Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s."

Transkriptio

1 2/11 Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s. 16 Kylässä Keski-Pohjanmaalla s. 20 Ternimaidon laatua mittaamaan s. 30 Mukana myös Atria-liite! Lisää voimaa yhdessä

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Kevät täynnä odotuksia - Jouko Lahtinen...s. 4 Lihamarkkinat eivät toimi odotetusti - Matti Perälä...s. 6 Juha Gröhn nimitetty Atria Oyj:n toimitusjohtajaksi...s. 7 AtriaSiipi Broileridirektiivistä selviämisen käsikirja - Petri Yli-Soini...s. 8 AtriaSika Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin Ravporkissa - Hanna Kasari...s. 10 Täsmällisillä teuraiden ilmoitusmäärillä sekä ketjuinformaatiotiedoilla on suuri taloudellinen merkitys - Taneli Tirkkonen & Hanna-Maija Tuuri...s. 12 Sikalanhoitajan kesämuistio - AtriaSika -palvelu...s. 13 Valmistaako tulevaisuuden sianlihantuottaja rehunsa itse?...s. 14 Atria-lihaa tuotetaan kolmirotuohjelmalla - Anne Rauhala...s. 16 Tuloksia välikasvatusosaston päiväkasvuseurannasta - Hanna-Maija Tuuri... s. 18 Vastuullisen tuotannon raja-arvojen seuranta alkoi , seuraathan omaa tuotantoasi - Taneli Tirkkonen... s. 18 AtriaNauta Atrian nautaketjulla hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajien muuttuviin laatuvaatimuksiin - Tuomas Herva...s. 19 Kylässä Keski-Pohjanmaalla - Maarit Ilola...s. 20 Tulevaisuuden uskoa ja tuotannon kehittämistä - Juha Ryhänen...s. 22 Hyvin suunniteltu on puoliksi rakennettu - Maarit Ilola...s. 24 Laidunkivennäinen uudistui - Ilkka Ala-Fossi...s. 25 Elävä hiiva pysyy A-Rehun tuotteissa - Maarit Ilola...s. 26 emerkit korviin - Maarit Ilola...s. 26 Sonnihuutokaupat turvallinen tapa hankkia sonni - Susanna Vehkaoja...s. 28 Ternimaidon laatua mittaamaan - Kaisa Hartikainen...s. 30 A-Vasikkapassi - Kirsi Eeli...s. 31 Yleistä Kuluttajien huoli eläinten hyvinvoinnista ja tuotanto-olosuhteista kasvaa - Riitta Stirkkinen...s. 32 Mukana myös Atria-liite! AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Kevät odotuksia täynnä Aurinko paistaa jo täydeltä terältä. Talven aikana kertyneet ennätyskinokset saavat arvoisensa lopun ja hyödyntävät omalta osaltaan tulevaa kasvukautta. Kotieläintuottaja on heräämässä yhdeksän kuukautta kestäneestä ahdingosta ja se jatkuu edelleen. Ahdinko on kertynyt valtavista tuotannon kustannusnousuista, joihin ei ole saatu riittävää kompensaatiota tuotteiden hintojen korjaamisella. Vaikka tilanne on sama kautta koko Euroopan, se ei yhtään auta sitä turhuuden ja pahanolon tunnetta yksittäisen tilan penkinpäässä. Kevään tuleminen on kuitenkin maamiehelle joka vuosi uuden alku. Siihen liittyy positiiviset odotukset sadon onnistumisesta. Toivo siitä, että tämä vuosi tulee olemaan edellistä tuottavampi. Näin ajatellaan joka kevät. Auringon valoko antaa aiheen pohdiskeluun ja pieneen toivon kipinään? Kyllä sekin, mutta ehkä kuitenkin maamiehen usko omaan tekemiseen ja työnsä arvostamiseen jokapäiväisen ruoantuottajana on jatkuvuuden tärkein uskon luoja. Erityisesti on ajateltu kotimaisella ruoalla olevan kuluttajien arvostus. Näin kaikki tutkimukset osoittavatkin. Jakelutiet tekevät kuitenkin kaikkensa hintojen kurittamiseksi, jopa kotimaisuuden kustannuksella. Tähän ilmiöön on tuottajien vastattava omil- la toimillaan. Kotimaista raaka-ainetta jalostavan teollisuuden tehtäväksi jää oman kilpailukykynsä varmistaminen ja jatkuva vaaliminen. Toimintaympäristön muutos on yleensä nopeampaa kuin tarvittavat tehostamistoimenpiteet. Tämä tuo haasteita yritysjohdolle, työntekijöille ja hallinnolle tässä sopimusyhteiskunnassa. Kotieläintuottajien kustannushallinta on tullut monimutkaisemmaksi. Samalle hiekkalaatikolle ovat tulleet sijoittajat rehu- ja lannoiteraaka-aineiden kauppaan. Tällä hetkellä yleisesti odotetaan maailman laajuisesti hyviä satoja, jotta raaka-aineiden hinta laskisi. Samaan aikaan spekuloidaan korkeiden hintojen tulleen jäädäkseen. Ehkä meihin viljanviljelijöihinkin on tarttunut samat jatkuvan hinnannousun odotukset. Se näkyi selvästi tämän talven kaupankäynnissä. Ei oltu tyytyväisiä interventioohrien hinnannousuun joulukuun tasosta helmikuun ennätyshintoihin, vaan odotettiin vielä enemmän. Kysyntä tuli kuitenkin tiensä päähän ja hinnat putosivat / tn. Tästä tulisi oppia jotain. Tärkeintä lienee voimakkaassa turbulenssissa kannattavuuden varmistaminen kohtuulliselle tasolle. Se tarkoittanee, että tuotoilla saadaan peitetyksi kustannukset. Kotieläintiloilla se merkitsee rehukustannus- ten optimointia pitkällä aikavälillä kaikilla käytettävissä olevin keinoin vastaamaan tuotteista saatua hintaa. Helpompi sanoa kuin tehdä. Sekin on totta, mutta onko kaikki tämän asian eteen tehty tuskinpa. Kaikki me tällä alalla toimivat kuitenkin odotamme heti alkukesästä lähtien vilkasta grillikautta. Voimakas kysyntä on lähtökohta myös vahvistuville hinnoille, joita kipeästi tarvitsemme. Arkipäiväisten huolien ratkaisujen lisäksi on taas mukava odottaa leikatun ruohon tuoksua ja päästä vaikuttamaan uuden kasvun alkuun. Kevätodotuksin Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, ja Kirsi Eeli. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) AtriaTuottaja

5 Puuttuvista ja väärin laitetuista korvamerkeistä veloitetaan lisätyön kustannus Vasikoiden ostajilta on tullut palautetta väärin kiinnitetyistä korvamerkeistä, jotka ovat aiheuttaneet tulehduksia ja runsaasti työtä vasikkakasvattamoissa. Myös kuljettajat ovat kertoneet, että korvamerkit ovat valitettavan usein laittamatta, kun vasikkaa ollaan hakemassa. Näistä syistä olemme päättäneet veloittaa vasikoiden myyjältä 10 euroa aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi, jos merkit puuttuvat tai ovat väärin kiinnitettyjä. Korvamerkkipakkauksissa on ohjeet merkin oikeaa kiinnittämistä varten. Neuvoa voi kysyä tarvittaessa kuljettajilta, joilla on kokemusta merkkien kiinnittämisestä. Merkit kannattaa laittaa noin viikko ennen vasikan hakua, jotta iho ehtii kunnolla parantua ennen kuljetusta. LantaLaari ilmainen palvelu tilojen väliseen lantakauppaan sivustolta löytyy palvelu nimeltä LantaLaari, jossa karjanlanta vaihtaa kätevästi omistajaa. Kiinnostuneet tilat voivat nyt ilmaiseksi jättää ilmoituksen karjanlannan luovutuksesta tai vastaanotosta. Jätettyjä lantailmoituksia yhteystietoineen voi tarkastella suoraan kartalla, jolloin etäisyys omalle tilalle on helppo määrittää. LantaLaari-palvelun käyttö edellyttää kirjautumista farmit.net sivustolle ja löytyy sen kotieläinosiosta. Palvelu on tehty A-Tuottajat Oy:n ja Farmit Website Oy:n yhteistyönä. Anne Rauhala AtriaSika, AtriaNauta AtriaNauta -palvelu A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Eeli, puh , Ota yhteyttä! Vielä myynnissä pieni erä kirjaa Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto Tilaa pian omasi! Hinta 25 euroa/kpl (sis. alv) + postikulut Tilaukset: tai Kirsi Eeli, puh. (06) AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Lihamarkkinat eivät toimi odotetusti Lihamarkkinoiden toimivuus voidaan asettaa hyvinkin kyseenalaiseksi. Ainakin teidän tuottajien kannalta näyttää siltä, että mikään markkinoilla ei toimi niin kuin pitäisi. Kovat kustannusnousut eivät realisoidu lihan hintaan, ainakaan riittävän nopeasti. Viljan hinta pysyy korkealla, eikä rehun hinta ainakaan laske. Energian hinta hipoo pilviä: niin polttoöljyn kuin sähkönkin. Muut kustannuserät ovat samoin nousseet lähes samaan tahtiin, eikä tuottajahintamuutokset kata kustannusnousuja. Paineet meitä lihataloja kohtaan ovat ymmärrettävästi kovat ja ovat kasvaneet talven mittaan. Tuntuu siltä, että markkinamekanismissa on jotain vikaa tai vähintään niin, että markkinatalous ei tässä kohtaa toimi. Vai toimiiko sittenkin? Sianlihamarkkinoilla perusongelma on jo pitkään ollut euroopanlaajuinen epätasapaino markkinoilla. Kysyntää ei ole tarjontaa vastaavasti. Euroopassa on liikaa sianlihaa. Taantuma leikkasi vielä viime vuonna kysyntää, eikä tuotanto ole laskenut kovasta kustannusnoususta huolimatta. Kaupalle ja kuluttajille on jatkuvasti tarjolla edullista sianlihaa koko Euroopassa. Tämän vuoden puolella vielä Saksan dioksiinikohu sekoitti loputkin eurooppalaisista sikamarkkinoista, ja komissio reagoi laukaisemalla yksityisen varastoinnin tukimekanismin. Euroopassa onkin nyt 144 miljoonaa kiloa sianlihaa pakkasvarastoissa odottamassa vapautumistaan ja myyntiä markkinoille. Yksin Saksassa sitä on yli 40 miljoonaa kiloa. Komission maksaman tuen avulla näiden lihojen tuloa markkinoille siirrettiin muutamalla kuukaudella. Tällaisessa tapauksessa komission virkamiehet luonnollisesti ovat olettaneet, että sianlihan markkinatilanne on parempi kesällä ja loppuvuonna kuin helmi maaliskuussa, kun lihat varastoitiin. Muuten tällaisessa markkinoiden tukitoimessa ei ole mitään järkeä. Niin kaikki alan toimijatkin olettavat ja ovat jo jonkin aikaa odottaneet. Huhtikuulle tultaessa markkinoilla ei ole tapahtunut mitään. Kansainvälinen hintataso on edelleen erittäin alhainen, eikä se mahdollista hinnan nostoja kotimaassakaan. Markkinatalous on vain niin kummallista. Kotimaisenkaan laadukkaan ulkofileen hintaa ei voi nostaa kovin korkealle, kun saksalainen ulkofilee tulee Suomen markkinoille hiukan päälle kolmen euron kilohintaan. Muuten painimme pakkasvarastojen kanssa pitkään ja viemme fileemme sillä kolmella eurolla ulkomaille ja häviämme euron tai kaksi jokaisella kilolla. Se on sitä vapaakauppaa, johon EU on meidät opettanut. Valoa tunnelin päässä? Pientä väreilyä sikamarkkinoillakin sentään on havaittavissa. Hinnat eivät ole enää pitkään aikaan laskeneet, vaikka tavaraa onkin runsaasti tarjolla. Kaikki indikaattorit osoittavat ylöspäin, ja nousun on käynnistyttävä: sen te tiedätte liiankin hyvin tuottajina. Uusien asiakkaiden ilmaantuminen kyselyineen ja tarjouspyyntöineen on selvä merkki markkinoilla. Brititkin ovat ilmestyneet kyselemään sianlihalajitelmia valmistetuotantoon, joten jotain on tapahtumassa. Odotamme kaikki yhtä kuumeisesti hintojen nousua ja alan kannattavuuden paranemista. Naudasta pulaa Nautamarkkinoilla tilanne on aivan päinvastainen. Euroopassa naudan kysyntä on hyvä eikä tarjontaa ole kysyntää vastaavasti, joten hintatasokin on korjaantumassa. Niin meillä kotimaassakin, vaikkakin hitaasti. Miksi meillä markkinat reagoivat hitaasti ja hitaammin kuin muualla Euroopassa? Tässä kohtaa nousee aina esiin kaupantekomekanismimme sekä hinnoittelu- ja valikoimajaksojen pituus. Toki monen kuukauden sopimusjakso kaupan 6 AtriaTuottaja

7 keskusliikkeiden kanssa ja reilusti etukäteen annetut hinnat ovat osasyy markkinahintojen hitaisiin muutoksiin. Mutta ne eivät ole ainoat syyt. Nyt hitautta aiheutti taantuma ja sen jäljiltä korkealle jääneet pakkasvarastot. Varastot on nyt purettu ja se antaa varmasti rohkeutta hinnoitteluun loppuvuonna aivan toisella lailla. Lisäksi kotimaan kilpailutilannekin vaikuttaa, se on selvä. Tämänkin talven aikana useat kilpailijamme ovat ilmoittaneet lisäävänsä naudan teurastusta, eikä se onnistu ilman markkinoiden valtaamista myös kuluttajamarkkinoilla. Markkinaosuuden ottaminen onnistuu harvoin hintaa nostamalla. Ei ainakaan osuuden ottaminen Atrian kaltaiselta nautatalolta. Kisaa siis käydään. Me olemme vuosikausia markkinoineet suomalaista nautaa menestyksekkäästi, emmekä aio osuuttamme antaa kenellekään aivan suosiolla. Nyt on oiva markkinatilanne nostaa naudan myyntihintaa loppuvuonna ja luoda eväitä tuottajahinnan välttämättömälle kehitykselle. Alkuperämerkinnät kuntoon! Liha- ja lihavalmistemarkkinoiden iso ongelma on jatkuvasti kasvava tuontilihan käyttö ja myynti. Syömme yhä enemmän tuontilihaa lihan lisäksi leivänpäällisten ja makkaran muodossa. Puhumattakaan, kun ruokailemme työpaikkaruokalassa, koulussa tai ravintolassa. Samaan aikaan kotimaisuudella on edelleen erittäin iso arvo kuluttajalle ja kuluttaja arvostaa kotimaisuutta ja kotimaista lihantuotantoa. Ongelma syntyy, kun kuluttajalla ei ole mahdollisuutta selvittää lihan alkuperää, tai siitä kerrotaan niin pienin kirjaimin, että haukankatseellakaan ei asia selviä. Tunnetut kotimaiselta kuulostavat tavaramerkit viimeistään saavat kuluttajan uskomaan syövänsä kotimaista laatutuotetta. Tähän pitää saada muutos. Meidän kaikkien on syytä vaikuttaa siihen, että alkuperämerkintöjen merkitys korostuisi jatkossa paremmin. Poliitikkojen ja päättäjienkin puoleen pitää nyt kääntyä. Kuluttajilla pitää olla oikeus tietää, mistä liha on peräisin. Se ei ole edes kovin paljon vaadittu. Matti Perälä johtaja, liha- ja alkutuotantoliiketoiminta Atria Suomi Oy LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna milj. kg (suluissa I-II / 2010) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 61,7 KULUTUS 58,6 *) VIENTI (7,8) 12,1 *) TUONTI (8,8) 9,4 Kulutuksen kotimaisuusaste: 84,0 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 32,9 KULUTUS 25,9 *) VIENTI (5,6) 9,3 *) TUONTI (3,5) 3,2 Kulutuksen kotimaisuusaste: 87,7 % NAUDANLIHA TUOTANTO 13,5 KULUTUS 15,6 *) VIENTI (0,2) 0,4 *) TUONTI (2,2) 2,3 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,2 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 15,1 KULUTUS 15,7 *) VIENTI (2,0) 2,4 *) TUONTI (2,0) 2,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,5 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,2 KULUTUS 1,0 *) VIENTI (0,01) 0,0 *) TUONTI (0,70) 0,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 17,7 % AgriInfo TAMMI-HELMIKUU *) helmikuun vienti ja tuonti arvioitu => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Juha Gröhn nimitetty Atria Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi Atria Oyj:n hallitus on nimittänyt ETM Juha Gröhnin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään Juha Gröhn (s. 1963) on toiminut aiemmin Atria Skandinavia AB:n toimitusjohtajana ja Atria Oyj:n varatoimitusjohtajana. Hän vastaa myös Atria-konsernin liharaaka-aineen ostoista. Hänellä on pitkä ura Atriassa: ennen Atria Skandinavian toimitusjohtajuutta hän on toiminut monissa johtotehtävissä Atria Suomessa ja Atria Baltiassa. Atrian johtoryhmän jäsen hän on ollut vuodesta Juha Gröhnillä on vahva kokemus lihaalalta. Hän aloitti uransa Lihapolar Oy:ssä vuonna 1990 ja on siitä asti työskennellyt Atria Oyj:n palveluksessa. Hän tuntee liha-alan ja tietää alkutuotannon sekä teollisuuden haasteet. Hän on uransa aikana toiminut tiiviissä yhteistyössä päivittäistavarakaupan kanssa sekä Suomessa, Virossa että Ruotsissa. Juha on tunnettu avoimesta ja suoraviivaisesta johtamistyylistä, ja olen vakuuttunut, että hänen johdollaan Atrialla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä elintarvikealan kovassa kilpailussa, kertoo Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Martti Selin. Atria Skandinavia AB:n toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi talousjohtaja Björn Widegren. AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Broileridirektiivistä selviämisen käsikirja Euroopan Unionin antama broilereiden hyvinvointia koskeva direktiivi saa Suomessa lainvoiman Aikataulu on tiukka, ja uudet menettelyt on otettava käyttöön heti. Kirjoituksessa käydään läpi kansallista lainsäädäntöä ja valvontaa sekä opastetaan tuottajia velvoittavissa menettelyissä. Eläinsuojelulaki ja -asetus määräävät erilaisia vaatimuksia eri kasvatustiheyksille. Kirjoituksessa keskitytään korkeimman eli alle 42 kg/m 2 kasvatustiheyden vaatimuksiin. Kasvatustiheys lasketaan erän kokonaisteuraspainosta siten, että teuraspaino jaetaan luvulla 0,7325 ja tämä luku jaetaan kasvattamon lattiapinta-alalla. Esim kg:n teuraserä 1500 neliön hallista antaa kasvatustiheydeksi / 0,7325)/1500 = 41 kg/m 2. Byrokratiaa Lainsäädäntö vaatii broileritilallisen osoittamaan, että hän osaa kasvattaa broilereitaan ja hallitsee niiden erityisvaatimukset. Tämä tarkoittaa joko tutkintoa tai osaamistodistuksen hankkimista. Broileritilasta on laadittava tuotantojärjestelmän kuvaus. Periaatteena on, että tuottajan on osoitettava kirjallisesti hallitsevansa tilansa toiminnan siten, että eläinten hyvinvointi ei vaarannu. Kirjallinen kuvaus pitää laatia jokaisesta kasvatusosastosta erikseen. Broileritilallisen on lisäksi ilmoittauduttava eläinten pitäjäksi ja tuotantorakennukset pitää ilmoittaa pitopaikkarekisteriin. Tämä on tehtävä mennessä. Kasvatustiheydestä on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastoon. Näistä menettelyistä lähetetään jokaiselle tilalle yksityiskohtaiset ohjeet. Hyvän käytännön opas Korkeimmassa kasvatustiheydessä on käytettävä hyvän käytännön opasta. Alkutuotanto-organisaatio järjestää tiloille tällaiset oppaat, joko osana laatukäsikirjaa tai erillisinä painotuotteina. Nykyinenkin laatukä- sikirja täyttää oppaalle asetetut vaatimukset kohtuullisen hyvin, joten suurta huolta asiassa ei ole. Kanala ja laitteet Kanalalle ei uudessa lainsäädännössä aseteta tavallisesta tuotantorakennuksesta poikkeavia vaatimuksia. Rakennus on vaatimukset täyttävä, kun se on helposti puhtaana pidettävä, desinfioitava ja eläimille turvallinen. Nähdäkseni nykyiset tuotantorakennukset täyttävät vaatimukset hyvin. Aggregaatti tai vastaava sähköntuottolaitteisto on pakollinen, mutta tällaiset ovat olleet arkipäivää jo 70-luvulta. Koneellinen ilmanvaihto pitää toimia niin, että ilma vaihtuu myös laiterikkojen aikana. Asia lienee kaikissa kasvattamoissa kunnossa, kunhan puhaltimet on kytketty ohjauskeskukseen ja myös päälle. Ilmanvaihtolaitteisto on kytkettävä kanalan hälytysjärjestelmään. Asia lienee kunnossa, mutta on silti tarkastettava. Olosuhteet ja niiden hallinta Broilerikasvattamon sisäilman pitäisi täyttää seuraavat vaatimukset: z ammoniakkipitoisuus: korkeintaan 20 ppm z hiilidioksidipitoisuus: korkeintaan 3000 ppm z suhteellinen kosteus: keskimäärin ei saa 48 h aikana ylittää 70 %, kun ulkolämpötila on alle 10 astetta z sisälämpötila ei saa ylittää ulkolämpötilaa yli kolmella asteella, kun ulkolämpötila on yli 30 astetta. Sisälämpötilan vaatimus helteellä ei ole ongelma, kunhan ilmanvaihto on oikein mitoitettu. Hiilidioksidin voi poistaa lisäämällä ilmanvaihtoa. Ammoniakki sen sijaan aiheuttanee päänvaivaa, etenkin talviaikaan. Kirjallisuuden mukaan ammoniakin hajukynnys on ppm. Toisin sanoen hoitaja ei välttämättä haista mitään, ja silti kasvattamoilmassa on raja-arvon ylittävä pitoisuus. Ammoniakkipitoisuutta pidetään kurissa huolehtimalla pehkun kuivana pysymisestä. Ammoniakki muodostuu siten, että bakteerit pilkkovat lannan ureaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos pehkussa on otolliset olosuhteet, riittävästi kosteutta ja lämpöä, niin ammoniakkia ei pysty poistamaan oikein millään. Ilmanvaihdon lisääminen ainoastaan kiihdyttää prosessia. Jos toteaa ilmassa ammoniakin hajua, ainoa tehokas tapa on lisätä tuoretta kuiviketta pehkun päälle. Tilalle kannattaakin varata muutama kutteripaali, josta kuiviketta on kätevä lisätä tarvittaessa. Hyvin pakatussa paalissa kuivike säilyykin hyvin käyttökelpoisena. Valvontaa varten kannattaa pitää kirjaa kasvattamoilman suhteellisesta kosteudesta. Esimerkiksi voi kirjata päivän ylimmän ja alimman kosteuslukeman. Näistä voi valvojalle osoittaa, onko suhteellinen kosteus 8 AtriaTuottaja

9 pysynyt aisoissa. Valaistukselle asetettu minimivaatimus on 20 luksia. Tämä on useissa tapauksissa broilerille liikaa, etenkin loppukasvatusvaiheessa. Valaistusta voi kuitenkin tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Tarkkoja luksimääriä ei voi antaa, vaan valaistusta täytyy säätää eläinten käyttäytymistä seuraten broileriparvelle sopivaksi. Liian kirkas valo lisää broilerin pelokkuutta, mikä laumaeläimen kyseessä ollessa johtaa helposti hillitsemättömään pakoreaktioon. Tämä taas lisää akuutin sydänkuoleman, loukkaantumisen, selluliitin ym. riskiä. Valoissa kannattaa olla aamu- ja iltahämärää simuloivat himmentimet, jotta vältytään äkilliseltä valojen päälle räpsähtämiseltä. Tämä tukee broilerin turvallista tunnetilaa ja rauhallisena pysymistä. Pimeää pitää olla minimissään kuusi tuntia, joista vähintään neljä tuntia yhtenäistä. Hyvinvointia kuvaavat tekijät Broilereiden hyvinvointi arvioidaan kahden hyvinvointia kuvaavan tekijän avulla. Nämä ovat kasvatusaikainen kuolleisuus ja jalkapohjatulehdusten määrä. Näiden tekijöiden perusteella vastedes arvioidaan, onko kasvattaja onnistunut työssään vai ei. Kuolleisuus Kasvatusaikainen kuolleisuus saa olla korkeintaan 0,12 % x kasvatuspäivät + 1 %. Esim. 36 vrk ikäisessä parvessa poistuman yläraja on 5,3 %. Kuolleisuuden laskentatapa muuttuu hieman, sillä nyt puhutaan kumulatiivisesta päiväkohtaisesta kuolleisuusasteesta. Joka päivälle lasketaan kuolleisuusaste seuraavasti: z Päivän poistuma / Päivän alussa elossa olleiden määrä Päivittäiset kuolleisuusasteet lasketaan yhteen ja lopullinen summa ilmoitetaan teurastamolle viimeistään erän teurastusta seuraavana päivänä. Lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden välttyä seuraamuksilta, jos kasvattaja pystyy osoittamaan, että kuolleisuuden syyt ovat olleet hänestä riippumattomia. Kuolleisuuden kurissa pitämisellä on silti entistä suurempi merkitys. Taukosaneeraus on tehtävä huolellisesti järjestyksessä kuivapuhdistaminen, pesu ja desinfiointi. Desinfioitaessa on kiinnitettävä huomiota aineen valintaan ja riittävään pitoisuuteen. On huomattava, että jos desinfiointi tehdään ennen hallin kuivumista, on desinfiointiaineen määrää syytä nostaa, koska pinnoilla oleva kosteus laimentaa pitoisuutta. Vesilinjojen pesu ja desinfiointi myös sisäpuolelta on otettava rutiinitoimenpiteeksi. Hallin esilämmitys, 3 4 päivän paperiruokinta, paperi vesilinjojen alla, ym. tukitoimenpiteet on viimeistään nyt tehtävä joka erälle. Näin pienennetään untuvikkokuolleisuutta ja annetaan muutenkin paremmat eväät kanojen elämälle. Sydänperäiset sairaudet ovat määrällisesti tärkein kuolleisuuden aiheuttajaryhmä. Näiden torjunnalla on entistä suurempi merkitys. Valaistuksella ja valo-ohjelmalla on varmistettava linnuille riittävä lepoaika ja taattava parven rauhallisuus. Laatukäsikirjassa olevaa lämpötilakäyrää on noudatettava ja ilmanvaihdosta ei saa tinkiä, koska väärä lämpötila tai liiallinen hiilidioksidin määrä kasvattamoilmassa rasittaa lintujen sydäntä tarpeettomasti. Kovilla pakkasilla joudutaan joskus valitsemaan oikean lämpötilan ja riittävän ilmanvaihdon välillä, koska lämmöntuotto ei kanalassa riitä. Tällöin oikea lämpötila pyritään pitämään etusijalla. Kuitenkaan ilmanvaihtoa ei saa vähentää ennen, kuin kattilasta on otettu kaikki teho irti ja lisää ei yksinkertaisesti ole. Viljaruokinnalla voidaan rajoittaa kasvua, jos elävyys sitä vaatii. Enää ei voi tavoitella 50 g:n päiväkasvua, vaan on tyydyttävä maltillisempaan tulokseen. Lintuja on luultavasti vietävä tutkittavaksi aiempaa enemmän. Terveydenhuoltoeläinlääkäriin kannattaa aina olla yhteydessä, jos parven poistuma on epätavallisen korkea. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että soitto eläinlääkärille on aiheellinen, jos poistuma on ensimmäisellä viikolla yli 2 %, toisella yli 1 % ja muilla kasvatusviikoilla yli 0,5%. Jalkapohjatulehdukset Jalkapohjatulehduksien määrä arvioidaan teurastamolla sadasta satunnaisesti valitusta jalasta. Pisteytys tehdään asteikolla 0-1-2, jolloin yhteispisteiden raja-arvo on 80. Jalkapohjatulehduksiin vaikuttaa yksiselitteisesti pehkun kunto. Kuiva pehku ei takerru linnun jalkaan eikä syövytä sitä. Pehku pysyy kuivana, kun hallissa on oikein säädetty ilmanvaihto ja riittävä lämmitys. Vaihtuva ilma on saatava liikkumaan rivakasti, jotta tuleva ilma ehtii lämmetä kasvattamossa, eikä putoa kylmänä lattialle, jolloin kylmä ilma saa kosteuden tiivistymään. Alipainemittarilla asian voi tarkistaa. Ruokintapaperit pitää hajottaa tai poistaa, koska paperi läpäisee vettä huonosti eikä pääse imeytymään alla olevaan pehkuun. Vesivuotojen korjaaminen, vesilinjojen oikea korkeus, nippalinjojen tippakupit ym. pitää myös muistaa. Jos lattia on kylmä ennen pehkun levittämistä, pehkun sisälle muodostuu kastepiste hallin lämmitessä ja pehku alkaa kastua sisältä päin. Tämän voi estää kanalan hyvällä esilämmityksellä. Kirjanpitovaatimukset Kuolleista ja karsituista on pidettävä kirjaa. Myös poistuman syyt on eriteltävä. Atria- Siipi -järjestelmään tulee yksityiskohtainen kirjanpitokaavake, johon eri syyt kirjataan seuraavasti: 1) ruskuaispussin tulehdus, non-starter ja kehityshäiriö, 2) sydänkuollut ja vesipöhö, 3) rääpäle, 4) jalkavika ja 5) muu syy. Näin on tehtävä siksi, että jos kuolleisuusraja ylittyy, voidaan vähentää tuottajasta riippumattomat syyt pois ja tämä on mahdotonta ilman luotettavaa kirjanpitoa. Ilmanvaihto- ja hälytyslaitteiden sekä aggregaatin toiminta pitää tarkistaa säännöllisesti, käytännössä aina ennen seuraavan erän tuloa. Näistä tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Samoin jos tilalla tapahtuu jotain odottamatonta, esim. onnettomuus, on laadittava huolellinen kuvaus tapahtumista viimeistään pölyn laskeuduttua. Ilman kirjanpitoa ei voi viranomaista vakuuttaa. Lopuksi Broileridirektiivi ei ole maailmanloppu, eikä se vie yhtään tilaa konkurssiin. Hyvin hommansa hoitamalla kasvattaja selviää vaatimuksista liehuvin lipuin. Kirjanpitovaatimukset tiukkenevat ja kovenevat, sillä tuottajalla on oltava entistä enemmän mustaa valkoisella asioiden hyvästä hoitamisesta. Kuljettava tie kapenee ja vahinkoja ei oikeastaan saisi sattua. Petri Yli-Soini siipikarjan terveydenhuoltoeläinlääkäri AtriaSiipi AtriaTuottaja 9

10 Hyvinvoiva sika on kaikkien etu Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin Ravporkissa Remontilla ja olosuhdehallinnalla voidaan vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja päiväkasvuihin sekä säästää pitkällä aikavälillä selvää rahaa. Seinäjoen Hanhikoskella lihasikoja kasvattava Ravpork Oy on hyödyntänyt tehokkaasti olosuhdehallinnan mahdollisuuksia. Matalalta paistava kevätaurinko lämmittää sikalaa jo varhain keväällä, joten ilmastoinnin toimivuudella ja säädöillä on iso merkitys karsinan olosuhteisiin. Remontoimalla vauhtiin Ravporkin omistajat Juho Anttikoski, Hannu Rajamäki, Jarmo Rajamäki ja Harri Vilpakka hankkivat sikalan Ylistaron Hanhikoskelta edellisen omistajan luovuttua eläintenpidosta vuonna Uudet omistajat tekivät sikalaan laajan remontin, jossa paikoilleen jäivät vain liemiruokkijan putket. Karsinoiden väliseinät muutettiin betonisista kevyempirakenteisiin ja helpommin puhdistettaviin ja ulkoseinien alaosa pinnoitettiin Mastertop-pinnoitteella. Katossa olevien ilmanvaihtoluukkujen mää- rä tuplattiin ja ulkoseinien luukut poistettiin käytöstä. Karsinoiden ovet vaihdettiin umpinaisiksi ja juomaputket siirrettiin pois karsinoiden peräseinältä. Lattia päällystettiin itsestään tasoittuvalla ja erittäin lujalla Contop S -pinnoitteella, johon Hannu Rajamäen mukaan on oltu erityisen tyytyväisiä. Ulkoseinien luukuista joka toinen suljettiin niin, että kovimmilla kesähelteillä luukut on helppo avata ja huolehtia näin korvausilman riittävyydestä. Viime talvena tilalla tehtiin pannuhuoneen remontti ja lämmityskattila vaihdettiin uuteen. Nyt lämmitystehoa riittää kovimmillekin pakkasille. Karsinoiden pohjaratkaisu ja mitoitus edellyttävät hyvää olosuhteiden hallintaa Sikalan karsinoiden mitoitus ja suuri ryhmäkoko ovat tehneet olosuhdehallinnasta entistä tärkeämpää. Sikalassa on kaksi osastoa ja yhteensä 800 eläinpaikkaa. Sikoja on karsinassa 19, mikä on varsin paljon. Karsinat ovat hyvin pitkiä, 6,5 m, ja leveydeltään ne ovat 2,8 m. Sikaa kohti pinta-alaa on 0,94 m 2 ja ruokintakaukaloa 34 cm. Tämän pohjaratkaisun etu on se, että tilankäyttö on tehokasta koko sikalassa on vain 55 m 2 käytävätilaa. Tässä työs- 10 AtriaTuottaja

11 sä on ollut apuna myös AtriaSika -palvelun olosuhdehallinnan asiantuntija Christer Rönnqvist. Panostuksia ruokintaan Pitkissä ja kapeissa karsinoissa myös ruokintakaukalot ovat hieman normaalia pidempiä. Sen takia liemirehureseptiä muutettiin viime talven aikana hieman, jotta liemi leviäisi paremmin koko kaukalon pituudelle. Ruokkijan seula on vaihdettu aiempaa tiheämpään - uudella seulalla rehun raekoko on 2,5 millimetriä. Samalla ruokkijan vaaka kalibroitiin uudestaan, sillä ajan kanssa tarkkuus oli kärsinyt melkoisesti. Osakkaat suosittelevat kalibrointeja myös muille sikaloille, sillä pienen mittavirheen vaikutus saattaa koko lihasian kasvatusaikana kasvaa moninkertaiseksi. Suurimmat haasteet Ravporkin sikojen kasvatuksessa on havaittu siirryttäessä 2-vaiheruokinnan jälkimmäiseen osioon 45. kasvatuspäivän tietämillä. Tässä vaiheessa hännänpurentaa alkaa esiintyä, jos sitä yleensä on kasvatuserässä esiintyäkseen. Sikala on pienehkön vesiosuuskunnan runkojohdon loppupäässä, joten ruokinnassa käytettävä vesi otetaan 10 kuution säiliöön aina öisin veden riittämisen turvaamiseksi muillekin osakkaille. Samalla vesi ehtii hetken oleentua ja lämmitä, eikä se ole niin raakaa ruokkijaan mennessään, mitä isännät pitävät järjestelyn hyvänä puolena. Pienillä teoilla kohti parempaa Sikojen hakeutuminen makaamaan karsinoiden seinustoille sai isännät epäilemään lämpötilasäätöjen oikeellisuutta. Anturi tarkastettiin ja kalibroitiin uudestaan, kun huomattiin, että mittari näyttää kahta astetta todellista korkeampaa lämpötilaa. Ei siis ihme, että eläimet olivat pyrkineet minimoimaan lämpöhukkaa. Auringon alkaessa taas paistaa ovat haasteet toisenlaiset ja Anttikosken ja Rajamäkien mukaan onkin mietitty ikkunoiden maalaamista tai peittämistä, jotta auringonvalo ei lämmittäisi karsinoita liikaa. Katon rakenteenkin on huomattu vaikuttavan karsinoiden olosuhteisiin. Ravporkin sikalassa urat sisäkatossa ovat pitkittäissuunnassa. Siitä johtuu, että korvausilma ei liiku tehokkaimmalla mahdollisella tavalla karsinoihin, vaan alkaa pyörteillä ja putoaa jo sikojen makuualueelle aiheuttaen vedon tunnetta. Riittävän alipaineen saaminen osastoille parantaisi korvausilman heittopituutta. Tulevaisuuden suunnitelmat Ravporkilla on edelleen suunnitelmia sikalan olosuhteiden kehittämiseksi. Yksi pohdinnan alla oleva asia on ritiläalueen pienentäminen karsinoissa niin, että kiinteä lattia-ala levenisi metrillä. Näin turvattaisiin kaikkien sikojen mahtuminen kiinteälle alustalle makaamaan myös kasvatuksen loppupuolella. Toinen kehittämisen kohde on jonkinlaisen esteen, esimerkiksi putken, asentaminen ruokintakaukalon eteen, jotta siat eivät sotkisi kaukaloa ulosteilla. Kolmas harkinnassa oleva asia on käyttöveden lämmittäminen. Osakkaat ovat miettineet mahdollisena lämmityskeinona lietekuilun hukkalämmön hyödyntämistä, mutta käytännön toteutuksessa on vielä useita avoimia kohtia. Lämpötilaan liittyy myös neljäs suunnitelma tarkemmasta ulkolämpötilan seuraamisesta ja tiedon hyödyntämisestä sikalan ilmanvaihdon säädöissä. Jatkuva poistoluukkujen säätäminen on kohtuuttoman työläs tehtävä, joten tasapainon löytäminen ulkoilman vaihteluiden ja ilmanvaihdon säätöjen välillä on tärkeää. Ilmastointijärjestelmän uusiminen on nyt tarjouspyyntövaiheessa. Uuden järjestelmän säätöyksiköiden avulla ilmastoinnin säätelyn mahdollisuudet monipuolistuvat. Juho Anttikoski ja Hannu Rajamäki ovat yhdessä muiden osakkaiden kanssa tehneet paljon töitä sikojen olosuhteiden parantamiseksi. Monta uudistusta on vielä myös suunnitteilla. Kumppanuuslisästä Tiedonvälityslisä Hanna Kasari Atria Trainee Emakkosikalan (porsas- ja yhdistelmäsikalan) Kumppanuuslisä muuttuu nimeltään Tiedonvaihtolisäksi, mikä edellyttää WinPig-tietojen lähettämisen kerran kuukaudessa ja varmuuskopion lähettämisen porsaiden päiväkasvuseurantoineen vuosineljänneksittäin. Yhdistelmä- ja lihasikalan A-Kumppanuuslisä pysyy entisellään. Se edellyttää, kuten ennenkin, A-Rehun rehuasiakkuutta sekä päiväkasvuseurantaa. AtriaSika -palvelu AtriaTuottaja 11

12 Ketjuinformaatiota tarvitaan teuraslinjalla Täsmällisillä teuraiden ilmoitusmäärillä sekä ketjuinformaatiotiedoilla on suuri taloudellinen merkitys Teuraskuormat suunnitellaan täsmälleen ilmoitettujen sikojen määrän perusteella. Siksi on tärkeää, että ilmoitusmäärät pitävät paikkansa. Keräilyn aikana vajaaksi jääneet kuormat aiheuttavat noin kuuden euron kustannuksen jokaista puuttuvaa sikaa kohti. Tällainen ylimääräinen menoerä nostaa kuljetuskustannuksia. Jos noudettujen sikojen määrä poikkeaa ilmoitetuista määristä toistuvasti, ylimääräiset kulut voidaan kohdentaa aiheuttajalle. Tarkista aina tekemäsi teurasilmoitukset ja täsmennä niitä tarvittaessa. Korjaa ilmoitusmäärä viipymättä A-Netissä tai ilmoita siitä AtriaSika -tuottajapalveluun, jos teuraskypsiä sikoja on ilmoitettua vähemmän. Ota noutoviestin saatuasi välittömästi yhteys, jos sikalastasi ei löydy haettavaksi ilmoitettua määrää. Atria Suomi teurastaa viikossa noin sikaa. Määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Linjanopeus sekä toiminnan tehokkuus ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa. Kustannustehokas teurastus on atrialaisen sianlihantuotannon ehdoton edellytys, ja se osaltaan varmistaa koko ketjun kilpailukykyä. Tuottajilta saadun ketjuinformaatiotiedon oikeellisuus on tämän kilpailukyvyn merkittävä osatekijä. Tarkastuseläinlääkärien ja navettamiesten ketjuinformaationäyttönäkymä. Tarkka laatuvirheellisten teurassikojen etukäteistieto varmistaa häiriöttömän teurastuksen. Kuormasta poisjäänyt, mutta noudettavaksi ilmoitettu teurassika on kuuden euron ylimääräinen kustannus ketjulle. Linjalla tasatahtia Nurmon teuraslinjan kapasiteetti on noin 420 sikaa tunnissa. Kaikkien linjan työvaiheiden on toimittava tässä tahdissa. Mikäli jokin työvaihe hidastuu merkittävästi, koko linja on pysäytettävä. Pahimmillaan toimintakatkot heijastuvat teurasnoutoihin. Teurasruhojen lihantarkastus, hylkäykset sekä niistä johtuvat poistot ovat tällä hetkellä teuraslinjan käsityövaltaisin ja hitain työvaihe. Näiden toimintojen ruuhkautuminen aiheuttaa merkittäviä häiriöitä koko linjan toimintaan. Teuraslinjan toimintakatkot johtavat vuorostaan siihen, että ko. päivän teurastussuunnitelma ei toteudu ja seuraavan työpäivän tai -viikon teuraiden noutoja saatetaan joutua perumaan. Teuraslinjan toiminta häiriintyy vakavimmin, jos linjassa on peräkkäin useita kymmeniä laatuvirheellisiä teurassikoja. Onneksi tällainen tilanne voidaan useimmiten ehkäistä teuraslinjan alkupäässä. Teurastamon navettamiehet lajittelevat jo sikakuormaa navettaan purettaessa etukäteen ilmoitetut laatuvirheelliset teurassiat omiin karsinoihin ja edelleen ajavat näitä sikoja tainnutukseen pienemmissä erissä. Tuottajan toimet vaikuttavat Tuottaja voi toimillaan edesauttaa tasaista teurastuslaatua sekä vähentää hylkäysten määrää ja näin varmistaa teuraslinjan häiriötön ja tehokas toiminta. Lienee selvää, että sairaat siat hoidetaan asiallisesti ja parantumattomasti sairaat lopetetaan ajallaan. Toimituskelpoisen sian ohjetta on noudatettava tarkasti. On tärkeää, että tuottaja ilmoittaa luotet- 12 AtriaTuottaja

13 tavasti kaikki tietämänsä laatuvirheet etukäteen ketjuinformaatiotietona teuraiden ilmoittamisen yhteydessä. Tietoa voi tarkentaa vielä vuorokautta ennen teuraiden noutoa. Mikäli ilmoituksen jättämisen jälkeen tapahtuu merkittäviä muutoksia tai jos kyseessä on lihasikaosaston tai sairaskarsinan tyhjennys, tämä tieto pitää aina ilmoittaa teuraiden noudon yhteydessä teurasauton kuljettajalle. Kuljettaja korjaa nämä tiedot hankintatietojärjestelmään teuraskuitin kirjoittamisen yhteydessä, ja tiedot siirtyvät välittömästi Nurmoon. Nurmossa navettamiehet sekä tarkastuseläinlääkärit tarkastavat ketjuinformaatiotiedot päivittäin ja ohjaavat teurastusta sekä lihantarkastusta sen mukaisesti. Laatuvirheitä on turha salailla, koska ne aina tulevat lihantarkastuksessa ilmi. Sikalanhoitajan kesämuistio Keskeiset säännöt Täsmennä tekemiäsi teurasilmoituksia tarvittaessa ja ilmoittaa välittömästi, jos sikalassasi ei ole haettavaksi ilmoitettua määrää teurassikoja. Ilmoita ketjuinformaatiotiedot rehel lisesti ja tarkasti teuraiden ilmoittamisen yhteydessä: - huonosti liikkuvat - hännänpurrut - tyrät - yskivät / yskineet - kasvusta muutoin jälkeen jääneet / pienet - mahdollinen sikainfl uenssataudinpurkaus (tieto tarvitaan Venäjän vientiä varten) - tetrasykliinivalmisteiden käyttö (tieto tarvitaan Venäjän vientiä varten) Muista kirjata kaikki teurassikojen varoajalliset lääkitykset Sikavan lääkitysosioon. Ketjuinformaatioasetus edellyttää, että kaikki teurassikojen varoajalliset lääkitykset ovat teurastamon tarkastuseläinlääkäreiden nähtävissä. Ilmoita kuljettajalle teurassikojen noudon yhteydessä: - lukumäärä, jos vajaakuntoisia on erässä enemmän kuin kymmenen - jos kyseessä on lihasikaosaston tai sairaskarsinan lopputyhjennys. Taneli Tirkkonen laatupäällikkö, AtriaSika Hanna-Maija Tuuri laatulihavastaava, AtriaSika Huolehdi kärpästen torjunnasta ajoissa. Tehokkain yhdistelmä on torjua aikuiset kärpäset sekä estää kärpästen lisääntyminen. Hyvä yleishygienia ja pesu kasvatuserien välillä ovat perusasioita kärpästorjunnassa. Jatkuvatoimisessa sikalassa on hankalampi torjua kärpäsiä kuin osastoidussa ja kertatäyttösikalassa. A-Rehulta löydät edullisia torjuntaaineita ja käytännön vinkkejä. Helleaikana voit ehkäistä liiallista auringon lämpöä käsittelemällä ikkunat kalkkivellillä tai peittämällä ne rehusäkeillä. Voit kastella sikoja vesiletkulla. Hyvä investointi on lanta-alueelle asennettu sikasuihku, jossa siat voivat kastella itsensä ja karsinat pysyvät helpommin siistinä. Sikasuihkujärjestelmiä myy kalustekauppiaat. Sikaruusua esiintyy useimmin lämpiminä vuodenaikoina. Huolehdi rokotusohjelmasta. Tuore vilja, olki, ruoho, heinä, multa tai huono hygienia voivat stressin kanssa laukaista akuutin sikaruusun. Ota heti yhteyttä eläinlääkäriin, jos epäilet sikaruusua. Säilytä siemen asteessa. Korkeammassa lämpötilassa sieme - nen käyttöikä lyhenee. Siemensäilytysjääkaapin hankkiminen on suo- siteltavaa. A-Rehulta saat sopivat laitteet tähän tarkoitukseen. Kiinnitä huomiota eläinaineksen uudistamiseen erityisesti kesällä. Näin voit varautua syyskesän heikompiin hedelmällisyystuloksiin. Sikalan kunnollisen pesun ja pikkukorjaukset teet parhaiten kesäisin. Vedentarve lisääntyy kesäisin. Huolehdi, että nipat ja kupit toimivat. Tilapäisesti voit antaa vettä käsin, jos kiinteässä järjestelmässä on puutteita. Ruokinta-aikojen siirto ilta- tai jopa yöaikaan parantaa sikojen ruokahalua helleaikoina. Antamalla pienempiä rehuannoksia useasti päivässä voit ylläpitää syöntiä. Muista poistaa vanha rehu ennen seuraavaa ruokintaa. Järjestä varmuuden vuoksi rehulatoon tai konevarastoon väliaikainen porsaiden kasvatuspaikka kesää varten. Tiineet emakot kannattaa ottaa pois ulkotarhasta kuukautta ennen porsimista. AtriaSika -palvelu AtriaTuottaja 13

14 Rehuasiat puhuttavat Valmistaako tulevaisuuden sianlihantuottaja rehunsa itse? Tulevaisuuden sikatila Tanskassa luottaa kotisekoitukseen. Taustalla on valmisrehun kallistuminen suhteessa kotona sekoitettuun rehuun sekä viime aikojen rehumarkkinoiden voimakkaat hintaheilahtelut. Tanskassa on keskusteltu paljon siitä, onko tilan kannattavampaa sekoittaa rehunsa itse vai käyttää valmisrehua. Kysymyksen tekee ajankohtaiseksi rehuvalmistuksen keskittyminen pariin suureen yritykseen sekä Tanskan sika-alan tutkimuskeskuksen (Videcenter for Svineproduktion) tekemät taloudelliset vertailut, jotka osoittavat kotisekoitusta käyttävien tilojen olevan selvästi kannattavampia kuin valmisrehua käyttävät. Rehuteollisuus murroksessa Aikaisemmin Tanskassa oli useita rehuyrityksiä, ja valmisrehumarkkinat jakaantuivat suunnilleen puoliksi yksityisten yritysten ja osuuskuntien kesken. Taistelu markkinaosuuksista oli kiivasta ja valmisrehun hinta usein niin alhainen, että oman rehun valmistus ei kannattanut. Nyt alan toimijoita on huomattavasti vähemmän ja markkinoita hallitsee kaksi yritystä, jotka yhdessä pitävät hallussaan prosenttia valmisrehumarkkinoista. Kilpailu on huomattavasti vähäisempää. Tanskassa on ollut tapana, että rehu ostettiin kerralla koko vuodeksi, yleensä syksyllä, jolloin tilan oman viljasadon myynti rehutehtaalle hyvään hintaan oli useimmiten sisällytetty kauppaan. Viljan kuivatus ja varastointi tilalla mahdollistivat tuntuvat alennukset valmiin rehun hinnassa. Vilja saatettiin myös noutaa tiloilta ilman erillisiä kustannuksia. Useimpia raaka-aineita ei kuitenkaan voi ostaa koko vuodeksi eteenpäin. Kilpailun ollessa kovaa tilauksen voitti se yritys, joka Tanskalaiset sianlihantuottajat miettivät nyt vakavasti siirtymistä tehdasrehuista itse valmistettuun rehuun. Suomalaiset tuottajat eivät ole tässä asiassa mitenkään jälkijunassa. Kokemuksia on jo 30 vuoden ajalta mm. liemiruokinnasta. uskalsi luvata halvimman hinnan vuodeksi eteenpäin. Riskinottoon ei enää ryhdytä Rehutehtaat eivät enää halua ottaa riskejä rehun hinnoittelussa. Yritykset pitäytyvät hinnoissa ja sopimusajoissa, jotka voidaan taata varman päälle. Kauppiaan näkökulmasta tämä on tietenkin järkevää, mutta markkinoiden heilahtelujen armoilla olevalle ostajalle menettely aiheuttaa merkittäviä kustannuksia rehun hinnannousun myötä. Lisäksi valmisrehun ostajan viljastaan saama hinta on huomattavasti alhaisempi kuin aikaisemmin. Kaikki nämä asiat yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että nykyisin on kannattavampaa itse sekoittaa tilalla käytettävä rehu, sillä siinä säästää 5-10 DKr/100 kg (7-13 /tn). Eri riskinkattamismuotoja EU:ssa oli useiden vuosien ajan ongelmana liian suuret viljamäärät, jolloin haasteeksi muodostui viljan hinnan pitäminen riittävän korkealla tasolla ja ennen kaikkea vakaana. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Tällä hetkellä viljasta on pulaa, mikä aiheuttaa suuria heilahteluja viljan hintaan. Ja kun viljan/rehun myyjät eivät enää halua ottaa hintariskejä, ovat sikatilat uusien haasteiden edessä. Viljafutuurit ovat yksi keino, jolla ostaja voi minimoida riskejään, eli ostaa/myydä viljaa ilman, että itse tavaraa välttämättä on fyysisesti olemassa. Viljafutuureista on kuitenkin myös huonoja kokemuksia parin-kolmen vuoden takaa, joten kaikilla tuottajilla ei siten ole halua ryhtyä futuurikauppaan. Tilan oma viljankäyttö on luontevampi keino varmistaa viljan tuleva hinta. Näin tavara on myös fyysisesti olemassa - tilan omaan viljasiiloon varastoituna. Tämä onkin ollut ajatuksena suurella osalla niistä tiloista, jotka parina viime vuonna ovat panostaneet kotisekoitukseen. Useimpina vuosina viljan saa edullisimmin, kun se ostetaan syksyllä, jolloin tarjonta on suurin ja hintakeinottelu vähäisintä. Kun ero myyjän viljastaan saaman hinnan ja sikatilallisen yrityksiltä ostaman viljan hinnan välillä on lähes 20 kruunua/100 kg (26 27 /tn), viljelijöiden välinen kauppa on yleistynyt merkittävästi. Tilasekoitusta käyttävän tilan, joka ei itse pysty tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa viljaa, on helpompi saada siilonsa täyteen ostamalla naapureiltaan kaikkien eduksi. 14 AtriaTuottaja

15 Tilasekoitusta käyttävä voi siis valmisrehua ostavaa kollegaa helpommin varmistaa rehun tulevan hinnan. Rehunvalmistuksen kustannukset Valmisrehun valmistuksen suhteellisen korkeat kustannukset liittyvät mm. energiaan, työvoimaan ja kuljetukseen. Valmisrehu on kuumennettava salmonellan varalta, mikä kuluttaa paljon energiaa. Rehutehtaissa on lisäksi koko ajan oltava henkilökuntaa valvomassa tuotantoa, ja palkkakustannukset nousevat koko ajan. Kaiken kukkuraksi myös kuljetuskustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Viljan kuljettaminen tilalta tehtaalle ja taas takaisin rehun muodossa on kallista verrattuna omaa rehua käyttävään, joka voi ajaa viljan suoraan pellolta omaan rehusiiloon. Kotisekoitusta suomalaisittain: A-Mix A-Rehu on ollut edelläkävijä kehittämässä kotisekoitusta ja komponenttiruokintaa suomalaisille sikatiloille. Lihasikaloissa kotisekoitusta on käytetty jo 30 vuoden ajan, mutta nyt myös emakkosikaloissa A-Mix -ruokinnan suosio kasvaa koko ajan. Yhä useampi tila on siirtynyt A-Mix -ruokintaan sen edullisuuden ja hyvien tuotantotulosten ansiosta. Käyttäjäkokemuksista käy poikkeuksetta ilmi A-Mix -rehujen maittavuus ja niiden antama kasvuvoima. Suomessa A-Mix -ruokinnalla saatavat säästöt ovat vielä paljon suurempia kuin viereisessä tanskalaisessa jutussa. Meillä säästöt ovat /tn, rehusta riippuen (ks. kaavio). Varsinkin viljan hinnan ollessa korkealla säästöt ovat suuria. A-Rehun asiantuntijat auttavat mielellään A-Mix -ruokinnan suunnittelussa. Ota yhteyttä! Rehunkulutuksen ei tarvitse olla suurempi Useissa tutkimuksissa on todettu, että rehunkulutus on suurempaa käytettäessä tilasekoitusta kuin jos käytetään valmisrehua. Suurempi kulutus johtuu tavallisesti jauhetun rehun suuremmasta hävikistä verrattuna rakeiseen valmisrehuun. Oma rehu myös usein esijauhetaan karkeammin. Käytännössä oman rehun kulutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi. Ne omaa rehua käyttävät tilat, jotka panostavat esijauhatukseen ja viljan puhdistukseen sekä muutenkin huolella valvovat rehunsa laatua, voivat yltää täysin samoihin tuloksiin kuin käytettäessä tehdasvalmisteista valmisrehua. Tilat, joiden sioilla on esiintynyt rakeisilla rehuilla suolisto-ongelmia (esim. mahahaavaa), voivat hyötyä kotisekoituksesta, koska siat voivat paremmin. Ahkera ja huolellinen tuottaja voi siis omaa rehua käyttämällä saavuttaa hyviä tuloksia. Toisaalta, ellei ole valmis tekemään työtä korkealaatuisen rehun eteen, ei kotisekoitukseen kannata ryhtyä ollenkaan Tiine Imettävä Porsas A-Mix rehu Täysrehu Referaatti artikkelista Er fremtidens svineproducent hjemmeblander? Torben Nielsen, AgroOpti. Hyologisk maaliskuu 2011:36-37 AtriaTuottaja 15

16 Heteroosin hyödyt kolmirotuohjelmalla Atria-lihaa tuotetaan kolmirotuohjelmalla AtriaSika -ketjussa on kolmirotuohjelmaa käytetty jo vuosien ajan samoin kuin kaikissa merkittävissä sikatalousmaissa. Erillisten emä- ja isärotujen käytössä on kiistattomat edut. Emä- ja isäroduissa jalostetaan osittain eri ominaisuuksia, jolloin jalostettavia ominaisuuksia on vähemmän rotua kohden ja jalostuksellinen edistyminen on nopeampaa. Samalla voidaan hyödyntää täysimääräisesti heteroosi eli risteytyselinvoima. Kolmirotuohjelman käyttö on myös edellytys tuotettaessa Atria-luokan porsaita tai Atria-lihaa ja siten edellytys niistä maksettaviin laatulisiin. Kolmirotuohjelman käyttö on myös edellytys tuotettaessa Atria-luokan porsaita tai Atria-lihaa ja siten edellytys niistä maksettaviin laatulisiin. Emärotuina norjanmaatiainen ja ruotsinyorkshire Norjanmaatiaisen siemen tuli Finnpigin kautta markkinoille viitisen vuotta sitten. Norjanmaatiainen nostaa hybridien pahnuekokoa noin porsaan verran, ja vuositasolla tämä merkitsee reilua kahta porsasta enemmän. Tämä näkyy myös atrialaisilla emakkotiloilla, sillä tiedonvaihtotilojen pahnuekoko on selvästi kasvanut (kaavio 1). Atria-porsasluokka edellyttää emakkokannan säännöllistä uudistamista A-hybrideillä. Hybridit voidaan joko ostaa AtriaSika -uudiseläinvälityksestä tai tuottaa ne itse. A-hybridejä on saatavilla noin kolmen kuukauden ikäisinä, siemennysvalmiina sekä tiineinä. Kaikki AtriaSika -uudiseläinvälityksen kautta välitettävät A-hybridiensikot ovat norjanmaatiaisen ja ruotsinyorkin ensimmäisen polven risteytyksiä. Siemennysvalmiit ja tiineet A-hybridit ovat myös sirkorokotettuja. Itseuudistus edellyttää puhtaan ytimen (kantaemokannan) perustamista emakkosikalaan. Kantaemoja, puhdasrotuisia norjanmaatiaisia, tulee olla % koko emakkokannasta, ja myös kantaemokantaa tulee uudistaa säännöllisesti. Kantaemot siemennetään ruotsinyorkin siemenellä, ja näistä syntyvistä pahnueista otetaan emakonalkuja tuotantoemakoiksi. Myös norjanmaatiaisia voi tilata AtriaSika -uudiseläinvälityksestä. Tuotantoemakoille Hamppi-siementä Lihasikaporsaita tuotettaessa hybridiemakko tiineytetään hampshirella tai sen risteytyksellä. Silloin saadaan parhaiten käyttöön risteytyselinvoima, joka ilmenee voimakkaimmin huonosti periytyvissä hedelmällisyys- ja elinvoimaominaisuuksissa. Kaaviossa 2 on yhden, kahden ja kolmen rodun käytön vaikutus sianlihantuotannossa. Kolmen rodun käyttö verrattuna kahden rodun käyttöön nostaa elävänä syntyneiden ja vieroitettujen porsaiden määrää sekä pahnueen syntymä- ja vieroituspainoa. Lisäksi välikasvatusvaiheessa kolmirotuporsaiden syöntikyky ja päiväkasvu ovat korkeammat kuin kaksirotuporsailla. Myös kolmirotuporsaiden kuolleisuus on alempi kuin kaksirotuporsaiden. Kaikkiaan erillisen isärodun käyttö alentaa porsaan tuotantokustannusta yli 2 /porsas. Kolmirotusiat kasvavat hyvin Kolmirotuisten lihasikojen syöntikyky on hyvä. Varsinkin kasvatuksen alkuvaiheessa niiden ruokahalu on parempi ja kasvu nopeampaa kuin 2-rotusioilla. Ne selviävät yleensä paremmin siirrosta lihasikalaan. Koska kolmirotuporsaiden ruokahalu on hyvä, leikkojen ruokintaa on hyvä rajoittaa kasvatuksen loppuvaiheessa. Varsinkin kolmirotusiat hyötyvät sukupuolilajittelusta. Aiemmin kolmirotuporsaat hävisivät rehuhyötysuhteessa ja lihaprosentissa valkoisille roduille, mutta tilanne on nyt tasoittunut. Tämä käy ilmi MTT:n Rotupossu-hankkeen (2010) tuloksista (Taulukko 1). 16 AtriaTuottaja

17 Yhdistelmäsikaloissa on havaittu, että kolmirotuporsaat saavuttavat viisi päivää aikaisemmin teuraspainon kuin kaksirotuporsaat. Tämä ja parempi porsastuotos tuovat koko lihantuotantoketjuun noin kolmen euron säästön tuotettua lihasikaa kohti. Mitä siementä emakolle? Kaikki hybridiemakot, jotka tuottavat lihasikaporsaita, tiineytetään hampshirella tai sen risteytyksellä (kaavio 4). Ainoastaan Finnpigin karjuasema toimittaa hampshiren siementä. Hybridituotannossa ja itseuudistuksessa puhdasrotuinen norjanmaatiaisemakko tiineytetään ruotsinyorkilla (kaavio 4). Tuloksena on ruotsalaisnorjalainen hybridi. Ruotsinyorkin genetiikkaa saa Finnpigin karjuasemalta. Nyt on viimeinen hetki varmistaa, että emakkosikalan eläinaines vastaa Atria-luokan vaatimuksia. Tulemme kiinnittämään tähän erityistä huomiota. Jalostus menee koko ajan eteenpäin, ja vain uudistamalla säännöllisesti saadaan jalostuksen hyödyt käyttöön ja pysytään kehityksessä mukana. Anne Rauhala AtriaSika Kaavio 1. Pahnuekoon kehitys tiedonvaihtotiloilla 13 12, , ,5 12/07 6/08 12/08 6/09 12/09 6/10 12/10 2/11 Kuukausi/vuosi Elävänä syntyneet/pahnue, keskiarvo Elävänä syntyneet, paras 25 % Kaavio 2. Heteroosin vaikutus porsas- ja lihasikatuotannossa Elävänä synt. / pahnue, kpl Vier.pors. / pahnue, kpl Pahnuepaino vieroituksessa Kasvu vieroituksen jälkeen 1 rotu 2 rotua 3 rotua Rehun muuntosuhde Lihaprosentti Taulukko 1. Isärodun vaikutus lihasikojen kasvuun ja lihaprosenttiin (MTT 2010) Lihasian isärotu SuomenM NorjanM DM H Kasvu syntymä - välikasv. loppu, g/pv Välikasvastuksen rehun kulutus, ry/kasvu kg 1,77 1,71 1,63 1,71 Lihasikavaiheen kasvu, g/pv Lihasikavaiheen rehun kulutus, ry/ kasvu kg 2,56 2,53 2,53 2,54 Hennesy-lihaprosentti 59,8 60,3 59,0 59,7 Kaavio 3. Risteytyskaavio lihasikaporsaille ja ensikkotuotantoon LIHASIKAPORSAAN TUOTANTO Hybridiemakko X Hampshire / Hampshireristeytys Lihasikaporsas ENSIKKOTUOTANTO Norjanmaatiaisemakko X Ruotsin Yorkshiresiemen Norjalaisruotsalainen hybrid i (A-hybridi) AtriaTuottaja 17

18 Tuotantoa seurataan Tuloksia välikasvatusosaston päiväkasvuseurannasta Välikasvatusosaston päiväkasvulukuja sisältäviä varmuuskopioita on tullut jo yli sadalta tuottajalta. Moni tuottajista on laskenut kasvutiedot onnistuneesti ja usein kuultu kommentti on ollut: Eihän tämä niin vaikeaa ollutkaan! Tuloksissa on kuitenkin edelleen suuri hajonta, ja osasta näkee, että niissä on vielä virheellisyyksiä. Vaikka selvästi virheelliset tulokset jätetään huomioimatta, on huolestuttavaa, että porsaiden päiväkasvujen keskiarvo on vain 337 grammaa. Tähän voi olla kaksi syytä: 1) kasvuseurannoissa on edelleen virheellisyyksiä tai 2) porsaiden kasvuissa on petraamisen varaa eikä ollakaan niin hyvällä tasolla kuin on luultu. Nyt kun pahnuekoot ovat nousseet, on erityisen tärkeää huolehtia välikasvatusosaston kiertonopeudesta. Huono porsaiden kasvu hidastaa kiertonopeutta ja aiheuttaa ahtautta välikasvatukseen. Kuolleisuuden keskiarvo on 2,4 %, mikä näyttäisi olevan oikealla tasolla. Varmuuskopio kannattaa lähettää kuukausittain tiedonvaihdon yhteydessä osoitteeseen Lähetä viimeistään toukokuun 7. päivään mennessä varmuuskopio, johon olet laskenut päiväkasvun tasepäivien väliselle ajalle. Päiväkasvu on laskettu onnistuneesti välikasvatusosaston päiväkasvun ollessa g ja kuolleisuuden 0 5 %. Raporttia laskiessa pitää eläinmäärien suhteen olla tarkkana. Tarkista tehokkuusraportin tilanne-ikkunasta vieroitettujen porsaiden lukumäärä. Erotusrivin tulisi olla nolla. Jos eläinmäärässä on erotusta, ohjelma ei pysty laskemaan päiväkasvuja oikein. Raportin laskemisen helpottamiseksi kannattaa taseet kirjata ja raportit laskea kuukausittain. Merkitse silloin muihin kuin vuosineljänneksittäin (31.3., 30.6., ja 31.12) oleviin tasepäiviin Kar-kenttään miinusmerkki (-) ennen kuin lähetät varmuuskopion. Katso uudistetut kasvuseurannan työohjeet AtriaSika -verkkosivuilta (www.atriasika.fi) kohdasta artikkelit. Tilaa tarvittaessa henkilökohtainen koulutus Agrosoftilta numerosta Koulutus on Atria- Sika -tuottajille maksuton asti. Hanna-Maija Tuuri laatulihavastaava AtriaSika Vastuullisen tuotannon raja-arvojen seuranta alkoi , seuraathan omaa tuotantoasi Suomalaisen sikaelinkeinon vastuullisen tuotannon raja-arvot määritettiin lihateollisuusyhdistyksen sekä tuottajajärjestöjen yhteistyönä kevään 2010 aikana. Samalla sovittiin, että raja-arvojen seuranta aloitetaan vuoden 2011 alusta. Kokoruhohylkäykset % kappaleista Hyvinvoinnin raja-arvoiksi määriteltiin emakoiden ja lihasikojen kokoja osaruhohylkäyksille sekä emakoiden ja lihasikojen kuolleisuudelle viereisessä taulukossa näkyvät arvot. Raja-arvot määriteltiin tarkastelemalla viime vuosien valtakunnallisia tuotantolukuja. Emakoiden osaruhohylkyjä ei voida määrittää Suomessa yhdenmukaisesti, koska emakkoteurastuksen käytännön työtavat (ja sen myötä osaruhohylkäys-%) eroavat eri laitosten välillä merkittävästi. Koska Suomesta ei ole tällä hetkellä saatavilla täysin kattavaa emakkokuolleisuuslukua, kuluva vuosi käytetään tiedon keräämiseen ja raja-arvo määritetään loppuvuodesta Tilanne on sama myös sikojen lääkitysten osalta. Lääkitystietoa kerätään Sikavan lääkekirjanpidosta ja raja-arvot määritetään vuoden vaihteessa. Vastuullisen tuotannon raja-arvojen määrittelyn jälkeen sika-alan toimijat sopivat yksimielisesti, että tuotanto, joka ylittää hälytysrajat toistuvasti, ei ole Kansallista tasoa. Tarkastelujaksot ovat kuuden kuukauden mittaisia eli Sikavan rekisteristä tehdään ajot aina aikaväleille sekä Teurastamo reagoi raja-arvojen ylityksiin välittömästi ja asia pyritään korjaamaan tilalla tehtävien Osaruhohylkäykset % kappaleista Kuolleisuus, % Emakot 7 ei voida käyttää Määritetään 2011 loppuvuodesta Lihasiat 1,1 12,0 4,0 kehitys- terveydenhuoltotoimenpiteiden avulla. Nämä toimenpiteet on toteutettava seuraavan puolivuotisjakson aikana. Rajaarvojen ylittyminen seuraavan tarkastelujakson aikana merkitsee alan yhteisen linjauksen mukaan kansallisen tason statuksen menetystä sekä yhteistyön päättymistä. Huolehdithan, että tuotantosi täyttää kansallisen tason hyvinvointivaatimukset. Raja-arvoja sekä niihin vaikuttavia toimenpiteitä kannattaa tarkastella erityisesti terveydenhuoltokäynnillä yhdessä oman eläinlääkärisi kanssa. Taneli Tirkkonen laatupäällikkö AtriaSika 18 AtriaTuottaja

19 Atrian nautaketjulla hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajien muuttuviin laatuvaatimuksiin Atrian nautaketjulla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää kuluttajien hiljalleen muuttuvat arvot ja lihan laatuun liittyvät odotukset. Kuluttajatutkimusten mukaan eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden merkitys korostuu jatkuvasti. Edullisuus on edelleenkin tärkein kulutusta ohjaava seikka, vaikka sen merkitys on edelleen vähentynyt. Atrian nautaketjulla on hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajien tarpeisiin toteuttaa vastuullista, kestävää kehitystä tukevaa yritystoimintaa. Se turvaa nykyiset tarpeet, mutta ei aiheuta kustannuksia tulevaisuudessa. Atrian vastuullisuusohjelman seitsemän ulottuvuutta takaavat tuotteiden eettisen laadun. Ne ovat eläinten hyvinvointi, työhyvinvointi, ravitsemus, tuoteturvallisuus, ympäristö, paikallisuus ja taloudellinen vastuu. Kannamme erityistä huolta tilojemme kannattavuudesta, joka on kestävän kehityksen näkökulmasta suomalaisen maatalouden suurimpia ongelmia. Olemme tehneet Vastuullinen naudanlihantuotanto -tuotantotapaohjeet kaikille tuottajillemme (löytyvät myös -sivuilta). Niiden noudattaminen on niin osto- ja myynti- kuin tuotantosopimustenkin ehtona. Kaikkien tuottajiemme eläinten hyvinvointia seurataan sekä Nasevan että tilojen tuotantotulosten perusteella. Tiloja autetaan tarvittaessa laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Tämä edistää merkittävästi eläinten hyvinvointia. Seuraamme hyvinvoinnin edistymistä jatkuvasti. Vähäinen lääkintätarve, ei vakavia sairauksia Vähäinen lääkitystarve on osaltaan merkki eläinten hyvästä hyvinvoinnista. Suomi on vapaa vaarallisista nautataudeista ja monista muistakin muualla merkittäviä ongelmia aiheuttamista sairauksista. Osittain tästä syystä antibioottien käyttö eläimille on Suomessa vain neljännes EU:n keskitasosta ja hieman yli 10 prosenttia Ranskan ja Hollannin tasosta. Suomessa ei ole todettu viime vuosina jäämiä naudanlihassa. Muualla EU:ssa vierasainevalvontanäytteissä vuonna 2008 todettiin naudanlihassa hormonijäämiä 0,33 %:ssa ja antibioottijäämiä 1,85 %:ssa tutkituista näytteistä. Bakteerien antibiootiresistenssi on Suomessa satunnaista. Sen sijaan esimerkiksi Belgian vasikkakasvattamoista eristetyistä kannoista n. 70 % ja emolehmäkarjoista eristetyistä kannoista 22 % oli resistenttejä. Kestävällä kotieläintaloudella on koko maapallon mittakaavassa suunnattomat ympäristöhaasteet. Kasvavalle väestölle pitäisi pystyä tuottamaan riittävästi ruokaa ja erityisesti valkuaista ympäristöä rasittamatta ja hupenevia vesivaroja tuhlaamatta. Eläinlääkintään myydyt antibiootit 10 Euroopan maassa v. 2007, mg/kg biomassaa (Saksan luvut v. 2005) (Grave ym. 2010) Atria-ketjussa toimittu mallikkaasti Atrian lihakeju on vastannut haasteisiin omalta osaltaan suorastaan kiitettävästi. Olemme tehneet yhteistyötä mitä erilaisimpien nautatilojen kanssa. Näin olemme voineet hyödyntää maatilojen erilaisia olosuhteita riittävän lihantuotannon ja maaseudun monimuotoisuuden turvaamiseksi. Useimmilla tiloilla noudatetut ympäristötuen ehdot ja tehokas lypsykarjan hyödyntäminen lihantuotantoon ovat parantaneet ympäristömme tilaa. Julkaistujen yhteenvetojen perusteella maatilojemme ravinne- ja hiilidioksidipäästöt tuotettua lihakiloa kohti ovat EU-maiden alhaisimmassa kolmanneksessa. Typen osalta päästömme ovat kaikkein alhaisimmat. Ympäristön ja Itämeren suojelemiseksi Suomen tulee tehdä kaikkensa, ettei maataloustuotantomme siirry esimerkiksi Puolaan. Kuluttajan mielikuvat lihantuotannosta ovat pääosin myönteisiä ja vastaavat todellista tilannetta. Kuluttajatutkimuksissa on havaittu viime vuonna kriittisten asenteiden lisääntymistä. Kotimaisen ja eurooppalaisen lihan laatumielikuva on heikentynyt noin viidellä prosentilla. Muualta tuodun lihan mielikuva on pysynyt vakaalla, vaikkakin kolme kertaa huonommalla tasolla. Koko Atrian lihaketjun on syytä ottaa havaittu muutos vakavasti ja sitoutua vastuulliseen tuotantotapaan ja sen tuoman lisäarvon hyödyntämiseen. On varottava, etteivät kielteiset yksittäistapaukset likaa muihin maihin verrattuna mallikkaassa kunnossa olevaa tuotantoketjuamme. mg/kg biomassaa Hollanti Ranska UK Tsekki Sveitsi Saksa *) Tanska Suomi Ruotsi Norja Tuomas Herva laatupäällikkö AtriaNauta AtriaTuottaja 19

20 Tyytyväisiä tuottajia on ilo tavata Kylässä Keski-Pohjanmaalla Palosaaret ovat tyytyväisiä erikoistumisestaan maidontuotantoon, vaikka kaikki munat ovatkin isäntäparin mukaan nyt samassa kopassa. Olin ennen oman tilan pitoa lomittajana. Silloin kun ruokin lehmiä ja katsoin miten ne sen jälkeen makailivat tyytyväisinä, niin silloin huomasin, että tämä on minun juttuni, Tuomo tuumaa. Hyväkuntoinen pikitie, joka on jo osittain kevään kuivaama, metsäpätkillä vielä jäinen. Tomppa neuvoo tietä määrätietoisesti Vimpelistä kohti Veteliä. Kaunista, tasaista maalaismaisemaa, peltoja, mäntykangasta, järviä jään alla. Kohta tien varressa on Vetelin raja, samoissa tolpissa jämerästi myös maakuntakyltti Keski-Pohjanmaa. Ja lopulta: Olet saapunut päämäärään, Palosaarien maitotilalle. Tämä on Tuomon ja Päivin sekä heidän lastensa Aatun ja Viivin koti. Vetelin kunnassa Patanan kylässä. Keski-Pohjanmaan maakunta on voimakasta nurmi- ja karja-aluetta, jossa tuotetaan yli 10 % Suomen maidosta. Erikoistunut maidontuotanto on myös Päivi ja Tuomo Palosaaren tilan tuotantomuoto. Tilalla on 2000-luvun puolivälissä rakennettu pihattonavetta. Lihanautakasvattamonkin Palosaaret olisivat voineet rakentaa, mutta päätyivät maidontuotantoon. Maitotili kuitenkin tulee tasaisemmin, Päivi toteaa vähän härnäten. Emme saisi itse kasvatettua niin hyviä hiehoja! Palosaarien erikoistuminen maidontuotantoon on lähes täydellistä. Sonnivasikat lähtevät tilalta terneinä ja hiehojen kasvatus ulkoistettiin kolme vuotta sitten. Nuorkarjan tilat on muutettu lehmäpaikoiksi ja lehmien lukumäärää on lisätty alkuperäisestä 26:sta reiluun viiteenkymmeneen. Hiehon kasvatus muualla maksaa, mutta toisessa vaakakupissa on mahdollisuus keskittyä navetassa siihen oleellisimpaan ja kannattavimpaan. Myös peltopinta-ala voidaan käyttää tehokkaammin maidontuotantoon. Tuomo laskee, että olisi iso investointi ottaa hiehokasvatus takaisin omalle tilalle. Palosaaret antavat vilpitöntä tunnustusta nykyiselle hiehonkasvattajalleen: Haukilahden tilalla hiehoja pystytään laiduntamaan ja ne ovat takaisin tullessaan hyväkuntoisia ja poikivat helposti. Hiehot siemennetään kasvatustilalla, mutta Palosaaret päättävät itse siemennyssonnin. Tavoitteena on kestävä lehmä: ensin pitää olla syvä runko, kestävät jalat ja hyvät käyttöominaisuuudet. Mäyräkoiraan on turha kasvattaa utaretta, Tuomo pelkistää. Hyvä tuotos tulee hyvien käyttöominaisuuksien ja kestävän rakenteen seurauksena. Korkea elinikäistuotos on tärkein jalostustavoite. Mitä siitä nyt sanoisi kokonaisedullinen rehu! Erikoistuminen jatkuu pellolla, ne kaikki ovat nurmella. Peltoalaa on suhteellisen vähän, eikä lisäpeltoa löydy helpolla ei ainakaan kohtuuhintaan. Säilörehua tarvitaan paljon, sillä lehmät saavat sitä myös kesällä. Talouskeskuksen lähellä on vain vähän peltoa, joten laiduntaminen ei onnistu. Kaikki mikä näkyy, ei ole meidän, Tuomo vitsailee. Nurmien uusimisväliä pidennetään 6 7 vuoteen täydennyskylvöllä. Viljan viljelyyn peltoala ei riitä, joten myös väkirehuruokinta on ulkoistettu. A- Rehu on hoitanut väkirehuruokinnan jo muutaman vuoden ajan. Tilalla on yksi väkirehusiilo, joten oikean rehun valitseminen pitää tehdä tarkasti säilörehuanalyysien pohjalta. AtriaNauta -palvelun asiakkuuspäällikkö Jouni Ranta-Nilkku tekee ruoksut. Minä uskon Jounin laskelmia, Tuomo vakuuttaa. Väkirehuannos on enimmillään 20 kg, joka jaetaan kioskilta kahdeksassa erässä. Tilalla on tällä hetkellä käytössä Tulos- Täysrehu EH, jota annostellaan lehmille pihaton kolmesta väkirehukioskista. Tulos- Täysrehu EH sopiikin hyvin runsaan säilö- 20 AtriaTuottaja

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä Dokumentointi Broilertuotannon dokumentointi perustuu lainsäädäntöön, kansallisesti sovittuun Hyvään tuotantotapaan sekä teurastamokohtaisiin laatuvaatimuksiin Siipikarjalihan kansallinen laatujärjestelmä

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H.

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita Tampere 15.4.2014/P.H. Ns. hyvinvointidirektiivi (2007/43/EY): tavanomaisen broilerinkasvatuksen vähimmäisvaatimukset (lintujen kasvatustiheys, kasvattamon

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokintalaitteen valinta Mikä sopii mihinkin? Onko oikeasti väliä? Liemiruokinnassa voidaan käyttää

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Ontuva broileri Eija Kaukonen 10.12.2014 Broilerin jalkaviat - merkitys Heikentynyt hyvinvointi Kipu Huono ja epätasainen kasvu olosuhteiden ja laitteiden säätö vaikeaa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3

Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3 3/11 Näemmekö metsän puilta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Näkyvää kampanjointia koko Atrian lihaketjun hyväksi s. 10 AtriaSika -palvelun johtajaksi Stefan Saaristo s. 15 Paperille painettu blogi s. 23

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen 090804 ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen Eläinsuojelulain (247/1996) 39 :n tarkoittama selvitys eläinsuojeluasetuksen (396/96) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut

Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut Saammeko esitellä, maitotalous tuotteiden myyntiratkaisujen kerma! Huurre tuo nyt markkinoille uuden ajan myyntiratkaisut maitotaloustuotteille Yhteistä Huurteen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot