Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 21: Verkko-ohjelmointia Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä)

2 Sisältö 1 Socketit 2 Serialisointi 3 Java-sovelmat

3 Socketit Socket ja ServerSocket luokat tekevät tiedonsiirrosta verkon yli luonteeltaan samantyyppistä kuin tiedosto-i/o ServerSocket on luokka jolla voidaan tarjota paikka johon jokin toinen ohjelma voi ottaa yhteyden Web-osoite ja porttinumero Socket on luokka jonka kautta voidaan ottaa yhteys johonkin avoimeen serversocketiin Kun yhteys on muodostettu, ohjelma pyytää socketeilta input ja outputstreamit joiden kautta kommunikaatio hoidetaan. Kummassa tahansa päässä yhteyttä voi hyvin olla jokin muu kuin java-ohjelma. Tällä ei ole merkitystä. 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

4 Serveri (ServerSocket) Esimerkki (ilman try-catcheja) luodaan luodaan serversocket serversocket ServerSocket ServerSocket serveri serveri new new ServerSocket(12345, ServerSocket(12345, 100); 100); avataan avataan portti portti odottamaan odottamaan yhteydenottoa yhteydenottoa tämä tämä säie säie jatkaa jatkaa vasta vasta kun kun yhteys yhteys on on saatu saatu Socket Socket yhteys yhteys serveri.accept(); serveri.accept(); Kun Kun yhteys yhteys on on avattu, avattu, voidaan voidaan ottaa ottaa tietovirrat tietovirrat InputStream InputStream is is yhteys.getinputstream(); yhteys.getinputstream(); OutputStream OutputStream os os yhteys.getoutputstream(); yhteys.getoutputstream(); tehdään tehdään mitä mitä tehdään tehdään os.close(); os.close(); is.close(); is.close(); TÄRKEÄÄ! TÄRKEÄÄ! suljetaan suljetaan avattu avattu socket socket yhteys.close(); yhteys.close(); 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

5 Client (Socket) Esimerkki (ilman try-catcheja) String String osoite osoite superuniversity.fi ; superuniversity.fi ; luodaan luodaan socket socket ja ja otetaan otetaan yhteys yhteys saman saman tien tien Socket Socket yhteys yhteys new new Socket(osoite, Socket(osoite, 12345); 12345); Kun Kun yhteys yhteys on on avattu, avattu, voidaan voidaan ottaa ottaa tietovirrat tietovirrat InputStream InputStream is is yhteys.getinputstream(); yhteys.getinputstream(); OutputStream OutputStream os os yhteys.getoutputstream(); yhteys.getoutputstream(); tehdään tehdään mitä mitä tehdään tehdään TÄRKEÄÄ! TÄRKEÄÄ! suljetaan suljetaan kaikki kaikki os.close(); os.close(); is.close(); is.close(); yhteys.close(); yhteys.close(); 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

6 Millaisia verkkoyhteyksiä on? edellinen esimerkki käytti Internetin TCP/IP-protokollaa se on tietovirtapohjainen (stream): avattu yhteys näyttää tiedostolta, eli siitä luetaan ja kirjoitetaan tavujonoja oikeasti data liikkuu paketeissa (usein 1500 tavua), joita voi kadota tai joiden järjestys voi muuttua matkalla TCP-protokolla järjestää paketit ja pyytää tarvittaessa uudelleenlähetyksiä (ei näy ohjelmalle) toinen, harvinaisempi vaihtoehto on UDP/IP pakettipohjainen (datagram): lähetetään ja vastaanotetaan tavujonojen sijaan kokonaisia paketteja pakettien lähetykseen ja vastaanottoon on useimmissa kielissä omat funktionsa ohjelma saa paketit kokonaisina ja sitä mukaa kun niitä tulee siis paketteja voi jäädä tulematta tai tulla eri järjestyksessä käytetään esim. reaaliaikaista ääni- ja videodataa siirrettäessä muutama muukin tämän tason protokolla on

7 Portit ja yhteydet yhteyden muodostaminen TCP:ssä ja UDP:ssä: 1 Palvelin kuuntelee (listen) oman IP-osoitteensa tiettyä porttia, esim Asiakas ottaa yhteyden (connect) tähän IP-osoitteeseen ja porttiin 3 Palvelin hyväksyy (accept) tämän yhteydenottopyynnön (voi hyväksyä useammankin pyynnön: niistä tulee erilliset yhteydet) yhteydenmuodostuksen jälkeen yhteys on symmetrinen: kumpi tahansa voi lähettää dataa toiselle tai sulkea yhteyden portti (port) on numero väliltä useimmiten kuunnellaan tietyssä portissa, joka kuuluu jollekin palvelulle (esim. useimmat HTTP-palvelimet portissa 80) avattu yhteys (connection) on nelikko, jossa on kummankin pään IP-osoite ja kummankin pään valitsema portti asiakas valitsee itselleen yleensä satunnaisen portin porttiparilla erotetaan samojen koneiden väliset yhteydet toisistaan esim. WWW-palvelimeen voisi olla yhtäaikaiset yhteydet { , 1025, , 80 ja { , 1524, , 80

8 Nimipalvelin TCP/IP ja UDP/IP toimivat IP-osoitteilla (numeroita) koneiden tai palveluiden nimet muutetaan IP-osoitteiksi kysymällä niitä nimipalvelimelta (domain name server) Internetissä on hierarkia nimipalvelimia, joilta nimiä kysytään esim. juurinimipalvelin (root server) tietää fi-nimipalvelimen osoitteen, joka tietää aalto.fi-nimipalvelimen osoitteen, joka tietää osoitteen tämä on harvoja osia Internetistä, joka on hallinnollisesti keskitettyä esim. fi-nimipalvelin päättää kaikista.fi-päätteisistä osoitteista (vaikka se yleensä delegoi päätökset alemman tason palvelimille) kuormitussyistä ylempien tasojen nimipalvelimia on monta samanlaista (esim. juurinimipalvelimia kymmeniä) käytännössä lähiverkossa on melkein aina apunimipalvelin, jolta voi kysellä nimiä ja joka kysyy niitä eteenpäin muilta ja tallettaa kyselyiden tulokset välimuistiinsa, joten samojen koneiden nimiä ei tarvitse ei tarvitse koko ajan kysellä periltä asti

9 Nimipalvelin ohjelmoijan näkökulmasta nimipalvelin ja siihen liittyvät protokollat piilotetaan enimmäkseen ohjelmoijalta: joko kirjastoissa on kutsu, jolla voi tehdä nimipalvelukyselyn tai yhteydenmuodostuskomennolle voi antaa joko IP-osoitteen tai nimen käytännön rajapintaongelma: useimmiten nimipalvelukysely jää odottamaan vastausta (blocking) siis ohjelma pysähtyy siksi aikaa kirjastorajapinnat, joissa ohjelma voisi tehdä jotain odotuksen aikana, ovat harvinaisia jos tämä on ongelma, nimipalvelukyselyt voi tehdä esim. eri säikeessä jotkin ohjelmat, esim. WWW-selaimet, käynnistävät oman aliprosessin nimipalvelukyselyitä varten (se pitää lisäksi tulokset tallessa muistissaan)

10 TCP:n päällä olevat protokollat TCP/IP siis tarjoaa yhteyden, jossa voi siirtää vapaamuotoista dataa (tavuja tai merkkejä) edestakaisin sen päälle on Internetissä tehty paljon sovellustason protokollia esim. HTTP, jossa asiakas pyytää webbisivua (avaa palvelimeen yhteyden ja lähettää URLin tietyssä muodossa) ja palvelin vastaa sivun sisällöllä tai NNTP, jolla luetaan ja kirjoitetaan nyyssejä yhden rivin pituisilla ASCII-komennoilla nämä on dokumentoitu ns. RFC-dokumenteissa, joista osa on valittu Internet-standardeiksi useimmat ovat asiakaspalvelin-tyyppisiä joskus käytetään myös peer-to-peer-palveluita, joissa molemmat päät ovat samanarvoisia yhteydenmuodostus on näissä monimutkaisempaa, varsinkin palomuurien ja osoitemuunnosten (NAT) läpi käytetään esim. joissain verkkopeleissä ja IP-puheluissa

11 Paikalliset socketit periaatteessa socketit eivät ole vain Internet-yhteyksiä varten varsinkin Unix-koneissa niitä käytetään myös koneen sisäiseen kommunikointiin ohjelmien välillä Unix domain socket on kuten TCP, mutta paikallinen: portin tilalla on (yleensä) tiedoston nimi, jossa kuunnellaan ja johon otetaan yhteyttä tiedosto on tyypiltään socket ( s ls-komennossa) muodostettu yhteys toimii kuten TCP, mutta koneen sisällä lisäksi yhteydestä saa selville sen toisen pään käyttäjänimen (sillä tai tiedoston oikeuksilla voi rajoittaa sockettiin pääsyä) etuna on varsinkin viimeinen: UDP- ja TCP-yhteyksiin pääsee ainakin koko sama kone, tavallisesti myös koneen ulkopuolelta UDP- ja TCP-yhteydet voi rajoittaa samasta koneesta (mutta muiltakin käyttäjiltä) tuleviksi vaihtamalla kuunneltava osoite (listen address, bind address) localhost-osoitteeksi

12 Vinkkejä kokeiluun komentoriviohjelmilla nc ja socat voi avata yksittäisiä verkkoyhteyksiä kummin päin tahansa ohjelmilla host ja dig voi tehdä nimipalvelukyselyjä omalla koneella (ylläpito-oikeuksilla) esim. ohjelmalla tcpdump voi seurata koneen lähettämiä ja vastaanottamia paketteja varoitus: kuuntelevaan TCP- tai UDP-sockettiin pääsee koko maailma! paitsi jos palomuuri sattuu estämään (silloinkin pääsee sama kone ja yleensä koko lähiverkko) kokeilut kannattaa tehdä esim. kotikoneella, joka on irti verkosta varsinkin kuunteleva ja pitkään päällä oleva palvelin on tietoturvariski (oleta, että verkosta tuleva syöte on vihamielistä!) Aalto-koneilla Työaseman tai palvelimen ulkopuolelle näkyvien palveluprosessien pystyttäminen edellyttää tietojärjestelmän omistajan lupaa. (käyttöpolitiikka ) lisää verkkoyhteyksistä esim. kurssin T luentokalvoilta

13 Sisältö 1 Socketit 2 Serialisointi 3 Java-sovelmat

14 Yleisiä tapoja datan siirtoon useimmat ohjelmat tallettavat ja lataavat dataa tiedostoista tai esim. verkon yli toiselta ohjelmalta esim. lautapeli voisi tallentaa pelin (laudan sisällön) tai verkkopelinä toimiessaan lähettää sen toiselle pelaajalle miten tällainen data kannattaa esittää? itse keksityllä binääri- tai tekstitiedostolla? jollain puolivalmiilla formaatilla kuten XML:nä? jonkin muun ohjelman ennestään käyttämällä formaatilla? esim. omia binääriformaatteja on helppo tuottaa joistain ohjelmointikielistä (muistin sisältö levylle), mutta vaikea käsitellä muilla kielillä tai eri versioilla seuraavilla kalvoilla on muutama yleinen puolivalmis formaatti

15 Datan serialisointi serialisointi (serialization, marshalling) tarkoittaa ohjelmassa olevan datan muuttamista merkkijonoksi ja takaisin erityisesti ohjelmointikielen tietorakenteiden automaattista tallentamista ja lataamista esim. Schemessä read ja write toteuttavat Scheme-datan serialisoinnin Javassa on valmis kirjasto olioiden serialisointiin Javan omaan binääriformaattiin kaikkea ei voi serialisoida (esim. funktioita) usein serialisointi tehdään kuitenkin käytännössä osittain käsin esimerkiksi jotta ohjelman eri versiot toimisivat ristiin, vaikka olioiden rakenne muuttuu

16 Sulkulausekkeet Esimerkki datasta (osm ((version "0.6") (generator "CGImap 0.0.2")) (bounds ) (way (user "alv") (uid 4660) (visible #t) (version 2) (changeset ) (timestamp " T08:00:57Z") (nodes ) (tags ("highway" "footway") ("surface" "unpaved")))) Schemen read- ja write-primitiivit käyttävät Scheme-koodin näköistä sulkulauseke-esitysmuotoa esitysmuoto on nimeltään S-expression (symbolic expression) sitä on kohtalaisen helppo kirjoittaa ja lukea automaattisesti ilmankin ohjelmointikielen tukea

17 JSON (JavaScript Object Notation) Esimerkki datasta { "osm": { "version": "0.6", "generator": "CGImap 0.0.2", "bounds": { "minlat": , "minlon": , "maxlat": , "maxlon": , "ways": [ { "id": , "user": "alv", "uid": 4660, "visible": true, "version": 2, "changeset": , "timestamp": " T08:00:57Z", "nodes": [ { "ref": , { "ref": , { "ref": ], "tags": [ { "k": "highway", "v": "footway", { "k": "surface", "v": "unpaved" ] ] JSON-formaatti on tehty JavaScript-kielen pohjalta periaatteessa se on koodia (olion ja/tai taulukon alustus), jonka voisi suoraan antaa JavaScript-tulkille käytännössä sitä useimmiten luetaan kirjaston avulla käytetään varsinkin webbisovelluksissa selaimessa pyörivän JavaScript-koodin ja palvelimen väliseen tiedonsiirtoon

18 XML Esimerkki datasta (pala OpenStreetMap-dataa) <?xml version"1.0" encoding"utf-8"?> <osm version"0.6" generator"cgimap 0.0.2"> <bounds minlat" " minlon" " maxlat" " maxlon" "/> <way id" " user"alv" uid"4660" visible"true" version"2" changeset"139696" timestamp" t08:00:57z"> <nd ref" "/> <nd ref" "/> <nd ref" "/> <tag k"highway" v"footway"/> <tag k"surface" v"unpaved"/> </way> </osm> XML-esitysmuotoon kuuluu yleensä skeema (schema), joka määrittelee, mitä alikohtia missäkin saa olla ja valmiita työkaluja, jotka tarkistavat skeemanmukaisuuden, editoivat XML:ää, hakevat XML:stä osia tietyillä hakuehdoilla, konvertoivat XML:ää muunlaisiin formaatteihin, jne. XML:n käsittelyyn on kirjastoja useimmissa ohjelmointikielissä

19 Itse tehdyt formaatit hyvin usein ohjelmissa käytetään edellä lueteltujen formaattien sijaan omia itse suunniteltuja formaatteja etuja: joustavampia ja tilanteeseen sopivampia, joskus yksinkertaisempia ymmärtää, usein helpompia kirjoittaa käsin haittoja: itse tehty jäsennin ei yleensä ole yhtä monipuolinen; omaa formaattia käsitteleviä muita työkaluja ei ole valmiina etu ja haitta: ei tarvitse käyttää valmiita kirjastoja se, että jokin data esitetään sulkulausekkeina, JSONina tai XML:nä ei useinkaan kerro vielä kovin paljon pitää vielä määritellä, miten niitä käytetään nämä valmiit formaatit helpottavat suunnittelua, mutta eivät tee sitä ohjelmoijan puolesta usein näiden valmiiden formaattien sisälle (esim. tiettyihin merkkijonoihin) määritellään vielä itse jokin oma formaatti

20 Sisältö 1 Socketit 2 Serialisointi 3 Java-sovelmat

21 Sovelma - Applet Sovelma on Java-ohjelma joka voidaan upottaa htmlsivulle. Sovelman pääikkuna, JApplet toimii pitkälti samoin kuin esim JFrame, mutta : Ohjelman pääikkuna on JApplet-olio, jonka selain luo (konstruktoria ei kutsuta) Konstruktorikutsun / main-metodin sijaan JAppletissa on metodi public void init(). Tässä metodissa tehdään konstruktoria vastaavat muuttujien alustukset (usein vain tämä metodi toteutetaan) Kun sovelma on täysin latautunut kutsutaan automaattisesti public void start(). Jos sovelma halutaan pysäyttää kutsutaan automaattisesti metodia public void stop(). Juuri ennen sovelman sulkemista kutsutaan metodia destroy(), jossa 09:30 voi vielä hoitaa resurssien vapautusta tai tiedon laittamista talteen (ei-laajan kurssin kalvo)

22 Esimerkki Seuraavalla kalvolla on esitetty esimerkki yksinkertaisesta sovelmasta. Sovelman suorittaminen lähtee liikkeelle init()-metodista. Koodi joka alustaa sovelman sisältämän käyttöliittymän säynnistetään tämän metodin toimesta. Käytännössä kaiken Swing-käyttöliittymää modifioivan koodin tulisi toimia tapahtumankuuntelusäikeen sisältä. Seuraavalla sivulla esitetty koodi tekeekin asian oikeammin kuin aiemmin näkemämme yksinkertaistetut esimerkit....näyttää monimutkaiselta, mutta on käytännössä sovellettavissa sellaisenaan, joten swingin tai säikeiden syvällisempää osaamista ei oikeasti tarvita. 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

23 Seuraavat rivit voivat näyttää raskailta ja monimutkaisilta. Niiden tehtävä on suorittaa graafisen käyttöliittymän luominen tapahtumankuuntelusäi keessä. Tämä on Swingin rakenteesta seuraava vaatimus. Tässä luodaan Runnableolio jonka run-metodi toimii aloitus-pisteenä käyttöliittymän luonnille Ja tässä käyttämälllä luokan SwingUtilities metodia invokeandwait suoritetaan ylläesitetyn Runnable-olion run metodi tapahtumankuuntelusäikeessä HUOM: (run-metodia ei siis kutsuta suoraan) import java.awt.*; import java.awt.*; import java.awt.event.*; import java.awt.event.*; import javax.swing.*; import javax.swing.*; public class AppletFromFrame extends JApplet { public class AppletFromFrame extends JApplet { private JButton button; private JButton button; private JLabel label; private JLabel label; public void init() { public void init() { Runnable guicreator new Runnable() { Runnable guicreator new Runnable() { public void run() { public void run() { creategui(); creategui(); ; ; try { try { javax.swing.swingutilities.invokeandwait(guicreator); javax.swing.swingutilities.invokeandwait(guicreator); catch (InterruptedException e) { catch (InterruptedException e) { e.printstacktrace(); e.printstacktrace(); catch (java.lang.reflect.invocationtargetexception e) { catch (java.lang.reflect.invocationtargetexception e) { e.printstacktrace(); e.printstacktrace(); /* /* * Allaoleva metodi siis suoritetaan ylläolevan koodin avulla * Allaoleva metodi siis suoritetaan ylläolevan koodin avulla * tapahtumankuuntelusäikeessä. * tapahtumankuuntelusäikeessä. */ */ private void creategui() { private void creategui() {...jatkuu seuraavalla kalvolla...jatkuu seuraavalla kalvolla init-metodia kutsutaan suoraan selaimen toimesta, ja tällöin Applet-oliokin on jo luotu, joten periaatteessa init on appletin "käynnistysmetodi". 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

24 /* /* * Tämä metodi siis suoritetaan edellisen kalvon koodin * Tämä metodi siis suoritetaan edellisen kalvon koodin * avulla tapahtumankuuntelusäikeessä. * avulla tapahtumankuuntelusäikeessä. * * * Huomaa että koodi on aivan samanlaista kuin tavallisen * Huomaa että koodi on aivan samanlaista kuin tavallisen * käyttöliittymän luontikoodi * käyttöliittymän luontikoodi */ */ private void creategui() { private void creategui() { button new JButton("Press Me!"); button new JButton("Press Me!"); label new JLabel("Not pressed"); label new JLabel("Not pressed"); button.addactionlistener(new ActionListener() { button.addactionlistener(new ActionListener() { public void actionperformed(actionevent arg0) { public void actionperformed(actionevent arg0) { label.settext("pressed"); label.settext("pressed"); ); ); Container contents this.getcontentpane(); Container contents this.getcontentpane(); contents.setlayout(new GridLayout(1,2)); contents.setlayout(new GridLayout(1,2)); contents.add(button); contents.add(button); contents.add(label); contents.add(label); private static final long serialversionuid L; private static final long serialversionuid L; 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

25 Sovelma Kuinka sovelma lisätään www-sivulle? Sovelma koostuu yleensä monesta luokasta, joten sovelmaan kuuluvat käännetyt luokkatiedostot + mahdolliset data-tiedostot sijoitetaan yleensä JAR-pakettiin www-sivun koodiin lisätään applet-tagi Kertoo appletin sisältävän jar-tiedoston nimen Kertoo appletin pääluokan nimen Kertoo appletin koon Mahdollistaa parametrien antamisen appletille <APPLET <APPLET archive archive Myapplet.jar Myapplet.jar code code Example.class Example.class width width height height 200> 200> Tämä Tämä teksti teksti näkyy näkyy jos jos applettia applettia ei ei voida voida ladata ladata </APPLET> </APPLET> 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

26 Hiekkalaatikko Sovelma suorittaa toimintansa ns. hiekkalaatikossa Tämä estää Tiedostojen lukemisen levyltä Verkkoyhteyksien ottamisen muille koneille, kuin miltä sovelma ladattiin Näiden muutosten vuoksi mm. ulkoisten tiedostojen lataaminen täytyy toteuttaa hieman eri tavalla kuin normaaliohjelmassa a)ladataan tiedostot verkko-osoitteen (URL) kautta palvelimelta, jolta applet ladattiin. b)ladataan tiedostot samasta JAR-paketista, jossa javan classtiedostotkin ovat 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

27 Tiedostojen lataaminen JAR-paketista Eräs yksinkertainen tapa ladata tiedostoja jar-paketista on käyttää luokkalataajaa tiedostojen avaamiseen Luokkalataaja on mekanismi, joka hoitaa luokkien dynaamisen noutamisen levyltä, verkosta jne. ohjelman ajettavaksi Sama luokkalataaja joka latasi jonkin sovelmasi luokan levyltä, pystyy lukemaan myös muita tiedostoja tästä paikasta Allaoleva koodi käyttää tätä menetelmää try{ try{ InputStream InputStream is is this.getclass().getresourceasstream( tiedosto.txt ); this.getclass().getresourceasstream( tiedosto.txt ); tehdään tehdään jotain jotain catch catch ( ( IOException IOException e e ) ) { { reagoidaan reagoidaan jollain jollain tavalla tavalla 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

28 Tiedostojen lataaminen verkosta Appletista on yksinkertaista ladata tiedostoja (erityisesti kuvia) samalta palvelimelta jolta se on ladattu ImageIcon-luokan konstruktorit toimivat verkossa identtisesti verrattuna ohjelmaan joka lataa tiedostoja levyltä Image-olioita voidaan ladata Appletin metodilla getimage() Tällöin tarvitaan kuitenkin appletin www-osoite, joka saadaan metodilla getcodebase() ImageIcon ImageIcon kuva1 kuva1 new new ImageIcon( test.jpg ); ImageIcon( test.jpg ); Image Image kuva2 kuva2 getimage(getcodebase(), getimage(getcodebase(), test2.jpg ); test2.jpg ); 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

29 Sovelmien allekirjoittaminen Sovelman voi tarvittaessa allekirjoittaa Tapahtuu ohjelmalla appletsigner Allekirjoitettu sovelma saa täydet käyttöoikeudet koneeseen jolla sitä ajetaan Saa lukea ja kirjoittaa käyttäjän oikeuksilla Saa ottaa verkkoyhteyksiä kaikkialle jne. Suhtaudu varauksella allekirjoitettuihin sovelmiin jos et tunne tahoa joka tarjoaa allekirjoitetun sovelman 09:30 (ei-laajan kurssin kalvo)

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Verkko-ohjelmointi, tapahtumapohjainen ohjelmointi Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 11. 2. 2013 Sisältö 1 Verkko-ohjelmointia:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Serialisointi, lisää ohjelmien suunnittelusta, GUI-ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 22. 2. 2012 Sisältö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Verkko-ohjelmointi, tapahtumapohjainen ohjelmointi, lisää ohjelmien suunnittelusta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista)

Lisätiedot

JAVA-OHJELMOINTI 3 op A274615

JAVA-OHJELMOINTI 3 op A274615 JAVA-OHJELMOINTI 3 op A274615 JFC & Swing, Look & Feel, Events Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi kurssi. Opintopiiri työskentelyn raportti

Rinnakkaisohjelmointi kurssi. Opintopiiri työskentelyn raportti Rinnakkaisohjelmointi kurssi Opintopiiri työskentelyn raportti Opintopiiri: Heikki Karimo, Jesse Paakkari ja Keijo Karhu Päiväys: 15.12.2006 Ohjelmointitehtävä C i C i : Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.

Lisätiedot

Java ja grafiikka. Ville Sundberg 12.12.2007

Java ja grafiikka. Ville Sundberg 12.12.2007 Java ja grafiikka Ville Sundberg 12.12.2007 What happen Viritetty JPanel Graphics ja Graphics2D ImageIO ja BufferedImage Animaatio ja ajastus Optimoinnista Kehykset import javax.swing.jframe; public class

Lisätiedot

Sovelmat. Janne Käki

Sovelmat. Janne Käki Sovelmat Janne Käki 24.11.2006 Sovellus extends JFrame public static void main(string[] args), joka tyypillisesti vain luo kehysluokan ilmentymän luontimetodi Sovelma extends JApplet ei main-metodia, ei

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Harjoitustyö (TKO_2023)

Harjoitustyö (TKO_2023) Harjoitustyö (TKO_2023) Jyri Lehtonen (72039) (alkuperäinen 29.1.2008) päivitetty: 8.2.2008 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee Java-appletti, joka kysyy käyttäjältä asioita Java-kielestä.

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Käyttöliittymä

Olio-ohjelmointi Käyttöliittymä Olio-ohjelmointi 2016 Käyttöliittymä n Javalla on helppo toteuttaa yksinkertainen graafinen käyttöliittymä n AWT/Swing n JFC (Java Foundation Collection) n AWT-sisältää Javan grafiikka GUI-komponmentit

Lisätiedot

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 6 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Oma Grafiikka Swing-käyttöliittymässä

Lisätiedot

Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2

Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2 26. Tiedostot 26.1 Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2 Johdanto Tiedostoja on käsitelty uudelleenohjattujen standardisyöte- ja tulostusvirtojen avulla. Tiedostoja

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

JavaRMI 1 JAVA RMI. Rinnakkaisohjelmoinnin projekti 1 osa C Tekijät: Taru Itäpelto-Hu Jaakko Nissi Mikko Ikävalko

JavaRMI 1 JAVA RMI. Rinnakkaisohjelmoinnin projekti 1 osa C Tekijät: Taru Itäpelto-Hu Jaakko Nissi Mikko Ikävalko JavaRMI 1 JAVA RMI Rinnakkaisohjelmoinnin projekti 1 osa C Tekijät: Taru Itäpelto-Hu Jaakko Nissi Mikko Ikävalko JavaRMI 2 Table of Contents...1 JAVA RMI...1 Yleistä...4 Arkkitehtuuri...5 Java RMI kerrosarkkitehtuuri...5

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

<applet code=simpleaudioapplet.class width=300 height=300> SimpleAudioApplet.java /* */ // Appletti joka soittaa käynnistyttyään oletushakemistossa // olevan sound.wav-nimisen äänitiedoston. public class

Lisätiedot

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2

Sisältö. Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2 6. Tiedostot 6.1 Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2 Johdanto Tiedostoja on käsitelty uudelleenohjattujen standardisyöte- ja tulostusvirtojen avulla. Tiedostoja voidaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki Tehtävä 1 Koherentti selitys Koherentti esimerkki ½p ½p Tehtävä 2 Täysiin pisteisiin edellytetään pelaajien tulostamista esimerkin järjestyksessä. Jos ohjelmasi tulostaa pelaajat jossain muussa järjestyksessä,

Lisätiedot

Mikä yhteyssuhde on?

Mikä yhteyssuhde on? 1 Yhteyssuhde Mikä yhteyssuhde on? Yhteyssuhde Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä yhteyssuhde on? Tili - : String - : double * 1 Asiakas - hetu: String - : String

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Kompositio Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä kompositio on? Tili - : String - : double 1 1 Kayttoraja

Lisätiedot

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla

Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla Lasse Leino ja Marko Kahilakoski Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi 18. joulukuuta 2006 Sisältö 1 Säikeet

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto Sisällys 14. Poikkeukset Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 2.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Osio 4: Tietovirrat. Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely

Osio 4: Tietovirrat. Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely 1 Ominaisuudet Kun tutkimme työasemapohjaisia sovelluksiamme, tarvitaan joskus tietoa: mikä on käyttöjärjestelmä mikä on käytössä oleva

Lisätiedot

14. Poikkeukset 14.1

14. Poikkeukset 14.1 14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

1. Mitä tehdään ensiksi?

1. Mitä tehdään ensiksi? 1. Mitä tehdään ensiksi? Antti Jussi i Lakanen Ohjelmointi 1, kevät 2010/ Jyväskylän yliopisto a) Etsitään Googlesta valmis algoritmi b) Mietitään miten itse tehtäisiin sama homma kynällä ja paperilla

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Poikkeustenkäsittely

Poikkeustenkäsittely 1 Poikkeustenkäsittely Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeuksen käsitteleminen Poikkeusluokkien hierarkia Poikkeuksen heittäminen 1 Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeus (Exception) on

Lisätiedot

Luokat ja oliot. Ville Sundberg

Luokat ja oliot. Ville Sundberg Luokat ja oliot Ville Sundberg 12.9.2007 Maailma on täynnä olioita Myös tietokoneohjelmat koostuvat olioista Σ Ο ω Μ ς υ φ Ϊ Φ Θ ψ Љ Є Ύ χ Й Mikä on olio? Tietokoneohjelman rakennuspalikka Oliolla on kaksi

Lisätiedot

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue

Lisätiedot

GRAAFISEN KÄYTTÖLIITTYMÄN OHJELMOINTI JAVA SWING

GRAAFISEN KÄYTTÖLIITTYMÄN OHJELMOINTI JAVA SWING GRAAFISEN KÄYTTÖLIITTYMÄN OHJELMOINTI JAVA SWING Käyttöliittymäkomponentteja Sovelluksen pääikkunan luominen Rinnakkainen toiminnallisuus Miten käyttöliittymä lopetetaan? Ikkunan peruskomponentit Mihin

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely Poikkeukset Poikkeuksella tarkoitetaan yllättävää ajonaikaista tilannetta, joka

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Microsoft Visual Studio 2005

Microsoft Visual Studio 2005 Sovelluksen jako palvelimiksi: Palvelin on sille annettuun vastuulliseen tehtävään erikoistunut sovellusosa. Käyttöliittymäpalvelin (Web-palvelin) vastaa käyttöliittymän toteuttamisesta. Web-palvelin toteuttaa

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006

Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006 Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006 17.12.2006 Opintopiiri WTF Mika Holmström Paula Kemppi Janne Piippo Lasse Lukkari Javan semaforit 1. Menetelmän käyttötarkoitus ja sovellusalue Semaforin idea kehitettiin

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe 18.6.2014 Kirjoita jokaiseen konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, nimi, TMC-tunnus ja opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastaukset palautetaan tehtäväkohtaisiin

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot