LOIMAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA ALKAEN

Transkriptio

1 Päivitetty LOIMAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA ALKAEN Perustuu Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2003 (Opetushallituksen määräys 33/011/2003) sekä Valtioneuvoston asetukseen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). 1

2 SISÄLLYS YLEISTÄ OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTA 1 LOIMAAN LUKION TEHTÄVÄ, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Tehtävä ja toiminta-ajatus 1.2 Arvoperusta, arvojen välittäminen lukiossa 2 LUKION TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Oppimiskäsitys 2.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät 2.3 Opintojen rakenne 2.4 Toimintakulttuuri Liite 1: Loimaan lukion järjestyssäännöt 2.5 Itsenäisen opiskelun periaatteet 2.6 Tietostrategia Liite 2: Loimaan lukion tietostrategia 2.7 Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa 2.8 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa 2.9 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 2.10 Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa 3 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjaustyön suunnitelma 3.2 Yhteistyö huoltajien kanssa 3.3 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus 3.4 Opiskelijahuolto 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 4 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet 4.2 Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen 4.3 Tuntijako 4.4 Kieliohjelma Liite 3: Kurssisisällöt 5 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 15 LIITTEET Arvioinnin tavoitteet 5.2 Kurssisuorituksen arviointi 5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 5.4 Lukion oppimäärän suoritus 5.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 2

3 YLEISTÄ OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTA Loimaan lukion opetussuunnitelma on kirjattu siten, että Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2003 on kirjoitettu kursiivilla. Opetussuunnitelman koulukohtainen osuus on kirjoitettu peruskirjaimin. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2003 (OPH 33/011/2003) ovat valtakunnallinen normi, josta lukiot eivät voi poiketa. Opetussuunnitelman perusteet 2003 on tietyissä määrittelyissään Loimaan lukion opetussuunnitelmaa tarkempi. Loimaan lukion opetussuunnitelma on luonnollisesti kaikin osin alisteinen valtakunnalliselle normille, myös niiltä osin kun kaikkia sen asioita ei Loimaan lukion opetussuunnitelmassa toisteta. Johtavana ajatuksena Loimaan lukion opetussuunnitelman tekemisessä on ollut sen käyttökelpoisuus ja tuominen osaksi käytännön lukiotyöskentelyä. On pyritty selkeään, lyhyeen ja yksitulkintaiseen tekstiin siten, että opiskelijat, lukioon pyrkivät, vanhemmat ja opettajat ymmärtävät mitä lukio-koulutus on ja pystyvät käyttämään opetussuunnitelmaa oman opiskelunsa ja työnsä suunnittelussa. Osa tekstistä julkaistaan vuosittain opiskelijoille suunnatussa opinto-oppaassa sellaisenaan. Näin opetussuunnitelma ja arjen koulutyö pyritään nivomaan tiukasti yhteen. Loimaan lukion opetussuunnitelmassa on kolme liitettä. Laittamalla lukion tietostrategia, järjestyssäännöt ja kurssisisällöt liitteiksi on pyritty helpottamaan tulevaisuuden työskentelyä eli opetussuunnitelman jatkuvaa vuosittaista päivitystyötä. Opetussuunnitelman tulee elää ja kehittyä ajan mukana. Erilliseksi liitteeksi on lisätty kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma. Uusi opetussuunnitelma ja sen sisältämä uusi tuntijako otetaan käyttöön kolmen vuoden aikana siten, että syksystä 2005 alkaen lukion aloittavat opiskelijat opiskelevat aina uuden opetussuunnitelman mukaan. Aikaisemmin lukion aloittaneet jatkavat vanhan opetussuunnitelman mukaan. 1 LOIMAAN LUKION TEHTÄVÄ, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA 1.1 Tehtävä ja toiminta-ajatus Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Loimaalla lukio-opiskelijat ohjataan kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Toisaalta koulu seuraa opiskelijan etenemistä ja huolehtii tukien siitä, että kurssit ja opinnot suoritetaan loppuun. Koulu arvostaa hyvin tehtyä työtä ja aktiivista tuntityöskentelyä sekä pitää kiinni yhdessä opiskelijoiden kanssa sovituista pelisäännöistä. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opetuksen ulkopuoliseen koulun toimintaan sekä muuhun koulun ulkopuoliseen toimintaan ja näin oppimaan yhteiskunnallisissa vastuutehtävissä toimimista. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Loimaan lukiossa kaiken tasoisia opiskelijoita kannustetaan ja heille pyritään antamaan onnistumisen elämyksiä. Koulu auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuutensa. Opiskelijoita opetetaan asettamaan omia realistisia tavoitteita ja hyväksymään myös epäonnistuminen. Seudullisena palveluntuottajana Loimaan lukiolla on laaja tehtävä kehityksen rakentajana. Koulutuksesta huolehtiminen ja siihen panostaminen on sekä Loimaan kaupungin että koko seudun tulevaisuuden strateginen avaintekijä. 3

4 1.2 Arvoperusta, arvojen välittäminen lukiossa Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. Loimaalla erityinen haaste on pystyä antamaan opiskelijoille valmiuksia muuttavan maailman kohtaamiseen. Lukiotyöskentelyssä arvoja välitetään opiskelijoille ennen kaikkea koulun varsinaisen opetustoiminnan, kurssien sisältöjen, kautta. Arvovalinnat ja niiden tarkastelu kuuluvat kurssisisältöjen kautta mm. äidinkielen, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, psykologian, filosofian, terveystiedon ja kuvataiteen kursseihin. Myös muissa kouluaineissa arvot tulevat esiin tuntityöskentelyssä ja opettajan valinnoissa. Samaan aikaan lukiossa on huomattava, että arvot välittyvät opiskelijoille voimakkaasti koulun toimintakulttuurin, käytäntöjen ja yhteisten tapahtumien välityksellä, sekä opettajien henkilökohtaisen esimerkin kautta. 2 LUKION TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 2.1 Oppimiskäsitys Loimaan lukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa Loimaan lukiossa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 2.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä 4

5 tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. 2.3 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista (kuva1). Jokaisen lukio-opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien, koulukohtaisten syventävien kurssien sekä soveltavien kurssien keskeiset tavoitteet, sisällöt ja suoritusjärjestys on määritelty tämän opetussuunnitelman luvussa 4. Kurssien itsenäisen suorittamisen periaatteet on määritelty kohdassa 2.5. Lukio-opintojen rakenne Kursseja yhteensä vähintään 75* Pakolliset kurssit kursseja 47-51* Valtakunnalliset syventävät kurssit kursseja vähintään 10* Koulukohtaiset syventävät kurssit Soveltavat kurssit Kuva 1: Lukio-opintojen rakenne. * = Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. 2.4 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Loimaan lukion toimintakulttuuri perustuu koko kouluyhteisön aikuismaiseen vastuunalaiseen käyttäytymiseen ja yhdessäoloon. Toimintakulttuuri on konkretisoitu lukion järjestyssääntöihin (liite 1). Järjestyssäännöt on laadittu lukion oppilaskunnan ja opettajien yhteistyönä. LIITE 1: Loimaan lukion järjestyssäännöt 5

6 2.5 Itsenäisen opiskelun periaatteet Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom) Itsenäisessä kurssisuorituksessa opiskelija suorittaa tietyn lukiokurssin osallistumatta opetukseen. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan ohjeiden mukaisesti opintoja ja tehtäviä jotka vastaavat laajuudeltaan lukiokurssin suorittamista (38 tuntia). Töiden luonne vaihtelee suoritettavan aineen ja kurssin mukaan. Opettajan harkinnan mukaan suoritukseen yleensä kuuluu ko. kurssin kokeeseen osallistuminen. Itsenäistä suoritusta harkitsevan opiskelijan tulee aloittaa kurssin suorittaminen keskustelemalla aiheesta ko. aineen opettajan kanssa. Itsenäinen kurssisuoritus on suositeltavaa erityisesti silloin, jos opiskelija haluaa opiskella jonkun koulun opetussuunnitelmassa olevan syventävän tai soveltavan kurssin, joka ei valintojen vähäisyyden johdosta muuten toteudu. Itsenäinen suoritus sopii hyvin myös niille opiskelijoille, jotka haluavat korkealla tavoitetasolla suorittaa hyvin paljon opintoja ja joiden lukujärjestys tästä johtuen on täysi. Itsenäistä opiskelua on myös kurssien suorittaminen etäopiskeluna etälukiossa tai erilaisten verkkokurssien suorittaminen. Halutessaan opiskelija saa aina etukäteen rehtorilta päätöksen siitä, hyväksytäänkö jokin muun oppilaitoksen järjestämä etä- tai verkkokurssi lukiokurssiksi. Hyvien oppimistulosten varmistamiseksi on opiskelijan oman edun mukaista suorittaa pääosa opinnoista osallistumalla lukion järjestämään opetukseen (tuntityöskentelyyn). Opiskelijan tulee aina pyrkiä suorittamaan pakolliset lukiokurssit tuntityöskentelynä, mikäli se on mahdollista. Perustelluista syistä edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa. Hylättyä kurssia (arvosana 4) ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti. Itsenäisessä opiskelussa korostuvat itsenäisen tiedonhankinnan ja kriittisyyden vaatimukset ja plagioinnin vaarat. Itsenäistä kurssia suorittava opiskelijan tulee ymmärtää asiassa oma vastuunsa ja neuvotella näistä asioista opinto-ohjaajan ja kurssisuorituksen vastaanottavan opettajan kanssa. Lupaa itsenäiseen kurssisuoritukseen anotaan rehtorilta erityisellä kaavakkeella. Opiskelijan tulee neuvotella itsenäisestä suorituksesta ja siihen kuuluvista tehtävistä ja kokeesta opinto-ohjaajan ja ko. opettajan kanssa. 2.6 Tietostrategia LIITE 2: Loimaan lukion tietostrategia 2.7 Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Yhteistyö LSKKY:n kanssa Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymä (LSKKY) on lukiolle tärkeä kumppani. Loimaan lukio pyrkii myötävaikuttamaan LSKKY:n ns. kaksoistutkinnon suorittajien mahdollisuuksiin menestyä ylioppilastutkinnon suorittajina. Lukion opettajat opettavat myyntipalveluna osan kaksoistutkinnon suorittajien kursseista ylioppilastutkinnon kannalta oleellisissa aineissa. Oleellista yhteistyössä on myös yo-tutkinnosta tiedottaminen ja sen suorittamisessa ohjaaminen, mikä tehdään yhdessä LSKKY:n oman henkilökunnan kanssa. Kumppanuutta LSKKY:n kanssa käytetään asiantuntevan opetuksen järjestämiseen myös muissa aineissa. 6

7 2.7.2 Etälukiotoiminta Etälukiotoiminta on mahdollista muiden lukioiden kansa ja sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi Adobe Connect järjestelmällä Muu seudullinen 2. asteen koulutuksen yhteistyö Muuta seudullista 2. asteen koulutuksen (lukiot, ammatillinen koulutus) yhteistyötä tehdään mm. seuraavissa asioissa: - henkilöstön täydennyskoulutus - koulutuksen kehittäminen - opinto-ohjaajien yhteistyö - rehtorien yhteistyö 2.8 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Luonnollisia lukion yhteistyökumppaneita ovat seudun peruskoulujen yläluokkien koulut, ennen kaikkea Puistokadun koulu, Hirvikosken yhtenäiskoulu ja Alastaron yläaste. Seudun peruskoulujen ja 2. asteen koulutuksen opinto-ohjaajat tekevät oppilaiden ohjauksen laaja-alaista yhteistyötä. Lukion opiskelijoita kannustetaan jatkamaan opintojaan ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Lukion tulevaisuuden haasteisiin kuuluu pyrkiä kehittämään yhteistyötä näiden jatkoopiskelupaikkojen kanssa siten, että Loimaan lukiosta valmistunut ylioppilas omaa hyvät valmiudet jatko-opiskeluun sekä saa mahdollisesti luettua hyväkseen tiettyjä lukio-opintojaan pyrkiessään jatkoopintoihin. Opiskelijoiden vanhempien ja muiden huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä on kuvattu luvussa 3.2. Paikallisten nuorisovaltuustojen toimintaa tuetaan rohkaisemalla opiskelijoita osallistumaan toimintaan sekä antamalla nuorisovaltuustoille mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi lukiossa. Lukion urheilijat ja urheilujoukkueet osallistuvat monipuolisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin oppilasturnauksiin ja -sarjoihin. Paikallisten urheiluseurojen osaamista käytetään hyväksi lukion liikunnan opetuksen monipuolistamisessa. Loimaan evankelis-luterilainen seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä vuosittain lukiolaisille suunnattu hengellinen tilaisuus sekä mm. siten, että seurakunnan edustajat pitävät koulussa aamunavauksia. Kirjasto palvelee lukiolaisia tiedonhankintaan liittyvissä asioissa. Kirjastoa käytetään ja sen käyttöä opetellaan toisaalta oppituntien puitteissa, ja toisaalta opiskelijat käyttävät sitä töidensä tekemiseen. Lukio ylläpitää hyviä suhteita opiskelijoille stipendejä jakaviin tahoihin. Paikallista yritysyhteistyötä kehitetään. 2.9 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Lukion toiminnan kehittämisen ja arvioinnin päävastuu on rehtorilla ja lukion suunnitteluryhmällä. Suunnitteluryhmään kuuluvat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, kaksi kaksivuotiskausin vaihtuvaa opettajajäsentä sekä rehtori. Aineryhmien (matemaattiset aineet, kielet, äidinkieli, reaaliaineet, taito- ja taideaineet) sisäiset opettajaryhmät vastaavat omalta osaltaan aineidensa opetuksen ja materiaalin kehittämisestä. Lukion toimintaa arvioidaan useilla eri mittareilla. Oppilaskyselyillä mitataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä opetukseen ja sen yleisiin järjestelyihin sekä kouluviihtyvyyttä. Lukion aloittavilla opiskelijoilla teetetään ns. tulokysely ja kaikilla opiskelijoilla vuosittainen perusarviointi. Erikoislinjojen toimintaa arvioidaan 7

8 omilla kyselyillään. Kurssipalaute opetetuilta kursseilta kerätään kirjallisena vähintään kahdesti vuodessa. Opetuksen tuloksista kertovat ennen kaikkea ylioppilaskirjoitusten tulokset, joita arvioidaan vertaamalla Loimaan lukion tuloksia maan keskiarvoihin. Edellä mainittu perusarviointi tehdään identtisenä kolmessa muussa eteläsuomalaisessa Loimaan lukion kokoisessa yleislukiossa. Tuloksia verrataan. Lukion toiminnasta kertovia tärkeitä mittareita ovat lisäksi lukion keskeyttämisprosentti sekä lukiolaisten sijoittuminen erilaisiin jatko-opiskelupaikkoihin. Oleellinen osa kehittämistoimintaa on oppilaskunnan ja sen hallituksen toiminta. Oppilaskunnan kantaa kysytään oleellisissa asioissa. Oppilaskuntaa rohkaistaan nostamaan esille huomaamiaan puutteita ja kehittämiskohteita. Henkilöstön täydennyskoulutuksessa minimitavoite on, että jokainen henkilökunnan jäsen osallistuu vuosittain vähintään yhden päivän mittaiseen oman alansa täydennyskoulutukseen. Tämän lisäksi järjestetään tarpeen mukaan erillisiä lyhyempiä täydennyskoulutuksia esim. tietotekniikan alueella. Rehtori pitää vuosittain opettajien kanssa henkilökohtaisen kehityskeskustelun Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa Onnettomuus- ja kriisitilanteissa tavoitteena on turvata yhteisön toimintakyky ja tukea yksilöä. Tilanteissa toimitaan alla mainittujen ohjeiden mukaan. Lukion henkilökunnan on tunnettava ohjeet. Onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalta lukiolla on käytössä seuraavat toimintaohjeet: 1) Kiinteistön saneerauksen vaikutukset toimintaan vaaratilanteessa ja ohjeet kiinteistön evakuoinneista (=pelastussuunnitelma) (Saneerauksen aikaa koskevat erityisohjeet, joita päivitetään saneerauksen etenemisen mukaan. Pysyvämmät toimintaohjeet tehdään saneerauksen valmistuttua.) 2) Talon suojelusuunnitelma (Sisäministeriön määräyksen 4/95 mukaan tehdyt määräykset talosuojelun järjestelyistä, päivitetty kevätlukukaudella 2005). Uusi päivitys tehdään saneerauksen valmistuttua. 3) Henkisen ensiavun toimintaohjeet kouluille (Loimaan henkisen ensiavun ryhmä, elokuu 1998). 3 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Ohjaustyön suunnitelma Ohjaustyön suunnitelma on kokonaisuus, jonka tarkoitus on perehdyttää peruskouluaan lopettava nuori lukio-opiskelun alkuun ja saattaa hänet läpi lukion aina ylioppilaaksi ja jatko-opintoihin saakka. Ohjaustyöhön osallistuu koko kouluyhteisö, mutta päävastuu siitä on lukion opinto-ohjaajalla (OPO). Ohjaustyön kattavana tavoitteena on opiskelijan ohjaaminen itseohjautuvuuteen ja omaan vastuunkantoon. Peruskoulun viimeisellä luokalla ohjauksen oleellisin asia on tarjota realistista tietoa lukion vaatimuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista oikean opiskelupaikan valinnan tueksi. Koska lukion 1. vuoden alustavat kurssivalinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan jo peruskoulussa, tulee lukioopinnot valitseville peruskoululaisille antaa riittävästi tietoa ja ohjausta. Lukio toimii kiinteässä yhteistyössä seudun peruskoulujen yläluokkien kanssa. Lukioon pyrkivät opiskelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan lukiolla jo peruskoulun aikana. Lukion aloittavat opiskelijat perehdytetään koulun käytäntöihin OPO:n ja rehtorin pitämillä oppilaanohjauksen tunneilla, joiden teemana ovat mm. opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, koulun 8

9 käytännöt ja toimintakulttuuri, kurssivalinnat ja valintojen muuttaminen, itsenäiset suoritukset sekä poissaolot. Koko opiskelun ajan opiskelijan lähin tuki ja seuraaja on hänen ryhmänohjaajansa (RO). RO:n vastuuna on jaksoittain tarkastella oman ryhmänsä opiskelijoiden opiskelumenestystä, yleistä opinnoissa etenemistä sekä poissaolojen määrää. Jaksoittaista seurantaa tarkemman poissaolojen seuraamisen työkaluna käytetään erillistä opettajien keskeistä kirjanpitoa, josta ilmenevät opiskelijan tavallisuudesta poikkeavat poissaolot eri aineiden kursseilta. Rehtori vastaa kirjanpidon esille nostamien ongelmatapausten hoitamisesta tapauskohtaisesti joko itse tai delegoiden tehtävän ryhmänohjaajalle. Opinnoissa syntyneet etenemisesteet käsitellään opettajien kokouksissa. Vuosittainen ainevalintakortin täyttö on tärkein osa kunkin opiskelijan seuraavan vuoden opiskelun suunnittelua. Ainevalintojen ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ylioppilaskirjoitukset otetaan huomioon erityisenä ohjaustyön haasteena. Kaikille vuosiluokille pidetään vuosittaisia ylioppilaskoeinfoja siten, että opiskelijoiden omat suunnitelmat konkretisoituvat opiskelun edetessä. Ilmoittautuminen kokeisiin tapahtuu ohjatusti. Lukion jälkeisiin opintoihin hakeminen on opiskelijan omalla vastuulla. Lukion ohjaustyössä tavoitteena on ennen kaikkea antaa kattava ja laaja kuva erilaisista lukion jälkeisistä opiskelumahdollisuuksista ja tukea, kannustaa ja rohkaista opiskelijoita tekemään omat ratkaisunsa. Koululla järjestetään eri oppilaitosten esittelyjä sekä vierailuja eri oppilaitoksiin. Ohjaustyön käytännön toimimisen kannalta oleellista on kouluhenkilökunnan keskinäinen ja opettajien ja oppilaiden välinen tiedonkulku sekä positiivinen kiinnostus toisen asioihin. 3.2 Yhteistyö huoltajien kanssa "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom) Yhteistyö lukiolaisten huoltajien kanssa perustuu yleiseen tiedottamiseen sekä vanhempainiltoihin. Tavoitteena on, että huoltajat ovat tietoisia lukio-opiskelun ja ylioppilaskokeen järjestelyistä, sisällöistä ja vaatimuksista ja osaavat omalta osaltaan tukea opiskelijaa. Vanhempainiltoja järjestetään peruskoulun 9-luokkalaisten vanhemmille, lukio-opiskelun alussa sekä ylioppilaskokeeseen liittyvien asioiden tullessa ajankohtaisiksi. Vanhempainilloissa läpikäydään tärkeimmät lukio-opiskeluun sekä ylioppilaskokeeseen liittyvät asiat sekä annetaan mahdollisuus kysymyksiin, kommentointiin ja keskusteluun. Halutessaan huoltajat voivat kysyä huollettavaansa liittyviä asioita henkilökohtaisesti. Tiedottamisen tärkeimmät välineet ovat lukion internet-sivut sekä opinto-opas, joissa selitetään yksityiskohtaisesti opiskeluun liittyviä asioita. Tarpeen mukaan käytetään lisäksi koteihin lähetettäviä tiedotteita. Alle 18-vuotiaat lukiolaiset näyttävät joka jakson päätteeksi jaettavan jaksoarvostelunsa kotona huoltajalleen, ja palauttavat ne huoltajan allekirjoittamina ryhmänohjaajalleen. Jaksoarvostelujen allekirjoittamisen yhteydessä huoltajan on huomioitava opiskelijan opinto-menestys, opintojen eteneminen (montako kurssia opiskelija on suorittanut jakson aikana) sekä poissaolomäärät. Huoltajaan otetaan suoraan yhteyttä, jos tilanne sitä vaatii. Kysymykseen voi tällöin tulla esimerkiksi opiskelijan poissaoloista, opiskelumenestyksestä tai fyysisestä, psyykkisestä tai sosiaalisesta ongelmasta johtuva yhteydenoton tarve. Yhteydenoton tarkoituksena on tällöin tiedottaminen sekä hyvien puitteiden luominen ongelmien ratkomiselle yhdessä. 9

10 Toisaalta huoltajaan otetaan yhteyttä silloin, kun kyseessä on opiskelijaan liittyvä asia, jonka päättämiseen opiskelija itse ei ole täysivaltainen (esim. lukiosta eroaminen). Kahdeksantoista vuotta täyttäneellä lukiolaisella ei ole ulkopuolista huoltajaa, joten kaikki yhteydenpito käydään suoraan opiskelijan kanssa. 3.3 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joilla on fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka jäävät huomattavasti jälkeen opinnoissaan tai joiden elinympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Kyseeseen saattavat tulla myös maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tai opiskelijat, joiden suomen kielen taito muuten on puutteellinen. Terveydenhoitaja pyrkii kartoittamaan erityisen tuen tarvetta vuosittaisella lukion 1. vuoden opiskelijoille suunnatulla terveyskyselyllä. Koulun koko henkilökunnalla on velvollisuus tiedottaa oppilashuoltotyöryhmän jäsenille havaitsemastaan mahdollisesta erityisen ohjauksen tarpeesta. Erityisesti ryhmänohjaajan vastuu oman ryhmänsä opiskelijoiden seuraamisessa on suuri. Ohjauksen kautta pyritään löytämään tukea tarvitseville opiskelijoille mahdollisuuksia suoriutua opinnoistaan vaikeuksista huolimatta. Kysymykseen tulevat esimerkiksi poikkeavat kurssisuoritus- ja koejärjestelyt joko pysyvästi tai väliaikaisesti, lukihäiriöiden testaukset ja niistä hankittavat todistukset sekä ylioppilastutkintolautakunnalta anottavat yo-kokeen poikkeusjärjestelyt. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ohjataan koulun oman henkilökunnan lisäksi käyttämään terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin tukipalveluja. Terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin toiminnan tavoitteena on tukea opiskelijaa, ja toisaalta helpottaa opettajien työskentelyä antamalla opettajille ammatillista tukea opiskelijoihin liittyvissä asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksen päävastuu on opinto-ohjaajan lisäksi koulun oppilashuoltotyöryhmällä. Oppilashuoltotyöryhmän muodostavat opinto-ohjaaja, rehtori, kuraattori ja terveydenhoitaja. Tarpeen mukaan oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua opettajia ja muita asiantuntijajäseniä. Oppilashuoltotyöryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia. Tavoitteena on ongelmien kartoitus ja niiden ennaltaehkäisy. Ryhmä keskittyy ongelmien ratkaisuun. Eräät lukion kursseista on lisäksi suunniteltu palvelemaan osana opiskelijoiden ohjausta ja tukemaan ongelmien ratkaisua. Tällaisia kursseja ovat kurssit ÄI16 Kirjoitusasu kuntoon, UE7 Mä ja me - ihmissuhdetaitojen kurssi sekä LI8 Virkistys, stressinhallinta- ja yo-kirjoituksiin valmistautumiskurssi. 3.4 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla edistetään opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, kehitetään yhteisöllisyyttä ja osallistumista yhteiseen toimintaan sekä ehkäistään syrjäytymistä. Osa opiskelijahuoltoa on turvallisen ja terveen opiskeluympäristön luominen ja ylläpitäminen. Opiskelijahuollon toimenpiteitä ja tapahtumia ovat mm. viikoittaiset ryhmänohjaukset, koulun tapahtumat, projektit, teemapäivät ja retket. Koulun toimintakulttuurissa, opiskelun järjestelyissä ja ajankäytössä tehtävät ratkaisut on tehtävä ajatellen opiskelijoiden parasta ja viihtyvyyttä. Lukion oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa opiskelijahuoltoa. On tärkeää antaa oppilaskunnalle riittävät toiminta- ja vaikutusmahdollisuudet sekä aikaa opiskelijoiden keskinäisten asioiden hoitamiseen. Oppilaskunnan kouluaikana tapahtuva toiminta on osa lukion varsinaista kasvatusta ja koulutusta. Toisaalta osa oppilaskunnan toiminnasta, mm. viikonloppuiltaisin järjestettävät juhlat, eivät ole lukion vastuulla olevaa toimintaa, vaan niistä vastuun kantavat juhlien järjestäjät henkilökohtaisesti. 10

11 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Tällä hetkellä Loimaalla ei ole tarvetta erilliselle kieli- ja kulttuuriryhmien opetukselle. Tarvetta arvioidaan vuosittain. Tulevaisuudessa tarvetta saattaa olla esimerkiksi suomi toisena kielenä - aineen opetukselle. 4 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taideja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 4.2 Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat - aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - hyvinvointi ja turvallisuus - kestävä kehitys 11

12 - kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus - teknologia ja yhteiskunta - viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Loimaan lukiossa tämä aihekokonaisuus otetaan huomioon opetuksessa ja koulutyössä ohjaamalla opiskelijoita ymmärtämään oma vastuunsa ja velvollisuuksiensa merkitys elämässä. Heitä opetetaan tarkastelemaan asioita kriittisesti, tosiasioiden pohjalta. Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaiset seudulliset, valtakunnalliset ja kansainväliset tapahtumat. Opiskelijoille kerrotaan mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa oman seutukuntansa ajankohtaisiin tapahtumiin ja päätöksiin. Heillä on myös mahdollisuus luoda kansainvälisiä kontakteja ja hyödyntää niitä oman elinympäristönsä parhaaksi. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Loimaan lukiossa hyvinvointi tarkoittaa sekä oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vaalimista että yhteiskunnan tarjoamiin hyvinvointipalveluihin tutustumista. Turvallisuus merkitsee sekä omaa henkilökohtaista turvallisuutta että kollektiivista, koko yhteiskunnan turvallisuutta. Turvallisuuteen vaikuttavat oman elinympäristönsä riskien tunnistaminen sekä kollektiivista ja globaalia turvallisuutta luovat tekijät. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Loimaan lukiossa kestävää kehitystä käsitellään opetuksessa kunkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Kestävän kehityksen periaatteita yritetään noudattaa myös koulun arkipäiväisessä elämässä mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. 12

13 Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Kulttuurien identiteettien tarkastelussa on syytä havaita maailmassa yhä kasvava globaali näkökulma. Tämä tosiasia koskee myös Loimaan lukiolaista ja lukion opetussuunnitelman perusteita. Käytännön opetustyössä on pyrittävä siihen, että Loimaan lukiolainen: - oppii ymmärtämään kulttuuriperintömme keskeiset ajatuslinjat ja arvot - oppii arvostamaan omaa ja kansainvälistä kulttuuriperintöä - arvostaa ja ylläpitää oman koulun perinteitä - oppii eri kulttuureja vertailemalla suvaitsevaisuuteen ja ymmärtää niiden moniarvoisuuden - oppii eri kulttuurien kohtaamisen ja niitä koskevien keskustelujen avulla ymmärtämään erilaisia ajattelutapoja ja -malleja - osallistuu kansainvälisiin projekteihin ja perehtyy eri maiden kulttuureihin ja toimintatapoihin Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Loimaan lukiossa opiskelijoita kannustetaan yhteiskunnallisten ajankohtaisten asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Tarkastellaan ihmisen ja teknologian välistä suhdetta sekä teknologian vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen. Käsitellään teknologian hyödyntämiseen liittyviä eettisiä ja ympäristökysymyksiä. Tutustutaan teknologian käyttämiseen eri tieteen- ja taiteen aloilla. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Loimaan lukiossa keskeisiä sisältöjä viestintä- ja mediaosaamisessa ovat tiedonhaku Internetistä ja muista lähteistä. Opiskelijoiden tulisi hallita kirjoitelmien, kuvaajien, esitelmien ja tutkielmien laatiminen myös tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Keskeistä on myös mediakasvatus: medialukutaito ja -kriittisyys, media vaikuttajana (esim. mainonta, elokuva, kuvan tulkinta) ja median etiikka. Opiskelija harjaantuu tekemään aineistopohjaisia kirjoitelmia, monipuolistaa omia luku- ja viestintätaitojaan, totuttautuu arvioimaan itseään ja tuntee eri tekstilajeja (esim. funktiot ja vaikutuskeinot). Lisäksi hän pystyy seuraamaan ja käsittelemään ajankohtaisia tapahtumia. 4.3 Tuntijako Valtioneuvoston asetuksen Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) mukaan nuorille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 Syventävinä opintoina tarjottavat valtakunnalliset kurssit 13

14 Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 Muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 Matematiikka pitkä oppimäärä 10 3 Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Valtakunnallisen tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi lukio voi tarjota koulutuksen järjestäjän päättämiä koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Loimaan lukion tarjoamat syventävät koulukohtaiset kurssit sekä soveltavat kurssit on määritelty liitteessä 3, kurssisisällöt. Pakollisten, valtakunnallisten syventävien, koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien kurssisisällöt on määritelty liitteessä 3, kurssisisällöt. Syventävät kurssit ovat sisällöltään kiinteästi pakolliseen oppiaineeseen liittyviä jatko- tai kertauskursseja. Soveltavat kurssit soveltavat jonkin aineen tietoja tai taitoja käytäntöön joko liittyen suoranaisesti tiettyyn oppiaineeseen tai laajemmin koulun kasvatustehtävään. LIITE 3: KURSSISISÄLLÖT 4.4 Kieliohjelma Loimaan lukiossa opetetaan: A1 kielenä englantia B1 kielenä ruotsia B2 kielinä opetetaan saksaa, ranskaa ja venäjää B3 kielinä opetetaan saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja italiaa Kokeiluluontoisesti voidaan opettaa joitain muitakin kieliä tapauskohtaisesti määriteltyinä laajuuksina. Tällöin tehdään tuntijakoon tarvittavat muutokset. 14

15 5 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen 5.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvosanat 10-4, S, H, K "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4." (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom.) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja ovat numeroarviointi tai suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Arvioinnin perusteet on kunkin oppiaineen ja kurssin osalta määritelty liitteessä 3, Kurssisisällöt. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien osalta on lisäksi määritelty, arvostellaanko kurssi arvosanalla vai suoritusmerkinnällä. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään merkinnällä K (K= kesken). Opiskelijan on suoritettava kesken jäänyt kurssi valmiiksi aiottua alkuperäistä suoritusjaksoa seuraavan jakson loppuun mennessä. Tämän jälkeen K-merkintä poistetaan, ja opiskelijan on niin halutessaan suoritettava kurssi uudelleen. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisten kurssien suorittamisesta on määrätty opetussuunnitelman luvussa 2.5. (Itsenäisen opiskelun periaatteet). 15

16 Arvioinnin suorittaja ja perusteista tiedottaminen "Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom.) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 2 mom.) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Etenemiseste "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom.) Opiskelija, joka saa jonkin aineen kahdesta perättäisestä kurssista arvosanan 4, H, tai K, ei saa jatkaa kyseisen oppiaineen suorittamista, ennen kuin etenemiseste on purettu eli vähintään toinen kursseista on suoritettu hyväksytysti tai suoritettu loppuun, jos kyse on K-arvosanasta. Lukion Hevosurheilulinjaa koskee erillinen etenemiseste, jolla pyritään painottamaan linjan opiskelijoille lukio-opiskelun merkitystä ja tärkeyttä oman valmennuksen rinnalla: Hevosurheilulinjan opiskelija, joka saa jonkin aineen kahdesta perättäisestä kurssista arvosanan 4, H, tai K, ei saa jatkaa Hevosurheilulinjalla valmentautumista, ennen kuin etenemiseste on purettu eli vähintään toinen kursseista on suoritettu hyväksytysti tai suoritettu loppuun, jos kyse on K-arvosanasta. Hylätyn kurssiarvosanan uusinta, hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on oikeus yhden kerran yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa uusintakuulustelussa, joka järjestetään koulun ilmoittamana ajankohtana. Mikäli opiskelija on sairaana ollut poissa kurssikokeesta, ja saanut tämän johdosta arvosanan K, on opiskelijalla oikeus sekä koesuoritukseen että sen uusimiseen. Opiskelijalla on oikeus valita ja suorittaa kyseinen kurssi uudelleen ja tavoitella parempaa arvosanaa. Tällöin kyseinen kurssi suoritetaan kokonaan uudelleen. Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, mikäli hänen kyseisen kurssinsa suoritus poikkeaa merkittävästi hänen yleisestä tasostaan kyseisessä aineessa. Hyväksyttyjen kurssien korotuskuulustelu järjestetään kerran lukukaudessa, ja lupaa siihen osallistumiseen anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee aina opiskelijan kyseisistä suorituksista paras. Opintojen hyväksilukeminen "Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom) "Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: 16

17 asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin matematiikan kurssisisältöjen yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot jäävät opiskelijan päättöarviointiin pitkän oppimäärän suoritetuiksi kursseiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. 5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi eli päättöarviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Lisäksi opiskelijan arvioinnista päättävillä on mahdollisuus harkintansa perusteella korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Samoin koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja ei voi jälkikäteen poistaa oppiaineen oppimäärästä. 17

18 Päättöarvosanan korottaminen tenttimällä "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom) Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus arvosanan korottamiseen erillisessä tentissä, joihin kukin opiskelija voi osallistua suoritettuaan kyseisen oppiaineen opinnot loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Tentteihin ilmoittaudutaan koulun ohjeiden mukaan. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan tentteihin, koska ne järjestetään pääosin ennen ylioppilaskirjoituksia ja ovat näin hyvä mahdollisuus kerrata opittua. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Oppiaineet, jotka koostuvat vain koulukohtaisista syventävistä tai soveltavista kursseista, arvioidaan ainekohtaisesti numeroarvosanoin silloin, kun aineen kurssit on arvioitu numeroin ja suoritusmerkinnällä silloin, kun aineen kurssit on arvioitu suoritusmerkinnällä. 5.4 Lukion oppimäärän suoritus "Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. _ " (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. 5.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu 18

19 suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä on säädetään." (Lukioasetus 810/1998, 8 2 mom) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. 19

20 Liite 1. LOIMAAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT TAVOITTEET Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työympäristö sekä taata koulun tavoitteiden saavuttaminen. Koulun yhtenä tavoitteena on hyvien tapojen opettaminen ja edistäminen. YLEISTÄ Loimaan lukion järjestyssäännöt koskevat koulun aluetta, kouluaikaa ja koulunkäyntiin välittömästi liittyviä tilaisuuksia ja matkoja. Koulun aluetta ovat koulun rakennukset, liikuntahalli ja niiden pihamaat sekä kaikki paikat, joissa kulloinkin pidetään oppitunteja tai järjestetään muuta koulutyöhön liittyvää toimintaa. Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun järjestämä tilaisuus koulun alueen ulkopuolella kouluaikana sekä koulun, oppilaskunnan tai koulun kerhon järjestämä tilaisuus koulussa kouluajan ulkopuolella. PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY 1. Kaikissa koulun tiloissa tulee noudattaa siisteyttä ja järjestystä. Kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä toisiaan kohtaan asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Oppitunneilla ja työtiloissa on säilytettävä hyvä työrauha. 2. Oppitunnit alkavat täsmällisesti työjärjestyksen mukaisesti, ellei toisin ilmoiteta. Opettaja ilmoittaa oppitunnin päättyneen. 3. Opiskelijalla tulee olla tarvittavat opiskeluvälineet mukana oppitunneilla, kokeissa ja muissa koulun tapahtumissa. 4. Hyvien tapojen mukaisesti ulkovaatteet riisutaan ennen luokkaan menoa. Luokassa ei pidetä lakkia tai pipoa. 5. Oppitunneilla opiskelijan tulee keskittyä vain tunnin aiheen opiskeluun. Opiskeluun keskittymistä haittaavat esimerkiksi matkaviestinten käyttö, syöminen, juominen, muiden oppiaineiden tehtävien tekeminen tai muun asiaan kuulumattoman kirjallisuuden lukeminen. 6. Kulkuvälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Koulualueella ajettaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. 7. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Vahingonteosta on välittömästi ilmoitettava. Tekijä on korvausvelvollinen tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta. 8. Poissaolosta on ilmoitettava kouluun mahdollisimman pian ja poissaolon syy on selvitettävä. Yli kolmen päivän poissaoloihin antaa luvan rehtori, lyhyenpiin ryhmänohjaaja. 9. Ruokalaan ei mennä ulkovaatteet päällä eikä lakki päässä. Ruokajonossa jokainen odottaa vuoroaan. Ruokalassa käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja huolehditaan siisteydestä. Ruokailuvälineet viedään niille kuuluvaan paikkaan ja tuoli nostetaan paikoilleen. 10. Tupakkatuotteiden käyttö, päihteiden käyttö ja hallussapito sekä päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun alueella sekä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa. Samoin teräaseiden yms. hallussapito on kielletty. 11. Kaikkien koulun tietokoneiden käytössä tulee noudattaa tietokoneiden käytöstä kulloinkin voimassa olevia ohjeita ja sääntöjä, jotka ovat aina nähtävillä atk-luokissa ja oppilastietokoneiden luona. 12. Opiskelijoilla on lupa poistua koulun alueelta välitunneilla ja vapaatunneilla. Vapaatunnit eivät ole kouluaikaa, jolloin opiskelija liikkuu koulualueen ulkopuolella omalla vastuullaan. 20