Kunnan perustehtävä ja visio 1-2 Kunnan strategiat Kunnan elinkeinoelämän kehittäminen 7

Transkriptio

1

2 Jalasjärven kunta SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kunnan perustehtävä ja visio 1-2 Kunnan strategiat Kunnan elinkeinoelämän kehittäminen 7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Luottamushenkilöorganisaatio 11 Viranhaltijaorganisaatio Toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden tulos-, rahoitus- ja tasetarkastelu Tuloslaskelma (t ).. 16 Rahoituslaskelma (t ) 17 Tase (t ) Konsernin toiminta ja talous Konsernin olennaiset tapahtumat 19 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitase (milj. ).. 21 Talousarvion toteutuminen Kunnanhallitus 22 Perusturva 27 Terveystoimi 28 Sosiaalitoimi 32 Koulutoimi 36 Vapaa-aikatoimi 40 Tekninen toimi 44 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 49 Verotulojen erittely 50 Investointiosan toteutumisvertailu 51 Rahoitusosan toteutumisvertailu 56 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 57 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet Virallinen tuloslaskelma 58 Virallinen rahoituslaskelma 59 Virallinen tase 60 Kunnan tuloslaskelma (ei sis. eriä) 61 Kunnan tuloslaskelma (sis. erät mukana) 62 Kunnan rahoituslaskelma 63 Kunnan tase 64 Konsernitase 65 Liitetiedot Liitetietojen SISÄLLYSLUETTELO 66 Allekirjoitukset 81 Tilinpäätöskertomus 2007 Kunnanvaltuusto

3 PERUSTEHTÄVÄ Jalasjärvellä ihimisille maharollistetahan paremmat elämisen erellytykset ku muolla. Me pirämmä huolta ittestämmä ja toisistamma. Yleensä me ei tarvita muita, mutta osaamma teherä yhteistyötä tarvittaes. 1

4 VISIO Jalasjärvi on ennakkoluulottoman, ittellisen ja yrittävän ihmisen kunta. Se tarjoaa kuntalaisille tehokkaasti tuotetut laadukkaat peruspalvelut, joiden kehittämiseen kuntalaiset voivat osallistua. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta ja tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Jalasjärven sijainti runkoteiden 3 ja 19 risteyskohdassa antaa erinomaiset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. 2

5 Osaamisen ja uudistumisen strategiat Tavoite: Pidämme huolta työntekijöiden osaamisesta ja ammattitaidosta sekä kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Strategia: 1. Koulutus ja palkitseminen onnistumisesta palkitseminen johtamisen tukena työntekijöiden erityisosaamisen hyödyntäminen osaamisrekisterin avulla työkierto ja uudelleen kouluttaminen oppisopimustoiminnan käyttö 2. Kehitys- ja tulevaisuuskeskustelut 3. Houkutteleva työnantaja KEJO -prosessi esimiehille viety läpi vuonna 2007 ASPA -prosessi koko henkilöstölle Henkilöstön kehittäminen ja sisäinen kouluttaminen avautuviin vakansseihin Kannustava palkkauksen käyttöönotto toiminnan tehostamisen tukemisessa Aloitepalkkiot, ideapalkkiot, innovaatioista ja kehitysideoista palkitseminen Tavoitteista ja tuloksista tiedottaminen Kehityskeskustelut, tavoite- ja tuloskeskustelut ( krt/vuosi) Hyvä sisäinen viestintä ja tiedottaminen 6 3

6 Talouden strategiat Tavoite: Kunnan talous on tasapainossa ja asukkaiden verorasitus kohtuullinen. Kunta voi tehdä kohtuulliset investoinnit, lyhentää lainat ajallaan sekä kattaa tarpeelliset poistot. Kunta optimoi asukkaiden hyvinvoinnin tuottamalla mahdollisimman suuren hyvin voinnin mahdollisimman pienin kustannuksin. Strategia: 1. Lisää tuloja ja vähemmän menoja Ennakoiva resurssiohjaus (palvelut, eurot, henkilöstö, tilat) Kustannustehokas toiminta (euroa/asukas, euroa/työntekijä, euroa/ suorite, euroa/neliöt) 2. Hyvinvoinnin subjektiiviset ja objektiiviset mittarit 3. Menestyvä elinkeinoelämä tuo lisää tuloja, asukkaita ja hyvinvointia Tulorahoituksen riittävyys Ta 2007 Tot Toimintakate > 33,2 milj. e -32,6 milj e Vuosikate > 1,6 milj.e 7,5 milj. e Toiminnan tulos > - 0,6 milj.e 5,4 milj. e Tuloveroprosentti 19,50 19,50 Velkaantumisaste 37 % 39,7 % Investointien tulorahoitus 25 % 131,2 % Toimintatuotot/ toimintakulut % 28 % 22,9 % Palvelujen kustannukset euroa /asukas euroa/ työntekijä euroa / suorite euroa / m2 6 4

7 Toiminnallisten prosessien strategiat Tavoite: Koko kunnan palveluprosessien ennakkoluuloton uudelleenjärjestäminen. Laadukkaat palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti sekä otetaan huomioon järkevän ulkoistamisen mahdollisuudet. Strategia: 1. Vaihtoehdot palvelujen ja hallinnon järjestämiseksi 2. Tehdään palvelutasopäätös palveluiden järjestämisestä 3. Ulkoistaminen Taustojen selvitys Laadun varmistus Riittävä kilpailu 4. Budjetin kokonaisuuden sisäistäminen Erilaisten palveluntuotantovaihtoehtojen selvittely hallintokunnittain - toiminnan tehostaminen toimintatapoja muuttamalla - vertailu naapurikuntiin - sisäinen keskittäminen -yhdistys - liikelaitos -ulkoistus Yhteistyöselvitykset Budjetin toiminnan ja talouden tavoitteiden muuttaminen yksikkötason tavoitteiksi - raportointi, analysointi, reagointi ja tiedottaminen 6 5

8 Asiakkuusstrategiat Tavoite: Palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon kansainvälistyvän, muuttuva toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeet. Ihmisillä on valta ja vastuu omasta elämästään. Asukasta tuetaan oikea-aikaisella palvelulla, jossa korostuu kohdennettavuus, tarveohjaus, määräaikaisuus, suunnitelmallisuus, arvioitavuus ja läpinäkyvyys. Strategia: 1. Asiakasta tuetaan itsenäiseen elämään palvelut tarpeen mukaan asiakkuuden määräaikaisuus ja suunnitelmallisuus 2. Hyvät palvelut ja palvelukäytännöt kysyntä ja tarjonta mitoituksen perusteena palvelulupaus: kunnan tarjoamista palveluista (sekä tiedottaminen) Palvelulupaukset Lakisääteisten palvelujen määrittely ja tiedottaminen Selvitetään ja analysoidaan asiakkaiden palvelujen käyttö elämän eri vaiheissa. 6 6

9 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Tarjoaa erinomaisen sijaintipaikan runkoteiden 3 ja 19 risteyksessä, mikä antaa erinomaisen liikenteellisen ja logistisen mahdollisuuden yrityksille Arvostaa yrittäjyyttä ja panostaa yrityksiin Rohkaisee yrityksiä kasvuun ja kannustaa kansainvälistymään Kehittää kaupallisia palveluita Kannustaa maatalousyrittäjiä ja tuotteiden jatkojalostusta kehittymään maan parhaiksi JAKK kouluttaa sekä työvoimaa että yrittäjiä yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi 7

10 Esko Kalevi Juntunen Kunnanjohtaja Jalasjärven talous kääntyi hyvään iskukuntoon Määrittelimme vuoden 2007 budjettia tehdessämme sen nimeksi Operaatio 2,6 miljoonaa euroa. Näin siksi, että kunnan tulos oli painunut vuonna 2005 tuon verran miinukselle. Vuoden 2006 valmisteltiin korjaustoimenpiteitä, joilla saatiin vain alijäämäiseksi. Budjetin peruslähtökohtana oli käyttää jarrua ja kaasua eli pysäyttää kulujen kasvu, mutta samalla pyrkiä säilyttämään usko kunnan kehittymiseen. Tarkoituksena oli elvyttää elinkeinotoimintaa ja kannustaa ihmisiä hankkimaan asunto paikkakunnalta ja halua asua täällä helpottamalla tonttitarjontaa. Tuloslaskelman tiedot Tarkasteltaessa ensin koko kunnan tuloslaskelmaa, jossa on myös aikuiskoulutuskeskus mukana, niin Jalasjärven toimintatuotot ovat kasvaneet 16,1 % ja toimintakulut ovat kasvaneet 7,5 %. Toimintakulujen yhteinen kasvu on ollut 7,5 %. Toimintakuluista palkkojen kasvu on ollut 5,52 % ja sivukulujen kasvu 9,25 %. Palvelujen ostot ovat kasvaneet 10,7%. Koko konsernin vuosikate on ollut 8,411 milj. ja tilikauden tulos 5,622 milj.. JAKK:n liikevaihto oli 15,674 milj. ja tilikauden ylijäämä on Jalasjärven kunnan ilman JAKK:ia tarkasteltaessa toimintatuotot ovat kasvaneet 3,5 %. Myyntituottojen kasvu oli 4,2 % ja maksutuottojen kasvu 5,3 %. Kaikkien toimintakulujen kasvu oli 1, 8%. Palkat ja palkkiot kasvoivat 1,7 %, eläkekulut 9,7 % ja muut henkilösivukulut 2,3 %. Palkkojen kasvua hillitsi lomituspalvelujen pienentynyt käyttö. Toimintakate on ollut suunnilleen samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna eli 32,606 milj., jossa on kasvua 1,9 %. Kaiken kaikkiaan menojen kasvua voidaan pitää hyvin hillittynä. Kunnan verotulot ovat kasvaneet nopeasti eli 11,0 %. Tämä johtuu parantuneesta työllisyydestä, mikä on näkynyt sekä yritysten tuloksen paranemisen kautta että kuntalaisten maksamien tuloverojen kautta. Veroprosentin 0,5 %- yksikön korotus on tuonut n. 0,8 milj. verotulojen kasvun. Absoluuttisina lukuina verotulojen kasvu oli noin 2 milj.. Valtionosuudet ovat kasvaneet 3,4 % eli Suuren yksittäisen erän tuloksen paranemisessa muodostaa rahoitustuottoihin saatu kertaluontoinen erä. Rahoitustuotot olivat yhteensä 3,927 milj.. Jalasjärven kunnan vuosikate muodostui todella hyväksi eli , kun se oli vuonna ,689 milj. ja 2005 vuonna Vuodesta 2005 vuoteen 2007 on tapahtunut 6,804 milj. parannus. Vuoden 2007 poistot olivat 2,125 milj.. Ne ovat nousseet hieman johtuen voimakkaista investoinneista. Tilikauden tulokseksi muodostui , kun se oli vuonna tappiollinen ja 2005 vuonna -1,866 milj. tappiollinen. Tulos on kääntynyt vuodesta 2005 noin 7,2 milj. parempaan suuntaan. Tarkasteltaessa kunnan onnistumista erilaisilla mittareilla voidaan todeta, että vuosikate on kehittynyt seuraavasti: v /as, v /as ja vuonna /as. Vuosikate ylittää poistot 3,5- kertaisesti. Omavaraisuusaste on kohonnut 67,9 %:iin, suhteellinen velkaantuneisuus on 39,7 %, lainat asukasta kohden ovat laskeneet hieman ja lainat ovat nyt /as. Lainakanta oli vuoden lopussa 12,002 milj. 8

11 Arvioita vuoden 2007 tuloksesta Jalasjärven kunnassa oli henkilöitä töissä 742, joista oli vakituisia 490 ja 17 palkkatuella. Aikuiskoulutuskeskuksessa JAKK :issa oli 247 työntekijää, joista oli vakituisia 201 kpl. Koko konsernin palkattu väkimäärä oli 989 henkeä. Jalasjärven työttömyys on parantunut ja vaihdellen vuodenajasta riippuen 6-7 % välillä. Ilahduttavaa on se, että työllisten lukumäärä on kasvanut viime vuosina, vaikka väkiluku onkin ollut laskussa. Tämä on ilahduttavaa niin yksittäisen henkilön, yrityksen, kuin kunnan näkökulmasta. Kaikki hyötyvät. Suurin kasvu työpaikkojen osalta on ollut teollisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisissa palveluissa. Työpaikkojen määrän lasku on ollut suurinta maatalouden ammateissa. Kunnan työpaikkajakauma on vielä alkutuotantovaltainen (Jalasjärvi 21,9 %, E-P 11,2 %, 4,2 % koko maa) jalostuksessa oli 25,7 % ja palveluissa 48,1 %. Viime vuonna Jalasjärven kunnan väkiluku laski 39 hengellä, kun vähennys oli edellisvuonna yli kaksikertainen. Toivottavasti suuntaus saadaan kääntymään positiiviseksi. Tähän on ainakin hyvät viitteet olemassa, sillä kunnan elinkeinoelämä on vahvassa kasvussa ja muutoksessa. Vuonna 2007 myönnettiin omakotitalojen rakennuslupia lähes kaksinkertainen määrä normaaliin vuoteen verrattuna eli noin 30 lupaa. Voimakasta yhteistyötä Kunnan toimintaa vuonna 2007 voidaan luonnehtia muutoksen vuotena. Meillä oli yhteinen perusterveyden huollon hankkeen valmistelu Kurikan ja Ilmajoen kanssa, ns. JIK- hanke, johon käytettiin runsaasti aikaa. Seinäjoen seudun kehittäminen oli myös keskeisesti esillä ja tapahtui ns. K9- ryhmän kautta. Kunnassa alkoi mittava yleiskaavan laadinta. Se kattaa laajalti kuntakeskuksen kuin sen lähialueiden kaavoittamisen. Kaavatyö on pohjana Kivistönkylän risteysalueen kehittämiselle, joka jatkuu heti kaavan valmistuttua. Risteyksen kehittäminen ja asian eteenpäin vieminen oli lähes yksin kunnan ja tiehallinnon harteilla ja siksi se oli voimakkaasti kunnan työlistalla. Kunta hankki risteysalueelta noin 30 ha lisämaata tuleviin kehittämistarpeisiin. Kunta varautui kaavoittamaan lisää teollisuustontteja, jotta kaavoitus ei ole elinkeinoelämän kehittämisen este. Tällä hetkellä teollisuustontteja on riittävästi tarjolla. Yrittäjien kanssa on tiivistetty yhteistyötä ja keskustelua ja tätä kautta tiedonkulku on kehittynyt puolin ja toisin. Kojan rakennuksen laajennus otettiin käyttöön kesäkuussa. Laajennuksen johdosta Kojan työllistämien henkilöiden määrä on noin 100. Kunnan kannalta on ollut merkittävää JAKKin kasvu ja laajeneminen, joskin se tapahtuu eri puolilla Suomea eikä näy työpaikkoina niinkään kunnassamme. JAKK on näkyvä ja kuuluva imagomerkki kunnastamme ulospäin. Jalasjärven palvelutaso kestää vertailun Kunta on markkinoinut aktiivisesti asuintontteja, joita onkin tarjolla noin kpl eri puolilla kuntaa mahdollisimman moneen makuun. Kunnan palvelut ovat korkealla tasolla, sillä oli merkittävää, että Jalasjärven lukio palkittiin jo toisen kerran peräkkäin ylioppilaskirjoitusten valtakunnan parhaan maantiedon arvosanan johdosta. Muutenkin opetuksen taso on korkealla tasolla. 9

12 Ilahduttavaa on myös, se että erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu oli maltillista jo toisena vuonna peräkkäin. Tällä on saatu erikoissairaanhoidon keskimääräisiä kustannuksia lähemmäksi keskiarvoa. Vielä on kuitenkin parantamista muuhun Etelä-Pohjanmaahan verrattuna. Erikoissai- 831 /as. Vanhusten kotihoito on ollut huomattavasti keskimääräistä edullisempaa. Sen sijaan päi- vähoidon kustannukset ovat olleet vuonna / hoitopäivä, kun ne ovat Etelä-Pohjanmaalla raanhoidon kustannukset olivat 2006 vuonna 962 /as, kun ne koko Etelä-Pohjanmaan alueella ovat keskimäärin 40 /hoitopäivä. E-P -liiton laskelmien mukaan Jalasjärven päivähoidon nettokäyttökustannukset ovat 4330 /päivähoitolapsi, kun ne ovat E-P:n alueella keskimäärin Elinkeinoelämä virkistyi Jalasjärven tilivuoden 2007 osalta voidaan todeta, että budjetin tavoitteena ollut jarrun ja kaasun politiikalla toteutettu operaatio 2,6 milj. toteutui reilusti yli odotusten. Siihen vaikuttivat monet tekijät, kuten parantunut elinkeinoelämän vauhti, joka koitui parempina yhteisöverotuloina, parantuneen työllisyyden kautta koituneina verotuloina sekä myös puolen prosentin veron korotuksen ansiosta. Jalasjärven kunnan viime vuoden kustannusten kasvu suhteessa julkiseen sektoriin oli hyvin hallinnassa. Johtamisessa tarvitaan myös hyvää onnea ja sen tällä kertaa toi ylimääräinen sijoitustuotto. Kaiken kaikkiaan tuloksen tekevät kunnan työntekijät kukin omalta osaltaan ja siksi on todettava, että Jalasjärven kunnan työntekijät kuin päättäjätkin ovat olleet yhtenä miehenä ja naisena viemässä toimintoja eteenpäin ja hyvään lopputulokseen. Olemme saavuttaneet hyvän taloudellisen tason ilman mitään äkkinäisiä ja radikaaleja toimenpiteitä. Omien töiden ja tehtävien kriittinen jatkuva arviointi ja uudistaminen vievät hyvään lopputulokseen. Ajattelutavan on vain oltava pysyvää ja jatkuvaa. 10

13 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö K u n n a n v a l t u u s t o Poliittiset voimasuhteet KESK 14 SDP 3 KOK 11 KD 1 PS 4 VAS 2 Yht. 35 Puheenjohtaja Martti Selin I Varapuheenjohtaja Pekka Lehtinen II Varapuheenjohtaja Reijo Asunmaa Jäsenet Aho M. Juhani Laulaja Hannu Saarinen Kari Ala-Hakkola Antti Majamäki Erkki Salonen Harri Alanen Ossi Mannila Pekka Salonranta Tarja Alkula Martti Metsä-Ketelä Osmo Salovaara Sisko Haanpää Keijo Mäki-Saari Antti Samppala Timo Haanpää Päivi Männistö Sakari Taivalmäki Anneli Harju Aulis Nimell Jarmo Talja Tapani Hämeenniemi Maire Ojajärvi Anne Ventelä Jaakko Kiviniemi Juha Pakkala Sirkka Ventelä Kirsti Koivumetsä Sami Petäys Taisto Örnmark Sirkka Korkiamäki Antti Peura Ulla K u n n a n h a l l i t u s Puheenjohtaja Jaakko Ventelä Poliittiset voimasuhteet: I Varapuheenjohtaja Pekka Mannila KESK 4 II Varapuheenjohtaja Martti Alkula KOK 3 Esittelijä Esko Juntunen, kunnanjohtaja PS 1 SDP 1 Jäsenet Petäys Taisto Salonen Harri Yht. 9 Salonranta Tarja Salovaara Sisko Taivalmäki Anneli Ventelä Kirsti V a l t u u s t o n v a l i t s e m a t t o i m i e l i m e t Lautakunnat: Puheenjohtaja: Esittelijä: JAKK:n johtokunta Olavi Viljanmaa Tapio Hongisto Maaseutulautakunta Arto Huhtala Reijo Hämäläinen Keskusvaalilautakunta Leena Kuuppelomäki Koulutuslautakunta M. Juhani Aho Ahti Arokallio Vapaa-ajanlautakunta Juha Siirtola Ahti Arokallio Terveyslautakunta Osmo Metsä-Ketelä Tiina Perä Sosiaalilautakunta Päivi Haanpää Ritva Haapala Tekninen lautakunta Timo Samppala Martti Väyrynen Ympäristö- ja rakennusltk. Antti Ala-Hakkola A. Toppari/J.Lillberg Tarkastuslautakunta Pekka Lehtinen 11

14 Viranhaltijaorganisaatio Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstö Kunnanjohtaja Esko Juntunen Hallinto-osasto Hallintojohtaja Ahti Arokallio Talousosasto Talousjohtaja Eija Heikkilä Maaseutuosasto Maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Ritva Haapala Sivistysosasto Hallintojohtaja Ahti Arokallio Tekninen osasto Tekninen johtaja Martti Väyrynen Aikuikoulutus- keskus Rehtori Tapio Hongisto Hallintopalvelut Taloustoimi Maaseututoimi Lomitustoimi Terveys Kansanterveystyö Ympristöterv.huolto Erikoissairaanhoito Sosiaali Koulutoimi Muu opetustoimi Vapaa-aikatoimi Kiinteistötoimi Kunnallistekniikka Liikenne/Yleiset alueet Kaavatekninen suunnittelu Pelastustoimi Sosiaalityö Avohuolto Päivähoito Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakituiset Sijaiset ja määrä- aikaiset Toimintayksikkö Palkka- tuella YHTEENSÄ Hallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kunta Yhteensä Aikuiskoulutuskeskus YHTEENSÄ

15 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Toiminnan- ja talouden kehitys Suomen kokonaistuotanto kasvoi vuonna ,4 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu on edelleen selvästi nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Jatkossa Suomen talouskasvu tahdistuu entistä selvemmin kansainvälisen talouden kehityksen mukaan. Suomen talouskasvu reagoi ennen kaikkea tärkeiden EU-alueiden vientimarkkinoiden kasvun hidastumiseen. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuonna 2008 kolme prosenttia viime vuodesta. Vuodelle 2009 ennustetaan kohtuullista 2,8 %:n kasvuvauhtia. Vuonna 2007 Suomen kasvuvauhtia tuki erityisesti yksityisten investointien 8 %:n kasvu. Ulkomaankaupan vaikutus talouskasvuun oli selvästi positiivinen; tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 4,8 % ja tuonti taas vähemmän eli 4,1 %. Yksityisen kulutuksen 3,7 %:n kasvua voidaan pitää korkeana. Vuonna 2008 viennin kasvun arvioidaan hidastuvan ja samaan aikaan kulutus ja investoinnit kasvavat vielä verrattain nopeasti. Vuonna 2009 painopiste siirtynee jälleen ulkomaankauppaan. USA:n talouskasvu on hidastumassa lähelle taantumaa ja tämä heijastuu Eurooppaan sen vuoksi, että euro on vahvistunut tuntuvasti suhteessa dollariin. Kasvun ei kuitenkaan odoteta hidastuvan yhtä paljon Euroopassa. Suomen taloudellisen kehityksen riskit liittyvät USA:han. Viime vuosina Suomen kuluttajahintojen kehityksessä ratkaisevassa asemassa ovat olleet polttonesteiden ja asumisen hinta sekä lainojen korot. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli 2,5 %. Inflaatio kiintyi tammikuussa 2008 yhdellä prosenttiyksiköllä. Suomen inflaatiovauhti on kirinyt euroalueen inflaation rinnalle ja ohikin. Vuonna 2008 inflaation arvioidaan olevan 3,2 %. Työllisyystilanne on parantunut entisestään. Työllisten määrä lisääntyi vuonna 2007 yhteensä henkilöllä ja työttömyysaste laski 6,9 %:iin. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni viidenneksellä. Työllisyyskehityksen ennustetaan paranevan edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 6 %:iin ja työllisyysasteen 70,9 prosenttiin ja edelleen vuonna 2009 lähes 71 prosenttiin. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Jalasjärven kunnan taloudellinen tulos on viime vuosina vaihdellut 1,8 milj. euron alijäämästä lähes tasapainoisten tulosten kautta n. 5,7 milj. euron ylijäämään. Vuoden 2007 tuloksesta muodostui ,25 euroa ylijäämäinen. Tulos ennen rahastosiirtoja oli ,68 euroa. Kunnan vuoden 2007 vuosikate oli ,05 euroa. Kunnan peruspalvelutoiminnan tulos oli ,82 euroa ylijäämäinen. JAKK:n ylijäämäksi rahastosiirtojen jälkeen muodostui ,43 euroa. JAKK:n liikevaihto oli ,82 euroa. Liikevaihto lisääntyi lähes neljänneksellä vuodelta Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen voimakkaan kasvun vuosi. Investointeihin käytettiin ,19 euroa. Investointien määrä oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin yksittäinen investointihanke oli terveyskeskuksen peruskorjaushanke, jonka kokonaiskustannukset olivat n. 3,5 milj. euroa. Hanke valmistui vuoden 2007 lopussa. Kojan laajennuksen 3. vaiheen kustannukset olivat 2,7 milj. euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi teollisuushallin laajentamishankkeeseen 15 %:n investointitukea. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA 2007 Tulojen kertyminen Kunnan kassaan kertyi verotuloja yhteensä 19,8 milj. euroa. Vuoteen 2006 verrattuna verotulojen kasvu oli 11 %. eli 1,966 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuutta kertyi 1,650 milj. euroa, joten 1,450 milj. euron arvio ylittyi euroa. Yhteisöverotilitykset kasvoivat vuodesta 2006 yli 16 % eli euroa. Kunnallisveron tilityksistä kirjattiin euron tulot. Kunnallisverotulokohta ylitti budjetin arvion milj. eurolla. Kiinteistöverotuloa kertyi euroa. Verotuloja kertyi kunnan kassaan tilivuoden aikana kaiken kaikkiaan 1,127 euroa eli 6 % yli arvion. 13

16 14 Toiminnan- ja talouden kehitys Vuonna 2006 kunnallisverotuksessa verotettavan tulon kasvu oli Jalasjärven kunnassa 6,05 %. edellisvuoteen verrattuna. Ansiotuloja vastaavia tuloja kertyi vuoden 2006 verotuksessa kaikkiaan euroa, joka on asukasta kohti laskettuna euroa. Kunnallisveroa kannettiin 19,50 tuloveroprosentin mukaisesti. Tuloveroprosenttia nostettiin 2007 verotukseen 0,5 %-yksiköllä. Kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,60, vakituinen asuinrakennus 0,30, muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80 sekä yleishyödyllisiksi yhteisöksi verohallinnon määrittelemillä 0,00 %. Näistä yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,1 %-yksiköllä ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,3 %-yksiköllä. Valtionosuuksia kertyi kunnan kassan yhteensä 16,564 milj. euroa. Valtion osuudet maksettiin sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön hallinnonalojen kautta peruspalveluiden ja hallinnon hoitamiseen. JAKK:n toimintaan ole saatu toiminta-avustusta vuoden 2005 vuoden jälkeen. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta euroa eli 3,4 %. Ns. verorahoitus (valtionosuudet ja verotulot) kasvoivat edellisestä vuodesta lähes 7,4 %. Rahoitustuottoja kertyi 4,266 milj. euroa. Mukana tässä on 3,8 milj. euron ns. terminaalibonus. Jalasjärven kunnalla on ollut Sampo Kaleva vakuutusyhtiössä ns. optimi-vakuutus. Vakuutussijoitus tehtiin vuonna 1996 ja se jatkui ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2001 loppuun, jolloin se uudistettiin ja erääntyi Sijoituksen tuotto on vuosittain kirjattu rahoitustuottoihin ja siirretty sijoituksen pääomaan. Vakuutussijoituksen aikana Kalevan toiminta henkivakuutusyhtiönä päättyi. Koska uusia vakuutuksia ei enää annettu, keskinäisenä vakuutusyhtiönä toiminut yhtiö palautti henkivakuutuksiin varattua pääomaa omistajille ns. terminaalibonuksena. Tämä 3,8 milj. euroa on kertaluonteinen tulo ja se on kirjattu vuoden 2007 tuloslaskelmaan muuksi rahoitustuloksi. Kunnan peruspalvelutoimintaan ja hallintoon kertyi ulkoisia toimintatuloja 9,737 milj. euroa, joten ne toteutuivat 3,5 % vuoden 2006 vastaavia tuloja suurempina. Maatalousyrittäjien lomitustoiminnan laajuus oli 3,650 milj. euroa, kun se vuonna 2006 oli 3,546 milj. euroa. Menojen kehittyminen Kuluneen vuoden toimintakate oli ,25 euroa, kun se vuonna 2006 oli ,98 euroa. Toimintakate oli 1,2 % edellistä vuotta heikompi. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat euroa eli 1,76 % edellisestä vuodesta. Palkat ja palkkiot nousivat 1,65 % ja jos tarkastellaan henkilöstökuluja mukaan luettuna eläke- ja sosiaalikulut niin kasvu oli 3,06 %. Palvelujen ostoihin käytettiin rahaa lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Eniten tähän vaikutti erikoissairaanhoidon palveluiden oston pysyminen edellisen vuoden tasolla. Aineisiin ja tarvikkeisiin käytettiin 2,45 % vähemmän ja avustuksiin 3,74 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkotason nopea kohoaminen näkyi rahoituksen menojen nopeana kasvuna. Korkokulut kasvoivat yli 32 % vaikka samaan aikaan lainapääoma hieman pieneni. TOIMINNOT Paras hankkeen edellyttämiin toimenpiteisiin valmistautuminen näkyi koko vuoden ajan kunnan toiminnassa lähes kaikilla toimialoilla. Periaatepäätös terveyspalveluyhteistyöstä Ilmajoen ja Kurikan kanssa tehtiin toukokuussa ja yhteiseen JIK-liikelaitoskuntayhtymän valmisteleminen vaikutti erityisesti terveys- ja vanhuspalveluihin. Terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut sekä niitä tuottava henkilöstö kootaan yhteen nykyisten Ilmajoen, Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven kuntien alueella. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa Erikoissairaanhoidon palvelujen osto E-P:n sairaanhoitopiiriltä pysyi edellisen vuoden tasolla. Jalasjärven kunnan erikoissairaanhoidon käyttö asukasta kohti laskettuna on kuitenkin edelleen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien korkeimpien joukossa.

17 Toiminnan- ja talouden kehitys Päivähoitopalveluiden kysyntä on jatkunut korkeana koko vuoden. Parantunut työllisyystilanne näkyi tässäkin. Syksyllä 2006 kaksi väliaikaiseksi perustettua ryhmäperhepäiväkotia jatkoivat toimintaansa edelleen. Opetustoimessa oppimistuloksista saatiin jälleen valtakunnallista tunnustusta. Vapaa-aikatoimessa käynnistettiin syyskuun alussa 3 vuotta kestävä terveydenedistämisprojekti. Projektissa työskentelee liikunnanohjaaja, joka aktivoi väkeä liikkumaan ja terveellisiin elämäntapoihin. Kulunut vuosi oli keskitetyn tilahallinnon ja ruokapalvelun ensimmäinen toimintavuosi. Toiminta sujui ongelmitta ja keskitetysti hoidettujen palvelujen synergiasta saatiin toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia. Laskennallisesti eriytetyn vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma näytti ,86 euron ylijäämäistä tulosta. Laitoksen liikevaihto oli 1,066 milj. euroa. Liittymismaksuja on kirjattu vuoden 2007 tuloslaskelman tuloksi ,96 euroa. Näin vesi- ja viemärilaitoksen tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 7 %. JAKK:n liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja tulos parantunut viime vuodesta. Toiminta valtakunnallisena työelämän kouluttajana ja kehittäjänä on vakiinnuttanut asemansa seitsemässä toimipaikassa (Jalasjärvi, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa) sekä kahdessa toimipisteessä (Seinäjoki ja Kuopio). Jalasjärven kunta investoi lähes 7 milj. eurolla. Terveyskeskuksen saneeraushanke valmistui vuoden lopulla. Koja Oy:n Jalasjärven tehtaiden tuotantotilojen laajennuksen 3. vaihe valmistui kesällä. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä saatiin investointihankkeelle 15 %:n investointituki. Kiinteistö Oy Anturariviin valmistui 8 vuokra-asuntoa keväällä 2007 Vuoden lopulla allekirjoitettiin kauppakirjat merkittävistä maa-alueista Kivistönkylän alueelta. Yhteensä hankittiin lähes 30 ha maata. Maanhankinta parantaa merkittävästi kunnan mahdollisuuksia valtatie 3 ja 19 risteysalueen kehittämisessä. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Valtion budjetin menokehysten yhteydessä tehty arvio kuntataloudesta osoittaa, että kuntatalous on vahvistumassa vuosina 2008 ja Kehysten yhteydessä hyväksyttävän valtion ja Kuntaliiton yhteisen peruspalveluohjelman mukaan kuntatalous saataisiin keskimäärin tasapainoon. Ongelmana on yhä heikon talouden kuntien suuri määrä ja suuret kuntaverojen korotuspaineet. Myönteistä kehitystä ei kuitenkaan saisi vaarantaa kuntien tehtäviä ja normitusta lisäämällä tai heikentämällä kuntien veropohjaa verokevennyksin. Valtion kuntapolitiikassa tulee ottaa huomioon se, että kuntien rasitteena on lähivuosina väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, joka toteutuu ilman uusia velvoitteitakin. Lisäksi nyt myönteisenä jatkunut verotulokasvu hidastuu. Julkisen talouden kehitykseen liittyy vaikeasti arvioitavia riskejä, jotka koskevat muun muassa kustannustason nousua ja globaalia talouskehitystä. Erityisesti kansainvälinen talouskehitys saattaa heiketä nopeastikin. Kuntatalouden vahvistuminen perustuu vielä tänä vuonna verotulojen ja valtionosuuksien lisäykseen. Etenkin verotulokehitys on kuitenkin kunnittain ja alueittain hyvinkin erilainen, ja kuntien taloudessa on huomattavia eroja. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN 2007 TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelynä, että - JAKK:n ylijäämä ,43 euroa kirjataan JAKK:n yli/-alijäämän tilille - kunnan muun toiminnan ylijäämä ,82 euroa kirjataan kunnan taseen yli/-alijäämän tilille 15

18 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet TULOSLASKELMA, 1000 (JAKK mukana, ei sisäisiä eriä) Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä: Toimintakulut: Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä: Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut% 46,8 43,3 Vuosikate/Poistot% 301,6 87,9 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Tulovero% 19,50 19,00 16

19 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet RAHOITUSLASKELMA 1000 (JAKK mukana, ei sisäisiä eriä) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät -3-3 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 135,0 85,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 88,1 42,0 Lainanhoitokate 2,3 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 TASE 1000 Tulos- ja rahoituslaskelmat, taseet ( JAKK mukana, ei sis.eriä) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edell. tilikausien ylijäämä(al Tilikauden ylijäämä(alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet PAKOLLISET VARAUKSET Rakennukset Eläkevaraukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja kesken Valtion toimeksiannot eräiset hankinnat Lahjoitusrahast. pääomat Sijoitukset VIERAS PÄÄOMA Osakkeet ja osuudet Pitkäaikainen Muut lainasaamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Muut saamiset Lyhytaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valtion toimeksiannot Saadut ennakot Lahjoitusrahast.erit.katteet Ostovelat Muut velat/liittymism. ja muu VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtovelat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VASTATTAVAA yht Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste % 68,7 65,4 Myyntisaamiset Rahoitusvarallisuus /as Muut saamiset Suhteel.velkaantuneisuus% 32,1 36,2 Siirtosaamiset Lainat, /asukas Lainakanta , III Rahoitusarvopaperit Lainsaamiset , Muut arvopaperit Asukasmäärä IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA yht

21 Konserni KONSERNIA KOSKEVAT OLENNAISET TAPAHTUMAT Kuntakonserniin kuuluu 12 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja 2 osakkuusyhteisöä. Kaikki muut paitsi osakkuusyhteisöt on yhdistetty konsernitaseeseen. Osakkuus yhteisöjen osuus konsernin omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden voitosta/tappiosta on ilmoitettu liitetiedoissa. Kuntakonserniin kuuluu tytäryhteisöinä 8 kiinteistö- ja asuntoyhtiötä. Näiden hallintoa on koottu mahdollisimman taloudellisen toiminnan aikaansaamiseksi. Kaikilla vuokrataloyhtiöillä on samat tilintarkastajat ja sama hallituksen puheenjohtaja, paitsi As. Oy Jokipiintiellä, Kiinteistö Oy Jalaspisneksellä, Kiinteistö Oy Liikeradilla. KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ILMAN KUNTAYHTYMIÄ Konsernin palveluksessa on vakituisessa palvelussuhteessa ollut n. 690 henkilöä. 19

22 Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 8 Muut yhtiöt 3 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 Osakkuusyhteisöt As Oy Puskanrivi Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 2 kpl Kuntakonserni (YLI 50%) 20

23 Konserni KONSERNITASE 2007 MILJ. VASTAAVAA VASTATTAVAA 2007 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 30,770 Aineettomat oikeudet 0,237 0,228 Osuus kunt.yht. opo:n lis. 0,379 Muut pitkävaikutteiset menot 0,470 0,413 Arvonkorotusrahasto 0,501 Aineelliset hyödykkeet Muut omat rahastot 4,854 Maa- ja vesialueet 6,578 6,780 Edell. tilikausien ylijäämä(alijäämä) 3,821 Rakennukset 39,716 32,919 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 5,811 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8,813 8,983 Koneet ja kalusto 3,013 3,094 VÄHEMMISTÖOSUUDET 0,265 Muut aineelliset hyödykkeet 0,023 0,177 Ennakkomaksut ja kesken- POISTOERO JA VAPAAEHT. eräiset hankinnat 0,084 2,356 VARAUKSET Poistoero 0,171 Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset 0,519 Osakkuusyhteisöosuudet 0,377 0,365 Muut osakkeet ja osuudet 0,703 0,780 PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset 0,083 0,084 Eläkevaraukset 0,013 Muut saamiset 0,308 0,050 Muut pakolliset varaukset 0,204 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,284 0,315 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahast.erit.katteet 0,064 0,045 Valtion toimeksiannot 0,284 Muut toimeksiantojen varat 0,049 0,036 Lahjoitusrahast. pääomat 0,064 Muut toim.ant. pääomat 0,056 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VIERAS PÄÄOMA Aineet ja tarvikkeet 0,413 0,366 Pitkäaikainen Keskeneräiset tuotteet 0,042 0,040 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 11,170 Muu vaihto-omaisuus 0,114 0,086 Lainat julkisyhteisöiltä 3,578 Saadut ennakot 0,001 Muut velat/liittymism. ja muut velat 1,254 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset - 0,011 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 3,800 Lainasaamiset 0,001 0,002 Lainat julkisyhteisöiltä 0,044 Muut saamiset 0,194 0,255 Saadut ennakot 2,517 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat 2,755 Myyntisaamiset 3,564 4,078 Muut velat/liittymism. ja muut velat 1,158 Lainasaamiset 0,001 0,001 Siirtovelat 6,949 Muut saamiset 0,536 0,824 Siirtosaamiset 5,199 1,842 VASTATTAVAA yhteensä 80,938 IIIMuut arvopaperit 8,014 6,306 TASEEN TUNNUSLUVUT 2007 Omavaraisuusaste% 60 IV Rahat ja pankkisaamiset 2,058 3,147 Rahoitusvarallisuus, /as Konsernin lainat, /as VASTAAVAA yhteensä 80,938 73,583 Konsernin lainakanta Konsernin lainasaam

24 A s i a k a s KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus Perustehtävä: Kunnanhallitus vastaa kunnan johtamisen ja toimintojen kehittämisen yleislinjoista, paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä sekä edunvalvonnasta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä edistää kunnan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän kehittymisestä. Kunnanhallitus yhteensovittaa päävastuualueiden toimintojen tulostavoitteet kunnanvaltuuston antamien voimavarojen suhteessa varmistaen kunnallistalouden liikkumavaran Maaseutulautakunnan painopisteet: Yrittäjyyden vahvistaminen osaamista, yhteistyötä ja elinympäristöä kehittämällä. Tavoite ja Mittari ja Tavoite Toimenpiteet 2007 Tavoitetaso 2007 Ajantasaiset ja tehokkaat maatalouden tukihallintopalvelut. Asiantunteva joustava ja nopea asioiden hoito. Laadukkaat ja joustavat lomituspalvelut Vastataan asiakkaiden palvelutarpeisiin. Asiakastyytyväisyyskysely jok a toinen vuosi, kehittämistarpeet totetutetaan. Lomittajien saatavuus vastaamaan kysyntää. Asiakaskysely lomituspalvelujen toimivuudesta joka toinen vuosi Asiakaskysely, arvosana 4 asteikolla (1-5) Asiakastyytyväisyys 4 (1-5) Kysely tehdään 2007 Toteutunut Kysely 2008 Keskiarvo 4,52 Toteutunut 4,03 P r o s e s s i t Elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja menestyvä maaseutu Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti Yrittäjyyden, osaamisen ja yhteistyön kehittäminen. Maatalouden ja maaseudun kehittämistoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Aktiivinen osallistuminen alueellisiin maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeisiin. Maaseutu 2010-ohjelman hankkeiden toteuttaminen. Lomittajien työaikojen oikea mitoitus. Tilojen työaikalaskelmien jatkuva päivittäminen. Kehittämishankkeisiin osallistuneiden tilojan määrä: Vähintään 50 tilaa/vuosi. Hankkeiden eteneminen (ltk:n arvio 2 krt/vuosi): Aikataulussa Lomituspäivän kesto, tunti/päivä: 7 h/p n. 50 tilaa mukana Arvioitu 1.8. ja : aikataulussa 6,9 h/pv Tilojen työolosuhdekartoitukset 100 tilaa/vuosi Toteutunut 22

25 KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tulosalue: Palvelutoimintojen tulosalue sisältää keskusjohdon (kunnanvaltuusto, -hallitus, tilintarkastus ja vaalit), maankäytön suunnittelun, elinkeinotoimen, yhteiset menot, hallintopalvelut, työllisyydenhoidon, talouspalvelut (taloustoimi, atk-palvelut, henkilöstöpalvelut, kunnallisverotus) maaseututoimen, lomitustoimen, ruokapalvelut sekä joukkoliikenteen) O s a a m i n e n Tavoite Osaava, motivoitunut ja kehittyvä henkilöstö. Lomitustoimen henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Tavoite ja Toimenpiteet 2007 Osaamisen ja työtyytyväisyyden ylläpito ja kehittäminen. Henkilöstön suunnitelmallinen, toiminnan kehittämistä tukeva koulutus. Aktiivinen ja jaksava henkilökunta. Ammattitaitoinen palvelu. Henkilöstön suunnitelmallinen täydennyskoulutus Kehityskeskustelut vuosittain Mittari ja Tavoitetaso 2007 Maaseutuosaston työtyytyväiskysely: 4 (1-5) Kehityskeskustelut: Kerran vuodessa Asiakaskysely: Arvosana kaikilla sektoreilla 4 (1-5) 300 pv/vuosi Kehityskeskustelujen toteutuminen 100% Toteutunut Tehty 2008 Keskiarvo 4,52. Kehityskeskustelut käyty 3/2007 Keskiarvo 4, pv/v Ei toteutunut Maatalouden tukihallinnon taloudellisuus Tehokas hallintoprosessi -kustannusseuranta Maksettu tuki/hallintokulut yli 1:35 1:95 Ei talousarvion ylitystä Alitus T a l o u s Lomituspalveluiden ja hallinnon taloudellisuus ja tehokkuus Lomituspäiväkustannus Etelä- Pohjanmaan keskitasoa. Melan hallintorahan riittävyys lomitustoimen hallintoon. /päivä Kunnalle ei kustannuksia v. 2006: J:vi 142,57 E-P 145,08 Toteutui 23

26 Kunnanhallitus Perustehtävä: KUNNANHALLITUS, ELINKEINOPALVELUT Kunnanhallitus vastaa kunnan johtamisen ja toimintojen kehittämisen yleislinjoista, paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä sekä edunvalvonnasta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä edistää kunnan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän kehittymisestä. Kunnanhallitus yhteensovittaa päävastuualueiden toimintojen tulostavoitteet kunnanvaltuuston antamien voimavarojen suhteessa varmistaen kunnallistalouden liikkumavaran. Maaseututoimi luo edellytyksiä maaseudun ja sen elinkeinojen jatkuvalle kehittymiselle. Kunta tarjoaa apua työllisyyttä parantaviin ja kunnan taloutta kohentaviin hankkeisiin Elinkeinopalveluista vastaa kunnanjohtaja ja ennen kaikkea yritysten kehittämisen, toimitilojen hankinnan, tontti- ja kaavoituspolitiikan osalta. Hallintojohtaja ja maaseutupäällikkö osallistuvat yritysten asioiden ratkaisemiseen, projekteihin ja kokouksiin. JAKK on läheisessä yhteistyössä yrittäjien palveluiden ja koulutuksen kehittämisessä. Uusyrityskeskus auttaa alkavaa yrittäjää liikeidean jalostamisessa, liiketoimintasuunnitelman teossa sekä rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Merkittävin tapahtuma oli KOJA:n lisärakennuksen käyttöönotto kesäkuussa. Listatalo laajensi toimintojaan. EC- halliin vaihtui vuokralainen, kun KNA - Group aloitti toimintansa hallin toisessa puolikkaassa. Jalasjärviset yritykset menestyivät erinomaisesti: Jalas Oy sai erilaisia tunnustuspalkintoja sekä kasvusta että markkinoinnin onnistumisesta. Juustoportti avasi pisteen Mäntsälässä. Uuden Nesteen aseman rakennustyöt aloitettiin Seinäjoen tien risteyksessä. Agrimarket osti Rajalan alueelta liiketontin, jolle rakentuu kauppa 2009 aikana. Konte Oy osti myös alueelta maa-alueen liike-elämän kehittämiseksi. Alueen kehittämiseksi tehtiin runsaasti yhteydenottoja ja kehittämistyötä. Jalasjärvi on kuin luotu onnistuneelle bisnekselle Jalasjärven kunta ottaa elinkeinopolitiikassaan huomioon sen, että se hyötyy hyvästä logistisesta sijainnistaan VT3 ja 19-tien risteyskohdassa. Kunta on kaavoittanut lisää tonttimaata yritysten käyttöön Jokipiissä sekä aloittanut suunnittelun Väisälän kallion kaavoittamiseksi. Yleiskaavan avulla valmistaudutaan myös laajemmin alueiden käyttöön. Kunta teki merkittävän hankinnan, kun se hankki Kivistön kylä risteysalueelta n. 30 ha maata, jolla se varautuu tulevaan elinkeinotoiminnan tonttikysyntään. Elinkeinopolitiikka on vetänyt vuonna 2007, sillä työttömyys on alentunut 6-7 % tienoille. Ajoittain alkaa olla ammattitaitoisesta työvoimasta pulaa. JAKK on käynnistänyt tätä silmällä pitäen yhteistyön kiinalaisten ammattityöntekijöiden kouluttamiseksi suomalaisille työmarkkinoille. JAKK on muutenkin ollut keskeinen kehittäjä eri yritystoiminnan osa-alueilla työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa. Kunnan markkinoimiseksi tehtiin yrityksille sekä suoramarkkinointia että kohdennettua toimialamarkkinointia. 24

27 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS TP TA Ta muut. NIMI TOT jälkeen Poikkeama KUNNANHALLITUS M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T SUUNNITELMAPOISTOT

28 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite Tp 2006 Tavoite 2007 Tot Poikkeama TALOUSTOIMI - palkansaajien lukumäärä palkattu henkilöstö - vak. virat ja toimet (+JAKK) - laskutuksen määrä , , kirjanpidon viive lainojen keskikorko % -maksuvalmius pv TYÖLLISYYDENHOITO - harkinnavaraisella tuella 3,20 46, ,50 14, , nuorten kesätyöt (4 vkoa) - kesätyötuki (yritykset ja yht MAASEUTUTOIMI - käsitellyt hakemukset maksetut tuet M - asiakaskäynnit LOMITUSTOIMI - lomituspäivät - päiväkustannus KEITTIÖTOIMI - ateriat/kpl - ateriat/ 17, , , , , , Olennaiset tapahtumat Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Hallinto: Kunnan markkinointi- ja esitemateriaalin uudistaminen käynnistettiin. Kunnan ostoliikenne kilpailutettiin ja syksyllä käynnistyi uusi kaksivuotinen sopimuskausi Asuminen: Ki Oy Savelankujan viimeiset kunnan omistamat asunnot myytiin. Talouspalvelut: Kunta-alan uudet sopimukset vuosille tulivat voimaan alkaen. Tehyläiset saivat oman sopimuksensa marraskuussa. Maaseututoimi: Maaseututoimi vastaanotti ja käsitteli v yhteensä 530 tilan tukihakemuk-set. Tukien maksut hoidettiin aikataulussa. Maaseutu 2015-ohjelman mukaiset kehityshankkeet toteutettiin aikataulussa ja Kauhajoen kaupungin kanssa käynnistettiin maaseutuelinkeinojen kehittämisyhteistyötä. Maataloushallinnon yhteistyöneuvotteluita käytiin Kurikan kaupungin kanssa. Lomitustoimi järjestää lomituspalvelut myös Nurmon kunnan ja Seinäjoen kaupungin alueella. Hallinnossa työskenteli 5,5 henkilöä. Yhden lomitustyönohjaajan toimipiste oli Peräseinäjoen palvelutoimistossa. Vuoden alusta käyttöönotetun valtakunnallisen Lomitusnetti-ohjelman keskeneräisyys aiheutti ongelmia ja se lisäsi merkittävästi lomahallinnon työtä. Loppuvuodesta tehdyn asiakaskyselyn mukaan maatalousyrittäjät olivat tyytyväisiä lomituspalveluihin. Kaikkien sektoreiden vastausten keskiarvo oli 4,03 (1-5). Vastausprosentti 47 % oli hyvä. Ruokapalvelut: Kyläkoulujen ja päiväkotien keittiöiden siirryttyä ruokapalveluiden tulosyksikköön lisääntyi myös henkilöstön määrä 28½:een. Terveyskeskuksen keittiön remontin ajan ( ) ruoka valmistettiin koulukeskuksen keittiöllä. Järjestely aiheutti työvoimakulujen lisäystä ja henkilöstöruokailun vähennystä

29 PERUSTURVAOSASTO Tavoite Tavoite ja Toimenpiteet Mittari ja Tavoitetaso Toteutunut Yhtenäisessä perusturvassa johdetaan toimintaa tehokkaasti ja hillitään kustannusten kasvua Perusturvan muodostaminen Onnistunut perusturvan muodostamisprosessi Toimivat, tehokkaat ja taloudelliset palvelut Osittain toteutunut (JIK) Osittain toteutunut 27

30 TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta Lautakunnan perustehtävä: Terveyskeskus huolehtii Jalasjärven kunnan asukkaiden sairauksien ennaltaehkäisystä ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta sekä antaa ensiavunluonteista sairaalahoitoa myös tilapäisesti Jalasjärvellä oleville. Terveyskeskus huolehtii erikoissairaanhoidon saatavuudesta. Terveystoimi antaa Jalasjärven kuntalaisille ja yrityksille ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluja sekä suorittaa lakien määräämät tarkastukset. Lautakunnan painopisteet: Henkilöstön työnjaon ja -hyvinvoinnin kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja ammattitaidon turvaaminen sekä työolosuhteiden ja hoidon laadun parantamiseen. Yhteistyön kehittäminen Kurikan ja Ilmajoen terveyskeskusten kanssa. Perusturvakokonaisuuden muodostaminen. Tavoite Tavoite ja Toimenpiteet 2007 Mittari ja Tavoitetaso 2007 Toteutunut A s i a k a s Jalasjärven asukkaat saavat tarvitsemansa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut oikea-aikaisesti. Asiakkaat saavat laadukkaat terveydenhuollon palvelut Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman mukainen. Asiakkaan tarpeet huomioiva ammattitaitoinen palvelu. Yhteys terveydenhuollon ammattihenkilöön 3 työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Päivystyspotilaat samana päivänä. Valtakunnalliset käypähoitosuositukset käytössä. Toteutunut Toteutunut P r o s e s s i t Potilaan kokonaishoidon toteutuminen tarkoituksenmukaisella tavalla Asiakkaan/potilaan hoitopolun hallittu eteneminen terveyskeskuksessa Oikea hoidon porrastus. Potilas oikealla hoidon tasolla, eriksh, perusth, sosiaalitoimi. Uusien tilojen antama työprosessien parantamismahdollisuudet hyödynnetään Asiantuntijahoitajatoiminna n kytkeminen osaksi hoitoketjua. Terveyskeskuksen saneeraus. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika vuodeosasto 1:llä 11 päivää. Pitkäaikaispotilaiden määrä enintään 20% vuodeosasto 1:llä. Vuodeosasto 1:n kuormitus remontista huolimatta ei ole yli 100%. Vastaanoton sairaanhoitajan toiminnan säännöllisyys. Saneeraus vuodeosastojen osalta valmis. Toteutunut (10pv) Toteutunut Toteutunut pääosin Toteutunut Toteutunut pääosin Toteutunut 28

31 TERVEYSLAUTAKUNTA Lautakunnan tulosalueet: Hallinto, Ympäristöterveydenhuolto, Kansanterveystyö, Erikoissairaanhoito Terveyslautakunta Tavoite Terveyskeskuksella on ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilöstö Tavoite ja Toimenpiteet 2007 Kehityskeskustelut. Täydennyskoulutukseen osallistuminen. Mittari ja Tavoitetaso 2007 Kehityskeskusteluiden toteutuminen Täydennyskoulutusta keskimäärin 4 päivää/henkilö Toteutunut Toteutunut osittain Toteutunut (5,7 päivää) O s a a m i n e n Työhyvinvoiva henkilöstö Oikea työnjako huomioiden henkilöstön koulutus ja kokemus. Riittävä mitoitus. Säännölliset palaverit henkilöstön kanssa Vakituiset virat ja toimet täytetty pätevyyden omaavilla henkilöillä. Sijaisten riittävä määrä. Ei ylitöitä. Sairauspoissaolojen lähentyminen kohti valtakunnallista keskiarvoa (17 pv/vuosi/hlö) Toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Toteutunut TYKES-projektin jatkuminen ja johtopäätökset Projektin loppuraportti Toteutunut Kustannustehokas ja vaikuttava palvelukokonaisuus Hoidon painopisteen siirtyminen perusterveydenhuollon suuntaan. Perusterveydenhuollon prosenttiosuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista pyritän pitämään nykyisellään. Toteutunut T a l o u s Sairaanhoitopiirin palveluja korvaavien edullisempien ja nopeampien ostopalvelujen järkevä käyttö. Henkilöstöresurssien ja palvelujen hallittu kohdentaminen Päästä kustannustasossa enintään naapurikuntien (vertailu) minimiin toiminnan tehokkuutta parantamalla Lisääntyvät sairaanhoitopiirin ulkopuoliset ostopalvelut. Lääkärin vastaanoton käynneistä 60 % on perustyöaikana Terveydenhuollon nettomenot e/asukas Toteutunut Toteutunut (63 %) Ei toteutunut 29

32 Terveyslautakunta TERVEYSLAUTAKUNTA TP TA Ta muut. NIMI TOT jälkeen Poikkeama HALLINTO M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T KANSANTERVEYSTYÖ M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T ERIKOISSAIRAANHOITO M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T YHTEENSÄ: TERVEYSLAUTAKUNTA M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T SUUNNITELMAPOISTOT