Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8"

Transkriptio

1 4/11 Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8 FarMeri-risteilyn antia s. 10 Mukana Atria-liite Luonnostaan vastuullinen

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen - Jouko Lahtinen... s. 4 Kiinan imussa - Matti Perälä... s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? - Kari Vartiainen... s. 8 FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa - Sirpa Perkkiö... s. 10 Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä - Sirpa Perkkiö...s. 11 Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista... s. 12 Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella - Mari Korkiakangas... s. 13 Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja - Sirpa Perkkiö... s. 13 Kuhinaa kahdennellatoista kannella - Sirpa Perkkiö... s. 14 Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä - Sirpa Perkkiö... s. 16 Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville - Hanna Kasari... s. 17 AtriaSika FarMerin Sikaseminaarissa kuultua - Anne Rauhala... s. 19 Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ - Hanna Kasari... s. 20 Sirkovirusrokotustutkimusten yhteenveto - Taneli Tirkkonen... s. 21 Tarkennuksia vuoden 2013 EU-direktiiviin - Anne Rauhala... s. 22 Lihasikojen päiväkasvu parantunut selvästi verrattuna viime vuoteen - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Tuloksia välikasvatusosaston päiväkasvuseurannasta - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Porsaantuottaja, varmista porsaiden määrä ja laatu - Anne Rauhala... s. 24 Tanskan sikakongressin teemana: Varmistetaan etumatka - Anne Rauhala... s. 26 Suomalainen sika voi hyvin Welfare Quality -hyvinvointi-indeksi Suomessa - Taneli Tirkkonen... s. 27 AtriaNauta Pärjätään pihvillä - Susanna Vehkaoja... s. 28 Lihanautaseminaarissa Ahti-Pekka Vornanen kertoi kasvatuksen hyvistä käytännöistä - Tomi Karsikas... s. 30 Menestymisen eväitä maidontuottajille - Maarit Ilola... s. 32 A-Nettilinkki helpottaa tuottajan arkea - Mika Kujala... s. 33 Tänä talvena tarvitaan energiapitoisia väkirehuja - Ilkka Ala-Fossi... s. 34 Tilojen oma tautisuojaus on tärkeää - Tuomas Herva...s. 35 AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen Pitkään jatkunut kurjuus kotieläintuotannon kannattavuudessa on meidän kaikkien tiedossa. Lihateollisuutemme ei ole kyennyt korjaamaan tilannetta, koska omakin kannattavuus on ollut samassa jamassa. Pörssikielellä viimeisin kvartaali eli kolmas jakso tästä vuodesta antoi toivoa paremmasta. Atria Suomen tulos oli selvästi paranemaan päin. Monet tehostamistoimet kulujen leikkauksineen sekä korkeammat myyntihinnat ovat kannattavuuden lisäyksen taustalla. Nämä toimet jatkuvat, koska emme vielä ole nousseet vasta kuin ensimmäiselle askelmalle ja seuraavaa hapuillaan. Suunta on kuitenkin selvä ylöspäin mennään. Ainoastaan lihateollisuuden kautta kuluttajilta saatu raha voi vahvistaa myös tuottajahintoja. Kuluttaja arvostaa yhä vankasti kotimaista tuotantoa. Me emme vain vieläkään ole osanneet viestiä sitä kaikkea positiivista, joka kotimaiseen tuotantoon liittyy. Se on koko Atria-ketjun tehtävä, koska olemme edelleen ainoana jalostajana sitoutuneet oman tuotemerkin osalta suomalaisen liharaaka-aineen käyttäjäksi. Siihen luotamme myös tulevaisuudessa. Rahavirran lisääminen kuluttajalta tuottajalle ei ole itsestäänselvyys. Pelkästään kotimaisuus ei ole riittävä argumentti, vaan luottamus pitää ansaita myös tuotteiden ja kestävien tuotantotapojen avulla. Vahvistaaksemme edelleen asemaamme kotimaisuuden puolestapuhujana ja lihan jalostajana sekä markkinoijana tarvitsemme ketjuumme lisää kotimaista tuotantoa. Sehän tapahtuu kahta kautta; nykyiset tuottajat laajentavat tuotantoaan ja/tai ketjuumme tulee uusia tuottajia. Naudanlihatuotanto perustuu valtaosaltaan maitotiloilta saataviin vasikoihin. Niiden alkukasvatukseen odotamme lisää ternikasvattamoja. Myös itseuudistuvien pihvikarjojen lisäämismahdollisuudet ovat hyvät. Molemmissa tuotantomuodoissa luomulihan tuottamiselle on lisäämistarvetta. Kestävyyttä kannattavalle naudanlihantuotannolle tulevaisuudessa antaa niin Suomen kuin EU:n tuotannon vähäisyys kulutukseen verrattuna. Ainakin seuraavat kymmenen vuotta ennustetaan kulutuksen ylittävän tuotannon. Sikatalous on viimeiset vuodet elänyt voimakkaassa turbulenssissa. Voimakkaat kustannusnousut ovat syöneet kannattavuuden. Se on johtanut kautta Euroopan tuotannon osittaiseen alasajoon. Meidän suhteellisen pienet tuotantomäärämme muuhun Eurooppaan verrattuna eivät salli suuria muutoksia varmistaaksemme suomalaisen tuotannon. Luonnollisen poistuman korvaamiseksi ja porsastuotannon/lihantuotannon tasapainottamiseksi tehtävät toimenpiteet odottavat ketjussamme uusia tuottajia sekä vanhassa tuotannossa lisäinvestointeja myös sikataloudessa. Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan, joten olemme valinneet strategiamme lihantuotannossa voimakkaan kotimaisen tuotannon rakentajana. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet muun muassa jo käytössä olevan sikateurastamon ja rakenteilla olevan nautateurastamon avulla. Ne kasvattavat tehokkuuttamme ja tuovat kilpailukykyä. Pystymme jalostamaan tehokkaasti ja markkinoimaan molemmista lihalajeista yli puolet koko Suomen tuotannosta. Kiitän kaikkia tuottajia jaksamisesta päättymässä olevan vuoden aikana. Nyt katsomme Atria-ketjussa luottavaisena tulevaisuuteen. Rauhallista joulunaikaa ja onnistumisia vuodelle 2012! Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) AtriaTuottaja

5 Rehureittipäivät tuovat rytmiä rehutoimituksiin A-Rehu otti käyttöön suunnitellut rehujen toimituspäivät, eli rehureittipäivät vajaat kaksi vuotta sitten. Tavoitteena oli, että asiakas tietää jo etukäteen minä päivänä omalle alueelle rehuja jaetaan. Reittipäivät on suunniteltu kunkin alueen rehutarpeen mukaan. Niistä on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Koillis-Vasikan vetäjä Marjo Posio on kokenut säännölliset toimituspäivät positiivisena. Rehutilaukset on helppo hoitaa, kun tietää etukäteen, minä päivänä rehua ajetaan, Marjo miettii. Myös pyhäpäiviin voi varautua jo ennakolta. A-Rehun rehuvolyymit ovat kasvaneet tasaisesti parin vuoden aikana. Tulemme tekemään pieniä tarkennuksia rehureittipäiviin syksyn aikana. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kirjeellä ja nettisivuilla loppusyksyn aikana. Rehut kannattaa aina tilata hyvissä ajoin, viimeistään kolme arkipäivää ennen alueen reittipäivää. Tällöin saat rehut varmuudella ajoissa perille. Ajoissa suunnitellut rehukuormat pitävät kuljetuskustannukset kurissa ja pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös ruokintakustannuksiin. Tavoitteemmehan on tyytyväinen asiakas. Niina Immonen palvelupäällikkö, AtriaNauta, AtriaSika A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Varila, puh , Ota yhteyttä! Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2012! AtriaTuottaja-lehden tekijät AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Kiinan imussa Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Lihamarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa, niin kuin aina. Markkinatilanne tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessa tai sitten jämähtävän paikoilleen poikkeuksellisen pitkäksi aikaa. Sianlihan markkinoilla ei tapahtunut pariin vuoteen yhtään mitään. Myyntihinnoissa jatkuva laskeva trendi oli enemmän kuin tavallista, eikä oikeanlaista pohjaa kysynnälle tuntunut löytyvän mistään. Yht äkkiä elokuussa kaikki tuntui muuttuvan. Kansainvälisillä sikamarkkinoilla ei ollutkaan enää jatkuvasti halpoja eriä sianlihaa, mistä lihanjalostajat ja maahantuojat saivat nauttia vuosikausia. Pakkasvarastot Euroopassa tuntuvat huvenneen jonnekin, eikä uutta varastoa kesän jälkeen lähtenytkään kertymään entisten aikojen malliin. Kiina-ilmiökö? Kiinalaisten asiakkaiden ja Kiinan toiminta markkinoilla selittävät muutoksesta paljon. Kiinalaisten aktiivisuus näkyy kaikkialla. Asiakasyhteyksissä, vientimiesten ja -naisten päivittäisissä sähköposti- ja puhelinkontakteissa, ruokamessuilla eri puolilla maailmaa jne. Kiinan kasvava ja elintasoaan parantava väestö tarvitsee enemmän ruokaa ja samaan aikaan heidän ravintoja ruokailutottumuksensa ovat länsimaistumassa. Eläinproteiinin ja lihan merkitys ruokavaliossa kasvaa ja korostuu perinteisen riisin ja kalan rinnalla. Kiinalaisten imu näkyy perinteisten aasialaistuotteiden kovassa kysynnässä ja hinnan nousuna. Sian sorkat, saparot, korvat, päät ja sisäelimet viedään Euroopasta Kiinaan ja nousevalla hintatasolla. Tämä on osaltaan vaikuttanut lihavalmisteteollisuuden raaka-ainelajitelmien kysyntään Euroopassa ja nostanut myös niiden hintaa. Makkaratehtaiden raaka-aineet maksavat reilusti enemmän nyt ja tulevana talvena kuin aikaisemmin. Osaltaan tähän vaikuttaa myös hyvä kehitys Koreassa. Nimenomaan eteläisessä Koreassa. Vienti Koreaan on kehittynyt niin meillä kuin koko Euroopassa hyvin. Koreaan viedään paljon sian kylkeä, potkaa ja niskaa. Näiden tuotteiden hyvä menekki nostaa makkaralajitelmienkin hintaa markkinoilla. Samaan aikaan sianlihan tuotanto niin meillä Suomessa kuin Euroopassakin on kääntymässä laskuun. Meillä tuotannon lasku on ollut totta jo nyt syksyllä, mutta Euroopassa tuotanto kääntyy laskuun vasta ensi vuoden toisella neljänneksellä. Tuotanto ei enää merkittävästi nytkään kasva, joten jo nyt kasvava kysyntä on tasapainottanut markkinat. Tämä hyvä kansainvälinen markkinatilanne näkyy hitaasti mutta varmasti myös meillä. Meillä on nyt mahdollisuuksia saada sianlihasta sellaista hintaa kuin kuuluukin, kunhan osaamme tämän tilanteen hyödyntää oikein ja saamme kotimaisen kaupan ja kuluttajat talkoisiin mukaan. Joka tapauksessa muutos sikamarkkinoilla on tapahtunut ja parempaan suuntaan! Kiinan vienti avautumassa Maa- ja metsätalousministeri Koskinen vieraili Koreassa ja Kiinassa lokakuussa. Ministeri oli oikealla asialla. Tekemässä työtä suomalaisten elintarvikkeiden viennin markkinoinnin eteen. Ministeriö ja Evira ovat vuosikausia valmistelleet ja tehneet töitä Kiinan ns. maahyväksynnän eteen. Ministerin vierailun aikana sopimus allekirjoitettiin, ja ainakaan meidän mielestämme 6 AtriaTuottaja

7 isoja esteitä Kiinan viennin käynnistymiselle ei enää ole. Toki tarvitaan vielä paljoin työtä. Asiakaskontakteja ja varsinaiset laitoshyväksynnätkin tarkastuksineen. Tämä prosessi on nyt käynnistymässä ja uskomme varsinaisen viennin Kiinaan avautuvan ensi vuoden aikana. Toisaalta vienti Kiinaan ei ole Atriallekaan uutta. Olemme vieneet sianlihaa ja sivutuotteita Kiinaan vuosikymmeniä Hong Kongin kautta. Hong Kong nauttii vielä siirtymäkauden ajan erityisasemaa Kiinan tuontisatamana, mutta jossain vaiheessa tämä erityisasema poistuu. Silloin pitää luvat ja asiakasyhteydet manner-kiinaan olla kunnossa. Nautamarkkinoilla hyvä tilanne jatkuu Naudanlihan kohdalla tilanne kotimarkkinoilla ja koko Euroopassa jatkuu hyvänä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna naudanlihan tuotanto on hienoisessa kasvussa, mutta Euroopassa tuotanto laskee. Euroopasta viedään nautaa suuria määriä Turkkiin. Ainakin Puolasta ja Saksasta; elävinä eläiminä ja ruhoina tai leikattuna lihana. Tämä antaa tilaa markkinoilla, ja kun samaan aikaan kulutuskin on kasvussa ainakin meillä, niin tilanne on hyvin tasapainoinen. Pakkasvarastoja ei ole käytännössä ollenkaan. Kaikki naudanliha liikkuu hyvin, minkä pystymme teurastamaan ja leikkaamaan. Hintasokin on ollut vahvistumassa pitkin syksyä ja uskomme kehityksen jatkuvan samansuuntaisena edelleen. Sen eteen teemme töitä. Pihvilihakonseptimme starttaa uudistettuna ensi vuoden aikana ja Luomummekin vahvistuu uusien tuotteiden myötä. Laajasti kaikissa asiakkuuksissa niin ravintolamaailmassa kuin vähittäiskaupassakin. Atrialainen vahvuus näkyy siinä. Me pystymme suurimpana nautatalona tarjoamaan valtakunnallisia ketjuratkaisuja niin ravintolaketjuille kuin vähittäiskauppaankin. Ainoana lihatalona monta kertaa ja aika usein! LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna arvio milj. kg (suluissa I-X / 2010) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 319,7 KULUTUS 326,7 *) VIENTI (44,1) 51,2 *) TUONTI (54,4) 53,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,8 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 167,5 KULUTUS 156,7 *) VIENTI (30,3) 35,5 *) TUONTI (23,9) 22,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 86,0 % NAUDANLIHA TUOTANTO 67,8 KULUTUS 81,8 *) VIENTI (1,2) 1,4 *) TUONTI (14,8) 14,2 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,6 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 83,3 KULUTUS 82,4 *) VIENTI (12,2) 14,3 *) TUONTI (11,3) 11,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,6 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,7 KULUTUS 3,5 *) VIENTI (0,45) 0,0 *) TUONTI (2,36) 2,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 19,1 % AgriInfo TAMMI-LOKAKUU *) syys-lokakuun vienti ja tuonti arvioitu => 42 => muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Matti Perälä johtaja, liha- ja alkutuotantoliiketoiminta Atria Suomi Oy AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? Kotieläintila voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta viljafutuureilla yli vuodeksi eteenpäin silloin, kun vilja on edullista ostajalle. Toisaalta viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun hinta on viljelijän oman arvion mukaan houkutteleva ja riittävän hyvä. Viljan hinta on heilahdellut rajusti sekä maailmanmarkkinoilla että Suomessa. Viljan hinta pomppii pallon lailla ylös ja alas. Tämän vuoden alussa leipävehnän hinta oli Suomessa yli 220 euroa tonnilta. Vuotta aikaisemmin 2010 alussa oltiin vähän yli 100 euron hinnoissa. Yleisesti uskotaan, että hintaheilahtelut ovat tulleet jäädäkseen. Voimakkaat hintavaihtelut ovat suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen liiketoiminnan kannalta huono asia sekä vilja- että karjatiloilla. Valtaosa maamme maatiloista on hintojen muutosten koko voiman heiteltävänä. Näistä äkillisistä heilahteluista on tullut jopa kymmenien tuhansien eurojen yllättävä muutos rahavirtoihin tiloilla. Yhdelle tilalle viljan hinnan muutos on tuonut kustannuksia tai tulon menetyksiä. Toinen tila on saanut yllättävän tulonlisän tai säästöä kustannuksissa. Kehittyneillä viljamarkkinoilla Yhdysvalloissa joka toinen farmari kiinnittää viljan hinnan ennakkoon. Meillä viljan hinnan suojausta vasta aloitellaan. Viljelijä voi suojata talouttaan hintojen vuoristoradalta Viljan hinnan suojaus on mahdollista futuureilla. Viljafutuurit ovat sopimuksia, joita myydään ja ostetaan pörssissä osakkeiden tapaan, mutta aina määrätyksi ajanjaksoksi. Futuureja voi ostaa ja myydä eripituisille ajanjaksoille aina 18 kuukauteen asti. Pörssissä noteerataan viljafutuureille jatkuvasti markkinahinta. Euroopan tärkein viljajohdannaisten pörssi on Pariisissa Euronextin Matif, jonka futuureilla suojaus tehdään myös Suomessa. Viljafutuurin ostamisessa kotieläintilallinen sitoutuu ostamaan futuurissa sovittua viljaa, tulevaisuuteen sovittuna aikana sovittuun hintaan. Futuurin myyminen tarkoittaa vastaavasti sitovaa sopimusta myydä viljaa sovitulla hinnalla tulevaisuudessa. Viljafutuurin kauppaerä on 50 tonnia vakioitua tavaraa. Yhden myllyvehnäfutuurin hinta liikkuu tällä hetkellä euron tietämissä, kun tonnin hinta on nyt noin 180 euroa. Futuurin hinta vaihtelee pörssissä seuraten viljan kysyntää ja tarjontaa. Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus, noin 10 % futuurin arvosta ja maksettava futuurikaupan kulut. Vaadittavan vakuuden määrä voi muuttua futuurin markkinahinnan muuttuessa. Futuurikauppa ei sido varoja tämän enempää. Vilja ei koskaan liiku futuurisopimuksen perusteella. Aina ennen futuurin erääntymistä tehdään pörssissä vastakauppa, joka sulkee alkuperäisen kaupan. Vastakaupan jälkeen nähdään futuurikaupasta syntynyt voitto tai tappio. Varsinaisen viljakaupan viljelijä tekee viljaliikkeen tai teollisuuden kanssa ja se on täysin erillään futuurikaupasta. Futuurimarkkinoiden informaatio on avointa ja läpinäkyvää. Futuurien reaaliai- Kuva: Mika Leppiniemi, Atria Suomi 8 AtriaTuottaja

9 kaisia hintoja ja kaupankäynnin määriä voi seurata internetissä. Linkit Matif-noteerauksiin löytyvät esimerkiksi Osuuspankin, Farmitin ja Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilta. Maatilan rahavirtoihin ennakoitavuutta Suojauksella viljanviljelijä pystyy ennakoimaan tilansa rahavirtaa silloin, kun hinta on riittävällä tasolla. Viljelijä voi jo ennen kylvöjä lyödä lukkoon syksyn satonsa hintatason myymällä futuureita. Kun hän ostaa futuurit takaisin, hän maksaa niistä myyntihintaansa vähemmän, jos hintataso on ennakoidusti laskenut. Tästä syntynyt voitto korvaa viljan hinnan laskun. Jos viljan hinta on kuitenkin ennakoidusta poiketen noussut, futuurin takaisin ostaessaan viljelijä joutuu maksamaan enemmän kuin myydessä hinta oli, eli futuurikaupasta tulee tällöin hänelle tappiota. Noussut viljan hinta kompensoi kuitenkin futuurista tulleen tappion niin, että kokonaishinta on alun perin suunnitellulla tasolla. Kysymys ei ole aina mahdollisimman korkean hinnan saamisesta markkinoilta, vaan siitä, että hinta on ennakoidusti sopivalla tasolla. Viljaa ostava voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta silloin, kun viljafutuurin hinta on edullinen ostajalle. Alkuvuonna 2010 viljan hinnan ollessa alhaalla ostaja pystyi suojaamaan etukäteen ostohintansa huomattavasti syksyllä 2010 toteutuneen hintatason alapuolelle. Vastaavasti viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun viljan hinta on viljelijän oman arvion mukaan riittävän hyvä. Tämän vuoden alussa viljan myyjän oli mahdollista kiinnittää syksyn 2011 vehnäsadon hinta futuurilla parhaimmillaan 270 euron tasolle tonnilta. Ennen viljafutuureihin sijoittamista viljelijän tulee tutustua huolella viljafutuureihin, joihin hän on sijoittamassa, perehtyä ehtoihin, ominaisuuksiin, velvollisuuksiin sekä ymmärrettävä johdannaisiin kuuluva riski. Kannattaa seurata markkinoita. Asiakkaan on harkittava futuurikauppaa tehdessään, pystyykö hän kantamaan siihen liittyvän tappionmahdollisuuden. OP-Pohjola-ryhmässä Pohjola Pankki välittää viljafutuureita. Osuuspankista saa tiedot viljafutuurin käytännön toteutusta varten. /tn Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa ja Matif pörssissä Lähde: Tiken hintaseuranta Leipävehnä FI - Naan Leipävehnä FR - Matif Futuurisuojauksessa on riskinsä Futuurin hinnanmuutos kompensoi periaatteessa viljan hinnan muutoksen vastaavalla ajanjaksolla. Kolmenlaisiin riskeihin on kuitenkin varauduttava. Ensimmäinen riski koskee viljasadon määrää. Yleinen ohje on, että arvioidusta viljasadosta vain osan hinta kannattaa kiinnittää etukäteen. Huonon kasvukauden sattuessa viljelijä voi syksyllä huomata kiinnittäneensä puolen sadon sijaan koko viljasatonsa hinnan. Toinen riski koskee sadon laatua. Vehnäsadon on etukäteen kaavailtu kelpaavan leipävehnäksi ja hinta on suojattu myllyvehnäfutuurilla, mutta sato päätyykin rehukäyttöön. Laadun vaihtuminen ei ole hintasuojauksen onnistumisen kannalta ongelma muutoin kuin siinä tapauksessa, että rehuvehnän hinta olisi liikkunut Suomessa eri tavalla kuin myllyvehnän hinta. Kolmas haaste on maantieteellisiin eroihin liittyvä riski. Matifin myllyvehnäfutuuri kuvaa myllyvehnän hintaa Ranskassa. Riskinä on, että sen hinta ei välttämättä vaihtele samalla tavalla tai euromääräisesti samansuuruisesti kuin suomalaisen vehnän hinta. Usein viljan hintamuutokset ovat meillä samansuuntaisia, mutta euromääräiset vaihtelut pienempiä kuin futuurien hintojen vaihtelut Viljan osto- tai myyntihintaa on mahdollista ennakkoon suojata viljafutuureilla z Pörssissä noteerataan viljalle markkinahintaa eri jaksoille noin 18 kuukauteen asti. z Viljafutuurilla viljelijä ostaa tai myy pörssihintaan sitovasti vakioidun viljaerän tulevaisuudessa. z Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus. z Viljelijä sulkee vastakaupalla fu tuu - rikaupan markkinahintaan haluamanaan aikana, kuitenkin aina ennen futuurin erääntymistä. z Vastakaupan jälkeen viljelijä näkee futuurikaupasta syntyneen voiton tai tappion. z Futuurikaupan tulos vähennettynä fu tuurikaupan kuluilla ja lisättynä vilja kaupan tilityksellä kertoo koko järjestelyn tuloksen. z Viljelijälle jää suojauksesta huolimatta riskejä. Kari Vartiainen markkinointipäällikkö OP-Pohjola Kari Vartiainen esiintyi myös Atrian Far- Meri-risteilyllä, josta jutut alkavat seuraavalla sivulla. AtriaTuottaja 9

10 FarMeri-risteilyn antia FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa AtriaSika ja AtriaNauta ovat tahoillaan järjestäneet perinteisesti joka syksy seminaarin tuottajilleen. Nyt tehtiin uutta historiaa: koottiin kaikki atrialaiset lihantuottajat yhteen FarMeri-risteilyn merkeissä Turusta Tukholmaan ja takaisin. Mukana oli lähes 1000 henkilöä: tuottajia perheenjäsenineen, atrialaisia ja muita yhteistyökumppaneita. Osallistujat näyttivät olevan silminnähden tyytyväisiä niin monipuoliseen asiaohjelmaan kuin sen lomassa vapaaseen seurusteluun ja viihteeseen: akut latautuivat! Atrian kumppanina järjestelyissä oli OP-Pohjola. FarMeri-risteilyllä ohjelmaa riitti joka tuotantosuunnalle. Jo ennen laivan lähtöä torstai-iltana kokoonnuttiin kuulemaan presidenttiehdokas Sauli Niinistön mietteitä. Atrian johtajat ja OP-Pohjolan edustajat aloittivat perjantaiaamun kaikille yhteisen ohjelman. Aukeaman kuvat: Christer Rönnqvist Teksti: Sirpa Perkkiö Atrian tilanne kääntynyt parempaan suuntaan Perjantain ohjelman käynnisti Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossin tilannekatsaus. Atria on kulkenut viimeisen vuoden vaikeaa taivalta. Tulosta ei ole tullut entiseen totuttuun malliin eikä kauppa ole käynyt tavoitteiden mukaisesti. Ala-Fossi ruoti puheessaan syitä ja seurauksia todeten yhteenvetona, että liiketoiminnassa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Menestyvän yrityksen pitää pystyä tekemään bisnestä haastavissakin olosuhteissa. Vaikeista ajoista huolimatta markkinoille on tuotu menestyviä uusia tuotteita, esimerkkeinä Atria Kulinaari, Atria Bravuuri ja Atria Fresh. Olemme sitoutuneet kotimaiseen lihantuotantoon ja maksaneet tuottajille parhaan kykymme mukaan. Tilanteesta ulospääsemiseksi on keskitytty perusasioiden tekemiseen. Markkinoinnissa on panostettu kotimaisuuteen, tuoteturvallisuuteen ja vastuuseen. Siihen on kuulunut yhtenä vahvasti faktojen 10 AtriaTuottaja

11 esiintuomiseen perustuva mainoskampanja Susi naudan vaatteissa. Se jatkui eläinten hyvinvointiteemalla ja jatkoa tulee lisäaineisiin liittyen. Tavoitteenamme on jakaa tietoa kuluttajille ja nostaa kotimaisen lihan arvostusta. Puheensa lopuksi Mika Ala-Fossi totesi, että viime kuukausien aikana ilmassa on ollut positiivista värinää Atrian tilanteen kääntymisestä paremmaksi. Matti Perälä tarkensi lihamarkkinatilannetta Johtaja Matti Perälä tarkensi lihamarkkinoiden tilannetta. Kesä-heinäkuussa tilanne oli vielä aika epätoivoinen. Olisin katsonut lattiaan, jos joku olisi tuolloin kysynyt minulta markkinatilanteesta, Perälä totesi. Muutos tapahtui kuukaudessa; tilanne EU:n alueella on tasapainottunut ja etenkin Kiinassa on nyt kysyntää halvemmille sivutuotteille. Atria selvittääkin parhaillaan, mitä mahdollisuuksia Kiinan viennille olisi. Sinne menisi saparoa, sorkkaa, korvaa ja päätä. Odotukset tulevalle vuodelle ovat selvästi paremmat kuin mitä lihamarkkinoiden tilanne on ollut viimeiset viisi vuotta. Suomessa on edelleen paljon sikaa pakkasessa, mutta Atrialla sitä ei ole kovin paljoa. Naudan markkinatilanne on nyt hyvä koko EU:ssa. Ainoa ongelma on hinta. Perälä sanoikin: Ei voi olla niin, että suomalainen naudanliha on pysyvästi halvempaa kuin muu eurooppalainen. Vastuullisuusohjelma esittelyssä Johtaja Merja Leino esitteli Atrian vastuullisuusohjelmaa. Vastuullisuusohjelman tunnuksena oleva kädenjälki muistuttaa siitä, että kaikessa Atrian toiminnassa ihmiset tekevät ja ihmiset päättävät; jättävät kädenjälkensä. Ohjelma rakentuu kolmen perusasian ympärille, jotka ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Niihin liittyy seitsemän keskeistä elementtiä, jotka on saatu useiden kuluttajatutkimusten perusteella. Atrialla on eettinen ohje; Atrian Tapa Toimia. Siinä ykkösasia on tuoteturvallisuus. Mikään ei mene sen yli, Merja Leino muistutti. Kuluttajia suuresti kiinnostavia asioita on myös eläinten hyvinvointi. Sen tiimoilta on käynnissä lukuisia projekteja, yhtenä esimerkkinä uusi avaus, porsaiden kivuton kastraatio. Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä FarMeri-risteilyn ohjelma alkoi torstai-iltana presidenttiehdokas Sauli Niinistön avauksella. Hänen vierailunsa tapahtui jo ennen laivan lähtöä satamasta. Presidenttiehdokkailla pitää nyt kiirettä. Esityksensä aluksi Sauli Niinistö tunnusti oman suhteensa maatalouteen lähinnä tunneperäiseksi virkamiehenä ja virkamiesperheestä lähtöisin olevana. Tosin hänen isänsä oli nähnyt velvollisuudekseen hankkia pienen maatilan, jota Sauli Niinistö jatkaa vuokraajana ja hän kertoi: Se on ollut kallein harrastus, mitä perheessämme on koskaan ollut. Niinistö totesi monelta unohtuneen, että ilman tietokonetta ihminen voi elää 100-vuotiaaksi, mutta ilman ruokaa ei muutamaa viikkoa kauempaa: On alettu kuvitella ravinnon ja veden olevan itsestäänselvyyksiä. Niinistön tästä kuvitelmasta havahdutti muutama vuosi sitten New Orleansin ja USA:n eteläisten osavaltioiden yli kulkeneen hurrikaanin jälkeinen uutisointi, jossa mm. todettiin appelsiinimehutiivisteen maailmanmarkkinahinnan kolminkertaistuneen. Se herätti pohtimaan, mitä jos vastaavanlainen hurrikaani pyyhkäisisi Keski-Lännen maissiviljelmien yli: Se tarkoittaisi välitöntä ruuan hinnan armotonta nousua maailmanlaajuisesti. Niinistön mukaan urbanisoituneet ihmiset ovat viimeaikoina joutuneet myöntämään, että ruuasta voi tulla myös pulaa; syinä ilmaston muutos, säiden ääri-ilmiöt ja sekin, että maailmassa on nyt yli 7 mrd asukasta. Kiinalaiset ovatkin kauaskantoisesti alkaneet varautua elintarvikkeiden tuottamiseen hankkimalla viljelymaata Afrikasta. Näistä tosiasioista ja epävarmuuksista johtuen Niinistö kannusti tuottajia pitämään perusinfran (pellot, osaavat ihmiset, kalusto) kunnossa, jotta ylituotannon kääntyessä niukkuudeksi tuotantoa voisi elvyttää nopeasti, kun se tilanne tulee eteen. Niinistö myös uskoi, että EU-poliitikkojenkin keskuudessa ehkä jopa enemmän kuin aiemmin saa nyt ymmärtämystä meille keskeinen periaate, että maataloutta pitää voida harjoittaa ilmastollisesti vaikeissakin olosuhteissa. Euroopan yleisestä tilanteesta ja eurostakin Niinistö totesi mm., että parempi heikkona yhdessä kuin sirpaleina erikseen. Ylivelkaantuminen on koko läntisen maailman ongelma. Niinistö sanoi olevansa täysin vakuuttunut, että akuutit kriisit selvitetään; toipuminen ei kuitenkaan tule käymään käden käänteessä. Esityksen lopuksi aikaa jäi parille kysymykselle. Juho Tervonen (Paltamo) tivasi Niinistön kantaa ja mahdollisuuksia presidenttinä vaikuttaa liiaksi keskittyneen kaupan kielteisiin vaikutuksiin. Niinistö totesi, että suora vaikuttaminen on vaikeaa, mutta arveli markkinavoimien hoitavan asiaa. Ahti-Pekka Vornanen (Vieremä) jatkoi kysyen, että voisiko tähän yhdistää huoltovarmuus- ja turvallisuuspoliittisen näkökannan. Niinistön mukaan se tarjoaa jo toisenlaisia mahdollisuuksia. AtriaTuottaja 11

12 FarMeri-risteilyn antia Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista Kuvassa vasemmalta alkaen Teijo ja Merja Ruuttula, Marko Timonen, Ahti-Pekka Vornanen, Jukka Kaikkonen, Piia ja Janne Bergman,Tuula Herranen, Marjo Huttunen, Arvo Nevalainen ja Sirkka Kauppinen-Nevalainen ja Jaana Rättyä. Kuvassa vasemmalta alkaen Sari ja Mika Tuominiemi, Martin Ylikännö, Heli ja Mikko Kytöharju, Jarkko Tuuri, Jari Marttila, Petri Penttilä ja Lauri Juola. FarMeri-risteilyn yhteydessä palkittiin jälleen joukko AtriaNautaja AtriaSika -ketjun tuottajia hyvistä tuloksista. Palkinnot ja kunniakirjat jakoi Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi. Palkintojen myöntämisperusteina olivat jokaisessa sarjassa hyvät tuotantotulokset vuonna 2010, tuotannon määrätietoinen ja laadukas kehittäminen, eläinten hyvinvointiin panostaminen ja lisäksi tuotantosuuntakohtaiset kriteerit. 12 AtriaTuottaja Parhaat porsaantuottajat Sari ja Mika Tuominiemi, Halsua Koskinasula Oy, Huittinen Mikko ja Heli Kytöharju, Kurikka Paras tuotostason parantaja Jarkko Tuuri ja Jenni Nummiola, Ylistaro Palkittavat lihasikalat Jari ja Jaana Marttila, Ylistaro Petri Penttilä, Nurmo Lauri Juola, Kalajoki Paras ternivasikan tuottaja Pussinen Ahti, Kajaani Saranki Jari ja Anu, Muhos Lotvonen Marja ja Jukka, Utajärvi Paras vk-vasikan tuottaja yli 1000 kpl: Elovasikka, Lapinlahti alle 1000 kpl: Bergman Janne, Tohmajärvi Paras pihvivasikan kasvattaja Nevalainen Antti, Lapinlahti Parhaat maitosonnin kasvattajat Vornanen Lea ja Ahti-Pekka, Vieremä Timonen Markus ja Marko, Tornio Ruuttula Teijo, Sievi Paras pihvisonnin kasvattaja Rättyä Jaana, Nivala Paras maitohiehon kasvattaja Lukkari Eero, Sotkamo Paras pihvihiehon kasvattaja Kaikkonen Jukka ja Hanna, Nilsiä Kuvat: Christer Rönnqvist, AtriaSika.

13 Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella Jukka ja Hanna Kaikkonen vaihtoivat sonnien kasvatuksen pihvihiehojen kasvatukseen muu- Jukka ja Hanna Kaikkosen tila n. 400 eläinpaikkaa, tama lämmin vuosi loppukasvattamo sitten. Tilalla oli aikaisemmin hyvät satotasot, ternistä laadukas säilörehu teuraaksi eläimet kasvavat hyvin -kasvattamo, joka peruskorjattiin hiehoja varten. Tällä hetkel- ammattitaitoinen eläinten hoito siisti pihapiiri, paikat hyvässä kunnossa lä tilalla on noin 400 kasvatuspaikkaa. Kasvattamo on kertatäyttöinen eli kaikki vasikat tulevat samaan lihaa Kaikkosen aikaan tilalta! ja lähtevät Tänään illallisella tarjolla kerralla pois. Kasvattamo pestään ja puhdistetaan kunnolla aina uutta vasikkaerää varten. Jukka ja Hanna Kaikkonen tuksessa parempi. Jukan mielestä hienointa tässä toimintamallissa on se, kun saa tuottaa kaikkein Kotimaista parasta sen olla ja pitää! maukkainta pihvilihaa! Kaikkosen tila palkittiin FarMeri-risteilyllä hyvien kasvutulosten perusteella. Mukavaltahan se tuntuu, kun pitkäaikainen työ huomioidaan. Siinä saa omalle työlleen arvostusta, mutta kuitenkin pidetään jalat maankamaralla, Jukka-isäntä kuvailee risteilyn tunnelmia. Risteilyvierailla oli kunnia saada illalliseksi tuota hienoa ja maukasta lihaa. Tilan jatkosuunnitelmissa on kehittää edelleen tilan nykyistä toimintamallia. Pihvihiehon liha on tavalliselle kuluttajalle vielä outoa ja sen tunnetuksi tekeminen on Jukalle tärkeä asia. Liimapinta Sonnien ja hiehojen kasvatuksen tärkeimpänä erona Jukka pitää sitä, että hiehot ovat mukavampia kasvatettavia, ne ovat rauhallisia. Tosin kate olisi sonnien kasva- Onneksi olkoon Hanna ja Jukka! Mari Korkiakangas myyntineuvottelija, AtriaNauta Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja Perjantain seminaariohjelmien päätyttyä FarMeri-risteily-yleisö kokoontui vielä yhteiseen päätökseen. A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toimitusjohtaja Jouko Lahtinen kiitti yleisöä aktiivisesta osallistumisesta. Osanottajille on netissä kysely, jossa voi kertoa mielipiteitä järjestetystä tapahtumasta ja toiveita tulevasta. Jouko Lahtinen Jarkko Tammisen tiukassa syleilyssä. Kuva: Raimo Murtoniemi. Risteilyn päättäjäisiin kuului myös imitaattori Jarkko Tammisen hulvaton esitys. Tuskin tiukkapipoisinkaan pystyi nauramatta sitä kuuntelemaan ja katsomaan. Hän toi lavalle koko joukon tunnettuja suomalaisia poliitikkoja, urheilijoita ja muita julkkiksia. Kun varsinaiseen risteilyohjelmaan mahtui vain yhden presidenttiehdokkaan esitys, Jarkko Tamminen paikkasi tilanteen tuomalla myös Väyrysen paikalle. Lisäksi nykyinen presidentti, Tarja Halonen sekä Martti Ahtisaari kuuluivat imitoitaviin. Tamminen oli ollut varsin tarkkakorvaisena seminaarialustusten tarkkailijana. Monet sutkaukset liittyivät läheisesti Atriaan ja liha-alaan. Mm. formulakuski Kimi Räikkönen mietti tulevia talliratkaisujaan; jos ei Ferrarille niin voisihan sitä ajatella Limousin- tai Hereford-tallejakin. Tammisen suulla Ilkka Kanerva pohti vielä synttäreitään; eihän sellaisesta showsta ilman rahoitusta ja... tukiaisia selviä. Sirpa Perkkiö AtriaTuottaja 13

14 FarMeri-risteilyn antia Kuhinaa kahdennellatoista kannella FarMeri-risteilyllä oli yhteisen ja yleisen ohjelman lisäksi seitsemän alaseminaaria ja sen lisäksi vielä laivan 12. kannella pienimuotoinen näyttely. Siellä pääsi tapamaan atrialaisia risteilyisäntiä, mutta myös monia yhteistyökumppaneita. Kävijöitä riitti välillä tungokseen asti etenkin seminaariohjelmien taukojen aikana. Varsinkin A-Kaupan ovella kävi kova kuhina. Siellä oli mahdollista tutustua konkreettisesti mm. uusiin nautojen elektronisiin korvamerkkeihin eli emerkkeihin. Osastolla esiteltiin emerkistä saatavia hyötyjä: kuinka esimerkiksi vaakaan yhdistetty lukulaite kerää nautojen punnitustiedot ja yhdistää ne yksilöihin. Tämä helpottaa merkittävästi tuottajan työtä. emerkkien toimivuutta sai kokeilla myös leikkimielisessä kilpailussa; nostettiin merkki ämpäristä ja heilautettiin sitä lukulaitteen edessä. Lukulaite rekisteröi merkin ja kertoi, mitä valitulla merkillä sai palkinnoksi. Osallistujien iloksi jokainen merkki antoi palkinnon. A-Kaupan osastolla emerkkien lukemiseen kehitettyä käsikäyttöistä lukulaitetta sekä siihen sopivia vaakoja esittelivät tanskalaiset Tru-Test Scandinavian edustajat Ove Nørregaard-Pederseen ja Michael Sørensen. 14 AtriaTuottaja

15 FarMeri-risteilyn 12.-kannen näyttelyssä oli kaikkiaan 18 ulkopuolista näytteilleasettajaa. Mukana olivat Maatalouden Laskentakeskus, Valio, Faba, Pellon Group Oy, Mela, Ransuco Oy, Sikayrittäjät ry, Farmit Website Oy, SKT OY, Mavi, Nukamel ja Tru-Test (A-Rehun osastolla), Santor Oy (A-Rehun osastolla), Konefarmi, Nordkalk, Pellervo-Seura ry/pellervo-lehdet, Itikka ja Lihakunta, Innonauta, Finnpig, Sedu/ aikuiskoulutus sekä risteilyn järjestäjät AtriaNauta, AtriaSika ja OP-Pohjola. Tässä muutama kuvallinen otos näytteilleasettajista. Ylimmässä kuvassa etualalla esittäytyy Maatilan Pellervo ja Pellervo-lehti vieressään Farmit, tuottajien hyvin tuntema ja käyttämä nettiportaali. Myös Suomen Sikayrittäjät ry oli paikalla. Sikayrittäjät ovatkin olleet perinteisesti AtriaSika -palvelun yhteistyökumppani aiemmin järjestetyissä sikaseminaareissa. Keskellä olevassa kuvassa tutkaillaan Nordkalkin esitteitä. Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan yhteisellä osastolla mm. Sanna Hartikainen ja Teresa Lindsrtöm Lihakunnasta jututtivat ja palvelivat tuottajia (alin kuva). Teresa toimii Sari Heikkisen äitiysloman sijaisena. Osuuskuntien toimitusjohtaja Reijo Flink on kuvassa vasemmalla takana, juuri ja juuri silmät näkyvät. Osuuskunnilla oli osastollaan jaossa uunituoreita päivitettyjä osuuskuntien sääntöjä. Ne tulevat kaikille jäsenille myös postissa todennäköisesti samoihin aikoihin tämän lehden kanssa. Aukeaman kuvat: Marko Jokinen, AtriaNauta. Arvonnan tulokset Messuosastolla oli kysely kävijöille. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi TallinkSiljan risteilylahjakorttia. Voittajat olivat Tuula Rokkila Hämeenlinnasta ja Teijo Ruuttula Sievistä. Kiitos osanotosta ja onnittelut voittajille! AtriaTuottaja 15

16 FarMeri-risteilyn antia Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä FarMeri-ristelyn järjestelykumppanina AtriaNauta- ja AtriaSikapalvelun ohella oli OP-Pohjola. Perjantain seminaariavauksessa ensimmäisen OP-Pohjolan puheenvuoron käytti johtaja Panu Kallio. OP-Pohjola on Suomen ylivoimaisesti suurin finanssitalo. Kilpailijoistaan poiketen se on palkannut koko ajan lisää väkeä toimipisteisiinsä. OP-Pohjola on myös Suomen suurin maa- ja metsätilojen rahoittaja tällä hetkellä yli 60 %:n markkinaosuudella. Laina-asiakkaana maataloussektori on hoitanut asiansa hyvin. Huolta maatalouden tulevaisuudesta aiheuttaa enemmänkin se, että maatalouden luottokannan vuotuinen kasvu on hidastumaan päin. Se on noin 3 %:n luokkaa oltuaan aiemmin 5 6 %. Tämä kertoo investointien hiipumisesta ja se on huono asia suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn säilymisen kannalta. Maatalouden vuotuinen bruttotulos on noin 6,5 mrd euroa. Karkeasti noin yksi kolmasosa tulee maatalouden myyntituottoina, toinen kolmasosa on erilaisia tukia ja noin 10 % sivuansioita. Johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi, että maatalouden velat eli luottokanta on ollut kasvussa ja on nyt noin 6,4 mrd euroa. Se siis lähentelee maatalouden vuotuista bruttotulosta. Panu Kalliota tämä ei huolettanut, maataloussektori on hoitanut lainansa kokonaisuutena hyvin. Ns. järjestelemättömiä luottoja luottoja, joista suoritukset ovat yli 90 päivää myöhässä on vähän. Pankkimiestä huolettaa enemmän investointien väheneminen. Investoinnit ovat olleet meillä Suomeessa koko EU-ajan 5 6 % maatalouden vuotuisesta bruttotuloksesta, mutta ovat nyt hiipuneet noin 3 %:iin. PTT:n ja MTT:n tutkimusten mukaan maatalouden vuotuisten investointien pitäisi olla noin miljardin luokkaa, jotta kehitys on terveellä pohjalla. Nyt vauhti on tätä hitaampaa, Panu Kallio totesi. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä suomalainen maataloustuotanto kääntyy laskuun. Kysymys kuuluu, Kallio korosti, onko meillä kansakuntana varaa tähän. Hän muistutti vielä, että elintarvikkeiden kulutus tulee kasvamaan lähi vuosikymmeninä kymmenillä prosenteilla maailmanlaajuisesti. Panu Kallio sivusi puheessaan myös MA- KERAa. Hän totesi, että vaikka MAKERAan liittyy myös arvostelua, ilman sen tarjoamia tukia moni investointi samoin kuin sukupolvenvaihdos olisi jäänyt toteutumatta. Kallio korosti, että OP-Pohjola on valmis rahoittamaan niin isoja kuin pieniäkin maatalouden investointeja, kunhan ne ovat taloudellisesti järkeviä ja kun valtio hoitaa tässä osansa. OP-Pohjolan toisen puheenvuoron avausseminaarissa käytti johtaja Olli Latola. Hän kertoi, että OP-Pohjola poikkeaa kilpailijoistaan mm. siinä, että sillä on ainoana finanssitalona bonusjärjestelmä. Aktiivi-asiakkaita OP-Pohjolalla on yli miljoona. OP-Pohjolan edustajia kuultiin päivän mittaan tuotantosuunnan mukaisissa seminaareissa ja lisäksi oli vielä erikseen sukupolvenvaihdosseminaari. Siellä rahoitusasioiden lisäksi tulivat esiin myös verotukselliset kysymykset. Perjantaiaamun yhteisessä seminaariavauksessa johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi edustamastaan finanssitalosta ja kävi läpi maatalouden suuria linjoja rahoittajan näkökulmasta. Investoimalla rakennetaan tulevaisuutta Oikein suunniteltu, mitoitettu, toteutettu ja ajoitettu investointi on kehittyvän maatilan tunnuspiirre. Tämä tuli selväksi FarMeri-ristelyn eri alaseminaareissa. Sikaseminaarissa näitä asioita kävi läpi Jaakko Kohtala (Etelä-Pohjanmaan OP). Suomalainen maatalous ei ole velkavetoista, jos tilannetta vertaa esimerkiksi tehokkaana tunnettuun Tanskaan. Jaakko Kohtalan esittämästä diasta kävi ilmi, että siellä maataloustuottajilla on velkaa keskimäärin miljoona euroa meidän alle euroa vastaan. Velkaa/peltohehtaari tanskalaisilla on noin euroa meidän vastaan. Ero on huikea. Jaakko Kohtala kävi myös läpi, miten onnistunut investointi etenee prosessina ja mitkä ovat pahimmat sudenkuopat. Olipa tuotantomuotosi mikä tahansa ja suunnittelet investointia, käy tutustumassa Jaakko Kohtalan esitykseen nauta. fi tai > Ajankohtaista > FarMeri-risteilyn esitykset > Sikaseminaari. Lopuksi Jaakko Kohtala tiivisti onnistuneen investoinnin tärkeät kohdat seuraavasti. 1. Rahoituksen suunnittelu todellisten tarjousten pohjalta. Yrittäjää velvoitetaan laskemaan 2 3 kertaa hankkeen aikana investointiin jo menneet eurot ja arvioimaan hankkeen jäljellä olevaa rahoitustarvetta. 2. Hankkeen ollessa noin 80 %:n valmiusasteella käydään läpi loppusuoran rahoitustarpeet, mm. mitä tarpeita tilan käyttöpääomaan kohdistuu, kuka sen rahoittaa ja miten investointiin otettuja lainoja aletaan maksaa takaisin. On otettava huomioon, että liian tiukka maksuohjelma ajaa hyvinkin onnistuneen investoinnin maksuvalmiuskriisiin ja onnistuneeseenkin investointiin lähes poikkeuksetta liittyy maksuvalmiusniukkuutta. Sirpa Perkkiö 16 AtriaTuottaja

17 Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville FarMeri-risteilyllä järjestettiin kaikille tuottajille yhteinen sukupolvenvaihdosseminaari. Auditorio oli väkeä täynnä, kun Esa Ala-Kantti OP-Pohjolasta aloitti päivän kertomalla sukupolvenvaihdoksen suunnittelusta ja tilakaupan rahoituksesta. Suunnittelu lähtee liikkeelle luovutusmuodosta päättämällä. Eri vaihtoehdoilla on erilaiset verotusvaikutukset, joita OP-Pohjolan Holger Falck kävi omassa esityksessään seminaarin loppupuolella laajasti läpi. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus on myös merkittävä osa kauppaa. Vaihtoehtoina ovat omarahoitus, nuoren viljelijän aloitustuki korkotukilainoineen ja avustuksineen sekä perinteinen pankkilaina. Nuoren viljelijän aloitustuen ehtoihin kuuluu, että tilalla harjoitetaan maataloutta, josta saatavan yrittäjätulon on muodostettava merkittävä osa jatkajan tuloista. Täyden tuen ehtona on, että maataloudesta saatava tulo on nettona vähintään euroa ja 25 % jatkajan kokonaistulosta. Alennettu aloitustuki edellyttää, että maataloudesta saadaan vähintään euroa yrittäjätuloa vuodessa ja koko tilan yrittäjätulo metsätalous ja muu yritystoiminta mukaan lukien on vähintään euroa. Kauppaan tulee yleensä sisältyä peltoa ja tuotantorakennuksia, mutta metsää ja asuntoa sen ei tarvitse koskea. Sukupolvenvaihdos on iso muutos myös luopujalle. Melan Eila Tamminen kävi laajasti läpi luopumistuen ehtoja. Sukupolvenvaihdoksen lisäksi maataloudesta voi luopua joko myymällä tai vuokraamalla pellot lisämaaksi jollekin toiselle viljelijälle (luopuminen vuokraamalla on mahdollista tämän vuoden loppuun saakka). Luopumistukea on haettava ennakkoon luonnosluovutuskirjan perusteella, aikaisintaan vuosi ennen luopumisiän saavuttamista. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä alustajille. Keskustelua ja kysymyksiä syntyi tukimääristä, rahoituksen ehdoista, ikärajoista, lahjaveron huojennuksista ja luovutusmuodoista. Erityisen paljon kiinnostusta herättivät vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen mahdollisuudet ja sisarusten asema sukupolvenvaihdoksissa. Voit tutustua tarkemmin OP-Pohjolan Esa Ala-Kantin ja Holger Falckin sekä Melan Eila Tammisen esityksiin alkutuotannon verkkosivuilla. Hanna Kasari Atria Trainee, A-Tuottajat Oy OP-Pohjolan edustajat selvensivät FarMeri-risteily-yleisölle monia rahoitukseen, vakuutuksiin ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tässä veroasioista ja verosuunnittelusta on puhumassa Holger Falck. AtriaTuottaja 17

18

19 FarMerin Sikaseminaarissa kuultua Vaikka Stefan Saariston (kuvassa yllä) aiheena seminaarissa oli AtriaSika tänään ja huomenna, hän luotasi myös maailman lihamarkkinoiden nykytilannetta ja tulevaisuutta. Maapallon väestö lisääntyy koko ajan, ja samalla myös lihantarve kasvaa, vaikka kulutus henkeä kohti hieman vähenisikin. Varsinkin sika- ja siipikarjanlihan kysyntä on kasvussa. A-Mix-ruokinnalla säästät selvää rahaa Kimmo Kytölä kertoi, että A-Mix-ruokinnalla rehutonnin hinta on jopa euroa alempi verrattuna täysrehuruokintaan. Ja mikä parasta, tuotostaso ei ainakaan heikkene yhtään päinvastoin. Rehun maittavuus on kokemusten mukaan ollut jopa hämmästyttävän hyvä. Omaa tai ostoviljaa täydennetään valkuaisella ja tuotantovaiheeseen sopivalla Mix-rehulla. Ruokinta voidaan toteuttaa joko kuivana tai liemenä. Sianlihan tuotanto tulee vähenemään ainakin tilapäisesti kahden seuraavan vuoden aikana niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Sen takia nyt olisi erittäin tärkeää, että saamme pidetyksi sianlihan hankintamäärät vähintään tämän päivän tasolla. Määrän lisäksi on huolehdittava myös tuotannon kehityksestä ja kilpailukyvystä. Porsastuotannon tehokkuus on kasvanut viime vuosina. Paras neljännes vieroittaa nyt 25 porsasta emakkoa kohti vuodessa ja parhaat tilat yltävät jo 29 porsaaseen. Samoin lihasikojen päiväkasvut ovat parantuneet keskiarvon ollessa nyt melkein 890 g/pv. Ammattitaito, genetiikka ja ruokinta ovat tärkeimmät syyt tuotostasojen kohoamiseen. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen valotti eläinaineksen vaikutusta sianlihantuotantokustannukseen. Kotieläintuottajalla on oltava käytössään paras mahdollinen eläinaines, mutta pienenä kotieläintuotantomaana Suomessa ei ole riittävästi resursseja omaan kotieläinjalostukseen. Lihanau- Heikki Hassinen tarotujen ja siipikarjan genetiikka on sataprosenttisesti tuontitavaraa, ja maitorotujenkin eläinaineksesta 85 % tuodaan ulkoa. Eläinaines tarjoaa potentiaalin tuottavuudelle, kuten porsastuotokselle, päiväkasvulle, rehuhyötysuhteelle ja lihakkuudelle. On ruokinnasta ja hoidosta kiinni, miten tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa. Jotta hyöty saadaan käytäntöön, on tuotannossa olevan eläinaineksen oltava mahdollisimman lähellä jalostuksen kärkeä. Martin Ylikännö, Koskinasula: Tuotanto on vakiintunut uudelle tasolle Koskinasula Oy, noin 1000 emakkoa, rakennettiin vuonna Tuotanto oli alusta asti sen aikaisella hyvällä tasolla, noin 23 porsaassa. Norjanmaatiaisen tulo markkinoille nosti tuotostasoa selvästi ylöspäin, ja nyt Koskinasulassa vieroitetaan yli 27 porsasta vuodessa. Parantuneen genetiikan lisäksi myös työtavat ovat kehittyneet. Ulkolainen konsultti sai muutamassa viikossa paljon hyvää aikaan varsinkin porsitusosastolla tulokset ovat kohonneet porsimisien valvonnan ansiosta. Koskinasulan tuottama liete menee Vambion biokaasulaitokseen, mikä tuottaa osan Koskinasulan tarvitsemasta lämmöstä ja sähköstä. Tällä hetkellä selvitellään mahdollisuuksia siirtyä täysrehuruokinnasta kotisekoitukseen rehukustannusten alentamiseksi. Anne Rauhala kehityspäällikkö, AtriaSika AtriaTuottaja 19

20 Tilakäynnillä Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ Tilan kolme sukupolvea Jarmo, Merja, Hilla, Jarkko, Jenni ja Noel mahtuvat hyvin samalle sohvalle tilan remontoidussa päärakennuksessa. (Jennin ja Jarkon vanhin tytär, Pinja, ei ollut kotona kuvaushetkellä.) Rehustuksessa on siirrytty rahtimyllärin käyttöön ja A-Rehun komponenttiruokintaan. Jarmo on nyt entistä tyytyväisempi käytetyn rehun laatuun ja maittavuuteen. FarMeri-risteilyllä palkittiin myös paras tuotostason parantaja. Palkinto meni tänä vuonna Ylistaroon Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan tilalle. 220 emakon tila on parantanut tuotostaan vuodessa huimasti: porsaiden määrä kasvoi 12 kuukaudessa kolmella 26 porsaaseen per vuosi. Hyvä kehitys jatkuu edelleen. Jarkko ja Jenni ovat ottaneet tilan haltuunsa viime kesänä. Jarkon vanhemmat Merja ja Jarmo Tuuri työskentelevät tilalla edelleen aktiivisesti, ja tuotostason nousun eteen tehty työ onkin pitkälti heidän ansiotaan. Uusi isäntäpari käy myös tilan ulkopuolella töissä. Tilan asiakkuuspäällikkö Marko Övermark AtriaSika -palvelusta kehuu tilan kehittymishalukkuutta: Toimintatapoja on muutettu aina asian ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Jokaisella tilakäynnillä on voitu keskittyä uusiin asioihin, kun edellisellä kerralla sovitut asiat on jo viety käytäntöön, eikä niitä ole tarvinnut kerrata. Pienryhmätoiminta hyvä tapa kehittää omaa tekemistä Merjan mukaan pienryhmätoiminta on ollut tärkein muutoksen mahdollistaja. Kahdeksan suunnilleen samankokoista porsastuotantotilaa kokoontuu säännöllisesti yhteen. Tilaisuuksien tärkein anti on Merjan ja Jarmon mukaan se, että tuotantotulokset käydään avoimesti läpi tila tilalta ja niistä keskustellaan yhdessä. Pienryhmän kautta Tuurit ovat panostaneet kovasti esimerkiksi porsimisten samanaikaisuuteen. Porsimispäivä vietetään sitten kokonaan sikalassa, yksi avustaa porsimisessa ja toinen tasaa pahnueita ja nostelee vastasyntyneitä porsaita imemään. Tuurin naiset toteavat molemmat, että naisilla riittää paremmin kärsivällisyyttä porsaiden siirtelyyn ja utareelle ohjaamiseen, niinpä työnjako porsituspäivänä on varsin selvä. Uusia toimintatapoja vanhojen rutiinien tilalle Tilan väki arvioi, että pienryhmätoiminnan lisäksi muutamat uudet toimintatavat ovat olleet merkityksellisimpiä muutoksen mahdollistajia. Marko Övermarkin ehdotuksesta tiineystutkauksia ryhdyttiin tekemään aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin tehottomuuspäiviä saatiin vähennettyä huomattavasti. Ensikot päästetään nykyään vähän vanhemmiksi ennen ensimmäistä siemennystä. Tällä on ollut pahnueiden laatua parantava vaikutus. Nyt jo 27 porsasta emakkoa kohti Tilalla ollaan tyytyväisiä AtriaSika -palvelun tarjoamiin neuvontapalveluihin. Tuurissa on aina haluttu kehittää tilaa ja mennä eteenpäin. Toisen teurastamon tuottajana vietettyä yhdeksää vuotta Merja kuvaakin kalliiksi harharetkeksi, sillä tuon ajan tila oli Atrian alkutuotannon kehittämispalveluiden ulkopuolella. Vuonna 2009 palattiin yhteistyöhön Atrian kanssa ja myönteinen kehitys jatkuu. Palkintojenjaon perusteena olleesta 26 porsaasta on päästy jo 27 porsaan vuosituotokseen. Marko Övermark korostaa tilan pyrkimystä yhä parempaan: Tuureilla ei tarvitse epäillä työn jälkeä, tarkkuutta tai osaamista. Neuvonnassa tarvitsee vain hieman näyttää tekemiselle oikeaa suuntaa, niin muutos tuli jo tehdyksi. Myös genetiikka vaikuttaa Vuonna 2009 käyttöönotettu Finnpigin genetiikka nähdään tilalla arvokkaana asiana. Tilalle hankittiin puhtaita norjanmaatiaisia, joiden avulla on tehty itseuudistusta. Norskeihin siirtyminen on tuonut muutoksia ruokintasuunnitelmiin, sillä isojen pahnueiden imetys vaatii enemmän rehua. Hyvällä ruokahalulla varustetut uudiseläimet ovat tuottaneet tilalle hyvälaatuisia porsaita tuottavia emakoita, mistä Tuurit iloitsevat. Sikatilan jatkaminen oli iso päätös Tilan jatkaminen oli peltotöistä kiinnostuneelle Jarkolle helppo valinta, eikä Jennille tuottanut vaikeuksia puolison kannustaminen. Kasvinviljely tilalla jatkuu varmasti tu- 20 AtriaTuottaja

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot