Elintarvikevalvontaviranomaisia pyydetään välittämään tämä kirje valvomilleen elintarvikealan laitoksille.

Transkriptio

1 1 (8) Elintarvikevalvontaviranomaiset Elintarvikevalvontaviranomaisia pyydetään välittämään tämä kirje valvomilleen elintarvikealan laitoksille. SIVUTUOTELAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTENMUKAISUUS JA VALVONTA ELINTARVIKEALAN LAITOKSISSA Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan eläinten kokoruhoja, ruhonosia ja muita eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Eläimistä saatavia sivutuotteita syntyy mm. eläimiä teurastettaessa sekä elintarviketeollisuuden, kaupan pitämisen, kuolleiden eläinten hävittämisen ja taudintorjuntatoimenpiteiden yhteydessä. Sivutuotteet on säilytettävä ja pidettävä erillään elintarvikkeista, eivätkä ne saa enää palata takaisin elintarvikeketjuun. Tämän ohjekirjeen tarkoituksena on tiedottaa elintarvikealan toimijoita ja elintarvikevalvontaviranomaisia uudistuneesta sivutuotelainsäädännöstä ja siihen tulleista muutoksista sekä muistuttaa sivutuoteasetuksen noudattamisesta ja valvonnasta elintarvikealan laitoksissa ja niiden yhteydessä olevissa elintarvikehuoneistoissa. Sivutuotteet ovat kaupallista tuotetta, jota voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin sekä kotimaassa että vienti- ja tuontimarkkinoilla. Sivutuotteiden käyttöön liittyy mahdollinen riski ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle. Sivutuotteiden turvallisen käytön mahdollistamiseksi ja sivutuotemarkkinoiden hyödyntämiseksi elintarvikealan toimijoille ja elintarvikevalvontaviranomaisille on asetettu yhdenmukaisia velvoitteita Euroopan unionissa. Uudet sivutuoteasetukset Eurooppalainen sivutuotelainsäädäntö on kaksiosainen koostuen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) sekä komission asetuksesta (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus). Molempia asetuksia on sovellettu alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan kansallista sivutuotelainsäädäntöä. Nykyiset kansalliset säädökset ovat voimassa uusien kansallisten säädösten valmistumiseen saakka. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, HELSINKI Puh Faksi Livsmedelssäkerhetsverket Evira Mustialagatan 3, HELSINGFORS Tel Fax Finnish Food Safety Authority Evira Mustialankatu 3, FI HELSINKI, Finland Tel Fax

2 2 (8) Sivuotteisiin liittyvää tietoa sekä linkkejä sivutuotelainsäädäntöön on saatavilla Eviran internetsivuilta osoitteesta: Eviran ohje sivutuoteasetuksen soveltamisesta Eviran ohje sivutuoteasetuksen soveltamisesta eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevissä laitoksissa (16010/1) on voimassa soveltuvin osin. Ohje päivitetään uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi kansallisen lainsäädännön valmistuttua. Ohje sekä ohjeeseen kuuluva muistilista tarkastuksen tekemiseen (tarkastuslomake) ovat saatavilla Eviran internetsivuilta osoitteesta: Elintarvikealan laitos sivutuoteasetuksen mukaan Elintarvikealan laitos on sivutuoteasetuksen mukainen sivutuotteiden valmistusketjun lähtöpiste, mutta ei sivutuoteasetuksen tarkoittama, sivutuoteasetuksen mukainen laitos. Sivutuoteasetuksen 23 artiklan mukaan elintarvikealan laitosta ei tarvitse hyväksyä eikä rekisteröidä sivutuoteasetuksen mukaisesti silloin, kun sivutuotteet syntyvät osana elintarvikealan laitoksen omaa elintarviketuotantoprosessia. Esimerkiksi teurastusprosessissa syntyneitä vuotia ja nahkoja varastoitaessa laitokselle riittää elintarvikelain mukainen hyväksyminen. Elintarvikealan laitoksen elintarvikelain mukaisessa hyväksymisessä tulee kuitenkin varmistaa sivutuoteasetuksen vaatimusten täyttyminen ja kirjata se hyväksymispäätökseen. Jos elintarvikealan laitos harjoittaa elintarviketuotantoprosessiin kuulumattomia, sivutuoteasetuksen mukaisia toimintoja, elintarvikealan laitoksen tulee rekisteröityä tai hakea hyväksyntää sivutuoteasetuksen mukaiseksi laitokseksi. Esimerkiksi muiden kuin laitoksen oman elintarviketuotantoprosessin seurauksena syntyneiden sivutuotteiden varastoiminen tai sivutuotteiden käsitteleminen tai jatkojalostaminen, kuten rehun raaka-aineiden prosessointi, edellyttävät rekisteröitymistä tai hyväksymistä toiminnoista riippuen. Sivutuotteiden luokittelu Eläimistä saatavat sivutuotteet luokitellaan kolmeen eri luokkaan niistä aiheutuvan riskin perusteella. Suuririskisin aines kuuluu luokkaan 1 ja vähäriskisin aines luokkaan 3. Sellaiset sivutuotteet, jotka eivät kuulu luokkaan 1 mutta joiden ei myöskään voida katsoa kuuluvan luokkaan 3, kuuluvat luokkaan 2. Sivutuoteasetuksen artikloissa 7 10 on kuvattu, mihin luokkiin eri ainekset lähtökohtaisesti kuuluvat.

3 3 (8) Elintarvikealan toimijan on sivutuotteiden lajittelun ja säilytyksen yhteydessä tapauskohtaisesti varmistettava, mihin luokkaan sivutuoteaines kulloinkin kuuluu. Sivutuoteaineksen luokittelu ratkaisee aineksen hyödyntämismahdollisuudet ja kyseeseen tulevat hävittämismahdollisuudet. Hyödyntämismahdollisuudet kasvavat riskittömämpiin luokkiin mentäessä. Sivutuotteiden luokitteluun tulleita helpotuksia Uuden sivutuoteasetuksen myötä sivutuotteiden luokitteluun on tullut muutamia helpotuksia. Seuraavat ruhonosat ovat jatkossa luokan 3 ainesta, jos ne ovat peräisin sellaisista teurastamossa teurastetuista elämistä, jotka on ante mortem -tarkastuksessa todettu ihmisravinnoksi teurastuskelpoisiksi: - siipikarjan päät - seuraavien eläinten vuodat, nahat, sarvet ja jalat: muut eläimet kuin ne märehtijät, joille on tehtävä TSE -testi, ja ne märehtijät, joille tehdystä TSE -testistä on saatu negatiivinen tulos Luokan 3 ainesta on myös veri, joka on peräisin eläimistä, joissa ei ole ilmennyt kliinisiä merkkejä veren välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista, ja joka on saatu seuraavista eläimistä, jotka on teurastettu teurastamossa sen jälkeen, kun ne on ante mortem -tarkastuksessa todettu teurastuskelpoisiksi ihmisravintona käyttöä varten: - muut eläimet kuin ne märehtijät, joille on tehtävä TSE -testi - ne märehtijät, joille tehdystä testistä on saatu negatiivinen tulos Luokan 3 ainesta on myös rasvakudos, joka on peräisin eläimistä, joissa ei ole kliinisiä merkkejä kyseisen aineksen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista ja jotka on teurastettu teurastamossa sen jälkeen, kun ne on ante mortem -tarkastuksessa todettu teurastuskelpoisiksi ihmisravintona käyttöä varten. Sivutuotteiden hyödyntäminen ja hävittäminen Sivutuotteita tulee ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään ja käyttämään erilaisissa käyttötarkoituksissa kestävällä tavalla, esimerkiksi sivutuoteteollisuudessa tai energiantuotannossa. Hyödyntämisestä ei saa aiheutua terveysriskejä ihmisille tai eläimille. Sivutuotteet, joita ei voida terveydellisistä tai taloudellisista syistä käyttää hyödyksi, on hävitettävä turvallisesti. Eri luokkiin kuuluvien ainesten hyödyntämis- ja hävittämismahdollisuudet on kuvattu sivutuoteasetuksen artikloissa Muu kuin sivutuoteasetuksen mukainen hävittämistapa ei ole sallittua. Rehuksi kelpaaville sivutuotteille on sekä kansallisesti että kansainvälisesti runsaasti kysyntää, minkä vuoksi toimijoita kehotetaan tarkistamaan omien sivutuotteidensa hyödyntämismahdollisuudet. Sivutuotteita voidaan hävittää mm. jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisella rinnakkaispoltolla ja poltolla, sivutuoteasetuksen mukaisella rinnakkaispoltolla ja poltolla, polttoaineena polttoaineprosessissa, ruokinnassa, teknisessä käytössä, biokaasuna sekä lannoitteena maanparannuskäytössä.

4 4 (8) Uuden lainsäädännön mukaan eläinperäisten entisten elintarvikkeiden käsittelyyn komposti- ja biokaasulaitoksilla on tullut joitakin muutoksia: _kompostointi/elainperaiset_elintarvikkeet/ Poikkeusolosuhteissa, kuten tulipalojen tai luonnonmullistusten yhteydessä, kokonaisia raatoja voi hävittää Eviran luvalla asetuksen vaatimuksista poiketen. Poikkeusolosuhteeksi katsotaan myös tilanne, jossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti luokan 2 tai 3 ainesta on jo hapotettu rehukäyttöön, mutta tilanteessa jolloin rehukäyttö ei ole enää mahdollista, aineksen saa hävittää myös aluehallintoviraston luvalla asetuksen vaatimuksista poiketen. Jäteveden käsittely Teurastamoiden ja maitoalan laitosten jäteveden käsittelyvaatimukset ovat muuttuneet. Täytäntöönpanoasetuksen mukaan sivutuotteiden, veri ja maito mukaan lukien, tai sivutuotteista johdettujen tuotteiden hävittäminen jätevesivirrassa on kielletty. Ne on kerättävä talteen ja käytettävä tai hävitettävä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Teurastamoissa ja muissa tiloissa, joissa poistetaan TSE riskiainesta, on edelleen oltava jäteveden käsittelyn esikäsittelyprosessi eläinperäisen aineksen talteenottamiseksi (6 mm siivilät prosessin loppupäässä). Jätevesi, joka on läpäissyt seulan, käsitellään ympäristölainsäädännön mukaan. Sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla Syrjäisillä alueilla tarkoitetaan erikseen määriteltyjä alueita, joilla eläimistä saatavat sivutuotteet voidaan hävittää sivutuoteasetuksen hävitystavoista poiketen. Hävityksen tulee tapahtua jäte- ja ympäristösuojelulainsäädännön mukaisesti. Syrjäisten alueiden määrittelytapaan on tullut muutos, jonka mukaan syrjäiset alueet on määritettävä kussakin jäsenvaltiossa eläinlajikohtaisesti, eläintiheyden perusteella. Syrjäisellä alueella saa olla enintään 10 % jäsenvaltion naudoista, 25 % vuohista ja lampaista ja 10 % sioista. Tämä tuo jonkin verran muutoksia syrjäisten alueiden rajaamiseen Suomessakin. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla asetus, jossa säädetään sivutuotteiden hävittämistä koskevista edellytyksistä ja mahdollisuuksista syrjäisillä alueilla. Entisten eläinperäisten elintarvikkeiden ja eläinperäisiä tuotteita sisältävien elintarvikkeiden hävittämistä koskevat helpotukset Entisiksi eläinperäisiksi elintarvikkeiksi tai entisiksi eläinperäisiä tuotteita sisältäviksi elintarvikkeiksi kutsutaan elintarvikkeita, joita ei enää ole tarkoitettu ihmisravinnoksi kaupallisista syistä tai sellaisten valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien tai muiden vikojen vuoksi, jotka eivät aiheuta riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle. Entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja entiset eläinperäisiä tuotteita sisältävät elintarvikkeet ovat luokan 3 ainesta.

5 5 (8) Sivutuoteasetusta sovelletaan entisten eläinperäisten elintarvikkeiden ja entisten eläinperäisiä tuotteita sisältävien elintarvikkeiden käsittelyyn ja hävittämiseen elintarvikealan laitoksissa, vähittäismyynnissä ja vähittäismyyntiin toimittavissa tukkuliikkeissä. Täytäntöönpanoasetuksen 7 artiklan mukaan entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja eläinperäisiä tuotteita sisältävät elintarvikkeet, jotka on käsitelty asetuksen 852/2004/EY artiklan 2, kohdan 1 alakohdan m) mukaan, voidaan toimittaa hyväksytylle kaatopaikalle, jos aineksen hävittäminen ei aiheuta riskiä ihmisten ja eläinten terveydelle. Asetuksen 852/2004/EY kyseisen kohdan mukaan käsitellyillä tuotteilla tarkoitetaan jalostettuja tuotteita ja jalostamisella tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla alkuperäistä tuotetta muutetaan merkittävästi, esimerkiksi kuumentamalla, savustamalla, suolaamalla (engl. cured), kypsyttämällä, kuivaamalla, marinoimalla, uuttamalla, puristamalla, pursottamalla tai mainittujen käsittelyjen yhdistelmällä. Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen 36 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat saakka sallia, että käsittelemättömät ja käsitellyt eläinperäiset elintarvikkeet ja eläinperäisiä tuotteita sisältävät elintarvikkeet voidaan hävittää sivutuoteasetuksen vaatimuksista poiketen, jos niiden määrä yhteensä ei ylitä 50 kg viikossa. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla asetus, jonka mukaan kansallisesti on tarkoitus sallia edellä mainittujen tuotteiden hävittäminen hyväksytyllä kaatopaikalla sellaisenaan ilman muita käsittelyjä. Poikkeusta voidaan mahdollisesti jatkaa jälkeenkin, jos jäsenmaat ovat siihen halukkaita. Lisätietoja eläimistä saatujen elintarvikkeiden käsittelystä ja hävityksestä vähittäismyynnissä, saa päivitetystä Eviran ohjeesta (6088/2) Eviran internetsivuilta osoitteesta: Sivutuotteiden kuljettamista koskevat vaatimukset ja jäljitettävyys Sivutuotteita lähettävän toiminnanharjoittajan vastuulla on varmistaa, että sivutuotteiden vastaanottajalla on oikeus kyseisten sivutuotteiden käsittelyyn. Luettelo eri luokkien ainesten käsittelyyn hyväksytyistä sivutuoteasetuksen mukaisista laitoksista löytyy Eviran internetsivuilta osoitteesta: utuoteasetuksen_mukaisesti_hyvaksyttyjen_laitosten_luettelo_/ Sivutuotteiden on aina oltava jäljitettävissä. Sivutuotteiden kuljetusten mukana on aina oltava sivutuoteasetuksen mukainen kaupallinen asiakirja. Kaupallisella asiakirjalla tarkoitetaan sivutuoteasetuksen mukaista asiakirjaa, joka sisältää sivutuoteasetuksen tarkoittamat tiedot sivutuoteaineksesta. Kaupallisella asiakirjalla ei tarkoiteta esimerkiksi aineksen myyntisopimusta, lähetettä, kuormakirjaa, laskua tai muuta vastaavaa kaupallista asiakirjaa. Euroopan unionissa käytettävä yhtenäinen kaupallinen asiakirjamalli löytyy täytäntöönpanoasetuksen liitteestä VIII luvusta III.

6 6 (8) Kaupallinen asiakirja on täytettävä huolellisesti kaikilta osin. Jos kaupallisen asiakirjan tiedot ovat puutteelliset eikä tietoja ole luotettavasti mahdollista korjata tai tarkistaa, sivutuotteita vastaanottava toimija voi joutua kieltäytymään aineksen vastaanottamisesta. Luokkien 1, 2 ja 3 sivutuotteet on säilytettävä tunnistettavissa ja asianmukaisesti merkittyinä sekä erillään toisistaan koko kuljetuksen ajan. Yksityiskohtaiset merkitsemisohjeet on kuvattu Eviran ohjeessa 16010/1. Pakkaamattomia sivutuotteita kuljettavien toimijoiden on oltava rekisteröityneitä joko sivutuoteasetuksen mukaisesti tai muuhun rekisteriin tehdyin tarvittavin lisäyksin, joista ilmenevät tarvittavat sivutuotteiden kuljettamista koskevat tiedot. Luokan 3 sivutuoteaineksen kuljettaminen samassa kuljetuksessa elintarvikkeiden kanssa Lainsäädäntö mahdollistaa riskiltään vähäisten, luokan 3 sivutuotteiden kuljettamisen samassa kuljetuksessa samaan aikaan elintarvikkeiden kanssa. Elintarvikekuljetuksesta vastuussa olevan on yhdessä sivutuotekuljetuksesta vastaavan toiminnanharjoittajan kanssa arvioitava kuljetustapahtumaa kokonaisuutena siihen liittyvien mahdollisten riskien osalta. Sivutuotteita ei saa kuljettaa elintarvikkeiden kanssa samassa kuljetuksessa eikä elintarvikkeiden kuljetukseen tarkoitetulla ajoneuvolla, jos riski elintarvikkeiden saastumiselle on olemassa. Elintarvikkeiden kuljetuksesta vastaavan toiminnanharjoittajan vastuulla on varmistaa, että kuljetettavat tuotteet pidetään selvästi erillään toisistaan. Elintarvikkeille ei saa aiheutua saastumisriskiä kuljetusprosessin missään vaiheessa. Jos katsotaan, että elintarvikkeiden saastumisvaaraa ei ole, toiminnanharjoittajan on kuvattava omavalvontasuunnitelmassa asiaa koskeva menettelytapa, työntekijöille annettavat menettelyohjeet sekä toimintaan liittyvien mahdollisten riskien hallintamenetelmät ja vastuuhenkilöt. Viime kädessä asian ratkaisee elintarvikkeiden kuljetuksesta vastaavan toimijan valvontaviranomainen. Elintarvikealan toimijan velvollisuudet Elintarvikealan toimijan tulee varmistaa, että sivutuotteiden tuotantoprosessi täyttää sivutuoteasetuksen vaatimukset kaikissa tuotannon vaiheissa. Elintarvikealan laitoksessa HACCP -perusteista järjestelmää on sovellettava myös sivutuotteiden tuotantoprosessiin, kuten eri luokkiin kuuluvien sivutuoteainesten erillään pitämisen varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on kuvattava omavalvonnassaan kirjallisesti sivutuotteiden tuotantoon liittyvät tavanomaiset toimintaohjeet ja menettelytavat sekä menettelytavat poikkeustilanteissa. Sivutuotteet on välittömästi niiden synnyttyä lajiteltava luokkiin 1-3 niihin liittyvän riskin perusteella. Sivutuotteet on kerättävä ja säilytettävä luokittelun mukaisesti omissa astioissaan selkeästi merkittyinä, jotta ne voidaan pitää erillään toisistaan ja jotta niiden jäljitettävyydestä voidaan varmistua. Elintarvikeraaka-aineeksi (esim gelatiini)

7 7 (8) tarkoitetut vuodat ja nahat on säilytettävä laitoksessa erillään elintarvikkeista ja muista sivutuotteista. Käytännössä sivutuotteet voidaan lajitella ja kerätä astioihin sen mukaan, mihin ne seuraavaksi lähetetään (määränpään mukaan). Eri sivutuoteaineksia yhdistettäessä kaikkien ainesosien oma luokka tulee olla tiedossa. Sivutuoteaineksen merkinnät on tehtävä niin, että ne ovat yksiselitteiset ja selkeät. Sivutuoteaineksen merkintää on myös voitava muuttaa, jos aineksen luokka muuttuu. Elintarvikealan laitoksen on kuvattava käyttämänsä merkintäjärjestelmä kirjallisesti. Sivutuotelainsäädännön viranomaisvalvonta Elintarvikealan laitoksen tai elintarvikehuoneiston toiminnan yhteydessä syntyvien sivutuotteiden valvonnasta vastaa laitoksen tai huoneiston elintarvikevalvonnasta vastaava viranomainen. Sivutuotteita valvotaan sivutuoteasetuksen mukaisesti. Elintarvikealan laitoksen ja elintarvikehuoneiston yhteydessä toimivan, sivutuoteasetuksen mukaisen laitoksen valvonnasta vastaa muu viranomainen kuin elintarvikevalvontaviranomainen. Nämä laitokset tarvitsevat toiminnalleen joko sivutuoteasetuksen mukaisen rekisteröinnin tai hyväksynnän. Eviran rehujaosto valvoo esimerkiksi elintarvikealan laitosten yhteydessä toimivia keräyskeskuksia, joissa varastoidaan ja jatkokäsitellään turkiseläinten ruokintaan tarkoitettuja sivutuotteita. Keräyskeskukset tarvitsevat toiminnalleen rehujaoston rekisteröitymisen. Jos teurastamolta toimitetaan sivutuotteita lemmikkieläinten rehuksi esimerkiksi lemmikkieläinruokakauppaan, on teurastamon oltava Eviran sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksymä lemmikkieläinten ruokia valmistava laitos. Viranomaisen on valvottava, että elintarvikealan laitoksessa noudatetaan sivutuoteasetuksen vaatimuksia kaikissa sivutuotteiden tuotantoprosessin vaiheissa, varmistetaan sivutuotteiden jäljitettävyys tehokkailla järjestelyillä ja toimitetaan sivutuotteita vain sivutuotease tuksen sallimaan määränpäähän. Viranomaisen on myös valvottava, että kuljetusten mukana olevat kaupalliset asiakirjat ovat kunnossa.

8 8 (8) Lisätietoja Lisätietoa sivutuoteasetuksen soveltamisesta ja valvonnasta voi tiedustella toimialojen asiantuntijoilta. Sähköposti on muotoa Liha-alan laitokset: ylitarkastaja Nina Kaario, gsm Siipikarja-alan laitokset: ylitarkastajat Susanna Kangas, gsm ja Riina Tolvanen gsm Kala-alan laitokset: ylitarkastajat Carmela Hellsten, gsm ja Tuula Lundén, gsm Maitoalan laitokset: ylitarkastaja Marko Naapuri, gsm Muna-alan laitokset: ylitarkastaja Taina Lehdonkivi, gsm Elintarvikehuoneistot: ylitarkastaja Tuula Koimäki, gsm Sivutuotteiden hävittäminen ja käsittelylaitokset: ylitarkastaja Taina Heimonen-Kauppi, gsm Keräyskeskukset, lemmikkieläinten ruoanvalmistuslaitokset: ylitarkastaja Hanna Laatio, gsm Rehualan laitokset, luokan 1, 2 ja 3 käsittelylaitokset, turkisrehusekoittamot sekä rasvankäsittelylaitokset: ylitarkastaja Taina Haarahiltunen, gsm Kompostointi- ja biokaasulaitokset, lannoitevalmistekäyttö: ylitarkastaja Olli Venelampi, gsm yksikönjohtaja Auli Vaarala ylitarkastaja Tuula Lundén Tiedoksi Evira/ valvontaosasto, lihantarkastusyksikkö Liitteet - Euroopan unionin kaupallisen asiakirjan malli: Komission asetus (EU) N:o 142/2011, Liite VIII, III Luku -sivutuoteasetuksen vaatimustenmukaisuuden tarkastuslomake elintarvikealan laitoksessa: Eviran ohjeen (16010/1) liite V