Suomen Kansallisoopperan yleisötyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Kansallisoopperan yleisötyöstä 1992 2008"

Transkriptio

1 K A S VAT U K S E S TA Y H T E I S T YÖ H ÖN Suomen Kansallisoopperan yleisötyöstä Yleisökasvatusprojekti Oop! Lapset ja nuoret Yleisöyhteistyö 2008 Loisto-kulttuuripalvelut Sirpa Hietanen Taitto Susanna Laurola Kuvat Suomen Kansallisooppera Helmikuu 2010

2 S I S Ä L L Y S 2 Alkusanat 3 JOHDANTO Mitä yleisötyö tarkoittaa? 4 Miksi yleisötyötä? 6 TOIMINTA KÄYNNISTYY Kansallisooppera pioneerina 8 Auringon talo ja Carmen 8 UUSIA TOIMINTAMUOTOJA Markkinointia ja improvisaatiota 12 Baletti tanssii kansan pariin 14 Miten yleisö tavoitetaan? 15 Vastatuulta 18 VAUHTIA JA VAKAUTTA Taidekasvatusta lähikunnissa 20 Lämpiöoopperaa ja tanssityöpajoja 22 Oop! 23 Kummeja ja kummisoittajia 25 Vaellus 27 Koululaisooppera valloittaa 28 Innostavaa kansainvälisyyttä 31 Uusia teoksia 34 Luovalla tutkimusmatkalla 36 Kuntayhteistyön uusia haasteita 37 Osallistavia tapahtumia 38 Eliittitaidetta lapsille ja nuorille 40 Nykytekniikalla maakuntiin ja katubiittiä Oopperatalon päänäyttämöllä 43 Kulttuurin laajakaistaa ja avoimia ovia 44 Lasten ehdoilla 45 Sosiaalista näkökulmaa 47 YLEISÖYHTEISTYÖTÄ Oop!ista Yleisöyhteistyön osastoksi 49 Yleisötyö tänään 50 LÄHTEET 52 LIITTEET 55

3 A L K U S A N A T 3 Suomen Kansallisoopperan Yleisöyhteistyön osasto tilasi viime lokakuussa alle kirjoittaneelta historiikin, selvityksen taidelaitoksen yleisötyön kehityksestä vuodesta 1992 lähtien. Tarve oli ilmeinen. Yleisötyö on parin vuosikymmenen aikana tullut jokapäiväiseksi osaksi paitsi Suomen taidelaitosten, myös museoi den ja kunnallisten kulttuuritoimijoiden työtä. Aiheesta laaditaan opinnäytetöitä, kulttuurimme eri aloilla tapahtunutta kehitystä verrataan kansainvälisiin käytäntöihin, ja taidekasvatuksen tutkijat ja asiantuntijat kehittävät uusia yleisöohjelmia muun muassa ensi vuonna avautuvan Helsingin musiikki talon tarpeisiin. Kansallisoopperan yleisötyön historiasta kertovaa aineistoa oli saatavilla yllättävän vähän. Nyt käsillä oleva historiikki perustuu toisaalta Suomen Kansallis oopperan toimintakertomuksiin, toisaalta oopperan lehtileikearkistoihin. Yleisö yhteistyötä, sen tapahtumia ja yleisöä, on järjestelmällisesti tilastoitu vasta vuodesta 2003 lähtien ehkä tieto heijastaa myös osaston asemaa ja sen arvostusta perinteisessä taideorganisaatiossa. Niinpä numerot ja lukuihin perustuvat tilastot ovat vaillinaisia ja antavat parhaimmillaan vain osviittaa Kansallisoopperan yleisötyön kehityksestä ja merkityksestä viimeisten seitsemäntoista vuoden aikana niin emolaitoksensa markkinoijana suurelle yleisölle kuin uuden oopperayleisön kasvattajana. Olen kiitollinen Suomen Kansallisoopperalle ja Yleisöyhteistyön osaston päällikölle Ulla Lauriolle siitä, että sain tilaisuuden perehtyä itselleni aivan uuteen, erittäin kiinnostavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. Nyt huomaan yleisötyöstä ja taidelaitosten uusista toimintatavoista kirjoitettavan julkisuudessa viikoittain, paitsi taiteilijoiden omilla kansainvälisillä foorumeilla, myös esimerkiksi sosiaalialan ja hoitotyön uusista käytännöistä käytävän keskustelun yhteydessä. Tapaamiset niin Ulla Laurion kuin hänen edeltäjänsä Ritva Kuoppamäen ja pitkäaikaisen yleisötyökollegansa, laulajatar Ulla Raiskion kanssa ovat avanneet minulle kiinnostavan uuden näkökulman esittävään taiteeseen. Katson oopperaa ja oman Kansallisoopperamme toimintaa nyt toisin silmin, innokkaana ja uteliaana kuin lapsi. Toivon lukijan löytävän tämän lyhyen selvityksen myötä itsestään samanlaisen innostuksen ja kunnioituksen lasten ja nuorten parissa tehtävää taiteellista työtä kohtaan. Helsingissä, helmikuussa 2010 Sirpa Hietanen

4 J O H D A N T O 4 Mitä yleisötyö tarkoittaa? Yleisötyö on nuori, jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja löytävä ala, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kapeimmillaan yleisötyö nähdään taideorganisaation toiminnaksi, jonka tarkoituksena on lisätä taiteiden saavutettavuutta: vakiinnuttaa nykyistä ja löytää uutta yleisöä sekä syventää yleisön kokemusta taiteesta. Monien alan toimijoiden mielestä kuitenkin yleisötyön ydin on laajempi ja sen perimmäinen tarkoitus on uudistaa taidemuotoja ja taideorganisaatioita monipuolisemman ja avoimemman yleisösuhteen kautta. Voisi ehkä sanoa, että yleisötyö on taideorganisaation perinteisiä toimintamuotoja täydentävää taiteellista toimintaa jota tehdään erilaisten yleisöryhmien kanssa muuttuvan yhteiskunnan vaatimien uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Yleisötyön juuret ovat Brittein saarilla, jossa jo 1940-luvulla esitettiin ajatuksia koulun ja taide laitosten yhteistyön tärkeydestä ja taideaineiden merkityksestä osana kaikkien lasten kasvatusta. Arts Council of Great Britain aloitti vuonna 1949 Opera for all -hankkeen, jonka tarkoituksena oli viedä pienimuotoisia oopperaesityksiä joka puolelle Britanniaa luvun lopulle tultaessa maas sa oli jo kolme Opera for all -keskusta, joiden järjestämät kiertueet tavoittivat tuhansia ihmisiä. Vastaavanlainen Ballet for all -hanke perustettiin 1964 ja se tarjosi toimintansa ajan, vuoteen 1979, vuosittain noin 150 esitystä eri puolilla maata. Ensimmäinen varsinainen yleisötyön osasto, Education Department, perustettiin Skotlannin oopperaan vuonna 1974; toiminta oli tosin alkanut jo Useimmat tälläkin hetkellä Brittein saarilla oopperoissa, teattereissa ja orkestereissa toimivista yleisötyöosastoista perustettiin 1980-luvun alussa.1 Vaikutteita Suomen Kansallisoopperan yleisökoulutustoiminnan aloittamiseen ei kuitenkaan haettu suoraan oopperan parista, vaan orkestereilta. Erityisesti London Sinfoniettan vuonna 1983 aloittama education-työ vaikutti kiinnostavalta. Uusimuotoisella toiminnalla oli neljä tavoitetta: 1. haluttiin saada yleisö kiinnostumaan klassisesta musiikista ja tulemaan konsertteihin, 2. haluttiin saada ihmiset ymmärtämään musiikin merkitys persoonallisuuden ja arvomaailman kehittymisessä, 3. pyrittiin tukemaan koulujen musiikinopetusta ja 4. korostettiin ammattimuusikolle omien kykyjen kehittämisen lisäksi sellaisten taitojen tärkeyttä kuin kommunikointi, improvisointi sekä ryhmissä toimiminen ja sen johtaminen Operacessibility, January Ellen Urhon mukaan

5 Yleisötyö tapahtuu taidekasvatuksen, markkinoinnin ja taiteellisen työn keinoin. Taidekasvatuksen lähtökohtana voidaan katsoa olevan yksilön kehittäminen ja sivistäminen. Markkinoinnin päämääränä on tunnettuuden lisääminen sekä myynnin edistäminen. Taiteellisen työn lähtökohta yleisötyöhön voi taas olla ymmärryksen ja yleisen arvostuksen lisääminen taiteita kohtaan. Yleisötyössä pyritään luovaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen suuren yleisön kanssa mm. osallistavan taiteen metodeja hyödyntäen. Yleisötyön muotoja ovat perinteisesti olleet työpajat ja koulujen käyttöön tuotettu opetusmateriaali, samoin erityisille yleisöryhmille räätälöidyt esitykset, näyttelyt ja luennot sekä opettajien koulutus, kuten myös elämykselliset esittelykierrokset, joiden aikana tutustutaan taideyhteisön tuotanto prosessiin. 3 On todettu, että kulttuurilaitosten taidekasvatusohjelmat menestyvät sitä paremmin, mitä syvemmin ne on integroitu laitoksen toimintaan ja kokonaisuuteen. Jatkuvuuden tunne ja pitkät yhteis työ suhteet taideyhteisöjen ja koulujen tms. välillä ovat tärkeitä, samoin tasavertainen kommunikaatio ja yhteistyö opettajien ja taiteilijoiden välillä. 4 Tulevaisuudessa taidelaitosten tehtävä laajenee ja yleisö asettaa uusia haasteita taiteentekijöille ja toimijoille. Keinoja ratkaista laajentuneen vapaaajan tarjonnan ja ikääntyvän yleisön ongelma ovat entistäkin tehokkaampi, keskitetympi markkinointi ja aktiivisempi panostus yleisötyöhön. Yleisökasvatusprojektit tulivat viime vuosikymmenellä osaksi Suomen taidelaitosten toimintaa, toiaalta alan toimijoiden painottamasta sisäisen uusiutumisen tarpeesta, toisaalta markkinointisyistä. Lamavuosien myötä alettiin myös kyseenalaistaa taidelaitosten perinteistä rahoitusta pelkästään yhteiskunnan varoista: toiminta täytyi kyetä entistä paremmin legitimoimaan veronmaksajille. Yhteiskunta, joka myöntää resursseja taiteen tuottamiseen, edellyttää nykyään myös taiteen sisäisen perinteen avaamista entistä suuremmalle yleisölle. Edelläkävijänä esittävän taiteen laitoksista maassamme on ollut Suomen Kansallisooppera. Sitten seurasivat monet kaupunginorkesterit, ja vähitellen toiminnasta kiinnostuivat teatterit. Vuonna 1995 alkoi esimerkiksi ensimmäisen teatterikuraattorikoulutuksen suunnittelu. 5 Oliko toiminnassa sitten kysymys niin olemassa olevan kuin potentiaalisen uuden taideyleisön kasvattamisesta, kouluttamisesta vai luovuuskursseista? Termejä ja nimikkeitä kummasteltiin. Aika ei vielä tuolloin ollut täysin otollinen yleisötyön näkyvään esiinmarssiin taidelaitoksissa. Suomen Kansallisooppera oli tuossa vaiheessa tärkein yleisötyötä tekevä taideorganisaatio. Vuonna 1995 oopperan yleisökoulutusvastaava, musiikinopettaja Ritva Kuoppamäki vastasi kysymykseen, mitä yleisökoulutus tarkoittaa: Kysymys on oopperan tekijöiden, taidelaitosten ja yleisön kommunikoinnin luomisesta, vuorovaikutuksesta, elävästä kontaktista jo olemassa olevaan yleisöön ja siltojen rakentamisesta uusille yleisösaarekkeille. 6 Viime vuosikymmeninä muuttunut käsitys taiteen tehtävästä muuttuneessa yhteiskunnassa ilmenee myös alan terminologian muutoksessa. Suomessa on siirrytty alkuvuosien ( lukujen) termeistä yleisökoulutus tai yleisökasvatus sanaan yleisöyhteistyö, ja kentällä on vakiintumassa selkeä termi 5 3. Lähde: Wikipedia 4. Tuula Yrjö-Koskinen: Arts Organisations 5. Raija Airaksinen 6. Muistiossa Yleisökoulutustoiminnan uudet haasteet, kevät 1995

6 yleisötyö. Myös ammatti-ilmausta luovat vuorovaikutussuhteet käytetään esim. muusikoiden koulutuksessa. Alan emomaassa Britanniassa toimintaa kuvasivat alkuvuosina sanat education, outreach sekä access (kasvatus, kontaktien hakeminen, toiminnan avaaminen), kun taas nykyään yleisötyössä puhutaan osallistumisesta, participation. Musiikkikasvatus-termiä on käytetty samansuuntaisesti yleisö kasvatus-termin kanssa useissa yhteyksissä kasvatuksellisten pyrkimysten ohella sinfoniaorkesterien markkinointivälineenä. 7 Vuosina Suomen Kansallisoopperan yleisötyötä luotsanneen Ritva Kuoppamäen mukaan yleisötyön pontimena oli alkuun lasten ja nuorten kanssa tehtyjen esitysten käynnistäminen ja toisaalta esitystoimintaan kytkettyjen elämyksellisten projektien järjestäminen. Häntä samassa tehtävässä vuodesta 1997 lähtien seurannut Ulla Laurio korostaa: Haluamme lasten ja nuorten sekä muiden erityisryhmien saavan kokemuksia oopperasta ja baletista heidän omilla ehdoillaan usein itse tekemällä ja tekemisen kautta oppimalla. Toiminnassamme korostuu taide muodon yhteisöllisyys sekä aineeton luonne: elävä esitys tapahtuu tässä ja nyt. 8 Vuonna 2000 Laurio määritteli työsarkansa Teostory-lehden haastattelijalle näin: Me puhumme lasten- ja nuortentoiminnasta. Yleisökoulutus tai -kasvatus tuntuvat termeinä ylhäältä päin opettamiselta, ja siitähän ei ole kysymys. Työllä pyritään toki kasvattamaan taidelaitokselle tulevaisuuden yleisöä, mutta se on vain osamotiivi. Lasten ja nuorten toimintaan sisältyy myös syvällisempi ajatus: kun taiteilijat ovat vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, se vaikuttaa myös koko taidemuotoon. 6 Miksi yleisötyötä? Euroopan oopperatalojen yleisötyöosastojen yhteistyöverkosto RESEO teki vuonna 2002 selvityksen oopperatalojen yleisötyön motiiveista. Esiin nousi käytännöllinen pyrkimys kohentaa taideyhteisön julkisuuskuvaa, tiedottaa ja valistaa olemassa olevaa yleisöä taidemuodosta sekä laajentaa laitoksen yleisö pohjaa. Toisaalta ilmeni selvä tarve tutkia ja kehittää oman henkilökunnan osaamista hakemalla uusia työ- ja kommunikointitapoja, uusia esitystiloja jne. RESEO:n jatkoselvitys vuonna 2007 toi vahvasti esiin uudenlaisen kiinnostuksen yleisöä kohtaan. Oopperatyön tekijät hakevat dialogia ja syvyyttä kommunikaatioon yleisön kanssa ja etsivät paikkaa ja tapoja olla olennainen osa elävää ja monikulttuurista yhteiskuntaa. 9 Osansa varmaan on ollut myös muuttuneen yhteiskunnan muuttuneilla arvoilla. Vuosikymmenien aikana oopperasta oli vahvistunut mielikuva kalliina, elitistisenä, jähmettyneenä ja aikansa eläneenä taidemuotona. Monet uuden musiikin edustajat suhtautuivat nuivasti koko taidemuotoon. Esimerkiksi säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez ehdotti vuonna 1967 jopa oopperatalojen räjäyttämistä. Yleisötyömetodien merkittävä kehittäjä, saksalainen tutkija 7. Esim. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomukset 8. Teostory 1/ Ks. Ulla Laurio: Mitä hyötyä

7 ja taideopettaja Markus Kosuch antaa puolestaan rakentavamman ehdotuksen: On aika räjäyttää oopperatalojen ovet, laskea ihmiset sisään ja taiteilijat ulos. 10 Perinteisten taideorganisaatioiden asema yhteiskunnassa ja niissä työskentelevien ihmisten suhde niin omaan työhönsä kuin taidemaailmaan yleensä on viime vuosikymmeninä muuttunut paljon. Taiteen esittämisestä ja opettamisesta on siirrytty entistä syvempään yleisösuhteeseen: yhteiseen tekemiseen, oppimiseen ja innostumiseen. Toiveena on, että taidelaitos voisi vaikuttaa entistä vahvemmin yhä laajempien yleisöryhmien elämään ja että yleisö voisi mieltää oman roolinsa uudestaan. Näin taide-esityksen katsoja voisi tuntea itsensä tapahtuman osallistujaksi, peräti omistajaksi, Laurio toteaa Markus Kosuch: Pierre Boulez viel zitierter Satz: Sprengt die Opernhäuser in die Luft könnte heute heißen: Sprengt die Operntüren in die Luft und lasst die Menschen rein und die Künstler raus. Boulezin alkuperäinen haastattelu Der Spiegel, 40/ Haastattelu

8 T O I M I N T A K Ä Y N N I S T Y Y 8 Kansallisooppera pioneerina Suomen Kansallisoopperan yleisötyötoiminta alkoi vuonna Vuosina toimintaa nimitettiin yleisökoulutukseksi. Yleisökoulutusprojekti otettiin vuonna 1996 osaksi Kansallisoopperan virallista organisaatiota, ja vihdoin vuonna 2006 projekti muuttui Kansallisoopperan viralliseksi osastoksi. Vuosina osasto toimi nimellä Oop!. Sittemmin nimi muuntui talon sisäisessä hallinnossa Yleisöyhteistyöksi. Ulospäin osasto edustaa Suomen Kansallis oopperaa. Yksikkö on suuren organisaation yksiköistä pienin, vain kolmihenkinen, mutta sangen tehokas: yleisötyö tavoittaa vuosittain keskimäärin ihmistä. Yleisötyön osasto on koko historiansa ajan pyrkinyt integroitumaan Kansallisoopperan toimintaan jo suunnittelutasolta lähtien. Tällöin henkilökuntaa voitaisiin hyödyntää yleisötyöhön nykyisten käytettyjen freelancer-taiteilijoiden sijasta entistä paremmin, ja taidelaitoksen investointi yleisötyöhön tuottaisi sille niin taloudellisesti kuin henkisesti suurimman hyödyn. Yleisötutkimus vuodelta 2000 kertoo, että Suomen Kansallisoopperassa oli silloin käynyt vuotiaista suomalaisista 17 % eli noin henkeä. Kävijöiden osuus oli noussut vuodesta 1998 kolme prosenttia. Koko väes töstä SKO:ssa oli käynyt vuoden aikana 8 % (v selvityksen mukaan 7 %). Opiskelijoiden ja koululaisten osuus kävijöistä oli vuonna %. Vuoden 2008 loppuun mennessä oli jo yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista yli 15-vuotiaista asukkaista joskus käynyt Kansallisoopperassa. Kolmannes kävijöistä, etenkin vuotiaat, toivoi lisää lapsille ja nuorille sopivaa ohjelmistoa. 12 Mielikuva kansallisesta kulttuuri-instituutiosta ja sen tehtävästä kaikkien väestöryhmien palvelijana näyttää viime vuosina vahvistuneen. Auringon talo ja Carmen Kansallisoopperan ensimmäinen yleisökoulutusprojekti, Auringon talo, käynnistyi vuonna Sitä edelsi Tuula Yrjö-Koskisen intensiivinen kolmen kuukauden opintomatka Britanniaan, jonne Suomen Kansallisooppera oli lähettänyt edustajansa tutustumaan niin yleisökasvatuksen teoriaan kuin käytäntöönkin. Yrjö-Koskinen seurasi London Sinfoniettan ja Englannin kansallisoopperan yleisökoulutushankkeita kouluissa, tapasi musiikkityöpajoja vetäviä orkesteri muusikoita, säveltäjiä, workshop-ohjaajia ja orkestereiden yleisötyöstä vastaavia työntekijöitä, tutustui Guildhall Schoolin Performance and Communications Skills -osaston toimintaan sekä perehtyi Arts Councilin kulttuuri politiikkaan. 12. Taloustutkimus Oy:n kävijätutkimus 2009

9 Syntyi mielikuva dynaamisesta uudesta musiikkialan toiminnasta, joka perustui syvälliseen pohdintaan, ammattitaitoiseen suunnitteluun ja hallintoon, muusikoiden koulutuksen laajentamiseen sekä kansalliseen kulttuuripolitiikkaan, joka edellytti valtionavun piirissä toimivilta taidelaitoksilta aktiivista yleisöyhteistyötä. Luovat vuorovaikutteiset hankkeet toteutettiin tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa, työpajojen sisältö oli integroitu koulujen opetussuunnitelmiin ja hankkeita edelsi aina opettajien koulutusjakso. Työ oli ammattitaitoista ja luovaa, Tuula Yrjö-Koskinen muistelee. 13 Tutustumismatka Lontooseen toi tulosta. Suomen Kulttuurirahaston merkittävä tuki mahdollisti uuden pilottiprojektin suunnittelun ja toteutuksen Kansallisoopperassa. Helsingin Sanomat kertoi uuden toiminnan alkamisesta laajassa artikkelissaan Kansallisooppera alkaa kasvattaa uutta yleisöä. Uutisen mukaan oopperassa aloiteltiin viiden viikon mittaista yleisö koulutusprojektia, jonka tarkoituksena oli saada uutta yleisöä Kansallisoopperalle ja erityisesti Eino juhani Rautavaaran oopperalle Auringon talo. Ensimmäiset kohderyhmät oli valittu Tapiolan lukion, Helsingin kuvataidelukion, Sibelius-lukion ja Kallion ilmaisulukion oppilaista kiinnostavaa kyllä siis jo taideaineita varsin paljon opiskelleista nuorista, ei keskivertokoululaisista. Ehkä näin haluttiin varmistaa kokeilun sujuvuus kaikin puolin. Oppilaat työskentelisivät workshopeissa, joissa he valmistaisivat improvisoiden Auringon talon materiaalin pohjalta oman versionsa samasta aiheesta, raportoitiin. London Sinfoniettan ja Kansallisoopperan omat ohjaajat ohjaisivat workshoptoimintaa. Lopuksi ryhmät esittäisivät omat musiikkiteatteriesityksensä, ja vasta sitten olisi varsinaisen oopperaesityksen vuoro. Näin varmistettaisiin, ettei valmis teos pääse sitomaan oppilaiden luovaa mielikuvitusta. Projektin suunnittelija Tuula Yrjö-Koskinen korostaa sitä, että keskeisintä projektissa ei ole varsinaisesti uuden yleisön kasvattaminen, vaan oppilaiden oma luova prosessi. Kun koko workshop on ohi, uskotaan, että oppilailla on kyky vastaanottaa ja kokea Auringon talo laaja-alaisesti ja omaehtoisesti. Projekti käynnistyi London Sinfoniettan education-asiantuntijoiden ohjaamalla viikonloppu work shopilla ja seminaarilla, johon osallistui musiikinopettajia sekä noin 20 oopperan työntekijää. Sen aihe ei ollut sidottu Auringon talo -oopperaan, vaan tarkoituksena oli opettaa metodiikkaa ja workshop-tekniikoita, joita yleisökoulutus projektien toteuttamisessa tarvitaan. Varsinaisen projektin toteutuksesta vastasi työryhmä Markus Lehtinen, Tony Wuorinen, Heljä Angervo, Sini Rautavaara, Vesa Raiskinen, Touko Lundell ja Tuula Yrjö-Koskinen. Einojuhani Rautavaarakin osallistui hankkeeseen kertomalla kouluissa säveltäjäntyöstään. Auringon talo -koulutuskokeilu sai kaikilta osallistujiltaan innostunutta palautetta ja lisäksi paljon positiivista julkisuutta. Kokeilumielessä toteutetun yleisökoulutusprojektin todettiin olleen menestys ja osoittaneen tämäntyyppisen toiminnan tarpeellisuuden osana Kansallisoopperan toimenkuvaa. Projekti toteutettiin yhteistyössä British Councilin ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen kanssa Rondo 5/ Toimintakertomus 1992

10 London Sinfoniettan yleisötyön pioneeri Gillian Moore ihasteli julkisuudessa niitä resursseja, joita Suomen Kansallisooppera oli antanut projektin käyttöön. Talossa ei ollut liian tiukkaa byrokratiaa, joka asettaisi esteitä taiteelliselle ilmaisulle, hän arveli. Suomalaisessa ryhmässä on kapellimestari, ohjaaja, solisteja, kuorolaisia ja orkesterimuusikoita. Englannissa ei olisi hallinnollisesti mahdollista saada tällaista joukkoa työskentelemään yhdessä. 15 Oopperan taiteellisen henkilökunnan osallistuminen yleisötyöprojektiin samassa mitassa ei ole sittemmin koskaan onnistunut Suomessakaan. Vielä samana syksynä käsiteltiin julkisuudessa taas Kansallisoopperan varsinaista johtomotiivia, oopperan taloudellisia ongelmia. Puhuttiin peräti kohtalonhetkestä: Suomeen on valmistumassa ensi vuonna maan ensimmäinen todellinen oopperatalo, vuosikymmenien odotusten täyttymys. Sen toiminta uhkaa kuitenkin lamaantua heti alkuunsa määrärahojen leikkauksiin, resurssipulaan ja lomautuksiin. Kansallisoopperan hallintojohtaja Paavo Suokko maalaili synkkiä tulevaisuudenkuvia. 16 Auringon talo -projektin kokemusten pohjalta Tuula Yrjö-Koskinen laati Suomen Kansallisoopperan yleisökoulutusohjelmaksi vuodelle 1993 yksityiskohtaisen ehdotuksen, jossa korosti työn aloittamisen tärkeyttä, jopa kiireellisyyttä, toiminnan siirtyessä jo pian uusiin tiloihin Töölönlahden rannalle. Varsinaisen substanssin ohella ei yleisökoulutuksen vaikutusta myönteisen mielikuvan syntymiseen taidelaitoksen toiminnasta pitäisi aliarvioida, hän totesi. Meillä olisi nyt kaikki mahdollisuudet uuden oopperatalon kehittämiseksi pääkaupunkilaisten kohtauspaikaksi, taloksi, joka tarjoaa suurelle yleisölle monenlaisia toiminta- ja viihtymismahdollisuuksia varsinaisen esitystoiminnan ohella, kirjoittaja kuvailee innoittavasti ehdotuksessaan. 17 Tuula Yrjö-Koskisen ehdotuksen tueksi emeritaprofessori ja Suomen Kansallisoopperan hallituksen jäsen Ellen Urho esitteli hallitukselle muistion yleisö koulutuksen aloittamiseksi oopperassa vuonna Hallitusta yhdisti yhteinen huoli: miten saataisiin katsomo täyteen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen, kun kaikki uudesta talosta kiinnostuneet ovat jo käyneet sen katsastamassa? Osa ehdotuksesta toteutuikin. Uusi yleisökoulutushanke, Carmen-projekti, toteutettiin yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa vuonna Se tarjosi noin sadalle lukiolaiselle tilaisuuden tutustua suosittuun oopperaan oman luovan osallistumisen kautta. Korkeakoulun musiikkikasvatusosasto oli hyvin kiinnostunut yhteistyöstä oopperan kanssa. Ymmärrettiin, että tämänkaltaiset projektit voisivat tuoda merkittävän lisän Suomen Kansallisoopperan, yleisen musiikkikasvatuksen ja koululaitoksen sekä yleisön keskinäiseen vuorovaikutukseen. Nuorten, ammattiin lähtevien ja kentällä jo toimivien musiikinopettajien kautta tavoitettaisiin suurin mahdollinen vaikutuskenttä yhteistyölle. 19 Carmen-projektin koulutusviikonlopun aikana joulukuussa 1993 keskityttiin antamaan käytännön valmiuksia toteuttaa projekti omassa työympäristössä. Lähestymistapaa harjoiteltiin käytännössä improvisoinnin, ryhmätyöskentelyn sekä kommunikaatio- ja vuorovaikutusharjoitusten keinoin HS HS Tuula Yrjö-Koskinen 1992: Ehdotus 18. Muistio Ibid. 20. Tuula Jukolan pro gradu -työ 1997

11 Mukana oli edellisvuoden tapaan Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston opiskelijoita, oppilaita Meilahden ja Tapiolan lukioista, Herttoniemen yhteiskoulusta sekä Kuitinmäen koulusta. Projektin toteutus käynnistyi kolmipäiväisellä seminaarilla, johon osallistui kaikkiaan 40 aiheesta kiinnostunutta, mukana laulaja Johanna Bister, kahdeksan Kansallisoopperan kuoron ja orkesterin edustajaa, musiikinopettajia ja -opiskelijoita. Asiantuntijoina toimivat edelleen London Sinfoniettan Education-osaston kouluttajat. Yrjö-Koskisen siirryttyä kesällä 1993 kesken projektin London Sinfoniettan kasvatusosaston päälliköksi Britanniaan Suomen Kansallisoopperan yleisökoulutuksen suunnittelijaksi kutsuttiin musiikinopettaja Ritva Kuoppamäki. 11

12 U U S I A T O I M I N T A M U O T O J A 12 Markkinointia ja improvisaatiota Kansallisoopperan uusi yleisökoulutusvastaava Ritva Kuoppamäki sai ensitehtäväkseen kehittää yleisötyötä ja laajentaa muun muassa sen koulutusohjelmaa koskemaan eriasteisia oppilaitoksia ja työyhteisöjä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa vuosia opettajana toimineella, monipuolisella ja Yhdysvalloissa asti oppia hakemassa käyneellä Kuoppamäellä oli erinomaiset verkostot paitsi kouluissa ympäri Suomen, myös muusikkojen ja taidealan piirissä ylipäätään. Vuosi 1994 alkoi Kansallisoopperalle haastavissa merkeissä. Uudet upeat toimitilat, käyttöön vihitty oopperatalo Töölönlahden rannalla olivat vuosikymmenien unelmien täyttymys. Oli tilaa tehdä työtä. Mittasuhteet olivat vihdoin ammattiväelle sopivat. Bulevardin varrella olevassa vanhassa talossa esitys oli loppuunmyyty, kun salin noin 500 paikkaa saatiin täyteen. Nyt olivat tavoitettavan yleisön mittasuhteet aivan toista luokkaa: Kansallisoopperan uuden, suuren salin katsomossa on paikkaa ja Alminsaliin mahtuu tilaisuudesta riippuen henkilöä. Tarvittiin lisää yleisöä. Julkisuuskuvan muutos oli ensiarvoisen tärkeä. Markkinointiin ja PR-työhön oli paneuduttava aivan uusin keinoin. Myös uusien toimintamuotojen kehittämistä Kansallisoopperan yleisökoulutusohjelmaksi pidettiin välttämättömänä. Ritva Kuoppamäen tehtäväksi tuli Töölönlahden uuden talon ja uuden tilanteen myötä ennen kaikkea talon kaikkinainen markkinointi mahdollisimman erilaisille yleisöryhmille tempauksin, tapahtumin ja syvälle Sisä-Suomeen ulottuvin kiertuein. Henki ja noste olivat Kansallisoopperan henkilökunnan parissa alkuun loistavia, ja paljon tehtiin talkoilla. Toiminta ei maksanut mitään, muistelee Ritva Kuoppamäki. Tuotantokapasiteettia ei ollut lainkaan, vaan kaikki piti keksiä itse, sponsoreita myöten. 21 Varsinainen yleisökoulutustoiminta alkoi uudessa talossa vuoden 1994 alussa esimerkiksi Warkauden lehti kertoi Suomen Kansallisoopperan ryhtymisestä yleisökoulutukseen. Helsingin Sanomat otsikoi rohkeammin: Kansallisooppera koululaisten ja tavallisen kansan pariin. Ritva Kuoppamäki laati vuodenvaihteessa Ellen Urhon kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta kiinnostavan selvityksen siitä, mitä yleisötyö on ja voisi parhaimmillaan Kansallisoopperassa olla. Innostunut, visionäärinen kuvaus yleisötyön mahdollisuuksista huipentuu näkymään yleisötyön asemasta ja sisällöstä osana Kansallisoopperan toimintaa tulevaisuudessa, vuonna 2000: [ ] Yleisökoulutus ja sen innovoiva toiminta mielletään oopperan yhdeksi tärkeäksi toimintamuodoksi, joka vahvistaa oopperan imagoa yhteiskunnan ylläpitämänä, johtavana taidelaitoksena, VALTION OOPPERANA. 22 Yleisökoulutushanke oli saanut suuntaviivat seuraavalle kaudelle. Tavoitteena oli saada aikaan elävää vuorovaikutusta oopperantekijöiden ja yleisön 21. Haastattelu Ks. liite Muistio yleisökoulutuksesta

13 välille. Yleisökoulutus ympättäisiin osaksi oopperan toimintaa, jolloin se toimisi myös oman taiteellisen toiminnan rikastuttajana, kerrottiin suunnitelmissa. Vuosina Kansallisoopperan pääjohtajana toiminut Walton Grönroos totesi uuden ja uudistuvan yleisöpohjan rakentamisen olevan elintärkeää oopperan toiminnan jatkumiselle. Grönroos uskoi yleisökoulutuksen ja suhteiden kouluihin olevan Kansallisoopperan tärkeimpiä toimintamuotoja. Oopperaa tehtäisiin tulevaisuudessa tutuksi päästämällä yleisö tutustumaan kulissien takaiseen elämään ja harjoituksiin. Eri kohde- ja ikäryhmille kehitettäisiin omia toimintamalleja, päämääränä luoda koko maan kattava yhteistyöverkko eriasteisiin oppilaitoksiin ja taideyhteisöihin päiväkodeista aina yliopistoihin saakka! Yleisökoulutus oli valinnut Oopperalle viisi kummikoulua vuosiksi Kummikoulujen kerrottiin toteuttavan kaksivuotiskautena omia musiikkiprojektejaan Kansallisoopperan avustuksella. Kummikoulujen lisäksi yleisökasvatuksen työtapoja olisivat suuren yleisön vierailut oopperatalossa tutustumassa niin tuotantoon kuin pääharjoituksiin sekä toisaalta oopperan ja baletin taiteilijoiden sekä balettioppilaitoksen jalkautuminen esittelemään taidettaan kouluihin eri puolelle Suomea. Taiteilijat olivat jo suunnittelemassa iskuja Pohjois-Karjalan kouluihin, virastoihin ja tuotantolaitoksiin. Valtakunnalliseen vaikuttamiseen pyrittäisiin myös alan seminaareja järjestämällä, kerrottiin. Vuosien toimintakertomuksissa yleisökoulutuksen ensimmäisenä toimintamuotona mainitaan kouluyhteistyöprojektit. Periaatteena oli koulujen omien musiikkiteatterihankkeiden tukeminen. Kummikouluprojektit naapurikuntien oppilaitosten kanssa käynnistettiin keväällä Kansallisooppera tarjosi koulujen käyttöön omasta henkilökunnasta muodostetun työryhmän ja esityksiä varten näyttämön sekä teknisiä palveluita. Yhteistyön tavoitteet huomioitiin koulun opetussuunnitelmassa, ja projektien tulokset nähtiin pääosin Alminsalissa. Toiminta painottui itse työstämisprosessiin, learning by doing. Pyrkimyksenä oli saattaa koulun oppilaat, heidän lähipiirinsä sekä koulun opettajat ja muu henkilökunta yhden lukuvuoden aikana kosketukseen ooppera- ja balettitaiteen kanssa tutustuttamalla heidät oopperataloon ja talossa työskenteleviin ihmisiin. Pääharjoitukset tarjosivat vuosittain kymmenille tuhansille nuorille ensimmäisen omakohtaisen kokemuksen oopperasta ja baletista, toimintakertomus mainitsi vuonna Pyrittiin tavoittamaan uusia kohderyhmiä laaja-alaisesti kautta maan. Erityisesti mainittiin peruskoulut, lukiot ja muut keskiasteen oppilaitokset, korkeakoulut, vapaan sivistystyön järjestöt sekä työyhteisöt sangen haastava ja laaja kenttä enimmilläänkin kolmen hengen työyhteisölle, johon kuuluivat yleisökoulutuksen vetäjä Ritva Kuoppamäki, sihteeri Arja Saukkonen ja tuottaja Tarmo Tanttu. 13

14 Baletti tanssii kansan pariin 14 Uusi talo Töölönlahden rannalla oli valtava haaste ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä oopperan ja baletin toimintaa suomalaisille veronmaksajille. Yleisökoulutusprojekti teki tässä suuren työn. Taidealan ammattilaisten omia verkostoja luotiin ja laajennettiin seminaarein, tapahtumin ja tempauksin. Balettikoulun oppilaat antoivat näytöksiä pääkaupunkiseudun ala-asteen kouluissa. Yleisökoulutus tuotti opetusvideoita teosten valmistumisprosesseista koulujen lainattavaksi. Tien päällä -ohjelman puitteissa tehtiin Kansallisoopperan solistikunnan kanssa yhteistyössä taiteilijavierailuja niin pääkaupunkiseudun kouluihin kuin kauas maakuntiin. Solistikunta oli jo perinteisesti, vanhan talon aikaan, tehnyt omaa yleisökoulutustyötään suunnittelemalla ja toteuttamalla vapaa-ajallaan tietoiskuja maakunnissa. Uudessa talossa tähän ei osoittautunut enää olevan mahdollisuuksia. 23 Valtavasti positiivista huomiota sai osakseen vuoden 1995 suurtempaus, Kansallisbaletin esittelykiertue Länsi- ja Pohjois-Suomen pienille paikkakunnille Kauhajoelle, Tornioon ja jopa Ylitorniolle saakka. Parempaa promootiohanketta syrjäisempien seutujen veronmaksajia ajatellen on vai keaa kuvitella. Kansallisbaletin johtaja Jorma Uotinen painotti oopperatalon tehtävänä olevan tarjota kulttuurielämyksiä kaikille suomalaisille, ei vain Helsingin asukkaille. Baletin aika oli nyt tehdä tietoiskuja eri puolille maata, uusien ja uteliaiden ihmisten ulottuville. Kansallisbaletin 11 tanssijan esiintymismatka Kauhajoelle Etelä-Pohjanmaalla pohjusti samalla 800 kauhajokisen koululaisen opinto- ja tutkimusmatkaa pääkaupungin Kansallisoopperaan. Vierailun myötä haluttiin myös poistaa ihmisiltä balettiin ja oopperaan kohdistuvia ennakkoluuloja. Valitettavan usein nuo taiteenlajit mielletään ylivaikeasti lähestyttäväksi korkeakulttuuriksi, kiteytti Kauhajoen kunnallislehti taiteilijavierailun tarkoitusperiä Arkisen työn esittelyn, so. tanssijan työn valotuksen jälkeen yleisö sai nähdä kohtauksia baleteista Prinsessa Ruusunen, Don Quijote sekä Joutsenlampi. Esitykset juonsi baletin tanssija ja harjoittaja Jarmo Rastas. Paikalla Kauhajoella oli myös Jorma Uotinen, joka korosti lapsuuden merkitystä myöhemmille valinnoille: mitä varhaisemmassa vaiheessa koululaiset saavat kokemuksia ja elämyksiä tanssista, sitä helpompaa lähestyminen on myöhemmin. Baletti-illan liput maksoivat 30 markkaa, lastenliput kympin. 24 Kun 800 Kauhajoen nuorta tuli Valtion rautateiden vieraina Helsinkiin kuukautta myöhemmin, oli oopperan puhallinyhtye ja kaksi ratsupoliisia heitä asemalla vastassa. Talo tarvitsee käyttäjiä, katsojia ja kuulijoita. Tämä ei ole mikään Helsingin oopperatalo, tämä on Suomen Kansallisooppera, totesi vuorostaan pääjohtaja Walton Grönroos toivottaessaan nuoret tervetulleiksi Töölönlahden uuteen taloon. 25 Kansallisbaletti vieraili pienimuotoisemmin seuraavinakin vuosina eri puolilla Suomea: balettikoulu esiintyi Seinäjoella Kansallisbaletin tanssijat Nina Hyvärinen ja Jarkko Niininen esiintyivät Torniossa ja Oulussa saman vuoden joulukuussa. Kestävää perinnettä kiertueista ei kuitenkaan kehittynyt. 23. Ritva Kuoppamäen haastattelu 24. Ilkka HS,

15 Miten yleisö tavoitetaan? 15 Kysymys siitä, miten perinteinen taidelaitos yleensä saavuttaa nykyaikana yleisönsä ja miten se onnistuu etenkin uusiin, suuriin tiloihin asettuneelta Kansallisoopperalta, askarrutti Suomen taidekenttää koko 1990-luvun. Lasten taidekasvatus kehittyi toisaalla omaan tahtiinsa, mutta senkin ajatusmaailma rakentui samoille periaatteille kuin yleisökoulutuksen toiminta. Esimerkiksi Lasten juhlaviikkojen tekijät 1995 halusivat saada lapset osallistumaan, kokeilemaan ja kokemaan. Lapsia ei haluttu enää istuttaa seuraamaan aikuisten heille valmistamaa ohjelmaa, vaan antaa heidän opetella katsojasta tekijäksi. Ryhmä Sibelius-Akatemian opiskelijoita halusi esimerkiksi häivyttää perinteisen esiintyjien ja yleisön välisen rajan interaktiivisella konsertillaan Matka musiikin maailmaan, ja teatterimuseon kokeilustudio järjesti lapsille teatteriseikkailun. 26 Lasten juhlaviikoilla nähtiin myös Kansallisoopperan Pukinmäen taidepainotteisen ala-asteen koululaisten kanssa toteuttama kouluprojekti, Paul Hindemithin lastenoopperaan perustuva musikaali Rakennetaan kaupunki. Projektin ideointi oli alkanut koulussa jo edellisenä keväänä. Syksyllä lapset suunnittelivat ja toteuttivat omia mielikuvituskaupunkejaan Karkkilaa, Kauhulaa ja Onnelaa kirjoittaen, piirtäen ja rakentaen. Teoksen ohjaaja Jussi Tapola korosti lehtihaastattelussa prosessin merkitystä: matka on päämäärää tärkeämpi. Oopperan tekemisen salaisuuksiin vihkiytynyt lapsi on tulevaisuuden parasta oopperayleisöä. Ohjaaja luonnehti kokemusta virkistäväksi ja lapsijoukkoa energiseksi: Viiden harjoituskerran jälkeen olimme toimiva ensemble! 27 Keväällä 1995 Kansallisoopperan markkinointipäällikkö Harry Köhler kirjaa muistion aiheesta SKO:n yleisöpohjan laajentaminen nuorten keskuuteen. Siinä hän ehdottaa uuden projektin tavoitteiksi kaataa raja-aitoja ja lisätä kiinnostusta oopperaa ja balettia kohtaan ikäryhmässä vuotiaat, aktivoida nuoret tutustumaan oopperaan ja balettiin, muodostaa osoiterekisteri ( Klubi ) aktiivisista nuorista oopperan ja baletin ystävistä sekä saada nuorista uutta, maksavaa yleisöä. Kansallisoopperan hallituksen aikoinaan vakuuttanut, idealistinen, koko Suomea ja kaikkia sen kansalaisia tavoitteleva haave kaiken kansan oopperasta täsmentyy nyt markkinointiosaston käytännöllisiin toimintaehdotuksiin. Jotta nuorista saataisiin uutta yleisöä oopperalle, ehdotetaan klubi-iltoja, joiden tavoitteena olisi monipuolisella ohjelmistolla tutustuttaa osallistujat oopperan ja baletin maailmaan. Tapahtumia olisi 4 5 kertaa kauden aikana. Tilaisuuksiin pyritään varsinkin aluksi saamaan mukaan edustajia opiskelijajärjestöistä, kuten yo-kunnista, osakunnista, lukiolaisten liitosta ja ainejärjestöistä eli jo aktiivisia ja toimivia nuoria ihmisiä. Tähän tarkoitukseen käytettäisiin Alminsalia, Boheemi-ravintolaa ja amfia, maaseutuvierailujen yhteydessä paikallisia yrityksiä. Muistion laatija mainitsee myös, että MTV:n ja Radio Cityn kanssa oli keskusteltu molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuuksista. 26. HS Ibid.

16 Kevääseen 1995 osuu myös Ritva Kuoppamäen puolimatkan arvio Yleisökoulutustoiminnan uudet haasteet. Perustyö on tehty, hän toteaa. Nyt tarvittaisiin oopperan hallinnolta päätöksiä siitä, kuinka toimintaa tulisi jatkaa ja laajentaa. Yleisökoulutuksen on pystyttävä uudistumaan ja vastaamaan huutoonsa. Nuoret pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa odottavat innolla jatkotoimia, Kuoppamäki painottaa. Maakuntavierailut, joita tehdään neljä tai viisi kunkin esityskauden aikana, halutaan vastedes huomioitavan oopperatalossa jo tuotanto- ja ohjelmistosuunnitelmia tehtäessä. Yleisökoulutuksen nimi ehdotetaan muutettavaksi Nuorisoprojektiksi. Toiminnan jatkosuunnitelmat tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä markkinointiosaston kanssa. Internet-palvelujen merkittävä kehittäminen on myös listalla, samoin koulutuksen, markkinoinnin ja tiedotuksen muokkaaminen multimediamuotoon. Koska palkattua henkilökuntaa tarvitaan projektien ohjelmasuoritus-, koulutus-, avustus- ja teknillisiin tehtäviin, ehdotetaan kustannusten kattamiseksi sponsorineuvotteluja nuortenkulttuurin alan yritysten kanssa. Vuonna 1995 haetaankin toden teolla uusia yhteistyökumppaneita ja yhtymäkohtia, muun muassa urheilun maailmasta. Nuorisourheilujärjestö Nuori Suomi ry:n tiedote julistaa : Urheilun ja kulttuurin pähkinä särjetty? Kansallisooppera, nuorisourheilu ja Finnair yhteistyössä. Operaatio Pähkinänsärkijä kutsui urheiluseurojen lapset tutustumaan oopperataloon ja seuraamaan Pähkinänsärkijän pääharjoitusta Baletin päärooleissa tanssivat Jessica Kellgren ja Timo Kokkonen. Tilaisuudessa oli läsnä myös urheilija Lea Hakala, ja Jorma Uotinen juonsi harjoituksen jälkeen tilaisuuden, jossa lapset saivat esittää kysymyksiä niin tanssijoille kuin urheilijoille. Yritykset tarjosivat palveluitaan uuden, nuoren yleisön kuljettamiseksi Helsinkiin kaikkialta Suomesta. Tukia tuli ovista ja ikkunoista, muistelee Ritva Kuoppamäki. Finnair ja VR huomasivat pian Kansallisoopperan tempausten promootioarvon myös omassa toiminnassaan. Suorastaan loistava idea oli yhdistää tässä yhteydessä voimat Nuori Suomi -urheiluorganisaation kanssa, sillä näet oli koko laajan maan kattava urheiluseurojen verkostonsa, aivan pikkukyliä myöten. Näin tulijat edustaisivat todella koko Suomea. Kesko Oy tuki tempausta lahjoittamalla kaikille vieraille välipalan. Tapahtuma oli täydellinen menestys: 1200 lippua loppuivat heti. Pienimmätkin katsojat jaksoivat seurata yli kahden tunnin esityksen herkeämättömällä mielenkiinnolla, raportoi Helsingin Sanomat Kun kahden tunnin istumisen jälkeen oli aika lähteä tutustumaan oopperatalon sisuksiin, pojat eivät pysyneet hetkeäkään paikallaan, vaan hyppivät ja pomppivat tavalla, joka karkeasti muistutti balettia. Kun päästiin ison lavan taakse, Petrik Pekkarinen astui jo areenallekin, nosteli jalkaa ja ojensi käsiään kuin tanssija Vuoden 1995 toiminta oli hyvin aktiivista ja keskittyi tekemään uutta oopperataloa ja sen toimintaa tunnetuksi. Siinä onnistuttiinkin yli odotusten: Kansallisoopperan tiedotus totesi vuoden 1995 lopussa, että yleiskoulutus sai talon toiminnasta eniten julkisuutta johtajakirjoittelujen jälkeen. Yleisökoulutus alkoikin olla vahvasti esillä kulttuurialan keskinäisessä neuvonpidossa ja jopa esimerkiksi Helsingin kulttuurimäärärahoista päätettäessä. 16

17 Lehtitietojen mukaan Helsinki lisäsi kirjasto- ja kulttuurilautakunnan jaettavaksi tarkoitettuja määrärahoja peräti kahdella miljoonalla markalla (runsaat euroa) vuodelle Suurin osa lisärahasta ohjattiin taidelaitosten taidekasvatus- ja yleisökoulutushankkeiden käynnistämiseen. Kaupungin päättäjien tavoitteena oli, että tavalliset päiväkotilapset, koululaiset tai aikuiset voisivat tutustua taidelaitosten luovaan prosessiin ja osallistua jonkin hankkeen tekemiseen. Samaisessa uutisessa mainitaan, että yleisökasvatusta on viime vuosina kunnianhimoisimmin käynnistänyt Kansallisooppera. 28. Vuodenvaihteessa Kansallisoopperan yleisötyön tavoitteet kirjattiinkin uuteen muistioon Suomen Kansallisoopperan yleisökoulutus. Yleisöpohjan laajentamiseen sekä erityisesti lasten ja nuorten oopperaharrastuksen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet SKO:ssa. Päätavoitteina mainittiin yleisökoulutuksen kehittäminen oopperan säännölliseksi toiminnaksi sekä elävän vuorovaikutussuhteen luominen oopperantekijöiden ja yleisön välille. Yleisökoulutuksen toimintamalleja sovittiin kehitettävän monille eri kohde- ja ikäryhmille soveltuviksi kokonaisuuksiksi. Hyvin tärkeänä pidettiin koko maan kattavan verkoston luomista. Tavoitteeksi asetettiin myös eriasteisten oppilaitosten, järjestöjen sekä taide- ja työyhteisöjen saavuttaminen yhteistyöhankkeiden myötä. Oopperan yleisökoulutushanke oli otettu innostuneesti vastaan. Se näkyi positiivisena viestinä myös tiedotusvälineissä. Kansallisoopperan yleisötyö syntyi täyttämään selvää tarvetta 1990-luvun Suomessa. Tätä ilmentää paitsi yhteistyöhön halukkaiden koulujen määrä, myös projekteihin osallistuneiden koululaisten ja opettajien sekä yleisön palaute, samoin lehdistön ar viot. Muun muassa Hufvudstadsbladet otsikoi arvionsa Ruusun nähnyt -esityksestä Ungdomlig kreativitet ( Nuorta luovuutta ). Säveltäjä ja kriitikko Harri Wessman toteaa: Ett nytt alster i Nationaloperans publikutbildningsprojekt, som går ut på att framställa sceniska verk tillsammans med elever från ett antal fadderskolor, vittnade igen i fredags om sprudlande ungdomlig kreativitet. 29 Händelin unet -projektin vantaalaisessa Martinlaakson koulussa ohjannut Kansallisoopperan ohjaajakonkari Jussi Tapola huomauttaa: Oman produktion tekeminen antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua oopperaan sisältäpäin, selättää ennakkoluuloja sekä ymmärtää esityksen syntymistä ja oopperamusiikkia aiempaa paremmin. Prosessi on tässä tapauksessa yhtä tärkeä ellei tärkeämpikin kuin valmis produktio. 30 Uuden talon promovoinnin ohella yleisökoulutus tehosti verkostoitumistaan taidekentällä. Teatteriväelle järjestettiin yleisökoulutusseminaari yhteistyössä teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen kanssa, aiheena teattereiden yleisökoulutustyön laajentaminen sekä teatterikuraattorikoulutusohjelman suunnittelu pantiin vuorostaan toimeen valtakunnallinen teatteriseminaari koulujen musiikinopettajille yhteistyössä Koulujen musiikinopettajat ry:n kanssa. Seuraavien vuosien yhteisprojektit tavoittivat runsaasti aivan uutta yleisöä, järjestettiinpä jopa eduskunnassa oma taidekasvatustapahtuma HS Kansallisoopperan yleisökasvatustyön uusin toimintamalli, näyttämöteosten esittäminen yhdessä kummikoulujen oppilaiden kanssa, todisti taas perjantaina nuorista pulppuavasta luovuudesta. suom. SH 30. Classica 2/1995. Huomio kiteyttää koko yleisötyön perusajatuksen: tyvestä puuhun mennään.

18 Suurta yleisöä tavoitettiin näyttävillä tempauksilla. Helsingin juhlaviikon Taiteiden yö -tapahtumaan yleisökoulutus tuotti oopperatalon amfiteatteriin Tenorien yö -ulkoilmakonsertin. Ritva Valkaman juontamasta 24 tenorin suursaavutuksesta nautti noin hengen yleisö. Pähkinänsärkijätapahtumaa seurasi valtakunnallinen Carmen-tempaus yhteistyössä Lastenklinikan kummit ry:n kanssa. Koululaiset seurasivat oopperan pääharjoitusta ja tutustuivat oopperataloon. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Sampo-yhtiön kanssa. Oopperan kummikouluja olivat Martinlaakson yläaste ja lukio, Tapiolan yläaste, Töölön lukio sekä Pukinmäen ala-aste. Yhteyksiä paitsi kouluihin, myös tulevaan opettajakaartiin luotiin vilkkaasti. Oppilaitosten kanssa kehiteltiin pitkäjänteistä koulutustoimintaa ja suunniteltiin uusia tiedotus- ja koulutusmateriaaleja. Sekä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos että Joensuun yliopistoon kuuluvan Savonlinnan OKL:n kanssa kehitettiin opettajien koulusta oopperailmaisun alalla. Helsingin OKL:n luokanopettajalinjan 2. vuosikurssin opiskelijat suorittivat kevätkauden 1995 opinnäytteenään ilmaisu tapahtuman ryhmätyön. Opiskelijat valmistivat kuusi improvisoitua satuaiheista pienoismusiikkiteatteriesitystä, jotka esitettiin Joensuun yliopiston alaisesta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta tuli yleisötyön yhteistyökumppani syksyllä Kolme oopperan ammattilaista, ohjaaja Ville Saukkonen, koreografi Karl Hedman sekä lavastaja Tarmo Tanttu vierailivat pitkin syksyä Savonlinnassa antamassa oopperan intensiiviopetusta sadalle ensimmäisen vuoden opiskelijalle. 10 opintoviikon arvoisen oopperakommunikaatiomodulin aikana valmistettiin ryhmäharjoitustöinä mm. neljä ooppera-aiheista esitystä esimerkiksi teos nimeltä Kaarle kuninkaan miniä. Yhteistyöstä kaavailtiin vähintään kaksivuotista Vastatuulta Kansallisoopperan taloudelliset vaikeudet pakottivat yleisökoulutuksen kuitenkin luopumaan suunnitelmista. Aavisteltiin irtisanomisia, määräaikaisten työsuhteiden lopettamista ja ensi-iltojen peruuntumista, puhuttiinpa upouudessa talossa jopa neljän viikon pakkolomista. Talossa etsittiin kuumeisesti karsintakohteita. Oopperan talousjohtaja John Erik Westö toivoi valtion antavan oopperalle jatkossa talouskehyksen useamman vuoden ajaksi. Se mahdollistaisi vihdoinkin pitkäjänteisemmän suunnittelun. Tähän opetusministeriö ei kuitenkaan voinut venyä. Niinpä Kansallisoopperan johto päätyi syksyllä 1995 ehdottamaan yleisökoulutustoiminnan lopettamista siitä huolimatta, että yleisökoulutustapahtumat olivat sinä vuonna keränneet yhteensä katsojaa ja sangen näkyvät, oopperalle paljon positiivista julkisuutta tuoneet tempaukset oli kyetty toteuttamaan eri alojen yritysten yhteistyöllä, budjettia rasittamatta. Vastedes keskityttäisiin vain pääkaupunkiseudun kuntien palvelemiseen. 31. Ks. Heli Hirvosen pro gradu -työ

19 Syitä mahtavaksi paisuneen PR-toiminnan rajoittamiselle oli varmasti muitakin. Suomen Kansallisoopperan hallituksen jäsen, professori Ellen Urho oli musiikkikasvattajana ja taidekasvatuksen syvällisenä tuntijana onnistunut vuonna 1993 saamaan ehdotuksensa yleisökoulutuksen aloittamisesta läpi oopperan hallituksessa. Aihe ei kuitenkaan ollut muiden jäsenten mielestä ajankohtainen, eikä talon tiuhaan tahtiin vaihtuva johtokaan ollut siitä kiinnostunut. Koko Suomen oopperaa markkinoivien maakuntakiertueiden ja tempausten saama valtava positiivinen näkyvyys saattoi olla shokki, ja uusi tapa lähestyä perinteistä taidemuotoa hämmensi sekin, jopa ärsytti. Balettiesitykset Lapin pienissä kyläkouluissa kyseenalaistettiin Pohjois-Suomen perukoilta tuskin löytyisi maksukykyistä yleisöä. Oliko laitaa, että urheilijat ja balettitanssijat vertailivat oopperan lavalla työtään ja työtapojaan? Eikö taiteen mysteeri olisi kerrassaan vaarassa tuhoutua, jos koululaiset saisivat vierestä seurata, miten lavasteita kootaan ja vaihdetaan tai miten ompelimossa ahkeroidaan? Kun yleisökoulutusosasto teki vielä ehdotuksen multimediayhteistyöstä Lahden muotoiluinstituutin kanssa ajatuksena, että opiskelijat suunnittelisivat ja käynnistäisivät multimediaohjelmien tuotannon houkuttelemaan nuoria oopperaan, lienee mitta ollut täysi. Yleisökoulutuksen nimissä toteutetut tempaukset toivat Suomen Kansallisoopperalle kuitenkin valtavan positiivisen julkisuuden. Viesti oli mennyt perille niin hyvin, että yleisökoulutuksen toiminnalle ehdotettiin Yleisradion kulttuuritoimituksen valtakunnallista Vuoden valopilkku -palkintoa keväällä Kansallisoopperan yleisökoulutustyö tuli äänestyksessä täpärästi kakkoseksi taidekentän toisen innovaation, Juhlaviikkojen Huvila-teltan voittaessa. Aika ei vuonna 1996 vielä ollut perinteisessä taidelaitoksessa kypsä nykyaikaiselle imagomarkkinoinnille. Yleisökasvatuksessa yhdistyvät markkinoinnin ja kasvatuksen näkökulmat, toteaa Arts Management -opiskelija Jonna Hurskainen lopputyössään. Niitä voisi myös kuvata laajan toiminta kentän ääripisteiksi. Organisaatiot esittelevät uusia innovaatioitaan alkuun yleensä isoin tempauksin ja PR-toiminnallaan. Alkuvaiheessa on tärkeintä pystyä legitimoimaan uutta toimintaa paitsi yhteiskunnan ja rahoittajien suuntaan, myös organisaation sisällä. Substanssityö ja syvälle luotaava, taiteellisiin periaatteisiin ulottuva prosessi alkaa vasta tämän näkyvän vaiheen jälkeen, kun idea on kauttaaltaan tullut tutuksi ja hyväksytyksi. Muutoksen liike menee ylhäältä alas, sitten seuraa ajatusten jakaminen ja lopulta todellinen vuorovaikutus, jolla on seurauksia sisältöön. Taideyhteisönkään uusiutumisprosessia ei voi tehdä ylhäältä alaspäin, vaan ainoastaan tasa-arvoisessa, elävässä vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Suomen Kansallisoopperan yleisötyön historiassa suunta on heilurin lailla kääntynyt äärestä toiseen, suuren yleisön markkinointitempauksista pieniin, mutta syvälle vaikuttaviin vuoro vaikutus prosesseihin. Yleisökoulutusosaston ensimmäisten vuosien työtä leimasivat Auringon talo -pilottihankkeen jälkeen oopperan uuden talon ja toimintojen laajapohjainen, näkyvä markkinointi sekä keskittyminen PR-tempauksiin. Vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana on löytynyt keinoja ja resursseja toteuttaa samanaikaisesti niin promootion kuin syvemmän kasvatustyön tarpeita. 19

20 V A U H T I A J A V A K A U T T A 20 Taidekasvatusta lähikunnissa Oopperan hankalaa rahoitustilannetta kohentaakseen opetusministeriö oli jo syksyllä 1986 sopinut pääkaupunkiseudun kuntien Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen kanssa, että ne ryhtyvät tukemaan Kansallis oopperan toimintaa vuosittain. Millaista vastinetta kunnat voisivat sitten tukirahoistaan saada? Alkuun kunnilla oli toive, että Kansallis oopperan esityksiä alettaisiin rahoitusosuuden vastineena nähdä myös Espoossa ja Vantaalla, ja suunnitelma toimikin hyvin niin kauan, kuin Kansallisoopperan oma rakennus oli pieni ja ylimääräiset esitystilat tervetulleita. Uuteen taloon siirryt täessä tilanne muuttui lähes päinvastaiseksi, ja nyt lähikuntien musiikki- ja ooppera-alan toimijat halusivatkin esiintymispaikakseen uuden talon pienen näyttämön, Alminsalin. Hyvin pian huomattiin, että lasten ja nuorten kanssa tehtävät projektit ja taide kasvatus vastaisivat järkevimmällä tavalla myös kuntien tarpeisiin ja kunta yhteistyön painopistettä siirrettiin taidekasvatuksen suuntaan. Vuonna 1997 vastuu lähikuntien kanssa toteutettavasta kuntayhteistyöstä siirtyikin samana vuonna yleisökoulutuksen projektivastaavaksi nimitetylle Ulla Lauriolle. Kansallisoopperan yleisökoulutus alkoi kehittää lähikuntien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen edellyttämää toimintaa entisestään. Kouluprojekteista ja muusta taidekasvatus toiminnasta tuli pian merkittävä yhteistyön instrumentti. Kun vantaalainen tanssiteatteri Raatikko juhli 25-vuotista taivaltaan, toteutettiin yhteistyössä Oopperan kanssa uusi tanssiteos ja järjestettiin tanssiseminaari. Raatikon tanssijat tekivät kouluvierailuja kouluissa ja saivat Kansallisoopperasta uutta tuotantoaan varten koreografin. Kauniaisten musiikkiopisto, kuvataidekoulu, kansalaisopisto ja Vantaan lapsibaletti toteuttivat yhteistyön merkeissä Henry Purcellin The Fairy Queen -oopperan esityksiä Alminsaliin. Kansallisoopperan oman kummikoulun, Vantaan Kilterin koulun koululaiset suunnittelivat ja esittivät kuvaelmakoosteen Tähdet, tähdet, joka juhlisti Suomen 80-vuotista itsenäisyyttä. Yleisöyhteistyö oli 1990-luvulla ajankohtainen aihe koko taidekentällä. Muun muassa Sibelius-Akatemia järjesti syyskuussa 1997 seminaarin, jossa vieraili useita alan asiantuntijoita etenkin Britanniasta. Tilaisuudessa keskusteltiin paitsi suurten taidelaitosten velvoitteista avata ovia ympäröivään fyysiseen todellisuuteen, myös tarpeista tuulettaa taiteentekijöiden omia käsityksiä kulttuurista ja sen sisällöistä. Esimerkiksi lähikuntien kanssa tehtävillä projekteilla haluttiin olevan laajempaakin merkitystä kuin vain talouden vahvistaminen: Kun taidelaitos avautuu aidosti ulospäin, taiteilijat löytävät uusia puolia taiteeseensa, ja vähitellen koko laitos uusiutuu sisältä käsin, selvitti Tuula Yrjö-Koskinen-Smith lehtihaastattelussa education-toiminnan perusideaa HS

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3.

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. 1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. Oulun oopperan tulevaisuus 4 4. Oulun oopperan uusi toimintamalli 4 4.1. Tuottajuuden

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Miten johdan muutosta? 6.6.2016 SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Luovien ja intohimoisten ihmisten johtaminen = Ihmisten johtaminen Suomen kansallisooppera ja -baletti Merkittävä kulttuurialan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Paula Jordan 20.5.2011

Paula Jordan 20.5.2011 Osaava-hanke 2010-2012 Espoon musiikkiopisto, Kauniaisten musiikkiopisto, Kirkkonummen musiikkiopisto, Musiikkiopisto Juvenalia Kohti uutta kehittyvää musiikkiopistoa Paula Jordan 20.5.2011 Naapurioppilaitokset

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015

Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015 Turun kaupunginorkesterin operatiivinen sopimus 2015 1. Kaupungin strategisten tavoitteiden (strategiset ohjelmat, U2, lautakunnan/toimialan painopisteet) toteutuminen orkesterissa Linjaus/painopiste 3.2.3.

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Hyvä käytänne - audiovisuaalinen metodi Audiovisuaalinen mediakasvatus on itsessään hyvä käytänne, joka kannattaa toteuttaa pienryhmissä Sitä voi hyödyntää

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot