ekologisesti SIVUT 12 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ekologisesti SIVUT 12 15"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä. 18

2 Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2014 Pääkirjoitus...2 Määrätietoinen työ tuottaa tulosta...3 Keitele Timber Alajärvi: Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire...4 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin...6 Vahvaa puutuotealuetta...6 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla...8 Työpaikka löytyi melkein naapurista...9 Puukauppa perustuu luottamukseen Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa Esittelyssä Kiuruveden tiimi...17 Teerikanta hyvässä vahvuudessa Puuta tarvitaan moneen käyttöön Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio Suomen tavaraviennistä viidennes on metsäteollisuuden tuotteita. Tämä vienti on nettovientiä eli tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa. Metsän myyjille 70 prosenttia kantorahoista tulee sahapuusta, tukin päätehakkuista. Koko metsäteollisuuden bruttoarvo vuonna 2013 oli 15 miljardia euroa, ja summa olisi tuotantoa ja jalostusastetta nostamalla mahdollista kasvattaa 25 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi myös tuontienergian tarpeen vähenemistä ja myönteistä vaikutusta kauppataseeseen. Metsä- ja puutuoteteollisuus työllistää suomalaista ja kerrannaisvaikutuksineen luku on moninkertainen. Metsiin perustuvan biotalouden työllistämisnäkymät ovat tulevaisuudessa merkittävät. Harvennuspuuta voidaan käyttää monin tavoin ja harvennushakkuut onkin syytä tehdä ajallaan myös siksi, että järeää puuta on tarjolla jatkossakin. Laskelmien mukaan niin sanottua kiertoajan puuta saadaan hehtaarilta kuutiota ja tukkipuuta parhaimmillaan 450 kuutiota. Suomen metsien 105 miljoonan kuutiometrin kasvusta käytetään alle 60 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi 75 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen käytön. Metsäteollisuudella on mahdollisuuksia lisätä tuotantoaan tulevian vuosina. Sahauskapasiteettiä on Suomessa yli 13 miljoonan kuutiometrin tuotantoon ja tuotannon ollessa kilpailukykyinen on suomalaiselle puulle maailmalla kysyntää. Metsänomistajien ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kuitupuun käyttäjiä on Suomessa jatkossakin. Viime viikkoina merkittäviä investointeja toimialalle on julkistettu. Esimerkiksi UPM:n biojalostamoinvestointi Lappeenrannassa, Stora Enson kartonkikoneuutiset Varkaudesta sekä uusimpina Metsä Groupin kaavailut Äänekosken biotuotetehtaaksi ovat erinomaisia uutisia koko metsäalalle ja luovat jalostuksen kaikissa portaissa sekä koko yhteiskunnassa tulevaisuudenuskoa. Biotuotetehtaat merkitsevät metsänomistajille tuloa ja uusia puun myyntimahdollisuuksia. Uusien investointien sijoittuminen Suomeen kertoo suomalaisen metsäklusterin kilpailukyvystä. Kotimaisen raaka-aineen varaan kaavaillut mittavat investoinnit kertovat myös suuryhtiöiden strategian muutoksesta kaukomailta kotimaahan. Kuitupuun kasvava käyttö antaa myös sahayhtiöille hyviä mahdollisuuksia lisätä puunkäyttöään. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden näkymät näyttävät vähitellen aiempaa paremmilta, mitä osoittavat uudet investoinnit, maailmantalouden varovainen elpyminen, sahatavaran ja liimapuutuotteiden menekki vientimarkkina-alueilla sekä bio- ja energiatalouden toimintojen kasvu. n Määrätietoinen työ tuottaa tulosta Aikaisempien vuosien investoinnit perustuotannon tehokkuuteen Keiteleellä ja kuluneen tilikauden investoinnit jatkojalostukseen yhdessä volyymin kasvun kanssa paransivat kannattavuutta. Konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 16 prosenttia 133,4 miljoonaan euroon ja investoinnit olivat yhteensä 14,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 ne olivat 6,6 miljoonaa euroon. Liikevoitto tilikaudella 2013 oli 9,2 miljoonaa euroa. Konserni investoi yhteensä 14,2 miljoonaa euroa. Yhtiö päätti viime vuonna laajentaa toimintaansa Kemijärvelle ja Alajärvelle. Alajärven sahalla tuotanto aloitettiin viime vuoden joulukuussa ja Kemijärven tehtaan rakentaminen on alkanut tämän vuoden huhtikuussa. Konsernin henkilömäärä oli vuonna 2013 keskimäärin 307 henkilöä. Viime vuosi oli työvoitto: Kotimaan sahatavaran hinnat laskivat ja maailmanlaajuisestikin hinnat nousivat vain kaksi kolme prosenttia ja silti teimme vahvan tuloksen. Tämä on Keiteleen konseptin ansiota. Olemme kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, tuotannon määrä on noussut ja jalostusaste lisääntynyt, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. Kotimarkkinan heikon kysynnän ja rakentamisen vähentymisen seurauksena Keitele Groupin vienti kohosi yhtiön historian suurimmaksi. Yli 90 prosenttia myynnistä suuntautui vientimarkkinoille, ja sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 31 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Japani, muu Kaukoitä, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa. Keitele Timber Oy:n pe- Suomalaisten sahojen lukuja vertailtaessa vuosi 2013 oli Keitele-konsernin vahvan kasvun vuosi. Tällaiseen tilanteeseen on päästy kovalla työllä ja toiminnan tehostamisella. Olemme viiden kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. Suomalaisten sahojen toiminta ja taloudellinen tila on viime vuonna hieman kohentunut parin edellisvuoden lukuihin nähden. Tilanne on keskimäärin tyydyttävä, mutta kotimarkkinat ja muu Eurooppa pysyvät edelleen pääasiassa vaisun kysynnän alueina. Talonrakennusalan huonon tilanteen vuoksi sahatavaran kotimainen kysyntä on edelleen vähentynyt, mutta vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia. Vuonna 2013 kasvaneiden Japanin ja Kiinan markkinoiden kasvu on olut hyvä ja tasaantuu hiukan tänä vuonna. Kysyntä jatkuu virussahatavaran myyntimarkkinat kehittyivät suotuisasti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä Aasiassa Kiinan johdolla. Suomalaisilla sahoilla maltilliset näkymät Yhtiön jalostettujen puutuotteiden päämarkkinalla Japanissa asuntorakentamismäärä kasvoi 11 prosenttia. Sahatavaran 20 tärkeintä vientimaata. Vuonna 2014 Keitele Timber Oy:n tuotanto kasvaa Alajärven yksikön tuoman tuotannonlisäyksen ansiosta yli kuutiometriin, josta puolet on mäntyä. Lisääntyvä mäntysahatavaran tuotantokapasiteetti antaa entistä paremmat mahdollisuudet palvella paitsi omaa liimapuutuotantoa myös kehittyvien talouksien tarpeita Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Keitele Forest -konserniin kuuluva Lappi Timber Oy aloittaa toimintansa vuoden lopulla Kemijärvellä, mikä edelleen kasvattaa konsernin sahatavaran ja liimapuun tuotantoa. Puukauppa on alkuvuonna 2014 ollut vilkkaampaa kuin edellisenä vuotena. Nyt metsänomistajilla onkin hyvä tilaisuus nostaa hakkuita kestävään hakkuusuunnitteeseen ja tuoda Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan merkittäviä hakkuusäästöjä markkinoille. n reänä myös Pohjois-Afrikassa, Suomen Sahat ry:n projektipäällikkö Kari Perttilä arvioi. Perttilän mukaan kaikki, mitä Suomessa sahataan, on mennyt kaupaksi, joten varastoihin tuotteita ei ole jäänyt. Esimerkiksi Kiinaan on mennyt bulkkitavarana kuusen pintalautaakin varsin hyvin. EU:n alueella taloudellinen tilanne on tunnetusti kaiken kaikkiaan varsin kehno. Sahatavaran osalta Iso-Britannia ja Saksa ovat tosin hiukan viime aikoina piristyneet, Perttilä kertoo. n 3

3 Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen lottovoitto. Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire Alajärven kaupungintalo on yksi Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Alajärven kaupunki kehittää palvelu- ja elinkeinorakennettaan yhteistyössä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Keitele Timber Oy:n tulo paikkakunnalle tukee kehitystä ja vaikuttaa myönteisesti laajalla alalla. Alajärven kaupunki on eteläpohjalaisen ja keskisuomalaisen elämänmenon kohtauspaikka ja liike- ja palvelukeskus Sinisen Tien varrella. Kaupungin asukasluku on noin henkilöä. Alajärven kaupunki sekä Soinin ja Vimpelin kunta muodostavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, jossa palvelutehtävät on jaettu kunnittain. Koko yhteistoiminta-alueen elinkeinotoimen kehittämisestä vastaa kuntien ja yritysten yhteinen Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Alajärven kirkko ja sen vaivaisukko osoittavat osaltaan, miten seudulla osataan työstää puuta monin tavoin. Lisää vetovoimaa uusilla investoinneilla Kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset ovat viime aikoina työllistäneet Alajärvenkin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Myös kaupungin palvelurakennetta ja vetovoimaa on kehitetty investoimalla esimerkiksi uuteen uimahalliin, osin yksityiseen jäähalliin, koulukeskukseen ja kyläkouluverkostoon, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen esittelee. Alajärvellä on muun muassa hirsitalo-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta ja kaupungin pyrkimyksenä on edelleen monipuolistaa teollisuustuotantoa. Yksi alan liikeyritysten uusista suunnitelmista on jopa sadan tuulivoimalan rakentaminen Soinin ja Alajärven maastoihin. Koivusen mukaan Alajärvellä on havaittavissa yritysten ja kaupungin yhteinen, myönteinen kehitysvire. Koivunen on hyvin tyytyväinen Keitele Timber Oy:n sahaustuotannon alkamiseen entisellä Myllyahon Saha Oy:llä. Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen lottovoitto. On hyvä, että alan iso ja merkittävä toimija hankki sahan omistukseensa ja kehittää Pesäpallo on yksi Alajarven vahvoista lajiesta. sen toimintaa, Koivunen sanoo. Saha työllistää suoraan ja lisäksi sen toiminnalla on laajat välilliset vaikutukset, jotka heijastuvat esimerkiksi metsänomistajille, urakoitsijoille, kuljetusyrittäjille ja aina vähittäiskauppoihin asti. Nelimarkka-museossa juhlanäyttely Kaupungissa on Aino ja Alvar Aallon perheen kesäasunto sekä lukuisia Aallon suunnittelemia rakennuksia sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee. Kaupunki tunnetaan myös Alajärven Ankkurit -urheiluseurastaan. Taiteilija Eero Nelimarkan Alajärvelle rakennuttama Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964, ja aluetaidemuseoksi se on toiminut vuodesta Museon vieressä on Eero Nelimarkan isän synnyinkoti, joka toimii taiteilijatalona. Museossa on esillä Eero Nelimarkan maalauksia, ja vaihtuvien näyttelyiden tilassa on vuosittain nähtävänä viisi-kuusi nykytaiteen näyttelyä. Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttelyssä ( ) on Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä, taiteilija Riitta Nelimarkan teoksia. Esillä on nyt melkoisia kontrasteja, sillä omat työni ovat varsin värikkäitä, kun taas Eero Nelimarkka maalasi hillittyjä teoksia, Riitta Nelimarkka esittelee. Nelimarkka-museo keskittyy erityisesti taidekasvatustyöhön. Museon tehtäviin kuuluu myös Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen tutkimus. n - Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttely on jännittävä kokonaisuus, taiteilija Riitta Nelimarkka esittelee. 4 5

4 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin Keitele Timber Oy:n saha Alajärvellä on merkittävä puunostaja. Alajärven metsänhoitoyhdistyksen alueella puuta riittää ja hakkuita on mahdollista lisätäkin nykyisistä määristä. Puuston vuotuinen kasvu alueella on kuutiota ja keskimääräinen hakkuukertymä noin kuutiota. Mäntytukkisuunnite täällä on kuutiota vuodessa. Varsin laajat suoperäiset maastot tosin aiheuttavat korjuuongelmia, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen kertoo. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin, kertoo metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen. Alajärvellä metsänviljely toimii hyvin ja taimikkoja on hoidettu. Taimia istutetaan tänä vuonna lähes kappaletta ja lisäksi on 150 hehtaarin kylvöala. Tärkeänä tavoitteena on puun hyödyntämisasteen nostaminen. Metsänhoitoyhdistyksessä on jäsentä, ja yksityismetsän pinta-ala on hehtaaria. Metsätilan keskikoko on 39 hehtaaria. Omistajat ovat lähinnä maanviljelijä-eläkeläisiä, ja kolmasosa heistä asuu muualla. Sukupolvenvaihdoksen buumi on tulossa. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee neljä toimihenkilöä ja kuusi metsuria. Kaikki työntekijät ovat vakituisessa työsuhteessa. Alasen mukaan puukauppojen ilmapiiri seurailee yleistä talouskehitystä ja on osin psykologinen kysymys. Kun yleinen taloustilanne alkaa kohentua, puukauppakin lähtee nousuun. Nyt on jo vähän sellaisesta merkkejä. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin. Jo se, että puutavara-autot ovat liikenteessä ja näkyvät, on hyvä asia. n Vahvaa puutuotealuetta Kuva Finnlamelli Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluejohtaja Jorma Vierula pitää Keitele Forest Oy:n aloittamaa sahaustoimintaa Alajärvellä erittäin tervetulleena alueen metsänomistajien ja koko korjuuketjun kannalta. Voin sanoa, että Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta, Vierula sanoo. Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö toimii 30 kunnan alueella. Keskuspaikkana on Seinäjoki. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella on metsätalouden maata yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Turvemaiden osuus metsätalouden maasta on 35 prosenttia. Kokonaispuuston määrä on noin 140 miljoonaa kuutiota, ja keskipuusto on 106 kuutiota. Mänty on ylivoimaisesti merkittävin puulaji lähes 78 prosentin osuudella metsämaan pinta-alasta. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen erityisesti Etelä-Pohjanmaan hakkuut ovat notkahtaneet niin, että 3,2 miljoonan kuution enimmäismahdollisuudesta on käytetty vuosittain vain 1,9 miljoonaa kuutiota. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla hakkuumäärät ovat suhteellisesti paljon paremmat eli noin kuutiota vuodessa, kun maksimimäärä olisi kuutiota. Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta. Päätehakkuut ovat vähentyneet huomattavasti, kun hehtaarin tavoitteesta päätehakkuuta on tehty vain hehtaaria. Vierula on kuitenkin tyytyväinen alueen metsänomistajien innokkuuteen hoitaa metsiään, mitä esimerkiksi Alajärven sahan tarjoamat myyntimahdol- Kuva Finnlamelli Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä, ja koko Pohjanmaan seutu onkin puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden aluetta. Kuva Pohjanmaa Kaluste lisuudet osaltaan vielä lisäävät. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa ovat puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden osaamisalueita. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä. Meillä on isot odotukset puurakentamisen lopulliseen läpimurtoon myös julkisen rakentamisen, kerrostalojen sekä maatalousrakentamisen osalta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimivaan Epanet-verkostoon on perusteilla puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri, joka sijoittuisi Vaasan yliopistoon, Vierula kertoo. n 6 7

5 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla Työpaikka löytyi melkein naapurista Vuonna 1962 perustettu saha työllistää Alajärvellä nyt 35 työntekijää. Sahan toimistossa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi on Asko Lampimäki. Alajärveläinen Lampimäki tuli Keitele Timberin palvelukseen kuluvan vuoden helmikuussa ja sai vastattavakseen laajat ja monipuoliset työtehtävät. Hänelle kuuluvat Alajärven sahalla atk-hallinnon ylläpito, raportoinnit, varastot ja lähetykset yhdessä Ahti Sillanpään kanssa. Alajärven Sahan tukkiostot ovat vuodessa noin kuutiometriä mäntytukkia, josta sahataan kuutiota sahatavaraa. Lähitulevaisuudessa tehtävien investointien jälkeen sahan tuotantoa on tarkoitus nostaa noin kuutiometriin, jolloin tukkipuun tarve kasvaa noin kuutiometriin. Keitele Timber Oy:n viime vuoden lopulla hankkiman Alajärven sahan tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin 35 työntekijän voimin. Sahan tuotanto on tänä vuonna noin kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta noin puolet jalostetaan limapuupalkiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. Sahalaitosten sijainti mahdollistaa puuvirtojen optimoinnin ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuuden läheltä tuotantolaitoksia. Etelä-Pohjanmaan metsissä on paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia, ja Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta. Vuonna 2014 puuostot tällä alueella ovat yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Tehokasta sahausta Alajärven vuonna 2008 uusittu sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä selvitetään. Saha on lähtenyt hyvin käyntiin osaavien ihmisten ja varsin hyvien tuotantokoneiden voimin. Laitoksen tietotekniikka on nyt rakennettu uusiksi, ja kesällä tehdään tuotantolaitteiden tavanomaiset huoltokorjaukset. Vuonna 2016 uudistetaan sahan kuivaamot ja tuotteiden paketointilaitos, mikä lisää tuotannon määrää. Perussahatavaran markkinat ovat suurelta osin kehittyvissä maissa Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä, mutta iso osa Alajärven sahan tuotannosta jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keiteleen jalostusyksiköissä. n Sahuri Jari Salonen on yksi Alajärven sahan ammatti miehistä. Puualalla nuoresta lähtien Puuala on minulle tuttu jo nuoresta lähtien. Kotona tehtiin sirkkelisahausta, osallistuin metsätaitokisoihin ja tein taimikkojen raivausta, Lampimäki kertoo. Ensimmäinen kesätyöpaikka kouluaikana oli silloin toimintansa aloittanut Koivunen Oy eli nykyinen Nordautomation Oy, joka toimittaa saha-alalle koneita ja laitteita. Lampimäki valmistui vuonna 1990 Joensuun Puutalousopistosta. Sen jälkeen hän on tehnyt alalla pitkän uran ja saanut monipuolista kokemusta eri puuteollisuusyritysten palveluksessa. Tämä on todella kiinnostava työpaikka. Omalta osaltani moni asia loksahti tässä paikoilleen, sillä olen aiemmin tehnyt paljon matkatyötä ja nyt löytyi tällainen mieluisa työpaikka 10 kilometrin päässä asuinpaikastani. Luontoa ja liikuntaa Lampimäen yksi harrastuksista on vetouistelu ja erityisesti kuhan pyytäminen eri vesistöissä itse tehdyillä vaapuilla. Syksyisin hän käy lintumetsällä ja hirvenmetsästyksessä. Vapaa-aikaan kuuluu myös mökkeily ja Alajärven hyvien liikuntamahdollisuuksien, kuten uuden uimahallin ja kuntosalin hyödyntäminen. n 8 9

6 Puukauppa perustuu luottamukseen Hankintaesimies piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen. Alpo Rytkönen asuu Iisalmessa ja hoitaa itse saman kaupungin alueella olevaa metsäänsä raivauksin ja istutuksin. Puukauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on sujunut alusta lähtien mallikkaasti. Alpo Rytkösellä on keskikokoinen metsäala Iisalmen kaupungin alueella, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Kuusivaltainen metsä on rehevää ja siellä on monen ikäistä puuta eli niin taimikkoa, nuorta metsää kuin hakkuukypsää tukkiakin. Rytkönen tekee tämän perintömetsänsä raivaus- ja istutustyöt pääasiassa itse. Metsäneuvojan kanssa hän pitää yhteyttä usean kerran vuodessa. Metsä työllistää tällaista meikäläisen tyylistä kaupunkilaismetsänomistajaa aika sopivasti, aukkoistutusten heinien poisto jopa aika paljonkin, Rytkönen tuumaa. Hyvää kuntoilua Metsänhoito on tarpeellista, se on ihan mukava harrastus ja etenkin raivaussahan kanssa työskentely on myös hyvää liikuntaa. Käyn metsässä myös marjassa ja sienessä ja muuten vain puuston tilaa katselemassa. Rytkösen mukaan hoitotöitä ei ole rasitteeksi asti etenkään nyt, kun hän on ollut jo kaksi vuotta eläkkeellä Iisalmen kaupungin sosiaaliviraston töistä. Metsä työllistää tällaista meikäläisen tyylistä Hän harrastaa myös mökkeilyä Kajaanissa ja talvella hiihtoa. kaupunkilais- Hän on huomannut että metsänhoito vaatii sekä reipasta otetta että kärsivällisyyttä: jaa aika metsänomista- Taimikkoa on harvennettava sopivasti. ajoissa ja riittävästi, jotta lopputulos olisi hyvä, ja toisaalta puun kasvu vaatii malttia metsänomistajalta. Hyvää ja kaunista taimikkoa ei välillä oikein raaskisi harventaa riittävästi, mutta se vaan on tehtävä, Rytkönen hymyilee. Tarkkaa huolenpitoa Rytkönen myy puuta silloin tällöin. Vuoden 2013 keväällä metsässä tehtiin harvennushakkuuta noin kolmen hehtaarin alalta ja silloin poistettiin myös kirjanpainajan tuhoamia, pystyyn kuolleita kuusia noin 15 runkoa. Viime vuoden puukaupat olivat ensimmäiset Keitele Forestin kanssa. Hän otti yhtiöön itse yhteyttä ja kun hinta, hyvät tukkien mitat ja hyvä kokonaisratkaisu tuntuivat asiallisilta, kaupat lyötiin lukkoon. Hankintaesimies Mikko Rissanen piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen, Rytkönen kiittelee. Aukkohakkuu ja harvennus sujuivat hyvin Urakointiliike Leinonen Oy:n voimin, mitä Rytkönen oli itsekin seuraamassa. Hankintaesimies tarkasti vielä ajojäljet ja sen, ettei pystyyn jätetylle puustolle ollut tullut vaurioita. Aukolta kerättiin hakkuutähteet energiajätteeksi ja lisäksi tehtiin laikkumätästys. Nyt on vuorossa taimen istutus, jonka aion tehdä itse, Rytkönen suunnittelee. n 10 11

7 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti Ponssen harvesterit ja kuormatraktorit ovat tehokkaita, mutta maastoa säästäviä. Harvesteri katkoo puut automaattisesti mahdollisimman taloudellisiin mittoihin, mikä merkitsee optimitulosta myös metsänomistajille. Metsänomistajalle on tärkeää että korjuujälki on hyvä. Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat vakaita ja niiden nosturia pystytään hallitsemaan tarkasti ja nopeasti, vaikka nosturin ulottuma on metriä. Tämä yhdistettynä hyvään näkyvyyteen työskentelyalueelle mahdollistaa korkealaatuisen työjäljen myös vaativissa harvennuksissa. Ponssen kaikkien 8-pyöräisten harvesterien pintapaine on grammaa ja ihmisen jalanjälki noin 260 grammaa neliösentille. Koneen vakauden ja alhaisten pintapaineiden vuoksi puutta voidaan korjata entistä paremmin jyrkissä rinteissä ja pehmeissä tai muutoin vaikeakulkuisissa maastoissa, jopa kelirikon aikana, Ponssen metsäyhtiöyhteistyöhön liittyvien tietojärjestelmien päällikkö Tuomo Moilanen esittelee. Maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä, mistä metsänomistajat ovatkin antaneet hyvää palautetta. Eri kokoisten kahdeksanpyöräisten harvestereiden osuus yhtiömme harvesterituotannosta on jo noin 80 prosenttia, Moilanen mainitsee. Kaikkein pehmeimpien maiden puun lähikuljetukseen on vastaavasti Ponsse 10w -kuormatraktori, jolla korjuu on mahdollista ympäri vuoden upottavassakin maastossa. Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tekniikka optimoi raaka-ainetuoton Hyvä tuotto on metsänomistajille tärkeää ja pääosa tuotosta tulee nimenomaan tukkipuusta. Ponssen metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla leimikon tiedot sekä puu- ja tavaralajikohtaiset katkontaohjeet. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista

8 Harvesterin mittalaitejärjestelmä optimoi jokaisen tehdyn rungon. Se ennustaa edellisten runkojen tietoa hyäksikäyttäen, minkä muotoinen ja minkä pituinen runko on. Kone valitsee katkonnan siten että jokaisen rungon jalostusarvo on mahdollisimman hyvä. Koneen kuljettaja varmistaa että tukit täyttävät laatuvaatimukset. Raaka-aine hyödynnetään tarkasti, kun harvesteri mittaa jokaisen pölkyn läpimitan millimetrin tarkkuudella ennen katkontaa. Näin pienikin määrä erikoispuuta saadaan erilleen ja jokaisen rungon arvo maksimoidaan, Moiilanen korostaa. Koneen hallintajärjestelmä käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen eli rungon jakamiseen puutavaralajeiksi ja raportointiin. Järjestelmät syntyvät omana tuotantona Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti. Verkkosovelluksella koneiden toimintaa voidaan tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Huollon tarve voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa ja koneen normaalin huollon yhteydessä tehtävällä ennakoivalla huollolla varmistetaan koneen korkea tekninen käyttöaste Suunnittelemme itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Helppokäyttöisyydessä otetaan huomioon sekä kuljettajien että metsäyhtiöiden vaatimukset, Moilanen kertoo. Tärkeä lenkki tuotantoketjussa on hyvä metsäkoneen kuljettaja, jolta vaaditaan esimerkiksi tekniikka- ja metsäosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tällaisia osaajia Suomessa kyllä on. Scorpion pistää korjuutekijät kuntoon Yksi Ponssen uusimmista malleista on Scorpion, jonka sarjatuotanto alkoi vuoden 2014 alussa. Scorpionin vakausjärjestelmä seuraa nosturin asentoa ja kuormaa. Vakautus toimii myös koneella ajettaessa ja sallii työskentelyn koneen liikkuessa. Moilanen muistuttaa, että ergonomialla on suuri merkitys työn tuottavuuteen. Scorpionissa on pystytty poistamaan keskeisimmät kuljettajan työskentelyä häiritsevät tekijät ja vähentämään työn kuormittavuutta. Nosturin sijainnin ansiosta kuljettajalla on esteetön näkyvyys työskentelyalueelle. Näin poistettavien puiden valinta helpottuu, konetta ei tarvitse siirrellä turhaan eikä jäljelle jäävää puustoa vahingoiteta. Koneen sivuttaislevelloinnin nivelpiste on koneen kolmiosaisen rungon avulla saatu mahdollisimman alas, joten ohjaamo ja nosturi eivät ainoastaan pysy vaakasuorassa, vaan myös sivusuuntainen liike on minimoitu. Ponssen mootttorit tulevat Mercedes-Benziltä. Scorpion on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen metsäkone, jossa on käytössä 4F-teknologia eli yksi markkinoiden puhtaimmista työkoneiden moottoriteknologioista.. n Tietokoneet metsässä Ponsse suunnittelee ja valmistaa itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Johtoajatuksena on järjestelmien helppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekä kuljettajien että metsäyhtiöiden vaatimukset. Ponsse panostaa tietojärjestelmien kehitykseen. Tuotekehityksen henkilökunnasta noin puolet työskentelee tietojärjestelmien tuotekehityksessä. Pitkälle tietokoneistettu metsätyökone kerää koko ajan tietoa omasta tilastaan ja ympäristöstään. Ja nyt lähettää sen reaaliaikaisesti internet-yhteyden avulla yrityksen pääkonttorille tai puun ostajalle tai loppukäytäjälle. PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille. Opti-ohjelmistotuotteet tehostavat puun hankintaketjussa sekä puun hankintaa että sen korjuun ja logistiikan hallintaa. Tuoteperheeseen kuuluu myös koulutusteknologiaa. PONSSE Opti4G on käyttöliittymä koneen OptiControl -hallintajärjestelmään, ja se käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen (rungon jakamiseen puutavaralajeiksi) ja raportointiin. PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmä ohjaa esimerkiksi moottorin ja hydrauliikan voimantuottoa kuormitustilanteen mukaan. Opti-sovellukset raportoivat koneen ja kuljettajan tuottavuutta, koneen polttoaineenkulutusta ja teknistä käyttöastetta. Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuutuotoksestaan, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti, aikaa ja rahaa säästäen. Eli käytännössä harvesteri pystyy optimoimaan jokaisen puunrungon eli jokaisesta puusta saatava arvo voidaan maksimoida. Näin metsäyhtiölle myytävästä puusta saadaan paras mahdollinen tulos. Kun metsänomistaja ja metsäyhtiö tekevät kaupat kaadettavista puista, metsäyhtiö lähettää metsäkoneyrittäjän hommiin. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla tiedot tilauksesta: mitä puita kaadetaan ja mitä niille tehdään. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja muut ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista. Opti-tietojärjestelmämme optimoi jokaisen puunrungon. Se ennustaa minkä muotoinen ja minkä pituinen rungosta tulee, ennen kuin puu menee harvesteripään läpi. Kone valitsee katkonnan. Vuonna 2013 Ponsse toi markkinoille uuden Fleet Management -verkkosovelluksen, jonka avulla PONSSE-koneiden toimintaa on mahdollista tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Vikoja voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa. Kone voidaan kutsua tarvittaessa huoltoon tai tehdä siihen tarvittavia säätöjä ennen kuin vika alkaa haitata koneen työskentelyä. n 14 15

9 Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa Pihtiputaalainen Iikka Pennala on aktiivinen metsänomistaja, joka tekee itse suuren osan metsiensä hoitotöistä. Tukkikauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on aina sujunut joustavasti ja asiakkaan toiveiden mukaan. Iikka Pennala asuu Kojolan kylässä, mutta metsät ovat Alvajärven kylän alueella. Noin 170 hehtaarin maaalaan kuuluu monenlaista metsätyyppiä, mutta pääosin ne ovat kuusikkoa. Tilalla on myös kahdeksan hehtaaria peltoa, joka on vuokralla. Lähempänä rantaa olevat metsät hyviä ja reheviä, sen sijaan mäkimaa on enemmän kivikkoa, Pennala esittelee. Pennala on hankkinut metsänsä osin perintönä, osin kaupoilla. Perintömaat ovat olleet samalla suvulla 1700-luvulta lähtien. Aktiivista metsänhoitoa Pennala on kolmatta vuotta eläkkeellä koneyrittäjän työstään, joten nyt hänellä on paremmin aikaa myös metsänhoidolle. Hänellä onkin itsellään hyvä konevalikoima eli kalustoon kuuluu traktoreita, peräkärryjä, kaivureita, traktorikäyttöinen katkaisusaha ja muuta tarpeellista. Olen hoitanut metsää pääasiassa itse eli olen tehnyt hoitosuunnitelmat sekä harvennukset, raivaukset ja istutukset. Lisäksi metsiä on lannoitettu ja metsäautoteitä tehty, Pennala kertoo. Nyt, kun vapaa-aikaa on enemmän, Pennala myös kalastelee ja viettää aikaansa kesämökillä. Pennalan tilalla on puulämmitys, joten polttopuiden hankinta ja pilkkominen vaatii lisäksi oman aikansa. Kiintoisa harrastus on myös vanhojen traktoreiden keräily ja kunnostus. Yhteistyönä hyviin tuloksiin Pennala on myynyt metsää tarjousten perusteella ja tarjouskaupan on hoitanut Keski-Suomen metsänhoitoyhdistys. Esimerkiksi viime vuonna myin Keiteleelle hyvää tukkipuuta niin, että hakkuussa tuli puuta 400 kuutiota hehtaarilta eli yhteensä yli kuutiota. Sillä palstalla onkin minulla tänä kesänä vuorossa istutushommat. Pennala on tyytyväinen jo pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön Keitele Forest Oy:n kanssa: hinta Keitele Forestin etuna on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti. on kohdallaan ja asiat ovat sujuneet luvatulla tavalla. Keitele Forestin etuna on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti, mikä on tietenkin myös puunmyyjän etu. Pennalan mukaan metsänomistajan toiveet otetaan hyvin huomioon ja työt on hyvin suunniteltu. Puiden kaadon ja kuljettamisen tien varteen on hoitanut Komun Koneurakointi Ky. Myös sen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. n Puukauppaa laajalla alueella Hankintaesimies Toni Komun hankinta-alueeseen kuuluvat Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi ja Toholampi. Metsät ovat alueella hyväkuntoiset, mutta metsätiet ovat paikoitellen melko huonoja. Alueen itäosassa on pääasiassa kuusivaltaista metsää, toki hyviä männikköjäkin. Lestijärven ja Toholammin suunnalla on puolestaan enemmän männiköitä. Metsänomistajista noin puolet on paikallisia, puolet muualla asuvia niin sanottuja kaupunkilaismetsänomistajia. Yhteismetsiä tällä alueella ei juuri ole. Keitele Forest hankkii puuta näiden kuntien alueelta vuosittain kuutiota, josta mäntyä ja kuusta on melko tasan puolet kumpaakin. Tällä alueella Komun Koneurakointi Ky ja Honkaperä Forest Oy tekevät hakkuut. Tarjonta vaihtelee Hankintaesimies Ilpo Huttunen työskentelee Kiuruvedellä, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Haapavedellä ja Nivalassa. Kiuruveden suunnassa on kuusikoita, muualla taas enemmän mäntyvoittoista metsää. Keitele Forestin vuosiostot Huttusen alueella ovat noin kuutiota, ja näistä on kuusta 60 prosenttia. Hakkuista vastaa täälläkin Komun Koneurakointi Ky. Tarjonta vaihtelee kunnittain yllättävänkin paljon, sillä metsänhoitoyhdistysten osuus vaikuttaa kaupantekoon huomattavasti, Huttunen sanoo. Maaston laatu vaikuttaa Siikalatva, Pyhäntä, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani ja Sotkamo ovat hankintaesimies Antti Syrjälän toimintakenttää. Täälläkin Siikalatvan suunta on enemmän mäntyaluetta Kiuruveden tiimi Toni Komu. Ilpo Huttunen. Antti Syrjälä. Kiuruveden tiimi toimii usean maakunnan alueella, jossa metsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta metsäteiden kunto vaihtelee. ja vastaavasti Sonkajärvellä ja Vieremällä kasvaa kuusi paremmin. Siikalatvassa on aika paljon alavia maita, jotka ovat lähinnä talvileimikkoaluita, Syrjälä huomauttaa. Keiteleen hakkuumäärä tällä alueella on noin kuutiota vuodessa, ja tästä määrästä on kuusta 60 prosenttia. Kaupoista prosenttia on kuitupuuta, joka toimitetaan muille yrityksille. Metsät ovat täällä pääasiassa aika hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Sonkajärvellä ja Vieremällä saadaan kuusta yli 250 kuutiota hehtaarilta ja vastaavasti Siikalatvassa männyn määrä on 150 kuutiota. Ongelmana on lähinnä se, että Pohjanmaalla maasto ei oikein kestä metsäkoneita. Kaiken kaikkiaan myös metsäteitä pitäisi kunnostaa nykyistä enemmän. Syrjälän toiminta-alueella hakkuut Savon suunnalla tekee Urakointiliike Leinonen ja lännempänä Honkaperä Forest Oy. Koko alueella käydään Syrjälän mukaan kovaa kilpailua ja ostajia on paljon. Metsänhoitoyhdistyksillä on täälläkin suuri merkitys, sillä noin 70 prosenttia metsäkaupoista tehdään yhdistysten kautta. n 16 17

10 Kari Wuolijoki Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi toukokuussa nimitetty metsänhoitaja Kari Wuolijoki (55 v.) arvioi metsäpäällikön työn kiinnostavaksi ja haastavaksi. On mukava tulla töihin menestyvään yhtiöön, sillä Keitele Group kasvaa ja yhtiöllä on näkyvissä monia myönteisiä muutoksia. Yhtiö voi ostaa monenlaisia leimikoita, joten se on hyvä vaihtoehto metsänomistajien kannalta, Wuolijoki kertoo. Keitele Groupin puunkäyttö kasvaa tänä vuonna noin 30 prosenttia 1,4 miljoonaan kuutiometriin lähinnä Pohjanmaalle laajentuvan puunhankinnan vuoksi. Keitele Forest Oy:n vahvuutena Wuolijoki pitää myös hankintaesimiehen ja asiakkaan suoraa yhteyttä, jolloin tieto kulkee nopeasti ilman välikäsiä. Myös yhtiön osaavat ja asiakaspalvelun hallitsevat urakoitsijat ovat selkeä vahvuus sekä asiakkaan että yhtiön kannalta, Wuolijoki huomauttaa. Yleisellä tasolla esimerkiksi metsäteollisuutta tulee Suomeen lisää, metsälait muuttuvat ja metsän merkitys Suomessa korostuu entisestään, joten koko alan näkymät ovat hyvin kiinnostavat. Wuolijoella on pitkä työkokemus sahayhtiön puunhankinnan johtotehtävistä ja työskentelystä puumarkkinoilla. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n varatoimitusjohtajana ja Koskitukki Oy:n toimitusjohtajana. Wuolijoki asuu Hollolassa ja hoitaa metsiä kotitilallaan Hauholla. Hän harrastaa metsästystä sekä hiihtoa ja suunnistusta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. n metsäluonto Teerikannoissa myönteistä kehitystä Teeri (Lyrurus tetrix) on paikkalintu, se elää sekä havuettä lehtimetsissä ja suosii nuoria, puoliavoimia metsiä, puustoisia soita ja metsien reunoja. Linnun tyypillisiä soidinpaikkoja ovat avosuot ja peltoaukea. Voimakkaimmillaan soidin on huhti-toukokuussa. Suomen nykyinen teerikanta on noin paria. Erityisen hyvin teeriä on Kainuu-Etelä-Pohjanmaa-Pohjois-Pohjanmaa-Koillismaa -alueella. Kanta on pysynyt vakaana viimeiset 20 vuotta ja on jopa hieman kasvanut 2000-luvulla. Teeren kannanvaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi vuoden 2011 alkukesän lämpimät säät olivat suotuisia, kun taas kesä 2009 oli aallonpohja. Teeri on tärkeä riistalintu, saalis on vuosittain noin kappaletta. Metsästäjät ovat toivoneet metsästysajan pidennystä hyvinä aikoina, mutta asiasta ei vielä ole päätöksiä, riistatalousasiantuntija Arto Marjakangas Suomen Riistakeskuksesta kertoo. Marjakankaan mukaan metsien pirstoutuminen pienentää teerikantaa. Avohakkuumaasto sopii sinänsä teerelle, mutta maastoon tulee helposti peltomyyriä ja näiden houkuttelemina pienpetoja, kuten kettuja, minkkejä ja näätiä, jotka voivat välillisesti vaikuttaa teerien määrään. Pesimäaika on riskialtista aikaa, sillä metsien raivaus, kylvö ja maanmuokkaus kyllä häiritsevät kanalintuja. Suositeltavaa on, että muokattava maasto tutkitaan ja pesät merkitään. Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapiossa on valmisteilla riistametsänhoidon työopas, jossa tarjotaan toimenpide-ehdotuksia mm. metsäkanalintujen elinympäristöjen turvaamiseen talousmetsissä. n 18 19

11 Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Paras puukauppatili Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa, etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä!

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous.

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. Me olemme Koskisen. Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. 2 Esitteen kuvitus on Koskisen yrityselokuvasta Committed to Wood. Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat Koskisen konsernin henkilökuntaa.

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot