Mielenterveys ja oppiminen Kolmas koulutusiltapäivä

Transkriptio

1 Mielenterveys ja oppiminen Kolmas koulutusiltapäivä Leena Ehrling

2 Kertausta Mitä on mielenterveys? Minkälaisia merkityksiä kriiseillä on ihmiselle? Miten ottaa omia havaintoja puheeksi? Miten rajoittaa tilannetta? Tänään: -vielä puheeksiottamisesta; tunnetaidot mukana -puheeksiottamisen konkreetit keinot -Ryhmädynamiikka: miten siälyttää ryhmä työtätekev Esityksen nimi / Tekijä 2 Mielenterveysseura

3 Mitä on mielenterveys? Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura

4 Mielenterveydestä Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Ei ole staattinen tila, muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat -epäsuotuisissa kuluvat enemmän kuin uusiutuvat

5 Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä Kyky ihmissuhteisiin, toisesta välittämiseen ja rakkauteen Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävää hallintaa, menetysten kohtaamista ja valmiutta elämän muutoksiin Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura

6 Miten vahvistaa mielenterveyttä? Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen aspekti Tärkeää! -sosiaalinen verkosto -onnistumisen kokemukset -itsen kunnioittaminen -joustavuus ja mukautuvuus -terveelliset elintavat -perusturva -hyvin toimiva arki Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura

7 Kriisi Tilanne, jossa aiemmin optitut ongelmien ratkaisukeinot eivät toimi Kehityskriisi, elämänkriisi: tapahtuma, joka kuuluu elämään, mutta voi tuntua vaikealta Traumaattinen kriisi: äkillinen tai yllättävä tapahtuma, johon ei ole voinut varautua 7 Mielenterveysseura

8 Kriisi Vaikeat asiat menneisyydestä saattavat nousta pintaan Psyykkiset oireet: esimerkiksi pelko, viha, turvattomuus, järkytys Fyysiset oireet: esimerkiksi ahdistuneisuus, uni- ja keskittymisvaikeudet, ruokahaluttomuus 8 Mielenterveysseura

9 Mistä tulee traumaattisen kriisin voima? Ihmisen uskomusjärjestelmä (käsitys maailmasta) on uhattu Kontrollin, yhteyden ja merkityksen menettäminen Traumaattiset kokemukset tallentuvat muistiin erityisillä tavoilla ja voimakkaasti (endogeeniset l. stressihormonit) Osin ei-kielellisessä muodossa: haju, tunne, ääni, näkö, kinesteettisesti ja siksi vaikeasti säädeltävissä (ja ymmäreettävissä) Kognitiivinen kapasiteetti on rajoittunut 9 Mielenterveysseura

10 Dialogitaidot Aito kuuntelu Itsensä suoraan ilmaisu Kunnioitus muita kohtaan Maltti, pohtiminen, taito odottaa

11 Kun on puututtava 1. Tee havaintoja 6. Ehdota toimintaa, tarkista 2. Selvitä merkitys itselle 5. Jaa päätelmä, tarkista 4. Kerro, mitä näet (käyttäytyminen) tarkista 3. Päätä, teetkö jotain

12 Valmistaudu Miten tulkitset tilanteen? Mitä kysymyksiä ja aiempia kokemuksia sinussa herää? Millaisesta konkreettisesta avusta ajattelet ihmisen hyötyvän? Miten ajattelet toimia? Miten voit ottaa havaintosi puheeksi, ilman että se koetaan syytöksenä? Ennakoi, mitä tapahtuu

13 Puheeksiottamisen keinot Aina rakentavaa ja kunnioittavaa Kerro omasta havainnostasi / huolestasi KYSY KUUNTELE, reflektoi Tee yhteenveto

14 Ohjeita kohtaamiseen Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa. Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu. Malttia. Vältä takertumasta ensimma isiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt pa a telma t voivat johtaa harhaan ja meneta t samalla seuraavan lauseen sanoman. Vältä keskeytta ma stä puhujaa ja va ltä myo s arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa.

15 Myötätuntouupuminen T:n on samaistuttava asiakkaan kokemukseen, jotta hän ymmärtää avun tarpeen ja pystyy tarjoamaan apua Edellytyksenä tietoinen ERILLISYYDEN kokeminen ja ylläpitäminen; Muuten riski jäädä kiinni tunteisiin, kantaa asiakasta mukanaan Jatkuva haaste ei aina onnistu Tunnekuorma käy ylivoimaiseksi

16 MIELI Ei ole aivojen ominaisuus, ei edes ruumiin vaan immanentti aivojen, ruumiin ja ympäristön muodostamassa kokonaisuudessa (Hirvi 2006)

17 TUNTEET ja TOIMINTA, AMMATILLISUUS Esityksen nimi / Tekijä 17 Mielenterveysseura

18 Tietoisen mielemme perusta: affektit, emootiot, tunteet Affekti tarkoittaa kaikkia elämyksiä - emootioita ja tunteita Perusemootiot ovat myötäsyntyisiä: pelko viha onnellisuus (rakkaus, ilo) suru yllättyneisyys inho

19 Tunteet tunne seuraa emootiota se on psykologinen, sisäinen kokemus emootion aiheuttamasta tilan muutoksesta tunne on emootion päällysrakenne, jonka ihmisen mieli luo emootion päälle esim. jännittämisen aiheuttamaa emootiota ei voi muuttaa mutta ihminen voi muuttaa suhtautumistapaansa ko. emootioon

20 Emootioiden ja tunteiden merkitys ihmiselle (Damasio 1999) ovat syntyneet evoluution kuluessa edistämään eliöiden eloonjäämistä emootiot pa a tta va t silma nra pa yksessa miten reagoida asioihin ja tilanteisiin tunteet kiinnittävät huomion emootion aiheuttajiin ja niiden seurauksiin antavat mahdollisuuden ennakoida elämää ja ratkaista mutkikkaita ongelmia

21 Emootioiden biologiset tehtävät: otuottaa määrätty reaktio emootion käynnistävään tilanteeseen: suojautuminen/puolustautuminen: pako, muuttua liikkumattomaksi, taistelu tai jokin nautinnollinen käyttäytyminen säädellä eliön sisäistä tilaa, kun valmistaudutaan määrättyyn reaktioon, esim. veren määrän lisääntyminen jaloissa hapen ja glukoosin varmistamisessa pakoreaktiossa tai sydämen ja hengityksen rytmin muuttaminen paikalleen jähmettyessä

22 Kehon kieli kaikki emootiot käyttävät kehoa näyttämönään; näkyy kehon reaktioina fysiologiset muutokset: esim. jännittämisen yhteydessä: pulssi tihenee, verenpaine kohoaa jne. ne näkyvät syvällisistä asennon yksityiskohdista, kasvolihaksista, silmän liikkeiden määrästä ym. elämää säätävät prosessit voivat aiheuttaa taustaemootioita (kokemus mielialasta) emootiota eivät ole tahdonalaisia, niitä ei voi kieltää, parempi tunnistaa

23 Esityksen nimi / Tekijä 23 Mielenterveysseura

24 Theorist Plutchik Arnold Ekman, Friesen, and Ellsworth Frijda Gray Izard James McDougall Mowrer Oatley and Johnson-Laird Panksepp Tomkins Watson Weiner and Graham Basic Emotions Acceptance, anger, anticipation, disgust, joy, fear, sadness, surprise Anger, aversion, courage, dejection, desire, despair, fear, hate, hope, love, sadness Anger, disgust, fear, joy, sadness, surprise Desire, happiness, interest, surprise, wonder, sorrow Rage and terror, anxiety, joy Anger, contempt, disgust, distress, fear, guilt, interest, joy, shame, surprise Fear, grief, love, rage Anger, disgust, elation, fear, subjection, tender-emotion, wonder Pain, pleasure Anger, disgust, anxiety, happiness, sadness Expectancy, fear, rage, panic Anger, interest, contempt, disgust, distress, fear, joy, shame, surprise Fear, love, rage Happiness, sadness Esityksen nimi / Tekijä 24 Mielenterveysseura

25 Primary emotion Secondary emotion Tertiary emotions Love Affection Adoration, affection, love, fondness, liking, attraction, caring, tenderness, compassion, sentimentality Lust Arousal, desire, lust, passion, infatuation Longing Longing Cheerfulness Amusement, bliss, cheerfulness, gaiety, glee, jolliness, joviality, joy, delight, enjoyment, gladness, happiness, jubilation, elation, satisfaction, ecstasy, euphoria Enthusiasm, zeal, zest, excitement, thrill, Zest Joy exhilaration Contentment Contentment, pleasure Pride Pride, triumph Optimism Eagerness, hope, optimism Enthrallment Enthrallment, rapture Relief Relief Surprise Surprise Amazement, surprise, astonishment Irritation Aggravation, irritation, agitation, annoyance, grouchiness, grumpiness Exasperation Exasperation, frustration Anger Rage Anger, rage, outrage, fury, wrath, hostility, ferocity, bitterness, hate, loathing, scorn, spite, vengefulness, dislike, resentment Disgust Disgust, revulsion, contempt Envy Envy, jealousy Torment Torment Suffering Agony, suffering, hurt, anguish Sadness Depression, despair, hopelessness, gloom, glumness, sadness, unhappiness, grief, sorrow, Esityksen nimi / Tekijä woe, misery, melancholy 25 Mielenterveysseura Sadness Disappointment Dismay, disappointment, displeasure Shame Guilt, shame, regret, remorse

26 Sosiaaliset emootiot ja taustaemootiot SOSIAALISET emootiot syntyvät ja aktivoituvat vuorovaikutuksessa: häpeä, syyllisyys, mustasukkaisuus, kateus, ylpeys TAUSTAEMOOTIOT tarkoittavat hyvän ja pahanolon tunteita, tyyneyttä ja jännittyneisyyttä, väsymystä, tunnetta terveydestä tai sairaudesta

27 Tunteiden tunnistamisen tärkeys On havaittu, että vaikeudet tunteiden tunnistamisessa ovat yhteydessä päihderiippuvuuksiin, syömishäiriöihin, väkivaltaan, masennukseen ja laajaan kirjoon somaattista oirehdintaa Pitkittäistutkimuksissa huono tunteiden tunnistamiskyky on ennustanut ahdistuneisuutta ja huonontunutta elämänlaatua

28 Tunneäly käsitteen kehittäneet am. Peter Salovey ja John Mayer 1990-luvulla henkilöt, joille tunteiden tunnistaminen on helppoa toipuvat vaikeita tunteita herättävistä kokemuksista nopeammin kuin muut stressaavat tai traumaattiset tilanteet: tunteiden yksilöiminen ja nimeäminen auttaa tulemaan niiden kanssa toimeen tunteen kielellistäminen auttaa myös pohtimaan mitä vaikealle asialle voi tehdä

29 Tunteiden säätely Tunteet ovat mahtava voimavaramme, jota emme välttämättä osaa hyödyntää Alisäätely voi aiheuttaa, ahdistusta, masennusta, itseä tai muita vahingoittavaa käyttäytymistä Ylisäätely voi aiheuttaa estoisuutta, stressireaktioita ja immuunijärjestelmä voi kuormittua

30 Tunne ja sen ydinteema VIHA AHDISTUS PELKO SYYLLISYYS HÄPEÄ SURU KATEUS vallan rikkominen vapauden rajoittuminen uhkan kohtaaminen moraalisen rajan ylitys epäonnistuminen vaatimuksessa myös vastavuorottomuus menettäminen halu päästä toisen rinnalle

31 Tunteiden pääluokat toimintaa integroivat: positiiviset tunteet toimintaa hajauttavat: negatiiviset tunteet; nämä aktivoituvat silloin kun toiminnan tulosta ei saavuteta tai eliön olemassaolo on jotenkin uhattuna

32 Perustunteiden vaikutusten jaottelua (Isokorpi, Viitanen 2001) narsistiset tunteet: toimivat liikkeellepanevina voimina (ahneus, kyltymättömyys, itsekeskeisyys, omahyväisyys, vallanhalu) defensiiviset tunteet: toimivat minuutta puolustavina voimina (kateus, pelko, viha) eksistentiaaliset tunteet: ovat pysäyttäviä voimia (avuttomuus, tyhjyys, häpeä, ahdistus) tasapainotunteet (onni, ilo, tyytyväisyys) kulttuuritunteet (kunnioitus, rohkeus, avoimuus, luottamus, kiitollisuus, hartaus)

33 5 minuutin parityöskentely Mieti parin kanssa: Mitkä tunteet on helppo hyväksyä ja mitkä taas vaikeampia? Miten pärjäät vaikeammin hyväksyttävien tunteiden kanssa?

34 Tunteet ja toiminta haasteellisissa työtilanteissa Tunteet voivat sumentaa ja johtaa harhaan Voimakkaat automaattiset ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset ohjaavat sokeaan reagointiin ja päättömään toimintaan - tällöin ihminen on TEKEMISEN mielentilassa Joka usein pahentaa tilannetta entisestään!

35 REFLEKTOI OLOASI, ÄLÄ REAGOI Kun tullaan TIETOISEKSI hankalaan henkilöön / tilanteeseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista, on mahdollista oivaltaa, että ne ovat vain ajatuksia ja tunteita Voidaan toimia tietoisesti ja valita, miten halutaan toimia. Mitä halutaan ajatella ja tuntea? Hankala opiskelija/ työtoveri edustaa tilannetta, jossa on hankala olla tiedostavassa mielentilassa Ihminen koetaan hankalaksi, kun hän tai hänen toimintansa rikkoo odotuksiamme, arvojamme ja toiveitamme Tiedostavassa, rauhallisessa mielentilassa hyväksymme sen, että tilanne / toinen henkilö ovat sellaisia kuin ovat Emme voi estää ajatuksiamme ja tunteitamme, mutta olemme niistä tietoisia ja yrita mme pa a sta a niista irti

36 HANKALASSA, TUNTEITA HERÄTTÄVÄSSÄ TILANTEESSA Asetutaan usein vastapositioon, jolla ei ole va ltta ma tta tekemista realiteettien kanssa Esim. valmis tulkinta itsestä vaikkapa uhrautujana saa aikaan hankalia tunteita: vihaa, ärsyyntymistä Tunteet johtavat toimintaan ja toiminnasta tulee: 1) Symmetristä: syytös vastasyytös 2) Täydentävää: syytös puolustautuminen

37 Miksi vastavuoroisen position välttäminen on vaikeaa? Sosiaaliseen perima a mme on kirjoitettu vastavuoroinen roolipositio suhteessa toisiimme Tapahtuu huomaamatta myös sisäisessä dialogissamme asetumme vastavuoroiseen positioon suhteessa itseemme, esim. vaatii suoriutuu, kritisoi häpeää Vastavuoroisiin positioihin liittyy tunteita ja tunteet ohjaavat toimintaa

38 MIKSI SYMMETRISEN TAI TÄYDENTÄVÄN ASEMAN OTTAMISTA PITÄISI VÄLTTÄÄ VAATIVISSA AMMATILLISISSA TILANTEISSA? Symmetrinen tai täydentävä asetelma ei vie tilannetta eteenpäin eikä mahdollista uudenlaista keskustelua tilanteissa Jumittaa ja vahvistaa asiakkaan tulkintoja --Muista opettajan perustehtävä!

39 Kuuntelemisen umpikujat: 1.Määrääminen, ohjaaminen, vaatiminen 2.Varoittaminen, uhkaaminen 3.Neuvominen, valmiiden vastausten tarjoaminen 4.Logiikalla suostuttelu, inttäminen, luennoiminen 5.Moralisoiminen, saarnaaminen, oikeiden ohjeiden tietäminen 6.Kinaaminen, tuomitseminen, kritisoiminen, syyttäminen

40 AMMATILLISEN ASEMAN SAAVUTTAMINEN MAHDOLLISTUU: Kun vastavuoroisen asetelman imu ja sen herättämät tunteet tunnistetaan Ei lähdetä mukaan valmiiseen asetelmaan Reflektoidaan ja rauhoitellaan - empatia - nostetaan esiin mahdollisia ristiriitoja kertomuksessa - vältetään väittelyä - ymmärretään toisen kokemuksen luonnollisuus ja merkitys ja reflektoidaan sitä ei tuputeta vastauksia - rauhoitetaan tilannetta ja luodaan uskoa ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen

41 Työntekijän emotionaalinen asenne joko avaa tai sulkee vuorovaikutusta RAUHALLINEN EMOTIONAALINEN ASENNE KUUNTELEMISTA IHMETTELYÄ REFLEKTOINTIA VAHVISTAMISTA YMMÄRTÄMISTÄ LUOTTAMUKSEN OSOITTAMISTA Huomio kohdistuu sisään päin, uhkan kokemus on matala ja avoimuus uudelle informaatiolle on suurta

42 Tutki, kuuntele Kuuntelemisessa käytä perustaitoja: -avoimia kysymyksiä -reflektioita -yhteenvetoja -kannustamista

43 Mitä toinen todella tarkoittaa? Mitä minä kuulen? SANAT, JOTKA 2 SANAT, JOTKA PUHUJA SANOO KUUNTELIJA KUULEE 1 3 MITÄ PUHUJA 4 MITÄ KUUNTELIJA TARKOITTAA LUULEE PUHUJAN TARKOITTAVAN

44 Kommunikaatio voi mennä monessa kohdassa pieleen: 1) Puhuja ei saa sanotuksi sitä, mitä tarkoittaa 2) Kuuntelija ei kuule sitä, mitä puhuja tarkoittaa 3) Kuuntelija antaa toisen tulkinnan puhujan sanoille REFLEKTOINTI: Tarkistan, että olen ymmärtänyt mitä tarkoitit

45 Puheeksiottamisen apuvälineet Avoimet kysymykset Reflektiot Yhteenvedot Kannustaminen Esityksen nimi / Tekijä 45 Mielenterveysseura

46 Reflektointeja 1.Toistaminen 1.Uudelleen muotoilu pysyy lähellä sitä mitä asiakas on sanonut, mutta voi käyttää synonyymejä tms 1.Moniulottoinen reflektio / merkityksen tunnistaminen lisää tai muuttaa jotain siitä, mitä asiakas sanoi, käyttää uusia ilmauksia, täydentää, jatkaa 2.Tunteen reflektointi nostaa esiin emotionaalisia sävyjä, tunnelmia, oletuksia

47 Puheeksi ottaminen Ryhmän johtaja aina vastuussa! Vastuut ja oikeudet ryhmää kohtaan

48 Mihin palaute kohdistuu Mitä ihmiset saavat aikaan? (Suoritteet ja tulokset) Miten ihmiset toimivat ryhmässä? (Taidot, osaaminen ja työskentelyote) Mitä ihmiset ajattelevat ryhmästä ja osallistumisesta? (Motivaatio ja asenteet) Millaisena ihmiset pitävät itseään? (Minäkäsitys ja itsetunto) Millaisia taipumuksia ihmisillä on? (Temperamentti)

49 Palaute pohjaa tavoitteisiin

50 Puheeksiottaminen ja palautteen antaminen Kohdista palaute käyttäytymiseen eikä henkilöön. Puhu havainnoista mieluummin kuin tulkinnoista. Käytä kuvausta arvostelun asemesta. Anna myös myönteistä palautetta. Pohdi vaihtoehtoja neuvojen antamisen sijasta. Arvioi, minkä verran palautetta saaja voi yhdellä kertaa ottaa tehokkaasti vastaan. Liitä palaute "tässä ja nyt" -tilanteeseen mieluummin kuin abstrakteihin yleistyksiin. Huomioi, että palautteen tulisi olla arvokasta myös vastaanottajan kannalta Esityksen nimi / Tekijä 50 Mielenterveysseura

51 Puheeksiottaminen ja palautteen antaminenkysymyksiä Pohdi ja tarkista: missä mennään, missä määrin näette tilanteen samallalailla/erilailla Miten arvioit suoriutumisesi suhteen? Mika menee hyvin, mika voisi menna paremmin? Mita hyo tya sinulle olisi siita, jos Miten yhteistyo muun porukan kanssa sujuu?

52 Puheeksiottaminen eri mieltä? Y:n suhteen olen samaa mielta. X:n suhteen havaintoni ovat erilaiset. Siita meida n kannattaa keskustella tarkemmin. Kerro esimerkkeja. Sinun ja koko ta ma n ryhma n opettajana haluan etta suhtaudut Mita tarvitset siihen, etta ajattelet asiasta eri tavalla? Jos olet eri mieltä, kannattaa olla rehellinen, eikä viivyttää sen sanomista, jonka kummatkin tietävät Muista opettajan perustehtävään liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

53 Sokraattisen dialogin idea Havainnoi Palauta Tarkista, että olet ymmärtänyt oikein Kerro, mitä tiedät aiempien vastaavien tilanteiden pohjalta Mallinna väärä vastaus Tue kertomaan tarkemmin Esityksen nimi / Tekijä 53 Mielenterveysseura

54 Ideoita sokraattisesta dialogista arviointiin Ope esitta a tyhma a asiasisa llo n suhteen ja kyselee, opiskelija arvioi -jatkaa opiskelijan vastausta kysymällä lisää -säännöllisin väliajoin vetää yhteen Esityksen nimi / Tekijä 54 Mielenterveysseura

55 Selventävät kysymykset Mita tarkoitat silla, etta Mikä on tässä mielestäsi tärkein asia? Voisiko tämän ilmaista jollain toisellakin tavalla? Antaisitko esimerkin? Voisitko vielä jatkaa tuota näkökulmaa? Esityksen nimi / Tekijä 55 Mielenterveysseura

56 Ydinteemaan liittyvät kysymykset Miksi tämä kysymys on sinulle tärkeä? Onko tähän kysymykseen helppo vai vaikea vastata? Miksi ajattelet noin? Mitä oletuksia voimme tehdä tähän kysymykseen liittyen? Johtaako tämä kysymys meidät Esityksen nimi / Tekijä 56 Mielenterveysseura

57 Oletusten pohtiminen Miksi joku tekisi tuollaisen oletuksen? Mitähän Ville olettaa? Mitä voisimme olettaa tämän sijaan? Tunnut olettavan, etta Ymmärränkö sinua oikein? Esityksen nimi / Tekijä 57 Mielenterveysseura

58 Näkökulmien vaihtaminen Miten ryhmä vastaisi tähän asiaan? Miten itse vastaisit x:n tekemään vastaväitteeseen? Mitä vaihtoehtoisia näkökulmia on? Esityksen nimi / Tekijä 58 Mielenterveysseura