Uudistuva teollisuus, Suomen talouden suunnannäyttäjä

Transkriptio

1 Uudistuva teollisuus, Suomen talouden suunnannäyttäjä Pohjois-Pohjanmaan EK-foorumi, Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 2 Suomen talouskasvu on verrokkimaita hitaampaa BKT:n volyymi-indeksi, 2005=100, kausitas. + komission ennuste ,0 120,0 115,0 110,0 Ruotsi USA EU Suomi 105,0 100,0 95,0 90, Lähde: Eurostat ja EU-komissio

2 3 Vuoden 2016 BKT-ennusteet VM ( ) Danske Bank ( ) Handelsbanken ( ) LähiTapiola ( ) Suomen Pankki ( ) POP Pankki ( ) Nordea ( ) Aktia ( ) OP ( ) PTT ( ) ETLA ( ) PT ( ) S-Pankki ( ) Keskimäärin. 0,7 % 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 Vuosimuutos, % Lähde: Ennustelaitokset 4 Pessimisti ei olisi pettynyt: bkt-ennusteiden tarkentuminen Vuosimuutos, % 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 Neljännesvuosittaiset keskiarvot ennusteista, viivat kuvaavat vuosien ennusteiden muuttumista ajan myötä Vuodelle 2014 ennustettiin aluksi yli 2,5 % kasvua Ennusteita jouduttiin korjaamaan reilusti alaspäin vuosina Vuoden 2016 tarkentuminen näyttää seuraavan edellisten vuosien mallia 2016 Myös vuosi 2015 oli selvästi Bkt arvioidaan supistuneen ensimmäisiä ennusteita huonompi lopulta 0,4 % Ennusteen julkistamisen ajankohta Lähde: 13 kotimaista talousennusteiden laatijaa

3 5 Työttömyysaste, % LÄHDE: Eurostat ja EK Käynnissä on kolmas tai jo neljäs teollinen vallankumous 6 LÄHDE: EK

4 Ymmärrämmekö Euroopassa minne maailma on menossa? 7 LÄHDE: EK 8 Mitä Juncker miettii?

5 9 Haasteista pitäisi tehdä mahdollisuuksia Biopolttoaineet ja biotuotteet: metsän uusi tuleminen Kaivosteollisuus ja malmien jatkojalostus Startupit Älykkäät ratkaisut Robotiikka 3D-tulostus Terveysteknologia ja palvelut E-health Ohjelmistot ja pelit: huvi & hyöty Koulutusvienti ja -tuonti Lisäarvopalveluiden kansainvälistyminen 10 Metsästä uusia, biopohjaisia tuotteita moneen käyttöön Uudet, korkean lisäarvon tuotteet: liikenteen biopolttoaineet, biopolymeerit, biomuovit, biokemikaalit, biomateriaalit, puurakentaminen Pakkaukset Paperituotteet Sellu Sahatavara ja puutuotteet Metsäbiomassasta tuotettu lämpö ja sähkö

6 11 Suomen merkittävimmät vientituotteet Paperi ja kartonki Sahatavara ,8 mrd. EUR 1,5 mrd. EUR Selluloosa 1,4 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 5.8 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,1 mrd. EUR 6. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,4 mrd. EUR Kuva ABB 7. Erikoiskoneet ja laitteet 1,2 mrd. EUR Kuva Planmeca 8. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,1 mrd. EUR Kuva Valmet Automotive 9. Sähkömuuntajat ja taajuusmuuttajat 1,0 mrd. EUR 10. Nostamis- ja lastaamiskoneet 0,9 mrd. EUR 12 Metsäteollisuuden viennin arvon kehitys 14 Mrd. EUR Huonekaluteollisuus Massa- ja paperiteollisuus % Suomen viennistä Puutuoteteollisuus Metsäteollisuuden osuus 30% % 20% 15% Viennin arvo, milj. EUR 2014 Massa, paperi, kartonki ja jalosteet Puutuoteteollisuus Huonekaluteollisuus 150 Metsäteollisuus yhteensä Osuus Suomen kokonaisviennistä 20,2 % 6 10% 4 2 5% % Lähde: Tulli

7 13 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50 paikkakunnalle 48 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta 130 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä Teollisuus ostaa normaalissa markkinatilanteessa noin 60 milj. kuutiota kotimaista raakapuuta Suomessa on yksityistä metsänomistajaa 90 % puun myyntituloista menee yksityisille ihmisille Työllistää suoraan noin ammattilaista Alan tuotantoketjussa ihmistä Tuo 20% Suomen vientituloista Metsäteollisuus on oleellinen osa maakuntien elinvoimaisuutta 14 Top 5 maakuntaa Etelä-Karjala 70 % Kymenlaakso 51 % Keski-Suomi 38 % Pohjois-Karjala 33 % Etelä-Savo 31 % Prosenttiosuus tehdasteollisuuden bruttoarvosta, 2014 Koko maan keskiarvo 19 % Metsäteollisuus = TOL 16 ja 17 Tehdasteollisuus C

8 Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa palanneet kasvu-uralle Milj. EUR Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Ennuste HUOM. Investoinnit ml. investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä henkisiin omaisuustuotteisiin e 2016e Vuosi LÄHDE: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito / ennuste EK:n investointitiedustelu ( ) ja Metsäteollisuus ry:n laskelmat, toimialaluokat 16, 17 ja 31 Metsäteollisuuden investointiprojekteja UPM, Lappeenranta Biojalostamo 175 milj. euroa Valmis 2015 tammikuussa Stora Enso, Varkaus Hienopaperikoneen muutos pakkauskartonkiin ja sellutehtaan muutos 110 milj. euroa Valmis 2015 UPM, Kymi Sellutehtaan laajennus 160 milj. euroa Valmis 2015 Sappi, Kirkniemi Uusi voimalaitos 60 milj. euroa Valmis 2015 Stora Enso, Sunila Biojalostamo, ligniinin erottelu 32 milj. euroa Valmis 2015 Stora Enso, Varkaus Puiset rakennuselementit, LVL 48 milj. euroa Valmis 2016 UPM, Kaukas Sellutehtaan uudistus 50 milj. euroa Valmis 2016 lopussa Metsä Group, Äänekoski biotuotetehdas / havusellu 1,2 mrd. euroa Valmis 2017 syksyllä Kotkamills, Kotka PK2:n tuotantosuunnan muutos aikakauslehtipaperista kartonkiin 100 milj. euroa Aloitus 2016 keväällä Investointiselvityksiä: Finnpulp Oy, Kuopio julkaistu helmikuussa 2015; uusi yhtiö 1,4 mrd. euroa, havusellutehdas Kemijärven biojalostamo Julkaistu helmikuussa milj. euroa, havusellutehdas Kainuu Julkaistu joulukuussa 2015 Sellutehdashanke, useita sijaintivaihtoehtoja LÄHDE: Yritysten tiedotteet

9 Metsäteollisuuden tavoitteiden toteutuminen hallitusohjelmassa 17 Biotalous Infrarahoituksen kohdentuminen Puun käytön lisääminen Päästökauppakompensaatio Energia- ja ilmastostrategia Säätelyn purkaminen Työelämäkysymykset Poliittisten päätösten vaikutukset metsäteollisuuteen Milj. euroa Yhteiskuntasopimusta korvaavat toimet: Muiden toimialojen palkkakustannusten vaikutus Vaikutus metsäteollisuuden omiin palkkakustannuksiin Voimalaitosten kiinteistöveron nosto Rikkidirektiivin kustannukset, max Rikkidirektiivin kustannukset, min Kuljetusten ja työkoneiden polttoaineverot Jätevero Energiaverojen korotukset Kela-maksu Energiavero (brutto) Päästökauppakompensaatio Väylämaksun puolitus ja rataveron poisto Yhteisöveron alennus T&K vähennys Käyttövoimaveron palautus Metsähakkeen syöttötariffi Energiaveron palautus Kustannusvaikutus, maksimi Kustannusvaikutus, minimi

10 Kotimaisen puun tarve nousee uudelle ennätystasolle puun riittävyys saatavuus 19 Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet 120 milj. m 3 Puuston vuotuinen kasvu (runkopuuta) Kasvutavoite tulevaisuudessa? Tuonti Teollisuuden puunkäyttö Kotimainen puu Hakkuiden lisäysmahdollisuus Kestävät hakkuumahdollisuudet Ilmoitetut investoinnit (kumulatiivinen) Hakkuiden lisäystarve tukki- ja kuitupuu yhteensä Metsäteollisuuden työvoimahaaste alkoi rakennemuutoksesta 20 Alan rakennemuutos heikensi metsäteollisuuden vetovoimaa opiskelu- ja uravaihtoehtona Hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat pienentyneet. Samalla koulutusohjelmia on lakkautettu. Eläköityminen ja uudet investoinnit kuitenkin lisäävät työvoiman tarvetta lähivuosina Metsäteollisuudessa työskentelevästä henkilöstöstä noin neljännes eläköityy seuraavien 10 vuoden aikana Biotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää osaavan työvoiman saantia kaikilla oppiasteilla

11 21 Metsäteollisuuden työntekijöiden ikärakenne Yhteensä työntekijää - miehiä 87 % - naisia 13 % 2500 Lukumäärä Ikäluokat Miehet Naiset Yhteensä LÄHDE: Metsäteollisuus ry:n palkkatilastot 22 Työvoimahaaste voidaan ylittää Työelämäosaamista on lisättävä toisen asteen tutkinnoissa Samalla koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemisen tulee johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät tekevät vahvemmin yhteistyötä. Ammattitaitoisten metsäkoneen-, puutavaraautonkuljettajien ja prosessinhoitajien riittävyys on varmistettava Kuljettajapuolelle tarvitaan jatkossa joka vuosi: 600 uutta metsäkoneenkuljettajaa ja 300 uutta puutavara-auton kuljettajaa

12 23 Monipuolinen osaaminen menestyksen lähtökohdaksi Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallissa tuloksellisuuden painoarvon tulisi kasvaa Nykyinen rahoitusmalli kannustaa koulutuksenjärjestäjiä haalimaan paljon opiskelijoita, mutta ei kannusta opiskelijoita valmistumaan Suoritetut osatutkinnot nostettava rahoituksen perustaksi suoritettujen tutkintojen rinnalle Ammatillisen koulutuksen valtionosuudet jatkossa suoraan koulutuksenjärjestäjille eikä esim. maakunta- tai sote-alueille. Valtakunnallinen ohjaus takaa erityisesti pienten tai erikoistuneiden alojen riittävän koulutuksen. Yliopistojen profiloitumisen nopeuttaminen edellyttää kannustavaa, selkeää ja läpinäkyvää kansallista ohjausta.