ekologisesti SIVUT 12 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ekologisesti SIVUT 12 15"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä. 18

2 Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2014 Pääkirjoitus...2 Määrätietoinen työ tuottaa tulosta...3 Keitele Timber Alajärvi: Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire...4 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin...6 Vahvaa puutuotealuetta...6 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla...8 Työpaikka löytyi melkein naapurista...9 Puukauppa perustuu luottamukseen Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa Esittelyssä Kiuruveden tiimi...17 Teerikanta hyvässä vahvuudessa Puuta tarvitaan moneen käyttöön Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio Suomen tavaraviennistä viidennes on metsäteollisuuden tuotteita. Tämä vienti on nettovientiä eli tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa. Metsän myyjille 70 prosenttia kantorahoista tulee sahapuusta, tukin päätehakkuista. Koko metsäteollisuuden bruttoarvo vuonna 2013 oli 15 miljardia euroa, ja summa olisi tuotantoa ja jalostusastetta nostamalla mahdollista kasvattaa 25 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi myös tuontienergian tarpeen vähenemistä ja myönteistä vaikutusta kauppataseeseen. Metsä- ja puutuoteteollisuus työllistää suomalaista ja kerrannaisvaikutuksineen luku on moninkertainen. Metsiin perustuvan biotalouden työllistämisnäkymät ovat tulevaisuudessa merkittävät. Harvennuspuuta voidaan käyttää monin tavoin ja harvennushakkuut onkin syytä tehdä ajallaan myös siksi, että järeää puuta on tarjolla jatkossakin. Laskelmien mukaan niin sanottua kiertoajan puuta saadaan hehtaarilta kuutiota ja tukkipuuta parhaimmillaan 450 kuutiota. Suomen metsien 105 miljoonan kuutiometrin kasvusta käytetään alle 60 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi 75 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen käytön. Metsäteollisuudella on mahdollisuuksia lisätä tuotantoaan tulevian vuosina. Sahauskapasiteettiä on Suomessa yli 13 miljoonan kuutiometrin tuotantoon ja tuotannon ollessa kilpailukykyinen on suomalaiselle puulle maailmalla kysyntää. Metsänomistajien ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kuitupuun käyttäjiä on Suomessa jatkossakin. Viime viikkoina merkittäviä investointeja toimialalle on julkistettu. Esimerkiksi UPM:n biojalostamoinvestointi Lappeenrannassa, Stora Enson kartonkikoneuutiset Varkaudesta sekä uusimpina Metsä Groupin kaavailut Äänekosken biotuotetehtaaksi ovat erinomaisia uutisia koko metsäalalle ja luovat jalostuksen kaikissa portaissa sekä koko yhteiskunnassa tulevaisuudenuskoa. Biotuotetehtaat merkitsevät metsänomistajille tuloa ja uusia puun myyntimahdollisuuksia. Uusien investointien sijoittuminen Suomeen kertoo suomalaisen metsäklusterin kilpailukyvystä. Kotimaisen raaka-aineen varaan kaavaillut mittavat investoinnit kertovat myös suuryhtiöiden strategian muutoksesta kaukomailta kotimaahan. Kuitupuun kasvava käyttö antaa myös sahayhtiöille hyviä mahdollisuuksia lisätä puunkäyttöään. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden näkymät näyttävät vähitellen aiempaa paremmilta, mitä osoittavat uudet investoinnit, maailmantalouden varovainen elpyminen, sahatavaran ja liimapuutuotteiden menekki vientimarkkina-alueilla sekä bio- ja energiatalouden toimintojen kasvu. n Määrätietoinen työ tuottaa tulosta Aikaisempien vuosien investoinnit perustuotannon tehokkuuteen Keiteleellä ja kuluneen tilikauden investoinnit jatkojalostukseen yhdessä volyymin kasvun kanssa paransivat kannattavuutta. Konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 16 prosenttia 133,4 miljoonaan euroon ja investoinnit olivat yhteensä 14,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 ne olivat 6,6 miljoonaa euroon. Liikevoitto tilikaudella 2013 oli 9,2 miljoonaa euroa. Konserni investoi yhteensä 14,2 miljoonaa euroa. Yhtiö päätti viime vuonna laajentaa toimintaansa Kemijärvelle ja Alajärvelle. Alajärven sahalla tuotanto aloitettiin viime vuoden joulukuussa ja Kemijärven tehtaan rakentaminen on alkanut tämän vuoden huhtikuussa. Konsernin henkilömäärä oli vuonna 2013 keskimäärin 307 henkilöä. Viime vuosi oli työvoitto: Kotimaan sahatavaran hinnat laskivat ja maailmanlaajuisestikin hinnat nousivat vain kaksi kolme prosenttia ja silti teimme vahvan tuloksen. Tämä on Keiteleen konseptin ansiota. Olemme kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, tuotannon määrä on noussut ja jalostusaste lisääntynyt, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. Kotimarkkinan heikon kysynnän ja rakentamisen vähentymisen seurauksena Keitele Groupin vienti kohosi yhtiön historian suurimmaksi. Yli 90 prosenttia myynnistä suuntautui vientimarkkinoille, ja sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 31 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Japani, muu Kaukoitä, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa. Keitele Timber Oy:n pe- Suomalaisten sahojen lukuja vertailtaessa vuosi 2013 oli Keitele-konsernin vahvan kasvun vuosi. Tällaiseen tilanteeseen on päästy kovalla työllä ja toiminnan tehostamisella. Olemme viiden kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. Suomalaisten sahojen toiminta ja taloudellinen tila on viime vuonna hieman kohentunut parin edellisvuoden lukuihin nähden. Tilanne on keskimäärin tyydyttävä, mutta kotimarkkinat ja muu Eurooppa pysyvät edelleen pääasiassa vaisun kysynnän alueina. Talonrakennusalan huonon tilanteen vuoksi sahatavaran kotimainen kysyntä on edelleen vähentynyt, mutta vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia. Vuonna 2013 kasvaneiden Japanin ja Kiinan markkinoiden kasvu on olut hyvä ja tasaantuu hiukan tänä vuonna. Kysyntä jatkuu virussahatavaran myyntimarkkinat kehittyivät suotuisasti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä Aasiassa Kiinan johdolla. Suomalaisilla sahoilla maltilliset näkymät Yhtiön jalostettujen puutuotteiden päämarkkinalla Japanissa asuntorakentamismäärä kasvoi 11 prosenttia. Sahatavaran 20 tärkeintä vientimaata. Vuonna 2014 Keitele Timber Oy:n tuotanto kasvaa Alajärven yksikön tuoman tuotannonlisäyksen ansiosta yli kuutiometriin, josta puolet on mäntyä. Lisääntyvä mäntysahatavaran tuotantokapasiteetti antaa entistä paremmat mahdollisuudet palvella paitsi omaa liimapuutuotantoa myös kehittyvien talouksien tarpeita Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Keitele Forest -konserniin kuuluva Lappi Timber Oy aloittaa toimintansa vuoden lopulla Kemijärvellä, mikä edelleen kasvattaa konsernin sahatavaran ja liimapuun tuotantoa. Puukauppa on alkuvuonna 2014 ollut vilkkaampaa kuin edellisenä vuotena. Nyt metsänomistajilla onkin hyvä tilaisuus nostaa hakkuita kestävään hakkuusuunnitteeseen ja tuoda Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan merkittäviä hakkuusäästöjä markkinoille. n reänä myös Pohjois-Afrikassa, Suomen Sahat ry:n projektipäällikkö Kari Perttilä arvioi. Perttilän mukaan kaikki, mitä Suomessa sahataan, on mennyt kaupaksi, joten varastoihin tuotteita ei ole jäänyt. Esimerkiksi Kiinaan on mennyt bulkkitavarana kuusen pintalautaakin varsin hyvin. EU:n alueella taloudellinen tilanne on tunnetusti kaiken kaikkiaan varsin kehno. Sahatavaran osalta Iso-Britannia ja Saksa ovat tosin hiukan viime aikoina piristyneet, Perttilä kertoo. n 3

3 Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen lottovoitto. Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire Alajärven kaupungintalo on yksi Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Alajärven kaupunki kehittää palvelu- ja elinkeinorakennettaan yhteistyössä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Keitele Timber Oy:n tulo paikkakunnalle tukee kehitystä ja vaikuttaa myönteisesti laajalla alalla. Alajärven kaupunki on eteläpohjalaisen ja keskisuomalaisen elämänmenon kohtauspaikka ja liike- ja palvelukeskus Sinisen Tien varrella. Kaupungin asukasluku on noin henkilöä. Alajärven kaupunki sekä Soinin ja Vimpelin kunta muodostavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, jossa palvelutehtävät on jaettu kunnittain. Koko yhteistoiminta-alueen elinkeinotoimen kehittämisestä vastaa kuntien ja yritysten yhteinen Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Alajärven kirkko ja sen vaivaisukko osoittavat osaltaan, miten seudulla osataan työstää puuta monin tavoin. Lisää vetovoimaa uusilla investoinneilla Kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset ovat viime aikoina työllistäneet Alajärvenkin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Myös kaupungin palvelurakennetta ja vetovoimaa on kehitetty investoimalla esimerkiksi uuteen uimahalliin, osin yksityiseen jäähalliin, koulukeskukseen ja kyläkouluverkostoon, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen esittelee. Alajärvellä on muun muassa hirsitalo-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta ja kaupungin pyrkimyksenä on edelleen monipuolistaa teollisuustuotantoa. Yksi alan liikeyritysten uusista suunnitelmista on jopa sadan tuulivoimalan rakentaminen Soinin ja Alajärven maastoihin. Koivusen mukaan Alajärvellä on havaittavissa yritysten ja kaupungin yhteinen, myönteinen kehitysvire. Koivunen on hyvin tyytyväinen Keitele Timber Oy:n sahaustuotannon alkamiseen entisellä Myllyahon Saha Oy:llä. Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen lottovoitto. On hyvä, että alan iso ja merkittävä toimija hankki sahan omistukseensa ja kehittää Pesäpallo on yksi Alajarven vahvoista lajiesta. sen toimintaa, Koivunen sanoo. Saha työllistää suoraan ja lisäksi sen toiminnalla on laajat välilliset vaikutukset, jotka heijastuvat esimerkiksi metsänomistajille, urakoitsijoille, kuljetusyrittäjille ja aina vähittäiskauppoihin asti. Nelimarkka-museossa juhlanäyttely Kaupungissa on Aino ja Alvar Aallon perheen kesäasunto sekä lukuisia Aallon suunnittelemia rakennuksia sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee. Kaupunki tunnetaan myös Alajärven Ankkurit -urheiluseurastaan. Taiteilija Eero Nelimarkan Alajärvelle rakennuttama Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964, ja aluetaidemuseoksi se on toiminut vuodesta Museon vieressä on Eero Nelimarkan isän synnyinkoti, joka toimii taiteilijatalona. Museossa on esillä Eero Nelimarkan maalauksia, ja vaihtuvien näyttelyiden tilassa on vuosittain nähtävänä viisi-kuusi nykytaiteen näyttelyä. Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttelyssä ( ) on Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä, taiteilija Riitta Nelimarkan teoksia. Esillä on nyt melkoisia kontrasteja, sillä omat työni ovat varsin värikkäitä, kun taas Eero Nelimarkka maalasi hillittyjä teoksia, Riitta Nelimarkka esittelee. Nelimarkka-museo keskittyy erityisesti taidekasvatustyöhön. Museon tehtäviin kuuluu myös Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen tutkimus. n - Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttely on jännittävä kokonaisuus, taiteilija Riitta Nelimarkka esittelee. 4 5

4 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin Keitele Timber Oy:n saha Alajärvellä on merkittävä puunostaja. Alajärven metsänhoitoyhdistyksen alueella puuta riittää ja hakkuita on mahdollista lisätäkin nykyisistä määristä. Puuston vuotuinen kasvu alueella on kuutiota ja keskimääräinen hakkuukertymä noin kuutiota. Mäntytukkisuunnite täällä on kuutiota vuodessa. Varsin laajat suoperäiset maastot tosin aiheuttavat korjuuongelmia, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen kertoo. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin, kertoo metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen. Alajärvellä metsänviljely toimii hyvin ja taimikkoja on hoidettu. Taimia istutetaan tänä vuonna lähes kappaletta ja lisäksi on 150 hehtaarin kylvöala. Tärkeänä tavoitteena on puun hyödyntämisasteen nostaminen. Metsänhoitoyhdistyksessä on jäsentä, ja yksityismetsän pinta-ala on hehtaaria. Metsätilan keskikoko on 39 hehtaaria. Omistajat ovat lähinnä maanviljelijä-eläkeläisiä, ja kolmasosa heistä asuu muualla. Sukupolvenvaihdoksen buumi on tulossa. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee neljä toimihenkilöä ja kuusi metsuria. Kaikki työntekijät ovat vakituisessa työsuhteessa. Alasen mukaan puukauppojen ilmapiiri seurailee yleistä talouskehitystä ja on osin psykologinen kysymys. Kun yleinen taloustilanne alkaa kohentua, puukauppakin lähtee nousuun. Nyt on jo vähän sellaisesta merkkejä. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin. Jo se, että puutavara-autot ovat liikenteessä ja näkyvät, on hyvä asia. n Vahvaa puutuotealuetta Kuva Finnlamelli Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluejohtaja Jorma Vierula pitää Keitele Forest Oy:n aloittamaa sahaustoimintaa Alajärvellä erittäin tervetulleena alueen metsänomistajien ja koko korjuuketjun kannalta. Voin sanoa, että Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta, Vierula sanoo. Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö toimii 30 kunnan alueella. Keskuspaikkana on Seinäjoki. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella on metsätalouden maata yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Turvemaiden osuus metsätalouden maasta on 35 prosenttia. Kokonaispuuston määrä on noin 140 miljoonaa kuutiota, ja keskipuusto on 106 kuutiota. Mänty on ylivoimaisesti merkittävin puulaji lähes 78 prosentin osuudella metsämaan pinta-alasta. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen erityisesti Etelä-Pohjanmaan hakkuut ovat notkahtaneet niin, että 3,2 miljoonan kuution enimmäismahdollisuudesta on käytetty vuosittain vain 1,9 miljoonaa kuutiota. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla hakkuumäärät ovat suhteellisesti paljon paremmat eli noin kuutiota vuodessa, kun maksimimäärä olisi kuutiota. Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta. Päätehakkuut ovat vähentyneet huomattavasti, kun hehtaarin tavoitteesta päätehakkuuta on tehty vain hehtaaria. Vierula on kuitenkin tyytyväinen alueen metsänomistajien innokkuuteen hoitaa metsiään, mitä esimerkiksi Alajärven sahan tarjoamat myyntimahdol- Kuva Finnlamelli Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä, ja koko Pohjanmaan seutu onkin puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden aluetta. Kuva Pohjanmaa Kaluste lisuudet osaltaan vielä lisäävät. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa ovat puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden osaamisalueita. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä. Meillä on isot odotukset puurakentamisen lopulliseen läpimurtoon myös julkisen rakentamisen, kerrostalojen sekä maatalousrakentamisen osalta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimivaan Epanet-verkostoon on perusteilla puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri, joka sijoittuisi Vaasan yliopistoon, Vierula kertoo. n 6 7

5 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla Työpaikka löytyi melkein naapurista Vuonna 1962 perustettu saha työllistää Alajärvellä nyt 35 työntekijää. Sahan toimistossa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi on Asko Lampimäki. Alajärveläinen Lampimäki tuli Keitele Timberin palvelukseen kuluvan vuoden helmikuussa ja sai vastattavakseen laajat ja monipuoliset työtehtävät. Hänelle kuuluvat Alajärven sahalla atk-hallinnon ylläpito, raportoinnit, varastot ja lähetykset yhdessä Ahti Sillanpään kanssa. Alajärven Sahan tukkiostot ovat vuodessa noin kuutiometriä mäntytukkia, josta sahataan kuutiota sahatavaraa. Lähitulevaisuudessa tehtävien investointien jälkeen sahan tuotantoa on tarkoitus nostaa noin kuutiometriin, jolloin tukkipuun tarve kasvaa noin kuutiometriin. Keitele Timber Oy:n viime vuoden lopulla hankkiman Alajärven sahan tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin 35 työntekijän voimin. Sahan tuotanto on tänä vuonna noin kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta noin puolet jalostetaan limapuupalkiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. Sahalaitosten sijainti mahdollistaa puuvirtojen optimoinnin ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuuden läheltä tuotantolaitoksia. Etelä-Pohjanmaan metsissä on paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia, ja Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta. Vuonna 2014 puuostot tällä alueella ovat yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Tehokasta sahausta Alajärven vuonna 2008 uusittu sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä selvitetään. Saha on lähtenyt hyvin käyntiin osaavien ihmisten ja varsin hyvien tuotantokoneiden voimin. Laitoksen tietotekniikka on nyt rakennettu uusiksi, ja kesällä tehdään tuotantolaitteiden tavanomaiset huoltokorjaukset. Vuonna 2016 uudistetaan sahan kuivaamot ja tuotteiden paketointilaitos, mikä lisää tuotannon määrää. Perussahatavaran markkinat ovat suurelta osin kehittyvissä maissa Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä, mutta iso osa Alajärven sahan tuotannosta jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keiteleen jalostusyksiköissä. n Sahuri Jari Salonen on yksi Alajärven sahan ammatti miehistä. Puualalla nuoresta lähtien Puuala on minulle tuttu jo nuoresta lähtien. Kotona tehtiin sirkkelisahausta, osallistuin metsätaitokisoihin ja tein taimikkojen raivausta, Lampimäki kertoo. Ensimmäinen kesätyöpaikka kouluaikana oli silloin toimintansa aloittanut Koivunen Oy eli nykyinen Nordautomation Oy, joka toimittaa saha-alalle koneita ja laitteita. Lampimäki valmistui vuonna 1990 Joensuun Puutalousopistosta. Sen jälkeen hän on tehnyt alalla pitkän uran ja saanut monipuolista kokemusta eri puuteollisuusyritysten palveluksessa. Tämä on todella kiinnostava työpaikka. Omalta osaltani moni asia loksahti tässä paikoilleen, sillä olen aiemmin tehnyt paljon matkatyötä ja nyt löytyi tällainen mieluisa työpaikka 10 kilometrin päässä asuinpaikastani. Luontoa ja liikuntaa Lampimäen yksi harrastuksista on vetouistelu ja erityisesti kuhan pyytäminen eri vesistöissä itse tehdyillä vaapuilla. Syksyisin hän käy lintumetsällä ja hirvenmetsästyksessä. Vapaa-aikaan kuuluu myös mökkeily ja Alajärven hyvien liikuntamahdollisuuksien, kuten uuden uimahallin ja kuntosalin hyödyntäminen. n 8 9

6 Puukauppa perustuu luottamukseen Hankintaesimies piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen. Alpo Rytkönen asuu Iisalmessa ja hoitaa itse saman kaupungin alueella olevaa metsäänsä raivauksin ja istutuksin. Puukauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on sujunut alusta lähtien mallikkaasti. Alpo Rytkösellä on keskikokoinen metsäala Iisalmen kaupungin alueella, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Kuusivaltainen metsä on rehevää ja siellä on monen ikäistä puuta eli niin taimikkoa, nuorta metsää kuin hakkuukypsää tukkiakin. Rytkönen tekee tämän perintömetsänsä raivaus- ja istutustyöt pääasiassa itse. Metsäneuvojan kanssa hän pitää yhteyttä usean kerran vuodessa. Metsä työllistää tällaista meikäläisen tyylistä kaupunkilaismetsänomistajaa aika sopivasti, aukkoistutusten heinien poisto jopa aika paljonkin, Rytkönen tuumaa. Hyvää kuntoilua Metsänhoito on tarpeellista, se on ihan mukava harrastus ja etenkin raivaussahan kanssa työskentely on myös hyvää liikuntaa. Käyn metsässä myös marjassa ja sienessä ja muuten vain puuston tilaa katselemassa. Rytkösen mukaan hoitotöitä ei ole rasitteeksi asti etenkään nyt, kun hän on ollut jo kaksi vuotta eläkkeellä Iisalmen kaupungin sosiaaliviraston töistä. Metsä työllistää tällaista meikäläisen tyylistä Hän harrastaa myös mökkeilyä Kajaanissa ja talvella hiihtoa. kaupunkilais- Hän on huomannut että metsänhoito vaatii sekä reipasta otetta että kärsivällisyyttä: jaa aika metsänomista- Taimikkoa on harvennettava sopivasti. ajoissa ja riittävästi, jotta lopputulos olisi hyvä, ja toisaalta puun kasvu vaatii malttia metsänomistajalta. Hyvää ja kaunista taimikkoa ei välillä oikein raaskisi harventaa riittävästi, mutta se vaan on tehtävä, Rytkönen hymyilee. Tarkkaa huolenpitoa Rytkönen myy puuta silloin tällöin. Vuoden 2013 keväällä metsässä tehtiin harvennushakkuuta noin kolmen hehtaarin alalta ja silloin poistettiin myös kirjanpainajan tuhoamia, pystyyn kuolleita kuusia noin 15 runkoa. Viime vuoden puukaupat olivat ensimmäiset Keitele Forestin kanssa. Hän otti yhtiöön itse yhteyttä ja kun hinta, hyvät tukkien mitat ja hyvä kokonaisratkaisu tuntuivat asiallisilta, kaupat lyötiin lukkoon. Hankintaesimies Mikko Rissanen piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen, Rytkönen kiittelee. Aukkohakkuu ja harvennus sujuivat hyvin Urakointiliike Leinonen Oy:n voimin, mitä Rytkönen oli itsekin seuraamassa. Hankintaesimies tarkasti vielä ajojäljet ja sen, ettei pystyyn jätetylle puustolle ollut tullut vaurioita. Aukolta kerättiin hakkuutähteet energiajätteeksi ja lisäksi tehtiin laikkumätästys. Nyt on vuorossa taimen istutus, jonka aion tehdä itse, Rytkönen suunnittelee. n 10 11

7 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti Ponssen harvesterit ja kuormatraktorit ovat tehokkaita, mutta maastoa säästäviä. Harvesteri katkoo puut automaattisesti mahdollisimman taloudellisiin mittoihin, mikä merkitsee optimitulosta myös metsänomistajille. Metsänomistajalle on tärkeää että korjuujälki on hyvä. Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat vakaita ja niiden nosturia pystytään hallitsemaan tarkasti ja nopeasti, vaikka nosturin ulottuma on metriä. Tämä yhdistettynä hyvään näkyvyyteen työskentelyalueelle mahdollistaa korkealaatuisen työjäljen myös vaativissa harvennuksissa. Ponssen kaikkien 8-pyöräisten harvesterien pintapaine on grammaa ja ihmisen jalanjälki noin 260 grammaa neliösentille. Koneen vakauden ja alhaisten pintapaineiden vuoksi puutta voidaan korjata entistä paremmin jyrkissä rinteissä ja pehmeissä tai muutoin vaikeakulkuisissa maastoissa, jopa kelirikon aikana, Ponssen metsäyhtiöyhteistyöhön liittyvien tietojärjestelmien päällikkö Tuomo Moilanen esittelee. Maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä, mistä metsänomistajat ovatkin antaneet hyvää palautetta. Eri kokoisten kahdeksanpyöräisten harvestereiden osuus yhtiömme harvesterituotannosta on jo noin 80 prosenttia, Moilanen mainitsee. Kaikkein pehmeimpien maiden puun lähikuljetukseen on vastaavasti Ponsse 10w -kuormatraktori, jolla korjuu on mahdollista ympäri vuoden upottavassakin maastossa. Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tekniikka optimoi raaka-ainetuoton Hyvä tuotto on metsänomistajille tärkeää ja pääosa tuotosta tulee nimenomaan tukkipuusta. Ponssen metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla leimikon tiedot sekä puu- ja tavaralajikohtaiset katkontaohjeet. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista

8 Harvesterin mittalaitejärjestelmä optimoi jokaisen tehdyn rungon. Se ennustaa edellisten runkojen tietoa hyäksikäyttäen, minkä muotoinen ja minkä pituinen runko on. Kone valitsee katkonnan siten että jokaisen rungon jalostusarvo on mahdollisimman hyvä. Koneen kuljettaja varmistaa että tukit täyttävät laatuvaatimukset. Raaka-aine hyödynnetään tarkasti, kun harvesteri mittaa jokaisen pölkyn läpimitan millimetrin tarkkuudella ennen katkontaa. Näin pienikin määrä erikoispuuta saadaan erilleen ja jokaisen rungon arvo maksimoidaan, Moiilanen korostaa. Koneen hallintajärjestelmä käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen eli rungon jakamiseen puutavaralajeiksi ja raportointiin. Järjestelmät syntyvät omana tuotantona Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti. Verkkosovelluksella koneiden toimintaa voidaan tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Huollon tarve voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa ja koneen normaalin huollon yhteydessä tehtävällä ennakoivalla huollolla varmistetaan koneen korkea tekninen käyttöaste Suunnittelemme itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Helppokäyttöisyydessä otetaan huomioon sekä kuljettajien että metsäyhtiöiden vaatimukset, Moilanen kertoo. Tärkeä lenkki tuotantoketjussa on hyvä metsäkoneen kuljettaja, jolta vaaditaan esimerkiksi tekniikka- ja metsäosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tällaisia osaajia Suomessa kyllä on. Scorpion pistää korjuutekijät kuntoon Yksi Ponssen uusimmista malleista on Scorpion, jonka sarjatuotanto alkoi vuoden 2014 alussa. Scorpionin vakausjärjestelmä seuraa nosturin asentoa ja kuormaa. Vakautus toimii myös koneella ajettaessa ja sallii työskentelyn koneen liikkuessa. Moilanen muistuttaa, että ergonomialla on suuri merkitys työn tuottavuuteen. Scorpionissa on pystytty poistamaan keskeisimmät kuljettajan työskentelyä häiritsevät tekijät ja vähentämään työn kuormittavuutta. Nosturin sijainnin ansiosta kuljettajalla on esteetön näkyvyys työskentelyalueelle. Näin poistettavien puiden valinta helpottuu, konetta ei tarvitse siirrellä turhaan eikä jäljelle jäävää puustoa vahingoiteta. Koneen sivuttaislevelloinnin nivelpiste on koneen kolmiosaisen rungon avulla saatu mahdollisimman alas, joten ohjaamo ja nosturi eivät ainoastaan pysy vaakasuorassa, vaan myös sivusuuntainen liike on minimoitu. Ponssen mootttorit tulevat Mercedes-Benziltä. Scorpion on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen metsäkone, jossa on käytössä 4F-teknologia eli yksi markkinoiden puhtaimmista työkoneiden moottoriteknologioista.. n Tietokoneet metsässä Ponsse suunnittelee ja valmistaa itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Johtoajatuksena on järjestelmien helppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekä kuljettajien että metsäyhtiöiden vaatimukset. Ponsse panostaa tietojärjestelmien kehitykseen. Tuotekehityksen henkilökunnasta noin puolet työskentelee tietojärjestelmien tuotekehityksessä. Pitkälle tietokoneistettu metsätyökone kerää koko ajan tietoa omasta tilastaan ja ympäristöstään. Ja nyt lähettää sen reaaliaikaisesti internet-yhteyden avulla yrityksen pääkonttorille tai puun ostajalle tai loppukäytäjälle. PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille. Opti-ohjelmistotuotteet tehostavat puun hankintaketjussa sekä puun hankintaa että sen korjuun ja logistiikan hallintaa. Tuoteperheeseen kuuluu myös koulutusteknologiaa. PONSSE Opti4G on käyttöliittymä koneen OptiControl -hallintajärjestelmään, ja se käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen (rungon jakamiseen puutavaralajeiksi) ja raportointiin. PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmä ohjaa esimerkiksi moottorin ja hydrauliikan voimantuottoa kuormitustilanteen mukaan. Opti-sovellukset raportoivat koneen ja kuljettajan tuottavuutta, koneen polttoaineenkulutusta ja teknistä käyttöastetta. Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuutuotoksestaan, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti, aikaa ja rahaa säästäen. Eli käytännössä harvesteri pystyy optimoimaan jokaisen puunrungon eli jokaisesta puusta saatava arvo voidaan maksimoida. Näin metsäyhtiölle myytävästä puusta saadaan paras mahdollinen tulos. Kun metsänomistaja ja metsäyhtiö tekevät kaupat kaadettavista puista, metsäyhtiö lähettää metsäkoneyrittäjän hommiin. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla tiedot tilauksesta: mitä puita kaadetaan ja mitä niille tehdään. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja muut ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista. Opti-tietojärjestelmämme optimoi jokaisen puunrungon. Se ennustaa minkä muotoinen ja minkä pituinen rungosta tulee, ennen kuin puu menee harvesteripään läpi. Kone valitsee katkonnan. Vuonna 2013 Ponsse toi markkinoille uuden Fleet Management -verkkosovelluksen, jonka avulla PONSSE-koneiden toimintaa on mahdollista tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Vikoja voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa. Kone voidaan kutsua tarvittaessa huoltoon tai tehdä siihen tarvittavia säätöjä ennen kuin vika alkaa haitata koneen työskentelyä. n 14 15

9 Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa Pihtiputaalainen Iikka Pennala on aktiivinen metsänomistaja, joka tekee itse suuren osan metsiensä hoitotöistä. Tukkikauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on aina sujunut joustavasti ja asiakkaan toiveiden mukaan. Iikka Pennala asuu Kojolan kylässä, mutta metsät ovat Alvajärven kylän alueella. Noin 170 hehtaarin maaalaan kuuluu monenlaista metsätyyppiä, mutta pääosin ne ovat kuusikkoa. Tilalla on myös kahdeksan hehtaaria peltoa, joka on vuokralla. Lähempänä rantaa olevat metsät hyviä ja reheviä, sen sijaan mäkimaa on enemmän kivikkoa, Pennala esittelee. Pennala on hankkinut metsänsä osin perintönä, osin kaupoilla. Perintömaat ovat olleet samalla suvulla 1700-luvulta lähtien. Aktiivista metsänhoitoa Pennala on kolmatta vuotta eläkkeellä koneyrittäjän työstään, joten nyt hänellä on paremmin aikaa myös metsänhoidolle. Hänellä onkin itsellään hyvä konevalikoima eli kalustoon kuuluu traktoreita, peräkärryjä, kaivureita, traktorikäyttöinen katkaisusaha ja muuta tarpeellista. Olen hoitanut metsää pääasiassa itse eli olen tehnyt hoitosuunnitelmat sekä harvennukset, raivaukset ja istutukset. Lisäksi metsiä on lannoitettu ja metsäautoteitä tehty, Pennala kertoo. Nyt, kun vapaa-aikaa on enemmän, Pennala myös kalastelee ja viettää aikaansa kesämökillä. Pennalan tilalla on puulämmitys, joten polttopuiden hankinta ja pilkkominen vaatii lisäksi oman aikansa. Kiintoisa harrastus on myös vanhojen traktoreiden keräily ja kunnostus. Yhteistyönä hyviin tuloksiin Pennala on myynyt metsää tarjousten perusteella ja tarjouskaupan on hoitanut Keski-Suomen metsänhoitoyhdistys. Esimerkiksi viime vuonna myin Keiteleelle hyvää tukkipuuta niin, että hakkuussa tuli puuta 400 kuutiota hehtaarilta eli yhteensä yli kuutiota. Sillä palstalla onkin minulla tänä kesänä vuorossa istutushommat. Pennala on tyytyväinen jo pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön Keitele Forest Oy:n kanssa: hinta Keitele Forestin etuna on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti. on kohdallaan ja asiat ovat sujuneet luvatulla tavalla. Keitele Forestin etuna on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti, mikä on tietenkin myös puunmyyjän etu. Pennalan mukaan metsänomistajan toiveet otetaan hyvin huomioon ja työt on hyvin suunniteltu. Puiden kaadon ja kuljettamisen tien varteen on hoitanut Komun Koneurakointi Ky. Myös sen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. n Puukauppaa laajalla alueella Hankintaesimies Toni Komun hankinta-alueeseen kuuluvat Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi ja Toholampi. Metsät ovat alueella hyväkuntoiset, mutta metsätiet ovat paikoitellen melko huonoja. Alueen itäosassa on pääasiassa kuusivaltaista metsää, toki hyviä männikköjäkin. Lestijärven ja Toholammin suunnalla on puolestaan enemmän männiköitä. Metsänomistajista noin puolet on paikallisia, puolet muualla asuvia niin sanottuja kaupunkilaismetsänomistajia. Yhteismetsiä tällä alueella ei juuri ole. Keitele Forest hankkii puuta näiden kuntien alueelta vuosittain kuutiota, josta mäntyä ja kuusta on melko tasan puolet kumpaakin. Tällä alueella Komun Koneurakointi Ky ja Honkaperä Forest Oy tekevät hakkuut. Tarjonta vaihtelee Hankintaesimies Ilpo Huttunen työskentelee Kiuruvedellä, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Haapavedellä ja Nivalassa. Kiuruveden suunnassa on kuusikoita, muualla taas enemmän mäntyvoittoista metsää. Keitele Forestin vuosiostot Huttusen alueella ovat noin kuutiota, ja näistä on kuusta 60 prosenttia. Hakkuista vastaa täälläkin Komun Koneurakointi Ky. Tarjonta vaihtelee kunnittain yllättävänkin paljon, sillä metsänhoitoyhdistysten osuus vaikuttaa kaupantekoon huomattavasti, Huttunen sanoo. Maaston laatu vaikuttaa Siikalatva, Pyhäntä, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani ja Sotkamo ovat hankintaesimies Antti Syrjälän toimintakenttää. Täälläkin Siikalatvan suunta on enemmän mäntyaluetta Kiuruveden tiimi Toni Komu. Ilpo Huttunen. Antti Syrjälä. Kiuruveden tiimi toimii usean maakunnan alueella, jossa metsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta metsäteiden kunto vaihtelee. ja vastaavasti Sonkajärvellä ja Vieremällä kasvaa kuusi paremmin. Siikalatvassa on aika paljon alavia maita, jotka ovat lähinnä talvileimikkoaluita, Syrjälä huomauttaa. Keiteleen hakkuumäärä tällä alueella on noin kuutiota vuodessa, ja tästä määrästä on kuusta 60 prosenttia. Kaupoista prosenttia on kuitupuuta, joka toimitetaan muille yrityksille. Metsät ovat täällä pääasiassa aika hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Sonkajärvellä ja Vieremällä saadaan kuusta yli 250 kuutiota hehtaarilta ja vastaavasti Siikalatvassa männyn määrä on 150 kuutiota. Ongelmana on lähinnä se, että Pohjanmaalla maasto ei oikein kestä metsäkoneita. Kaiken kaikkiaan myös metsäteitä pitäisi kunnostaa nykyistä enemmän. Syrjälän toiminta-alueella hakkuut Savon suunnalla tekee Urakointiliike Leinonen ja lännempänä Honkaperä Forest Oy. Koko alueella käydään Syrjälän mukaan kovaa kilpailua ja ostajia on paljon. Metsänhoitoyhdistyksillä on täälläkin suuri merkitys, sillä noin 70 prosenttia metsäkaupoista tehdään yhdistysten kautta. n 16 17

10 Kari Wuolijoki Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi toukokuussa nimitetty metsänhoitaja Kari Wuolijoki (55 v.) arvioi metsäpäällikön työn kiinnostavaksi ja haastavaksi. On mukava tulla töihin menestyvään yhtiöön, sillä Keitele Group kasvaa ja yhtiöllä on näkyvissä monia myönteisiä muutoksia. Yhtiö voi ostaa monenlaisia leimikoita, joten se on hyvä vaihtoehto metsänomistajien kannalta, Wuolijoki kertoo. Keitele Groupin puunkäyttö kasvaa tänä vuonna noin 30 prosenttia 1,4 miljoonaan kuutiometriin lähinnä Pohjanmaalle laajentuvan puunhankinnan vuoksi. Keitele Forest Oy:n vahvuutena Wuolijoki pitää myös hankintaesimiehen ja asiakkaan suoraa yhteyttä, jolloin tieto kulkee nopeasti ilman välikäsiä. Myös yhtiön osaavat ja asiakaspalvelun hallitsevat urakoitsijat ovat selkeä vahvuus sekä asiakkaan että yhtiön kannalta, Wuolijoki huomauttaa. Yleisellä tasolla esimerkiksi metsäteollisuutta tulee Suomeen lisää, metsälait muuttuvat ja metsän merkitys Suomessa korostuu entisestään, joten koko alan näkymät ovat hyvin kiinnostavat. Wuolijoella on pitkä työkokemus sahayhtiön puunhankinnan johtotehtävistä ja työskentelystä puumarkkinoilla. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n varatoimitusjohtajana ja Koskitukki Oy:n toimitusjohtajana. Wuolijoki asuu Hollolassa ja hoitaa metsiä kotitilallaan Hauholla. Hän harrastaa metsästystä sekä hiihtoa ja suunnistusta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. n metsäluonto Teerikannoissa myönteistä kehitystä Teeri (Lyrurus tetrix) on paikkalintu, se elää sekä havuettä lehtimetsissä ja suosii nuoria, puoliavoimia metsiä, puustoisia soita ja metsien reunoja. Linnun tyypillisiä soidinpaikkoja ovat avosuot ja peltoaukea. Voimakkaimmillaan soidin on huhti-toukokuussa. Suomen nykyinen teerikanta on noin paria. Erityisen hyvin teeriä on Kainuu-Etelä-Pohjanmaa-Pohjois-Pohjanmaa-Koillismaa -alueella. Kanta on pysynyt vakaana viimeiset 20 vuotta ja on jopa hieman kasvanut 2000-luvulla. Teeren kannanvaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi vuoden 2011 alkukesän lämpimät säät olivat suotuisia, kun taas kesä 2009 oli aallonpohja. Teeri on tärkeä riistalintu, saalis on vuosittain noin kappaletta. Metsästäjät ovat toivoneet metsästysajan pidennystä hyvinä aikoina, mutta asiasta ei vielä ole päätöksiä, riistatalousasiantuntija Arto Marjakangas Suomen Riistakeskuksesta kertoo. Marjakankaan mukaan metsien pirstoutuminen pienentää teerikantaa. Avohakkuumaasto sopii sinänsä teerelle, mutta maastoon tulee helposti peltomyyriä ja näiden houkuttelemina pienpetoja, kuten kettuja, minkkejä ja näätiä, jotka voivat välillisesti vaikuttaa teerien määrään. Pesimäaika on riskialtista aikaa, sillä metsien raivaus, kylvö ja maanmuokkaus kyllä häiritsevät kanalintuja. Suositeltavaa on, että muokattava maasto tutkitaan ja pesät merkitään. Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapiossa on valmisteilla riistametsänhoidon työopas, jossa tarjotaan toimenpide-ehdotuksia mm. metsäkanalintujen elinympäristöjen turvaamiseen talousmetsissä. n 18 19

11 Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Paras puukauppatili Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa, etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä!

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Puuta maailman huipulta

Puuta maailman huipulta Puuta maailman huipulta Puunjalostusta luonnon ja asiakkaan ehdoilla Kuvassa perheyhtiön ylin johto: vasemmalta Mikko Kylävainio, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja Matti Kylävainio. Suomessa metsälaki

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot