Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu"

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu

2 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 2(43)

3 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 3(43) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VESILAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN Vesioikeuslaki Poikkeuslait 1940 ja Vanha vesilaki Vesilaki KALATALOUSVELVOITTEET VESILAINSÄÄDÄNNÖSSÄ LUVANVARAISET HANKKEET LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN Yleinen lupamääräysten tarkistaminen Kalatalousvelvoitteen tai -maksun tarkistaminen Säännöstelyluvan määräysten tarkistaminen VESILUPIEN KÄSITTELY Lupaviranomaiset Lupahakemusten käsittelyaika KALATALOUSVELVOITTEET VESILUVISSA KALATALOUSVELVOITE JA KALATALOUSMAKSU Kalatalousvelvoitteita Kalatalousvelvoitteiden muuttaminen KALATALOUSVELVOITTEET ERI AIKAKAUSINA Tapausesimerkki: Hiitolanjoen voimalaitokset Tapausesimerkki: Arrakoski VIIMEAIKAISIA VESIVOIMALAITOSTEN LUPAPÄÄTÖKSIÄ Tapausesimerkki: Pihlajamaa Tapausesimerkki: Hiirikoski Tapausesimerkki: Arrakoski Tapausesimerkki: Makkarakoski Tapausesimerkit: Valsverksforsen ja Lahankoski UUDEN VESILAIN NOJALLA ANNETTUJA PÄÄTÖKSIÄ EI KALATALOUSVELVOITTEITA Tapausesimerkki: Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstely... 26

4 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 4(43) 4 LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN, EDUNMENETYS KORVATTAVA Säännöstelyn muuttaminen Ohijuoksutuksesta aiheutuva edun menetys SÄÄNNÖSTELYLUVAN MÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN Tapausesimerkki: Koitereen säännöstelyn muuttaminen KALATALOUSVELVOITTEEN MUUTTAMINEN, EPÄTARKOITUKSENMUKAINEN VELVOITE Tapausesimerkki: Harjavallan voimalaitos Tapausesimerkki: Mäntänkosken voimalaitos KALATALOUSVELVOITTEEN MUUTTAMINEN, OLOSUHTEIDEN OLENNAINEN MUUTOS Tapausesimerkki: Hiitolanjoen voimalaitokset Tapausesimerkit: Kaltimon ja Kuurnan voimalaitokset VALTION ENERGIATUKI TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ENERGIATUEN MERKITYS KALATIERAKENTAMISESSA LOPUKSI YHTEENVETO JATKO LIITTEET Valokuvat: Oy Vesirakentaja Kannen kuva: Kissakosken voimalaitoksen kalatie

5 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 5(43) 1 Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella kulloinkin voimassa olleen vesilainsäädännön perusteella annettuja lupapäätöksiä (eli vesilupia) kalatalouden kannalta. Toisaalta on tarkasteltu jälkikäteen kalataloutta koskevilta osiltaan muutettuja lupamääräyksiä. Lisäksi samoista lupapäätöksistä on tarkasteltu virtaamia koskevia määräyksiä. Työn tilaaja Suomen ympäristökeskus valitsi selvityksen tekijäksi Oy Vesirakentajan, jossa työstä on vastannut Ville Suhonen ja asiantuntijoina osallistuneet Ari Aalto ja Jukka Nieminen. Vesistöjen rakentamisesta aiheutuu haittaa ja vahinkoa kalastolle ja vesiympäristölle. Merkittävimmät haitat aiheutuvat kulkuesteistä (padot), luonnonuoman tai muun hankkeen vaikutusalueen vesiympäristön haitallisesta muuttumisesta ja säännöstelyn epäedullisista vaikutuksista. Esim. veden patoaminen muuttaa virtavesiympäristöä seisovan veden alueeksi. Toinen esimerkki vesiympäristön muutoksesta on veden ohjaaminen pois alkuperäisestä uomasta. Vesiluvissa on perinteisesti eniten kiinnitetty huomiota patoon kulkuesteenä. Jo vuonna 1902 säädetty vesioikeuslaki lähti siitä, että valtaväylä tuli jättää vapaaksi mm. kalan kulkua varten. Kalataloushaittojen kompensointi on vaihdellut eri aikoina. Nykyisin katsotaan usein kalan kulun turvaaminen ja sitä kautta luontainen lisääntyminen ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Hankkeesta aiheutuvia haittoja voidaan vähentää antamalla määräyksiä luonnonuomaan tai alapuoliseen vesistöön johdettavista virtaamista. Termillä ympäristövirtaama tarkoitetaan sellaista virtaamaa tai virtaamien vaihtelua, joka turvaa ekosysteemin tai mahdollistaa sen palauttamisen mahdollisimman luonnontilaiseksi. Toisin sanoen ympäristövirtaaman tarkoituksena on ylläpitää määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jolla joen ekosysteemin hyvä tila turvataan. Suomessa ei ole kansallista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, jossa ympäristövirtaama määriteltäisiin tai otettaisiin huomioon, joten ympäristövirtaamasta ei suoraan ole määräyksiä lupapäätöksissä. Ympäristövirtaaman periaatteita on kuitenkin sovellettu tapauskohtaisesti, esim. säännöstelylupiin sisältyvissä juoksutusohjeissa. Koska säännöstely rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle, jää ympäristövirtaaman merkitys tarkastelluissa lupapäätöksissä varsin vähäiseksi. Käytännössä lähinnä ympäristövirtaaman periaatteita ollaan, kun hankkeesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu määräyksiä kalatiehen, luonnonuomaan tai alapuoliseen vesistöön juoksutettavasta ympärivuotisesta vähimmäisvirtaamasta. Tässä selvityksessä on tarkasteltu vain koko uoman sulkevia vesistöpatoja, koska näistä aiheutuu merkittävimmät vaikutukset kalastolle ja vesiympäristölle. Tällaisia patoja on rakennettu lähinnä vesivoiman tai säännöstelyn tarpeisiin. Selvityksessä keskitytään vesivoimalaitosten lupapäätöksiin, koska niiden yhteydessä luvanhaltijan ja kalatalouden intressit ovat usein ainakin osittain ristiriidassa; kalatiehen tai luonnonuomaan juoksutettu virtaama on lähtökohtaisesti pois voimalaitoksen energiantuotannosta. Suomen vesilainsäädäntöä 1900-luvun alusta lähtien on esitelty lyhyesti luvussa 2, mutta eri aikoina voimassa olleiden vesiasioita koskevien lakien yksityiskohtiin tai eroavaisuuksiin ei syvennytä sen tarkemmin.

6 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 6(43) 2 Vesilainsäädäntö Suomessa 2.1 Lainsäädännön kehittyminen Vesioikeuslaki 1902 Ensimmäinen erityisesti vesiasioita käsittelevä laki Suomessa oli 1902 säädetty vesioikeuslaki (31/1902) luvun alussa maataloudella ja tukinuitolla oli merkittävä rooli. Vesioikeuslaissa myös vesiliikenne sekä kalasto ja kalastus oli otettu huomioon, eikä vesistön valtaväylää lähtökohtaisesti saanut sulkea. Mikäli sallittiin rakentaa kiinteä tai tilapäinen pato joen poikki, tuli samalla rakentaa jäiden lähdöstä joulukuun alkuun avoinna pidettävä kalatie luvun alkupuolella tekninen kehitys ja kasvava energiantarve johtivat vesivoimarakentamisen voimakkaaseen kasvuun. Lakiin tehtiinkin muutoksia vesivoiman hyödyntämisen edistämiseksi ja myös lain tulkinta muuttui vesivoiman tarpeen lisääntyessä. Vuoden 1934 lakimuutoksella sallittiin säännöstely. Edelleen isompiin lohi- ja siikajokiin sai kiinteän padon rakentaa valtaväylän poikki ainoastaan niihin osiin, joihin lohi ja siika eivät tavallisesti nouse. Kalatalouden kannalta merkittävä oli vuoden 1939 lakimuutos, joka salli myös suurten jokien sulkemisen kiinteällä padolla, jos kalastukselle aiheutettu haitta oli selvästi pienempi kuin vesivoimantuotannosta saatava hyöty. (Myllyntaus 2002) 1 Vesioikeuslain kokonaisuudistusta valmisteltiin moneen otteeseen ja mm. Haatajan (1951) 2 mukaan vesilainsäädäntö oli jo pitkiä aikoja ollut vanhentunut ja vaatisi nopeaa muuttamista nykyolojen vaatimuksia vastaavaksi. Kului kuitenkin vielä vuosikymmen, ennen kuin vesioikeuslaki korvattiin vesilailla vuonna Poikkeuslait 1940 ja luvulla säädettiin kaksi merkittävää poikkeuslakia. Ensin laki eräiden vesioikeusasiain poikkeuksellisesta käsittelystä (383/1940), jonka perusteella voitiin myöntää väliaikainen lupa vesistön säännöstelyyn ennen lopullisen luvan myöntämistä. Vesivoiman rakentamisen kannalta vielä merkittävämpi oli laki toimenpiteistä vesivoiman käytäntöön ottamisen helpottamiseksi (196/1941), jonka perusteella voitiin myöntää väliaikainen lupa vesivoimalaitoksen rakentamiseksi, jos hakija omisti tarvittavan rantakiinteistön ja vähintään kaksi kolmasosaa kosken vesivoimasta. Poikkeuslakien nojalla voimalaitoshanke voitiin siis toteuttaa jo ennen asian lopullista ratkaisemista. Korvauskysymykset ratkaistiinkin useissa tapauksissa vasta vuosia tai jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Poikkeuslakien voimassaoloaikana rakennettiin kaikkiaan 61 vesivoimalaitosta, joiden keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä noin 5400 GWh (Myllyntaus 2002). Rakentamisella oli suuri merkitys sodanjälkeisen Suomen taloudelliselle nousulle ja tuolloin rakennettu vesivoimaa vastaa edelleenkin noin 40 % Suomen nykyisestä vesivoimatuotannon määrästä. 1 Myllyntaus, T Kalastus ja vesien virkistyskäyttö. Vesitalous 5/2002. S ISSN Haataja, K Vesioikeus I. Yleiset opit, omistusoikeus, jaot, katsaus ulkomaihin. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 49.

7 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 7(43) Kummankaan mainitun lain nojalla annettuun päätökseen väliaikaisesta luvasta ei voinut hakea muutosta (Löyttyjärvi 2013) Vanha vesilaki 1961 Yllä mainitut poikkeuslait kumottiin lopulta vasta toukokuussa 1961 voimaan tulleella vesioikeuslain korvanneella vesilailla (276/1961, jäljempänä lyhenne VVL vanha vesilaki ). Vesilailla säädettiin kattavasti vesien käytöstä, laki sisälsi yli 500 pykälää. Vesilakiin tehdyistä lukuisista muutoksista mainittakoon tässä yhteydessä vuonna 1987 lisätty 2 luvun 22 :n neljäs momentti ja vuonna 1994 lisätty 22 c, joilla mahdollistettiin vanhojen, myös ennen vesilakia annettujen lupien kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen, jos olosuhteet olivat olennaisesti muuttuneet. VL 2:22.4 (467/1987) Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalanhoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. VL 2:22 c (553/1994) Vesilaki 2011 Edellä 22 :n 4 momentissa --- säädetty koskee myös ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla annettuja vastaavia määräyksiä. --- Seuraava vesilain kokonaisuudistus oli nykyisen vesilain (587/2011, jäljempänä lyhenne VL) säätäminen, laki tuli voimaan tammikuussa Uudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa vesilainsäädäntö vastaamaan niitä muutoksia, joita vesilain säätämisen jälkeen on tapahtunut vesivarojen käytössä, kansallisessa ja yhteisölainsäädännössä sekä yhteiskunnassa yleisesti. Lain tarkoituksena on turvata vesivarojen ja vesiympäristön ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä käyttö, ehkäistä käytöstä koituvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. (HE 277/2009) 4 Käytännössä vesilain mukainen lupamenettely säilyi pääosin entisenlaisena. Myös kalatalousvelvoitteita koskevien säännösten sisältö on säilynyt pääosin ennallaan, samoin mahdollisuudet olemassa olevien hankkeiden lupamääräysten muuttamiseksi. Uuden vesilain nojalla ei tiettävästi vielä ole annettu uusia tai muutettuja kalatalousvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä. Uuden lain mahdollinen vaikutusta lupamääräyksiin voidaan arvioida vasta, kun on käytettävissä isompi määrä uuden lain nojalla annettuja lainvoimaisia päätöksiä. 3 Löyttyjärvi, M-L., Vesivoima omaisuutena ja virtavesi elinympäristönä. Ympäristöjuridiikka 1/2013, s HE 277/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi. (Viitattu )

8 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 8(43) 2.2 Kalatalousvelvoitteet vesilainsäädännössä Vesioikeuslaissa (31/1902) oli lähtökohtana valtaväylän ja siten myös kalan kulun turvaaminen. Vuonna 1939 tehdyllä lakimuutoksella kuitenkin myös suurten lohi- ja siikapitoisten jokien sulkeminen sallittiin tietyin edellytyksin. Vesioikeuslaissa edellytettiin rakentamaan kalatie, mikäli valtaväylä suljettiin kiinteällä tai tilapäisellä padolla. Käytännössä kalatie kuitenkin usein jäi rakentamatta, vaikka lupapäätöksessä näin määrättiin tai sitten lakia tulkittiin hakijan eduksi ja määrättiin rakentamaan kalatie, mikäli se myöhemmin katsottaisiin tarpeelliseksi. Vuoden 1961 vesilaissa kalatalousvelvoitettu koskevia 2 luvun 22 :ää on muutettu useaan otteeseen ja täydennetty 22 a c :llä. Alkuperäisessä laissa velvoitettiin rakentamaan kalatie ja ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jos hankkeen vaikutuksesta kalan kulkureitti kalakannan vahingoksi ilmeisesti huononee tai kalan lisääntymismahdollisuudet vesistössä heikkenevät. Vuoden 1987 lakimuutoksen (467/1987) jälkeen ensisijainen kalatalousvelvoite oli istutus. Vuonna 1994 (553/1994) keinovalikoimaa laajennettiin (kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä) ja samalla velvoitettiin tarvittaessa tarkkailemaan toimenpiteiden tuloksellisuutta. Toisaalta vanhan vesilain ensimmäisestä versiosta lähtien on ollut mahdollisuus määrätä kalatalousmaksu, mikäli yllä mainittujen toimenpiteiden suorittaminen luvan saajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia. Kalatalousmaksun määrän perusteita on tarkasteltu tarkemmin luvussa 4.3 Nykyisessä vesilaissa (587/2011) kalatievelvoitetta koskeva 3 luvun 14 vastaa sisällöltään vuoden 1961 vesilain viimeisintä päivitystä, mutta kalatalousvelvoitteen tai -maksun toteuttamisesta on annettu tarkentavia määräyksiä. Kalatalousvelvoitteiden keinovalikoimaan on lisätty kalataloudellinen kunnostus, joka tietysti sisältyi jo aikaisemman vesilain määritelmään muu toimenpide. 2.3 Luvanvaraiset hankkeet Vesilain perusteella annetaan lupia lukuisille erityyppisille hankkeille. Vesitaloushankkeelle on haettava lupaa mm. silloin, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa tai vesiympäristöä ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista, vesistön tilan huononemista tai aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille. Tämän perusteella esim. säännöstely vaatii luvan. Lisäksi on erikseen säädetty aina luvanvaraisista hankkeista (VL 3:2). Tällaisia hankkeita ovat mm. valtaväylän sulkeminen tai vesivoimalaitoksen rakentaminen. Vesistön patoaminen aiheuttaa muutoksia vesiympäristössä, kun padon virtavesistö muuttuu patoaltaassa seisovan veden alueeksi. Pato estää tai rajoittaa kalojen ja muiden vesieliöiden kulkemista vesistössä. Tästä aiheutuu haittaa etenkin vaelluskaloille, joille kulkuyhteys virtavedessä sijaitsevien lisääntymisalueiden ja meressä tai järvessä olevien syönnösalueiden välillä on elinehto. Pato estää paitsi kutuvaelluksen mereltä ylävirtaan, myös vaelluspoikasten ja kudulla käyneiden sukukypsien kalojen alasvaelluksen syönnösalueille. Alavirtaan vaeltavat kalat voivat myös ajautua voimalaitoksen turpiineihin. Kuolleisuus riippuu kalalajista sekä turpiinien koosta ja tyypistä. Toisaalta jos padolla ei ole ohijuoksutusvelvoitetta, saattaa ainoa reitti alavirtaan olla turpiinin kautta.

9 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 9(43) Vesistön säännöstely ja voimalaitosten käyttö aiheuttaa muutoksia virtaamissa etenkin luonnonuomassa, jos voimalaitoksella hyödynnettävä virtaama johdetaan luonnonuoman ohi. Säännöstelyn vaikutuksia on tutkittu aikaisemmissa selvityksissä, joten säännöstelylupien ehtoja ei ole tässä yhteydessä tarkasteltu. Maa- ja metsätalousministeriö pyysi kirjeessään alueellisia ympäristökeskuksia selvittämään alueensa vesivoimalaitosten voimassa olevat lyhytaikaissäännöstelyluvat ja laitoksilla noudatettavat säännöstelykäytännöt. Tarkoituksena oli kartoittaa ne voimalaitokset, joilla harjoitettava lyhytaikaissäännöstely lupatilanteen epäselvyyden ja lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuvien haittojen vuoksi saattaisi edellyttää lisäselvityksiä. Voimalaitokset pyydettiin luokittelemaan viiteen ryhmään lupa- ja valvontatietojen perusteella. Yhteenveto selvityksistä on laadittu maa- ja metsätalousministeriössä Vesivoiman tuotanto aiheuttaa merkittävän osan kalastolle ja vesiympäristölle aiheutuvasta haitasta. Suomessa on kaikkiaan noin 220 verkkoon kytkettyä vesivoimalaitosta 5. Lisäksi on lukuisia käytöstä poistettuja laitoksia, joiden vesiluvat oikeuksineen ja velvollisuuksineen ovat edelleen voimassa. Osassa käytöstä poistetuista laitoksista ei lupatilanteesta ole edes tietoa. Tässä selvityksessä on keskitytty käytössä olevien voimalaitosten lupiin. 2.4 Lupamääräysten muuttaminen Lupapäätöksessä voidaan määrätä hankkeen vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tarkistettaviksi määräajassa, jos tämä on tarpeen hankkeesta aiheutuvien merkittävien haittojen välttämiseksi. Mikäli määräysten tarkistamista ei lupapäätöksessä ole edellytetty, voidaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lupamääräyksiä muuttaa vain luvanhaltijan omasta hakemuksesta Yleinen lupamääräysten tarkistaminen (VL 3:21; VVL 2:28) Lupamääräyksiä voidaan hakemuksesta tarkistaa, jos hankkeen toteuttamisesta lupamääräysten mukaisesti aiheutuu haitallisia vaikutuksia, joita lupamääräyksiä annettaessa ei ole ennakoitu ja joita ei muutoin voida riittävästi vähentää. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta on tässä tapauksessa jätettävä kymmenen vuoden kuluessa hankeen valmistumisesta. Hankkeen valmistusajankohdasta riippumatta voidaan lupamääräyksiä tarkistaa, jos hankkeen toteuttamisesta lupamääräysten mukaisesti aiheutuu olosuhteiden muutosten vuoksi haitallisia vaikutuksia, joita ei muutoin voida riittävästi vähentää. Lupamääräysten muuttaminen ei kuitenkaan saa sanottavasti vähentää hankkeesta saatavaa hyötyä ja tarkistamisesta tai uusien määräysten antamisesta aiheutuvat muut kuin vähäiset edunmenetykset määrätään hakijan korvattaviksi. Siitä riippumatta, ovatko olosuhteet muuttuneet, voidaan lupamääräyksiä tarkistaa, mikäli turvallisuussyyt tätä vaativat. Hakemuksen lupamääräysten tarkistamisesta voi tehdä haitallisen vaikutuksen kohteena olevan yksityisen edun haltija, kunta, valvontaviranomainen tai asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 5 (viitattu )

10 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 10(43) Kalatalousvelvoitteen tai -maksun tarkistaminen (VL 3:22 ja 19:10; VVL 2:22 ja 2:22c) Lupaviranomainen voi hakemuksesta muuttaa lupapäätösten kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Myös aikaisemman lainsäädännön aikana annettujen lupien kalatalousvelvoitetta tai -maksua koskevia määräyksiä voidaan hakemuksesta muuttaa, jos sitä on pidettävä yleisen tai tärkeän yksityisen edun kannalta tarpeellisena. Arvioitaessa lupamääräysten muuttamisen edellytyksiä, ei vesilaki velvoita ottamaan luvanhaltijalle aiheutuvaa edunmenetystä tarvitse huomioon, eikä edunmenetystä määrätä korvattavaksi. Lisäksi kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä Säännöstelyluvan määräysten tarkistaminen (VL 19:7) Mikäli säännöstelyn haitallisia vaikutuksia ei voida muutoin riittävästi vähentää, voi ELY-keskus, kalatalousviranomainen tai kunta hakea aluehallintovirastosta lupamääräysten tarkistamista tai uusien määräysten asettamista. Ennen kuin hakemus voidaan laittaa vireille, tulee asianomaisen ELY-keskuksen riittävässä yhteistyössä luvan haltijan, säännöstelystä hyötyä saavien, vaikutusalueen kuntien ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Määräysten tarkistamisesta tai uusien määräysten asettamisesta saatavan hyödyn tulee olla yleisen edun kannalta olosuhteisiin nähden merkittävä, eikä lupapäätöksen muuttaminen saa huomattavasti vähentää säännöstelystä saatavaa hyötyä tai olennaisesti muuttaa säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Määräysten tarkistamisesta kalataloudelle tai vesiympäristölle saatavan hyödyn rahallinen arviointi voi olla vaikeaa. Hyödyn ei kuitenkaan tarvitse olla absoluuttisesti suuri, jos se on olosuhteisiin nähden merkittävä (HE 17/1994) 6. Tarkistamisesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset, jolleivät ne ole vähäisiä, määrätään hakijan korvattaviksi. 6 HE 17/1994. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesilain muuttamisesta. (Viitattu )

11 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 11(43) 2.5 Vesilupien käsittely Lupaviranomaiset Vesilain mukaisissa hankkeissa lupaviranomaisen toimii asianomainen aluehallintovirasto (AVI). Suomessa on yhteensä kuusi aluehallintovirastoa (Kuva 1). Kuva 1. Aluehallintovirastot Suomessa. 7 Kun hakemus on jätetty, pyytää aluehallintovirasto tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan ja sen jälkeen tiedottaa hakemuksesta (yleensä kuuluttamalla). Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet hankkeesta on jätettävä kuulutusajan (yleensä 30 vrk) kuluessa. Lisäksi aluehallintovirasto voi katsoessaan tarpeelliseksi pyytää jo ennen kuulutusta lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Hakijalle annetaan mahdollisuus antaa vastine lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Kaaviokuva lupakäsittelyn vaiheista on esitetty alla (Kuva 2). 7 Aluehallintovirastot Suomessa. (Viitattu ).

12 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 12(43) Kuva 2. Lupakäsittelyn vaiheet. 8 8 Lupakäsittelyn vaiheet. FI/Asiointi_ja_luvat/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Vesilupa (Viitattu ).

13 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 13(43) Lupahakemusten käsittelyaika Aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen (VHAO), jonka päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Ennen päätöksentekoa voi hakija laatia vastineen lupapäätöksestä tehtyihin valituksiin. Käsittelyajat aluehallintovirastoissa, Vaasan hallinto-oikeudessa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaihtelevat hankkeesta riippuen. Vuonna 2012 keskimääräinen vesilupa-asian käsittelyaika aluehallintovirastossa oli 9 kuukautta, samoin tavoite vuosille on 9 kuukautta. Vaasan hallintooikeudessa ympäristö- ja vesilupien keskimääräinen käsittelyaika oli 12 kuukautta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vesiasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 17 kuukautta. Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus käsittelevät aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset ja tarvittaessa muuttavat alemman oikeusasteen päätöstä valitusten perusteella. Lisäksi ylemmät oikeusasteet voivat tarvittaessa palauttaa asian aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Keskimääräisilläkin käsittelyajoilla lupahakemuksen jättämisestä korkeimman hallintooikeuden päätökseen kuluu yli 3 vuotta. Mikäli lupaviranomainen katsoo esim. kalatien tarpeelliseksi, mutta se ei sisälly hakemukseen, voidaan luvan hakija velvoittaa määräajan kuluessa hakemaan lupaa kalatielle. Kalatie käsitellään tällöin uutena lupa-asiana, ja päätöksestä on taas mahdollisuus valittaa sekä Vaasan hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yksittäisissä tapauksissa lupahakemukseen käsittely eri oikeusasteissa saattaa kestää vuosikausia. Esimerkki monivaiheisesta lupakäsittelystä on Lapuanjoessa sijaitseviin Jepuan koskiin suunnitellut vesivoimalaitokset. Alkuperäinen lupahakemus jätettiin vuonna Asia määrättiin katselmustoimitukseen 2004, jonka seurauksena hakija jätti muutetun hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan 2011, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaaviokuva lupakäsittelyn vaiheista on esitetty liitteessä 3.

14 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 14(43) 3 Kalatalousvelvoitteet vesiluvissa 3.1 Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu Jos vesitaloushankkeesta aiheutuu kalakannoille tai kalastukselle vahinkoa, on hankkeesta vastaava velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (kalatalousvelvoite) tai määrättävä maksamaan tällaisten toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle (kalatalousmaksu). Kalatalousvelvoite voi olla kalatie, kalataloudellinen kunnostustoimenpide, istutus tai muu kalataloudellinen hoitotoimenpide taikka näiden yhdistelmä. Velvoitteeseen voidaan tarvittaessa sisällyttää toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu. Vesilupapäätöksissä annettuja kalatalousvelvoitteita on koottu ja luokiteltu liitteeseen Kalatalousvelvoitteita Vesilupapäätöksissä on määrätty mm. alla olevia kalatalousvelvoitteita: Kalatie - Kalatie, jolle määrätty aukioloaika ja vähimmäisvirtaama - Kalatien suunnitelma ja lupahakemus toimitettava määräajan kuluessa - Sallittava kalatien rakentaminen voimalaitokseen, jos katsotaan tarpeelliseksi. Luovutettava korvauksetta kalatiehen tarvittava kohtuullinen vesimäärä. - Esitettävä kalatien suunnitelma sekä selvitys kalatiehen johdettavasta virtaamasta aluehallintoviraston vahvistettavaksi määräajan kuluessa. Aluehallintoviraston tulee asiaa käsitellessään arvioida edellytykset kalatien toteuttamiseen. - Kalatie, jos katsotaan tarpeelliseksi - Kalatie rakennettava, vaikka hanke (uusi vesivoimalaitos) muuten jäisi toteuttamatta. Vanhan voimalaitoksen lupapäätöksessä velvoite ehdollisena jos katsotaan tarpeelliseksi. - Rakennettava ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymän suunnitelman mukainen kalatie. Kalatien sijaintia ja rakenteita voidaan myöhemmin muuttaa mainitun viranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen kunnostustoimenpide (vanhassa vesilaissa muu toimenpide) Istutus - Kalan kulun turvaaminen luonnonuomaa pitkin (pohjapatoja, pohjan muotoilua) Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide (vanhassa vesilaissa muu toimenpide) - Nahkiaisten ylisiirto padon alapuolelta ylempänä vesistössä olevalle koskelle Kalatalousmaksu

15 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 15(43) Kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi jätettyjen hakemusten perusteella annetuissa päätöksissä on annettu mm. seuraavia uusia tai muutettuja määräyksiä: Istutusvelvoite Kalatalousmaksu Kalatievelvoite Kalatalousmaksu - Vuosittainen kalatalousmaksu, samalla kumottu luvan kalatievelvoite - Kalatalousmaksun lisäksi tarkkailuvelvoite ja määräaika, jonka jälkeen velvoite arvioidaan uudestaan - Alkuperäinen velvoite oli sallia kalatien rakentaminen ja luovuttaa tarpeellinen vesimäärä. Velvoite muutettu kalatalousmaksuksi siihen saakka, kunnes kalatie rakennetaan Kalatalousmaksu Kalatie - Luvan haltijan tehtävä selvitys kalatien vaihtoehdoista, suunnitelma kalatiestä ja hakemus kalatien rakentamiseksi. Asia ratkaistaan lopullisesti vasta kalatien lupahakemusten käsittelyn yhteydessä 3.2 Kalatalousvelvoitteet eri aikakausina Vesilainsäädännössä on keinovalikoima kalastolle ja kalataloudelle aiheutettujen haittojen kompensoimiseksi vaihdellut eri aikakausina. Vastaavasti myös vesiluvissa määrätyt kalatalousvelvoitteet ovat vaihdelleet kulloinkin voimassa olleen lainsäädännön ja laintulkinnan mukaan. Vesioikeuslaki ( ) lähti valtaväyläperiaatteesta ja mahdollinen kompensaatio kalan kululle aiheutetusta haitasta oli kalatie. Vesioikeuslain aikana myönnetyissä luvissa on tyypillisesti kalatievelvoite, tai velvoite rakentaa kalatie, mikäli se myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi. Kalatietä ei kuitenkaan aina rakennettu tai se todettiin myöhemmin huonosti toimivaksi ja poistettiin käytöstä. Vanhan vesilain ( ) alkuperäisessä versiossa velvoite laajennettiin muotoon kalatie ja muut tarvittavat toimenpiteet. Vaikka kalatie oli ensisijainen velvoite aina vuoden 1987 lakimuutokseen (467/1987) saakka, ei kalatievelvoitteita vanhan vesilain nojalla juurikaan määrätty. (Löyttyjärvi 2013) 9 Vuoden 1987 lakimuutoksen jälkeen ensisijainen velvoite oli istutus ja muita velvoitteita voitiin tarvittaessa määrätä lisäksi: on luvan saaja velvoitettava istuttamaan kaloja ja ryhtymään muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Melko nopeasti kalatalousvelvoitteita koskevia pykäliä muutettiin kuitenkin jälleen, kun vuonna 1994 keinovalikoima laajennettiin muotoon kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä. Samalla velvoitettiin tarvittaessa tarkkailemaan toimenpiteiden tuloksellisuutta. Lisäksi vanhan vesilain ensimmäisestä versiosta lähtien on ollut mahdollisuus määrätä kalatalousvelvoitteen sijaan kalatalousmaksu. Suhtautuminen kalateihin alkoi kuitenkin muuttua jo 1980-luvulla. Ajan henkeä kuvaa myös 1987 säädetty koskiensuojelulaki, joka kieltää vesivoimalaitoksen rakentamisen laissa määritetyissä vesistöissä tai niiden osissa luvulla on ainakin pienvesivoimalaitoksille annetuissa lupapäätöksissä nähtävissä selvästi, että kalojen luontaisen li- 9 Löyttyjärvi, M-L., Vesivoima omaisuutena ja virtavesi elinympäristönä. Ympäristöjuridiikka 1/2013, s

16 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 16(43) sääntymisen mahdollistaminen kalatievelvoitteiden avulla on katsottu tärkeämmäksi kuin kalakantojen ylläpito istuttamalla. Toisaalta vanhoja istutusvelvoitteita on muutettu kalatalousmaksuiksi, jolloin kalastonhoito voidaan järjestää joustavammin kuin lupapäätöksellä määrätyillä istutusvelvoitteilla. Vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa kalatalousvelvoitteiden keinovalikoimaan lisättiin kalataloudellinen kunnostus. Uuden lain mahdollista vaikutusta vesilupien kalatalousmääräyksiin ei uuden lain nojalla annettujen päätösten vähäisen määrän vuoksi voida vielä arvioida Tapausesimerkki: Hiitolanjoen voimalaitokset Venäjän puolelle Laatokkaan laskevaan Hiitolanjokeen on 1900-luvun alkupuolella rakennettu useita voimalaitosta. Vielä käytössä olevista laitoksista alimpana sijaitsee vain vajaan kilometrin päässä rajalta Kangaskosken voimalaitos, sen yläpuolella Lahnasenkoski ja sitten Ritakoski. Ritakosken yläpuolella on Juvankosken voimalaitos. Juvankoski on luonnontilaisenakin ollut käytännössä jyrkkä putous, josta ei kala ole päässyt nousemaan. Juvankosken luvassa ei ole kalatalousvelvoitteita, eikä lupaa tässä yhteydessä tarkastella. Hiitolanjoen voimalaitoksilla tarkoitetaankin tässä yhteydessä kolmea ensin mainittuja voimalaitosta. Lohikalojen, etenkin Laatokan järvilohen, merkittävimmät Suomen puolella olevat poikastuotantoalueet sijaitsevat Ritakosken ja Juvankosken välissä Hiitolanjokeen laskevan Silamusjoen valuma-alueella. Yleiskartta Hiitolanjoen Suomen puolella olevasta osuudesta on esitetty alla (Kuva 3). Kalatievelvoite (1903, 1911, 1920) Lahnasenkosken (rakennettu 1911) ja Ritakosken (1920) voimalaitosten lupiin sisältyy kalatievelvoite. Kangaskosken voimalaitoksen lupaehtoihin kalatievelvoitetta ei sisältynyt, mutta Kangaskosken puuhiomon lupaehdoissa vuodelta 1903 mainitaan, että kalan noustessa on aukko sulussa pidettävä sitä varten auki. Alkuperäisiin lupamääräyksiin siis sisältyi vesioikeuslain periaatteiden mukaisesti kalatievelvoitteet. Kalateitä ei kuitenkaan ollut rakennettu. Kalatievelvoite Istutusvelvoite (1939) Viipurin lääninhallitus katsoi antamassaan päätöksessä, ettei kalaportaiden rakentamisesta Kangas-, Lahnasen- ja Ritakoskeen olisi tarkoitettua ja kustannuksia vastaavaa hyötyä. Voimalaitosten omistaja määrättiin korvaukseksi paperitehtaan ja puuhiomon jätteistä kalakannalle aiheuttamasta vahingosta istuttamaan vuosittain yhteensä lohen ja harjuksen poikasta, joista ainakin puolet lohen poikasia. Kalataloushaittojen kompensointi istutuksilla oli tullut mahdolliseksi vuoden 1939 lakimuutoksella. Luvassa määrätyn, mutta toteutumatta jääneen tai toimimattomaksi todetun kalatievelvoitteen korvaaminen istutusvelvoitteella tai kalatalousmaksulla on tyypillinen kalatalousvelvoitteen muutos. Lähtökohta on tällöin, että velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä.

17 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 17(43) Istutusvelvoite Kalatalousmaksu (2002) Itä-Suomen ympäristölupavirasto kumosi kalatalousviranomaisen hakemuksesta edellä mainitut alkuperäiset kalatievelvoitteet sekä vuonna 1939 määrätyn istutusvelvoitteen ja määräsi voimalaitoksille yhteisen kalatalousmaksun. Maksun suuruus määräytyi istutusvelvoitteen perusteella. Epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voitiin siis tarkistaa sen kustannuksia merkittävästi lisäämättä. Yhteisesti kaikille kolmelle laitokselle määrätyn maksun suuruus oli mk vuodessa. Kalatalousviranomaisen hakemuksessaan esittämä kalatalousmaksun määrä oli ollut mk. Hakemusta perusteltiin olosuhteiden muuttumisella (Venäjän puolella olevien nousuesteiden purkaminen ja vedenlaadun parantuminen). Kalatalousviranomainen valitti Vaasan hallinto-oikeuteen maksun suuruudesta, mutta ilmeisesti epähuomiossa jätti valittamatta päätöksestä kalatievelvoitteiden kumoamisen osalta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään ja ympäristölupaviraston päätös sai lainvoiman. Istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi on tyypillinen esimerkki epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuneen velvoitteen tarkistamisesta sen kustannuksia merkittävästi lisäämättä. Kuva 3. Yleiskartta Hiitolanjoen Suomen puolella olevasta osasta.

18 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 18(43) Kalatalousmaksu Kalatievelvoite (2013) Vain alle seitsemän vuotta päätöksen jälkeen Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi kaikkia kolmea voimalaitosta koskevan uuden päätöksen, jossa laitoksille määrättiin velvoite selvittää kalatien vaihtoehtoja ja hakea lupaa kalatien rakentamiselle. Lopullisesti kalatievelvoitteen muoto ratkaistaisiin vasta kalateiden lupahakemusten yhteydessä. Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät valitukset ja ympäristölupaviraston päätös sai lainvoiman Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään olosuhteiden olennaisella muutoksella, joksi katsottiin kalakantoja koskeva tutkimustiedon tiedon lisääntyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päätöksen sisältöä ja perusteluja on selostettu tarkemmin luvussa Kalateiden rakentamisen vesilain mukaiset edellytysten täyttyminen ratkaistaan kalateiden lupahakemustan yhteydessä. Jos ja kun aiemman kalatalousmaksun sijaan laitosten omistajat joutuvat rakentamaan ja ylläpitämään kalatiet sekä luovuttamaan korvauksetta niihin tarvittavan veden, on uusi kalatalousvelvoite kustannuksiltaan suuruusluokaltaan 100-kertainen aiempaan velvoitteeseen nähden Tapausesimerkki: Arrakoski Padasjoella Kymijoen vesistöalueella sijaitsevan Arrakosken voimalaitoksen rakentamiseksi ja yläpuolisen järven säännöstelemiseksi myönnettiin väliaikainen lupa 1961 ja lopullinen lupa Laitoksella voitiin myös harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä, mutta lupapäätöksessä ei ollut määräyksiä virtaamista tai kalatalousvelvoitteita. Päätös oli voimalaitoksen osalta määräaikainen, koska hanketta varten tehdyt vuokrasopimukset olivat määräaikaisia. Mikäli vuokrasopimukset olisi uusittu luvan voimassaoloaikana, kuuluisi hanke edelleen luvun 3.5 mukaiseen luokkaan ei kalatalousvelvoitetta. Vuokrasopimuksia ei kuitenkaan uusittu ajoissa ja lupa pääsi raukeamaan. Voimalaitoksen omistaja velvoitettiin hakemaan laitokselle uusi lupa, minkä yhteydessä mm. kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat tulivat uudestaan harkittaviksi. Aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksen 2011 ja määräsi kalatievelvoitteen ja sen ympärivuotisen vähimmäisvirtaaman kalatien kautta luonnonuomaan. Määräys jatkuvasta ympärivuotisesta vähimmäisvirtaamasta pienentää myös merkittävästi lyhytaikaissäännöstelystä alapuolisella vesistölle aiheutuvia haittoja, joten määrättyä vähimmäisvirtaamaa voidaan pitää ympäristövirtaamana. Vähimmäisvirtaamalla myös pienennetään merkittävästi lyhytaikaissäännöstelystä alapuolisella vesistölle aiheutuvia haittoja. Määrättyä virtaamaa voidaan siten pitää myös ympäristövirtaamana. Hankkeesta luonnonuoman ja alapuolisen uoman vesiympäristölle sekä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta arvioitiin siis aluehallintoviraston vuonna 2011 antamassa päätöksessä merkittävästi suuremmaksi kuin vesioikeuden vuonna 1978 samasta voimalaitoksesta antamassa päätöksessä. Aluehallintoviraston päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten se saattaa vielä muuttua. Tapausta on selostettu tarkemmin luvussa

19 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 19(43) 3.3 Viimeaikaisia vesivoimalaitosten lupapäätöksiä Vesivoimarakentaminen Suomessa tarkoittaa yleensä olemassa olevan vesivoimalaitoksen uusimista tai tehon nostoa tai aiemmin käytöstä poistetun laitoksen uudelleen käyttöön ottoa. Osa kunnostushankkeista voidaan tehdä ilman uutta lupaa, tyypillisesti silloin, kun olemassa olevaa rakennusta ja vesiteitä voidaan hyödyntää ilman merkittäviä muutostöitä. Valtaosa vielä rakentamattomasta, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisesta vesivoimasta on suojeltu Ounasjoen erityissuojelulailla (703/1983) ja koskiensuojelulailla (35/1987) ja Kyrönjoen erityssuojelulailla (1139/1991) (Oy Vesirakentaja 2008) 10. Tästä syystä vain harvoin haetaan lupaa vesivoimalaitoksen rakentamiseksi aiemmin rakentamattomaan koskeen luvulla kalatalousasiat ovat nousseet aikaisempaa enemmän esille myös vesilupien käsittelyssä. Kalatalouden tai yleisemmin vesiympäristön etu on lähtökohtaisesti ainakin osittain ristiriidassa voimantuotannon kanssa: kalatien rakentaminen aiheuttaa kustannuksia ja kalatiehen, uuteen ohitusuomaan tai luonnonuomaan juoksutettu vesi on suurelta osin pois energiantuotannosta. Tästä syystä aluehallintoviraston päätöksestä usein valitetaan luvanhakijan, kalatalousviranomaisen tai molempien toimesta Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toisaalta osassa hankkeissa muutkin kuin voimantuotannon intressit on huomioitu jo lupahakemusvaiheessa, ja lupa saattaa saada lainvoiman suoraan aluehallintoviraston päätöksellä. Laitoksen omistajan suhtautuminen ohijuoksutusvelvoitteisiin riippuu monesta asiasta. Mikäli hankkeen vaikutusalueella on erityisiä kalataloudellisia arvoja, saattaa hankkeen toteuttaja ennakoida lupakäsittelyssä väistämättä esiin tulevia vaatimuksia kalataloushaittojen kompensoimiseksi. Lupakäsittelyn jouduttaminenhan on myös hakijan etu, kun hankkeen toteutus ei viivästy. Hankkeen toteuttaja voi nähdä kalojen ja muiden ympäristöarvojen huomioimisessa myös mahdollisuuden yrityksen julkisuuskuvan parantamiseen ja kilpailuetuun sähkönmyynnin kuluttajamarkkinoilla. Vesivoimaturpiinien teknisen kehityksen myötä uutta laitosta voidaan käyttää hyvällä hyötysuhteella aiempaa laajemmalla virtaama-alueella. Parhaimmillaan laitoksen uusimisen tai lisäkoneen rakentamisen yhteydessä voidaan vähentää alapuoliselle vesistölle aiheutuvia haittoja. Vanhalla turpiinilla voidaan joutua ajamaan laitosta katkokäytöllä, kun esimerkiksi uudella täyssäädettävällä Kaplan-turpiinilla aiempaa pienempiä virtaamia voidaan hyödyntää energiantuotannossa ja siten pienentää virtaamavaihteluja. Uuden koneiston mahdollisesti laajemmasta käyttöalueesta saatava hyöty on kuitenkin tapauskohtaista. Turpiineja on myös pyritty kehittämään turpiiniin joutuvien kalojen kuolleisuuden vähentämiseksi, mutta toistaiseksi innovaatiot eivät ole kaupallisesti menestyneet kovin laajasti. Vesivoimalaitokset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: käytännössä tulovirtaamaa ajaviin jokilaitoksiin ja laitoksiin, jossa säännöstelyaltaan avulla on mahdollisuus varastoida vettä. Määrällisesti suurin osa Suomen vesivoimalaitoksista on pieniä: noin 40 % kaikista voimalaitoksista on kooltaan alle 1 MW ja yli puolet on alle 2 MW (Kuva 4). Pienillä laitoksilla ei tyypillisesti harjoiteta säännöstelyä tai säännöstelytilavuus on niin pieni, ettei sillä ole ainakaan isommassa mittakaavassa merkitystä energiantuotannon kannalta. 10 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä Selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista. ISBN

20 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 20(43) Tässä luvussa on keskitytty pienten, tyypillisesti alle 2 MW kokoisten vesivoimalaitosten lupapäätöksiin. Kaikki mainitut esimerkit on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1. Kuva 4. Suomen vesivoimalaitosten kokojakauma Tapausesimerkki: Pihlajamaa Pihlajamaan vesivoimalaitos sijaitsee Perhonjoen vesistöalueella Vetelissä, Patanan säännöstelyaltaan ja voimalaitoksen alapuolella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi hankkeelle luvan , eikä päätöksestä valitettu. Kyseessä oli aikaisemmin rakentamattomaan koskeen toteutettu uusi voimalaitos. Pihlajamaan laitoksella ei harjoiteta säännöstelyä, ja Patanan säännöstelypato estää kalan kulkemisen ylemmäs vesistöön. Hankkeen vaikutuksen kalastoon katsottiin jäävän varsin vähäisiksi. Voimalaitosta varten kaivettiin uusi ylä- ja alakanava, joiden avulla ohitettiin 1,5 km vanhaa jokiuomaa. Lisäksi jokiuomaa perattiin alakanavan ja vanhan uoman yhtymäkohdan alapuolelta. Hankkeesta aiheutuvien haittojen pienentämiseksi hakija määrättiin rakentamaan ohitettavaan jokiuomaan kaksi pohjapatoa sekä yläkanavan yläpään ja vanhan uoman erkanemiskohtaan tulvakynnys, jotka muotoillaan kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla niin, että kalan kulku niiden yli on mahdollista pienilläkin virtaamilla. Ohitettavan jokiuoman yläosalla tehdään vesimaisemaa muotoilemalla uoman pohjaa luonnonmukaiseksi. Lisäksi luvan saaja vastaa vanhan uoman eli tulvauoman vesialueen kunnossapidosta niin, että uoman vedenjohtokyky säilyy entisenlaisena. Viimeksi mainittu määräyksellä tosin on ilmeisesti tarkoitettu uoman tulvajuoksutuskapasiteetin ylläpitämistä, ei niinkään kunnossapitoa kalojen elinolojen ja kulkemisen turvaamiseksi. Lisäksi määrättiin 0,1 m 3 /s vähimmäisjuoksutus vanhaan jokiuomaan , mikä vastaa noin keskialivirtaamaa. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vanhaan uomaan rakennettavat pohjapadot ja edellä asetetut kalan kulun mahdollistavat tulvakynnyksen ja pohjapatojen rakennemääräykset huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, joten kalatalousmaksun määräämiselle ei ole perusteita.

21 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 21(43) Tapausesimerkki: Hiirikoski Kyrönjoessa Vaasassa sijaitseva Hiirikosken vesivoimalaitos on rakennettu vuonna Laitoksella oli alun perin kaksi turpiinia (rakennusvirtaama yhteensä 8 m 3 /s), jotka on vuonna 1993 purettu ja korvattu yhdellä uudella, rakennusvirtaamaltaan 10 m 3 /s koneistolla. Länsi-Suomen vesioikeus antoi luvan Hiirikosken voimalaitoksen koneistojen uusimiseen, ylä- ja alakanavan avartamiseen sekä yläkanavan sulun uudelleen rakentamiseen. Vesiylioikeuden antamalla päätöksellä lupaehtoihin lisättiin kalaportaan rakentamisvelvoite. Kalatien rakentamisvelvoite oli aikaisemmassa voimalaitoksen luvassa ehdollisena. Voimalaitospadon kunnostamiselle saatiin lupa Länsi- Suomen vesioikeudelta Voimalaitoksen laajennuksen, kalatien tai padon rakennustöitä ei kuitenkaan aloitettu. vaan voimalaitoksen pysyttämiselle, padon kunnostamiselle ja kalatien rakentamiselle haettiin uuteen suunnitelmaan pohjautuvaa uutta lupaa vuonna Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan padon kunnostamiseksi ja kalatien rakentamiseksi Samalla kumottiin aikaisemmat Hiirikosken patoa tai voimalaitosta koskevat lupapäätökset. Vaasan hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä kalatien juoksutusmääräyksiä sekä ns. vanhaan myllyuomaan vesitykseen liittyviä määräyksiä. Päätöksestä jätetty valitus peruttiin, joten hallinto-oikeuden päätös jäi lainvoimaiseksi. Lainvoimaisen päätöksen mukaisesti kalatiehen on juoksutettava välisenä aikana Kyrönjoen virtaaman ollessa 9 m 3 /s tai enemmän 2 m 3 /s ja virtaaman ollessa alle 9 m 3 /s vähintään 1 m 3 /s. Kuva 5. Hiirikosken kalatie kuvattuna padolta alavirtaan. Voimalaitokselle johdetaan vesi kuvan taka-alalla näkyvän metsäsaarekkeen takana kulkevaa yläkanavaa pitkin.

22 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 22(43) Tapausesimerkki: Arrakoski Vesistötoimikunta oli päätöksellään myöntänyt väliaikaisen luvan Padasjoella Kymijoen vesistöalueella sijaitsevan Arrakosken voimalaitoksen rakentamiselle ja yläpuolisen Miestämän säännöstelylle vesioikeuslain ja vuoden 1941 poikkeuslain nojalla. Itä-Suomen vesioikeus myönsi lopullisen luvan , jota korkeuslukemien osalta vielä tarkistettiin Alkuperäiseen lupapäätökseen ei sisältynyt kalatalousvelvoitteita, määräyksiä ohijuoksutuksista luonnonuomaan tai vähimmäisvirtaamista alapuoliseen vesistöön. Lupa oli voimalaitoksen rakentamista koskevalta osaltaan määräaikainen saakka, koska hanketta varten tehdyt vuokrasopimukset olivat määräaikaisia, eikä luvan saajalla ollut pysyvää hallintaoikeutta riittävään osaan voimalaitoksessa käytettävästä vesivoimasta. Voimalaitoksen nykyinen omistaja haki lupaa laitoksen pysyttämiseksi. Itä- Suomen vesioikeus myönsi luvan , mutta Vaasan hallinto-oikeus palautti antamallaan päätöksellä asian ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Hallintooikeuden mukaan hakijalla ei lupaa jätettäessä ollut voimassa olevaa lupaa vesivoiman hyödyntämiseen Arrakoskella, joten hakemus oli käsiteltävä kokonaan uutena vesivoiman hyödyntämistä koskevana hakemuksena. Etelä-Suomen aluehallintoviraston myönsi voimalaitokselle luvan Koska asia käsiteltiin uutena vesivoiman hyödyntämistä koskevana hakemuksena, tuli hankkeesta aiheutuva haitta kalastolle ja kalastukselle arvioida uudelleen. Voimalaitokselle myönnettiin lupa, mutta luvan saaja velvoitettiin rakentamaan Arrakosken vanhaan luonnonuomaan ja sen yläpäässä olevan säännöstelypadon ohi kalatie ja juoksuttamaan sen kautta vettä luonnonuomaan jatkuvasti vähintään 0,35 m 3 /s. Säännöstelyn alarajalla on juoksutusta tarvittaessa pienennettävä alarajan alittumisen estämiseksi. Määräys jatkuvasta ympärivuotisesta vähimmäisvirtaamasta pienentää myös merkittävästi lyhytaikaissäännöstelystä alapuolisella vesistölle aiheutuvia haittoja, joten määrättyä vähimmäisvirtaamaa voidaan pitää ympäristövirtaamana. Luvan saajan on toimitettava hakemus ja suunnitelma kalatien rakentamisesta Etelä- Suomen aluehallintovirastolle kuuden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Päätöksen perustelujen mukaan hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat järvitaimenen vaellukseen sekä kutu- ja poikasalueisiin. Veden ohjaaminen Arrakosken luonnonuoman ohi on tuhonnut Päijänne Vesijako -reitin merkittävimmän taimenen poikastuotantoalueen ja säännöstelypato estää kalojen ja muiden vesieliöiden vaeltamisen Arrakosken yläpuolisille virta-alueille. Voimalaitoksen harjoittaman lyhytaikaissäännöstelyn vuoksi Arrakoskesta alavirtaan sijaitseva Vierunkoski on ajoittain lähes kuiva, mikä haittaa taimenen poikastuotantoa koskessa. Taimenen lisääntyminen ja vaellukset voidaan turvata Vesijaon ja Päijänteen välillä juoksuttamalla kohtuullinen vesimäärä Arrakosken luonnonuomaan ja rakentamalla kalatie säännöstelypadon yhteyteen. Lisäksi todetaan, että alueella on valmiudet uomien ja koskien kalataloudelliseen kunnostamiseen ja että Päijänteellä on parannettu kalastuksen säätelyä luonnontaimeneen kohdistuvan pyynnin vähentämiseksi. Aluehallintoviraston päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten se saattaa vielä muuttua.

23 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 23(43) Tapausesimerkki: Makkarakoski Makkarakosken vesivoimalaitos sijaitsee Noormarkussa Karvianjoen vesistöalueella. Kosken vesivoimaa on hyödynnetty jo 1700-luvun puolivälistä lähtien. Padolla yhteydessä oleva vesivoimalaitos on rakennettu Laitoksen omistaja haki vuonna 2009 lupaa lisäkoneen rakentamiseksi ja kalatien rakentamiseksi voimalaitospadon ohi. Lupa vesivoiman hyödyntämiseen on annettu Turun ja Porin läänin sekä Ahvenanmaan Kuvernöörin päätöksellä 1898, padotuskorkeudesta oli määrätty Keisarillisen senaatin päätöksellä Makkarakoskella oli vedenkorkeutta kuitenkin tiettävästi jo vuodesta 1914 pidetty 0,70 m vuoden 1888 päätöksessä mainittua padotuskorkeutta ylempänä. Korkeamman padotuskorkeuden vahvistavasta päätöksestä ei kuitenkaan ollut tietoa. Kyseessä oli siis varsin tyypillinen pienvesivoimahanke: vanhalla voimalaitoksella käytössä olevan vesivoimaa tehostetaan rakennusvirtaamaa nostamalla. Ei ole myöskään poikkeuksellista, että lupatilanne ei kaikilta osin ole yksiselitteinen, vaan esim. vedenkorkeudet ovat vuosikymmenten (tai tässä tapauksessa melkein 100 vuoden aikana) vakiintuneet tasolle, joka saattaa olla eri kuin tiedossa olevan lupapäätöksen mukainen taso. Vuoden 1898 luvassa ei ollut kalatievelvoitteita. Nyt kyseessä olevaan lisäkoneen lupahakemukseen oli hakija itse sisällyttänyt kalatien rakentamisen ja veden luovuttamisen siihen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antoi lupapäätöksen Päätöksestä ei valitettu, joten lupa sai lainvoiman suoraan aluehallintoviraston päätöksestä. Kalatie määrättiin rakennettavaksi hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti, mutta kalatien rakenteita ja muotoa voidaan tarvittaessa muuttaa kalatien toimivuuden parantamiseksi. Kalatiehen määrättiin juoksutettavaksi hakijan esityksen mukaisesti välisenä aikana 0,4 m 3 /s. Hakija oli keskustellut kalatiestä ja sen virtaamista kalatalousviranomaisen kanssa jo ennen lupahakemuksen jättämistä. Päätöksen perusteluissa todetaan, että Makkarakosken pato on kalojen nousuun ja vaellukseen merkittävästi vaikuttava vaelluseste. Kalatien rakentaminen parantaa kalojen elinolosuhteita joessa ja edistää vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin pääsyä. Makkarakoski on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa 11 kalatierakentamisen kärkikohteeksi, joten se on hyvä esimerkki kalatalouden kannalta myönteisestä, vapaaehtoisesta ratkaisusta. 11 Kansallinen kalatiestrategia. Valtioneuvoston periaatepäätös (Viitattu )

24 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 24(43) Tapausesimerkit: Valsverksforsen ja Lahankoski Raaseporissa Fiskarsinjoessa sijaitsevalle Valsverksforsenin voimalaitokselle (Etelä-Suomen AVI) ja Pornaisissa Mustijoessa sijaitsevan Lahankosken vesivoimalaitoksille (KHO) myönnetyt luvat ovat esimerkkejä viimeaikaisista lupapäätöksistä, jossa kalatien rakentaminen on määrätty ehdollisena. Valsverksforsen Valsverksforsenin niskalla on sijainnut pato ainakin 1800-luvulta lähtien. Vesivoiman käytöstä tai yläpuolisen järven säännöstelystä annetuista aikaisemmista lupapäätöksistä ei ole tietoa. Säännöstely perustui vuodelta 1947 olevaan asiakirjaan, jossa on mainittu säännöstelyn ylärajat ja todettu, että järven vedenkorkeutta säännöstellään vesivoimatarpeen tyydyttämiseksi kuten siihenkin asti. Valsverksforsenin alapuolisessa Fiskarsinjoessa on kaksi nousuestettä. Voimalaitospadon alapuolella oleva putous on niin jyrkkä, ettei kala ole ilmeisesti luonnontilassakaan päässyt nousemaan kosken yläpuolelle. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa onkin todettu, että nykytilanteessa kala ei voi nousta voimalaitospadon ohi. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vesistön kalataloutta on kuitenkin mahdollista kehittää tulevaisuudessa niin, että kalankulun järjestäminen Valsverksforsenin voimalaitoksen ohi tulee ajankohtaiseksi. Tämän takia luvanhaltija määrättiin sallimaan kalatien rakentaminen, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi vesistön vaelluskalakannoille ja luovuttamaan siihen tarvittava kohtuullinen määrä vettä. Padolta on juoksutettava aina vettä vähintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona laskettuna. Määräyksen tarkoituksena on turvata veden virtaaminen voimalaitoksen alapuolisessa Fiskarsinjoessa kalataloudellisten ja maisemallisten haittojen estämiseksi. Lahankoski Lahankoskessa jo aiemmin sijainnut pato on estänyt kalan nousun. Vaikka uusi voimalaitos rakennettiin vanhan voimalaitoksen yhteyteen, oli korkeimman hallintooikeuden mukaan uuden voimalaitoksen rakentamisesta pidettävä uutena hankkeena, jonka yhteydessä on mahdollista asettaa kalatalousvelvoite. Lahankosken merkitys kalataloudelle on Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluissa arvioitu tällä hetkellä muista esteistä, vedenlaadusta ja ajoittaisesta vedenvähyydestä johtuen verrattain pieneksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on lisäksi mainittu, että ennen kalatien rakentamista Lahankoskeen on selvitettävä, onko padon yläpuolella luontaisesti lisääntyviä paikallisia taimenkantoja. Jos luontainen taimenkanta esiintyy jollain alueella, ei meritaimenkantaa pidä kotiuttaa sen esiintymisalueelle tai sen yläpuolelle. Lupapäätöksessä määrättiin sallimaan kalatien rakentaminen, jos se myöhemmin katsottaisiin tarpeelliseksi, ja luovuttamaan siihen ja vettä 0,5 m 3 /s. Heti hankkeen yhteydessä toteutuvana velvoitteena Lahankosken vesittämiseksi ja alapuolisen vesistön vesiympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annettiin velvoite juoksuttaa padolta vettä luonnonuomaan aina vähintään 0,2 m 3 /s.

Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset

Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset LIITE 1 Sivu 1 (2) Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset Kunta Vesistöaluenu mero Vesistöalue Laki Hiirikoski Vaasa 42 Kyrönjoki

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Lisätiedot

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Matti Hepola johtaja, OTT Lapin ympäristökeskus / Matti Hepola johtaja, OTT 1 Vesilain muutokset Vesilainsäädäntö on muuttunut

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan. 1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.1.2013 Taltionumero 357 Diaarinumero 1608/1/11 1 (38) Asia Valittaja Valitus vesitalousasiassa Vattenfall Sähköntuotanto Oy, Helsinki Päätös, jota valitus

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 1 ASIA VR-Yhtymä Oy:n Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalin ympäristölupapäätöksen PPO-2003-Y-20-111 rauettaminen,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä.

Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä. PÄÄTÖS Nro 2/08/2 Dnro ISY-2007-Y-134 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2008 HAKIJA Joroisten kunta (Joroisten energialaitos) ASIA Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen sisältyvien säännöstelymääräysten tarkistaminen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Siltajoen kalankasvatuslaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Paltamo Pasi ja

Lisätiedot

VMK/P-K ELY-keskus

VMK/P-K ELY-keskus VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tikkalansalmen raittisillan rakentamisajan jatkaminen, Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Miten kalatie saadaan aikaiseksi? Miten kalatie saadaan aikaiseksi? Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELYkeskus/kalatalouspalvelut Helsingin aluetoimisto Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020 ->

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.1.2013 Taltionumero 358 Diaarinumerot 1896 ja 1897/1/11 1 (24) Asia Valittajat Vesitalousasiaa koskevat valitukset 1. Hiitolanjoen Voima Oy, Helsinki, ja

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus, PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Ampumarataa koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Tervola Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Huolto-osasto

Lisätiedot

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 87/08/1 ISY-2007-Y-174 ISY-2007-Y-280 Annettu julkipanon jälkeen ) Pohjois-Savon TE-keskus 2) Savon Voima Myynti Oy

PÄÄTÖS Nro 87/08/1 ISY-2007-Y-174 ISY-2007-Y-280 Annettu julkipanon jälkeen ) Pohjois-Savon TE-keskus 2) Savon Voima Myynti Oy PÄÄTÖS Nro 87/08/1 Dnrot ISY-2007-Y-174 ISY-2007-Y-280 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2008 HAKIJAT 1) Pohjois-Savon TE-keskus 2) Savon Voima Myynti Oy ASIAT 1) Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen ja padon

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Vesilain tarjoamat mahdollisuudet modenisoida kalatalousvelvoitetta. Matti Hepola

Vesilain tarjoamat mahdollisuudet modenisoida kalatalousvelvoitetta. Matti Hepola Vesilain tarjoamat mahdollisuudet modenisoida kalatalousvelvoitetta Matti Hepola 4.3.2016 Olosuhteiden muutos Lähtökohta: yleensä ympäristöoikeudessa katsotaan, että luvan tulisi vastata toimintaa Olosuhteiden

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,

Lisätiedot

Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori

Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori Etelä-Suomi Päätös Nro 204/2011/4 Dnro ESAVI/72/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2011 ASIA Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2015 ASIA HAKIJA Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto ja padon kunnostaminen, Ylöjärvi

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Varejoen alitse ja töidenaloittamislupa, Tervola Meri-Lapin Vesi Oy Nummitie

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden 17.7.1981 antaman päätöksen nro

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro LSSAVI/6/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä JE-Siirto

Lisätiedot