä ainakin englanniksi, jolloin myös kansainväliset opiskelijat tietävät mistä on kyse ja voivat halutessaan pyytää lisätietoja. Varsinkin tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotettaessa on tärkeää, että käännökset valmistuvat nopeasti. Täydelliseen samanaikaisuuteen ei tarvitse pyrkiä, mutta on huolehdittava siitä, että myös kielivähemmistöt saavat tietoa silloin, kun se on vielä ajankohtaista. Siksi eri dokumenttien kääntämiselle määritellään aikarajat. Erityisen tärkeää kielivähemmistöjen oikeuksien kannalta on mahdollisuus toimia ylioppilaskunnan luottamustehtävissä. On varmistettava, että kielivähemmistöjen edustajat saavat tietoa edustajistovaaleista, heillä on aito mahdollisuus asettua ehdokkaaksi ja osallistua edustajiston tai hallituksen työskentelyyn tai ryhtyä yliopistohallinnon opiskelijaedustajiksi, ja että näihin liittyviä kielimuureja pyritään aktiivisesti purkamaan. Edustajistossa ja hallituksessa voidaan käyttää tarpeen mukaan ruotsia ja englantia suomen rinnalla. Toimikunnat ja muut vapaaehtoiselimet voivat itse päättää,

Arvopaperi päivitetty 7.12.2010 AYY:n tarkoitus/ arvot/ visio/ ja toiminta-alueet

Arvopaperi päivitetty 7.12.2010 AYY:n tarkoitus/ arvot/ visio/ ja toiminta-alueet Arvopaperi päivitetty 7.12.2010 AYY:n tarkoitus/ arvot/ visio/ ja toiminta-alueet Tiivistelmä Arvopaperi määrittelee AYY:n tarkoituksen, arvot, vision ja toiminta-alueet, sekä linkittää ne toimintaan.

Lisätiedot

AYY:n Arvopaperi esittely

AYY:n Arvopaperi esittely AYY:n Arvopaperi esittely AYY:n tarkoitus, arvot, visio ja toiminta-alueet, sekä linkitys toimintaan Hallituksen aamukoulu 8.12.2010 Edustajiston iltakoulu 9.12.2010 1 / Dokumentin tarkoitus / Miten tähän

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 2012 Mites se tehdään? Edarin kokous 12. lokakuuta 2011 Ville Poikolainen Tällä hetkellä strategisempaa ohjausta tekee hallitus muun keskustoimiston ohella. Ohjaavimmat dokumentit laki, säännöt, Aalto-linja

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu 8.4.2013.

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu 8.4.2013. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/727/1/2013 1/5 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 16.2.2013 eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjoituksessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015. Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014

Toimintasuunnitelma 2015. Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014 Toimintasuunnitelma 2015 Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014 YHTEISÖN KAMPUS: EDUNVALVONTA COMMUNITY S CAMPUS: ADVOCACY Varmistetaan Otaniemeen rakennuspaikat 500 uudelle asunnolle Aallon kulunvalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa?

Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa? VASTAUKSIA USEIN ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISESTA Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/136/1/2013 1/6 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 23.1.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä

16.12.2010 1(5) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1(5) Stipendiohjesä ä nto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) jakaa jäsenilleen stipendejä 1. tukeakseen vähävaraisten opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia; 2. kiittääkseen ja tukeakseen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Kv-opiskelijat yliopistossamme Toukokuussa 2012 JY:ssa opiskeli 1117 ulkomaalaista opiskelijaa 92 eri maasta

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 SARI PULKKINEN LÄHDE: OPH/PENKARI Oppijan verkkopalvelut Todennetun osaamisen rekisteri Ilmoittautuminen ja haku esi-

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2016. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

TAVOITEOHJELMA 2016. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta TAVOITEOHJELMA 2016 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Saatesanat Tässä tavoiteohjelmassa määritellään vuoden Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2016 toiminnan painopisteet. Päätavoitteita, jotka ovat

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

28.10.2015 Luonnos edustajiston lähetekeskusteluun

28.10.2015 Luonnos edustajiston lähetekeskusteluun TAVOITEOHJELMA 2016 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Saatesanat... 2 Vuoden 2016 tavoitteet... 2 Yleiset... 2 1. Ylioppilaskunnan toiminnan ja toimintatapojen ohjausta kehitetään pitkäjänteisesti...

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Viestintä ja vaikuttaminen

Viestintä ja vaikuttaminen Viestintä ja vaikuttaminen Joachim Kratochvil, Anne Soinsaari ja Virve Valtonen 3.4.2013 Viestintä opiskelija-aktiivien kesken Vaihtakaa ryhmissä kokemuksia siitä, kuinka yksikkönne opiskelija-aktiivit

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Korkeakouluhaun muutokset 2014

Korkeakouluhaun muutokset 2014 Korkeakouluhaun muutokset 2014 16.9.2013 Joni Penkari, Opetushallitus Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaut nykytilassa Hakeutujan palvelut Yliopistojen erillishaut AMK:t Ylempi AMK YLIOPISTOT

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot