KERAVAN PUDELIN o.y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950"

Transkriptio

1 KERAVAN PUDELIN o.y

2 KERAVAN PUHELIN o.y. H istoriikki toiminnasta vuosina Laatinut FIL.MAIST. OSMO VIITAILA

3 SISALLYS: Sivu Kervo Telefon Ab:n perustaminen 4, Alkuvaiheef vuosina Toimintapiiri laajenee 10 Maailmansota Etsikkoaikaa taloudellisten vaikeuksien keskelui vuosina Yhtion myyntisuunnitelmia 29 Teknillista ja taloudellista kehitysta vuosina Sotavuodet 193~1944 : Sodanjalkeinen aika 50 Uudistussuunnitelmia [a myyntivaiheet Liitteita 61 Kerava Keravan Kirjapaino.

4 T uskin mistaan nykyajan keksinnosta on niin paljon puhuttu seka hyvaa etta pahaa kuin puhelimesta. Se on tekniikan aikakautemme jokapaivaiseen elamaamrne vaikuttavimpia keksintoja. Aika on rahaa ja niinpa amerikkalaisen Graham Bell'in telefonista vuodelta 1876 on kehittynyt nykyaikainen puhelinlaitos nerokkaine, monimutkaisine ja erittain suurta tarkkuustyota vaativine laitteineen. Nopeasti puhelin levisi kaikkialle maailmassa. Suomessa oli tiettavasti ensimrnainen yksityinen puhelinlinja rakennettu jo v Jyvaskylan kaupunkiin. Luonnollista kuitenkin oli, etta paakaupungissa Helsingissa puhelin tuli ensirnmaisena yleisempaan kayttoon. Myos sen teknilliseen -kehitykseen nahden paakaupunki joutui johtavaan asemaan aina vuodesta 1882 lahtien, jolloin ensirnrnalnen puhelinyhtio sinne perustettiin. Venajanmaan hallituksen silloinen vapaamielinen politiikka koitui onneksi, paitsi maallemme yleensa, rnyos puhelinlaitoksen kaikinpuoliselle kehittymiselle taalla. Sita eli rnyos omiaan edistamaan uvun lopulla vallinnut taloudellinen nousukausi vilkkaine rakennustoimintoineen. Taloudellisten suhdanteiden vaikutus onkin muuten selvasti todettavissa puhelinolojen kehityksessa. Vuosisadan vaihteen aikuinen Kerava Iahiymparistoineen oli vaatimaton ja hiljainen rautatieristeysasema harvoine asumuksineen. Kauppaa ja teollisuutta ei sanan todellisessa mielessa taalla viela tunnettu. Paakaupungin laheisyydesta johtuen oli jo silloin Keravalle hakeutunut jonkin verran sikalaista herrasvakea rakennuttaen tanne joko kesa- tai talvihuviloitaan. Myos Hyrylan varuskunnan laheisyys antoi oman leimansa paikkakunnalle. V Keravan asukasluku oli 1133 eli lahes 20 'f,) koko pitajan vaestosta. ) 3 (

5 KERVO TELEFON Ab:n PERIJSTAMINEN Vuonna 1899 herasi kysymys puhelinyhtion perustamisesta Keravalle. Tosin taalla oli jo ennestiiiin yksityinen, Kervo Tegelbruks Ab:n omistama, yksijohtoinen puhelin ZinjaHeZsinkiin sikalaisen puhelinyhdistyksen keskukseen. Se oli rakennettu senaatin myontaman toimiluvan perusteella. Mutta tama oli etupaassa tehtaan omaa tarvetta varten. Muutamat harvat tilaajat saivat eri sopimuksen perusteella ja vuosittaista maksua vastaan myos kayttaa tata johtoa. Kervo Tegelbruks Ab. aikoi kuitenkin lopettaa taman puhelinyhteyden irtisanoen tilaajiensa kanssa tekemansa sopimukset lukien. Tasta syysta kokoontui Keravan kestikievariin naita tilaajia keskustelemaan asiasta. Heita oli yhdeksan: oikeusneuvosmies Edv. Bergh, vuokraajat A. R. Eskelin ja J. Eskelin, kauppiaat Luka Gaffkin (sittemmin Aimola) ja Wasili Karjalainen, Koivulan kasvatuslaitoksen puolesta johtaja S. G. Dahlstrom, kapteeni Werner Schatelovitz, lainopin ylioppilas J. F. Selin luutnantin rouva M. A. Selin'in valtuuttamana seka agronomi H. 'E. Astrom. Tassa neuvonpidossa agronomi Astrorn esitti kaksi, puhelinteknikko J. G. Breitholz'in laatimaa kustannusarviota Keravan ja Helsingin valisen puhelinyhteyden rakentamista varten. Toinen naista tarkoitti uuden 2-johtoisen linjan vetamista ja uuden keskuspoydan ostamista Ruotsista seka toinen nykyisen I-johtoisen linjan sailyttarnista ja ainoastaan kaytetyn keskuspoydan ostamista. Ottaen huomioon vanhan johdon lunastuksen hintaan 1500 markkaa olisi 1. vaihtoehto tullut maksamaan 4000 markkaa ja toinen 2000 markkaa. Suoritetussa aanestyksessa 1. vaihto- ).(

6 ehto voitti ja paatettiin muodostaa osakeyhtio 5000markan suuruisine osakepaaomineen (25 kpl. it 200:-). Valittiin herrat Bergh, Selin [a Astrom yhteisesti ryhtymaan pikaisiin toimenpiteisiin suunnitelman toteuttamiseksi. Agronomi Astrom esitti myos laatimansa arvion vuotuiskustannuksista, jotka nousivat noin 1500 markkaan. Vuosimaksuiksi puhelinta kohti ehdotettiin 75 markkaa osakkaille ja 100 markkaa rnuille tilaajille. Edella mainitun toimikunnan kutsusta kokoontuivat perustavaan yhtiokokoukseen Keravan kestikievariin seuraavat osakkaat: oikeusneuvosmies Edv. Bergh omasta puolestaan ja luutnantin rouva M. A. Selin'in valtuuttamana, tilanomistaja Robert Bergh, tarkastaja E. Eklund leskikenraalinna Olga Ehrnrooth'in puolesta, vuokraaja A. R. Eskelin, tilanomistajatar Olivia Jaekell, kauppiaat Luka Gaffkin, Wasili Karjalainen, Viktor Seino ja N. Semenoff, kapteeni Werner Schatelovitz., agronomi H. B. Astrom seka Koivulan kasvatuslaitoksen puolesta johtaja S. G. Dahlstrom. Yhteensa oli edustettuina 21 osaketta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti agronomi Astrom seka johtokuntaan vaalin perusteella johtaja S. G. Dahlstrom (15 aanta), agronomi H. B. Astrom (12) ja oikeusneuvosmies Edv. Bergh (9) seka varalle vuokraaja A. R. Eskelin ja kauppias V. Seino. Yhtion tuleva lle isannoitsijalle paatettiin maksaa palkkiota 200 markkaa vuodessa seka matkoista yhtion asioissa paivarahaa 5 markkaa ja rautatiematkat 3. lk:ssa seka kyytirahana 18 pennia/km. Vuosimaksun suuruudeksi paatettiin 100 markkaa puhelinta kohti. ) 5 (

7 ALKUV AIHEf~'r V{TOSINA Vastavalitun johtokunnan ensimrnaisia tehtavia oli yhtion rekisteroiminen teollisuushallitukseen nimella»keruo Telejonaktiebolag», huolehtia osakekirjojen ja yhtiosaantojen painatuksesta, toteuttaa vanhan puhelinjohdon osto, rakennuttaa uusi kaksoisjohto Helsinkiin seka ostaa uusi keskuspoyta, Keisarillisen senaatin hyviiksymiin yhtiojiirjestyksen 2 :n mukaisesti yhtion tarkoituksena on ostaa, kuntoonpanna ja jatkaa puhelinlaitoksen harjoittamista Keravan kylassa ja sen ymparistossa, Yhtion johtokunnassa tuli oua kolme varsinaista ja kaksi varajasenta, jotka valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Juoksevien asioiden hoitamista varten oli isannoitsija, jona tavallisesti toimi joku johtokunnan jasenista. Puhelimenomistajat, jotka eivat olleet osakkaita, saivat liittya yhtion puhelinverkostoon vuosimaksua vastaan seka korvaamalla johtojen vetamisesta aiheutuneet kulut. Mainitun yhtiojarjestyksen mukaan olivat yhtion ensimmiiiset osakkaat: Nimi H. B. Astrorn Luka Gaffkin Vik tor Seino M. A. Selin Edv. Bergh Robert Bergh Olivia Jaekell A. R. Eskelin Olga Ehrnrooth N. Semenoff Agronomi Kauppias Kauppias Luutnantin rouva Oikeusneuvosmies 'l'ilanomistaja Tilanomistajatar Vuokraaja Kenraalin lesk i Kauppias ) 6 (.Saaty Osakkeidcn luk u

8 Hilma Nordenskiold Ellen Daug Koivulan kasvatuslailos. Werner Schatelovitz WasiH Karjalainen Alexander Denisoff P. Worobjeff Kamreerin Professorin Kapteeni Kauppias Nimineuvos Kauppias leski leski Yhtion toiminnan voitaneen katsoa alkane en , josta lahtien mm. yhtion tileja on pidetty. Kervo Tegelbruks Ab:n kanssa tehtiin kauppakirja mainitun yhtion omistamien puhelinjohtojen ja pienen kasikeskuksen ostamisesta vastaperustetulle puhelinyhtiolle, Kauppahinta oli, kuten edella jo mainittiin, 1500 markkaa. Sarnalla tiilitehdas sai oikeuden 10 vuoden aikana kayttaa ilmaiseksi johtojaan ja puhelimiaan. Tata ennen se oli nimittain anonut ja saanut senaatin suostumuksen ( ) puhelintoimilupansa uudistamiseen edelleen 10 vuodeksi. -Alku aina hankala--sananlasku osoittautui vastaperustetun puhelinyhtion kohdalla epamieluisaksi tosiasiaksi. Yhtio sai heti alkamisestaan alkaen kokea vastoinkii.ymisiii.. Kaksoisjohdon vetamista, keskuspoydan asettamista seka vanhan johdon korjaamista varten yhtion palvelukseen otettu puhelinteknikko J. G. Breitholtz ei suorittanut kaikkia tehtaviaan, vielapa jouduttiin nostamaan hanta vastaan syyte laiminlyonneistaan ja tilittamatta jaaneesta materiaalista. Kesken jaaneet tyot saatettiin kuitenkin yhtion toimesta loppuun ja oLiyhtion ensimmii.inen puhelinyhteys Helsinkiin toiminnassa Toisekseen yhtio oli alun pitaen tehnyt vahernman onnistuneen isannoitsijan vaalin. Osaksi sairauden vuoksi ja osaksi tottumattomuudesta johtaa etenkin yhtion toiminnan alkuvaiheissa esiintulleita monia hallinnollisia tehtavia joutui yhtion ensimmii.inen isii.nnoitsijii., agronomi H. B. Astrom johtokunnan moitteiden kohteeksi. Ottaen kuitenkin huomioon kaiken sen vaivan, innostuksen ja oman- ) 7 (

9 voiton pyyteettomyyden, jolla han oli yhtion asioita hoitanut, myonnettiin hanelle ja johtokunnalle tili- ja vastuuvapaus pidetyssa vuosikokouksessa huomautuksitta ja yksimielisesti. Samassa kokouksessa valittiin uudeksi isannoitsijaksi kauppias Viktor Seino yksimielisesti. Han toimi tassa tehtavassa pari vuotta ja hanen jalkeensa vuokraaja A. R. Eskelin yhden vuoden, kunnes vuonna 1905talle paikalle saatiin kauppias Arthur Granbohm, jonka sydanta lahella puhelinyhtion asiat olivat aina hanen kuolemaansa saakka vuonna Oli kysymyksessa minka yhdistyksen tai yhtion alkuvaiheiden kertominen hyvansa, niin se on varsinkin nain pitkan ajanjakson takaa usein epakiitollista Iahinna puuttuvien asiatietojen vuoksi. Nain on asianlaita valitettavasti myos Keravan Puhelin Oy:n *) suhteen. Esimerkiksi vuosilta ei ole minkaanlaisia poytakirjoja, tilikertomuksia tms. Aikaisemmilta vuosilta ovat tiedot saatu paaasiassa puolivalmiista 15-vuotishistoriikista. Vasta vuodesta 1910lahtien ovat esimerkiksi kokouspoytakirjat ja vuodesta 1924eteenpain vuosikertomukset tallella. Yksityisilta henkiloilta on saatu kuitenkin lisavalaistusta, paitsi eraisiin yksityiskohtiin myos koko toimintaan nahden yleensa. Tassa ovat arvokasta apua antaneet mm. johtaja A. Gustafsson, teht~ilija T. V. Harjuvaara, talousneuvos Otto Kallio, asessori N. G. Lindstrom ja raut.kirj. L.. O. Viitanen. Ilmeista kuitenkin on, etta vuosisadan vaihteessa ja sen alkupuolella puhelimen kiiytto Keravalla on ollut suhteellisen viihiiistii ja on se rajoittunut piiiiasiassa varakkaimpiin yksityishenkiloihin. Kauppaa ja teollisuutta ei taalla siihen aikaan, kuten aikaisemmin on jo kaynyt ilmi, ollut *) Huolimatta silta, etta muodollisesti yhtion nimi oli Kervo 'I'elefon Ab., alettiin yhtiota u.vulta lahtien nimittaa myos suomalaisella nimella Keravan Puhelin Oy. Molempia nirnia kaytettiin mm. osakekirjoissakin. Ulospain esiintyi yhtio loppuaikoina yksinornaan suomalaisella nirnella. V hyvaksyttya rumen suomalaistamista ei yhtion myynnin johdosta ehditty virallisesti vahvistuttaa. ) 8 (

10 juuri lainkaan. Puhelintilaajien lukumaara oli ensimmaisena toimintavuotena 18 ja vuotta myohernmin 22. Esitettakoon tassa yhteydessa mielenkiintoisena lapileikkauksena Keravan silloisista oloista vanhin siiuynyt Zuettelo puhezi1l:tilaajista vuoden 1910 alussa. No No Osakkeenomistajia 2 Olivia Jaekell 8 Kervo Tegelbruk 10 Koivulan kasvatuslaitos 13 M. A. Selin 14 W. Karjalainen 18 Hilma Nor denskiold 20 Tykist6rykmentti 21 A. R. Eskelin 22 A. G. Lindstrom 24 A. Granbohm 27 G. Slenroth 32 F. Th. Sandberg 33 C. Hausen 34 Alex. Th. Lundell 48 I. Pesonen 50 Hyrylan Osuuskauppa 57 E. Daug 59 L. Gaffkin 61 Ida Lofberg Jefremoff. Alkuvuosina voitot ja tappiot vaihtelivat yhtion tilinpaatoksissa. Talousarviot pysyttelivat pienissa, noin markan puitteissa. ) 9 ( Tilaajia 1 K. K. Uschkoff 3 G. Holmberg 4 Oy Motor Ab 7 Matti Jappila 9 Worobjeff & Gustafsson 11 Aug. Nordstrom 15 Fr. Idenstam 17 Keravan Osuuskauppa 23 Tor Backman 26 Arvid Ahman 28 Alina Hakli 35 Edv. Lonnestrorn 36 Erik von Gerdten 38 K. Jokela 39 Ernst Lund 40 G. A. Michelsson 43 Ab Kalkbrott 44 M. Henriksson 45 Alma Geitel 46 Torsten Montell 47 Suomalainen seura 52 Tor Vaeneberg 53 K. V. Sihvola 54 G. Dahlstrom 58 I. L. Arvola 60 Kervo Snickeri Ab 62 Saha [a H6ylaamo 63 Vendla Bjorklund 64 Pumppu ja Armatuuri Yhteensa siis 48 tilaajaa, joiden lisaksi oli 4 ns. kesatilaajaa: Hj. H. Kasten, A. Denisoff, Rob. Bergh ja J.

11 TOIML~TAPIIRI LAAJENEE pidetyssa ylimaaraisessa yhtiokokouksessa paatettiin rakentaa uusi 2-johtoinen puhelinlinja Helsinkiin ja ottaa sita varten lainaa tarvittaessa aina 3000 markkaan saakka. Tahan rakentamiseen saatiin myos senaatin suostumus sen myontaessa toimiluvan edelleen kymmeneksi vuodeksi lukien. Uusi linja valmistui seuraavan vuoden alussa ja toimi moitteetta vahentaen puhelujen odotusaikoja huomattavasti. Tasta tapahtumasta lahtien oli yhtion toiminnassa havaittavissa selvaa kehitystii ja laajentumista niin tilaajien lukumiiiiriiiin kuin puhelinverkoston suuruuteen niihden aina 1 maailmansodan puhkeamiseen asti. Se ei luonnollisesti ollut mitaan kaukokatseista ja maaratietoista suunnittelua ja toteuttamista, vaan kehittyi rinnan paikkakunnan ja sen lahiyrnpariston vaeston ja teollistumisen kasvun kanssa. Tai paremmin sanoen taman kasvun aiheuttamat lisaantyneet tarpeet maarasivat myos yhtion toiminnan ja sen kehityksen kulun. Sitapaitsi elettiin naina aikoina yleensakin taloudellisen nousukauden merkeissa. Tata ennen oli Keravan puhelinkeskus siirretty kestikievarista rak.mest. J. Jefremoff'in omistamaan, Svalbontmtseen huvilaan, joka sijaitsi Valtatien varrella Kansallis-Osake-Pankin nykyaan omistamalla tontilla. Tama siirto tapahtui luultavasti vuoden 1905 alkupuolella, Tassa paikassa Keravan keskus sitten olikin aina siihen saakka, kunnes palokunnantalo rakennettiin vuonna Samoihin aikoihin vaihtui Keravan puhelinkeskuksen hoitajakin. Tata tointa oli hoitanut alusta lahtien leskirouva Elin Ahlfors ja hanen jalkeensa valittiin neiti Fanny ) 10 (

12 Dalin lukien, ja oli han sitlemmin yhtion palveluksessa aina vuoteen 1930 saakka. Keskus oli avoinna arkisin kio 8-21 ja pyhaisin klo 8-10 ja Kevaalla 1910 kuoli johtokunnan monivuotinen puheenjohtaja pastori L. Bengelsdorf. Hanen tilalleen valittiin kauppias Alex. Th. Lundell toimien han vastaavassa virassa vuoteen 1915 asti. Samana vuonna (1910) tuli johtokuntaan myos apteekkari N. G. Lindsrrorn joutuen han milloin puheenjohtajana, milloin jasenena olemaan aina vuoteen 1940 saakka. Kesalla 1910 paatettiin uusia vanhentuneet 20 ja 50 lappaa kasittavat puhelinkeskuspoydat. Ne olivat sitapaitsi rakennetut l-johtoista linjaa varten eika sellaisia enaa missaan etela-suomessa kaytetty. Jo piternman aikaa olivat Tuusulassa asuvien puhelintilaajien johdot olleet huonossa kunnossa eivatka sikalaiset tilaajat olleet niita useista huomautuksista huolimatta korjauttaneet. Sen vuoksi pidettiin Skavabolen kestikievarissa yhtion toimesta kokous Tuusulalaiset ehdottivat, etta yhtio ottaisi hoitaakseen, TuusuLaan menevat johdot Keravalta Skavabolen kylaan ja Koivikon huvilapalstalle ehdolla, etta heikalaiset puhelintilaajat maksavat heti 100 mk seka vuosittain 20 mk. Taman johtokunta hyvaksyikin ja korjauksiin seka uusimistoihin ryhdyttiin viipyrnatta. Saman vuoden talvella perustettiin u'usi puhelinkeskus Tuusulan pitiijiin kirkonkyliiiin kauppias Selma Laitisen taloon, jossa paikassa se oli koko yhtion toiminnan aikana. Tosin se oli valilla muutamia vuosia, luultavasti I maailmansodan jalkeen, sijoitettuna vastapaata olevaan kunnantaloon. Aluksi tahan keskukseen ei vedetty lainkaan uusia johtoja, vaan kaytettiin erasta sattumalta vapaana ollutta linjaa seka lisaksi eri sopimuksesta vanhojen tilaajien johtoja. Keskus oli alkuvuosina rouva Laitisen hoidossa saaden han siita korvausta 20 markkaa vuodessa jokaista tilaajaa kohti. I maailmansodan jalkeen hoitivat ) 11 (

13 keskusta rouva Julia Backman (keskuksen hoitajana), hanen veljensa -Emil- Wallenius seka sukulaisensa neiti -Sandra- Haapala yhteisvoimin vuoteen 1936 saakka, jolloin ko. keskus automatisoitiin. Pienena huvittavana, joskin sarnalla jonkinlaisena kehityksen merkkina niin silloisiin oloihin kuin yhtion toimintaankin nahden mainittakoon, etta yhtiolle hankittiin oma nimileimasin ja etta johtokunnan kokouksessa erityisella paatoksella paatettiin hankkia Keravan keskukseen yksi 25 kynttilan sahkolarnppu. Vuosien valisena aikana oli syntynyt riitaa Helsingin Puhelinyhdistyksen ja Helsingin ymparistossa olevien maaseutupuhelinlaitosten valilla puhelin- ja hoitomaksuista, joita Helsinki tahtoi huomattavasti korottaa. Niista kaytiin monet neuvottelut ja kokoukset, kunnes senaatin asettaman sovinto-oikeuden paatoksella asia ratkaistiin. Sen mukaisesti tehtiin myos Helsingin Puhelinyhdistykseni ja Keravan Puhelinyhtion valilla uusi sopimus lukien, jonka peruspiirteena oli maksujarjestelman uusiminen kertapuhelun kannaue entisen vuotuismaksun sijaan. Nyt kannettiin jokaisesta tavallisesta Helsingin puhelusta ~O pennia, mista yhtio sai Keravalta puhuttaessa 8 pennia ja Helsingista puhuttaessa 5 pennia. Vuoden 1912 aikana arvioitiin naita puheluja kertyvan Keravalta Helsinkiin ja sielta tannepain Koska nama puhelumaksut tekivat saman ennakkoarvion mukaan noin puolet yhtion kaikista tuloista, paatti pidetty vuosikokous alentaa vuosimaksun 50 markkaan kaikilta, sen oltua ennen 85 markkaa osakkailta ja 100 markkaa muilta tilaajilta. Osittain ylla mainitusta syysta uusittiin samaha myos yhtion ja puhelintilaajien kesken voimassa olleet sopimukset. Jokaisen puhelintilaajan kanssa oli tahan asti tehty erillinen kirjallinen sopimus, jossa molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet tarkoin lueteltiin; mm. keskuksen aukioloajat rnaarattiin, ainoastaan perheen jasenet ja pal- ) 12 (

14 velusvaki seka mahdolliset vuokralaiset saivat kayttaa tilaajan puhelinta, pitempia kuin viiden minuutin puheluja ei sallittu, sopimus jatkui vuoden kerrallaan jne. Nyt sen sijaan laadittiin ainoastaan yleisscuinnos kaikille seka nykyisille etta tuleville puhelintizaajille tazoudellisia tuikokohtia silmiilliipitaen. Niinpa uusissa saannoksissa maarattiin entista tarkemmin vuosimaksujen kantoajoista. Ne tuli suorittaa vuosineljarmeksittain yhtion konttorim. Maksuja laiminlyotaessa oli yhtiolla oikeus sulkea asianomaisen puhelin ja peria maksut sulkemisajaltakin. Helsingin puheluiden hinnaksi maarattiin, kuten edella on jo selostettu, 10 pennia kerralta, Edelleen pysytettiin voimassa kunkin tilaajan velvollisuus itse yllapitaa ja hoitaa johtonsa keskukseen. Luonnollista myos oli, ettei ilman johtokunnan lupaa tilaajan johtoon saanut edelleenkaan yhdistaa kenen muun puhelinkanetta tai yksityista johtoa ja ettei tilaaja myoskaan ilman edella kaynytta ilmoitusta saanut johtoaan toiselle henkilolle luovuttaa. Luopuessaan puhelimestaan tuli tilaajan poistaa yhtion pylvaissa olleet johtonsa kuukauden kuluessa sulkemisesta lukien uhalla, etta ne muuten [aivat yhtion omistukseen. Tama yleissaannos koski kaikkia yhtion puhelintilaajia ja hyvaksyttiin se edella rnainitussa, pidetyssa vuosikokouksessa. Uusien maksumaaraysten vuoksi isannoitsijan tehtavat myos lisaantyivat huomattavasti ja paatettiin hanelle maksaa nyt 500 markkaa vuodessa seka myontaa oikeus maksuttomaan puhelimen kayttoon. Lauantaina raivosi hirmumyrsky yli Suomen aiheuttaen tavatonta sekasortoa ja keskeytyksia maan puhelinverkostossa. Keravallakin kaatui rautatien ylikaytavan luona oleva puhelinpylvas katkaisten -junaliikenteen. Onneksi ja kiitos hyvin suoritetun uusintatyon ei paalinjalta Helsinkiin kaatunut ainoatakaan pylvasta. Sen sijaan vuosi sitten yhtion hoitoon otettu, huonossa kunnossa ollut Tuusulan linja karsi vaurioita, mm. seitse- ) 13 (

15 man pylvasta kaatui, ja vei niiden selvittaminen -kuusi paivaa, Rautatieviranomaisten taholta vaadittiin tassa yhteydessa puhelinlankojen katkaisemisen uhalla kaapelin vedattamista rautatien ylikaytavan kohdalla, mika kaapeli myohernmin rakennettiinkin. Vuoden 1912 tapahtumarikkaana arkana oli esiintynyt myos lukuisia ja kiusallisia hdirioitii puhelinliikenteessii muutenkin. Helsingin Puhelinyhdistys uusi siihen aikaan puhelinjarjestelmansa ja sen vuoksi syntyi ajoittain pitkallisia odotuksia puheluja tilattaessa sinne pain seka kuului aika ajoittain suhinaa puhelimista. Toinen jatkuva valituksen aihe oli paikkakunnalle askettain (v. 1909) perustetun Mylly ja Puunjalostus Oy:n sahkolaitoksen sahkojohdoista aiheutunut epamiellyttava suhina puhelimiin. Puhelinkeskuksissa paloi ns. lappia jatkuvasti. Yolla loivat sahko- ja puhelinlangat toisiinsa kiinni ja puhelintilaajilla oli ylimaarainen yoheratys puhelimien piristessa kaikkialla Keravalla. Tasta vaivasta tietysti selviydyttiin aikanaan erinaisten valien selvittelyjen ja mielipiteiden vaihtojen jalkeen. Yleensa kohdistuivat valitukset yleison taholta milloin enemman, milloin viiherriman syysta tai aiheetta itse puhelinpalveluun seka siina etupaassa Helsingin puheluiden odotuksiin. Paljon oli syyta itse tilaajien johdoissakin niiden ollessa viela suureksi osaksi yksijohtoisia. Mutta tyytymattomyyden aihe loytynee aina, jos halutaan, rnuodossa tai toisessa niin kauan kuin puhelin on olernassa! Koska puhelin on juuri yleisoa varten, pyrki Keravan Puhelin Oy taloudellisten voirnavarojensa puitteissa ja saantojensa mukaisestikin laajentamaan ja parantelemaan puhelinverkostoa Keravalla ja sen lahiymparistossa, Kevattalvella 1913 ostettiin Keravan puhelinkeskukseen miltei uusi, 280-1appainen, ns. multippelipoyta ja Tuusu Ian keskuspoytaan tehtiin laajennus kasvaneen tilaajarnaaran vuoksi. Seuraavana vuonna rakennettiin vuosikokouksen paatoksen mukaisesti kolmas 2-johtoinen pu- ) 14 (

16 helinlinja Helsinkiin ja otettiin sita varten 8000 markan suuruinen laina yhtion koko omaisuuden ollessa siita panttina. Helsingin puheluiden pituutta rajoitettiin nyt myos ensimmalsen kerran ja maarattiin se 8 minuutiksi. Sita kauemmin kestaneista puheluista kannettiin kaksinkertainen maksu. Minuuttia ennen maaraaikaa annettiirr kes-. kuksesta huomautus. Samassa yhteydessa jarjestettiin ltkiireellinen puhelu», so. etuoikeutettu puhelumahdollisuus kaksinkertaisine maksuineen. Vuonna 1915tama Helsingin puhelun aika rajoitettiin edelleen viideksi minuutiksi, jota kuitenkin voitiin pidentaa enintaan kaksinkertaiseksi uutta maksua vastaan. Sarna aikarajoitus ulotettiin koskemaan myos yhtion eri keskusten valisiin puheluihin. Lisaantynyt liikenne ja rajoitetut yhteysrnahdollisuudet olivat pakottaneet tahan»puhelinvapauden» supistamiseen. Koska Jiirvenpiiiin Puhelinyhdistys oli ilmoittanut haluavansa liittyii Keravan Puhelin Oy:oon, pidettiin ylimaarainen yhtiokokous isannoitsija A. Granbohmin luona. Kokous hyvaksyi yksimielisesti Iiittyrnisen asiasta jo ennakolta laaditun sopimusehdotuksen pohjalla. Sen rnukaisesti yhtio sitoutui rakentamaan erillisen kaksoisjohdon Jarvenpaasta Helsinkiin, minka laskettiin tulevan maksamaan noin 6000 markkaa. Jarvenpaalaiset puolestaan lupasivat merkita uusia osakkeita vahintaan 20 kappaletta kurssiin 300 markkaa osakkeelta. Osakepiiiioma nousi tehtyjen merkintojen perusteella 5000markasta 9400 markkaan ja osakkeiden luku vastaavasti 25:sta 47:aan niiden nimellisarvon pysyessa entisellaan eli 200 markkaa osaketta kohden. Samassa yhtiokokouksessa paatettiin senaatilta anoa toimilupaan sellainen muutos, etta yhtio saisi oikeuden jo ennestaan hyvaksyttyjen kahden kaksoisjohdon lisaksi rakennuttaa samalle pylvaslinjalle kaksi uutta kaksoisjoh- ) 15 (

17 toa Keravan puhelinkeskuksesta Helsinkiin seka vedattaa puhelinjohtoja - paitsi jo toimiluvan saaneille paikkakunnille Keravalle, Hyrylaan ja kirkonkylaan, Rauhamaen tiilitehtaalle ja Talman kartanoon - myos Jarvenpaahan, Kellokoskelle, Tuomaalaan, Vanhaan kylaan, Hyokkalaan, Ruotsinkylaan, Lahelaan, Paijalaan, Jokelaan, Nahkelaan ja Rusutjarvelle Tuusulan pitajassa, Ohkolaan Mantsalan pitajassa, Palojoelle Nurmijarven pitajassa, Martinkylaan Sipoon pitajassa seka Ridasjarvelle Hausjarven pitajassa, Tama kokous oli yhtion historiassa merkittava ja uraa uurtava. Se loi pohjan suuremmille yrityksille ja taloudelliselle kehitykselle. Kauniit suunnitelmat ja toiminnan tyrehdytti kuitenkin pitkaksi aikaa elokuussa 1914 syttynyt maailmansota. Mainittakoon tassa yhteydessa Jiirvenpiiiin PuheLinyhdistyksen lyhyt historiikki, jonka tehtailija T. V. Harjuvaara on ystavallisesti laatinut. Milloin J'arvenpaan Puhelinyhdistys oli aloittanut toimintansa, siita ei ole tietoa, mutta luultavasti se tapahtui noin v paikkeilla. Ainakin vuonna 1891 sen puhelinkeskus sijaitsi huoneen ja keittion kasittavassa uudenlaisessa huoneistossa Mantsalaan johtavan maantien varressa vastapaata nykyista invaliidien ornistamaa Sovepuu-puusepantehdasta. Noin kolme vuotta sen [alkeen muutettiin keskus kauppias V. Lehtosen talon silloiseen puurakennukseen, jossa se Keravaan yhtymisen aikanakin sijaitsi. Sittemmin v, 1918keskus siirrettiin tehtailija T. V. Harjuvaaran rakennukseen, joka sijaitsee radan varressa Jarvenpaan asemalta Helsinkiin pain. Taalta seuraava muuttovaihe oli siirtyminen omaan taloon v. 1925,josta tarkemmin edernpana. Edella mainitun ensimmaisen yhdistyksen vuokraaman talon omisti monttoori Granqvist, joka myos hoiti puhelinjohtoja ja -laitteita. Keskuksen siirryttya kauppias Lehtosen omistamaan taloon (ns. kunnantaloon) hoiti monttoorin tehtavia herra Nylund. V ei yhdistyksella enaa ollut vakinaista monttooria, vaan ainoastaan tilapaiskor- ) 16 (

18 jaaja tarvittaessa. Ensimmaisista keskuksenhoitajista sarnoinkuin puhelinvalittajista ei ole muuta tietoa kuin etta rouva 'Olga Granlund 13-vu'otiaana tyttona oli vuodesta 1891 lahtien toiminut jonkin aikaa puhelinvalittajana. Vuodesta 1897 lahtien oli neiti Mimmi Holm ollut yli 30 vuotta Jarvenpaan suosittuna keskuksenhoitajana ja hanella apulaisinaan pitkat ajat rouva Olga MaIm ja neiti Vivi Nordberg. 7' ei.: /f~~~~ Alkuaan Jarvenpaan keskuksessa oli 20 tilaajaa varten hankittu keskuspoyta, j9ta ensin Iisattiin sivuun liitetylla Iisakkeella. Myohemrnin ostettiin suurempi poyta 40 tilaajaa varten. V oli 15 tilaajaa, 2 lappaa oli varattu ns. lapivientia varten ja 3 oli varalla uusia tilaajia varten. Alkuaikojen tilaajina esiintyivat mm. Tuusulan kirkkoherr an virasto, Tuusulan nimismies Frostell, Kellokosken Tehdas ja Kellokosken vakiviinapolttimo. Suurtilallisia oli kuitenkin suurin osa, kuten Jarvenpaan, Vanhankylan, Lam maskallion, Kellokosken, Haarajoen ja Jokelan kartanot seka Mantsalan Ali- ja Ylikartanot. Pitkaaikaisia yhdistyksen johtokunnan jasenia olivat olleet mm. metsanhoitaja A. W. Westermarck, maanviljelija ja rakennusmestari K. J. Vinqvist seka vuorineuvos K. A. Paloheimo. ) 17 (

19 MAAILMANSOTA Itse asiassa maailmansota ei vaikuttanut maamme asemaan eika sen yhteiskuntaoloihin alkuvaiheissaan juuri sanottavasti. Mutta kuta pitemmalle sotaa kesti, sita enemman syntyi vaikeuksia. Maan talouselamassa tuntuivat sodan vaikutukset sen sijaan heti ja mita herkimmin. Niinpa kaikki kallistui, milla oli rahan arvoa. Sita jyrkemmin, mita pitemmalle aika ku1ui. Nain ollen oli selvaa, etta kaikki tiimii vaikutti myos puhelinyhtion toimintaan tiinii aikana. Yhtiosaannot eivat enaa vastanneet muuttuneita 010- suhteita. Ne olivat osittain jopa ristiriidassa voimassa 01- leen osakelain kanssa ja muutenkin eraissa kohdin epaselvia ja epakaytannollisia. Ylimaaraisessa yhtiokokouksessa siiiintojen muutokset hyvaksyttiin lyhyen keskustelun jalkeen. Tarkeimmista muutoksista mainittakoon, etta yhtion toiminta-alue maariteltiin tasmallisemmin, ts. Tuusulan pitaja siihen rajoittuvine naapur ipitajien kylineen (2 ). Osakepaaoma nousi siis 9400 markkaan (47 kpl. a 200:-) ja voitiin sit a yhtiokokouksen paatoksella nostaa aina markkaan saakka (3 ). Yhtion toiminimen kirjoittamiseen oikeutettiin prokuravaltuuksin isannoitsija yhdessa jonkun johtokunnan jasenen kanssa (9 ). Varsinainen yhtiokokous tuli vuosittain pitaa viimeistaan huhtikuussa entisen maaliskuun asemesta (1D ). Jo vuoden 1903 vuosikokouksessa oli esitetty ajatus puhelinkioskin. hankkimisesta yleisoa varten. 'I'allainen paatettiin ostaa kevaalla 1915 Keravan rautatieasemalle ja olisi siita voitu soittaa eri puo1ille pitajaa 10 pennin kerta- ) 18 (

20 maksua vastaan. Sodan johdosta paatos jai vain aikornukseksi ja toteutui vasta vuonna Vuoden 1915 vuosikokouksessa johtokunnan monivuotisen puheenjohtajan kauppias Alex. Th. Lundell'in kieltaydyttya ikansa perusteella johtokunnan jasenyydesta valittiin hanen tilalleen metsiinhoitaja A. W. Westermarck J arvenpaasta. Nurmijarven Puhelinyhdistys oli toivonut puhelinyhteytta Palojoelta Tuusulan kirkonkylaan, mutta kalliin ajan vuoksi asia oli pakko lykata sodan jalkeiseen aikaan. Samoin oli ollut keskustelua Jokelan ja Jarvenpaan valisesta yhteydesta seka yhteyden ja keskuksen perustamisesta Martirikylaan. Suurempiin korjauksiin ei sota-aikana myoskaan voitu ryhtya, vaan ainoastaan valttamattornim-. mat tyot suoritettiin. Yhtion toiminta kuitenkin vilkastui vuosi vuodelta ja tilaajien luku.kasvoi. Ensimmiiinen painettu puhelinluettelo ilmestyi vuoden 1'916 alkupuolella ja jaettiin se ilmaiseksi kaikille tilaajille, joita oli siihen aikaan jo noin lukien pidennettiin Keravan ja Jarvenpaan keskusten aukioloaikoja klo 22:teen asti ja pari vuotta myohemmin myos Tuusulan. Yosoitoista perittiin lisamaksu. Jouluaattona ja -yona olivat kaikki keskukset kiinni aina vuoteen 1922, jolloin Keravalle jarjestettiin yopaivystys. Tilapaisena monttoorina toiminut Viktor Salmi ei maanviljelystoittensa vuoksi voinut olla enaa aina kaytettavissa ja sen vuoksi otettiin yhtion palvelukseen vakinainen monttoori S. Holmstrom lukien, joka kuiten kin erosi jo saman vuoden lopulla. Sen jalkeen hoiteli Salmi [alleen teknikon virkaa aina tarvittaessa vuoteen 1:925 saakka. Metsanhoitaja A. W. Westermarck oli tarjoutunut myymaan noin 1600 m2 suuruisen maapalstan Jiirvenpiiiin kartanosta puhelinkeskustalon rakentamista varten, mutta koska tehtailija T. V. Harjuvaara vuorostaan tarjoutui )' 19 (

21 vuokraamaan omistamastaan huvilasta Jarvenpaan aseman laheisyydesta kaksi huonetta ja keittion kasittavan huoneiston sikalaista puhelinkeskustaa varten viiden vuoden ajaksi lukien 480 markan vuotuista vuokraa vastaan, niin hyvaksyttiin tama jalkirnmainen vaihtoehto pidetyssa vuosikokouksessa. Samalla annettiin kuitenkin johtokunnalle valtuudet edellisen maa-alueen ostoon mahdollisia myohempia tarpeita silmallapitaen. Ko. kauppa tehtiinkin, tosin vasta , mutta jouduttiin se rnyos pian purkamaan, kuten myohernmin tarkemmin selostetaan. Maailmansota lahestyi loppuaan ja vallankumousliikkeet nostivat paataan. Lakko puhkesi Suomessakin , jonka yhteydessa yhtion puhelinkeskukset miehitettiin ollen ne yleisolta suljettuina kolme paivaa seka Keravan keskus sitapaitsi myos klo Lakkoilijoiden johtajina toimineet J. Jussila ja Hurri paatettiin. vaatia lailliseen edesvastuuseen, kun normaaliajat palaavat, mutt a olivat nama sita ennen paenneet maasta pois. Alkaneen itsenaisyyskamppailun aikana olivat yhtion puhelinkeskukset suljettuina tilaajilta kolme kuukautta eli helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Vuosimaksut talta ajalta oli johtokunta kuitenkin pakotettu perimaan, silla palkat, vuokrat ym. juoksevat menot oli joka tapauksessa taytynyt suorittaa ja vastaavasti puhelumaksutuloissa karsitty huomattava tappio. Vuodesta 1916 lahtien oli yhtio alkanut jakaa osinkoja ja.tappiovuosi 1918' aiheutti siina pienen poikkeuksen ylla mainituista syista. ) 20 (

22 ETSIKKOAIKAA TALOUDELLISTEN VAIKEUKSIEN KESKEI.JLA VUOSINA Maamme itsenaistyrnisen jalkeiset rauhan vuodet merkitsivat kokonaisuutena katsoen maamme niin henkiselle kuin aineelliselle elamalle suurta nousua ja elpymista. Keravan asutuskeskuksen kehityksessa oli merkittava tapaus sen muodostuessa kauppalaksi vuonna Kaikilla nailla seikoilla oli oma vaikutuksensa myos Keravan Puhelin Oy:n historiaan. Nahkelaan. perustettiin uusi puhelinkeskus keviiiiuii Maanviljelija Osk. Seuna oli nimittain tarjoutunut myyrnaan yksityisen puhelinjohtonsa Nahkelan kylasta Tuusulan keskukseen ja noin 6-8 henkiloa oli ilmoittautunut halukkaiksi tilaajiksi tulevaan keskukseen. 20 lappa a kasittava kasikeskuspoyta sijoitettiin kauppias K. R. Salmisen luo, joka my os hoiti sita aina keskuksen automatisoimiseen saakka v 'Edellisen keskuksen tultua perustetuksi tuli yhteys Nurmijiirven PaLojoelle jalleen ajankohtaiseksi. Koska Nurrnijarven Puhelinyhdistys oli luvannut vapaaehtoisesti rakentaa itse pylvaslinjan Palojoen keskuksesta puolivaliin Nahkelaan, rakennettiin taalta pain toinen puoli eli noin kolme kilometria. Niiin syntyi ensimmiiinen viiliton yhteys naapuripitiijien puhelinkeskuksiin syksyuii Puhelu Nurmijarvelle tata kautta maksoi 25 pennia siihen aikaan. Samanaikaisesti vedettiin johto TuusuLan ja Iiiruenpiiiin keskusten vii Li lle. Jarvenpaahan ostettiin sitapaitsi ) 21 (

23 seuraavana vuonna uusi 100-Hippainen keskuspoyta, silla entinen sota-aikana hankittuine Iisapoytineen oli jo taynna ja uusia tilaajia oli jatkuvasti tulossa. Lisavaivaa ja -kuluja aiheutti vallinnut myrsky mm. kaataen 20 pylvasta. Paljon oli lausuttu toivomuksia, etenkin v. 1920, puhelinkeskusten aikaansaamiseksi Ruotsinky laan, Rusu tj arvelle ja Hyrylaan, josta viimeksi mainitusta olisi sitapaitsi vedettava suora kaksoisjohto Helsinkiin. Kalliiden kustannusten vuoksi oli naista suunnitelmista. luovuttava toistaiseksi. Sen sijaan paatettiin asettaa uusi puhelinkeskus Kellokoskelle seuraavan vuoden (1921) lopulla. Kellokosken Tehdas oli pyytanyt keskuksen rakentamista sinne sitoutuen, jollei 12 tilaajaa ilmaannu, maksamaan loppuosan puuttuvista vuosimaksuista. Keskukselle tarjottiin rnyos hyvaa ja keskeista pa.ikkaa, herra Ohman'in omistamaa Toyryla-nimista huvilaa, ja han en tytartaan neiti Edith Ohman'ia, joka oli aikaisemmin ollut 10 vuotta Hameenlinnan puhelinkeskuksessa, ehdotettiin keskuksenhoitajaksi. Tahan jarjestelyyn johtokunta suostuikin kuitenkin edellyttaen, etta Kellokosken ja Jarvenpaan valinen vanha puhelinlinja luovutetaan maksutta yhtiolle. Talla paikalla mainittu keskus on viela tana paivanakin. Myos Jokelan asukkaat olivat jo piternman aikaa toivoneet yhteytta Jarvenpaahan, Sota-aikana v heidan tekemansa anomus ymrnarrettavista syista ei antanut aihetta toimenpiteisiin. V jokelalaiset dipl.ins. Lindholm'in aloitteesta uudistivat anomuksensa, mutta koska Jarvenpaan keskus olisi silloin tullut ylikuormitetuksi ja uuden 2-johtoisen linjan veto sen vuoksi valttarnattomaksi, aloite lykattiin toistaiseksi. Myos Ruskelan asukkaat olivat toivoneet (v )omaa keskusta, mutta asetti johtokunta ehdoksi 12 tilaajan vahirnmaismaaran. I maailmansodan jiilkeiselle ajazzeoli leimaa-antavana piirteena e1'i tahoilta lausutut toivomukset puhelinyhteyk- ) 22 (

24 sien Laajentamiseksi ja parantamiseksi. Mutta koska yhtiolla oli paljon velkaa ja sodan johdosta korjauksia ja viilttiimiittomiii uudistuksia oli siirtynyt tavallista enemman rauhan vuosille, ei suurempiin laajennuksiin voitu ryhtya vahaan aikaan. Heti sodan jalkeen pohdittiin osakepaaornan korottamista tarpeellisen Iiikepaaoman hankkimiseksi edessa olevia uudistuksia ja laajennuksia varten ja koska yhtiolla oli velkaakin, noin markkaa, katsottiin ylimaaraisessa yhtiokokouksessa tarpeelliseksi korottaa osakepiiiioma markasta markkaan laskemalla liikkeeseen 78 uutta osaketta 47 entisen lisaksi kurssiin 300 markkaa kappaleelta. Kirean rahatilanteen vuoksi sujui merkinta kuitenkin hitaasti ja oli vaikeasti toteutettavissa. Yhtiosiiiintojii uudistettiin myos jalleen ja monien vaiheiden jalkeen pidetyssa vuosikokouksessa muutokset lopullisesti hyvaksyttiin, Niiden mukaisesti osakepaaorna voitiin yhtiokokouksen paatoksella korottaa kolminkertaiseksi eli markkaan saakka, osakekirjaa koskevat saannokset nykyaikaistettiin ja johtokunnan kokoonpanoksi tuli kolme varsinaista ja kolme varajasenta, jollainen se sitten olikin yhtion toiminnan loppuun saakka. Tassa kokouksessa valittiin johtokuntaan metsanhoitaja A. W. Westermarck'in tilalle tehtailija T. V. Harjuvaara, joka sittemmin olikin johtokunnan jasenena yhtion toiminnan loppuun asti. Kuten edella on jo tullut mainittua, osti yhtio Jarvenpaasta maapalstan myohemmin mahdollisesti rakennettavaa keskustaloa varten. Tama kauppa peruutettiin kuitenkin miltei heti, silla maanviljelysneuvos B. Westermarck'ilta saatiin edullisesti ostettua Jiirvelii-niminen palsta kaksikerroksisine, 11 huonetta kasittavine huviloineen. Kauppahinta oli markkaa, josta maksettiin heti kateisella ja loput kymmenen vuoden lain ana 8 %:n korolla. Huvilassa suoritettu- ) 23 (

25 jen korjausten jalkeen siirtyi Jiiroercpiiiin.puhelinkeskus Lokakuun viimeisina piiivinii vuonna 1925 tiihiir: yhtion omaan taloon, josta keskusta varten oli varattu kaksi huonetta. Saman vuoden kesiikuun 6 paivana siirtyi myos Keravan puhelinkeskus uuteen ja samaua nykyiseen huoneistoonsa vastavalmistuneelle Ke7'avan VPK:n omistamaue palokunnantalolle ja oli yleison kaytettavissa jalleen lukien. Vuokramaksu oli 700 markkaa kuukaudelta keskuslampoineen. Ennen tat a siirtoa oli edeltanyt perusteellinen pohdinta oman talon ostamiseksi Keravallekin, mutta rahapulan vuoksi oli siita lahinna luovuttava. Nama puhelinkeskusten muutot aiheuttivat sen, etta yhtio toisen kerran alkuvuosia lukuunottamatta tuotti tappiota noin markkaa. Puhelinjohtoja oli tanakin vuonna paljon korjailtu, varsinkin Tuusulaan johtavat perusteellisesti. Puhelinyhteyden Jarvenpaan ja Paipiksen keskusten valille rakensivat paaasiallisesti paipikselaiset itse oman ehdotuksensa mukaisesti. Maanteiden levittamisesta aiheutui yhtiolle myos jatkuvasti useina vuosina kiusallisia lisakustannuksia. Yllamainitusta tappiosta syntyi vilkasta mielipiteiden vaihtoa, paitsi sen, myos yhtion vastaisen toiminnan rahoittamiseksi yleensa monen ollessa sita mielta, etta rahoitus olisi toteutettava lisalainoilla. Ylimaaraisessa yhtiokokouksessa enernmisto paatti kuitenkin korottaa osakepaiioma kaksinkertaiseksi eli markkaan laskemalla liikkeeseen 125 uutta osaketta kurssiin 300 markkaa kappaleelta seka tarjoamalla niita myos muille puhelintilaajille kuin osakkaille. Tama merkinta oli, kuten edellinenkin, vaikeasti toteutettavissa. Seuraavassa vuosikokouksessa oli lisaksi pakko korottaa huomattavasti vuosimaksuja eli 500:sta 700:aan markkaan seka peria keskusten siirron johdosta rautatien yli rakennettujen ilmakaapeleiden rahoittamiseksi kertakaikkinen kaapelimaksu 250 markkaa kaikilta radan lansipuolella asuvilta seka nykyisilta etta tulevilta puhelintilaajilta. ) 24 (

26 Vuosi 1925 oli myos siina suhteessa merkityksellinen, etta yhtion palvelukseen otettiin vakinainen puhelinteknikko berra Arthur Gustafsson Helsingin Puhelinyhdistyksesta syysta, etta viime vuosina tilaajien luku oli jatkuvasti Iisaantynyt ja puhelinverkosto huomattavasti laajentunut vaatien entista enemman huoltoa ja valvontaa. Teknikko Gustafsson'ista yhtio saikin pitkaaikaisen ja taitavan toimihenkilon seka myohemmin kokeneen teknillisen johtajan. Sanotun vuoden paattyessa yhtiouii oli siis viisi puhelinkeskusta, nimittain Kerava (139- tilaajaa), Tuusula (52), Jarvenpaa (60), Kellokoski (11) ja Nahkela (8), yhteensii 270 puhelintilaajineen. Johtoverkosto kasitti: 3 kaksoisjohtoa linjalla Kerava-Helsinki, yksi kaksoisjohto Jarvenpaa=-Helsinki, keskusten valiset johdot Nahkela Tuusula, Nahkela=-Nurmijarvi ja 'Iuusula=-Jarvenpaa, Tuusulaan menevat tilaajajohdot seka ilmakaapeli rautatien ylitse Keravalla. Varat nousivat kaikkiaan markkaan ja velkapuoli kasitti, paitsi markan suuruista osakepaaornaa ja samansuuruista vararahastoa, erilaisia lainoja yhteensa markkaa. Osinkoja oli voitu ryhtyii jakamaan aina vuodesta 1916 lukien 1918 ja 1925 tappiovuosia lukuunottamatta j~ oli sen suuruus miltei koko yhtion toiminnan ajan 10 tic (ks. liite 3), Suurin piirtein katsottuna voitiin yhtion asemaa pitaa jo kutakuinkin vakavaraisena ja turvattuna. Seuraavina vuosina keskittyi yhtion toiminta jo olemassaolevien keskusten ja johtojen parantelemiseen seka uusien vedattamiseen rinnan ajan vaatimusten ja tilaajamaaran kasvun. Vuonna 1926 rakennettiin valtioneuvoston paatoksen pakottamana kaikkien puhelinkeskusten viiliset johdot kaksinkertaisiksi. Jarvenpaahan vedettiin ilmakaapelit rautatien ylitse. Sitapaitsi korjattiin johdot Helsinkiin ja Kellokoskelle perinpohjaisesti. Rusutjiirvelle laitettiin pieni seiniivaihde kauppias Os- ) 25 (

27 kari Seleniuksen kauppaan ja oli siihen kytkettyna 7 trlaajan puhelimet kauppiaan oman lisaksi. Tata vaihdetta hoiti kauppias itse syksyyn 1936 saakka, jolloin ko. kauppa siirtyi Evert Makelalle, joka vuorostaan hoiti sita seuraavaan kevattalveen. Talloin vaihde sarkyi ja katsottiin, ettei sita enaa kannata korjata. Taman jalkeen oli puhelinyhteytta halunneiden rusutjarvelaisten ollut pakko vedattaa oma linjansa Hyrylan ja Nahkelan keskuksiin. Seuraavana vuonna (v. 1927) rakennettiin ensimmaista kertaa kuparinen kaksoisjohto Helsinkiin, josta kustannuksia koitui yli markkaa. Koska nyt Keravalta Helsinkiin oli nelja johtoparia, paatettiin yksi niista yhdistaa Tuusulan keskukseen, jotta tuusulalaiset saisivat myos suoran yhteyden Helsinkiin. Joukko nuppulinnalaisia edustajinaan pankinjohtaja P. Siimesto ja talollinen Hanelius esittivat oman keskuksen ja yhteyden perustamista, mutta epavarman kannattavaisuuden seka Jarvenpaan keskuksen ylikuormituspelon vuoksi asia lykattiin toistaiseksi taytti yhtion monivuotinen toimitusjohtaja ja sen luoja pankinjohtaja Arthur Granbohm 60 vuotta ja kavi johtokunta in corpore onnittelukaynnilla ojentaen hanelle kristallimaljakon ruusuineen. Suomen Puhelinlaitosten Liiton seuraavana vuonna jarjestamalle opintomatkalle Saksa an, Tanskaan ja Ruotsiin paatti johtokunta antaa toimitusjohtajalle 8000 markan stipendin -monivuotisen palveluksen ja monien uhrauksien ja vaivojen korvaukseksi- ja olisi matka -yhtiomme toiminnalle varmaan hyodyksi-. Uusi puhelinluettelo katsottiin jalleen tarpeelliseksi painattaa raivosi lumimyrsky kaataen 36 puhelinpylvasta alkoi uusi ajanlasku yhtion historiassa. Silloin otettiin nim. kaytantoon 24-tuntinen vuorokausi! pidetyssa vuosikokouksessa paatettiin yhtion vararahaston kartuttamiseksi korottaa osakepiiiioma ) 26 (

28 50.000:sta :teen markkaan antamalla 125 uutta osaketta 300 markan kurssiin. Asia kuitenkin raukesi, koska osakkeita rnerkittiin vain 72 kappaletta. Vuoden 1928 aikana saatiin Jarvenpaan keskukseen uusi, 160-kaksoislinjainen keskuspoyta. Puhelintilaajille vedettiin ko. vuonna tavallista enemman uusia johtoja (noin 50 eri tilaajalle) ja niista useat 2-johtoisiksi. Uudet ilmakaapelit laitettiin seka Keravalle (1160 m) etta Jarvenpaahan (660 m), minka johdosta ns. kaapelimaksu nostettiin 600 markkaan Keravalla ja 400 markkaan Jarvenpaassa. Nama tyot tulivat maksamaan yhtiolle noin markkaa. Hyrylaan toivottiin jalleen omaa keskusta, mutta oli siita yha pakko luopua. Ohkolan Puhelin Oy. oli esittanyt yhteydenvetoa Jarvenpaan keskukseen, mutta ylikuormituksen vuoksi ei siihen voitu talla kertaa suostua ja oli heilla ilmeisesti ainoana tarkoituksena paasta suoraan Helsinkiin. Naiden suurten laajennustoiden vuoksi oli johtokunta pakotettu ottamaan seuraavana vuonna lainaa yli markkaa. Yhtion puhelinverkosto laajentui edelleen vuonna 1929, kun uusi kaksoisjohto saatiin Nikkiliin keskukseen syksyn kuluessa. Yhteys avattiin ja maksoi puhelu markan. -Talla tavoin on eras hartaasti odotettu toive tayttynyt ja yhteys Sipooseen saatu aikaan, merkiten uusi johto myos suurta aikasaastoa puhelujen suhteen Porvooseen ja ymparistoon», kuten tapausta saman vuoden vuosikertomuksessa selostettiin. Vuosi 1930 merkitsi tasaista kehitysta eteenpain. Koska paasy Helsinkiin oli kaynyt paiva paivalta yha hankalammaksi, hankittiin Keravan ja Jarvenpaan keskuksiin automaattinumerovalitsijat, joiden avulla voitiin paasta suoraan Helsingin puhelimiin ilman maaseutukeskuksen valitysta. Keravan keskukseen hankittiin Ab. L. M. Ericsson'ilta Tukholmasta kevaalla 19-30kaksi tavallista multippelipoytaa 320:11ejohtoparille. Tassa yhteydessa oli puhetta uu- ) 27 (

29 denaikaisemmasta C.B. jarjestelrnaisen poydan hankkimisesta, mutta koska taalla oli viela paljon yksinkertaisia pitkia johtoja, laskettiin vanhan jarjestelman tulevan edullisemmaksi. Kustannukset nousivat tasta markkaan. Jarvenpaan keskuksen vanha poyta siirrettiin Tuusulaan. Yhtion verkosto laajentui edelleen kahdella uudella kuparijohtoparilla, joista toinen vedettiin linjalle Kerava -Helsinki ja toinen Jarvenpaa-sHelsinki. Naista aiheutuneita menoja varten otettiin markan laina johtokunnan jasenten henkilokohtaista takuuta vastaan. Edelleen rakennettiin johtoparit Keravan ja Jarvenpaan seka Keravan ja Tuusulan valille. Kesalla 1930 kavi teknikko A. Gustafsson Tukholman nayttelyssa tutustumassa puhelinalan tekniikan viimeisimpiin saavutuksiin. ) 28 (

30 YHTI(),N MYYNTISUUNNITELMIA pidetyssii ylimiiiiriiisessii yhtiokokouksessa oli. ensimmiiisen kerran esillii ajatus yhtion omaisuuden luovuttamisesta Helsingin Puhelinyhdistykselle: Tama myyntiajatus oli syntynyt tekniikan nopean voittokulun vaatimana. Puhelinhan on loppujen lopuksi suurta yleisoa varten ja siksi sen on oltava aina -ajan tasalla-. Tassa tarkoituksessa tarjosi Helsingin Puhelinyhdistys suuret aineelliset edellytykset teknillisesti pystyvine lukuisine henkilokuntineen. Ylla mainitussa kokouksessa esitettiin Helsingin Puhelinyhdistyksen paivatty kirjelma, jossa yhdistys selittaa olevansa halukas ottamaan Keravan Puhelin Oy:n omaisuuden haltuunsa markan kauppasummasta kirjelmassa lahernmin mainituin ehdoin tai vaihtoehtoisesti ostamaan yhtion osakkeita 500 markkaa kappaleelta vahintaan puolet osakekannasta. Yhdistys sitoutui puolestaan jatkamaan puhelinliikennetta ainakin entisessa laajuudessaan ja automatisoimaan kahden vuoden kuluessa, jolloin puhelumaksut eivat tulisi sanottavasti kohoamaan, pikemmin painvastoin. Asiasta syntyneen pitkan keskustelun jalkeen kokous paatti, etta neuvotteluja yhdistyksen kanssa jatketaan jaaden tam a johtokunnan tehtavaksi, ' etta yhdistys [attaisi kiintean ja sitovan tarjouksen, etta yhdistyksen mainittua kirjelmaa monistettaisiin ja lahempaa tutustumista varten jaettaisiin yhtion osakkaille ja etta johtokunta kutsuisi koolle uuden ylimaaraisen yhtiokokouksen aiheen siihen ilmaannuttua. ) 29 (

31 Asiaa kehiteltiin edelleen varsinaisessa yhtio- eli vuosikokouksessa , jossa ostajayhdistyksen puolesta olivat asiaa selostamassa johtaja v. Schantz ja dipl.ins. Lassila. Johtokunta oli itse asettunut myonteiselle kannalle ehdottaen osakkeiden myymista. Vilkkaan keskustelun jalkeen puoleen ja toiseen johtokunta sai valtuudet.ryhtya neuvotteluihin, paitsi yhdistyksen, myos mahdollisten muiden samankaltaisten suuryhtymien kanssa seka kutsua koolle uusi yhtiokokous. Mainittu kokous pidettiin syyskuun 18 paivana, jolloin asessori N. G. Lindstrom johtokunnan puolesta selosti asian edistyrnista seka luki Helsingin Puhelinyhdistyksen paivatyn kirjelrnan, jossa sanottu yhdistys lopullisesti ilmoitti olevansa halukas ottamaan yhtion ornaisuuden hallintaansa seuraavin ehdoin: 1) Helsingin Puhelinyhdistykselle on viimeistaan luovutettu vahintaan 201 yhtion osaketta, joista yhdistys sitoutuu suorittamaan 500 markkaa kappaleelta siten, etta 400 maksetaan ennen ja loput 100 ennen vuoden loppua. Samaan hintaan yhdistys ostaa muutkin osakkeet, jos ne tarjotaan lunastettaviksi ennen vuoden loppua.. 2) Johtokunta asettaa paikkansa yhdistyksen kaytettavaksi. 3) Ttlinpaatos ei ole huonontunut sitten jalkeen. Kirjelman johdosta oli toimitettu koemerkinta ja 146 osaketta oli tarjottu luovutettavaksi. Syntyneessa keskustelussa oli myynnilzii sekii puolustajia ettii vastustajia. Edella on jo mainittu puolustuksen kanta. Vastustajien mielesta paikkakunnan puhelinoloja voitaisiin parhaiten hoitaa omin avuin. Riittaisiko Helsingist a aina tarpeellista huomiota ja halua nainkin kauas? Olihan jo aikaisemmin monessa yhteydessa todettu Puhelinyhdistyksen vaikea sovittelutahto rnuiden kanssa. Puhelumaksut nousisivat. Suhteellisen hyvista osingoistakaan ) 30 (

32 ei haluttu luopua jne. Koska yhtiokokous ei voinut velvoittaa yksityisia osakkeenomistajia luovuttamaan vastoin tahtoaan osakkeitaan, katsottiin keskustelun olevan vastauksena kysymykseen. Johtokunta pyysi tapauksen johdosta vapautusta toimestaan, mutta koska siita ei ollut kokouskutsussa mainintaa, ei asiaa otettu kasiteltavaksi. Seuraavalle vuosikokoukselle jattivat kaikki johtokunnan jasenet kirjallisen vapautuspyyntonsa seka johtokunnan jasenyydesta etta yhtion puolesta tekemista henkilokohtaisista sitoumuksista, esittaen syyksi myyntisuunnitelman yhteydessa kaydyissa kokouksissa esitettyja henkilokohtaisia loukkauksia. Vanhaa johtokuntaa haluttiin kuitenkin hartaasti pysyrnaan paikoillaan ja, kun kokouksen puolesta esitettiin anteeksipyynto, suostuivat entiset johtokunnan jasenet jaamaan paikoilleen. Samassa kokouksessa esitettyyn tiedusteluun automatisoimissuunnitelmista lausuttiin keskustelun jiilkeen toivomus, ettii johtokunta valvoisi asian kehitystii ja toimisi sen mukaan. ) 31 (

33 TEKNILLISTX JA TALOUDELLISTA I{EHITYST 1\ VUOSIN A Myyntineuvottelujen johdosta ei rnihinkaan uudistuksiin oltu ryhdytty ennenkuin jalleen vuonna Naina aikoina vallinnut yleismaailmallinen pulakausi asetti omat rajoituksensa. Mm. edellisena vuotena yhtion oli ollut pakko alentaa koko henkilokuntansa palkkoja. Vuoden 1931tapahtumista mainittakoon viela, etta Korson keskuksen siirryttya Helsingin Puhelinyhdistyksen haltuun katkesi samalla puhelinyhteys sinne Keravalta. Vuosimaksujen suhteen siirryttiin sikali uuteen jarjestelmaan, etta ne maaraytyivat nyt puhelimen kay ton perusteeha kolmeen eri luokkaan: 1 lk. Yksityiset henkilot ja pienemmat maanviljelijat, yhteensa noin 80, vuosimaksu 550:- 2 lk. Pienet liikkeenharjoittajat ja suuremmat maanviljelijat, yhteensa noin 150, 650:- 3 lk. Suurliikkeenharjoittajat, tehtaat, pankit yms., yhteensa noin 100, 750:-. Rusutjarvelaisilta kannettiin 400:- ja ns. kesatilaajilta (10 kpl.) 250:-. Seuraavana vuonna 1932 nama rnaksut, kahta viimeksi mainittua lukuunottamatta, korotettiin 50 markalla, jolla korotettuina ne sitten pysyivatkin seuraavan maailmansodan puhkeamiseen asti. Naissa vuosimaksujen maaraamisessa oli muuten aina 1910-luvulta saakka kayty pienta periaatteehista laatua olevaa mielipiteiden vaihtoa. Vuosimaksut olivat nimittain olleet usein halvernmat yhtion osakkaille kuin muille tilaajille ja aiheutti tam a keskustelua, tuliko yhtion hyvittaa osakkaita heidan ) 32 (

34 yhtioon sijoittamistaan varoista alennettujen vuosimaksujen vai suurempien osinkojen muodossa. Nyt vahvistettu puhelimen kayttoperuste oli ehka oikeudenmukaisin ratkaisu. Yhteyksien parantamiseksi Nurrnijarvelle rakennettiin ensimmainen yhteys Jarvenpaan ja Jokelan keskusten valiue (2-joht.) ja avattiin se liikenteelle Samoin rakennettiin toinen keskusjohtopari Nahkelan ja PaZojoen valiue. Yhtion Jarvenpaassa omistama huvila korjattiin perusteellisesti kuluneen ja seuraavan vuoden aikana. Pankinjohtaja A. Granbohm'in talosta vuokrattiin vuosien 1933 ja 1934 vaihteessa vinttihuone korjausverstasta varten seka konttorihuone, kumpikin valoineen ja Iampoineen. Vuoden 1933 aikana oli maan puhelinelamassa neuvotteluja uuden suuryhtyman perustamisesta, mutta oli eri maaseutuyhtymien ja seutukuntien henki: ei ole varoja ja kallistaisi toimenpide puhelumaksuja. Sen sijaan keskusteltiin yhtion johtokunnassa vakavasti automaattikeskusten perustamisesta Hyrylaan, Ruotsinkylaan, Nahkelaan ja Tuusulaan, koska niiden hoitokustannukset laskettiin tulevan halvemmiksi kuin nykyisten kasikeskusten. Naihin pienempien keskusten automatisoimissuunnitelmiin saikin johtokunta seuraavan vuoden vuosikokoukselta ( ) tarpeelliset valtuudet. Koska Nahkelan tilaa [amaara oli vahentynyt 14:sta 10:een, paatettiin hankkia sinne ensimmaiseksi automaattikeskus noin 20 tilaajaa varten. Se asennettiin ja on tunnettua L. M. Ericsson'in valmistetta maksaen noin markkaa. Sita ennen oli Nahkelassa pidetty rnyos kokous sikalaisten tilaajien kanssa asian selvittamiseksi ja sopimiseksi. Yhtio suorittaisi kaikki muut jarjestelykustannukset, paitsi kunkin tilaajan tulisi itse kustantaa toinen johto keskukseen. Vuosimaksut jaisivat ennalleen. Samalla nahkelalaisten puolelta lausuttiin toivomus toisen johtoparin vetamisesta Tuusulan keskukseen, mika pari vuotta myohernmin toteutuikin. Tama, samoinkuin yh- ) 33 (

35 tion muutkin myohemrnin hankkimat automaattikeskukset ovat toimineet moitteettomasti ja muodostuneet huomattaviksi merkkipylviiiksi yhtion historiassa paremman puhelupalvelun jiirjestiimisessii. Vuoden 1934 aikana oli myos havaittavissa, etta lamakauden karki oli katkeamassa. Tasta johtui mm., etta puheluiden lukumaara kasvoi ja tulevaisuus naytti nain ollen toivorikkaalta. Kuten ennenkin, pylvasjohtoja korjailtiin vuosittain. Tana vuonna kertyi niita lisaksi suurehko maara Hyrylan ja Kellokosken valisen maantien laajennusten ja oikaisujen takia. Uudistoitii taloudeliisten 010- jen parannuttua suoritettiin ko. vuonna (1934) tavallista enemmiin. Mm. kolrnas, kaksinkertainen kuparijohto Jarvenpaasta Helsinkiin valmistui vuoden lopulla tayttaen jarvenpaalaisten tilaajien hartaat toiveet. Edelleen rakennettiin samanaikaisesti kaksinkertainen rautajohto Jarvenpaan ja Tuusulan valille. Mainittakoon viela, etta yleisoa varten asennettiin puhelinkioski Helsingin-Osake-Pankin Keravan konttorin laheisyyteen Paikallinen puhelu maksoi tasta soitettaessa markan ja Helsinkiin kaksi, jolloin sinne paasi heti ensi vuorolla. Seuraavana vuonna hankittiin myos Jarvenpaahan kauppias Lehtosen liiketa Ion laheisyyteen samanlainen kioski. Vuonna 1937 oli Hyrylan vuoro (konstaapeli Laineen luona) ja Keravalle toinen Valta- ja Sarvimaentien kulmaukseen. Nama kioskit olivat sittemmin yleison kaytettavissa yhtion toiminnan loppuajan, joskin niista oli paljon huolta poikaviikareiden niita kohtaan osoittamasta erityisesta mielenkiinnosta johtuen.. Kasitellessaan vuoden 1934 toimintakertomusta yhtion vuosikokous lausui toivomuksenaanj - etta puhelimen vapaata paikallista kayttoa iltaisin klo 22 jalkeen pidennettaisiin, - etta Nahkelan keskuksen kayttomahdollisuutta parannettaisiin velvoittamalla keskusten hoitajia ottamaan sinne tarkoitetut puhelut ns. tilauksina ja ) 34 (

36 - etta keskuksien hoidossa olevia epakohtia parannettaisiin. Naiden toivomusten johdosta johtokunta paatti aukioloaikaan nahden, etta koska sen pidentaminen klo 22:sta 23:een tulisi yhtiolle kalliimmaksi ja sitapaitsi huonontaisi keskushoitajien yopuheluista tulevia palkkioita ja koska nyt aloitettu automatisointi toivotaan saatavan»iapiajetuksi- viiden vuoden sisalla, tama kysymys jatetaan toistaiseksi avoimeksi. Sittemmin alkaen paatettiin Keravan ja Jarvenpaan keskukset pitaa auki kio 23:een asti. Mita tuli keskusten hoitoon, oli johtokunnan tietoon tul Iut, ettei asiakkaita kohdella aina tarpeeksi kohteliaasti, selityksia anneta kylliksi hillitysti ja joskus annetaan nenakkaita vastauksia jne. Kun kyseellisista asioista ei ollut ilmoitettu mitaan yksityisia tapauksia, jatettiin ne isannoitsijan lahemmin tutkittavaksi ja hoidettavaksi. Jarvenpaahan vuosikokous oli toivonut aamupaiviksi toista apulaista tai muulla sopivalla tavalla parannusta puhelupalveluun, mutta se ei ollut teknillisesti mahdollista puuttuvien poytatilojen vuoksi ennenkuin vasta seuraavan vuoden lopussa, jolloin sinne saatiin Iisakone Tuusulasta. Yhteyksien parantamiseksi Keravan ja Helsingin va Iilla jarjestettiin syksylla 1935 yleistii puhelinliikennetta varten ns. keinojohtoyhteys (duplex), joka ei maksanut muuta kuin suunnilleen mita Helsingin Puhelinyhdistyk I'p.p.nliittyminen maksoi eli yhteensa noin markkaa. -Taman avulla entiset johdot voitiin ottaa entista suurempaan kayttoon ja olivat tilaajat seka puhelinta kayttava yleiso tahan hyvin tyytyvaisia, etenkin kun esim. kesakuukausina sai Helsingin puhelua keskipaivalla odottaa jopa yli kaksikin tuntia raivosi lumimyrsky yli Suomen aiheuttaen kiusallisia hairioita puhelinliikenteessa. ) 35 (

37 Kuluneen vuoden aikana kavi tarpeelliseksi painattaa jalleen uusi puhelinluettelo ja uusittiin sita taman jalkeen lyhyin valiajoin. Ylimaaraisessa yhtiokokouksessa paatettiin jiilleen korottaa osakepaaomaa :sta :een markkaan laskemalla liikkeelle 250 kappaletta uusia osakkeita nimellisarvoon 200 markkaa kappaleelta. Osakkeenornistajilla oli etuoikeus merkintaan. Etuoikeutettuja osakkeita merkittiin 210 kappaletta ja ylijaama 40 jaettiin yhtiokokouksen paatoksen mukaisesti halukkaille merkitsijoille suhteessa heidan omistamiinsa vanhoihin osakkeisiin hintaan 300 markkaa kappaleelta, josta 100 markkaa siirrettiin vararahastoon. Mainittu osakepaaornan korotus aiheutui edellisen vuosikokouksen esittamasta toivomuksesta ja oli myos luonnollinen seuraus yhtion toiminnan kasvusta ja sen aiheuttamasta lisapaaoman tarpeesta. Merkinta onnistui erinomaisesti, varsinkin verrattuna edellisen vuosikymmenen merkintoihin, ja oli se osoituksena yhtion taloudellisen aseman vakavoitumisesta ja sen saamasta luottamuksesta. Samanaikaisesti muutettiin yhtiosiiiintojen osakepaaoman suuruutta koskeva 3 seka lisaksi uusittiin 10, joka koski yhtiokokousten koollekutsumista ja aanestysmenettelya. Edella mainittujen saamiensa valtuuksien mukaisesti johtokunta ryhtyi Nahkelan lisaksi hankkimaan automaattikeskukset Hyrylaan ja Tuusulaan. Naita varten oli jo rakennettu parin vuoden ajan ao:ten paikkakuntien tilaajien johdot valmiiksi seka vedetty uusi 1145 metrin pituinen ilmakaapeli Koskenmaen sillan yli Paijalan kylaan poliisikonstaapeli Nestor Laineen huvilasta, johon Hyry Ian keskus suunniteltiin sijoitettavaksi, ja pari lyhyempaa Kirkonkylaan kauppias Laitisen huvilasta, johon uusi Tuusulan automaattikeskus tulisi edelleen sijoitettavaksi vanhan kasikeskuksen tilalle. Nama uudet automaattikeskukset avattiin liikenteeseen Hyrylan keskus oli 60 tilaajalle ja Tuusulan 40:11eja tulivat ne maksamaan ) 36 (

38 taydellisine varusteineen yhteensa noin markkaa. Sitapaitsi Nahkelan automaattikeskukseen tehtiin viela taysin uusittu automaattivaihde tarpeellisine varusteineen. Uudistoita suoritettiin vuoden 1936 aikana muutenkin paljon, varsinkin johtoverkostossa. Uusia puhelinjohtoja vedettiin seuraavasti: 2 johtoparia valille Kerava-Tuusula 1,.,. Tuusula-N ahkela 3,. 10 Tuusula=-Hyryla 1,.,. Jarvenpaa-s-Jokelan Tulitikku Oy, Jokela (viimemainitun laskuun) Vuosi 1937 sujui edelleen saannollisesti hyvien rauhanvuosien merkeissa, Puhelinliikenne kasvoi ja kehittyi rinnan maan taloudehisen elpymisen kanssa. 'I'aalla puhelinlaitos toimi virheettornasti pienempia vikoja ja keskeytyksia lukuunottamatta, joita ei koskaan voida valttaa, mutta jotka myos ovat tulleet hetimiten korjatuiksi. Uudisja Iaajennustoita tehtiin jatkuvasti varojen mukaan. Nain jaljestapain on usein lausuttu moitteita, ettei yhtio rakentanut ennen sotia viela enemman kuin mita tapahtui, vaikkapa velkaantumisen kustannuksella. Mutta kuka tulevaisuuden olisi silloin arvannut ja siksi toiminta oli silloin myos suunniteltava reaali- eika inflaatiopohjalle. Uusia puhelinjohtoja vedettiin edelleen: 1 kaksoisjohto valille Kerava-Tuusula 2,.,. Tuusula-e-Hyryla 2,.,. Jarvenpaa-s-Oy Somas Ab:n laatikkotehdas, Jokela (viirnemainitun laskuun) 1 Duplex-johto,. Jarvenpaa-c-Helsinki Puhelinliikenteen Iisaantyrnisen vuoksi tilattiin Hyry Ian, Keravan ja Tuusulan keskuksiin lisapoytia. Koska ajoja matkakustannukset vierailla autoilla ja hevosilla olivat tulleet melko kalliiksi, ostettiin kokeeksi oma pakettiauto, mika osoittautuikin vuosien mittaan valttamattomaksi ja ) 37 (

39 Iisaksi edulliseksi sijoitukseksi ukien otettiin kaytantoon kolmen minuutin puheluaika entisen viiden minuutin sijaan niin He1singin puheluihin kuin yhtion keskusten valisiinkin nahden. Seuraavana vuonna 1938 uusia yhteyksiii rakennettiin [alleen, nimittain kuparinen kaksoisjohto Jarvenpaan ja Helsingin valille seka Jarvenpaahan uusi ilmakaapeli rautatien yli. Jarvenpaahan ostettiin myos melkein uusi keskuspoyta 160 johtoparia varten ja Tuusulan keskusta laajennettiin niinikaan erailla koneosilla. Naihin oltiin pakotettuja yha kasvaneen tilaajamaaran vuoksi. Samana vuonna Hyrylaan ja Keravalle laitetuista puhelinkioskeista on jo aikaisemmin ollut puhetta. He1singin yhteyksistii oli viime vuosina ollut paljon neuvonpitoja Helsingin Puhelinyhdistyksen kanssa. Nyt paatettiin ne Malmilta alkaen viihitellen yhdistaa samaan, Helsingin Puhelinyhdistyksen omistamaan maakaapeliin ja saatiin taten myos kuuluvaisuus paremmaksi. Taman kaapeloimistyon keskeyttiviit sittemmin sotavuodet. Kuluneena vuotena (valmistuivat ) valtio vedatti suoran johtoparin valille Helsinki-Kellokoski ja kaksi paria Keravan ja Helsingin valille. Sitten kaikki taalta Helsingin kautta menevat valtion puhelut ja painvastoin annettiin nyt yhtion keskuksista naita valtion johtoja myoten ja yhtion johdot voitiin kayttaa yksinomaan Helsingin ja sen lahiyrnpariston puheluihin. Tama aiheutti luonnollisesti odotettua vahaisernman lisiiyksen puhelujen lukumaaraan, kuten liitteestii 6 ilmenee. Rahallisesti se ei sen sijaan merkinnyt mitaan, koska sarna viilityspalkkio jiii edelleen voimaan, pikemminkin ehkii lisaantyneita puhelutuloja helpottuneen valityksen johdosta. Valtion mainitusta toimenpiteestii johtui myos suu~eksi osaksi, ettei Kellokosken keskuksen jo paatettya automatisointia toteutettukaan. Ns. kesatizaajat, jotka olivat tahan saakka maksaneet vain 250 markkaa vuodessa, paatti vuosikokous ) 38 (

40 velvoittaa makscimaan saman kuin muutkin eli tassa tapauksessa halvimman taksan mukaan 600 markkaa vuodessa. Tama aiheutui syysta, etta heidan linjansa olivat joka tapauksessa koko vuoden varattuina ja Tuusulan keskuksessa, jossa naita paaasiassa oli, esiintyi tilan puutetta eika vanha maksu edes peittanyt kustannuksia. Samoin paatettiin nostaa myos rusutjarvelaisten vuosimaksut 400:sta 600:aan markkaan. Suuren menetyksen karsi yhtio, kun sen monivuotinen isannoitsija, pankinjohtaja Arthu7' Granbohm kuoli pitkaaikaisen sairauden jalkeen kesakuun 25 paivana 1938.Pankinjohtaja Granbohm oli Keravan Puhelin Oy:n varsinainen luoja ja neljan vuosikymmenen ajan erityisella tarmolla ja innostuksella tyoskennellyt yhtion hyvaksi sen parasta ajatellen ja sen edistyrnisesta huolehtien. Mitaan erillista konttoria ei yhtiolla viela silloin ollut, vaan kaikki toirnistotehtavat han hoiti kotonaan tilapaista apua kayttaen. Hanen vieraanvaraisessa kodissaan pidettiin rnyos useimmat niin yhtion kuin johtokunnankin kokoukset. Isannoitsija Granbohm'in suuren tyon muisto tulee aina kunnioituksella ja kiitollisuudella sailyrnaan yhtion historiassa. Isannoitsija Granbohm'in kuoleman johdosta johtokunta oli pakotettu tekemaan muutoksia yhtion asioiden hoidossa lukien perustettiin oma konttori Keravan keskuksen viereiseen huoneistoon Palokunnantalolla. Vakinaiseksi kirjanpitajaksi ja kassanhoitajaksi valittiin rouva Rode Lindberg. Yhtiolle paatettiin ottaa myos vakinainen isannoitsija ja valittiin siksi 15 paivasta lokakuuta lahtien dipl.ins. Anton Lindberg Helsingista. Sita edeltaneena valiaikana oli isannoitsijan tehtavia hoitanut talousneu vos Otto Kallio. Taydellinen luettelo yhtion omaisuudesta laadittiin syksylla 1938 ja dipl.ins. Solin Posti- ja lennatinhallituksesta arvioi sen. Kirjanpitoarvot muutettiin yhtapitaviksi taman arvioinnin kanssa. Taten saatiin myos entista var- ) 39 (

41 mempi pohja yhtion omaisuuden arvioinnissa vastaisten laajennusten ja paaomalisayksien varalle. Taman arvioinnin mukaan yhtion koko omaisuuden arvo oli, huomioonottaen tarveaineiden ja keskuslaitteiden silloiset hinnat seka laitteiden kunto ja kuluneisuus, yhteensa markkaa ja Jarvenpaan kiinteisto mukaanluettuna markkaa. Jaoteltuna oli omaisuutta seuraavasti: Pylvaslinjat : - Ilmajohdot :- Ilmakaapelit : - Keskuslaitteet :- Kalustoesineet :- Tyokalut 3.000:- Sekalaiset esineet : - Kerava: Keskuslaitteita: 2 kpl. keskuspoytia multippeleille laji OB 5600, 300 linjan ristikytkinteline, uudistettu v ) 40 ( Mk :- Ilmajohtoja oli (kaikki kaksoisjohtoja) Kuparijohtoja 2 kpl Kerava-Vanhakaupunki. 1 " Kerava-Vanhakaupunki (osa). 1» Kerava-Tuusula. 3» Jarvenpaa=-Vanhakaupunki. Rautajohtoja 2 kpl Kerava-Vanhakaupunki. 1» Kerava-Vanhakaupunki (osa). 1» Kerava=-Nikkila. 5» Kerava-Tuusula. 2» Kerava-s-Jarvenpaa. 1» Jarvenpaa-i-J okela. 2» Jarvenpaa-c-Kellokoski. 2» Jarvenpaa=-Tuusula. 5 )} Tuusula-Hyryla.. 2» Tuusula-N ahkela. 1» Nahkela-Palojoki. 25,8 km 7,7,. 4,2,. 37,1,. 25,8 km 18,1,. 12,6,. 4,2,. 11,3,. 21,5,. 7,7,. 7,1.. 2,7,. 8,0.. 2,3,. Yhteensa 383,6 km

42 Jarvenpaa: 2 kpl. keskuspoytia multippeleille laji OB 5600, 300 linjan ristikytkinteline, rakennettu Tuusula: Automaattikeskus 40 tilaajalle seka autom. lapikulkuvalitysvaihde, 100 linjan ristikytkinteline, rakennettu Hyryla: Automaattikeskus 60 tilaajalle, 100 linjan ristikytkinteline, rakennettu Nahkela: Automaattikeskus 20 tilaajalle, 20 linjan r'istikytkinteline, rakennettu Kellokoski: 1 keskuspoyta 30 tilaajalle ja 30 linjan ristikytkinteline. Esitettakoon tassa yhteydessa myos lyhyt yhteenveto yhtion voitto- ja tappiotilista seka tasetilista vuodelta 1938 eli viimeiselta rauhanvuodelta. Debet Tilaajia oli vuoden lopussa eri keskuksissa: Keravalla.166 Jarvenpaassa 151 Tuusulassa 39 Hyrylassa : 53 Nahkelassa 16 Kellokoskella 1~ Yhteensa 444 Voitto- ja tappiotili M!k :95 Kredit Korjaustili : 25 Puhelumaksujen tiii :15 Kulunkitili : 80 Puhelinkioskien tiii : 80 PatkkatiIi : 05 Korkoti'li :45 Autotili : 45 Vuokratili :- Poistoja :15 Vuoden voitto : 80 Mk :95 Poistojen suuruus oli yleensa 10 %, paitsi kiinteistesta 5, ilmajohdoista 8 ja autosta 20 %. ) 41 (

43 Debet Kassatili. Herrkilotilt. IV nelj. kanto.. Puhelinkiosk. tili. Kalustotili Puhelinkon. tili.. Kiinteistctill Ilmakaap. trli '" Puhelinjoht. tili. Keskusten tili.. Autotili. Vekselitili 5.032: ': : : : : : : ': : : : 80 Mk '54:- Tasetili Kredit Herrkrlotili (takauksia)» (tilivela t). Lainatili. Shekkitili. Osingonjakotili. Elakerahasto. Vararahasto. Osakepaaorna. Voitto ja tappiot.: -saldo voitto : : : : : : : : : : 80 Mk :- Seuraavana vuonna paatettiin perustaa lisaksi kaksi uutta rahastoa, nim. kaapelirahasto ja uudisrakennusten rahasto. Nama sen johdosta, etta tulevaisuudessa oli saatava enemman kaapeleita ja nekin mieluimmin maajohtoina. Keravalle mahdollisesti olisi myos rakennettava oma talo, ainakin silloin kun tanne saadaan automaattikeskus. Koska yhtiolla ei ollut elakesaantoa, alettiin erityista elakerahastoa kartuttaa vuodesta 1928lahtien. Tasta oli tarkoitus lain maaraamissa puitteissa ja myos johtokunnan harkinnan perusteella maksaa elakkeita, ja oli niita jouduttu tahan asti suorittamaan kahdessa tapauksessa, neiti Fanny Dalin'ille ja neiti Mimmi Holm'ille. Vuosi 1939 sujui miltei saannollisesti aina suursodan puhkeamiseen asti elokuun lopulla. Huomattava jarjestely raha-asioiden kannalta katsoen toteutettiin, kun l alkaen ruvettiin perimaan neljannesvuosimaksut etukateen eika jalkeenpain, kuten tahan asti. Uudisrakennuksia ei kuitenkaan tiinii vuonna ehditty suorittaa, vaan ainoastaan tavanmukaisia tarkastus- ja korjaustoitii. Uusia, jo toteutettaviksi paatettyja suunnitelmia oli kylla varastossa: Keravan ja Jarvenpaan, Tuusulan ja Jarvenpaan ) 42 (

44 seka Keravan ja Helsingin valiset rautajohdot kuparisiksi, Malmin ja Helsingin valilla olevat johdot Helsingin Puhelinyhdistyksen kaapeliverkostoon, Jarvenpaahan uusi ylikaytavakaapeli, Kellokosken keskuksen automatisointi, samoin Rusutjarven jne. Naita uudistuksia varten aiottiin ottaa 1/2 miljoonan kiinnityslaina, mutta jai se talvisodan vuoksi seuraavaan vuoteen. Eraan hyvan kaupan yhtio ehti toteuttaa ennen sotia. Tuusulasta ostettiin TuusuZan Suojeluskunnalta lahitulevaisuuden tarpeiksi ent. leipuri Fiandt'in talo kasittaen kauppa noin 1000 m2 suuruisen tontin ja siina olevan rakennuksen, jonka alakerrassa on kaksi autotallia ja ylakerrassa nelja huonetta. Tontti sijaitsi Hyrylan automaattikeskuksen vieressa valtamaantien varressa ja tarkoituksena oli lahitulevaisuudessa siirtaa mainittu keskus tahan uuteen omaan taloon. Kauppahintakin oli kohtuullinen markkaa. ) 43 (

45 Pankinjohtaja AseSSOTi Arthur Granbohm N. G. Lindstrom TaZousneuvos Otto Kallio

46 SOTAVUODET SyksyLZii 1939 syttynyt maailmansota ja talvisotamme aiheuttivat luonnolzisesti omat rajoituksensa ja siuinnoetelynsii puhelinliikenteessiikin. Sodan vaaran pelastyttamana katosi samana syksyna paikkakunnalta mitaan ilmoittamatta yhtion uusi isannoitsija Vaasaan ja seurasi hanta seuraavan vuoden alussa niinikaan yht'akkia yhtion uusi kirjanpitaja-kassanhoitaja Mennen han varmuuden vuoksi heti Ruotsiin. Talvisodan aikana maksettiin yhtion puolesta reservilaisille, joilla oli vahintaan viisi lasta, 300 markkaa viikossa, siksi kunnes kunnan avustuksia ruvettiin maksamaan. Eraat miehista olivat itse ilmoittaneet tulevansa toimeen ilman mainittua apua. Kuvaavaa silloisille oloille ja ajattelutavoille! Talvisodan paatyttya ei menoarviota vuodelle 1940katsottu voitavan laatia, vaan paatettiin tyoskennella asianhaaroista ja varoista riippuen. Raha-asioiden jarjestelemista ja mahdollisia uudistustarpeita varten vuosikokous myonsi johtokunnalle oikeuden ottaa aina 112 miljoonaan markkaan saakka kiinnityksiii yhtion koko omaisuuteen kiiytettiiviiksi ensi sijassa niiden lainojen vakuudeksi, joissa oli henkilotakuita. Rouva ja herra Lindberg (eivat olleet aviopuolisoja) katsottiin eronneiksi ja heidan tilalleen valittiin kirjanpitajaksi ja kassanhoitajaksi rouva Sigrid Jokela ja teknilliseksi johtajaksi yhtion monivuotinen teknikko Arthur Gustafsson sekii isiinnoitsijiiksi talousneuvos Otto Kallio, joka oli joutunut hoitamaan naita tehtavia jo talvisodan ) 45 (

47 aikana. Talousneuvos Kallio valittiin myos johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi asessori N. G. LindstromJin jouduttua heikon terveytensa ja Helsinkiin muuttonsa vuoksi pyytamaan eroa johtokunnan jasenyydesta. Vuosikokous ilmaisi kiitollisuutensa asessori Lindstrom'Ille hanen pitkaaikaisesta ja suuriarvoisesta yhtion hyvaksi tekernastaan tyosta. Johtokunnan ja hyvien ystavien puolesta seka vuosikokouksen nimenomaisen paatoksenkin mukaisesti jarjestettiin hanelle jaahyvaistilaisuus muistolahjoineen. Koko sodan ja sen jalkeisen loppuajan toimi talousneuvos Otto Kallio johtokunnan puheenjohtajana ja isannoitsijana johtaen yhtion toimintaa tana vaikeana aikana tottuneella ja varmalla kadella terveita liikeperiaatteita noudattaen.seka silmallapitaen yhtion parasta ja Keravan puhelinolojen kehittymista. V iilirauhan aikana johtokunta ryhtyi jiilleen suunnittelemaan laajennuksia, automatisoimisia, kaapelien vedatyksia, talorakennuksia ym. niihin liittyvia kysymyksia. Suunnitelmien tekoa vaikeuttivat valtion omat aikomukset yksityisten puhelinyhtioiden toimintaan nahden. Asiaa pohtineen.valtionkomitean ehdotuksen mukaisesti piti valtion vahitellen ottaa haltuunsa maan kaikki puhelinlaitokset samalla kun puhelinlainsaadanto uusittaisiin. Helsingin Puhelinyhdistyksen kanssa neuvoteltiin paremman yhdysliikenteen, ns. pikaliikenteen aikaansaamiseksi samaan malliin kuin esim. Helsingin ja Sipoon puhelinyhdistysten valilla oli jo sovittu. Elettiin kuitenkin epiivarmaa aikaa kesketui yhii laajenevaa maaizmansotaa. InfZaatio nosti piiiitiiiin. Pula ja puute kasvoi. Esimerkiksi yhtion autoa ei kevaalla 1941 voitu bensiinipulan vuoksi lainkaan kayttaa, vaan oltiin pakotettuja ostamaan sijalle - kaksi polkupyoraa seka kayttamaan tarvittaessa vuokra-autoja. Tama taysin kunnossa ja perusteellisesti korjattu auto pakko-otettiin sittemmin sotaan luovutusarvoon :-. Ei ollut siis mi- ) 46 (

48 tenkaan ihmettelernista, ettei mihinkaan suurempaan yritykseen voitu ryhtya pidettiin ylimaarainen yhtiokokous yhtiojiirjestyksen 4 :n muuttamiseksi vastaamaan ulkomaalaisten seka eraiden yhteisojen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteaa omaisuutta ja osakkeita annetun lain maarayksia. 'Keskella kauneinta kesaa 1941 oli Suomen miesten jalleen tartuttava tapparaan isanmaan, kodin ja uskonnon puolesta. Seuranneet sotavuodet aiheuttivat luonnollisesti monia vaikeuksia ja rasituksia myos yhtion toiminnalle. Paljon lisatyota ja uusia velvollisuuksia kertyi, silla erikoisen tarkeatahan oli sota-aikana, etta tallainen laitos oli aina ehdottomasti kayttokunnossa. Tata kunnossapitotyota haittasi suuresti edella mainittu auton pakko-otto, silla viat oli nopeasti korjattava kymmenien kilometrien laajassa verkostossa, oli kesa tai talvi. Tarveaineiden saanti vaikeutui vaikeutumistaan. Samoin oli myos tyovoimankin laita. Mitaan uudistuksia, parannuksia, edes riittavia korjauksia ei sota-aikana voitu suorittaa, vaan piiiihuomio oli kerta kaikkiaan kunnossapidossa. 'I'assa onnistuttiinkin melko hyvin, kiitos yhtion verkoston hyvan kunnon ja asianmukaisen hoidon. Ainoastaan kerran - onneksi - sattui aivan valiton sodan aiheuttama vaurio. Elokuun 29 paivana 1942 klo 24 venalaiset lentokoneet pudottivat muutamia pommeja Saksan talon pihalle Tuusulassa. Tallom kaatui useita puita maantien yli katkaisten 34 puhelinjohtoa, mutta vaurio oli korjattu jo klo 10 mennessa seuraavana aamuna. Toinen vakavampi hairio sattui marraskuun lopulla 1943, jolloin harvinaisen voimakas myrsky kaatoi lukuisia puita vikuuttaen samalla puhelinjohtoja. Kun puolustuslaitokseua oli etuoikeus puheluiden kiiyttoon, joutuivat yksityiset monasti tavallista enemman odottamaan puhelujaan aiheuttaen tama toisinaan tyyty- ) 47 (

49 mattomyytta, suurimman osan kuitenkin yrnrnartaessa tilanteen ja olosuhteiden pakon. Inter arma silent leges - aseiden keskella lait vaikenevat. Silti Keravan Puhelin Oy:n johtokunta sodan keskellakin ajatteli tulevaisuutta. Vuoden 1941 lopulla harkittiin uuden automaattikeskuksen hankkimista Kellokoskelle sikalaisen pienenpuoleisen kasikeskuksen tilalle seka myos maapalstan ostamista sita varten. Seuraavan vuoden alt~ssa paatettiin kuitenkin toistaiseksi tilata sinne uusi 50-linjan kasikeskus L. M. Ericsson Ab:lta, mutta Tukholmaan sekin tilaus jai. Sarna liike oli tehnyt myos tarjouksen Hyrylan uudeksi automaattikeskukseksi, jonka laajentamista johtokunta oli jo pitemrnan aikaa suunnitellut, mutta asia raukesi hinnan noustessa noin 1h miljoonaan markkaan. Vuosikokouksessa paatettiin liikepaaornan hankkimiseksi osakepiiiiomaa korottaa markalza seuraavin ehdoin: 1. Jokaista vanhaa osaketta kohti sai merkita kaksi uutta. 2. Emissio 1000 kpl. kurssiin 300 markkaa kappaleelta. Syntyva ylijaama :- vararahaston tilille. Osakkeenmerkinta sujui tallakin kertaa hyvin ja nousi osakepaaoma taman johdosta siis markkaan (1500 kpl. a 200:-). Koska yhtion siiiinnot olivat vuosien mittaan vanhentuneet eivatka myoskaan vastanneet taysin voimassa ollutta osakeyhtiolainsaadantoa, asetti johtokunta kesalla 1943 niiden uusimista valmistelemaan toimikunnan, johon tulivat talousneuvos Otto Kallio, varatuomari Paavo Tahtinen ja rautatienkirj. L. O. Viitanen. Toimikunnan tyon tulos esitettiin seuraavan vuosikokouksen hyvaksyttavaksi Kokoukseen oli saapunut ennatysmaara osakkaita ja muodostui siita saantojen muutokseen nahden puhtaasti kielipoliittinen, silla yhtion nimeksi oli ehdotettu -Keravan Puhelin Oy-. Maaraenemmiston puuttuessa raukesi ) 48 (

50 tahan nimikysymykseen myos koko saantojen uudistussuunnitelmakin. Vain 3, joka koski osakepiiiioman suu TUutta, muutettiin aanestyksen jalkeen siten, etta nykyinen ylaraja markkaa tuli alarajaksi ja voitaisiin sita korottaa johtokunnan paatoksella aina markkaan asti. Mainittakoon, etta yhtion suomenkielisen nimen viralliseksi tunnustamiseksi lausuttiin ensimmaisen kerran ajatus jo vuoden 1927vuosikokouksessa. Keravan keskus ja sen yhteydessa oleva yhtion konttori olivat sijoitettuina melko ahtaaseen vuokrahuoneis- toon, mika ei enaa vastannut nykyajan vaatimuksia. Myos Keravan keskuksen suunnitellun automatisoinnin kannalta olisi oma talo ollut aivan valttamaton. Jo vuonna 1935 oli harkittu kovasti tontin ostamista mainittua tarkoitusta varten, mutta yhtion kroonillisen rahapulan vuoksi asia jarjestettiin siten, etta tarjolla olleen, rouva Julia Timosen omistaman, keskeisella paikkaa Valtatien varrella sijaitsevan tontin osti yhtion silloinen isannoitsija Granbohm omiin nimiinsa tarkoituksella luovuttaa se joskus aikanaan yhtiolle. Johtaja Granbohm'in kuoleman jalkeen eivat hanen perillisensa kuitenkaan hyvaksyneet ko. kauppaa siirrettavaksi yhtiolle ja niin ollen raukesi tama suunnitelma. Kevaalla 1944 tarjoutui yhtiolle tilaisuus ostaa markalla tukkukauppias S. Miintyseltii hiinen omistamansa tontti rakennuksineen (Lapilantie 14), joka sopi hyvin mainittuun tarkoitukseen. Rakennusta korjautettiin jonkun. verran ja laadittiin yleissuunnitelma sen kaytosta, mutta sen pitemrnalle asiaa ei keritty kehittaa yhtion myyntihankkeiden tyontyessa etualalle. ) 49 (

51 SODAN JALKEINEN AIKA II maailmansotapaattyi vuonna 1945,mutta varsinaista rauhaa ei ole viela tana paivanakaan saatu aikaan. Nykyajan totaalinen sodankaynti vaikeuttaa lisaksi normaalien olojen palautumista. Oman maamme rasitukseksi tulivat sitapaitsi raskaat sotakorvaukset, lisaantynyt verotus ja hilliton inflaatio. Niinpa vuosi 1945 kului pula-ajan merkeissii. Tarveaineiden saanti oli edelleen mita vaikeinta. Uusia puhelimia ei voitu tilaajille jarjestaa muuten kuin vapautuneisiin johtoihin tai yhteiseen johtoon. Korjauksista on voitu. suorittaa vain valttamattomimmat, paaasiassa pylvaiden uusimisia. Suurempiin uudistuksiin ei kerta kaikkiaan 01- lut mahdollisuuksia. Suoranaisilta tappioilta pelasti miltei yksinomaan puheluiden yli puolella noussut lukumaara. Kuvaavaa sodan jalkeiselle talouspolitiikalle oli rnm., etta palkkojen korotuksista - taannehtivia lisaksi poikkeuksetta - aiheutuneet taksojen korotukset saatiin, jos saatiin, sitten joskus perasta pain. Usein oli turvauduttava lainoihinkin juoksevien asioiden hoitamiseksi. Puhelinpalvelun tehostamiseksi asennettiin Keravan ja Jarvenpaan keskuksiin ns. tilauspoyta kumpaankin. Samana vuonna Korson Kunnallisseura jalleen palasi vanhaan ajatukseen Keravan ja Korson valisesta yhteydesta, Kuten jo aikaisemmin on mainittu, siirtyi Korson keskus Dickursby Telefon Ab:lta Helsingin Puhelinyhdistykselle vuonna SamaHa se automatisoitiin ja yhteys katkaistiin Keravalle. Nyt kaytiin asiasta jalleen neuvotteluja Puhelinyhdistyksen kanssa ja niiden tulok- ) 50 (

52 sena olikin, etta KeravaZta saatiin Korsoon yksi ns. menevii Zinja. Vuoden aikana tapahtuneiden suurten pazkkojen ja hintojen korotusten vuoksi oli pakko pitaa ylimaarainen yhtiokokous , jossa paatettiin korottaa, paitsi Helsingin puhelut 2:50 markkaan jaksolta, myos vuosimaksut kustannusten nousuja vastaaviksi. Naita vuosimaksujen korotuksia ei Sosiaaliministerio sittemmin hyvaksynytkaan, vaan ehdotti taksojen jakamista useampaan luokkaan Posti-, ja lennatinhallituksen soveltaman kaytannon mukaisesti. Asian saaman kaanteen johdosta pidettiin taas uusi yhtiokokous , jossa hyvaksyttiin tam a uusi Zaskutusperuste liihtevien puhezujen vuotuisen keskimiiiiriiisen Zukumiiiiriin perusteelza. Nama perusteet tarkistettiin aina ajoittaisten kokeiden perusteella. Uudet vuosimaksut tulivat siten seuraaviksi: 1) puhelua 940:- 2) " = 1.400:- 3) It = 1.960:- 4) 8.000» = 2.960:- 5) yli 8.000» = 4.060:- ) 51 (

53 Samanaikaisesti oli yhtion teknillinen johtaja A. Gustafsson tehnyt omasta puolestaan laskelman niista paikallisten puhelinkeskusten ja -verkoston korjauksista, jotka yllamainitusta suunnitelmasta riippumatta olisi tulltudistussuunnitelmia MYYNTIV AIHE}~T JA Vuosi 1946 ei tehnyt edellisiin vuosiin nahden poikkeusta, mita tuli mahdollisuuksiin ennen sotia aloitettujen seka niiden aikana etta jalkeen ilmenneiden valttamattomien uudistusten ja peruskorjausterr suorittamiseen. Puhelimia kayttava ja niita haluava (!) yleiso oli yha useammin ilmaissut tyytymattomyyttaan puutteellisuuksista. Toisaalta oli tilanne myos suuresti muuttunut sotien jalkeen. Yhtion johto paatti taman vuoksi antaa puhelinalan erikoistuntijan, Teknillisen korkeakoulun puhelintekniikan professori J. Jauhiaisen laatia suunnitelma Keravan Puhelin Oy:n verkoston uudistamiseksi ajan tasalle. Tutkittuaan kesan aikana maastossa teki prof. Jauhiainen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti laaditun sekii teknihisen etta taloudellisen suunnitelman, joka valmistui saman vuoden lopulla. Valttamattcmien uudistusten toteuttaminen olisi tullut silloisten hintojen mukaan maksamaan noin 20 miljoonaa markkaa eli vaatinut yhtiolta noin 19miljoonan suuruisen lisapaaornan 'hankkimista. Suurin osa, noin 13 milj., olisi tullut uuden maakaapelin osalle, joka Korsossa liitettaisiin Helsingin Puhelinyhdistyksen pupiinikaapeliin. Keravan ja Jarvenpaan keskusten laajennusten seka tarpeellisten kaapelien ja puhelinverkoston uusimisen muodostaessa loppuosan. ) 52 (

54 lut joka tapauksessa ja valttarnatta suorittaa, paatyen hankin noin 5,5 mizjoonan suuruisiin kustannuksiin. Tassa yhteydessa oli johtokunta myos jiizleen neuvotezlut HeZsingin Puhelinyhdistyksen kanssa mahdozlisesta yhteenziittymisestii. Yhdistys ilmoitti olevansa kyllakin kiinnostunut asiaan, mutt a pyysi vallinneen materiaalipulan ja paaoman puutteen vuoksi palata siihen myohemmin johtokunnan toimesta jarjestettiin koko henkilokunnalle yhteinen pikkujoulu Svenskbackassa. Tilaisuudessa jaettiin Keskuskauppakarnarin myontamat muistomitalit kunniakirjoineen pitkaaikaisille yhtion toimihenkiloille tunnustuksena heidan yhtion hyvaksi tekemastaan tyosta: Johtaja A. Gustafsson 21 vuotta Keskuksenhoitaja Signe Eraport 40 _)t_ Keskuksenhoitaja Edith Ohman 23 _)t_ Puhelinvalittaja Vivi Nordberg 28 _)t_ Puhelinvalittaja Elsa Nordberg 25 _»_ Yllamainitut, uudistussuunnitelmia koskevat asiat esitettiin yhtion vuosikokouksezle Seuratalolla ja oli yhtiokokous sita mielta, etta puhelinyhteys Helsinkiin olisi valttamatta ja kiireimmiten parannettava seka paikalliset keskukset samoinkuin puhelinverkostokin uudistettava. Rahoitus- ja uudistuskysymykset eri vaihtoehtoineen jatettiin edelleen johtokunnan valmisteltavaksi pitamassaan kokouksessa johtokunta paatti lisapaaornan hankkimiseksi korottaa osakepiiiioma kozminkertaiseksi antamalla 3000 uutta osaketta kurssiin 300 markkaa kappaleelta. Merkinta sujui hyvin. Suurin osa, 2536 kpl., oli tullut jo.maaraajan kuluessa vanhoille osakkaille merkittya ja loput 464 kappaletta jaettiin suhteellisesti Iisaosakkeita halunneiden osakkaiden kesken. Mainittakoon, etta yhtion toimialuee11a oleville puhelimenkayttajille oli varattu tilaisuus myos merkita naita hintaan 1000 ) 53 (

55 markkaa kappaleelta, mikali niita olisi [aanyt ensimerkinnassa ylitse. Kertynyt ylimaksu siirrettiin vararahastoon ja osakepaaoman suuruudeksi tuli siis nyt markkaa (4500 osaketta a 200:-). Tarpeellisen lainarahoituksen [arjestamiseksi suunniteltuja valttamattomia korjauksia ja uudistuksia varten ylimaarainen yhtiokokous myonsi johtokunnalle sen pyytamat valtuudet kiinnittiiii yhtion koko omaisuus markkaan saakka. Lokakuun alusta 1947tapahtuneiden huomattavien palkankorotusten johdosta, viimeinenhan tallainen oli tapahtunut vasta kevaalla, yhtion oli jalleen pakko anoa korotusta vuosi- ja puhelinmaksuihinsa. Vuosimaksut vahvistettiin Posti- ja lennatinhallituksen taksan mukaisiksi ja puhelinmaksut vastaavasti, joten esimerkiksi alin vuosimaksu nousi 2500 markkaan ja Helsingin puhelu maksoi nyt 5 markkaa sarjalta. Ylimaaraisessa yhtiokokouksessa , jossa ylla mainittu korotusasia hyvaksyttiin, oli kasiteltavana myos jalleen yhtiojiirjestyksen uusiminen. Laajan keskustelun jalkeen se yksimielisesti hyvaksyttiin ja oli se paaasiassa vuonna 1944 kasitellyn, mutta silloin rauenneen ehdotuksen mukainen. Yhtion nimeksi piti taman mukaisesti tulla siis -Keravan Puhelin Oy,. ja osakepaaoman suuruudeksi markkaa, jota kuitenkin voitaisiin yhtiokokouksen paatoksella korottaa aina markkaan saakka. Yhtiokokouksen hyvaksymaa yhtiojarjestysta ei kuitenkaan ehditty myyntineuvottelujen valiintulon johdosta virallisesti vahvistuttaa. Mitaan kaytannollista hyotya ei siita tuskin enaa olisi ollutkaan. Vuosi 1948 alkoi samojen huolien painamana kuin niin monet aikaisemmatkin. Miten saada varoja yhtion koneistojen ja johtoverkoston uusimiseen ajanmukaiseen kuntoon, joka oli valttamaton edellytys toiminnan menestykselliselle jatkumiselle. Suunniteltiin laitoksen siirtarnistakin joko valtion huostaan tai Helsingin Puhelinyhdistyk- ) 54 (

56 selle, jonka viimeksi mainitun kanssa jo oli kayty neuvotteluja tahan suuntaan. Mutta koska nama suunnitelmat eivat nayttaneet johtavan toivottuun tulokseen, katsottiin ainoaksi mahdollisuudeksi muuttaa yhtion toiminta osuuskunta-muotoon ja annettiinkin jo tallaisen jarjestelyn suunnittelu eraan asiantuntijan tehtavaksi. Ennen taman viimeisen suunnitelman valmistumista [outui asia laitoksen siirtamisesta Helsingin Puhelinyhdistykselle uudelleen neuvottelujen kohteeksi kehittyen ne lopulta siihen, etta Helsingin Puhelinyhdistys osti kaikki Keravan Puhelin Oy:lLe kuuluneet laitteet ja kiinteistot joulukuun 29 piiiviinii 1948 tehdyn kauppakirjan mukaan kuuden miljoonan markan kauppahinnasta. Toiminnan jatkamiseen kuuluneet toimiluvat siirtyivat samalla ostajalle. Luovutus ja vastaanotto tapahtuivat Nain ollen jai kulunut vuosi 1948 Keravan Puhelin Oy:n viimeiseksi varsinaiseksi toimintavuode ksi. Mainittu kauppa oli molemminpuolisten sovittelujen tulos ja hyviiksyttiin se ylimiiiiriiisessii yhtiokokouksessa yksimielisesti, Kauppakirjan sisallosta mainittakoon Iisaksi, etta - myydyn omaisuuden kokonaishinnasta kuudesta miljoonasta markasta tuli kiinteistojen osalle markkaa, - kauppahinta suoritettiin kateisella heti Kulkulaitosten ja yleisten toiden rninisterion hyvaksyttya toimilupien siirron, lukien Helsingin Puhelinyhdistys huolehtii puhelinliikenteen hoidosta Keravan Puhelin Oy:n nykyisella toiminta-alueella, - Keravan Puhelin Oy:n nykyisiin tilaajiin nahden sovittiin, etta nama siirtyivat Helsingin Puhelinyhdistyksen vuokratilaajiksi ilman eri anomusta ja ilman paasymaksua, ) 55 (

57 - Keravan Puhelin Oy:n nykyisella henkilokunnalla oli oikeus vastaanottopaivasta lukien siirtya Helsingin Puhelinyhdistyksen palvelukseen, - Helsingin Puhelinyhdistys vastaa siirtyvaan henki Iokuntaan nahden tyonantajalle lain mukaan kuuluvasta elatusvelvollisuudesta, huomioon ottaen asianomaisen toirninta-ajan Keravan Puhelin Oy:n palveluksessa. HelsinginPuhelinyhdistyksen elakesaannon mukaista elaketta varten on yhdistyksen palvelukseen siirtyneella Keravan Puhelin Oy:n henkilokunnalla oikeus laskea hyvakseen palvelusaikansa Keravan Puhelin Oy:n palveluksessa, kuiten kin enintaan 10 vuotta. Yhtion koko henkilokunta kasitti : Teknillinen johtaja, insinoori, asentaja, 6 ulkolinjakorjausmiesta ja autonkuljettaja. Konttori: Kirjanpitaja-kassanhoitaja ja 2 toimistoapulaista. Keskukset: Kerava 7 vakinaista puhelinvalittajaa Jarvenpaa 7 Kellokoski 3 -)t- Mita tuli yhtion muuhun toimintaan vuonna 1948,osoittautui se taloudeuisesti heikoksi. 'I'ama aiheutui jalleen taannehtivista palkkojen korotuksista seka lisaantyneen henkilokunnan palkkausmenoista. Myos vuoden viimeisella neljanneksella oli pakko viela suorittaa tavallista suurempia korjauksia johtoverkostossa. Koska mitaan poistoja ei tehty eika ylijaamaakaan ollut, oli kulunut vuosi tappiollinen. Seuraavat vuodet olivat puhtaasti toiminnan lopettamista koskevia kiiytiinnollisiii jiirjestelyjii ja lain vaatimia muodollisuuksia. Yhtiolla oli viela mm. edellisen vuoden (1948) viimeisen neljanneksen puhelinmaksujen kannosta tehtava tilinpaatos. Yhtion konttorihenkilokunta oli maaliskuun loppuun saakka suorittaen samanaikaisesti seka yhtion etta Helsingin Puhelinyhdistyksen tdita, mists johtuen myos palkkausmenot heidan osaltaan jaettiin puoliksi. Taman jalkeen siirrettiin yhtion arkisto isannoitsi- ) 56 (

58 jan, talousneuvos Otto Kallion luokse pidetyssa vuosikokouksessa paatettiin yksimielisesti purkaa yhtio ja ottaa sille vuosihaaste. Purkamispaatoksen johdosta paatettiin ensimmaisena jakoerana maksaa 1400 markkaa osaketta kohti. Loppuera maksetaan vuosihaasteen mentya umpeen. Vuosikokouksen erityisen paatoksen mukaisesti jarjestettiin toiminnan lopettamisen johdosta koko henkilokunnalle [aahyvaistilaisuus Keravalla ravintola Seurassa, jossa jaettiin lahjapalkinnot pitkaaikaisille toimihenkiloille (A. Gustafsson, Signe Eraport, Elvi Nordberg, Vivi Nordberg, Elviira Sandborg ja Edith 6hman). Vuosikokous antoi johtokunnalle myos tehtavaksi historiikin aikaansaamiseksi yhtion toiminnasta ja paatettiin se johtokunnan toimesta myohernmin painattaa ja antaa kappale siita sailytettavaksi mm. Kerava-Seuran arkistoon pidettiin viela vuosikokous, koska johtokunnalla edelleen oli yhtion varoja hoidettavanaan. Vuosihaasteen mentya umpeen syksylla 1950 Tuusulan kihlakunnanoikeus tekemiilliiiin piiiitoksellii julisti Keravan Puhelin Oy:n Zaillisesti puretuksi. ) 57 (

59 Keravan Puhelin Oy:n viimeinen johtokunta: Tehtailija T. V. Harjuvaara, johtaja Yrjo Mustonen, talousneuvos Otto Kanio, tekn. johtaja Arthur Gustaisson: ja raut. virkamies L. O. Viitanen. Kuvasta puuttuu talousneuuos Vihtori Lehtonen..eravan Puhelin Oy:n koko henkilokunta toiminnan piiiittyessii.

60 Liite 1 JOHTOKUNNAN JAS"~NET Vuosi S. Dahlstrom -It- T. Hjelt L. Bengelsdorf L. Bengelsdorf Alex. Th. Lundell -It- -It- A. V. Westermarck VARSIN -It- T. V. Harjuvaara -,,- ) 61 ( AISIA H. B. Astrorn Edv. Bergh Rob. Bergh V. Seino M. A. Selin A. Granbohm M. A. Selin N. G. Lindstrom -It- -,,- -It- -,.- -,.- -It- -It-

61 ,.., 31.J... V. Harjuvaara A. Granbohm N. G. Lindstrom 32 -li> lo- -lo Otto Kallio 1940 A. Gustafsson )t lo- -'» Vuosi VARALLE 1900 A. R. Eskelin V. Seino L. Bengelsdorf Ellen Daug 1)3 E. Lofberg E. Lofberg Alex. Th. Lundell '» M. Sydanheimo J. Jefremoff 12 K. Aimola '3 14 K. F. Sipi K. Aimola 1915 K. J. Vinqvist K. Aimola K. J. Vinqvist 19 ) 62 (

62 A. R. Eskelin K. M. Peltonen 22 -, ,.- 24 A. R. Eskelin -, L. Moring Otto Kallio O. Carlander 26 -,.- -,.- Vi1ho Laine 27 -,.- -,.- -, lo- -,.- -, lo- -,.- -lo K. M. Peltonen -, :t- 32 -,.- ~3 -lo- -,.- -,"- 34 -lo- -, >- -J)- 36 Onni Lustig,.- -l/i- 37 -,.- -1>- 38 -lo- -)1-39 -lo- L. O. Viitanen ,.- -, lo- -,.- -, lo- 43 -lo- 44 V. Lehtonen -lo ,.- -,.- -lo- 46 -)1- -,.- -J)- 47 -,.- -It- -, lo- -,.- Y. Mustonen 49 -lo- -, ,.- -,.- -,.- Pisteilla (.. ) merkityista ei tietoa. ) 63 (

63 Liite 2 TILINTARKASTAJL\T V W. Schatelowitz Ellen Daug A. Th. Lundell V. Karjalainen 03 Julia Bergh (ei tietoa) 08 A. Denisoff Osk. Skogster 09 N. G. Lindstrom A. Th. Lundell 10 A. Denisoff 11 V. Karjalainen 12 J. Jefremoff 13 (ei tietoa) 14 K. A. F. Vuorenmaa J. J efremoff V. Lehtonen H. Valanne 25 A. Pohjolan-Pirhonen E. Einola K. Olofsson N.' Kauppila ) 64 (

64 Liite 3 VOITTO-OSINKOA JAETTU Vuosi % Vuosi % ) 65 (

65 Liite 4 VUOSIMAKSUN SUURUUS :- kaikilta 01»» 02»» 03 85:- osakkailta, 100:- muilta- 04»»»» 1905»»» :It 06»»»» 07»»»» 08»»» 1> 09»»»» 1910»»»,. 11 It»» ::It 12 50:- kaikilta 13 30:- osakkail ta, 50:- muilta 14»» ::It :It 1915»»» ::It 16 50:- kaikilta 17 70:- It 18»» :-» 1/7 lukien 100: :-» 21»» 22» osakkailta, 500:- muilta 23»»» :It 24»»» It :- kaikilta :-» 27 )t» 28»» 29»» 1930»» :-/650:-/750:- kaytosta riippuen ) 66 (

66 32 600:-/700:-/800:- kaytosta riippuen 33»» l> l> l> 34»» l>»» 1935»» lo l> l> 36»» lo»» 37»»,.» lo 38»» l>»,. 39 lo» l>» lo 1940»» l> l> l> :-/800:-/1000:- lo l> :-/900:-/1100:-»» 43»»»»» 44»» l> l>, /1»» l>»» 1/7 940: :- (1-5 lk.) 46» lo : :- -lo : :- -l>- ) 67 (

67 Liite5... Ul o ;j l> 1900 ' PUHELINTILAAJIEN (kunkin vuoden lopussa) LUKUMAARA :CO....:; :co..!o: :!U co 0- co en r-. 0 :co en ~ c:: !o: c:: ;j <11 <11 ~ <11... en >. ~ 0 ::s <11 ;j r-. :>..c: r-.... en ::s >. :CO C1! <11 ::s..c: - E-t :r:.., z ~ p:: >< Vuosilta ei ole tietoja puhelintilaajien lukumaaran jakautumisesta keskuksittain eika kokonaislukumaaraakaan kaikilta vuosilta ) 1801) 1861) 1951) ) 68 (

68 ' , :!) :j) _4) ) Talousarvion mukaan. :!) Suurin osa Tuusulan tilaajista siirtyi vastaperustettuun Hyrylan automaattikeskukseen. 3) Rusutjarven keskus lopetti toimintansa kevaalla ) Ei tietoja erikseen vv:lta , vaan lukumaarat yhdessa Jarvenpaan kanssa. ) 69 (

69 L i i t e 6 HELSINGIN PUHELUJEN MAARA Keravan ja Jarvenpaan ja Kehitys- Vuosi Helsingin Helsingin Yhteensa indeksi valilla valilla 1916 = ' :W : Vuosilta ja ei ole tietoja. ) 70 (

70 ... Liile T KellOllan Puhelin tjy:n fuhelinlinjat 3/. Il./9'18

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

LUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki.

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 1 ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on Turun kaupungin Varissuon kaupunginosan 37. korttelin tontin n:o

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Y: 2422742-9 No. 1/2012 SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 19.4.2012. AIKA: 19.4.2012 alkaen klo. 13:00. Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi

Y: 2422742-9 No. 1/2012 SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 19.4.2012. AIKA: 19.4.2012 alkaen klo. 13:00. Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2012 SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 19.4.2012 AIKA: 19.4.2012 alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (2) Luontiajankohta: 08.06.2016 12:52:34 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Yritys

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Pori j as lahden Säästöpuisto. Yhtiön kotipaikka on Vilppulan kunta Pohjaslahden kylä.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Pori j as lahden Säästöpuisto. Yhtiön kotipaikka on Vilppulan kunta Pohjaslahden kylä. YHT10JARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Pori j as lahden Säästöpuisto. Yhtiön kotipaikka on Vilppulan kunta Pohjaslahden kylä. 2 Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vilppulan kunnan Pohjaslahden

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 19.4.2012 Sievi SISÄLLYS: 1 TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2 HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta.

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1/2011 Aika: 7.4.2011 klo 16.30 Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä: Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1 Kokouksen

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous

CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: klo 10.00 Paikka: Läsnä: Yrjönkatu 18 (G18-juhlasali), 00120 Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta (Liite

Lisätiedot

TELESTE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

TELESTE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA TELESTE OYJ 1 (5) TELESTE OYJ:N Aika: Tiistaina kello 15.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talo, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 1 Yhtiön nimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto-osakeyhtiö Itä-Soukka ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön

Lisätiedot

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 1 GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 (Yhtiökokouksen valtuutus ja hallituksen päätös 17.12.2013) Antipäätös O007, 4.2.2014 II D-lajin osake YLEISTÄ TAUSTAA Gumböle Golf Oy:n yhtiökokous teki 27.11.2013

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Marko Vuori, joka kutsui kokouksen sihteeriksi asianajaja Tom Fagernäsin.

Yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Marko Vuori, joka kutsui kokouksen sihteeriksi asianajaja Tom Fagernäsin. HERANTIS PHARMA OYJ Pöytäkirja 1/2018 Y-tunnus: 2198665-7 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 11.4.2018, klo 13.00 Paikka Läsnä Taitotalon kongressikeskus, Valimotie 8, Helsinki Liitteessä 3 luetellut osakkeenomistajat

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: 25.4.2013 klo 14.00 Paikka: Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, 00510 Helsinki Läsnä: Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Warranttikohtaiset ehdot 11/2003

Warranttikohtaiset ehdot 11/2003 Warranttikohtaiset ehdot 11/2003 Nämä warranttikohtaiset ehdot ovat osa :n 28.5.2003 päivättyä ja sen warranttiohjelmaa koskevaa listalleottoesitettä. Tämän warrantin liikkeeseenlaskun ehdot sisältyvät

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2010. Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2010. Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010 SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A No. 1/2010 Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010 Aika: 8.4.2010 alkaen klo. 14:00 Paikka: Yhtiön pääkonttori, Sievi

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI CAPITAL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 0190457-0 No. 2/2014 SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 4.11.2014 AIKA: 4.11.2014 alkaen klo. 14:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 nimisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Linnankatu 8 ja sen toimialana on omistaa ja hallita tonttia nro 5

Lisätiedot

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: klo 11.00 Paikka: Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Läsnä: Kokouksessa olivat edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta (Liite 1) ilmenevät

Lisätiedot

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. 1(5) MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Tyrnävän kirkonkylän

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

Fortum Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen päätökset

Fortum Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen päätökset Yhtiökokouksen päätökset 1 (5) :n varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen päätökset FORTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 28.3.2018 KLO 15.00 :n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2018 Helsingissä. Yhtiökokous

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi, ruotsiksi Fastighets Ab Fiskehamnen Tio i Helsingfors ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30 AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.2.2009 klo 10.30 KUTSU AFFECTO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN :n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 3.4.2009 alkaen klo

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan JÄTTEIDENKÄSITTELY OY

Pohjois-Satakunnan JÄTTEIDENKÄSITTELY OY Pohjois-Satakunnan jätteiden käsittely Oy:n varsinainen yhtiökokous Aika 29.6.2017 alkaen klo 12.00 Paikka Kankaanpään kaupungintalo, kaupunginjohtajan huone, Kuninkaanlähteenkatu 12. Kutsutut / Läsnä

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI 8.4.2014 SISÄLLYS 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN... 3 2. HALLITUKSEN

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset. 176 07.08.2012 186 21.08.2012 254 06.11.2012 Tehdastuotantotilojen jatkokäyttö/incap Oy // KHALL 176 Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.4.2013 Sievi SISÄLLYS: 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2. HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Padasmäki 16.10.2017 15:35:59 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2017 Toiminimi: Asunto Oy Padasmäki Yritys- ja yhteisötunnus: 0507135-0

Lisätiedot

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin Biokeskuksen auditorio 2041, Helsinki

Helsingin yliopiston Viikin Biokeskuksen auditorio 2041, Helsinki HERANTIS PHARMA OYJ Pöytäkirja 1/2017 Y-tunnus: 2198665-7 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 11.4.2017, klo 13.00 Paikka Läsnä Helsingin yliopiston Viikin Biokeskuksen auditorio 2041, Helsinki Liitteessä 3 luetellut

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2011. Sievissä 13. päivänä huhtikuuta 2011 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2011. Sievissä 13. päivänä huhtikuuta 2011 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011 SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A No. 1/2011 Sievissä 13. päivänä huhtikuuta 2011 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011 Aika: 13.4.2011 alkaen klo. 14:00 Paikka: Yhtiön pääkonttori, Sievi

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa.

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa. 1(5) Aika 23.2.2009 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 22 osakasta edustaen yhteensä 9 169 259 osaketta ja ääntä, joka on 94,5 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 1 Jäljempänä on selostettu yhtiön osakkeisiin ja osakkeisiin oikeuttaviin arvopapereihin liittyviä päätöksiä ja toimia sekä osakepääoman ja osakkeiden lukumäärien vuotuista

Lisätiedot

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen.

1 (5) osoitteessa kuun päivänä 200 alkaen klo. Hoitokunnan puheenjohtaja/toimitsijamies avasi kokouksen. 1 (5) PÖYTÄKIRJA yksityisen tien tiekunnan vuosikokouksesta/ylimääräisestä kokouksesta Paikka ja Aika Someron kaupungin kylässä luona osoitteessa kuun _päivänä 200 alkaen klo _. Kokouksen avaus Kokouksen

Lisätiedot

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: klo 13.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2014

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2014 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2014 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2014 AIKA: 8.4.2014 alkaen klo. 10:30 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. PEURAMAA GOLF Ry SÄÄNNÖT 2014 TOIMINTASÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. Yhdistyksen nimi on Peuramaa Golf Hjortlandet

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Marko Vuori, joka kutsui kokouksen sihteeriksi asianajaja Tom Fagernäsin.

Yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Marko Vuori, joka kutsui kokouksen sihteeriksi asianajaja Tom Fagernäsin. HERANTIS PHARMA OYJ Pöytäkirja 2/2019 Y-tunnus: 2198665-7 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 11.4.2019, klo 13.00 Paikka Läsnä Etera-talo, Palkkatilanportti 1, Helsinki Liitteessä 3 luetellut osakkeenomistajat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku.

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. KIINTEISTÖ OY TURUN MONITOIMIHALLI LUONNOS 4.6.2012 YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ PÖYTÄKIRJA 1/ (6) Pörssitalo, Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

ALMA MEDIA OYJ PÖYTÄKIRJA 1/ (6) Pörssitalo, Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki ALMA MEDIA OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2007 1 (6) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 8.3.2007 klo 14.00-15.01 Paikka Pörssitalo, Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä Osallistujaluettelossa mainitut osakkeenomistajat

Lisätiedot

ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 16.3.2018 klo 10.00 10.50 Paikka: Läsnä: Keilaranta 1, 1 krs., Auditorio, Espoo Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot