Myötätuntouupumuksen tunnistaminen, ristiriitaisten tunteiden kanssa eläminen ja niiden työstäminen
|
|
- Tero Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Myötätuntouupumuksen tunnistaminen, ristiriitaisten tunteiden kanssa eläminen ja niiden työstäminen Kuinka jaksan auttaa? seminaari Omaishoitajat ja läheiset Helsinki Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET)
2 JOHDANTOA Mikä meitä kuormittaa? Kaikki ihmissuhdetyö, jossa joudutaan ylisäätelemään omia tunteita. Kiivastahtinen työ, jossa työntekijä ei pysty prosessoimaan pois edellistä tehtävää, kun on jo siirryttävä seuraavaan Aistien kautta kuormittuminen Mielen pahoittuminen, esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokeminen Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 2 Mielenterveysseura
3 Kuormittuneisuudesta voi syntyä stressiä Perustehtävän selkeys vs. hankala rajattavuus Odotukset: ulkopuolelta tulevat odotukset ja omat sisäiset odotukset Työntekijän jatkuva kokemus kiireestä ja paineesta suhteessa omiin oletuksiin ja toiveisiin Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura
4 Jaksaminen Suurin ongelma työelämän tilanteissa, joissa joku (henkilö) tai jokin tilanne koetaan hankalaksi -on tunteiden ja reaktioiden ohjaama toiminta ja kommunikaatio, joka yleensä pahentaa tilannetta entisestään ja -Tunteet häiritsevät ammatillista/asiallista suhtautumista ajattelua myös silloin, kuin vain palautamme hankalaksi koetun tilanteen mieleemme Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura
5 Odotus, että voimme lähes päivittäin olla yhteydessä kärsimykseen ja luopumisiin, ilman että ne vaikuttaisivat meihin, on yhtä epärealistinen, kuin odottaa säilyvänsä vedessä kuivana Rachel Naomi Remen Kitchen Table Wisdom 1996,
6 MITÄ OVAT MYÖTÄTUNTOSTRESSI JA -UUPUMINEN? Myötätuntostressi on emotionaalinen tila, joka syntyy yhteydestä traagisiin asioihin ja halusta auttaa ihmisiä, jakaa heidän todellisuuttaan. Jos myötätuntostressi pitkittyy eikä sille ole purkukanavia, kehittyy myötätuntouupuminen Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura
7 Myötätuntouupuminen Voi ilmetä stressioireina, psykofyysisinä jännittyneisyyden tiloina tai jopa fyysisenä sairautena + vuorovaikutustavan muutoksena Työntekijän mieli voi täyttyä ihmisten kohtaloista takaumina tai hän yrittää torjua mielestään henkisesti kuormittavat asiat Omakuva ja koko maailmankuva sekä arvot saattavat muuttua kielteiseen suuntaan, mikä puolestaan johtaa erityyppisiin ihmissuhdeongelmiin Henkilön voi olla vaikea sietää voimakkaita tunteita, itseluottamus ja sietokyky vastoinkäymisiä kohtaan laskevat Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura
8 Kun hoidon kohteena on toinen ihminen Olennaista on empatiakyky eli kyky asettua toisen asemaan. Sitä pitäisi olla riittävästi, mutta tärkeätä on säädellä määrää Työssä jaksamiselle on olennaista rajata oma ammatillinen rooli. Miten voin auttaa tätä ihmistä? Auttajan empatiataso vaikuttaa oleellisesti siihen, miten oireilu siirtyy hänen kannettavakseen. Jotkut ovat rakenteellisesti alttiimpia myötätuntouupumukselle, mutta riittävän suuri kuormitus voi aiheuttaa oireita lähes kaikissa. Auttajan omat käsitellyt tai käsittelemättömät elämätapahtumat voivat vaikuttaa siihen, miten altis hän on traumatisoitumiselle.
9 Emotionaalinen ylikuormitus Jatkuva altistus potilaan traumaattisille tarinoille ja traumaattiselle maailmalle Altistavia tekijöitä Sisäinen motivaatio, kutsumus Empatiataipumus Erillisyys Oma historia Työn tyydyttävyyden tiedostaminen Työn rakenne ja työpaikan vuorovaikutus Elämän muut haasteet
10 Myötätuntouupuneella Työmoraali voi heiketä ja empatia vähetä. Hän saattaa pyrkiä hallitsemaan kaaosta pelastamisajatuksella tai toisaalta stressireaktiotaan häpeävä saattaa vaieta ja alkaa vältellä ihmisiä Kontrolloinnin tarve voi lisääntyä tai juuri päin vastoin, voi tulla välinpitämättömäksi suhteessa muihin Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura
11 Sijaistraumatisoituminen Työntekijää eivät kuormita tarinat sinänsä, vaan muutokset itsessä kokevana ihmisenä Pearlman & Saakvitne
12 Sijaistraumatisoituminen Erityisesti pitkissä työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa Voi vaikuttaa työntekijään laajasti ja syvästi muuttamalla kielteisesti hänen minä-käsitystään. Viitekehys voi muuttua (identiteetti, maailmankäsitys ja henkisyys/hengellisyys). Sijaistraumatisoituminen voi myös heikentää yksilön tunteiden kestokykyä, minuuden tunteen säilyttämiskykyä ja kykyä säilyttää sisäinen yhteys toisiin. Häiritsee keskeisiä tarpeita ja uskomuksia itsestä ja toisista ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten välisiin suhteisiin.
13 Miltä tuntuu? Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura
14 POSITIIVISET JA NEGATIIVISET TUNTEET ( Rantanen 2013)
15 Tunteiden tunnistamisen tärkeys Tunteen sanoiksi saaminen auttaa pohtimaan mitä vaikealle asialle / tilanteelle voi tehdä Tunteet vaikuttavat mm. suorituskykyyn, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen Hyvin ja huonoon vointiin Tunteet antavat asioille merkityksen Tunteet suuntaavat tarkkaavaisuutta Tunteet säätelevät yksilön suhdetta ympäristöön Tunteet viestivät aikomuksia ja toimintavalmiutta Pelon tunne syntyy vaaran havainnoista. (Vierikko 2013) mielenterveysseura.fi 15
16 Tunteet vaikuttavat toimintaan Mielessä aktivoituu ennakointeja ja toimintamalleja, joihin liittyy hankalia tunteita Tunteet voivat sumentaa ja johtaa harhaan Voimakkaat automaattiset ajatukset ja oletukset, tunteet ja kehon tuntemukset ohjaavat sokeaan reagointiin ja päättömään toimintaan - tällöin ihminen on REAKTIIVISESSA TEKEMISEN mielentilassa Joka usein pahentaa tilannetta entisestään! Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura
17 Tunteet hyödyntämätön voimavara - monet meistä eivät huomaa tunteita eikä niiden vaikutuksia itsessään tai muissa Tunteet ovat energiaa ja informaatiota: - Mikä on tunteen viesti? - Minkälaiseen toimintaan se kutsuu? - Onko tunnetila energisoiva vai rauhoittava? - Haluaako se lähestyä vai paeta paikalta? - Jos tunne osaisi puhua, mitä se kertoisi? (Rantanen 2013) mielenterveysseura.fi 17
18 Ihminen toimii vastavuoroisesti (1/2) Sosiaaliseen perimäämme on kirjoitettu vastavuoroinen rooli(positio) suhteessa toisiimme Ihminen toimii ja katsoo maailmassa aina tietystä kokemuksellisesta paikasta, positiosta käsin ja sijoittaa kohteen sen vastapositioon -- kutsu tietynlaiseen tanssiin Vastavuoroiset asetelmat ja toimintatavat toteutuvat elämän ja toiminnan eri tasoilla: Ihmissuhteissa Työssä toteutuvat Suhtautuminen itseen, sisäinen puhe Oireilu Suojautumistavat (esim. kontrollointipyrkimys) Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura
19 Vastavuoroiset asetelmat ovat automaattisia ja usein meille itsellemme huomaamattomia Vastavuoroisiin positioihin liittyy tunteita ja tunteet ohjaavat toimintaa Tapahtuu huomaamatta myös sisäisessä dialogissamme asetumme vastavuoroiseen positioon suhteessa itseemme, esim. vaatii suoriutuu (/epäonnistuu), kritisoi häpeää (/tutkii), toivoo ohittaa (tulee kuulluksi) Oleellista on tunnistaa, mikä suhtautumistapa on itselle ominainen ja mitä siitä seuraa Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura
20 Hankalassa, tunteita herättävässä tilanteessa Asetutaan usein vastapositioon, jolla ei ole välttämättä tekemistä realiteettien kanssa - Esimerkiksi valmis tulkinta itsestä vaikkapa uhrautujana saa aikaan hankalia tunteita: vihaa, ärsyyntymistä, joka seuraa kaikkialle Tunteet johtavat toimintaan ja toiminnasta tulee: 1) Symmetristä: syytös vastasyytös 2) Täydentävää: syytös puolustautuminen Esityksen nimi / Tekijä 20 Mielenterveysseura
21 Auttajan oletus itseen liittyen Minun tulee olla aina jaksava, tai muuten olen epäonnistunut ". Minun tulee onnistua aina ja kaikessa. Minulla ei ole vaihtoehtoja. kyvyttömyys saavuttaa tavoitteitaan voi johtaa turhautumiseen, kontrollin menettämisen tunteeseen, yliyrittämiseen ja sitä kautta väsähtämiseen. Halu auttaa ja pelastaa muita muuttuu joko huolestumiseksi omasta terveydestä tai välinpitämättömyydeksi ja hylkäämiseksi.
22 Myötätuntouupumuksen tunnistaminen Miten kehoni ja mieleni reagoivat työtilanteissa? Milloin reaktiot ovat voimakkaimpia? Onko pessimisti vai optimisti minussa voitolla? Onko minulla toivoa? Olenko suhteessa omaan ja muiden ammatillisuuteen kyltymätön vaatija vai jotain muuta?
23 Mitä voin tehdä? Esityksen nimi / Tekijä 23 Mielenterveysseura
24 Myötatuntouupumuksen säätely Laita ensin happinaamari itsellesi ennen kuin autat muita!
25 Pyri tunnistamaan tunteet On havaittu, että vaikeudet tunteiden tunnistamisessa ovat yhteydessä monenlaisiin vaikeuksiin, kuten päihderiippuvuuksiin, syömishäiriöihin, väkivaltaan, masennukseen ja laajaan kirjoon somaattista oirehdintaa Pitkittäistutkimuksissa huono tunteiden tunnistamiskyky on ennustanut ahdistuneisuutta ja huonontunutta elämänlaatua Esityksen nimi / Tekijä 25 Mielenterveysseura
26 Tunteiden tunnistamisen tärkeys Henkilöt, joille tunteiden tunnistaminen on helppoa, toipuvat vaikeita tunteita herättävistä kokemuksista nopeammin kuin muut. Stressaavat tai traumaattiset tilanteet: tunteiden yksilöiminen ja nimeäminen auttaa tulemaan niiden kanssa toimeen ja hallitsemaan niitä Tunteen kielellistäminen auttaa myös pohtimaan mitä vaikealle asialle voi tehdä Esityksen nimi / Tekijä 26 Mielenterveysseura
27 Tunteisiin voi vaikuttaa Tunteiden johtaminen ja säätely on elinikäinen matka - aina tulee tilanteita, joissa huomaat toimineesi väärin, ratkaisua ei tunnu löytyvän ja tunteet karkaavat käsistä mielenterveysseura.fi 27
28 Edellyttää käytännössä kolmea taitoa: 1. Kiinnitä huomiota tilanteessa ilmeneviin tunteisiin - Taito, jota voi harjoitella kiinnittämällä huomiota tunteisiin 2. Eläydy empaattisesti toisen asemaan, ja arvaa, miltä hänestä nyt tuntuu - Harjoittele tilanteiden syväkuuntelua et kuuntele vain korvillasi vaan koko kehollasi. Kuuntelet kaikilla aisteillasi ja myös tunteillasi. - Mitä silmäsi, korvasi, kehosi ja tunteesi tässä tilanteessa kertovat? Mikä on tuon toisen ihmisen tunnetila? - Älä yritä vaikuttaa, keskityt vain kuuntelemaan. Unohda ajatus siitä, mihin tilanteen pitäisi johtaa tai mitä sanoisit seuraavaksi. - Kuulluksi tuleminen on rauhoittavaa ja usein myös inspiroivaa! mielenterveysseura.fi 28
29 3. Pue ymmärryksesi tilanteeseen sopiviksi sanoiksi -- vakuuttelut eivät rauhoita mutta tieto, että toinen kuulee, rauhoittaa mielenterveysseura.fi 29
30 5 minuutin parityöskentely Mieti parin kanssa: Mitkä tunteet on helppo hyväksyä ja mitkä taas vaikeampia? Miten pärjäät vaikeammin hyväksyttävien tunteiden kanssa? Esityksen nimi / Tekijä 30 Mielenterveysseura
31 Mitä voin tehdä toiminnan tasolla? Esityksen nimi / Tekijä 31 Mielenterveysseura
32 Älä reagoi, reflektoi (kuvaa, sanoita)! Tunnista työtilanteessa aktivoituva ajatus/oletus ja siihen liittyvä tunne: Kuka tässä nyt on hankala!? (VÄSYMYS, RIITTÄMÄTTÖMYYS) Voi ei, taas tätä, tämä ei lopu koskaan, turha yrittää mitään. (YKSINÄISYYS, OMA AVUNTARVE, VETÄYTYMINEN) Nyt minä kyllä nujerran tuon tyypin! (EPÄOIKEUDENMUKAISUUS, KAIPUU, VAILLE JÄÄMINEN) Jos tälle asialle oikeasti voisi jotain tehdä, se olisi jo tehty, mutta kun mitään ei tapahdu, ihan turha yrittää. (PELKO) Esityksen nimi / Tekijä 32 Mielenterveysseura
33 Kuuntele itseäsi, älä reagoi toiseen Tunnista oma kokemus, tutki sitä Tarkastele sitä, harjoittele katsomaan etäämmältä: Mitähän tässä tapahtuu? Etäännyttäminen irti tunteesta auttaa näkemään tunteen taakse Mistähän tässä on oikeasti kysymys? Helikopterinäköala : etsi jokin vaihtoehtoinen reitti lähestyä tilannetta muokkaa suhtautumista. Tunteessa vastaaminen ei vie eteenpäin Esityksen nimi / Tekijä 33 Mielenterveysseura
34 Harjoitus: Tiedosta tunteesi ja ajatukseesi 1. Palauta mieleesi kuva henkilöstä, jonka koet hankalana. 2. Istu rauhassa. Halutessasi voit seurata hetken omaa hengitystäsi ja antaa sen rauhoittua. 3. Tarkastele henkilöä sielusi silmillä eri puolilta. Huomaa heti, jos mieleesi nousee välittömiä, automaattisia ajatuksia tai tunteita. Huomaa, miten ajatuksesi lähtevät ryntäilemään ja miten kehosi reagoi. 4. Tunnista ajatuksesi ja tunteesi. Totea ne ja koita tyhjentää mielesi niistä. Huomaa, miten vaikeaa on olla arvostelematta ja miten tunteet ja ajatukset sekaantuvat. Ajatukset ryntäilevät sinne tänne. Älä tartu ajatuksiisi, vaan katso, tunnista ja päästä irti. 5. Koita päästää irti kaikista ilmaantuvista ajatuksistasi. Voit halutessasi rauhoittaa ajatuksiasi kääntämällä huomiosi takaisin hengitykseen. Istu näin hetki päivittäin erityisesti silloin kun on hankalaa Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 34 Mielenterveysseura
35 Suhtautuminen ratkaisee: se avaa tai sulkee vuorovaikutusta Rauhallinen emotionaalinen asenne Ihmettelyä Kuuntelemista Reflektoimista Vahvistamista Huomio kohdistuu sisään päin. Edellyttää, että emme tunne pakkoa saada jokin tapahtumaan. Mobilisoiva emotionaalinen asenne Kontrollointia Vartioimista Häpeää Syyttämistä Etääntymistä Huomiotta jättämistä Huomio kohdistuu ulos päin. Pyrkimys ennakoida ja kontrolloida toisten toimintaa Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 35 Mielenterveysseura
36 Reflektoi, heijasta takaisin, kuuntele aktiivisesti, asetu dialogiin Ammatillisen aseman saavuttaminen mahdollistuu -kun tunnistaa vastavuoroisen asetelman imun ja tanssiin kutsun (ns. righting reflex) ja -vastaa reflektoiden ja rauhoittavasti -empaattisesti -välttäen inttämistä, vastaan panemista, nujertamista -kertoo, mitä näkee ja kuulee ja mistä ajattelee sen johtuvan Esityksen nimi / Tekijä 36 Mielenterveysseura
37 Myötätuntouupumuksen säätely YHTEENVETÄEN Havainnoi mitä sinulle tapahtuu työssäsi, tunteen ja ajatusten tasolla Tunnista omat varoitusmerkit (fyysiset, psyykkiset, keholliset oireet) Muista onnistumiset, oman työn vaikuttavuus ja merkitys Ole myötätuntoinen itsellesi. Suunnittele miten voit kerätä voimiasi jo tänään.
38 Myötätuntouupumuksen säätely Henkilökohtainen motivaatio pohtia myötätuntostressiä työhön kuuluvana ilmiönä Todellinen halu säädellä sitä
39 Myötätuntouupumuksen hoidosta tilanteen ennakointi varhainen havaitseminen asianmukainen palaute Kyse normaalista reaktiosta epänormaaliin tapahtumaan
40 Myötätuntouupumuksen hoidosta Rajojen ylläpito hoitajien ja hoidettavien välillä Paikka ja mahdollisuus tunteiden ilmaisuun ja itkuun Konkreettinen huolenpito, kuten ruoka ja juoma luo turvallisuuden tunnetta. Yhdessäolo ja vuorovaikutus
41 Happinaamarista Oma tila, jossa ei ole vaatimuksia Ei velvoitteita tehdä työtä, harrastaa, virkistäytyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Vapaata olemista omalle itselle Omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyväksi
42 Kohtaaminen On mahdollista, kun keskustelusta ei tule vastapalloilua Edellyttää, että työntekijä tuntee ja tietää oman perustehtävänsä, roolinsa, velvollisuutensa ja oikeutensa Edellyttää erillisyyden tematiikan ymmärtämistä Toisen näkökulman tavoittaminen synnyttää ymmärrystä Ymmärrys on työväline: jos ymmärrän, en tuomitse Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää Esityksen nimi / Tekijä 42 Mielenterveysseura
43 Kohtaamisen vaikeus Oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat Oikeiden sanojen puuttuminen Kiirehtiminen Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä, turtumus Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus (herättää tunteita) Oman persoonan rajat Esityksen nimi / Tekijä 43 Mielenterveysseura
44 Mitä auttajan on hyvä muistaa Hyvää on oma tavallinen elämä iloineen, suruineen, rakkaine ihmisineen Olla olematta aina asiantuntija Uni, ruoka, lepo, ilonpito Hiljaisuus, luovuus, kulttuuri, hengellisyys, luonto Hyvä on totta Muistaa olla syyllistämättä itseään siitä että kaikki ylläoleva ei aina toteudu Esityksen nimi / Tekijä 44 Mielenterveysseura
45 Esityksen nimi / Tekijä 45 Mielenterveysseura
46 Kiitos! Leena Ehrling Esityksen nimi / Tekijä 46 Mielenterveysseura
Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.
Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki 27.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena.ehrling@mielenterveysseura.fi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotPuhtia hyvästä itsetunnosta
Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotMindfulness tietoinen läsnäolo esimiehen jaksamisen tukena
Mindfulness tietoinen läsnäolo esimiehen jaksamisen tukena 20.5.2016 Soster Esismiespäivät, Tallinna Eeva Honkanummi Sosiaalipsykologi, AmO, Mindfulness-ohjaaja Mindfulness Hyväksyvä Tietoinen Läsnäolo
LisätiedotTie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja
Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotRAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista 28.2.2014. Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen www.acoma.fi
RAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista 28.2.2014 Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen www.acoma.fi Odotus, että voisimme lähes päivittäin olla yhteydessä inhimillisiin tragedioihin [ja
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotHyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle
Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
LisätiedotITSETUNTEMUS YKSI VAIKEIMMISTA ASIOISTA ON OLLA SE KUKA ON. SAMALLA SE ON YKSI PARHAISTA ASIOISTA. TEE RAUHA ITSESI KANSSA PÄHKINÄNKUORESSA
YKSI VAIKEIMMISTA ASIOISTA ON OLLA SE KUKA ON. SAMALLA SE ON YKSI PARHAISTA ASIOISTA. TEE RAUHA ITSESI KANSSA www.eeviminkkinen.fi ITSETUNTEMUS PÄHKINÄNKUORESSA Ihminen on herkkä ja tunteva olento Jokaisella
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotOman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa
Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotJohdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43
Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen
TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotMiten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold
Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Eira Tikkanen Mielipäivät 2012 OSALLISUUS Tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Osallistuminen antaa mahdollisuuden
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotHarjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu
Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen
LisätiedotMiten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja?
Miten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja? Ratkaisukeskeisen/voimavaraistavan lähestymistavan ehdotuksia sovellettavaksi 22.5.2014 1 Miten tukea ihmisen voimavaroja? Vuorovaikutustekniikat ja mallit
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotVARAVOIMAA FARMARILLE
VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotStressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti
Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotSISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA
SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA Leena Hyvinvointivalmentaja KTM LCF Life Coach NLP Practitioner Asahi Health -ohjaaja rentoutusohjaajaopiskelija ryhmäliikuntaohjaaja yrittäjä S = Sisua
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
Lisätiedot