Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3"

Transkriptio

1 3/11 Näemmekö metsän puilta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Näkyvää kampanjointia koko Atrian lihaketjun hyväksi s. 10 AtriaSika -palvelun johtajaksi Stefan Saaristo s. 15 Paperille painettu blogi s. 23 Nautarehujen syksyn uudistukset s. 24 Uusi tuotesarja Atria Bravuuri s. 34 Lisää voimaa yhdessä

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Näemmekö metsän puilta - Jouko Lahtinen...s. 4 Valo siintää tunnelin päässä onnistuneen kesäsesongin jälkeenkin - Matti Perälä...s. 6 Teurastusyhteistyö Saarioisten kanssa käynnistynyt...s. 7 Kiinnostus luomuruokaan kasvaa jatkuvasti Myös Atria haluaa olla mukana kehittämässä luomulihan tarjontaa ja luomutuotteita - Hanna Kasari...s. 8 Ravitsemus, eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus ovat Atrian yritysvastuun keskiössä...s. 9 Näkyvää kampanjointia koko Atrian lihaketjun hyväksi - Hanna Kasari...s. 10 A-Rehu vakiinnutti asemansa lannoitemarkkinoilla - Niina Immonen...s. 12 AtriaSika Atriasika -palvelun johtajaksi Stefan Saaristo - Marja Pirttikoski...s. 15 Vuosi 2013 tulee onko sikalasi valmis? - Anne Rauhala...s. 16 Imetykset helpommix, porsaat isommix, kasvut paremmix, sehän on A-Mix - Kimmo Kytölä...s. 17 Porsaita neljässä kerroksessa - Hanna Kasari...s. 18 Sikatilan liikennealueet ja lastauspaikat kuntoon - AtriaSika -palvelu... s. 19 Porsaiden kastraatiokivunlievitys sekä sirkkovirusrokote käyttöön, välitysporsaalle 1,5 lisähintaa - Taneli Tirkkonen... s. 20 Tarkkuutta emakoiden sikaruusurokotuksiin - Taneli Tirkkonen... s. 20 Saparot sikkaralle vastuullisuus ja laatu kuntoon - Taneli Tirkkonen... s. 21 AtriaNauta Paperille painettu blogi - Maarit Ilola...s. 23 Nautarehujen syksyn uudistukset - Ilkka Ala-Fossi...s. 24 Nautojen kasvatusta Ruotsin malliin - Tuomas Herva...s. 26 Muistakaa täyttää Naseva-tilakäyntilomakkeen kaikki Kohdat - Olli Ruoho...s. 28 AtriaNauta tukee emerkkien käyttöönottoa - Marko Jokinen...s. 29 Olipa kerran kaksi pihvivasikkaa, Ikimuisto ja Ikionni - Susanna Vehkaoja...s. 30 Ohjeita pihvivasikan myyjille...s. 32 Rääpäleet nautaketjun haasteena - Tuomas Herva...s. 33 Yleistä Uusi tuotesarja markkinoille Atria Bravuuri...s. 34 AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Näemmekö metsän puilta? Vanha sananlasku kehottaa katsomaan laaja-alaisesti, jotta kokonaisnäkemys asioista ei hämärtyisi yksityiskohtien tarkastelussa. Toisaalta, jos et tunne yksityiskohtia, on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystäkään. Eli molempi parempi. Sen hallitseminen onkin jo vaikeampi juttu. On helppoa ottaa kantaa yksittäisiin ratkaisuihin, mutta niiden vaikutukset kokonaisuuteen onkin jo haastavampi tehtävä. Meidän toimintaympäristössämme on tällä hetkellä monia tekijöitä, joiden ratkaiseminen vaatii yksityiskohtien hiomista kokonaisuuksien kuntoon saattamiseksi. Lihantuotantoketju voi alkutuotannossa ja jalostuksessa tällä hetkellä huonosti. Huonosti kannattava tai joidenkin yksiköiden osalta jopa kannattamaton tuotanto ei voi jatkua loputtomiin. Tilanne tuntuu helposti ratkaisulta, kunhan nostamme hinnat niin korkealle, että kaikki pärjäävät. Helpommin sanottu kuin tehty. Tavoite meillä kaikilla on kuitenkin selvä. Kustannusvastaavuuteen on kaikissa toiminnoissa päästävä. Toinen asia on kustannusten jatkuva tarkastelu. Onko vielä joku kivi käännettävissä kustannusten nousun hillitsemiseksi? Me olemme alkutuotantoyhtiöissä päätyneet yksityiskohtien hiomiseen, jotta koko metsä saataisiin kasvamaan tuottavalla tavalla: palvelemaan kaikkia kotieläintuottajia. AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelut ovat saaneet uudet vetäjät kesän jälkeen. He esittäytyvät tämän lehden sivuilla ja kertovat niitä ajatuksia, joita toteuttamalla uusiudumme. Sekä AtriaSika- että AtriaNauta -palveluita kehitetään omina kokonaisuuksina. Lähtökohdat ovat hyvät, koska Atrialla ei ole tarvetta tuotannon vähentämiseen, vaan päinvastoin edelleen kehittää ja kasvattaa kotimaista lihantuotantoketjua kaikissa lihalajeissa. Tämä on kannustava tieto kaikille nykyisille ja tuleville tuottajillemme. On selvää, että molemmissa palveluissa tarvitaan monien asioiden hiomista niin, että ne pystyvät vastaamaan ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin vielä paremmin. Tavoitteena tulee olla entistä parempi palvelu ja kannattava tuotantoketju. Me uskomme vakaasti pääsevämme tähän lopputulokseen. Olemme joutuneet tekemään kipeältäkin tuntuvia ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne on tehty ainoastaan ja vain selkeän päämäärän saavuttamiseksi. Me tulemme olemaan koko Suomen kattava lihantuotantoketju, jossa toteutetaan atrialaista,vastuullista kädenjälki-ohjelmaa suomalaisen tuotannon puolesta. Kasvattamalla kaikkien ketjuun osallistuvien osaamista, keskinäistä ymmärrystä, oikeudenmukaisia päätöksiä kannattavuuden lisäämiseksi ja uusia innovaatioita, kasvatamme yhteisen metsän, jossa on helppo viihtyä. On myös selvää, että yhteinen metsämme vaatii jatkuvaa hoitoa, jotta se kasvaisi ja voi hyvin. Olemme iloisia siitä tuesta tämänkin vuoden aikana, jota olemme saaneet laajalta tuottajakunnalta taistellessamme kustannusnousuja vastaan niin rehuissa kuin lannoitteissakin. Ratkaisemalla mm. näitä yksityiskohtia tilatasolla koko ketjumme parhaaksi, olemme jälleen askeleen lähempänä yhteistä visioomme: Suomen menestyneimmät kotieläintilat Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen ja Kirsi Eeli. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) AtriaTuottaja

5 Sikojen hyvinvointiseminaarit jatkuvat Vuosi sitten käynnistynyt Suomen Sikayrittäjät ry:n organisoima Sikojen hyvinvoinnin edistäminen -tiedonvälityshanke jatkuu syystalven aikana toisella seminaariosiolla. Tilaisuudet ovat maksuttomia. AtriaSika edellyttää tuottajiaan osallistumaan kahteen seminaariin kolmesta. Kevätkaudella järjestetyt 23 tilaisuutta sai noin 1500 osallistujaa. Lokakuu to Huittinen pe Salo ke Viitasaari to Hankasalmi ke Seinäjoki to Kannus ma Lappeenranta Hankkeen toinen osio Sikojen hyvinvoinnin edistäminen -seminaarikiertue käynnistyy lokakuussa Sikojen hyvinvointia lähestytään nyt käytännönläheisesti ja päivän pääaiheena on sikojen havainnointi Pig Signals -menetelmällä. Tavoitteena on, että osallistujat saavat uusia näkökulmia eläinten havainnointiin ja eväitä mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Ohjelmassa on myös viranomaisten luento keskustelua herättäneistä EU:n eläinsuojelutarkastuksista ja täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointitarkastuksista sekä tehtyjen valvontojen tuloksista. Lisäksi kuulemme Helsingin yliopiston Sikojen hyvinvointi kilpailuvaltiksi WQ-tutkimushankkeen tuloksia siitä, kuinka hyvinvoivia suomalaiset siat ovat. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin on alkanut. Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta: Lisätietoja hankkeen projektisihteeriltä: puh Päivän ohjelma alkaa klo 9.00 aamukahvilla ja päättyy noin klo Alla seminaarien pitopaikat ja päivämäärät. Marraskuu ti 1.11 Kouvola ke 2.11 Loimaa ke 9.11 Asikkala to Valkeakoski ti Kurikka to Kauhava ke Vaasa (ruotsinkielinen) to Pietarsaari (ruotsinkielinen) ti Jokioinen Joulukuu ke 7.12 Laitila to 8.12 Kankaanpää ke Virrat to Kuopio Hyvä me - ei enää porsasyskää Atria sikaketjussa! Yksitoista vuotta sitten, kun tulin Atrialle, ketjussamme oli kolmisensataa porsasyskäpaikkaa. Noihin aikoihin aloimme todella tehdä töitä porsasyskän eliminoimiseksi ketjustamme. Siihen pyrittiin mm. Terveet porsaat- ja Hyvä porsas -hankkeilla. Nyt olemme päässeet maaliin. Tuntuu juhlavalta! Jotkut asiat vievät aikaa, mutta jossain vaiheessa määrätietoinen työ palkitaan. Tilanteemme on MM-tasollakin loistava. Vain Norjassa ja Sveitsissä on oltu meitä nopeampia Jyväskylän Paviljonki Porsasyskä on edelleen maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä sikataloutta kiusaavista sairauksista. Se lisää sairastuvuutta, huonontaa vastustuskykyä ja lisää lääkinnän tarvetta. Kun porsasyskä ei kiusaa, se merkitsee eurojen säästöä lihasikaa kohti eikä myöskään kerry lisäkustannuksia rokottamisesta. Nämä eurot varmasti ilahduttavat jokaista sianlihantuottajaa. Siis HYVÄ ME! Taneli Tirkkonen laatupäällikkö AtriaSika Olemme mukana! Osastomme on A 400 Atria Kulinaari -maisitiaisia tarjolla Tervetuloa! A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Eeli, puh , Ota yhteyttä! Uudistunut, ilmainen LantaLaari palvelu sivustolta löytyy palvelu nimeltä LantaLaari, jossa karjanlanta vaihtaa kätevästi omistajaa. Kiinnostuneet tilat voivat nyt ilmaiseksi jättää ilmoituksen karjanlannan luovutuksesta tai vastaanotosta. Jätettyjä lantailmoituksia yhteystietoineen voi tarkastella suoraan kartalla, jolloin etäisyys omalle tilalle on helppo määrittää. LantaLaari-palvelun käyttö edellyttää kirjautumista farmit.net sivustolle ja löytyy sen kotieläinosiosta. Palvelu on tehty A-Tuottajat Oy:n ja Farmit Website Oy:n yhteistyönä. AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Valo siintää tunnelin päässä onnistuneen kesäsesongin jälkeenkin Kesän grillisesonki on jäänyt taakse ja Atrian kannalta ihan onnistuneesti. Kesän grillilihakauppa, samoin kuin makkarakauppa, kävivät odotetusti ja suunnitelman mukaisesti. Olemme kesäkauteen suhteellisen tyytyväisiä. Pystyimme purkamaan kesän aikana pahimmat pakkasvarastomme ja pääsemme syksyyn reilusti paremmasta asetelmasta kuin vuosi sitten. Mitään aivan uutta ja mullistavaa ei kukaan alan toimijoista pystynyt tuomaan kuluttajien grilleihin. Atrian uutuudet niin lihassa, makkaroissa kuin broilerissakin onnistuivat hyvin ja saimmepa me joitakin positiivisia yllätyksiäkin. Marinoimattomat, ns. naturellit tuotteet jatkoivat menestystään niin possunlihassa ja broilerissakin. Kuluttajien mielenkiinto kohdistuukin yhä enemmän marinoimattomiin tuotteisiin. Erityisesti pintamaustetut tuotteet jatkoivat menestystään. Samoin Grillilautanen ja Grilliboxi nauttivat kuluttajien suosiosta monipuolisuutensa ansiosta. Kesällä muutenkin suurten pakkausten rooli korostuu. Ruokaa ostetaan perheen yhteisiin juhliin ja viikonloppuun eikä vieraitakaan unohdeta. Valmisruoan puolelta toimme kesän grillivalikoimiin perunat: Toscana- perunat. Niiden myynti yllätti meidätkin positiivisesti ja tuote otti heti keväällä paikkansa Atrian grillituotteiden keskuudessa. Sianlihantuotanto laskussa koko EU:ssa Loppukesän ja syksyn aikana näkymät lihamarkkinoilla ovat parantuneet. Vuosikausia tuskastuttavankin suurissa kannattavuusongelmissa paininut sikaketju kokonaisuudessaan kaipaa kipeästi happea keuhkoihinsa. Eikä nautaketjullakaan kaikki ole parin viimeisen vuoden aikana mennyt niin kuin pitää. Näiden kahden lihalajin markkinatilanne on kuitenkin poikennut täysin toisistaan, vaikka tilatasolla ongelmat saattavatkin näyttää samanlaisilta. Kansainvälisillä sianlihamarkkinoilla on tapahtunut käänne parempaan. Niin nyt vakavasti uskomme. Sianlihantuotanto Euroopassa on kääntynyt laskuun ja samaa ilmiötä on havaittavissa meillä koti-suomessakin. Kysyntä on pysynyt hyvänä, ja yhdessä nämä asiat saavat aikaan markkinoiden tasapainottumisen. Vientihinnat Lautasella maistuvaa evästä Atrian uudesta Bravuuri-tuotesarjasta: uunivalmista täytettyä possunleikettä. Lue lisää uutuksista s. 34. ovat loppukesän ja syksyn aikana vahvistuneet, eikä maailmalla liiku enää yhtä paljon halpoja ylijäämäeriä sianlihaa kuin alkuvuonna. Vientihinnatkin vahvistuneet Viennistämme vastaavat henkilöt saavat yhä enemmän tiedusteluja uusiltakin asiakkailta eikä hinnankorotuksiin enää vastata kolkon kieltävästi. Euroopasta viedään nyt kasvavia määriä sianlihaa EU:n ulkopuolelle: Venäjälle, Kiinaan ja Amerikankin markkinoille. Kotimaassakin markkinatasapaino on helpottamassa hinnoittelua, niin tukkukaupassa ja toivottavasti myös vähittäiskaupassa. Tarvitsemme hinnankorotuksia pitääksemme teollisuuden iskukykyisenä ja tuotantoketjun ylipäätään hengissä jatkossakin. Siinäkin tunnelissa näkyy valoa. Viljan hinta jää korkealle tasolle, eikä suomalaisella kuluttajalla eikä kaupalla ole muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä tuotantokustannuksia vastaava ruoan hinta. Viljan hinnasta emme tähän apua saa. 6 AtriaTuottaja

7 Nautasektorin erilaiset haasteet Naudan osalta tilanne on hiukan toinen kuin sialla. Markkinatilanne on jo pitkään ollut kohtuullisen hyvä. Kysyntää on niin fileille, paisteille kuin jauhelihallekin. Mutta nautaketjun marginaali ei ole ollut riittävä. Nyt olemme saaneet fileiden hintaa nostettua ja nousu jatkuu edelleen. Niin uskomme. Maailmassa on krooninen pula erityisesti naudan ulkofileestä ja se näkyy luonnollisesti markkinahinnassa. Avainasemassa nautaketjun kannattavuudelle on naudan etupään lihasten myyntihinta. Käytännössä jauhelihan hinta kotimaassa. Sen hinta on pitkään ollut aivan liian matala ja sitä pitää nyt oikaista. Euroopasta viedään nautaa erittäin suuria määriä Turkkiin, niin ruhoina kuin elävinäkin eläiminä. Se näkyy naudan keskihinnan nousuna Euroopassa. Meillä nautakauppa keskittyy kotimaahan, eikä markkinatilanne ole vielä kunnolla realisoitunut hintoihin sen enempää kuluttajille kuin tuottajillekaan. Mutta aikaa myöten sen pitää näkyä. Naudan tarjota oli heinäkuussa poikkeuksellisen voimakasta, ainakin Atria ketjussa. Hyvä niin. Atria tarvitsee runsaasti naudanlihaa nyt ja jatkossakin. Panostamme vahvasti omalla Atria-merkillämme naudanlihan myyntiin ja markkinointiin kotimaassa. FoodService -myyntimme panostaa vahvasti niin ravintoloiden fileekauppaan kuin julkisyhteisöjenkin naudanlihakauppaan. Olemme ns. suurkeittiösektorilla vahvassa kasvussa ja naudalla on siinä asiakkuudessa vahva merkitys. Tulemme tulevan talven aikana aivan uudella tavalla mukaan Pihvilihan markkinointiin ja Luomullakin on kasvava rooli naudanlihan myynnissä. Näillä eväillä Atrialainen nautaketju kasvaa edelleen. Vielä kun saamme teolliseen tuotantoprosessiin tehokkuutta käynnissä olevalla investoinnilla, olemme taas enemmän karkumatkalla muita. LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna milj. kg (suluissa I-VII / 2010) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 220,7 KULUTUS 224,6 *) VIENTI (29,6) 36,1 *) TUONTI (39,0) 35,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 84,0 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 117,9 KULUTUS 108,8 *) VIENTI (21,3) 26,1 *) TUONTI (17,7) 15,2 Kulutuksen kotimaisuusaste: 86,0 % NAUDANLIHA TUOTANTO 45,8 KULUTUS 55,1 *) VIENTI (0,6) 1,1 *) TUONTI (10,8) 9,5 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,8 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 56,4 KULUTUS 56,7 *) VIENTI (7,3) 8,9 *) TUONTI (7,5) 7,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 86,2 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,4 KULUTUS 2,5 *) VIENTI (0,44) 0,0 *) TUONTI (1,69) 2,1 Kulutuksen kotimaisuusaste: 16,5 % AgriInfo heuttamaan piikkiin ja kysynnän suuriinkin vaihteluihin mm. säiden mukaan on vaan kerta kaikkiaan miltei mahdotonta vastata täysin onnistuneesti uuden tuorelihadirektiivin puitteissa. Koko ketju niin tiloilla kuin teollisuudessakin tekee rajusti töitä tämän asian kanssa. Broilerin tarkka ketjuohjaus koko pitkässä ketjussa ja tiivis yhteistyö kaupan kanssa antaa avaimet menestykseen. TAMMI-HEINÄKUU *) heinäkuun vienti ja tuonti arvioitu => 59 => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Matti Perälä johtaja, liha- ja alkutuotantoliiketoiminta Atria Suomi Oy Teurastusyhteistyö Saarioisten kanssa on käynnistynyt Siipikarjanlihalle riittää kysyntää Siipikarjanlihan markkinatilanne jatkuu hyvänä. Broilerinliha on kuluttajien suosiossa ja kysyntä kasvaa tasaisesti. Pakkasvarastot ovat pienet, ketju on oppinut toimimaan tuorelihadirektiivin asettamien haasteiden kanssa: kesäsesongin suureen kysyntäpiikkiin on vastattava ilman pakastelihan käyttöä, eikä kesäsesonki sujukaan ihan ilman myynnin rajoituksia. Kesän ai- Käynnistimme naudan teurastusyhteistyön aikaisemmin solmitun sopimuksen mukaisesti viikolla 35 Saarioisten Jyväskylän teurastamon kanssa. Ensimmäiset atrialaiset naudat teurastettiin maanantaina Jyväskylässä. Yhteistyösopimus koskee ainoastaan teurastusta. Naudat leikataan omissa leikkaamoissa Kuopiossa ja Kauhajoella. Yhteistyön käytännön toteutuminen on sujunut hyvin. Haluamme tällä yhteistyösopimukselle varmistaa lihantuottaja -asiakkaidemme hyvän palvelun ja toisaalta se osaltaan varmistaa hyvän palvelutason säilymisen Suomen jokaisessa kolkassa. Atria on ainut teurastamo Suomessa, joka hakee eläimet Hangosta Utsjoelle ja kaikkialta siltä väliltä. AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Kiinnostus luomuruokaan kasvaa jatkuvasti Myös Atria haluaa olla mukana kehittämässä luomulihan tarjontaa ja luomutuotteita Suomalaiset kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia luomusta. Aiempaa useampi kotitalous ostaa luomutuotteita säännöllisesti. Suomi seuraa asiassa hieman jälkijunassa naapurimaitaan, joissa luomuelintarvikkeiden kulutus on lähtenyt kasvuun jo aikaisemmin. Ruoasta, sen alkuperästä ja tuotantotavoista puhutaan yhä enemmän ja viesti on se, että luomulihan kysynnän kasvulle on mahdollisuuksia. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä liha heidän lautaselleen on päätynyt ja millaisen elämän eläin on elänyt. Luonnonmukaisesti tuotetun lihan markkinoilla on kasvupotentiaalia, sillä tällä hetkellä sen valikoimat ruokakaupassa ovat suppeat. Luomulihan osuus lihan kokonaiskulutuksesta ei ole suuri, mutta se on kasvava. Uusia tuotteita, uusia tuottajia Atria toi talvella 2010 markkinoille naudan luomujauhelihan. Sen myynti on kehittynyt myönteisesti ja ensi talvena markkinoille lanseerataan lisää luomutuotteita. Jotta lanseeraukset onnistuisivat ja tuotteille saadaan toimitusvarmuutta, on AtriaNauta sitoutunut laajentamaan kotimaista luomunaudanlihantuotantoa. Luomuvasikka Luomupihvivasikka Luomuteurashieho Luomuteurassonni Luomuteuraslehmä Luomueläimet Atrian ketjussa Sitoutumisella toimitusvarmuutta Luomumarkkinoilla onnistuminen vaatii sitoutumista kaikilta toimijoilta. Ketjua rakennetaan ja toiminnan sujuvuuteen tehdään panostuksia koko ajan. AtriaNauta -palvelun tavoitteena on taata jokaiselle luomuna syntyneelle vasikalle luomuloppukasvatuspaikka. Loppukasvatuspaikoille onkin ketjussa nyt tarvetta. Suurin tarve on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Varmista luomulisän saaminen Luomulisää maksetaan naudanlihantuottajille, joilla on voimassaoleva AtriaNauta -sopimus. Lisän saaminen edellyttää lisäksi luomutarkastuspäätöksistä kopion toimittamista A-Tuottajille ja jokaisen tilalta lähtevän eläimen mukaan on liitettävä vaatimuksenmukaisuusvakuus. Tämä koskee niin välitykseen meneviä vasikoita kuin teuraaksi lähteviä nautoja. Jotta kaikki luonnonmukaisesti tuotettu liha voitaisiin markkinoida luomuna, on tärkeää, että eläimet ilmoitetaan teuraaksi hyvissä ajoin. Mieluiten kolme viikkoa ennen toivottua noutoa, jotta noutoja voidaan ohjata mahdollisimman hyvin ja taataan näin sekä kysynnän että tuottajien tarpeisiin vastaaminen. Maitotilan luomuvaatimukset täyttävä vasikka, jota on juotettu syntymätilalla 3 kk luomumaidolla. Emolehmätilan luomuvaatimukset täyttävä vasikka, joka on imenyt emäänsä vähintään 3 kk, vieroitettu emostaan viimeistään viikko ennen välitystä. Suositusikä 4 6 kk. Luomumaitotilalla, luomuemolehmätilalla tai luomuloppukasvattamossa kasvanut teurashieho, joka täyttää luomuvaatimukset. Luomumaitotilalla, luomuemolehmätilalla tai luomuloppukasvattamossa kasvanut teurassonni, joka täyttää luomuvaatimukset. Luomumaitotilan tai luomuemolehmätilan luomuvaatimukset täyttävä poistolehmä. 8 AtriaTuottaja

9 Luomun perusedellytykset Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten oloihin ja hyvinvointiin kiinnitetään runsaasti huomiota. Tavoitteena on, että eläimet pääsevät toteuttamaan mahdollisimman pitkälle lajinmukaista käyttäytymistään. Ne ruokitaan pääasiassa oman tilan luomurehulla, jolloin ravinteiden kierto pysyy tilan sisällä. A-Rehun valikoimista löytyy luomunautojen ruokinnan täydennykseen hyvä valikoima kivennäisrehuja. Syksyllä 2011 valikoimaan tulee myös LuomuRypsipuriste. Luomuun liittyvissä kysymyksissä ja omien suunnitelmien kanssa kannattaa ensin olla yhteydessä omaan asiakkuuspäällikköön. Luomueläinten ohjauksesta AtriaNauta-tuottajapalvelussa vastaa Mari Korkiakangas. Myös tarkastuspäätökset lähetetään hänelle. Lisää tietoa luomutuotannosta syyskuun lopussa uudistuvilla nettisivuillamme. Luomusika suunnitteilla AtriaSika -palvelussa suunnitellaan ja selvitetään parhaillaan luomusianlihan tuotantoa. Alalla on paljon haasteita erityisesti ruokintaan ja rakentamiseen liittyen, mutta myös mahdollisuuksia. Mukana suunnittelutyössä on myös luomutuotannosta kiinnostuneita sikatiloja. Hanna Kasari Atria Trainee A-Tuottajat Oy Ravitsemus, eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus ovat Atrian yritysvastuun keskiössä Natriumglutamaatin ja keinotekoisten lisäaineiden poisto, rasvan ja suolan vähentäminen sekä GMO-vapaat raakaaineet ovat esimerkkejä Atrian kehityshankkeista, joilla se parantaa tuotteidensa ravitsemuksellista koostumusta. Eläinten hyvinvointiin yhtiö panostaa muun muassa kehittämällä porsaiden kivutonta kastraatiota ja edistämällä nautakarjan terveydenhuoltoa. Tuotteidensa turvallisuutta ja mikrobiologista laatua yhtiö varmentaa elintarviketurvallisuuden hallinta- ja laatusertifi kaatin ISO :2005 mukaisesti: Atria Suomen tuotantolaitokset Nurmossa ja Karkkilassa sekä Atria Baltian kaikki tuotantolaitokset ovat sertifi oinnin piirissä. Ympäristövaikutuksiaan Suomen suurin lihanjalostaja pienentää muun muassa paremmalla energiatehokkuudella, vähentämällä hävikkiä elintarvikeketjussa ja kehittämällä esimerkiksi kierrätettäviä elintarvikepakkauksia. Yllä esitetyt asiat käyvät ilmi Atrian juuri ilmestyneestä, vuoden 2010 yritysvastuuraportista. Raportti on luettavissa osoitteessa Vaikka olemme jo pidemmän aikaa tuskailleet kannattavuutemme kanssa, emme ole tämän antaneet hidastaa vastuullista toimintaa syventävien ja laventavien hankkeidemme eteenpäinmenoa. Näissä asioissa olemme edenneet pikemmin loikkauksin kuin pienin askelin, konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn luonnehtii. AtriaTuottaja 9

10 Ajankohtaista Näkyvää kampanjointia koko Atrian lihaketjun hyväksi Atria on tehnyt tänä vuonna näkyvää yritysimagokampanjaa. Toukokuussa keskustelua heräteltiin Susi naudan vaatteissa -mainoksilla ja heinäkuussa kampanjoitiin suomalaisen sianlihan tuotannon puolesta Eläinlääkärinä pidän huolta ihmisistä -ilmoituksilla. Mainokset ilmestyivät kaikissa suurimmissa maakuntalehdissä samana päivänä. Kotimaisen tuotannon edut kuluttajien tietoisuuteen Kampanjoinnin tavoitteena on antaa suomalaiselle kuluttajalle tietoa siitä, miksi kotimaista lihaa kannattaa valita ostoskoriin. Suomessa syödystä lihasta 17 % on ulkolaista alkuperää. Kuluttajia halutaan kampanjoinnilla muistuttaa kotimaisen lihan hyvistä puolista: lääkkeitä käytetään huomattavasti muita maita vähemmän ja vain todelliseen tarpeeseen, eläimet ja elintarvikkeet liikkuvat Suomessa paljon kohtuullisempia matkoja kuin monessa muussa maassa, siat saavat pitää saparonsa ja niin eläinlääkärit kuin AtriaSika- ja AtriaNauta -palveluiden asiantuntijat tekevät tilojen kanssa niiden kehittämiseen ja terveydenhuoltoon liittyvää yhteistyötä. Nämä asiat ovat tuottajalle itsestäänselvyyksiä, mutta kuluttajilla saattaa olla hyvinkin erilaisia mielikuvia lihantuotannosta. Lihaketjun läpinäkyvyys paras valtti kilpailussa Atrian toiminnan joka tasolla korostetaan läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys ei tarkoita ainoastaan tuoteturvallisuutta tai yhteiskuntavastuuta, vaan suurena elintarvikealan yrityksenä Atrialla on myös valistava tehtävä. Ruoka on aina läsnä ihmisten arjessa ja nautittu ruoka on yhä useammin myös arvovalinta. Asianmukainen ja puolueeton tieto ruoan alkuperästä ja tuotantoketjusta sekä eläinten elinolosuhteista parantaa kuluttajien luottamusta. Kun kuluttaja tietää, että hänen lautasellaan olevan ruoan alkuperä on jäljitettävissä, voi ruoasta nauttia turvallisella mielellä. Saavutettuja ja ylitettyjä tavoitteita Atria Suomen markkinointi- ja tuotekehitysjohtaja Pasi Luostarinen on tyytyväinen Susi naudan vaatteissa -kampanjaan: Kampanja on onnistunut erittäin hyvin käytetään sitten mittareina huomioarvoa, lukuarvoa tai mainoksesta pitämistä. Etenkin nuoret kuluttajat kiittivät mainosta ajanhenkiseksi, ja se näkyi heidän kohdallaan todella voimakkaana pitämisenä mainoksesta. Olemme saaneet myönteistä palautetta asian nostamisesta pöydälle ja keskustelu on käynyt vilkkaana lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Heinäkuinen Eläinlääkärinä pidän huolta ihmisistä -kampanja oli myös onnistunut. Atria Suomen brändijohtaja Sanna Päällysahon mukaan se kiinnitti erityisesti hieman vanhempien kuluttajien huomion. Molemmat mainokset ja niiden saama huomio ylitti ennakko-odotukset. Mainokset ovat täyttäneet niille asetetut odotukset, ja Sanna Päällysahon mukaan 10 AtriaTuottaja

11 voidaan hyvin todeta, että Atrian luotettavuusmielikuva on näiden kahden mainoksen ansiosta parantunut. Heinäkuiselle Eläinlääkärinä pidän huolta ihmisistä -kampanjalle antoi kasvot laatupäällikkömme Taneli Tirkkonen (AtriaSika). Atria-liha on aina kotimaista Atria on sitoutunut kotimaisen liharaakaaineen käyttöön. Kaikki Atria-tuotemerkin alla myytävä liha on aina varmasti suomalaista alkuperää. Vaikka kaikilla kilpailijoillamme tilanne ei ole tämä, ei kampanjalla haluttu hyökätä ketään alan toimijoita vastaan. Tavoitteena on jakaa tietoa kuluttajille ja nostaa kotimaisen lihan arvostusta. Kampanja perustuu faktoihin, jotka mielestämme kuluttajien tulisi tiedostaa, Pasi Luostarinen muistuttaa. Hanna Kasari Atria Trainee A-Tuottajat Oy Mitä Taneli kertoikaan? Mainoksen alaotsikko oli: Maaseudulla häärii varsinainen valiojoukko. Keitä he ovat? Mainokseksi varsin pitkässä tekstissä oli kuusi alakohtaa, joissa selvennettiin tärkeitä atrialaisen tuotannon peruspilareita kuluttajille. Alla ne on tiivistetyssä muodossa. Eläimet hoidetaan ensin Alaotsikon alla selvennettiin tuottajan vastuullista toimintaa. Usein eläimet saavat aamupalansa ennen kuin tuottaja itse käy aamiaiselle. Possujen arkkitehti säästää saparoita Kerrottiin, että Suomessa sikaloiden rakentamisessa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi. Karsinatilaa on enemmän kuin monissa muissa maissa. Se merkitsee mm., että meillä ei ole tarvetta (eikä lupaakaan) porsaiden saparoiden katkaisuun. Toisin on muualla. Hyvä ruoka tulee todella läheltä Tässä kohdin muistutettiin, että Atrialla ainoana suomalaisena toimijana on pitkälti myös eläinten ruokinta omissa käsissä: rehu ja vilja tulevat läheltä, ilman pitkiä kuljetuksia. Mikä parasta, eläinten ruoka on puhdasta; ei esim. salmonellan saastuttamaa. Siitä hyötyvät niin eläimet kuin ihmisetkin. Eläinlääkäri saapuu ennen sairautta Tässä tuotiin esiin, että meillä eläinten terveydestä huolehtiminen on paljolti ennaltaehkäisevää. Niinpä lääkityksiin tarvitaan turvautua ani harvoin; varmuuden vuoksi sitä ei tapahdu koskaan. Antibiootteja muualla käytetään jopa 10-kertaisesti se määrä, joka meillä. Kuljettajien mailmanmestaruus Atrian kuljettajilla on kaikilla eläinkuljettajan pätevyys, he eivät ole vain autokuskeja. Kalusto on varustettu yli 8 tunnin kuljetuksiin, vaikka keskimäärin kesto on 3 tuntia. Suomalaisilla teillä sattuu vähemmän eläinkuljetusvahinkoja kuin missään muualla. Maailman parhaan lihan puolesta (kohta suorana lainauksena) Atria ei ole vain lihan myyntitalo. Atria on lihan ostotalo. Olemme sitoutuneet hankkimaan sian-, naudan-, broilerin- ja kalkkunanlihan aina suomalaiselta maatilalta. Emme siksi, että se olisi oikein tehty, vaan siksi, että se on maailman parasta. Koska karjankasvattajan työ on siitä työläämmästä päästä, pyrimme auttamaan parhaamme mukaan. Ja kun lopputuloksena syntyy ainutlaatuista lähiruokaa, kaikki kannattaa. Mitäpä sitä ei kunnon pihvin eteen tekisi. Tätä kaikkea tarkoittaa hyvä ruoka, parempi mieli." AtriaTuottaja 11

12

13

14 Ajankohtaista A-Rehu vakiinnutti asemansa lannoitemarkkinoilla A-Rehu on saavuttanut muutaman vuoden aikana lannoitekaupassa merkittävän aseman. Lannoitteet otettiin osaksi A-Rehun valikoimaa, koska kotimaan markkinoille tarvittiin kilpailua. Mukana pysytään jatkossakin, viljelijöiden toiveita herkällä korvalla kuunnellen. A-Rehun ensimmäinen lannoite-erä tuli myyntiin keväällä Syksyyn mennessä lannoitevalikoima oli laajentunut, kuten myös varastopaikat. Lannoitteet ostetaan suoraan valmistajilta, tällä hetkellä EU:n alueelta. Ne tuodaan irtotavarana satamiin ja säkitetään 650 kilon suursäkkeihin. Nykyiset lannoitevarastot sijaitsevat Vaasassa, Kalajoella ja Kuopiossa. Varastopaikkoja voidaan muuttaa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotevalikoimissa on tällä hetkellä kolme eri lannoitetta. Korkeatyppinen, rikkiä sisältävä A-Moniravinne NPKS käy nurmelle, viljoille ja öljykasveille. A-Typpilannos sisältää nopeasti sulavaa typpeä. A-NK-lannoite Hiven sopii hyvin, jos pellolle levitettävää lantaa on paljon ja/tai lanta sisältää A-Rehun lannoitteet on säkitetty 650 kilon suursäkkeihin. runsaasti fosforia. Lannoitteen sisältämät kalium ja hivenaineet edistävät nurmen hyvinvointia ja talvehtimista. Lannoite sopii erityisesti toiseen ja kolmanteen levitykseen nurmelle. Osta lannoitteet syksyllä Syksy on ollut perinteisesti edullisin aika ostaa lannoitteita. Näin sen uskotaan olevan myös tänä vuonna. Maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut ohjaavat lannoitteiden hintoja. Me A-Rehulla pyrimme laajalla varastoverkostolla minimoimaan ja tasapuolistamaan lannoitteiden rahtikustannukset ja maksimoimaan toimitusvarmuuden. Lannoitteiden ostamisessa voi hyödyntää myös edullista A-Rahoitusta.Kilpailu lannoitemarkkinoilla on viljelijöiden etu, ja me omalta osaltamme pidämme siitä huolta nyt ja tulevaisuudessa! Niina Immonen palvelupäällikkö AtriaSika 14 AtriaTuottaja

15 AtriaSika -palvelun johtajaksi Stefan Saaristo Pohjanmaan Lihan toimitusjohtaja Stefan Saaristo nimitettiin elokuussa AtriaSika -palvelun johtajaksi. Hän jatkaa edelleen Pohjanmaan Lihan ja tytäryhtiö Foremix Oy:n toimitusjohtajana. Stefan Saaristolla on lähes kymmenen vuoden kokemus Atriasta. Hän tuli kesäkuussa 2002 Pohjanmaan Lihan tuottajapäälliköksi ja siirtyi vielä samana kesänä toimitusjohtajaksi. Vuosien mittaan Atrian toimintatavat ovat tulleet tutuiksi, joten uskon pääseväni helpommin kiinni tekemiseen ja kehittämiseen, Stefan toteaa. Näin aluksi haluan tutustua sikakenttään ja organisaatioon. En aio ainoastaan jäädä istumaan kirjoituspöydän taakse, vaan minua nähdään myös kentällä. Stefanin mukaan Atrialla ovat perusjutut hyvässä kunnossa, ja niistä voidaan olla ylpeitä. Olemme kehityksen kärkijoukoissa. AtriaSika -organisaation henkilöstö on osaavaa, meillä on hallussa erittäin paljon ns. hiljaista osaamista ja koko tuotantoketjun tietotaito on menestyksemme vankka perusta. Lisäksi Atria on hieno suomalainen brändi, on omaa rehuteollisuutta ja tukena vahvat osuuskunnat. Nämä ovat asioita, jotka muodostavat kokonaisuuden ja antavat AtriaSika -palvelullekin kasvot. Suunnanmuutos AtriaSika -liiketoimintaan Suomen elintarviketeollisuus elää murroksessa, joka vaikuttaa koko ketjun toimintaan. Sekä teollisuuden että alkutuotannon kannattavuus on tällä hetkellä huolestuttavan heikko. Tuottavuuden parantamisen lisäksi meidän on löydettävä myös muita keinoja tilanteen korjaamiseksi. Nykyinen tilanne asettaa meille uusia vaatimuksia ja samalla myös mahdollisuuksia kehittyä. Tämän vuoksi harkitsemme parhaillaan uusia toimintamalleja, Saaristo kertoo. AtriaSika -liiketoiminnalle haetaan suunnanmuutosta, jolla taataan sekä teollisuudelle että tuottajille vakaa perusta pitkäjänteiselle yhteistyölle ja menestykselle. Tulevalla muutoksella haluamme myös vahvistaa imagoamme ja markkinajohtajuuttamme Suomen markkinoilla. Meidän on löydettävä toimintamalli, johon kaikki voivat sitoutua ja joka turvaa kaikkien aseman. Nykyistä ketjuohjausta tullaan muokkaamaan siten, että siitä hyötyisivät niin tuottajat kuin teollisuuskin. Tässä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tuotantokonseptiin, eläinvirtoihin, sopimuksiin ja hinnoitteluun. Panoksia tuotekehitykseen Merkittävä kilpailijamme on ilmoittanut vähentävänsä sianlihan hankintaa. Tämä ei ole kuitenkaan Saariston mukaan Atrian tavoite. Suomessa on jatkossakin tuotettava suomalaista lihaa. Tämä on Atrian vastuunkantoa suomalaisen lihan tulevaisuudesta. Meillä on vahva osaava alkutuotanto, josta on pidettävä kynsin hampain kiinni. Nyt on vain tiiviillä yhteistyöllä pyrittävä saamaan parempia tuloksia aikaan. Markkinoiden rakennekehitys on ja tulee olemaan huimaa, mutta siihen on koko sikaketjun sopeuduttava ja löydettävä keinot selviytyä. Globaalit raaka-ainemarkkinat vaikuttavat sahaavasti tuotantokustannuksiin. Saariston mielestä nykyinen kauppajärjestelmä on liian jäykkä pitkine hinnoittelusopimuksineen ja vaatisi nopeaa uudistumista. Hinnoittelu pitäisi ehdottomasti saada joustavammaksi, jotta teollisuudella ja tuottajilla olisi paremmat selviytymismahdollisuudet. Kohonneet tuotantokustannukset on saatava nopeasti näkyviin hinnoittelussa, muuten rahaa ei kerry koko tuotantoketjulle. Stefan Saaristo painottaa tuotekehityksen ja innovatiivisuuden merkitystä. Tarvitaan uusia kiinnostavia tuotteita, jotta kauppa käy. Meidän on löydettävä erilaisia houkuttelevia konsepteja. Saaristo ottaisi Blue Ocean -strategian käyttöön myös sikaliiketoiminnassa. Tämän strategian mukaan markkinat ovat joko sinisiä tai punaisia valtameriä. Punaisilla valtamerillä kauppaa käydään samanlaisilla tuotteilla, jolloin verinen hintakilpailu värjää meren punaiseksi. Sinisellä valtamerellä kaupankäynti tapahtuu ihan uudella konseptilla ja ilman että hinnalla on väliä, jolloin ei synny kilpailua ja meri pysyy sinisenä. Tuotantokoneistomme on hyvässä kunnossa ja tuotantotehot ovat aika hyvin kohdallaan, joskin niitä aina voi parantaa. Itsensä ruoskiminen on nyt turhaa, positiivisuus tulee säilyttää. Uskon, että tunnelin päässä näkyy taas valoa ja paremmat ajat ovat koittamassa koko sikatuotantoketjulle. Ruokapöytään saadaan suomalaista lihaa myös tulevaisuudessa. Viljatilan isäntä Maalahdesta Stefan Saaristo asuu Maalahdessa, Vaasan kupeessa, vaimon ja pojan kanssa. Vapaaaika kuluu omalla viljatilalla ja perheen parissa. Golfin peluun jätän muille, Stefan naureskelee. Kotieläintuotannosta on sen verran kokemusta, että toimin aikoinaan myös kalkkunankasvattajana. Kymmenvuotiaana innokkaana 4H-kerholaisena halusin tienata vähän omaa rahaa. Kasvatin mummolassa kalkkunaa, teurastin ne itse ja myin kylällä kalkkunat. Hyvin kävi kauppa! Kalkkunankasvatus jäi kytemään ja agrologiopiskelujen lopputyönkin tein vielä pienimuotoisesta kalkkunan teurastuksesta. En siinä vaiheessa vielä uskonut päätyväni elintarvikealalle. Marja Pirttikoski tiedottaja Atria Oyj AtriaTuottaja 15

16 EU-direktiivin vaatimaa Vuosi 2013 tulee onko sikalasi valmis? Sikojen pitoa koskevan, vuonna 2003 voimaan tulleen EU-direktiivin 10 vuoden siirtymäaika päättyy koko EU:n alueella reilun vuoden kuluttua. Jos sikala on rakennettu tai peruskorjattu jälkeen, sen pitäisi täyttää voimassa olevat direktiivit. Suurimmat haasteet lienevätkin tätä vanhemmissa sikaloissa, joissa on ollut siirtymäaika 2013 vuoteen saakka. Mittavimmat muutokset koskevat tiineitä emakoita sekä rakolattioiden mitoitusta. Jos sikalasi ei vielä täytä näitä vaatimuksia ja aiot jatkaa tuotantoa, on asiat laitettava pikaisesti kuntoon. Tässä on kerrottu pääpiirteittäin vaatimusten sisältö sekä niiden tämän hetkinen tulkinta. Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian mitoitukset Raon leveys tai halkaisija max mm Vaatimukset tiineille emakoille Karsinan seinien mitoitukset ja pinta-alavaatimukset Yleissääntö on, että sikoja (pl. karjut) pidetään ryhmässä. Ensikoita ja emakoita voi kuitenkin pitää erillään ryhmästä imetyksen, siemennyksen ja alkutiineyden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emakko voidaan tuoda porsituskarsinaan noin viikko ennen porsimista ja siirtää se imetyksen jälkeen suoraan siemennyshäkkiin. Siemennyshäkissä emakko voi olla neljän viikon tiineyteen saakka. Muun ajan emakon on saatava olla ryhmässä. Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan lyhimmän seinämän pituuden tulee olla yli 2,8 m. Alle kuuden eläimen ryhmälle riittää 2,4 m. Niin sanotuissa T- ja L-mallisissa häkkipihatoissa kulkuväylä päässä olevalle makuualueelle saa olla kapeampi. Ns. ritilähäkkipihatossa (ilman päässä olevaa vapaa-aluetta) häkkien väliin jäävän alueen on oltava leveydeltään vähintään 2,8 m. Kokonaispinta-alavaatimus on 6-39 eläimen ryhmässä 2,25 m 2 /emakko ja 1,64 m 2 / ensikko. Jos ryhmäkoko on alle kuusi emakkoa, pinta-alaa on oltava 10 % enemmän ja yli 40 emakon ryhmälle riittää 10 % vähemmän. Kiinteä lattia = kiinteäpohjainen tai viemäröity Kiinteä lattia tarkoittaa kiinteäpohjaista lattiaa tai rakolattiaa, jossa viemäröintiä varten tehtyjen rakojen osuus on enintään 15 % pinta-alasta. Direktiivissä sanotaan, että 0,95 m 2 /ensikko ja 1,3 m 2 /emakko on oltava yhtäjaksoisesti kiinteää lattiaa. Tätä kirjoitettaessa viranomaisilla ei ole olemassa selvää tulkintaa siitä, mitä tarkoitetaan yhtäjaksoisella. Ei ole vielä tietoa, pi- Palkin leveys min mm Pikkuporsas Vieroitettu porsas Lihasika Emakko ja ensikko tääkö kiinteä lattia olla samassa palassa vai voidaanko esimerkiksi makuuhäkin sisällä oleva kiinteä alue laskea mukaan 1,3 neliön kiinteän lattian alaan. Kiinteän lattian ja makuuhäkin (leveys vähintään 600 mm) sisällä oleva ala sisältyy kokonaispinta-alavaatimukseen 2,25 neliöön. Pinta-alat mitataan kaikilla eläinryhmillä karsinan tai häkin sisämitoista. "Sika ei voi putken päällä tanssia" vanha viranomaisten sanonta. Anne Rauhala AtriaSika Lähteet: Neuvoston direktiivi 2001/88/EY, MMMa 14/EEO/2002, Evira: Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika 16 AtriaTuottaja

17 Imetykset helpommix, porsaat isommix, kasvut paremmix, sehän on A-Mix Valkuaisrehuissa on mistä valita A-Rehu tarjoaa runsaan valikoiman rehuja viljan täydentämiseen. Ohravalkuaisrehu (OVR) ja soijarouhe ovat A-Mix -ruokintaan tarvittavat valkuaisrehut. Myös härkäpavun ja herneen käyttö on mahdollista. Syksy ja uusi viljasato nyt on oivallinen aika suunnitella ruokintaa! Yhä suurempaa suosiota saanut A-Mix -ruokinta tarjoaa mahdollisuudet jokaiselle sikatilalle edulliseen ja tuottavaan ruokintaan. Säästö rehukustannuksessa voi olla jopa 100 euroa rehutonnia kohti. Tuotantotuloksista ei silti tarvitse tinkiä! /tn Vilja on perusrehu Sikojen rehusta % on viljaa. A- Mix -ruokinnassa tavoitteena on liikutella tuota rehun suurinta massaa mahdollisimman vähän. A-Mix -ruokintaa varten vilja on järkevää hankkia läheltä omalta pellolta tai lähiseudulta. Ohran ohella emakkosikalassa tarvitaan vehnää ja kauraa. Imettäville ja vieroitetuille porsaille vehnästä saadaan energiaa, tiineille kaurasta kuitua. Lihasikalassakin kannattaa käyttää vehnää, josta saadaan potkua lihasian alkukasvatukseen. A-Mix ruokinta - pienellä vaivalla suuri säästö. Uutuus emakoille A-Mammamix A-Mix -ruokinnan viimeinen silaus tehdään A-Mix -täydennysrehuilla, joita on tarjolla niin OVR:n kuin soijankin täydentämiseen useita. Uusin tuote on A-Mammamix. Aromivahvennettu A-Mammamix täydentää viljan ja soijarouheen juuri emakon tarpeita vastaavaksi rehuksi. Jauheinen A-Mammamix sekoittuu viljaan tasaisesti eikä lajitu siiloissa tai ruokkijoissa. Muita soijan täydentämiseen tarkoitettuja A-Mixejä ovat jo pidempään tarjolla olleet A-Porsasmix ja A-Sikamix. OVR-tiivisteitä joka lähtöön A-Rehulla on maan laajin rehuvalikoima ohravalkuaisrehun täydentämiseen. Lihasikojen OVR ruokintaan on kolme vaihtoehtoista A-Mix täydennystä: A-Mix 32, A-Mix Plus ja A-Mix Standard. Emakoille olemme räätälöineet oman A-Mix Emakko täydennysrehun ja välikasvatettavien porsaiden tarpeisiin vastaus on A-Mix Mega S. Ruokinnan suunnittelulla liikkeelle Ruokinnan suunnittelu liittyy tiiviisti A-Mix ruokintaan. Suunnittelu lähtee liikkeelle viljojen analysoinnilla. Nyt on oikea aika ottaa syksyn viljoista näytteet ja lähettää ne A- Rehulle analysoitavaksi. Samalla voit pyytää suunnitelmaa kannattavasta A-Mix ruokinnasta Tiine Imettävä Porsas Lihasika 2 A-Mix ruokinta Täysrehu Kimmo Kytölä AtriaSika AtriaTuottaja 17

18 Possut pyörillä Porsaita neljässä kerroksessa AtriaSika -porsasvälityksen kautta liikkuu viikoittain porsasta porsastuotantotiloilta lihasikaloihin. Kun eläimiä on liikuteltavana näin paljon, on tärkeää, että myös kuljetukset hoidetaan tehokkaasti. Uusin investointi porsaskuljetuksiin on Vaskivuori Ky:n huhtikuussa hankkima porsasvälitysauto. Nelikerrosautoon mahtuu jopa 800 porsasta, joka on kaksinkertainen määrä yrittäjän edelliseen autoon verrattuna. Ison auton edut näkyvät erityisesti suuria porsastilauksia täytettäessä ja pidempiä matkoja ajettaessa. Vaskivuori ajaakin porsaita pääasiassa Etelä-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle. Suurempi kapasiteetti parantaa kuljetusten tehokkuutta ja pienentää näin merkittävästi eläinkohtaisia kustannuksia. Yrittäjä Antti Vaskivuori on tyytyväinen uuteen autoon. Lastaaminen ja purkaminen ovat helpottuneet erityisesti niillä tiloilla, joissa voidaan käyttää peräpään lastaussiltaa, sillä porsaat kulkevat sitä pitkin rohkeammin. Autossa on myös entistä mukavammat olosuhteet porsaille esimerkiksi ilma kiertää autossa aiempaa paremmin. Vaskivuori Ky:n lisäksi välitysporsaita ajaa kuusi muuta yrittäjää. Veljekset Fin- nilä Oy ja Kuljetus J. M. Koski Ay toimivat pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla, Kuljetus Osmo Niskanen Oy ja Ansas Arto Ky Itä- ja Pohjois-Suomessa ja Kuljetusliike Risto Räihä Oy sekä Pekka Laine Etelä-Suomessa. Hanna Kasari Atria Trainee A-Tuottajat Oy Tekniikka kehittyy, ja komea on myös näky! Vaskivuori Ky:n uusimman auton kyydissä porsaat matkaavat siis neljässä kerroksessa. Vaikka possuja on entistä enemmän kyydissä, olosuhteet eivät ole huonontuneet päinvastoin: Ilma kierää autosta edellisiä malleja paremmin ja lastaussilta on sellainen, ettei se pelota possuja. Stressitön kyyti uuteen kotiin tuttujen kavereiden kanssa. Kuvat Juha Finnilä. Tiedonvaihtolisää saava emakkotila! Lähetä viimeistään marraskuun 7. päivään mennessä varmuuskopio, johon olet laskenut päiväkasvun tasepäivien väliselle ajalle. Päiväkasvu on laskettu onnistuneesti välikasvatusosaston päiväkasvun ollessa grammaa ja kuolleisuuden ollessa 0 5 prosenttia. Katso kasvuseurannan työohjeet AtriaSika -verkkosivuilta (www.atriasika.fi ) kohdasta artikkelit. Hanna-Maija Tuuri Laatuvastaava 18 AtriaTuottaja

19 Sikatilan liikennealueet ja lastauspaikka kuntoon Lastauslaituri on helppo pitää puhtaana lumesta, kun se on katettu ja kolmeseinäinen. Lisäksi lastaus sujuu mukavasti säällä kuin säällä. Kylmillä keleillä höyryn muodostuminenkin on huomattavasti vähäisempää. ehkäisemiseksi. Savea karkeampijakoisilla maalajeilla 20 sentin murskekerroksella saavutetaan riittävä kantavuus. Huolehdi liikennealueiden talvikunnossapidosta. Lumen auraus ja hiekoitus takaavat liikennöitävyyden ja turvallisuuden kaikissa sääoloissa. Täsmällisen ja luotettavan eläinliikenteen varmistamiseksi sikatilan liikennealueet on oltava kunnossa. Sikatilan liikennealueita suunniteltaessa on hyvä jakaa liikennealueet kahteen osaan: rehuliikenne ja hoitajien kulku omaan alueeseen sekä eläinliikenne ja lannan kuljetus omaansa. Nykyisin teurasautot ovat pitkiä ja niiden maavarat ovat matalia. Siksi pihojen pitää olla tasaisia. Korkeat, äkkinäiset töyssyt on poistettava ja kuopalle jäävät kohdat täytettävä esimerkiksi murskeella. Tieliittymien pitäisi olla sekä leveitä että tasaisia. Suunnittelussa kannattaa pitää mielessä muutama nyrkkisääntö. Tee sikalan liikennealueista riittävän suuria ja vältä jyrkkiä mutkia. Perävaunullinen kuormaauto tarvitsee kääntymiseen halkaisijaltaan vähintään 25-metrisen ympyrän. Vaihtoehtoisesti järjestä autoille kiertomahdollisuus rakennuksen ympäri tai kahden tieliittymän avulla. Vapaata korkeutta tulisi olla vähintään viisi metriä lastaus- ja liikennöintialueilla. Muista poistaa myös alhaalla riippuvat puiden oksat. vuodenaikoina. Esimerkiksi savimaalla vaihda massoja 50 sentin paksuudelta ja käytä suodatinkerrosta tai -kangasta runkokerroksen pohjasaveen sekoittumisen Rakenna uudisrakennuksiin tai peruskorjauksen yhteydessä lastauslaituri lastaustyön sujuvuuden takaamiseksi. Lastauslaiturin oikea korkeus on noin metri. Lastaushuoneesta ei saa olla korkeita kynnyksiä lastauslaiturille. Jos lastauslaituria ei ole, varmista, että lastaussillan saa hyvin ovelle. Mikäli tilan liikennöintialueet ovat toistuvasti huonossa kunnossa, joudumme keskeyttämään tilan eläinnoudot, kunnes tilanne on korjattu. AtriaSika -palvelu Perusta liikennealueet riittävän hyvin. Pintavedet on pystyttävä poistamaan liikennöitävyyden takaamiseksi kaikkina AtriaTuottaja 19

20 Eläinlääkärillä on asiaa Porsaiden kastraatiokivunlievitys sekä sirkkovirusrokote käyttöön, välitysporsaalle 1,5 lisähintaa Atria on vastuullisuusohjelmansa mukaisesti edelläkävijä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. AtriaSika -kehitysstrategia vuorostaan velvoittaa meitä ponnistelemaan Suomen menestyneimpien kotieläintuottajien kehittämiseksi edelleen. Näiden päämäärien edistämiseksi AtriaSika edellyttää, että kaikki 17. lokakuuta alkaen syntyneet karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen. Vastaavasti kaikki ko. päivän jälkeen syntyneet porsaat on rokotettava sirkkovirusta vastaan noin kolmen viikon ikäisenä. Kohonneiden kustannusten kompensoimiseksi välitysporsaan hinta nousee alkaen 1,5 eurolla. Hinnankorotus sisältää porsaantuottajalle hyvityksen lääkekustannuksista sekä pienen hyvityksen tehdystä lisätyöstä ja vastaavasti lihasikatuottaja saa selkeästi menestyvämmän porsaan. Toimintatapamuutos koskee myös yhdistelmäsikaloita. Kiireellisestä aikataulusta johtuen muutoksen edellyttämät toimintatapamuutokset sekä lääkeluovutukset tulee tehdä välittömästi seuraavan terveydenhuoltokäynnin puitteissa. Muistutamme, että lainsäädännön mukaan antibiootti- ja särkylääkeluovutukset edellyttävät kahden kuukauden terveydenhuoltokäyntiväliä. Hoitavan eläinlääkärin tulee kirjata em. tilatason toimenpidemuutokset Sikavaan terveydenhuoltokäynnin/-suunnitelman yhteyteen. Porsaantuottajan tulee vastaavasti kirjata Sikavan lääkekirjanpitoon porsaiden kastraatioon käytetty särkylääke (= varoajallinen lääke) tuotantorytminsä mukaisesti. AtriaSika valvoo näiden toteuttamista rekisterin kautta. Karjuporsaiden kastraatio särkylääkettä käyttäen on erittäin tärkeä edistysaskel suomalaisen sian hyvinvoinnin edistämiseksi ja pönkittää kuluttajankin silmissä asemaamme sikahyvinvoinnin kansainvälisenä kärkimaana. Myös sirkkovirusrokote edistää hyvinvointia ja odotettavissa onkin tasalaatuisempia vieroitusporsaita ja lihasikaparttioita, laskenutta välikasvatuskuolleisuutta ja parempaa päiväkasvua (20 50 g/pv). AtriaSika -kotisivuilta löydät lisätietoja kastraatiokivun lievittämisestä injektiosärkylääkkeellä ja uudistetun AtriaSika-rokotusohjelman sekä lisätietoa sirkkovirusrokotuksen eduista. Lisätietoja myös allekirjoittaneelta. Taneli Tirkkonen laatupäällikkö AtriaSika Tarkkuutta emakoiden sikaruusurokotuksiin Viime viikkojen Sikava-terveydenhuoltokäyneillä on ilmennyt muutamia lihasikojen sikaruusutaudinpurkauksia. Myös muutamasta teuraserästä on hylätty kokonaisia lihasikoja sikaruusun vuoksi. Sikaruusua ilmenee tiloilla kliinisesti aina enemmän syksyisin uuden sadon viljan ja kuivikkeiden käyttöönoton myötä. Huolehdithan siitä, että karjusi, ensikkosi ja emakkosi rokotetetaan huolellisesti AtriaSika -rokotusohjelman mukaisesti. Ensikot rokotetaan kuuden ja seitsemän viikon ikäisenä ja emakot säännöllisesti puolivuosittain yleensä yhdessä parvorokotteen kanssa noin viikkoa ennen vieroitusta. AtriaSika -rokotusohjelma löytyy myös kotisivuiltamme. Ajoittain rokotteissa on saatavuushäiriöitä, joten on järkevää tilata rokotteet omalta eläinlääkäriltä hyvissä ajoin ennen kuin viimeistä pulloa viedään. Ota välittömästi yhteys sikalasi hoitavaan eläinlääkäriin, mikäli sikalassasi ilmenee sikaruusun oireita tai jos teuraserästäsi on hylätty sikoja sikaruusun vuoksi. Sikaruusu ilmenee yleensä neliömäisinä, punoittavina ja kohollaan olevina iholaikkuina. Välitön lääkitseminen pistospenisilliinillä tehoaa sikaruusuun hyvin. Teurassiassa todettu sikaruusu johtaa kokoruhohylkäykseen ja sikaruusu leviää erittäin helposti karsinoissa. Aktiivinen tilanteen päivittäinen seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Taneli Tirkkonen laatupäällikkö, AtriaSika 20 AtriaTuottaja

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Capital Markets Day Atria Suomi

Capital Markets Day Atria Suomi Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi Johtaja Markku Hirvijärvi 30.11.2016 Atria Suomi 1.1. 30.9.2016 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. EUR 2016 2015 2016 2015 2015 Liikevaihto 227,0 235,1

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005 KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotanto Atrialla. Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta

Luomunaudanlihantuotanto Atrialla. Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta Luomunaudanlihantuotanto Atrialla Elisa Uusi-Heikkilä, AtriaNauta 2 Etunimi Sukunimi / Esityksen aihe 3.6.2016 Luomu kiinnostaa eniten lammas- ja emolehmätiloja Luomumaito- ja emolehmätilat huomattavasti

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Oyj

Atria Capital Markets Day Atria Oyj Atria Capital Markets Day Atria Oyj Toimitusjohtaja Juha Gröhn, 30.11.2016 Atria Capital Markets Day 30.11.2016 ohjelma 10.00 10.20 Tervetuloa / toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria Oyj Atrian Terveen Kasvun

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Nautojen ketjuinformaatio. Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke Laukaa

Nautojen ketjuinformaatio. Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke Laukaa Nautojen ketjuinformaatio Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke 25.1.2010 Laukaa Mitä ketjuinformaatio on? Eläinten ja niiden tuotantoa koskevien tietojen toimittamista teurastamoon silloin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot