U 75/2013 vp. Työministeri Lauri Ihalainen

Transkriptio

1 U 75/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi painelaitteiden markkinoilla saataville asettamisesta (painelaitedirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan komission 28 päivänä kesäkuuta 2013 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi painelaitteiden markkinoilla saataville asettamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen Ylitarkastaja Veli Viitala

2 2 U 75/2013 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2013/ KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTII- VIKSI PAINELAITTEDIREKTIIVIN SOPEUTTAMISEKSI PÄÄTÖKSEEN N:O 768/2008/EY JA ASETUKSEEN (EY) N:O 1272/ Yleistä Euroopan komissio antoi 28 päivänä kesäkuuta 2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi paineastioiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta KOM(2013) 471 lopullinen, (uudelleenlaatiminen). Edellä mainittu komission hyväksymä direktiiviehdotus on sopeutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (jäljempänä NLF-päätös) sekä asetukseen (EY) N:o 1272/2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (jäljempänä CLP-asetus). Uudelleenlaadintamenetelmän valintaa komissio on perustellut sillä, että direktiivi on uudelleenlaadintamenetelmällä selkeämmin luettavissa. Uudelleenlaadintamenetelmä perustuu säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen. Ehdotuksella korvataan voimassa oleva painelaitedirektiivi (97/23/EY). 2 Ehdotuksen tausta 2.1 Uusi lainsäädäntökehys EU:ssa hyväksyttiin 1980-luvun puolivälissä uusi lähestymistapa (New Approach) ja siihen läheisesti liittyvä vaatimustenmukaisuuden osoittaminen kokonaisvaltainen lähestymistapa (Global Approach) teknisessä yhdenmukaistamisessa ja standardisoinnissa. Alkuaan yhdenmukaistamistoimenpiteitä toteutettiin tarkalla teknisellä lainsäädännöllä ns. vanhan lähestymistavan direktiiveillä. Uuden lähestymistavan menettelyjen avulla pyrittiin yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan EU:n lainsäädäntöä rajoittumalla vain olennaisten vaatimusten säätämiseen. Uuden lähestymistavan direktiivissä määritellään vain olennaiset vaatimukset ja ne voidaan osoittaa täytetyksi noudattamalla yhdenmukaistettuja standardeja, joissa on teknisistä yksityiskohdista määritelty tarkemmin. Uuden lähestymistavan direktiiveillä pyrittiin lähentämään jäsenvaltioiden lainsäädäntöä kaupan esteiden poistamiseksi. Direktiivit olivat kokonaisvaltaisia yhdenmukaistamisdirektiivejä, minkä vuoksi jäsenvaltioiden oli kumottava kaikki direktiivien kanssa ristiriitainen lainsäädäntö ja toimitettava komissiolle kaikki lait, asetukset ja määräykset, joilla direktiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa modernisoitiin 2008 uudella lainsäädäntökehyksellä (New Legislative Framework, NLF). Uusi ja kokonaisvaltainen lähestymistapa on kirjattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (jäljempänä NLF-asetus) sekä NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY). Uutta lainsäädäntökehystä koskevan NLF-päätöksen ja NLF-asetuksen säännökset täydentävät toisiaan ja liittyvät kiinteästi toisiinsa. NLF-asetusta sovelletaan sektorikohtaisen lainsäädännön rinnalla. NLF-asetus tehtiin uuden lähestymistavan vahvistamiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevia sääntöjä ja periaatteita varten oli katsottu tarpeelliseksi vahvistaa yleiset puitteet. Näillä puitteilla tehostetaan yleisten etujen suojelemiseksi muun muassa terveyttä, turvallisuutta, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua koskevien säännösten toimivuutta.

3 U 75/2013 vp 3 NLF-asetus hyväksyttiin 9 päivänä heinäkuuta NLF-asetus tuli sovellettavaksi 1 päivänä tammikuuta NLF-asetus säädetään akkreditoinnista, markkinavalvonnasta, kolmansista maista tuotavien tuotteiden valvonnasta ja CEmerkinnästä. NLF-asetuksella pyritään varmistamaan, että tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta hyötyvät tuotteet ovat niiden vaatimusten mukaisia, joilla taataan yleisten etujen suojelun korkea taso muun muassa yleisen terveyden ja turvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun ja turvallisuuden osalta sekä varmistamaan samalla, että tuotteiden vapaata liikkuvuutta ei rajoiteta enempää kuin on sallittu yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännön tai yhteisön muiden asiaan liittyvien sääntöjen perusteella. Toisin sanoen yhteisön alueella halutaan turvata yhtenäinen suojelun taso ja luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset talouden toimijoille. NLF-päätös muodostaa perustan tulevalle alakohtaiselle sektorisääntelylle, jonka tarkoituksena on lainsäädännön yhtenäistäminen (harmonisointi). Puitteet pohjautuvat uuteen ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jonka mukaan vain olennaisista vaatimuksista säädetään lainsäädännöllä ja sitä täydennetään yhdenmukaistetuilla standardeilla. Uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä vahvistetaan EU:n yhteiset puitteet tuotteita koskevalle yhdenmukaistamislainsäädännölle. Nämä puitteet koostuvat säännöksistä, joita yleisesti käytetään EU:n tuotelainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, ilmoitetut laitokset ja suojamekanismit). Näitä yhteisiä säännöksiä on vahvistettu, jotta käytännössä varmistettaisiin direktiivien tehokkaampi soveltaminen ja direktiivien noudattamisen valvonta. Käyttöön on otettu uusia keinoja, kuten tuojien velvollisuuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä, kun parannetaan markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta. Uutta lainsäädäntökehystä koskevaan NLFpäätökseen sisältyy talouden toimijoita ja ilmoitettuja laitoksia koskevia velvollisuuksia, joiden ansiosta markkinavalvontaviranomaiset ja ilmoitetuista laitoksista vastaavat viranomaiset voivat asianmukaisesti toteuttaa niille uutta lainsäädäntökehystä koskevassa asetuksessa osoitetut tehtävät ja varmistaa, että EU:n tuotelainsäädännön täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti. NLF-päätös ei ole suoraan sovellettavaa oikeutta, vaan se on ohje lainsäätäjälle uutta sektorikohtaista lainsäädäntöä tehtäessä. NLF-päätökseen sisältyy mallisäännöksiä, jonka sisältöä sovelletaan mahdollisimman järjestelmällisesti aiempaan, nykyiseen ja tulevaan tuotelainsäädäntöön. NLF-päätös on ennen kaikkea perustana tulevalle alakohtaiselle sektorisääntelylle sekä se on apuna voimassa olevan EU:n tuoteharmonisointia koskevan lainsäädännön tulkinnassa. Komissio tulee päivittämään puitepäätöksen perusteella nykyiset voimassaolevat direktiivit. Nyt ehdotettu painelaitedirektiivi on mukautettu NLF-päätöksen mukaiseksi. Uuden lainsäädäntökehyksen ja NLFpäätöksen mukaiseksi komissio on jo aikaisemmin ehdottanut yhdeksän muun direktiivin sopeuttamista 21 päivänä marraskuuta 2011 hyväksytyn lainsäädäntöpaketin yhteydessä (U-kirjelmä 2/2012 vp). 2.2 Sopeuttaminen CLP-asetukseen CLP-asetuksella pannaan unionissa täytäntöön kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä GHS (Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals), joka on hyväksytty kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden kansakuntien rakenteessa. Direktiivin (97/23/EY) 9 artiklassa säädetään painelaitteiden luokittelusta paineen aiheuttaman riskin kasvavan tason mukaisesti. Direktiivin mukainen painelaitteiden luokittelu perustuu lähinnä kokonaisenergiasisältöön (paine ja painelaitteen tilavuus), mutta siihen vaikuttaa myös laitteen sisällön luokitus (vaarallinen tai muu aine). Painelaitteiden jakaminen eri luokkiin liittyy suoraan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn, jonka avulla varmistetaan, että painelaitteet ovat direktiivin (97/23/EY) olennaisten vaatimusten mukaisia. Sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely määräytyy 9 artiklassa määritellyn painelaitteen luokan mukaisesti. Painelaitteiden sisällön luokitus, jota käy-

4 4 U 75/2013 vp tetään painelaitteiden luokittelemiseksi niiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten, perustuu nykyisin vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27. kesäkuuta 1967 annettuun neuvoston direktiiviin (67/548/ETY). Direktiivin (97/23/EY) 9 artiklan mukaan aineet jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmä 1 käsittää vaaralliset aineet, jotka on luokiteltu niiden ominaisuuksien pohjalta räjähtäviksi, erittäin helposti syttyviksi, helposti syttyviksi, syttyviksi, erittäin myrkyllisiksi, myrkyllisiksi ja hapettaviksi. Ryhmään 2 kuuluvat kaikki muut aineet, joita ei katsota vaarallisiksi. Jotta voidaan ottaa huomioon vaarallisiin aineisiin liittyvät paineriskit, direktiivin (97/23/EY) vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat vaatimukset ovat tiukempia ryhmän 1 aineita sisältäville painelaitteille. CLP-asetuksen mukaisesti direktiivi (67/548/ETY) kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 2015 ja korvataan mainitulla asetuksella. Kyseisellä asetuksella otetaan käyttöön uudet vaaraluokat ja vaarakategoriat, jotka vastaavat ainoastaan osittain nykyisissä säännöksissä käytettyjä. Tämän vuoksi direktiivin (97/23/EY) mukaiset aineiden luokitusperusteet on sopeutettava CLP-asetuksen luokitusperusteisiin 1 päivään kesäkuuta 2015 mennessä ja samalla on säilytettävä nykyinen suojataso. Direktiivin (97/23/EY) sopeuttaminen CLP-asetukseen edellyttää vaarallisen aineen uudelleen määrittelyä uuden luokituksen termien mukaisesti. Se, että direktiivissä (97/23/EY) annetut aineiden luokitusperusteet on tarpeen sopeuttaa CLP- asetukseen, johtuu suoraan CLP-asetuksen täytäntöönpanosta unionissa. Tästä seuraa, että kaikki muu alan lainsäädäntö on sopeutettava CLP-asetukseen viimeistään direktiivin (67/548/ETY) kumoamiseen mennessä. Vaikka CLP-asetuksessa ja direktiivissä (67/548/ETY) vahvistetut kaksi luokitusjärjestelmää ovat samanlaisia, ne eivät täysin vastaa toisiaan. Osa aineista on luokiteltu CLP-asetuksessa eri tavalla, koska luokitusperusteita tai raja-arvoja on muutettu. Painelaitteen sisältävän aineen luokituksen muutos voi aiheuttaa itse painelaitteen luokituksen (painelaiteluokat) muutoksen. Direktiivissä (97/23/EY) säädetään neljästä painelaiteluokasta paineeseen liittyvän riskin mukaisesti. Direktiivissä vahvistetaan kullekin painelaiteluokalle joukko vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. Valmistajan on sovellettava painelaitteisiin yhtä niistä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, jotka on tarkoitettu sovellettaviksi kyseisten painelaitteiden luokkaan. Direktiivin (97/23/EY) mukaisen luokituksen muutos vaikuttaa ainoastaan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn eikä itse painelaitteen suunnitteluun tai valmistukseen. Jos painelaite luokitellaan korkeampaan luokkaan sen sisältämien aineiden vuoksi, seurauksena voi olla vaativampi ja kalliimpi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely. Koska direktiivin (97/23/EY) 9 artiklaa, joka liittyy painelaitteiden luokituksesta myös niiden sisältämien aineiden ominaisuuksien perusteella, pidetään riittävänä, olisi se sopeutettava CLP-asetukseen siten, että säilytetään direktiivin nykyinen soveltamisala aineista johtuvien riskien osalta. Aineiden uuden luokituksen pitäisikin vastata mahdollisimman hyvin nykyistä direktiiviin (67/548/ETY) perustuvaa luokitusta. Ehdotettu sopeuttaminen olisi luonteeltaan tekninen ja sillä on tarkoitus minimoida CLP-asetuksen luokitusjärjestelmämuutosten vaikutus itse painelaitteiden luokitukseen. 3 Ehdotuksen tavoitteet EU:n sisämarkkinoiden päätavoitteita on tavaroiden vapaa liikkuvuus, johon pyritään muun muassa yhdenmukaistamalla jäsenmaiden lainsäädäntöä. Ehdotuksella on kolme keskeistä tavoitetta. Halutaan varmistaa, että EU:n markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät kaikki ne vaatimukset, joiden avulla varmistetaan yleisten etujen korkeatasoinen suojelu. Keskeinen erityistavoite on vähentää sellaisten markkinoilla olevien tuotteiden määrää, jotka eivät ole vaatimustenmukaisia. Tätä varten viranomaisille tarjotaan entistä tehok-

5 U 75/2013 vp 5 kaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Toisena tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla, että vaatimustenvastaiset tuotteet ja talouden toimijat saavat yhdenmukaisen kohtelun ja että ilmoitettuja laitoksia arvioidaan samalla tavoin kaikkialla EU:n markkinoilla. Lisäksi ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan painelaitteiden sääntely-ympäristöä. 4 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ehdotuksella sopeutetaan uuden lähestymistavan mukainen direktiivi (97/23/EY) NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY) ja CLPasetukseen (N:o 1272/2008) sekä Lissabonin sopimuksen terminologiaan. Ehdotuksella ei muuteta voimassa olevan direktiivin (97/23/EY) soveltamisalaa eikä olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Ehdotusta ei sovellettaisi (Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta) SEUT 346 artiklan perusteella ei-kaupallisiin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu asevoimien käyttöön. Asevoimien käyttöön tarkoitetuista tuotteista voidaan säätää kansallisessa lainsäädännössä. Ehdotuksella otetaan käyttöön yhdenmukaiset määritelmät termeistä, joita käytetään yleisesti kaikkialla unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. 4.1 Talouden toimijoiden velvollisuudet ja jäljitettävyysvaatimukset Ehdotuksella selkeytetään valmistajia ja valtuutettuja edustajia koskevia velvollisuuksia ja otetaan käyttöön maahantuojia ja jakelijoita koskevia velvollisuuksia. Maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on toteuttanut sovellettavan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja laatinut vaadittavat tekniset asiakirjat. Niiden on myös varmistettava valmistajan kanssa, että tällaiset tekniset asiakirjat voidaan pyynnöstä toimittaa viranomaisten saataville. Lisäksi maahantuojien on tarkistettava, että painelaite on varustettu asianmukaisilla merkinnöillä ja että siihen on liitetty ohjeet ja turvallisuustiedot. Niiden on säilytettävä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös ja ilmoitettava nimensä ja osoitteensa tuotteessa tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkauksessa tai liitteenä olevissa asiakirjoissa. Jakelijoiden on varmistettava, että painelaitteessa on CE-merkintä, valmistajan ja tapauksen mukaan maahantuojan nimi ja että siihen on liitetty vaadittavat asiakirjat ja ohjeet. Maahantuojien ja jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa ja toteutettava asianmukaisia toimia, jos ne ovat toimittaneet painelaitteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia. Ehdotuksessa on otettu käyttöön kaikkia talouden toimijoita koskevia tehostettuja jäljitettävyysvaatimuksia. Painelaitteissa on oltava valmistajan nimi ja osoite sekä numero, jonka avulla painelaite voidaan tunnistaa ja yhdistää sitä koskeviin teknisiin asiakirjoihin. Kun painelaite tuodaan maahan, siinä on oltava tuojan tai maahantuojan nimi ja osoite. Lisäksi jokaisen talouden toimijan on voitava ilmoittaa viranomaisille se talouden toimija, joka on toimittanut sille painelaitteen tai jolle se on toimittanut painelaitteen. 4.2 Yhdenmukaistetut standardit Yhdenmukaistettujen standardien mukaisuus luo olettaman siitä, että kyseinen tuote on olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukainen. Asetuksessa eurooppalaisesta standardoinnista (N:o 1025/2012) esitetään eurooppalaisen standardoinnin laajaalainen oikeudellinen kehys. Asetukseen sisältyy muun muassa säännöksiä standardointipyynnöistä, joita komissio esittää eurooppalaisille standardointijärjestöille, ja menettelyistä, joilla yhdenmukaistettuja standardeja voidaan vastustaa, sekä säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta standardointiprosessiin. Samoja seikkoja koskeva direktiivin (97/23/EY) 6 artikla on kumottu mainitulla asetuksella. Ehdotukseen on muutettu säännöstä, joka luo vaatimustenmukaisuusolettaman yhdenmukaistettuihin standardeihin nähden, jotta voidaan selkeyttää vaatimustenmukaisuusolettaman laajuutta silloin, kun standardit kattavat olennaiset vaatimukset vain osittain.

6 6 U 75/2013 vp 4.3 Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja CE-merkintä Voimassa olevassa direktiivissä (97/23/EY) on valittu soveltuvat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita valmistajan on sovellettava osoittaakseen, että sen valmistama painelaite on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen. Nämä menettelyt sopeutetaan ehdotuksessa niiden päivitettyihin versioihin, jotka on annettu uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä. CE-merkinnän yleiset periaatteet on vahvistettu NLF-asetuksen 30 artiklassa, ja yksityiskohtaiset säännökset CE-merkinnän kiinnittämisestä painelaitteisiin on sisällytetty tähän ehdotukseen. 4.4 Ilmoitetut laitokset Ehdotuksella vahvistetaan ilmoitusperusteita, jotka koskevat ilmoitettuja laitoksia mutta myös tunnustettuja kolmantena osapuolena olevia organisaatioita ja käyttäjien tarkastuslaitoksia. Ehdotuksessa täsmennetään, että myös tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden on oltava ilmoitusvaatimusten mukaisia. Ilmoittavia viranomaisia koskevia vaatimuksia otetaan käyttöön, ja ilmoitettujen laitosten ja käyttäjien tarkastuslaitosten ilmoitusmenettelyä ja tunnustettujen kolmantena osapuolena olevien organisaatioiden nimeämismenettelyjä tarkistetaan. Ilmoitetun laitoksen pätevyys on osoitettava akkreditointitodistuksella. Jos jäsenvaltio on päättänyt olla käyttämättä akkreditointia ilmoitetun laitoksen pätevyyden arvioimiseen, ilmoitukseen on sisällytettävä asiakirjat, joilla osoitetaan, miten kyseisen laitoksen pätevyys on arvioitu. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa vastustavansa ilmoitusta. 4.5 Markkinavalvonta ja suojalausekemenettely Komissio hyväksyi 13 päivänä helmikuuta 2013 ehdotuksen tuotteiden markkinavalvontaa koskevaksi asetukseksi, jonka on tarkoitus olla markkinavalvonnan oikeudellinen väline muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden alalla. Ehdotuksessa on yhdistetty yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin (2001/95/EY) ja NLF-asetuksen markkinavalvontasäännöt sekä alakohtainen yhdenmukaistamislainsäädäntö unionin markkinavalvontatoiminnan tehostamiseksi. Ehdotettu asetus kattaa myös uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen sisältyvät markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevat viitesäännökset. Tämän vuoksi nykyisestä unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä olisi poistettava säännökset, jotka liittyvät markkinavalvontaan ja suojalausekkeisiin. Ehdotetun asetuksen yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaa perustavalla tavalla unionin markkinavalvontakehystä, jotta siitä saadaan toimivampi sen pääasiallisten käyttäjien eli markkinavalvontaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden kannalta. Tuloksena parannetaan markkinavalvontasääntöjen toimeenpanoa kaikkialla jäsenvaltioissa, kohennetaan kuluttajien ja muiden käyttäjien suojaa, kevennetään hallintorasitetta ja tehostetaan tiedon- ja työnjakoa markkinavalvontaviranomaisten kesken. Ehdotetulla asetuksella parannetaankin sekä kulutustavaroita että muita tuotteita koskevan direktiivin (97/23/EY) täytäntöönpanoa ja kehitetään sisämarkkinoiden kilpailukyvyn puitteita. Tämän vuoksi ehdotukseen ei sisälly markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevia säännöksiä, vaan oikeusvarmuuden vuoksi siinä viitataan ehdotettuun asetukseen tuotteiden markkinavalvonnasta. 4.6 Painelaitteiden luokitus Ehdotuksella muutetaan direktiivin (97/23/EY) 9 artiklan 2 kohtaa, jotta painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten painelaitteen vaarallisen sisällön nykyinen luokitus voidaan sopeuttaa uuteen CLP-asetuksessa vahvistettuun vaarallisten aineiden ja seosten luokitukseen. 4.7 Komiteamenettely ja delegoidut säädökset Painelaitekomitean toimintaa koskevat säännökset on mukautettu uusiin delegoituja säädöksiä koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta

7 U 75/2013 vp 7 tehdyn sopimuksen 290 artiklassa, sekä täytäntöönpanosäädöksiä koskeviin uusiin säännöksiin, joista säädetään yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011. Alustavasti tarkasteltuna näyttäisi siltä, että direktiiviehdotuksen delegoitujen säännösten valtuutussäännökset ovat riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia sekä sisällöltään sellaisia, mistä delegoituja säännöksiä on tarkoitettu annettavaksi. 5 Ehdotuksen vaikutukset Ehdotuksella on paljon positiivisia vaikutuksia ja sillä edistetään sisämarkkinoiden toteutumista ja toimintaa. Ehdotuksella varmistetaan, että EU:ssa saatavilla olevilla tuotteilla turvataan mahdollisimman korkeatasoisesti yleiset edut, kuten terveys ja turvallisuus, kuluttajansuoja ja ympäristön suojelu. Lisäksi varmistetaan painelaitteiden vapaa liikkuvuus, kun kansalliset säännöt korvataan yhdellä yhdenmukaistetulla vaatimuskokonaisuudella, joka koskee painelaitteiden markkinointia ja jota kaikki EU:n jäsenvaltiot soveltavat. Ehdotuksella saadaan painelaitelainsäädännöstä entistä johdonmukaisempi, mikä helpottaa säädösten soveltamista ja tulkintaa. 5.1 Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten toimintaan Ehdotuksesta ei ole odotettavissa merkittäviä kustannuksia yrityksille tai ilmoitetuille laitoksille. Useimmat talouden toimijoita koskevat velvollisuudet täydentävät nykyisiä velvollisuuksia tai vastaavat tavanomaista käytäntöä vastuullisesti toimivassa yrityksessä jo nykylainsäädännön hengen mukaisesti. On mahdollista, että maahantuojiin/jakelijoihin kohdistuvilla velvollisuuksilla ja jäljitettävyydellä on kustannusvaikutus, mutta sitä pidetään kohtuullisena. Ilmoitetulle laitokselle syntyy suunnilleen määräaikaisarvioinnin suuruinen kustannus, kun ehdotetun direktiivin mukainen arviointi ja notifiointi tehdään. Ehdotuksen osalta markkinavalvontaviranomaisena on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. NLF-asetus edellyttää tiivistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisen ja Tullin välillä. Kansallisen akkreditointielimen Finasin toimintaa ehdotuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kansalliset viranomaiset voivat hoitaa täytäntöönpanokustannukset nykyisten resurssien puitteissa. Viranomaisten osalta on odotettavissa joitakin täytäntöönpanokustannuksia, jotka liittyvät erityisesti siihen, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (ilmoitettu laitos, tunnustettu kolmas osapuoli ja käyttäjien tarkastuslaitos) on jäsenvaltioiden ilmoitettava uudelleen komissiolle uutta lainsäädäntökehystä koskevan NLF-päätöksen vaatimusten mukaisesti. Ehdotuksen perusteella viranomaisten on helpompi jäljittää vaatimustenvastaisia painelaitteita ja niiden toimijoita, erityisesti kun painelaitteet ovat peräisin kolmansista maista. Viranomaisille tarjotaan entistä tehokkaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Tämä tehostanee viranomaisen suorittamaa markkinavalvontaa ja tekee sen entistä tuloksellisemmaksi. 5.2 Vaikutukset lainsäädäntöön Eduskuntaa on informoitu U-kirjelmällä 2/2012 vp komission jo aiemmin ehdottaman yhdeksän muun direktiivin sopeuttamisesta NLF-päätöksen mukaiseksi 21 päivänä marraskuuta 2011 hyväksytyn lainsäädäntöpaketin yhteydessä. Tuo paketti sisältää mm. direktiiviehdotuksen yksinkertaisista paineastioista (KOM(2011) 768 lopullinen) ja se edellyttää merkittäviä muutoksia kansalliseen painelaitelainsäädäntöön. Paketin käsittely neuvostossa on kesken ja valmistunee kuluvan vuoden aikana. Ehdotuksesta sen sijaan aiheutuu vain pieniä lisämuutoksia CLP-asetukseen sopeuttamisen osalta. Näiden muutosten voimaan saattaminen on sidottu CLP-asetukseen, jonka soveltaminen alkaa 1 päivänä kesäkuuta 2015.

8 8 U 75/2013 vp 6 Ahvenanmaan toimivalta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 ja 27 :ssä säädetään valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisestä toimivallan jaosta. Painelaitedirektiiviehdotus näyttää alustavan arvioinnin perusteella koskevan asioita, jotka itsehallintolain 27 :n mukaan ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia. 7 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta ja päätöksentekomenettely Ehdotus annettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 114 artiklan nojalla. Päätöksentekomenettely on tavallinen lainsäädäntöjärjestys. Valtioneuvosto katsoo oikeusperustan olevan asianmukainen. 8 Toissijaisuusperiaate Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SETU-sopimus) 5 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan sikäli kuin ehdotus ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Unioni ja jäsenvaltiot jakavat toimivallan sisämarkkinoilla. Toissijaisuusperiaate nousee esiin erityisesti nyt lisättyjen säännösten osalta, joilla pyritään parantamaan painelaitedirektiivin (97/23/EY) tehokasta täytäntöönpanon valvontaa; näitä ovat maahantuojaa ja jakelijaa koskevat velvollisuudet, jäljitettävyyssäännökset, ilmoitettujen laitosten arviointia ja ilmoittamista koskevat säännökset ja velvollisuudet, jotka koskevat tehostettua yhteistyötä tarkistetun markkinavalvonnan ja suojamenettelyiden yhteydessä. Lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat johtaneet erilaisiin toimintatapoihin ja taloudellisten toimijoiden erilaiseen kohteluun EU:n sisällä, mikä vaarantaa tämän direktiivin tavoitteen. Jos kansallisella tasolla toteutetaan toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi, riskinä on luoda esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Lisäksi kansallisen tason toiminta rajoittuu jäsenvaltion alueelliseen toimivaltaan. Kaupan yhä suuremman kansainvälistymisen myötä myös valtioiden rajat ylittävien tapausten määrä on jatkuvassa kasvussa. Koordinoidulla EU-tason toiminnalla voidaan paljon paremmin saavuttaa asetetut tavoitteet, ja niillä tehostetaan erityisesti markkinavalvontaa. Tämän vuoksi on aiheellista toteuttaa toimia EU:n tasolla. Ehdotukset ovat komission mukaan toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Direktiiviehdotuksen tavoitteita ei voitaisi riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla. 9 Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotetuissa muutoksissa ei suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen ja ennen kaikkea sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan saavuttamiseksi. Uusilla tai muutetuilla velvollisuuksilla ei aiheuteta tarpeettomia rasitteita tai kustannuksia yrityksille, etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille, eikä viranomaisille. 10 Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä Ehdotuksesta on pidetty komission esittelytilaisuus 2 päivänä lokakuuta 2013 ja varsinainen käsittely EU:n neuvoston työryhmätasolla alkaa 30 päivänä lokakuuta Kansallinen valmistelu U-kirjelmä ja siihen liittyvä valtioneuvoston kannanotto on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. U-kirjelmäluonnos on käsitelty kirjallisella menettelyllä sisämarkkinajaostossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on liittänyt ehdotuksen osaksi laajempaa tuotesääntelyuudistusta, jota varten on asetettu johtoryhmä ja työryhmät sekä avannut julkiset verkkosivut. 12 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa direktiiviehdotusta ja sen tavoitteita. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita unionin painelaitelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi. Valtioneuvosto

9 U 75/2013 vp 9 pitää hyvänä, että direktiiviehdotuksella yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään painelaitteiden sääntely-ympäristöä ja ehdotus tekee painelaitelainsäädännöstä entistä johdonmukaisemman. Tämä tulee tekemään lainsäädännön soveltamisen helpommaksi sekä valmistajille että viranomaisille. Ehdotuksella luodaan entistä paremmat edellytykset sille, että EU:n markkinoilla olevat painelaitteet ovat turvallisia ja täyttävät kaikki ne vaatimukset, joiden avulla varmistetaan yleisten etujen korkeatasoinen suojelu. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotuksella tehostetaan markkinavalvontaa. Viranomaisille tarjotaan entistä tehokkaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Valtioneuvosto pitää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeänä, että vaatimustenvastaiset painelaitteet ja talouden toimijat saavat yhdenmukaisen kohtelun ja että ilmoitettuja laitoksia arvioidaan samalla tavoin kaikkialla EU:n markkinoilla. Uuteen lainsäädäntökehykseen sopeutetulla direktiivillä vahvistetaan Euroopan yritysten kilpailukykyä ja taataan kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset.