Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8"

Transkriptio

1 4/11 Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8 FarMeri-risteilyn antia s. 10 Mukana Atria-liite Luonnostaan vastuullinen

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen - Jouko Lahtinen... s. 4 Kiinan imussa - Matti Perälä... s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? - Kari Vartiainen... s. 8 FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa - Sirpa Perkkiö... s. 10 Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä - Sirpa Perkkiö...s. 11 Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista... s. 12 Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella - Mari Korkiakangas... s. 13 Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja - Sirpa Perkkiö... s. 13 Kuhinaa kahdennellatoista kannella - Sirpa Perkkiö... s. 14 Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä - Sirpa Perkkiö... s. 16 Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville - Hanna Kasari... s. 17 AtriaSika FarMerin Sikaseminaarissa kuultua - Anne Rauhala... s. 19 Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ - Hanna Kasari... s. 20 Sirkovirusrokotustutkimusten yhteenveto - Taneli Tirkkonen... s. 21 Tarkennuksia vuoden 2013 EU-direktiiviin - Anne Rauhala... s. 22 Lihasikojen päiväkasvu parantunut selvästi verrattuna viime vuoteen - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Tuloksia välikasvatusosaston päiväkasvuseurannasta - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Porsaantuottaja, varmista porsaiden määrä ja laatu - Anne Rauhala... s. 24 Tanskan sikakongressin teemana: Varmistetaan etumatka - Anne Rauhala... s. 26 Suomalainen sika voi hyvin Welfare Quality -hyvinvointi-indeksi Suomessa - Taneli Tirkkonen... s. 27 AtriaNauta Pärjätään pihvillä - Susanna Vehkaoja... s. 28 Lihanautaseminaarissa Ahti-Pekka Vornanen kertoi kasvatuksen hyvistä käytännöistä - Tomi Karsikas... s. 30 Menestymisen eväitä maidontuottajille - Maarit Ilola... s. 32 A-Nettilinkki helpottaa tuottajan arkea - Mika Kujala... s. 33 Tänä talvena tarvitaan energiapitoisia väkirehuja - Ilkka Ala-Fossi... s. 34 Tilojen oma tautisuojaus on tärkeää - Tuomas Herva...s. 35 AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen Pitkään jatkunut kurjuus kotieläintuotannon kannattavuudessa on meidän kaikkien tiedossa. Lihateollisuutemme ei ole kyennyt korjaamaan tilannetta, koska omakin kannattavuus on ollut samassa jamassa. Pörssikielellä viimeisin kvartaali eli kolmas jakso tästä vuodesta antoi toivoa paremmasta. Atria Suomen tulos oli selvästi paranemaan päin. Monet tehostamistoimet kulujen leikkauksineen sekä korkeammat myyntihinnat ovat kannattavuuden lisäyksen taustalla. Nämä toimet jatkuvat, koska emme vielä ole nousseet vasta kuin ensimmäiselle askelmalle ja seuraavaa hapuillaan. Suunta on kuitenkin selvä ylöspäin mennään. Ainoastaan lihateollisuuden kautta kuluttajilta saatu raha voi vahvistaa myös tuottajahintoja. Kuluttaja arvostaa yhä vankasti kotimaista tuotantoa. Me emme vain vieläkään ole osanneet viestiä sitä kaikkea positiivista, joka kotimaiseen tuotantoon liittyy. Se on koko Atria-ketjun tehtävä, koska olemme edelleen ainoana jalostajana sitoutuneet oman tuotemerkin osalta suomalaisen liharaaka-aineen käyttäjäksi. Siihen luotamme myös tulevaisuudessa. Rahavirran lisääminen kuluttajalta tuottajalle ei ole itsestäänselvyys. Pelkästään kotimaisuus ei ole riittävä argumentti, vaan luottamus pitää ansaita myös tuotteiden ja kestävien tuotantotapojen avulla. Vahvistaaksemme edelleen asemaamme kotimaisuuden puolestapuhujana ja lihan jalostajana sekä markkinoijana tarvitsemme ketjuumme lisää kotimaista tuotantoa. Sehän tapahtuu kahta kautta; nykyiset tuottajat laajentavat tuotantoaan ja/tai ketjuumme tulee uusia tuottajia. Naudanlihatuotanto perustuu valtaosaltaan maitotiloilta saataviin vasikoihin. Niiden alkukasvatukseen odotamme lisää ternikasvattamoja. Myös itseuudistuvien pihvikarjojen lisäämismahdollisuudet ovat hyvät. Molemmissa tuotantomuodoissa luomulihan tuottamiselle on lisäämistarvetta. Kestävyyttä kannattavalle naudanlihantuotannolle tulevaisuudessa antaa niin Suomen kuin EU:n tuotannon vähäisyys kulutukseen verrattuna. Ainakin seuraavat kymmenen vuotta ennustetaan kulutuksen ylittävän tuotannon. Sikatalous on viimeiset vuodet elänyt voimakkaassa turbulenssissa. Voimakkaat kustannusnousut ovat syöneet kannattavuuden. Se on johtanut kautta Euroopan tuotannon osittaiseen alasajoon. Meidän suhteellisen pienet tuotantomäärämme muuhun Eurooppaan verrattuna eivät salli suuria muutoksia varmistaaksemme suomalaisen tuotannon. Luonnollisen poistuman korvaamiseksi ja porsastuotannon/lihantuotannon tasapainottamiseksi tehtävät toimenpiteet odottavat ketjussamme uusia tuottajia sekä vanhassa tuotannossa lisäinvestointeja myös sikataloudessa. Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan, joten olemme valinneet strategiamme lihantuotannossa voimakkaan kotimaisen tuotannon rakentajana. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet muun muassa jo käytössä olevan sikateurastamon ja rakenteilla olevan nautateurastamon avulla. Ne kasvattavat tehokkuuttamme ja tuovat kilpailukykyä. Pystymme jalostamaan tehokkaasti ja markkinoimaan molemmista lihalajeista yli puolet koko Suomen tuotannosta. Kiitän kaikkia tuottajia jaksamisesta päättymässä olevan vuoden aikana. Nyt katsomme Atria-ketjussa luottavaisena tulevaisuuteen. Rauhallista joulunaikaa ja onnistumisia vuodelle 2012! Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) AtriaTuottaja

5 Rehureittipäivät tuovat rytmiä rehutoimituksiin A-Rehu otti käyttöön suunnitellut rehujen toimituspäivät, eli rehureittipäivät vajaat kaksi vuotta sitten. Tavoitteena oli, että asiakas tietää jo etukäteen minä päivänä omalle alueelle rehuja jaetaan. Reittipäivät on suunniteltu kunkin alueen rehutarpeen mukaan. Niistä on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Koillis-Vasikan vetäjä Marjo Posio on kokenut säännölliset toimituspäivät positiivisena. Rehutilaukset on helppo hoitaa, kun tietää etukäteen, minä päivänä rehua ajetaan, Marjo miettii. Myös pyhäpäiviin voi varautua jo ennakolta. A-Rehun rehuvolyymit ovat kasvaneet tasaisesti parin vuoden aikana. Tulemme tekemään pieniä tarkennuksia rehureittipäiviin syksyn aikana. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kirjeellä ja nettisivuilla loppusyksyn aikana. Rehut kannattaa aina tilata hyvissä ajoin, viimeistään kolme arkipäivää ennen alueen reittipäivää. Tällöin saat rehut varmuudella ajoissa perille. Ajoissa suunnitellut rehukuormat pitävät kuljetuskustannukset kurissa ja pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös ruokintakustannuksiin. Tavoitteemmehan on tyytyväinen asiakas. Niina Immonen palvelupäällikkö, AtriaNauta, AtriaSika A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Varila, puh , Ota yhteyttä! Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2012! AtriaTuottaja-lehden tekijät AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Kiinan imussa Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Lihamarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa, niin kuin aina. Markkinatilanne tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessa tai sitten jämähtävän paikoilleen poikkeuksellisen pitkäksi aikaa. Sianlihan markkinoilla ei tapahtunut pariin vuoteen yhtään mitään. Myyntihinnoissa jatkuva laskeva trendi oli enemmän kuin tavallista, eikä oikeanlaista pohjaa kysynnälle tuntunut löytyvän mistään. Yht äkkiä elokuussa kaikki tuntui muuttuvan. Kansainvälisillä sikamarkkinoilla ei ollutkaan enää jatkuvasti halpoja eriä sianlihaa, mistä lihanjalostajat ja maahantuojat saivat nauttia vuosikausia. Pakkasvarastot Euroopassa tuntuvat huvenneen jonnekin, eikä uutta varastoa kesän jälkeen lähtenytkään kertymään entisten aikojen malliin. Kiina-ilmiökö? Kiinalaisten asiakkaiden ja Kiinan toiminta markkinoilla selittävät muutoksesta paljon. Kiinalaisten aktiivisuus näkyy kaikkialla. Asiakasyhteyksissä, vientimiesten ja -naisten päivittäisissä sähköposti- ja puhelinkontakteissa, ruokamessuilla eri puolilla maailmaa jne. Kiinan kasvava ja elintasoaan parantava väestö tarvitsee enemmän ruokaa ja samaan aikaan heidän ravintoja ruokailutottumuksensa ovat länsimaistumassa. Eläinproteiinin ja lihan merkitys ruokavaliossa kasvaa ja korostuu perinteisen riisin ja kalan rinnalla. Kiinalaisten imu näkyy perinteisten aasialaistuotteiden kovassa kysynnässä ja hinnan nousuna. Sian sorkat, saparot, korvat, päät ja sisäelimet viedään Euroopasta Kiinaan ja nousevalla hintatasolla. Tämä on osaltaan vaikuttanut lihavalmisteteollisuuden raaka-ainelajitelmien kysyntään Euroopassa ja nostanut myös niiden hintaa. Makkaratehtaiden raaka-aineet maksavat reilusti enemmän nyt ja tulevana talvena kuin aikaisemmin. Osaltaan tähän vaikuttaa myös hyvä kehitys Koreassa. Nimenomaan eteläisessä Koreassa. Vienti Koreaan on kehittynyt niin meillä kuin koko Euroopassa hyvin. Koreaan viedään paljon sian kylkeä, potkaa ja niskaa. Näiden tuotteiden hyvä menekki nostaa makkaralajitelmienkin hintaa markkinoilla. Samaan aikaan sianlihan tuotanto niin meillä Suomessa kuin Euroopassakin on kääntymässä laskuun. Meillä tuotannon lasku on ollut totta jo nyt syksyllä, mutta Euroopassa tuotanto kääntyy laskuun vasta ensi vuoden toisella neljänneksellä. Tuotanto ei enää merkittävästi nytkään kasva, joten jo nyt kasvava kysyntä on tasapainottanut markkinat. Tämä hyvä kansainvälinen markkinatilanne näkyy hitaasti mutta varmasti myös meillä. Meillä on nyt mahdollisuuksia saada sianlihasta sellaista hintaa kuin kuuluukin, kunhan osaamme tämän tilanteen hyödyntää oikein ja saamme kotimaisen kaupan ja kuluttajat talkoisiin mukaan. Joka tapauksessa muutos sikamarkkinoilla on tapahtunut ja parempaan suuntaan! Kiinan vienti avautumassa Maa- ja metsätalousministeri Koskinen vieraili Koreassa ja Kiinassa lokakuussa. Ministeri oli oikealla asialla. Tekemässä työtä suomalaisten elintarvikkeiden viennin markkinoinnin eteen. Ministeriö ja Evira ovat vuosikausia valmistelleet ja tehneet töitä Kiinan ns. maahyväksynnän eteen. Ministerin vierailun aikana sopimus allekirjoitettiin, ja ainakaan meidän mielestämme 6 AtriaTuottaja

7 isoja esteitä Kiinan viennin käynnistymiselle ei enää ole. Toki tarvitaan vielä paljoin työtä. Asiakaskontakteja ja varsinaiset laitoshyväksynnätkin tarkastuksineen. Tämä prosessi on nyt käynnistymässä ja uskomme varsinaisen viennin Kiinaan avautuvan ensi vuoden aikana. Toisaalta vienti Kiinaan ei ole Atriallekaan uutta. Olemme vieneet sianlihaa ja sivutuotteita Kiinaan vuosikymmeniä Hong Kongin kautta. Hong Kong nauttii vielä siirtymäkauden ajan erityisasemaa Kiinan tuontisatamana, mutta jossain vaiheessa tämä erityisasema poistuu. Silloin pitää luvat ja asiakasyhteydet manner-kiinaan olla kunnossa. Nautamarkkinoilla hyvä tilanne jatkuu Naudanlihan kohdalla tilanne kotimarkkinoilla ja koko Euroopassa jatkuu hyvänä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna naudanlihan tuotanto on hienoisessa kasvussa, mutta Euroopassa tuotanto laskee. Euroopasta viedään nautaa suuria määriä Turkkiin. Ainakin Puolasta ja Saksasta; elävinä eläiminä ja ruhoina tai leikattuna lihana. Tämä antaa tilaa markkinoilla, ja kun samaan aikaan kulutuskin on kasvussa ainakin meillä, niin tilanne on hyvin tasapainoinen. Pakkasvarastoja ei ole käytännössä ollenkaan. Kaikki naudanliha liikkuu hyvin, minkä pystymme teurastamaan ja leikkaamaan. Hintasokin on ollut vahvistumassa pitkin syksyä ja uskomme kehityksen jatkuvan samansuuntaisena edelleen. Sen eteen teemme töitä. Pihvilihakonseptimme starttaa uudistettuna ensi vuoden aikana ja Luomummekin vahvistuu uusien tuotteiden myötä. Laajasti kaikissa asiakkuuksissa niin ravintolamaailmassa kuin vähittäiskaupassakin. Atrialainen vahvuus näkyy siinä. Me pystymme suurimpana nautatalona tarjoamaan valtakunnallisia ketjuratkaisuja niin ravintolaketjuille kuin vähittäiskauppaankin. Ainoana lihatalona monta kertaa ja aika usein! LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna arvio milj. kg (suluissa I-X / 2010) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 319,7 KULUTUS 326,7 *) VIENTI (44,1) 51,2 *) TUONTI (54,4) 53,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,8 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 167,5 KULUTUS 156,7 *) VIENTI (30,3) 35,5 *) TUONTI (23,9) 22,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 86,0 % NAUDANLIHA TUOTANTO 67,8 KULUTUS 81,8 *) VIENTI (1,2) 1,4 *) TUONTI (14,8) 14,2 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,6 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 83,3 KULUTUS 82,4 *) VIENTI (12,2) 14,3 *) TUONTI (11,3) 11,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,6 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,7 KULUTUS 3,5 *) VIENTI (0,45) 0,0 *) TUONTI (2,36) 2,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 19,1 % AgriInfo TAMMI-LOKAKUU *) syys-lokakuun vienti ja tuonti arvioitu => 42 => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Matti Perälä johtaja, liha- ja alkutuotantoliiketoiminta Atria Suomi Oy AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? Kotieläintila voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta viljafutuureilla yli vuodeksi eteenpäin silloin, kun vilja on edullista ostajalle. Toisaalta viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun hinta on viljelijän oman arvion mukaan houkutteleva ja riittävän hyvä. Viljan hinta on heilahdellut rajusti sekä maailmanmarkkinoilla että Suomessa. Viljan hinta pomppii pallon lailla ylös ja alas. Tämän vuoden alussa leipävehnän hinta oli Suomessa yli 220 euroa tonnilta. Vuotta aikaisemmin 2010 alussa oltiin vähän yli 100 euron hinnoissa. Yleisesti uskotaan, että hintaheilahtelut ovat tulleet jäädäkseen. Voimakkaat hintavaihtelut ovat suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen liiketoiminnan kannalta huono asia sekä vilja- että karjatiloilla. Valtaosa maamme maatiloista on hintojen muutosten koko voiman heiteltävänä. Näistä äkillisistä heilahteluista on tullut jopa kymmenien tuhansien eurojen yllättävä muutos rahavirtoihin tiloilla. Yhdelle tilalle viljan hinnan muutos on tuonut kustannuksia tai tulon menetyksiä. Toinen tila on saanut yllättävän tulonlisän tai säästöä kustannuksissa. Kehittyneillä viljamarkkinoilla Yhdysvalloissa joka toinen farmari kiinnittää viljan hinnan ennakkoon. Meillä viljan hinnan suojausta vasta aloitellaan. Viljelijä voi suojata talouttaan hintojen vuoristoradalta Viljan hinnan suojaus on mahdollista futuureilla. Viljafutuurit ovat sopimuksia, joita myydään ja ostetaan pörssissä osakkeiden tapaan, mutta aina määrätyksi ajanjaksoksi. Futuureja voi ostaa ja myydä eripituisille ajanjaksoille aina 18 kuukauteen asti. Pörssissä noteerataan viljafutuureille jatkuvasti markkinahinta. Euroopan tärkein viljajohdannaisten pörssi on Pariisissa Euronextin Matif, jonka futuureilla suojaus tehdään myös Suomessa. Viljafutuurin ostamisessa kotieläintilallinen sitoutuu ostamaan futuurissa sovittua viljaa, tulevaisuuteen sovittuna aikana sovittuun hintaan. Futuurin myyminen tarkoittaa vastaavasti sitovaa sopimusta myydä viljaa sovitulla hinnalla tulevaisuudessa. Viljafutuurin kauppaerä on 50 tonnia vakioitua tavaraa. Yhden myllyvehnäfutuurin hinta liikkuu tällä hetkellä euron tietämissä, kun tonnin hinta on nyt noin 180 euroa. Futuurin hinta vaihtelee pörssissä seuraten viljan kysyntää ja tarjontaa. Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus, noin 10 % futuurin arvosta ja maksettava futuurikaupan kulut. Vaadittavan vakuuden määrä voi muuttua futuurin markkinahinnan muuttuessa. Futuurikauppa ei sido varoja tämän enempää. Vilja ei koskaan liiku futuurisopimuksen perusteella. Aina ennen futuurin erääntymistä tehdään pörssissä vastakauppa, joka sulkee alkuperäisen kaupan. Vastakaupan jälkeen nähdään futuurikaupasta syntynyt voitto tai tappio. Varsinaisen viljakaupan viljelijä tekee viljaliikkeen tai teollisuuden kanssa ja se on täysin erillään futuurikaupasta. Futuurimarkkinoiden informaatio on avointa ja läpinäkyvää. Futuurien reaaliai- Kuva: Mika Leppiniemi, Atria Suomi 8 AtriaTuottaja

9 kaisia hintoja ja kaupankäynnin määriä voi seurata internetissä. Linkit Matif-noteerauksiin löytyvät esimerkiksi Osuuspankin, Farmitin ja Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilta. Maatilan rahavirtoihin ennakoitavuutta Suojauksella viljanviljelijä pystyy ennakoimaan tilansa rahavirtaa silloin, kun hinta on riittävällä tasolla. Viljelijä voi jo ennen kylvöjä lyödä lukkoon syksyn satonsa hintatason myymällä futuureita. Kun hän ostaa futuurit takaisin, hän maksaa niistä myyntihintaansa vähemmän, jos hintataso on ennakoidusti laskenut. Tästä syntynyt voitto korvaa viljan hinnan laskun. Jos viljan hinta on kuitenkin ennakoidusta poiketen noussut, futuurin takaisin ostaessaan viljelijä joutuu maksamaan enemmän kuin myydessä hinta oli, eli futuurikaupasta tulee tällöin hänelle tappiota. Noussut viljan hinta kompensoi kuitenkin futuurista tulleen tappion niin, että kokonaishinta on alun perin suunnitellulla tasolla. Kysymys ei ole aina mahdollisimman korkean hinnan saamisesta markkinoilta, vaan siitä, että hinta on ennakoidusti sopivalla tasolla. Viljaa ostava voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta silloin, kun viljafutuurin hinta on edullinen ostajalle. Alkuvuonna 2010 viljan hinnan ollessa alhaalla ostaja pystyi suojaamaan etukäteen ostohintansa huomattavasti syksyllä 2010 toteutuneen hintatason alapuolelle. Vastaavasti viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun viljan hinta on viljelijän oman arvion mukaan riittävän hyvä. Tämän vuoden alussa viljan myyjän oli mahdollista kiinnittää syksyn 2011 vehnäsadon hinta futuurilla parhaimmillaan 270 euron tasolle tonnilta. Ennen viljafutuureihin sijoittamista viljelijän tulee tutustua huolella viljafutuureihin, joihin hän on sijoittamassa, perehtyä ehtoihin, ominaisuuksiin, velvollisuuksiin sekä ymmärrettävä johdannaisiin kuuluva riski. Kannattaa seurata markkinoita. Asiakkaan on harkittava futuurikauppaa tehdessään, pystyykö hän kantamaan siihen liittyvän tappionmahdollisuuden. OP-Pohjola-ryhmässä Pohjola Pankki välittää viljafutuureita. Osuuspankista saa tiedot viljafutuurin käytännön toteutusta varten. /tn Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa ja Matif pörssissä Lähde: Tiken hintaseuranta Leipävehnä FI - Naan Leipävehnä FR - Matif Futuurisuojauksessa on riskinsä Futuurin hinnanmuutos kompensoi periaatteessa viljan hinnan muutoksen vastaavalla ajanjaksolla. Kolmenlaisiin riskeihin on kuitenkin varauduttava. Ensimmäinen riski koskee viljasadon määrää. Yleinen ohje on, että arvioidusta viljasadosta vain osan hinta kannattaa kiinnittää etukäteen. Huonon kasvukauden sattuessa viljelijä voi syksyllä huomata kiinnittäneensä puolen sadon sijaan koko viljasatonsa hinnan. Toinen riski koskee sadon laatua. Vehnäsadon on etukäteen kaavailtu kelpaavan leipävehnäksi ja hinta on suojattu myllyvehnäfutuurilla, mutta sato päätyykin rehukäyttöön. Laadun vaihtuminen ei ole hintasuojauksen onnistumisen kannalta ongelma muutoin kuin siinä tapauksessa, että rehuvehnän hinta olisi liikkunut Suomessa eri tavalla kuin myllyvehnän hinta. Kolmas haaste on maantieteellisiin eroihin liittyvä riski. Matifin myllyvehnäfutuuri kuvaa myllyvehnän hintaa Ranskassa. Riskinä on, että sen hinta ei välttämättä vaihtele samalla tavalla tai euromääräisesti samansuuruisesti kuin suomalaisen vehnän hinta. Usein viljan hintamuutokset ovat meillä samansuuntaisia, mutta euromääräiset vaihtelut pienempiä kuin futuurien hintojen vaihtelut Viljan osto- tai myyntihintaa on mahdollista ennakkoon suojata viljafutuureilla z Pörssissä noteerataan viljalle markkinahintaa eri jaksoille noin 18 kuukauteen asti. z Viljafutuurilla viljelijä ostaa tai myy pörssihintaan sitovasti vakioidun viljaerän tulevaisuudessa. z Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus. z Viljelijä sulkee vastakaupalla fu tuu - rikaupan markkinahintaan haluamanaan aikana, kuitenkin aina ennen futuurin erääntymistä. z Vastakaupan jälkeen viljelijä näkee futuurikaupasta syntyneen voiton tai tappion. z Futuurikaupan tulos vähennettynä fu tuurikaupan kuluilla ja lisättynä vilja kaupan tilityksellä kertoo koko järjestelyn tuloksen. z Viljelijälle jää suojauksesta huolimatta riskejä. Kari Vartiainen markkinointipäällikkö OP-Pohjola Kari Vartiainen esiintyi myös Atrian Far- Meri-risteilyllä, josta jutut alkavat seuraavalla sivulla. AtriaTuottaja 9

10 FarMeri-risteilyn antia FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa AtriaSika ja AtriaNauta ovat tahoillaan järjestäneet perinteisesti joka syksy seminaarin tuottajilleen. Nyt tehtiin uutta historiaa: koottiin kaikki atrialaiset lihantuottajat yhteen FarMeri-risteilyn merkeissä Turusta Tukholmaan ja takaisin. Mukana oli lähes 1000 henkilöä: tuottajia perheenjäsenineen, atrialaisia ja muita yhteistyökumppaneita. Osallistujat näyttivät olevan silminnähden tyytyväisiä niin monipuoliseen asiaohjelmaan kuin sen lomassa vapaaseen seurusteluun ja viihteeseen: akut latautuivat! Atrian kumppanina järjestelyissä oli OP-Pohjola. FarMeri-risteilyllä ohjelmaa riitti joka tuotantosuunnalle. Jo ennen laivan lähtöä torstai-iltana kokoonnuttiin kuulemaan presidenttiehdokas Sauli Niinistön mietteitä. Atrian johtajat ja OP-Pohjolan edustajat aloittivat perjantaiaamun kaikille yhteisen ohjelman. Aukeaman kuvat: Christer Rönnqvist Teksti: Sirpa Perkkiö Atrian tilanne kääntynyt parempaan suuntaan Perjantain ohjelman käynnisti Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossin tilannekatsaus. Atria on kulkenut viimeisen vuoden vaikeaa taivalta. Tulosta ei ole tullut entiseen totuttuun malliin eikä kauppa ole käynyt tavoitteiden mukaisesti. Ala-Fossi ruoti puheessaan syitä ja seurauksia todeten yhteenvetona, että liiketoiminnassa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Menestyvän yrityksen pitää pystyä tekemään bisnestä haastavissakin olosuhteissa. Vaikeista ajoista huolimatta markkinoille on tuotu menestyviä uusia tuotteita, esimerkkeinä Atria Kulinaari, Atria Bravuuri ja Atria Fresh. Olemme sitoutuneet kotimaiseen lihantuotantoon ja maksaneet tuottajille parhaan kykymme mukaan. Tilanteesta ulospääsemiseksi on keskitytty perusasioiden tekemiseen. Markkinoinnissa on panostettu kotimaisuuteen, tuoteturvallisuuteen ja vastuuseen. Siihen on kuulunut yhtenä vahvasti faktojen 10 AtriaTuottaja

11 esiintuomiseen perustuva mainoskampanja Susi naudan vaatteissa. Se jatkui eläinten hyvinvointiteemalla ja jatkoa tulee lisäaineisiin liittyen. Tavoitteenamme on jakaa tietoa kuluttajille ja nostaa kotimaisen lihan arvostusta. Puheensa lopuksi Mika Ala-Fossi totesi, että viime kuukausien aikana ilmassa on ollut positiivista värinää Atrian tilanteen kääntymisestä paremmaksi. Matti Perälä tarkensi lihamarkkinatilannetta Johtaja Matti Perälä tarkensi lihamarkkinoiden tilannetta. Kesä-heinäkuussa tilanne oli vielä aika epätoivoinen. Olisin katsonut lattiaan, jos joku olisi tuolloin kysynyt minulta markkinatilanteesta, Perälä totesi. Muutos tapahtui kuukaudessa; tilanne EU:n alueella on tasapainottunut ja etenkin Kiinassa on nyt kysyntää halvemmille sivutuotteille. Atria selvittääkin parhaillaan, mitä mahdollisuuksia Kiinan viennille olisi. Sinne menisi saparoa, sorkkaa, korvaa ja päätä. Odotukset tulevalle vuodelle ovat selvästi paremmat kuin mitä lihamarkkinoiden tilanne on ollut viimeiset viisi vuotta. Suomessa on edelleen paljon sikaa pakkasessa, mutta Atrialla sitä ei ole kovin paljoa. Naudan markkinatilanne on nyt hyvä koko EU:ssa. Ainoa ongelma on hinta. Perälä sanoikin: Ei voi olla niin, että suomalainen naudanliha on pysyvästi halvempaa kuin muu eurooppalainen. Vastuullisuusohjelma esittelyssä Johtaja Merja Leino esitteli Atrian vastuullisuusohjelmaa. Vastuullisuusohjelman tunnuksena oleva kädenjälki muistuttaa siitä, että kaikessa Atrian toiminnassa ihmiset tekevät ja ihmiset päättävät; jättävät kädenjälkensä. Ohjelma rakentuu kolmen perusasian ympärille, jotka ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Niihin liittyy seitsemän keskeistä elementtiä, jotka on saatu useiden kuluttajatutkimusten perusteella. Atrialla on eettinen ohje; Atrian Tapa Toimia. Siinä ykkösasia on tuoteturvallisuus. Mikään ei mene sen yli, Merja Leino muistutti. Kuluttajia suuresti kiinnostavia asioita on myös eläinten hyvinvointi. Sen tiimoilta on käynnissä lukuisia projekteja, yhtenä esimerkkinä uusi avaus, porsaiden kivuton kastraatio. Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä FarMeri-risteilyn ohjelma alkoi torstai-iltana presidenttiehdokas Sauli Niinistön avauksella. Hänen vierailunsa tapahtui jo ennen laivan lähtöä satamasta. Presidenttiehdokkailla pitää nyt kiirettä. Esityksensä aluksi Sauli Niinistö tunnusti oman suhteensa maatalouteen lähinnä tunneperäiseksi virkamiehenä ja virkamiesperheestä lähtöisin olevana. Tosin hänen isänsä oli nähnyt velvollisuudekseen hankkia pienen maatilan, jota Sauli Niinistö jatkaa vuokraajana ja hän kertoi: Se on ollut kallein harrastus, mitä perheessämme on koskaan ollut. Niinistö totesi monelta unohtuneen, että ilman tietokonetta ihminen voi elää 100-vuotiaaksi, mutta ilman ruokaa ei muutamaa viikkoa kauempaa: On alettu kuvitella ravinnon ja veden olevan itsestäänselvyyksiä. Niinistön tästä kuvitelmasta havahdutti muutama vuosi sitten New Orleansin ja USA:n eteläisten osavaltioiden yli kulkeneen hurrikaanin jälkeinen uutisointi, jossa mm. todettiin appelsiinimehutiivisteen maailmanmarkkinahinnan kolminkertaistuneen. Se herätti pohtimaan, mitä jos vastaavanlainen hurrikaani pyyhkäisisi Keski-Lännen maissiviljelmien yli: Se tarkoittaisi välitöntä ruuan hinnan armotonta nousua maailmanlaajuisesti. Niinistön mukaan urbanisoituneet ihmiset ovat viimeaikoina joutuneet myöntämään, että ruuasta voi tulla myös pulaa; syinä ilmaston muutos, säiden ääri-ilmiöt ja sekin, että maailmassa on nyt yli 7 mrd asukasta. Kiinalaiset ovatkin kauaskantoisesti alkaneet varautua elintarvikkeiden tuottamiseen hankkimalla viljelymaata Afrikasta. Näistä tosiasioista ja epävarmuuksista johtuen Niinistö kannusti tuottajia pitämään perusinfran (pellot, osaavat ihmiset, kalusto) kunnossa, jotta ylituotannon kääntyessä niukkuudeksi tuotantoa voisi elvyttää nopeasti, kun se tilanne tulee eteen. Niinistö myös uskoi, että EU-poliitikkojenkin keskuudessa ehkä jopa enemmän kuin aiemmin saa nyt ymmärtämystä meille keskeinen periaate, että maataloutta pitää voida harjoittaa ilmastollisesti vaikeissakin olosuhteissa. Euroopan yleisestä tilanteesta ja eurostakin Niinistö totesi mm., että parempi heikkona yhdessä kuin sirpaleina erikseen. Ylivelkaantuminen on koko läntisen maailman ongelma. Niinistö sanoi olevansa täysin vakuuttunut, että akuutit kriisit selvitetään; toipuminen ei kuitenkaan tule käymään käden käänteessä. Esityksen lopuksi aikaa jäi parille kysymykselle. Juho Tervonen (Paltamo) tivasi Niinistön kantaa ja mahdollisuuksia presidenttinä vaikuttaa liiaksi keskittyneen kaupan kielteisiin vaikutuksiin. Niinistö totesi, että suora vaikuttaminen on vaikeaa, mutta arveli markkinavoimien hoitavan asiaa. Ahti-Pekka Vornanen (Vieremä) jatkoi kysyen, että voisiko tähän yhdistää huoltovarmuus- ja turvallisuuspoliittisen näkökannan. Niinistön mukaan se tarjoaa jo toisenlaisia mahdollisuuksia. AtriaTuottaja 11

12 FarMeri-risteilyn antia Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista Kuvassa vasemmalta alkaen Teijo ja Merja Ruuttula, Marko Timonen, Ahti-Pekka Vornanen, Jukka Kaikkonen, Piia ja Janne Bergman,Tuula Herranen, Marjo Huttunen, Arvo Nevalainen ja Sirkka Kauppinen-Nevalainen ja Jaana Rättyä. Kuvassa vasemmalta alkaen Sari ja Mika Tuominiemi, Martin Ylikännö, Heli ja Mikko Kytöharju, Jarkko Tuuri, Jari Marttila, Petri Penttilä ja Lauri Juola. FarMeri-risteilyn yhteydessä palkittiin jälleen joukko AtriaNautaja AtriaSika -ketjun tuottajia hyvistä tuloksista. Palkinnot ja kunniakirjat jakoi Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi. Palkintojen myöntämisperusteina olivat jokaisessa sarjassa hyvät tuotantotulokset vuonna 2010, tuotannon määrätietoinen ja laadukas kehittäminen, eläinten hyvinvointiin panostaminen ja lisäksi tuotantosuuntakohtaiset kriteerit. 12 AtriaTuottaja Parhaat porsaantuottajat Sari ja Mika Tuominiemi, Halsua Koskinasula Oy, Huittinen Mikko ja Heli Kytöharju, Kurikka Paras tuotostason parantaja Jarkko Tuuri ja Jenni Nummiola, Ylistaro Palkittavat lihasikalat Jari ja Jaana Marttila, Ylistaro Petri Penttilä, Nurmo Lauri Juola, Kalajoki Paras ternivasikan tuottaja Pussinen Ahti, Kajaani Saranki Jari ja Anu, Muhos Lotvonen Marja ja Jukka, Utajärvi Paras vk-vasikan tuottaja yli 1000 kpl: Elovasikka, Lapinlahti alle 1000 kpl: Bergman Janne, Tohmajärvi Paras pihvivasikan kasvattaja Nevalainen Antti, Lapinlahti Parhaat maitosonnin kasvattajat Vornanen Lea ja Ahti-Pekka, Vieremä Timonen Markus ja Marko, Tornio Ruuttula Teijo, Sievi Paras pihvisonnin kasvattaja Rättyä Jaana, Nivala Paras maitohiehon kasvattaja Lukkari Eero, Sotkamo Paras pihvihiehon kasvattaja Kaikkonen Jukka ja Hanna, Nilsiä Kuvat: Christer Rönnqvist, AtriaSika.

13 Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella Jukka ja Hanna Kaikkonen vaihtoivat sonnien kasvatuksen pihvihiehojen kasvatukseen muu- Jukka ja Hanna Kaikkosen tila n. 400 eläinpaikkaa, tama lämmin vuosi loppukasvattamo sitten. Tilalla oli aikaisemmin hyvät satotasot, ternistä laadukas säilörehu teuraaksi eläimet kasvavat hyvin -kasvattamo, joka peruskorjattiin hiehoja varten. Tällä hetkel- ammattitaitoinen eläinten hoito siisti pihapiiri, paikat hyvässä kunnossa lä tilalla on noin 400 kasvatuspaikkaa. Kasvattamo on kertatäyttöinen eli kaikki vasikat tulevat samaan lihaa Kaikkosen aikaan tilalta! ja lähtevät Tänään illallisella tarjolla kerralla pois. Kasvattamo pestään ja puhdistetaan kunnolla aina uutta vasikkaerää varten. Jukka ja Hanna Kaikkonen tuksessa parempi. Jukan mielestä hienointa tässä toimintamallissa on se, kun saa tuottaa kaikkein Kotimaista parasta sen olla ja pitää! maukkainta pihvilihaa! Kaikkosen tila palkittiin FarMeri-risteilyllä hyvien kasvutulosten perusteella. Mukavaltahan se tuntuu, kun pitkäaikainen työ huomioidaan. Siinä saa omalle työlleen arvostusta, mutta kuitenkin pidetään jalat maankamaralla, Jukka-isäntä kuvailee risteilyn tunnelmia. Risteilyvierailla oli kunnia saada illalliseksi tuota hienoa ja maukasta lihaa. Tilan jatkosuunnitelmissa on kehittää edelleen tilan nykyistä toimintamallia. Pihvihiehon liha on tavalliselle kuluttajalle vielä outoa ja sen tunnetuksi tekeminen on Jukalle tärkeä asia. Liimapinta Sonnien ja hiehojen kasvatuksen tärkeimpänä erona Jukka pitää sitä, että hiehot ovat mukavampia kasvatettavia, ne ovat rauhallisia. Tosin kate olisi sonnien kasva- Onneksi olkoon Hanna ja Jukka! Mari Korkiakangas myyntineuvottelija, AtriaNauta Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja Perjantain seminaariohjelmien päätyttyä FarMeri-risteily-yleisö kokoontui vielä yhteiseen päätökseen. A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toimitusjohtaja Jouko Lahtinen kiitti yleisöä aktiivisesta osallistumisesta. Osanottajille on netissä kysely, jossa voi kertoa mielipiteitä järjestetystä tapahtumasta ja toiveita tulevasta. Jouko Lahtinen Jarkko Tammisen tiukassa syleilyssä. Kuva: Raimo Murtoniemi. Risteilyn päättäjäisiin kuului myös imitaattori Jarkko Tammisen hulvaton esitys. Tuskin tiukkapipoisinkaan pystyi nauramatta sitä kuuntelemaan ja katsomaan. Hän toi lavalle koko joukon tunnettuja suomalaisia poliitikkoja, urheilijoita ja muita julkkiksia. Kun varsinaiseen risteilyohjelmaan mahtui vain yhden presidenttiehdokkaan esitys, Jarkko Tamminen paikkasi tilanteen tuomalla myös Väyrysen paikalle. Lisäksi nykyinen presidentti, Tarja Halonen sekä Martti Ahtisaari kuuluivat imitoitaviin. Tamminen oli ollut varsin tarkkakorvaisena seminaarialustusten tarkkailijana. Monet sutkaukset liittyivät läheisesti Atriaan ja liha-alaan. Mm. formulakuski Kimi Räikkönen mietti tulevia talliratkaisujaan; jos ei Ferrarille niin voisihan sitä ajatella Limousin- tai Hereford-tallejakin. Tammisen suulla Ilkka Kanerva pohti vielä synttäreitään; eihän sellaisesta showsta ilman rahoitusta ja... tukiaisia selviä. Sirpa Perkkiö AtriaTuottaja 13

14 FarMeri-risteilyn antia Kuhinaa kahdennellatoista kannella FarMeri-risteilyllä oli yhteisen ja yleisen ohjelman lisäksi seitsemän alaseminaaria ja sen lisäksi vielä laivan 12. kannella pienimuotoinen näyttely. Siellä pääsi tapamaan atrialaisia risteilyisäntiä, mutta myös monia yhteistyökumppaneita. Kävijöitä riitti välillä tungokseen asti etenkin seminaariohjelmien taukojen aikana. Varsinkin A-Kaupan ovella kävi kova kuhina. Siellä oli mahdollista tutustua konkreettisesti mm. uusiin nautojen elektronisiin korvamerkkeihin eli emerkkeihin. Osastolla esiteltiin emerkistä saatavia hyötyjä: kuinka esimerkiksi vaakaan yhdistetty lukulaite kerää nautojen punnitustiedot ja yhdistää ne yksilöihin. Tämä helpottaa merkittävästi tuottajan työtä. emerkkien toimivuutta sai kokeilla myös leikkimielisessä kilpailussa; nostettiin merkki ämpäristä ja heilautettiin sitä lukulaitteen edessä. Lukulaite rekisteröi merkin ja kertoi, mitä valitulla merkillä sai palkinnoksi. Osallistujien iloksi jokainen merkki antoi palkinnon. A-Kaupan osastolla emerkkien lukemiseen kehitettyä käsikäyttöistä lukulaitetta sekä siihen sopivia vaakoja esittelivät tanskalaiset Tru-Test Scandinavian edustajat Ove Nørregaard-Pederseen ja Michael Sørensen. 14 AtriaTuottaja

15 FarMeri-risteilyn 12.-kannen näyttelyssä oli kaikkiaan 18 ulkopuolista näytteilleasettajaa. Mukana olivat Maatalouden Laskentakeskus, Valio, Faba, Pellon Group Oy, Mela, Ransuco Oy, Sikayrittäjät ry, Farmit Website Oy, SKT OY, Mavi, Nukamel ja Tru-Test (A-Rehun osastolla), Santor Oy (A-Rehun osastolla), Konefarmi, Nordkalk, Pellervo-Seura ry/pellervo-lehdet, Itikka ja Lihakunta, Innonauta, Finnpig, Sedu/ aikuiskoulutus sekä risteilyn järjestäjät AtriaNauta, AtriaSika ja OP-Pohjola. Tässä muutama kuvallinen otos näytteilleasettajista. Ylimmässä kuvassa etualalla esittäytyy Maatilan Pellervo ja Pellervo-lehti vieressään Farmit, tuottajien hyvin tuntema ja käyttämä nettiportaali. Myös Suomen Sikayrittäjät ry oli paikalla. Sikayrittäjät ovatkin olleet perinteisesti AtriaSika -palvelun yhteistyökumppani aiemmin järjestetyissä sikaseminaareissa. Keskellä olevassa kuvassa tutkaillaan Nordkalkin esitteitä. Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan yhteisellä osastolla mm. Sanna Hartikainen ja Teresa Lindsrtöm Lihakunnasta jututtivat ja palvelivat tuottajia (alin kuva). Teresa toimii Sari Heikkisen äitiysloman sijaisena. Osuuskuntien toimitusjohtaja Reijo Flink on kuvassa vasemmalla takana, juuri ja juuri silmät näkyvät. Osuuskunnilla oli osastollaan jaossa uunituoreita päivitettyjä osuuskuntien sääntöjä. Ne tulevat kaikille jäsenille myös postissa todennäköisesti samoihin aikoihin tämän lehden kanssa. Aukeaman kuvat: Marko Jokinen, AtriaNauta. Arvonnan tulokset Messuosastolla oli kysely kävijöille. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi TallinkSiljan risteilylahjakorttia. Voittajat olivat Tuula Rokkila Hämeenlinnasta ja Teijo Ruuttula Sievistä. Kiitos osanotosta ja onnittelut voittajille! AtriaTuottaja 15

16 FarMeri-risteilyn antia Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä FarMeri-ristelyn järjestelykumppanina AtriaNauta- ja AtriaSikapalvelun ohella oli OP-Pohjola. Perjantain seminaariavauksessa ensimmäisen OP-Pohjolan puheenvuoron käytti johtaja Panu Kallio. OP-Pohjola on Suomen ylivoimaisesti suurin finanssitalo. Kilpailijoistaan poiketen se on palkannut koko ajan lisää väkeä toimipisteisiinsä. OP-Pohjola on myös Suomen suurin maa- ja metsätilojen rahoittaja tällä hetkellä yli 60 %:n markkinaosuudella. Laina-asiakkaana maataloussektori on hoitanut asiansa hyvin. Huolta maatalouden tulevaisuudesta aiheuttaa enemmänkin se, että maatalouden luottokannan vuotuinen kasvu on hidastumaan päin. Se on noin 3 %:n luokkaa oltuaan aiemmin 5 6 %. Tämä kertoo investointien hiipumisesta ja se on huono asia suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn säilymisen kannalta. Maatalouden vuotuinen bruttotulos on noin 6,5 mrd euroa. Karkeasti noin yksi kolmasosa tulee maatalouden myyntituottoina, toinen kolmasosa on erilaisia tukia ja noin 10 % sivuansioita. Johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi, että maatalouden velat eli luottokanta on ollut kasvussa ja on nyt noin 6,4 mrd euroa. Se siis lähentelee maatalouden vuotuista bruttotulosta. Panu Kalliota tämä ei huolettanut, maataloussektori on hoitanut lainansa kokonaisuutena hyvin. Ns. järjestelemättömiä luottoja luottoja, joista suoritukset ovat yli 90 päivää myöhässä on vähän. Pankkimiestä huolettaa enemmän investointien väheneminen. Investoinnit ovat olleet meillä Suomeessa koko EU-ajan 5 6 % maatalouden vuotuisesta bruttotuloksesta, mutta ovat nyt hiipuneet noin 3 %:iin. PTT:n ja MTT:n tutkimusten mukaan maatalouden vuotuisten investointien pitäisi olla noin miljardin luokkaa, jotta kehitys on terveellä pohjalla. Nyt vauhti on tätä hitaampaa, Panu Kallio totesi. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä suomalainen maataloustuotanto kääntyy laskuun. Kysymys kuuluu, Kallio korosti, onko meillä kansakuntana varaa tähän. Hän muistutti vielä, että elintarvikkeiden kulutus tulee kasvamaan lähi vuosikymmeninä kymmenillä prosenteilla maailmanlaajuisesti. Panu Kallio sivusi puheessaan myös MA- KERAa. Hän totesi, että vaikka MAKERAan liittyy myös arvostelua, ilman sen tarjoamia tukia moni investointi samoin kuin sukupolvenvaihdos olisi jäänyt toteutumatta. Kallio korosti, että OP-Pohjola on valmis rahoittamaan niin isoja kuin pieniäkin maatalouden investointeja, kunhan ne ovat taloudellisesti järkeviä ja kun valtio hoitaa tässä osansa. OP-Pohjolan toisen puheenvuoron avausseminaarissa käytti johtaja Olli Latola. Hän kertoi, että OP-Pohjola poikkeaa kilpailijoistaan mm. siinä, että sillä on ainoana finanssitalona bonusjärjestelmä. Aktiivi-asiakkaita OP-Pohjolalla on yli miljoona. OP-Pohjolan edustajia kuultiin päivän mittaan tuotantosuunnan mukaisissa seminaareissa ja lisäksi oli vielä erikseen sukupolvenvaihdosseminaari. Siellä rahoitusasioiden lisäksi tulivat esiin myös verotukselliset kysymykset. Perjantaiaamun yhteisessä seminaariavauksessa johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi edustamastaan finanssitalosta ja kävi läpi maatalouden suuria linjoja rahoittajan näkökulmasta. Investoimalla rakennetaan tulevaisuutta Oikein suunniteltu, mitoitettu, toteutettu ja ajoitettu investointi on kehittyvän maatilan tunnuspiirre. Tämä tuli selväksi FarMeri-ristelyn eri alaseminaareissa. Sikaseminaarissa näitä asioita kävi läpi Jaakko Kohtala (Etelä-Pohjanmaan OP). Suomalainen maatalous ei ole velkavetoista, jos tilannetta vertaa esimerkiksi tehokkaana tunnettuun Tanskaan. Jaakko Kohtalan esittämästä diasta kävi ilmi, että siellä maataloustuottajilla on velkaa keskimäärin miljoona euroa meidän alle euroa vastaan. Velkaa/peltohehtaari tanskalaisilla on noin euroa meidän vastaan. Ero on huikea. Jaakko Kohtala kävi myös läpi, miten onnistunut investointi etenee prosessina ja mitkä ovat pahimmat sudenkuopat. Olipa tuotantomuotosi mikä tahansa ja suunnittelet investointia, käy tutustumassa Jaakko Kohtalan esitykseen nauta. fi tai > Ajankohtaista > FarMeri-risteilyn esitykset > Sikaseminaari. Lopuksi Jaakko Kohtala tiivisti onnistuneen investoinnin tärkeät kohdat seuraavasti. 1. Rahoituksen suunnittelu todellisten tarjousten pohjalta. Yrittäjää velvoitetaan laskemaan 2 3 kertaa hankkeen aikana investointiin jo menneet eurot ja arvioimaan hankkeen jäljellä olevaa rahoitustarvetta. 2. Hankkeen ollessa noin 80 %:n valmiusasteella käydään läpi loppusuoran rahoitustarpeet, mm. mitä tarpeita tilan käyttöpääomaan kohdistuu, kuka sen rahoittaa ja miten investointiin otettuja lainoja aletaan maksaa takaisin. On otettava huomioon, että liian tiukka maksuohjelma ajaa hyvinkin onnistuneen investoinnin maksuvalmiuskriisiin ja onnistuneeseenkin investointiin lähes poikkeuksetta liittyy maksuvalmiusniukkuutta. Sirpa Perkkiö 16 AtriaTuottaja

17 Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville FarMeri-risteilyllä järjestettiin kaikille tuottajille yhteinen sukupolvenvaihdosseminaari. Auditorio oli väkeä täynnä, kun Esa Ala-Kantti OP-Pohjolasta aloitti päivän kertomalla sukupolvenvaihdoksen suunnittelusta ja tilakaupan rahoituksesta. Suunnittelu lähtee liikkeelle luovutusmuodosta päättämällä. Eri vaihtoehdoilla on erilaiset verotusvaikutukset, joita OP-Pohjolan Holger Falck kävi omassa esityksessään seminaarin loppupuolella laajasti läpi. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus on myös merkittävä osa kauppaa. Vaihtoehtoina ovat omarahoitus, nuoren viljelijän aloitustuki korkotukilainoineen ja avustuksineen sekä perinteinen pankkilaina. Nuoren viljelijän aloitustuen ehtoihin kuuluu, että tilalla harjoitetaan maataloutta, josta saatavan yrittäjätulon on muodostettava merkittävä osa jatkajan tuloista. Täyden tuen ehtona on, että maataloudesta saatava tulo on nettona vähintään euroa ja 25 % jatkajan kokonaistulosta. Alennettu aloitustuki edellyttää, että maataloudesta saadaan vähintään euroa yrittäjätuloa vuodessa ja koko tilan yrittäjätulo metsätalous ja muu yritystoiminta mukaan lukien on vähintään euroa. Kauppaan tulee yleensä sisältyä peltoa ja tuotantorakennuksia, mutta metsää ja asuntoa sen ei tarvitse koskea. Sukupolvenvaihdos on iso muutos myös luopujalle. Melan Eila Tamminen kävi laajasti läpi luopumistuen ehtoja. Sukupolvenvaihdoksen lisäksi maataloudesta voi luopua joko myymällä tai vuokraamalla pellot lisämaaksi jollekin toiselle viljelijälle (luopuminen vuokraamalla on mahdollista tämän vuoden loppuun saakka). Luopumistukea on haettava ennakkoon luonnosluovutuskirjan perusteella, aikaisintaan vuosi ennen luopumisiän saavuttamista. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä alustajille. Keskustelua ja kysymyksiä syntyi tukimääristä, rahoituksen ehdoista, ikärajoista, lahjaveron huojennuksista ja luovutusmuodoista. Erityisen paljon kiinnostusta herättivät vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen mahdollisuudet ja sisarusten asema sukupolvenvaihdoksissa. Voit tutustua tarkemmin OP-Pohjolan Esa Ala-Kantin ja Holger Falckin sekä Melan Eila Tammisen esityksiin alkutuotannon verkkosivuilla. Hanna Kasari Atria Trainee, A-Tuottajat Oy OP-Pohjolan edustajat selvensivät FarMeri-risteily-yleisölle monia rahoitukseen, vakuutuksiin ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tässä veroasioista ja verosuunnittelusta on puhumassa Holger Falck. AtriaTuottaja 17

18

19 FarMerin Sikaseminaarissa kuultua Vaikka Stefan Saariston (kuvassa yllä) aiheena seminaarissa oli AtriaSika tänään ja huomenna, hän luotasi myös maailman lihamarkkinoiden nykytilannetta ja tulevaisuutta. Maapallon väestö lisääntyy koko ajan, ja samalla myös lihantarve kasvaa, vaikka kulutus henkeä kohti hieman vähenisikin. Varsinkin sika- ja siipikarjanlihan kysyntä on kasvussa. A-Mix-ruokinnalla säästät selvää rahaa Kimmo Kytölä kertoi, että A-Mix-ruokinnalla rehutonnin hinta on jopa euroa alempi verrattuna täysrehuruokintaan. Ja mikä parasta, tuotostaso ei ainakaan heikkene yhtään päinvastoin. Rehun maittavuus on kokemusten mukaan ollut jopa hämmästyttävän hyvä. Omaa tai ostoviljaa täydennetään valkuaisella ja tuotantovaiheeseen sopivalla Mix-rehulla. Ruokinta voidaan toteuttaa joko kuivana tai liemenä. Sianlihan tuotanto tulee vähenemään ainakin tilapäisesti kahden seuraavan vuoden aikana niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Sen takia nyt olisi erittäin tärkeää, että saamme pidetyksi sianlihan hankintamäärät vähintään tämän päivän tasolla. Määrän lisäksi on huolehdittava myös tuotannon kehityksestä ja kilpailukyvystä. Porsastuotannon tehokkuus on kasvanut viime vuosina. Paras neljännes vieroittaa nyt 25 porsasta emakkoa kohti vuodessa ja parhaat tilat yltävät jo 29 porsaaseen. Samoin lihasikojen päiväkasvut ovat parantuneet keskiarvon ollessa nyt melkein 890 g/pv. Ammattitaito, genetiikka ja ruokinta ovat tärkeimmät syyt tuotostasojen kohoamiseen. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen valotti eläinaineksen vaikutusta sianlihantuotantokustannukseen. Kotieläintuottajalla on oltava käytössään paras mahdollinen eläinaines, mutta pienenä kotieläintuotantomaana Suomessa ei ole riittävästi resursseja omaan kotieläinjalostukseen. Lihanau- Heikki Hassinen tarotujen ja siipikarjan genetiikka on sataprosenttisesti tuontitavaraa, ja maitorotujenkin eläinaineksesta 85 % tuodaan ulkoa. Eläinaines tarjoaa potentiaalin tuottavuudelle, kuten porsastuotokselle, päiväkasvulle, rehuhyötysuhteelle ja lihakkuudelle. On ruokinnasta ja hoidosta kiinni, miten tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa. Jotta hyöty saadaan käytäntöön, on tuotannossa olevan eläinaineksen oltava mahdollisimman lähellä jalostuksen kärkeä. Martin Ylikännö, Koskinasula: Tuotanto on vakiintunut uudelle tasolle Koskinasula Oy, noin 1000 emakkoa, rakennettiin vuonna Tuotanto oli alusta asti sen aikaisella hyvällä tasolla, noin 23 porsaassa. Norjanmaatiaisen tulo markkinoille nosti tuotostasoa selvästi ylöspäin, ja nyt Koskinasulassa vieroitetaan yli 27 porsasta vuodessa. Parantuneen genetiikan lisäksi myös työtavat ovat kehittyneet. Ulkolainen konsultti sai muutamassa viikossa paljon hyvää aikaan varsinkin porsitusosastolla tulokset ovat kohonneet porsimisien valvonnan ansiosta. Koskinasulan tuottama liete menee Vambion biokaasulaitokseen, mikä tuottaa osan Koskinasulan tarvitsemasta lämmöstä ja sähköstä. Tällä hetkellä selvitellään mahdollisuuksia siirtyä täysrehuruokinnasta kotisekoitukseen rehukustannusten alentamiseksi. Anne Rauhala kehityspäällikkö, AtriaSika AtriaTuottaja 19

20 Tilakäynnillä Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ Tilan kolme sukupolvea Jarmo, Merja, Hilla, Jarkko, Jenni ja Noel mahtuvat hyvin samalle sohvalle tilan remontoidussa päärakennuksessa. (Jennin ja Jarkon vanhin tytär, Pinja, ei ollut kotona kuvaushetkellä.) Rehustuksessa on siirrytty rahtimyllärin käyttöön ja A-Rehun komponenttiruokintaan. Jarmo on nyt entistä tyytyväisempi käytetyn rehun laatuun ja maittavuuteen. FarMeri-risteilyllä palkittiin myös paras tuotostason parantaja. Palkinto meni tänä vuonna Ylistaroon Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan tilalle. 220 emakon tila on parantanut tuotostaan vuodessa huimasti: porsaiden määrä kasvoi 12 kuukaudessa kolmella 26 porsaaseen per vuosi. Hyvä kehitys jatkuu edelleen. Jarkko ja Jenni ovat ottaneet tilan haltuunsa viime kesänä. Jarkon vanhemmat Merja ja Jarmo Tuuri työskentelevät tilalla edelleen aktiivisesti, ja tuotostason nousun eteen tehty työ onkin pitkälti heidän ansiotaan. Uusi isäntäpari käy myös tilan ulkopuolella töissä. Tilan asiakkuuspäällikkö Marko Övermark AtriaSika -palvelusta kehuu tilan kehittymishalukkuutta: Toimintatapoja on muutettu aina asian ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Jokaisella tilakäynnillä on voitu keskittyä uusiin asioihin, kun edellisellä kerralla sovitut asiat on jo viety käytäntöön, eikä niitä ole tarvinnut kerrata. Pienryhmätoiminta hyvä tapa kehittää omaa tekemistä Merjan mukaan pienryhmätoiminta on ollut tärkein muutoksen mahdollistaja. Kahdeksan suunnilleen samankokoista porsastuotantotilaa kokoontuu säännöllisesti yhteen. Tilaisuuksien tärkein anti on Merjan ja Jarmon mukaan se, että tuotantotulokset käydään avoimesti läpi tila tilalta ja niistä keskustellaan yhdessä. Pienryhmän kautta Tuurit ovat panostaneet kovasti esimerkiksi porsimisten samanaikaisuuteen. Porsimispäivä vietetään sitten kokonaan sikalassa, yksi avustaa porsimisessa ja toinen tasaa pahnueita ja nostelee vastasyntyneitä porsaita imemään. Tuurin naiset toteavat molemmat, että naisilla riittää paremmin kärsivällisyyttä porsaiden siirtelyyn ja utareelle ohjaamiseen, niinpä työnjako porsituspäivänä on varsin selvä. Uusia toimintatapoja vanhojen rutiinien tilalle Tilan väki arvioi, että pienryhmätoiminnan lisäksi muutamat uudet toimintatavat ovat olleet merkityksellisimpiä muutoksen mahdollistajia. Marko Övermarkin ehdotuksesta tiineystutkauksia ryhdyttiin tekemään aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin tehottomuuspäiviä saatiin vähennettyä huomattavasti. Ensikot päästetään nykyään vähän vanhemmiksi ennen ensimmäistä siemennystä. Tällä on ollut pahnueiden laatua parantava vaikutus. Nyt jo 27 porsasta emakkoa kohti Tilalla ollaan tyytyväisiä AtriaSika -palvelun tarjoamiin neuvontapalveluihin. Tuurissa on aina haluttu kehittää tilaa ja mennä eteenpäin. Toisen teurastamon tuottajana vietettyä yhdeksää vuotta Merja kuvaakin kalliiksi harharetkeksi, sillä tuon ajan tila oli Atrian alkutuotannon kehittämispalveluiden ulkopuolella. Vuonna 2009 palattiin yhteistyöhön Atrian kanssa ja myönteinen kehitys jatkuu. Palkintojenjaon perusteena olleesta 26 porsaasta on päästy jo 27 porsaan vuosituotokseen. Marko Övermark korostaa tilan pyrkimystä yhä parempaan: Tuureilla ei tarvitse epäillä työn jälkeä, tarkkuutta tai osaamista. Neuvonnassa tarvitsee vain hieman näyttää tekemiselle oikeaa suuntaa, niin muutos tuli jo tehdyksi. Myös genetiikka vaikuttaa Vuonna 2009 käyttöönotettu Finnpigin genetiikka nähdään tilalla arvokkaana asiana. Tilalle hankittiin puhtaita norjanmaatiaisia, joiden avulla on tehty itseuudistusta. Norskeihin siirtyminen on tuonut muutoksia ruokintasuunnitelmiin, sillä isojen pahnueiden imetys vaatii enemmän rehua. Hyvällä ruokahalulla varustetut uudiseläimet ovat tuottaneet tilalle hyvälaatuisia porsaita tuottavia emakoita, mistä Tuurit iloitsevat. Sikatilan jatkaminen oli iso päätös Tilan jatkaminen oli peltotöistä kiinnostuneelle Jarkolle helppo valinta, eikä Jennille tuottanut vaikeuksia puolison kannustaminen. Kasvinviljely tilalla jatkuu varmasti tu- 20 AtriaTuottaja

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Kohti Tulevaa hanke Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

VYR-Seminaari

VYR-Seminaari VYR-Seminaari 30.1.2014 Rakenne: Viljelijän tärkein työ? Hintariskin hallinta, työkalut, tarpeellisuus Myyntistrategia Angry farm play.google.com Tilakoko kasvaa Työmäärä kasvaa Markkinoitavan sadon määrä

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI Maatilarahoitus Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen SUONENJOKI 2 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI Tukiehdot pähkinänkuoressa Maatila Maatila niin suuri, että pelkästään maataloudesta nettotulo 25 000 euroa, alennettu

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017, Lahti Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Kasvinviljelytilan investointien rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot