Innovaatiodidaktiikan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiodidaktiikan käsikirja"

Transkriptio

1 Innovaatiodidaktiikan käsikirja Opas innovaatioprosesseja fasilitoivalle Laura-Maija Hero Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

2 Sisällysluettelo 04 Innovaatioprosesseja fasilitoivalle Innovaatioprosessi oppimisalustana Innovaatiopedagogikka Innovaatiodidaktiikka 10 Innovaatio ja tulevaisuusajattelu Mitä yritys saa - antaa? 14 Innovaatiokompetensseista Hyvä ohjaaja Ilmaston luominen 2 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

3 Pedagoginen ja didaktinen suunnitelma Työtodistus ja yrityssertifikaatti 26 Käsikirja Projektivaihe 28 Hyviä oppaita innovaatioohjaajalle Kirjoittaja FM Laura-Maija Hero toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina kulttuurituotannon koulutusohjelmassa sekä MINNO innovaatioprojektitoiminnan valmentajana ja koordinaattorina. Vuonna 2014 hän toimii lisäksi TeiniMINNO esiselvitys -kehittämishankkeen projektipäällikkönä. Hän on aikaisemmin toiminut kansainvälisissä kokemuksellisten markkinointiratkaisujen kehittämistehtävissä sekä markkinointiviestintään ja brändin hallintaan liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuudessa. Lisäksi hän on toiminut visuaalisen kulttuurin saralla moninaisissa tuottajan tehtävissä kuvataiteen järjestöissä. Kirjoittaja on peruskoulutukseltaan FM (estetiikka, taidekasvatus) ja opiskellut myös mm. Aalto Yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. Graafikko Riku Lehtonen on Metropolia AMK:n ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelija, joka halusi oppia auttavasti taittamista ja graafista suunnittelua ennen Kuvallisen viestinnän kurssille menoa. Hän on osallistunut Metropolian MINNO monialaiseen innovaatioprojektiin, ja toiminut myös TeiniMinno esiselvitysprojektissa tutkimusassistenttina TeiniMINNO esiselvitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Espoo 2014 Tämä julkaisu on toteutettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa, Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimaa ja Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamaa TeiniMINNO esiselvitys -hanketta. Hanke toteutettiin vuoden 2014 aikana yhteistyössä Omnian ja Espoon työväenopiston kanssa. 30 Lukemista Julkaisu Tämän kirjan teksti on julkaisuhetkellä vapautettu yhteisomistukseen (Public Domain). Tekstiä voi vapaasti kopioida, julkaista ja muokata, kokonaan tai osittain vain, jos alkuperäinen tekijä mainitaan. 96 Julkaisu on luettavissa internetissä sivustolla ISBN Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

4 Innovaatioprosesseja fasilitoivalle Heureka! Oivalsin, kuinka voin auttaa innovaatioprojektiryhmää heidän parhaaseen suoritukseensa! Laura-Maija Hero T ämä monimediaopas on tarkoitettu koulutuksen suunnittelijoille, opettajille, yrityksen innovaatioprosesseja fasilitoiville, aluekehityksestä vastaaville, ja oppilaitosyhteistyöstä haaveileville yrityksille tai yhdistyksille. Opas on toteutettu ketterästi ja se julkaistaan ketterästi. Kysessä on monimediainen kirja, joka sisältää myös pikkuisia videoita. Niistä löytyy käytännön esimerkkejä. Sitä päivitetään eli otetaan uusi e-painos heti, kun tarvetta ilmenee. Se toimii keskustelujen avaajana eli briefinä oman ajattelun herättämiseksi. Tarkoitus on myös provosoida, tottakai! Yritys ja erehdys kehittävät ketterimmin innovaatio-ohjaamisen käytännönläheistä työtä. Kirjan tuotantoprosessi on ketterä kahden henkilön, opettaja ja opiskelijan, yhteisponnistus. Siinä ei ole erotettu sisältösuunnittelu-, kartoitus- ja kirjoitus-, graafisen suunnittelun ja taiton eikä julkaisemisen prosesseja toisistaan. Roolit ovat sekoittuneet ja oppimista on tapahtunut molemmilla. Kirjoittaja opettaa tunnissa taitto-ohjelman graafikolle, kirjoittaja piirtää ja muokkaa kuvat, graafinen suunnittelija muokkaa tekstiä vastaamaan enemmän omaa kokemustaan innovaatioprojektissa mukana olleena opiskelijana. Videoiden tekstit äänitetään kuvista omin sanoin kertomalla ilman käsikirjoitusta omaan kokemukseen nojaten. Kaikkeen käytetään ilmaisia pilvipalveluja ja esiasennettuja ohjelmia, vain taitto-ohjelma oli lisensoitu. Innovaatioprosessit perustuvat nykyisin yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen. Innovaatiodidaktiikka on siksi hyvä työkalu tulevaisuuden ammattilaisten koulutuksessa. Se on soveltaen hyvä työkalu myös oppivassa yrityksessä, jos uudisteita tehdään systemaattisesti monien eri alueiden ammattilaisia ja asiantuntijoita osallistaen. Innovaatiodidaktiikalla tarkoitetaan tässä kirjassa oppia oppimistarkoituksessa tehdyn innovaatioprosessin ohjauksesta. Sen tarkastelun kohteena on oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/ opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan Tämä käsikirja pyrkii auttamaan innovaatio-ohjaajia sukeltamaan 4 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

5 tehtäväänsä ja koulutuksen suunnittelijoita ymmärtämään innovaatiopedagogiikan ja -didaktiikan luonnetta. Tavoitteena ei ole antaa kattavaa ohjeistoa tai keinojen valikoimaa, vaan nostaa esille mahdollisuuksia. Alueen elinkeinoelämää lähellä olevina toimijoina ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa alueensa yritysten ja muun työelämän toimintaan. Tämä tapahtuu systemaattiseksi organisoidun työelämäyhteistyön avulla. Nuorten aikuisten kanssa toimivilla oppilaitoksilla on vastuullaan kasvattaa uutta ammattilaisten sukupolvea, jonka metataidot, kuten kommunikaatio-, yhteistyötaidot, luova osaaminen ja joustava toiminta alojen rajamaastoissa ovat sellaisia, että innovaatioiden tuottaminen on mahdollista. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä väljästi jonkinlaista hyvästä ideasta jalostettua uutuutta tai parannusta, joka on käytännössä toteutettu ja konkretisoitu lisäarvoa tuottavasti. Lisäarvo voi olla taloudellista, sosiaalista, psykologista, taiteellista tms. Nuorten aikuisten innovaatiotoiminta kannattaa organisoida niin, että verkostossa tunnistetaan yhteisiä tavoitteita, toimintamalleja, didaktisia hyviä käytäntöjä sekä pystytään madaltamaan eriasteisten oppilaitosten yhteistyön kynnystä. Oppimisen kontekstissa innovaatioprojektin tavoitteena ei ole oman ammattiosaamisen syventäminen, vaan innovaatiokyvykkyyden kehittäminen. Tämä käsikirja pyrkii auttamaan innovaatio-ohjaajia sukeltamaan tehtäväänsä ja koulutuksen suunnittelijoita ymmärtämään innovaatiopedagogiikan ja -didaktiikan luonnetta. Tavoitteena ei ole antaa kattavaa ohjeistoa tai keinojen valikoimaa, vaan nostaa esille mahdollisuuksia. Se antaa yksipuolisen näkemyksen. Jokaisen innovaatio-ohjaajan on löydettävä oma ominainen, innovatiivinen ja uusia käytäntöjä luova tapansa auttaa innovaatiokompetenssien kehittymistä. Oppilaitosten innovaatiotoiminnalla on vaikutusta alueella. Se perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön. Alueen innovatiivisuutta voidaan lisätä. Innovaatiokompetensseja tarvitaan muuhunkin kuin innovaatioden tuottamiseen. Proaktiivisuuden lisääntyessä ja nuoren ihmisen voimaantuessa omaan osaamiseensa monipuolisemmin voi toiminnalla olla vaikutusta nuorten työllistymiseen, aikuisen elämään sopeutumiseen, joustavien työurien ja muutosvalmiuden kehittymiseen sekä sosiaalisen osaamisen parantumiseen. Tämä käsikirja perustuu innovaatiokyvykkyyden ja innovaatiopedagogiikan tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen, TeiniMINNO esiselvitykseen (Hero 2014a ja b) ja siihen liittyviin pilottikokeiluihin sekä aikaisemmista Metropoliassa toteutetuista MINNO innovaatioprojekteista opittuihin, hyviksi havaittuihin toimintatapoihin ja käytänteisiin. Hiljaista tietoa innovaatioprosesseista on karttunut reilu määrä innovaatioprojektien ohjaajana ja innovaatio-opettajien valmentajana ammattikorkeakoulussa, työelämässä käytännön innovaatorina ja monialaisten tiimien jäsenenä. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

6 Innovaatiopedagogiikka Syvä oman alan osaaminen ei riitä Laura-Maija Hero Innovaatiopedagogiikan avulla edesautetaan sellaisten valmiuksien kehittymistä opiskelijoissa, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden syntymiselle ja mahdollistavat näin entistä paremman yhteiskunnallisen, sosiaalisen, elinkeinoelämän ja aluekehityksen tukemisen. Monet tarvittavista valmiuksista ovat muita kuin perinteisiä ydinammattitaitoon korkeakoulutuksen avulla rakennettavaksi miellettyjä osaamisia. Oman ammatin syvän substanssiosaamisen ohella on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus kehittää itselleen sellaisia yhteiskunnan muutospaineet huomioon ottavia tietoja, taitoja ja asenteita, joita innovatiivisen ammattitaitoon voidaan katsoa kuuluvan. (ks. Kairisto-Mertanen; Kanerva-Lehto; Penttilä, 2009 ja Penttilä, Kairisto-Mertanen, Putkonen 2010). Innovaatiopedagogiikan määritelmä voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon: innovaatiopedagogiikka on oppimisote, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, 6 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

7 Monet tarvittavista valmiuksista ovat muita kuin perinteisiä ydinammattitaitoon korkeakoulutuksen avulla rakennettaviksi miellettyjä osaamisia että saadaan aikaan innovaatioita. (Kairisto-Mertanen, Putkonen 2010) Moniasteisessa ja monialaisessa innovaatioprojektitoiminnassa korostuu myös uusien tietojen, taitojen ja asenteiden oppiminen vahvasti. Se määrittelee uudella tavalla, kuinka tietoa, taitoja ja asenteita omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita. Innovaatiopedagogiikassa korostuvat muun muassa (kts. Lappalainen ym ): Monialaisuus: Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden välimaastoissa. Innovatiiviset oppimis- ja opetusmenetelmät: Käytetyt menetelmät pyrkivät kehittämään opiskelijoiden innovaatiokompetensseja. Tutkimus- ja kehitystoiminta: Opetukseen nivotaan soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, jota tehdään alueellisissa osaamis- ja innovaatioverkostoissa. Joustavat opetussuunnitelmat: suunnitellaan ja kehitetään avoimessa ja verkostomaisessa ympäristössä, jotta ympäröivän yhteiskunnan kehittämispaineet havaitaan ja niihin voidaan nopeastikin reagoida. Yrittäjyys ja palvelutoiminta: Yrittäjyyttä ja palvelutoimintaa edistetään opetuksessa alueen työelämän tarpeiden mukaisesti. Kansainvälisyys: Tavoitteena on antaa myös kansainvälisen toiminnan valmiudet. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

8 Innovaatiodidaktiikka Innovaatiodidaktiikan viitekehyksessä opettajan toiminta innovaatioprosessissa voidaan nostaa tarkastelun keskiöön. Miten voisimme auttaa opettajia edistämään innovaatiokompetenssien kehittymistä? Laura-Maija Hero Kolmio määrittelee opettajalle kaksi suhdetta oppilaaseen: pedagogisen ja didaktisen. Pedagogisessa suhteessa he ovat kasvattaja ja kasvatettava, joiden välinen suhde muodostuu pedagogiselle kiintymykselle. Didaktisella suhteella opettaja säätelee oppilaan ja oppiaineksen kohtaamista. Pedagoginen suhde mahdollistaa didaktisen suhteen onnistumisen. Mukaellen nk. Herbartin kolmiota.(atjonen, Uusikylä 1999) Didaktiikka etsii vastausta kysymykseen, millaista on hyvä opetus. Didaktiikan tutkimuskohteena on siis opetus, ei opettaminen tai oppiminen. Kuvaileva didaktiikka on opetuksessa vallitsevien olosuhteiden ja niiden vaikutusten tutkimista. Normatiivinen didaktiikka taas johtaa opetuksen teoriasta ohjeita opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta, kun taas pedagogiikka tarkoittaa oppia kasvatuksesta. Opettajan työn ydin on opiskelijoiden mahdollisimman arvokkaan oppimisen edistäminen ja sen edellytysten turvaaminen Opettajan työn ydin on opiskelijoiden mahdollisimman arvokkaan oppimisen edistäminen ja sen edellytysten turvaaminen. Didaktiikka on rationaalisen ammattiopettajan työtä tutkiva ja kehittämään pyrkivä tiede. Se keskittyy tutkimaan asioita, kuten (1) suunnittelu, tavoitteet, opetussuunnitelmat, (2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/ opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä (3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan ja mitä muita olennaisia mutta ei alkuaan tarkoitettuja seurauksia ohjauksesta ehkä oli. Tietyn aihekokonaisuuden didaktinen kokonaiskäsittely tarkoittaa koko oppimisprosessin huomioimista opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi pelkkä asiasisällön valinta tai havainnollistamisen tai arvioinnin suunnittelu ei vielä ole didaktista kokonaiskäsittelyä. Näkemys siitä, mistä eri vaiheista täydellinen oppimisprosessi koostuu, vaihtelee riippuen oppimiskäsityksestä. Ohjaajalla voi olla kahtalainen suhde opiskelijaan pedagoginen ja didaktinen. Pedagogisessa suhteessa he ovat ohjaaja ja ohjattava, joiden välinen suhde muodostuu pedagogiselle kiintymykselle. Didaktisella suhteella opettaja säätelee oppilaan ja oppiaineksen kohtaamista. Pedagoginen suhde mahdollistaa didaktisen suhteen onnistumisen. (Atjonen, Uusikylä 1999) Aikuisen oppimisessa (usein) korostuvia ja lapsen oppimisesta (yleensä) eroavia erityispiirteitä ovat esimerkiksi itsenäisyys ja itse- 8 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

9 ohjautuvuus, omat yksilölliset ja usein spesifit oppimistavoitteet, yksilöllinen elämänkokemusten varasto, odotus oppimisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta, oppimisen suuntautuminen oikeiden ongelmien ratkaisuun ja kriittisyys ja itsearviointitaito. Nykyisin voidaan jo havaita, että lapsen oppiminen alkaa muistuttamaan em. aikuisen oppimiseen liitettyjä käsityksiä. Innovaatiodidaktiikalla tarkoitetaan tässä kirjassa oppia oppimistarkoituksessa tehdyn innovaatioprosessin ohjauksesta. Sen tarkastelun kohteena on oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin: 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä Vinkit Kuinka teidän oppilaitoksessa on järjestetty oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

10 Innovaatioprosessi oppimisalustana Innovaatio vaatii luovuutta ja toimeenpanokykyä. Oppimistarkoituksessa toteutetuissa innovaatioprosesseissa ei voida jäädä vain odottelemaan luovuuden heräämistä, ja toimeenpanoon tarvittavaa monipuolista osaamista. Tilanne on epämukava. Opiskelijat joutuvat oman laatikkonsa ulkopuolelle, jossa oppimista pitää tapahtua salaman nopeasti tavoitteen ehdoilla. Innovaatioprosessissa opitaan suhtautumaan oppimiseen avoimemmin. Laura-Maija Hero Uudet innovaatiot syntyvät luovasta ajattelusta ja kekseliäästä käytännön toteutuksesta. Innovaatio edellyttää siis luovuuden lisäksi sitä, että keksintö on uusi, arvokas, ja että se on toteutettu. Sen on myös oltava keksijälleen, työryhmälle tai ulkopuolisille jollain tavalla arvokas. Arvokkuuden vaatimus voi täyttyä monella tapaa; uusi toimintatapa tai tuote voi olla jollain uudella tavalla tavalla parempi kuin vanha, se voi tuottaa taloudellista hyötyä tai se voi lisätä hyvinvointia tai onnellisuutta, tehostaa toimintaa tai muuten olla hyödyllinen uudistus yhteiskunnassa. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät uusia mahdollisuuksia tarjoavia alojen välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa, jolloin hyvinkin erilaisilla ideoilla on mahdollisuus törmätä ja saada toisistaan virikkeitä. Oivaltava idea ei vielä riitä, on osattava konkretisoida se muidenkin testattavaksi ja vielä viedä se käytäntöön ihmisten ulottuville onnistuneesti. Innovaatioprosessi on opettavainen pedagoginen alusta. Se mahdollistaa monialaisen luovan yhteistyön, valmistustaitojen oppimisen, tuotteistamisen prosessien oivaltamisen, projektinhallinnan ja viestinnän perusteiden hahmottasen ja välineiden opettelun sekä markkinnoin ja brändin johtamisen kokeilut ihan käytännössä. Ja paljon muita tietoja, taitoja ja asenteita, jopa uusia henkilökohtaisia verkostoja muiden alojen opisikelijoiden ja työelämän kanssa. Syvä oman alan osaaminen ei enää riitä. On pystyttävä yhteistyöhön uusissa, yllättävissä yhteyksissä, vieraillakin toimintaympäristöillä. Muut eivät anna onnistumistasi sinulle. Usein jopa tavoite puuttuu ja joudumme sen itse löytämään. Innovaatioprosessi on kivulias, mutta hauska tapa kehittää omia tulevaisuuden valmiuksia. Sen aikana innovaatiokompetenssit kehittyvät. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät uusia mahdollisuuksia tarjoavia alojen välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa Tulevaisuuden sosiaalinen osaaminen, kuten itsetunto ja -hallinta, motivoituminen uusissa tilanteissa, toisen innostaminen tai ratkaisukeskeisyys, voivat tässä prosessissa kehittyä. Välinmaastoissa toimiminen edellyttää avointa asennetta myös yhteistoiminnan suunnittelussa. Monialaisessa ryhmässä tiukan ongelman edessä on vaikea vetäytyä, on pakko osallistua, on saatava aikaiseksi, on tehtävä, vaikka ei oikein osaisikaan. Jokainen on tarpeellinen. Innovaatioprosessiksi voidaan nimittää sellaista tapahtumien sarjaa, joiden aikana ja avulla innovaatiota yritetään kehittää. Eveleens (2010) löysi useimmista kuusi erilaista vaihetta, jotka toistuivat yleensä samantyyppisessä järjestyksessä. Vaiheet olivat ideoiden generoiminen, ideoiden valinta, kehittäminen ja prototypointi, implementointi/ lanseeraus, post-lanseeraus sekä oppiminen ja arvioiminen. Tarkoituksellinen eli intentionaalinen innovaatioprosessi on hyvä oppimisalusta, jos sen aikana innovaatiokompetenssien odotetaan kehittyvän. Innovaatioprosessin erottaa tavallisesta työelämän oppimispro- 10 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

11 Metropolian MINNO(R) Innovaatiopedagoginen järjestelmä. Innovaatiotoiminta on integroitu monella tasolla oppilaitoksen toimintaan. jektista käytännössä vain muutamat erityispiirteet. Innovaatioprosessin voi käynnistää aito avoin haaste tai työelämässä havaittu ongelma, johon on mahdollista kehittää käytännöllistä keksintöä muistuttava uudiste tai jopa radikaalisti uusi ratkaisu. Uudisteen idea ei kuitenkaan vielä riitä, vaan idea on jollakin tavalla tehtävä näkyväksi ja konkretisoitava. Siitä voidaan valmistaa esim. prototyyppi. Tämän jälkeen konkretisoitua ideaa voidaan testata, sen sovellettavuutta voidaan tutkia ja sen käyttökelpoisuutta kokeilla monella tavalla. Niin monella, että voidaan varmistua sen kannattavuudesta viedä yhteiskuntaan, markkinoille, palveluksi tai muuten osaksi normaalia elämää tai liiketoimintaa. Innovaatiopedagoginen oppimisprosessi on perusmuodossaan yksinkertainen. Työelämä antaa aidon, avoimen, ongemamuotoisen haasteen ja tilaa innovatiivisen ratkaisun. Monialainen ryhmä opisikelijoida ideoi ja esittää ideoitaan esim. perusteltuina konsepteina tilaajalle. Projektista tehdään suunnitelma ja se viedään läpi sovitusti. Projekti käännetään opituksi ja arvioidaan. Innovaatioprosessi mahdollistaa monet erilaiset sovellukset. Opiskelijan oppimisen lisäksi tavoitteena voi olla aluekehitys, yrityksen kasvu, asukkaiden hyvinvointi, huippuosaamista vaativa radikaali innovaatio, työelämän prosessien uudiste tai mikä tahansa muu aito työelämän haaste tai ongelma. Päätavoitteena on kaikissa tapauksissa opiskelijan innovaatiokompetenssien kehittyminen niin, että hän on valmiimpi työelämään siirtyessään ottamaan kehittämishaasteita vastaan yhdessä muiden alojen edustajien kanssa. Tärkeimmän ydintiimin muodostavat innovaatioprojekteja käytännössä tekevät eri alojen opiskelijat. Monialaiset kokoonpanot voivat tuottaa luovempia ratkaisuja, mahdollisuuksien maailmat ovat avarammat. Ryhmän asiantuntemuksen monimuotoisuus hyödyttää ei-rutiiniluonteisten ratkaisujen kehittämisessä. Innovaatioprojekti on tyypillisesti ei-rutiiniluonteinen oppimisympäristö, sillä se tarjoaa avoimen haasteen ja ratkaisua ei ole määritelty etukäteen. Alojen törmäyttämisel- Innovaatioprojekti perusmuodossaan. Vinkit 1) Mikä kuvaillussa prosessissa muistuttaa omaa nykyistä työtäsi? 2) Missä prosessin vaiheessa te mielestäsi yleensä onnistutte? 3) Oletko ketterä kehittäjä? Onko sinulla kehittämistyön metodista osaamista? 4) Onko työpaikkasi kehittämisprojekteissa monia eri alojen edustajia? lä tarkoitetaan eri ammatti-alojen edustajien kohtaamista ja toisaalta yksilön osaamisen ulottamista ja käsitteiden yhdistelemistä alojen rajojen yli. Nykyisin välimaastojen määrä ja potentiaali on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa edelleen. Useilla erilaisilla toimijoilla ja organisaatioilla on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia välimaastoja, perustaa alustoja niiden toimintaa helpottamaan ja julkaista, tuottaa, kehittää uusia asioita maailmaan. Yhdessä. Työelämän toimintatapojen muuttuessa olemme osaamistarpeiden uudelleen määrittelemisen edessä yhä tiheämmin. Tällä hetkellä korkeakoulut joutuvat pohtimaan moniosaajuuden vahvistamista, koulutusalojen siiloja lieventämällä ja yksilöllistä valinnan vapautta lisäämällä ja liikkumista eri alojen opinnoissa helpottamalla. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

12 Mitä yritys saa - antaa? Katsoisiko yrityksemme asiaa nuorten rillien läpi? Voivatko nuoret havaita heikkoja signaaleja? Ovat nuoret tulevaisuuden kohderymää, käyttäjiä, tulevia työntekijöitä, alojen rajamaastojen tarjoajia, törmäämisen raikkaita mahdollisuuksia? Hyöty voi olla formaalia tai epäformaalia, välillistä tai välitöntä. Laura-Maija Hero Yritykset lähtievät usein oppilaitoksessa toteutettavaan innovaatioprosessiin, jotta yritys saisi uusia näkökulmia vakiintuneeseen tai urautuneeseen toimintaansa. Nuorten koetaan olevan oikea ryhmä tekemään innovaatiotoimintaa yritysten kanssa. Nuoret nähdään innovatiivisempina, rohkeampina ja innokkaampina kokeilemaan kaikkea uutta. Lisäksi ulkoapäin voisi nähdä paremmin yrityksen kehittämiskohteita ja niihin ratkaisuja. Ylipäätänsä se on hirveän piristävää ja antoisaa toimia sellaisen aktiivisen ryhmän kanssa joka on innostunut asiasta ja jossa on sellaista draivia viedä asioita eteenpäin. Ja siten sellainen ennakkoluulottomuus, raikkaus, idearikkaus (Lauri Jäntin haastattelu, Educons Oy) Innovaatioprojektin koetaan voivan pitkällä tähtäimellä hyödyttää yrityksen liiketoimintaa, sillä hyviä ajatuksia ja uudenlaisia ratkaisuja tulee yrityksille niin paljon, että niitä voi myöhemminkin soveltaa. Kaikki ideat kannattaa siis toimittaa yritykseen sitä mukaa, kun niitä tulee. Tulevaisuuden toimintaa on mahdollista suunnitella näiden ulkopuolisten tuottamien ratkaisujen pohjalta. Tämän prosessin myötä olemme ajatella asioita vähän uusiksi. Tämmöisiä (uuden palvelun kehittäminen ja lanseeraaminen sekä tuotteistaminen markkinoille saakka pilotin muodossa) ei olla ennen mietitty näin loppuun asti. Mirkku Ronimuksen haastattelu, Hero 2014b) Olisin mielelläni vaikka joka kerta mukana. Voin heittää vähemmän laajoja alueita. Nythän tässä oli erittäin laaja aihe. Tässä oli koko liiketoiminnan suunnittelu ryhmän käsissä ilman rajoja. Jatkossa jos olisin siinä mukana voisin suunnata sen jollekin alueelle enemmän. Nyt jos saisin tehdä uudestaan niin tekisin juuri samalla tavalla. Tämä oli tässä vaiheessa yrityksen historiaa sopiva tehtävänanto kyseenalaistaa kaikki ja katsoa, että mitä uutta siitä voisi löytyä. (Lauri Jäntti, Educons Oy, Kulttuurin jahyvinvoinnin monialainen ja moniasteinen innovaatioprojekti keväällä 2014) Huonoiksi puoliksi innovaatioprojektissa yritysten edustajat ovat nimenneet pitkän matkan opiskelijoiden luokse, projektin aikataulun esim. kommentoinnin ja yrityksen muun osallistumisen, yrityksen resurssien vähäisyyden. Paikan ja ajan muuttaminen yritykselle optimaali- 12 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

13 Nuorten koetaan olevan oikea ryhmä tekemään innovaatiotoimintaa yritysten kanssa Vinkit 1) Sparraa yritystä antamaan aidon avoimen haasteen. Mikä yrityksessä kaipaa todellista innovaatiota? 2) Älä lupaa liikoja, sillä opiskelijoiden puolesta et voi hommaa toteuttaa itse. 3) Pidä yllä hyvää suhdettä ja huolehti siteen jatkumisesta projektin jälkeenkin 4) Lähetä yritykseen seuraavana keväänä vaikka purkki, multaa ja onnenkukan siemeniä. seksi kannattaa. Huonoiksi puoliksi mainittiin myös projektiryhmän hajanaisuus eli ryhmä toimi myös etänä. Ryhmien toiminta on yleensä hyvin itsenäistä ja sisältäpäin johdettua. Ohjaajan rooli oli fasilitoiva projektivaiheessa, erityisesti etätyövaiheessa. Yritykset näkevät monialaisuuden ja moniasteisuuden ehdottomana vahvuutena. Tärkeänä on pidetty kompetenssien heterogeenisyyden varmistamista ohjaajien toimesta. seen tuoda ilman tiivistä oppilaitosyhteistyötä. Yritys tai muu työelämän organisaatio kutsutaan antamaan avoimen haasteensa nuorten ratkottavaksi ja sitoutuvat kommentoimaan sekä sparraamaan nuorten projektityötä. Yrityksiä löytyy YritysEspoon (www. yritysespoo.fi), Helsingin yrittäjien ja Kauppakamarin avulla, mutta alueella olevat yritykset ovat parhaita yhteistyökumppaneita. Opiskelijoiden on helppo mennä ja tulla, tuntuu kotoisalta, yritys tunnistetaan alueella, yritys saa lähiverkoston opiskelijoista ja oppilaitoksen toiminnasta. Yrityksille voidaan luvata: 1. Innovatiivinen ratkaisu antamaansa haasteeseen sekä lukuisia ideoita mahdollisista ratkaisumal- Lopputulos tai konkreettinen tuote- tai palveluinnovaatio tai uudistus ei ole yritysten osallistumisen ainoa syy osallistua. Yhteistyö nuorten kanssa nähdään kannattavana joka tapauksessa. Uudet ajatukset erilaisista lähtökohdista nähdään rikkautena, jota on vaikea yritykleista, 2.Nuoren kohderyhmän osaamista, kokemusta, trendejä, tietoa, 3.Edullisen (ilmaisen) projektitoteutuksen, 4.Opettajien korkeatasoisen projektiohjauksen, 5. Verkostoa muihin osallistuviin yrityksiin ja työelämän toimijoihin, 6. Uusia kontakteja oppilaitoksiin, 7. Tutustumista potentiaalisiin työnhakijoihin. Lisäksi yrityksille kannattaa selvitettääennakkoon, mihin se sitoutuu, esimerkiksi: 1.Antamaan avoimen haasteen (15-30 min), 2.Kommentoimaan ideoita, 3.Sparraamaan ryhmää silloin tällöin , 4.Järjestämään vierailukäynnin, 5.Kattamaan mahdolliset kustannukset (esim. painotuotteet tms), jos yritys niin haluaa. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

14 Innovaatiokompetensseista Monialainen innovaatioprosessi voi tarjota monipuolisen alustan innovaatiokompetenssien kehittymiselle. Tietoa, taitoja, uusia suhteita ja verkostoja, mutta myös uusia asenteita, kommunikointiosaamista ja sosiaalisia taitoja. Laura-Maija Hero Yksilön innovatiivisuus edellyttää luovuutta, mutta luova ajattelu ei välttämättä ole innovatiivista. Innovatiivisuuteen tarvitaan kyllä luovuutta, kykyä nähdä asiat uusin tavoin, mutta se ei pelkästään riitä. Innovatiivisuus vaatii taitoa ja pitkäjänteisyyttä viedä uudet ideat ja toimintatavat käytäntöön kannattavalla tavalla. Luovuus liittyy ideoiden tuottamisvaiheeseen, mutta vaatii todellista sinnikkyyttä, prosessien hallintaa, riskinottokykyä ja epämukavuuden sietokykyä, jotta keksitystä ideasta syntyy innovaatio. Innovaatio, joka kestää päivänvaloa, josta voidaan tehdä konkreettinen, havaittava ilmentymä, joka synnyttää lisäarvoa ja joka otetaan käyttöön jollain tavalla. Lisäksi innovaattori tarvitsee luovuuteen liittyvien kykyjen lisäksi esimerkiksi hyviä organisointitaitoja, projektityötaitoja sekä tiimityötaitoja. Kehittämiseen, päätöksentekoon, edistämiseen ja implementointiin tarvitaan myös toimeenpanokykyä ja proaktiivisuutta. Henkilökohtaiset innovaatiokompetenssit ovat keskeistä osaamista nykypäivän ja tulevaisuuden työn onnistumiseksi Ammatillisilla oppilaitoksilla, niin keski- kuin korkea-asteenkin, on keskeinen rooli näiden kompetenssien kehittämisessä. Kompetensseilla (lat. competentia) tarkoitetaan käsillä olevan tehtävän ja osaamisen kohtaamista tai tarkemmin hyvää suorituskykyä erilaisissa aidoissa yhteyksissä, joissa tiedon, taitojen, sääntöjen, normien, asenteiden ja arvojen integrointi ja aktivointi tapahtuu (Villa Sanchez & Poblete Ruiz 2008). Taatilan (2004) mukaan kompetenssin käsite viittaa yksinkertaisesi yksilön vertailtavissa oleviin kykyihin saavuttaa tavoiteltu päämäärä. Tässä julkaisussa kompetenssin käsitteellä tarkoitetaan osoitettua kykyä soveltaa tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia sosiaalisia ja/tai metodisia kykyjä henkilökohtaiseen kehittymiseen tähtäävissä ammatillisissa yhteyksissä. Erilaisia listoja on olemassa innovaatiokompetenssien määrittämiseksi. Esim. Bikfalvi et al ehdottaa yksilön innovaatiokompetensseiksi: Itsetuntemus - Itsearviointi: Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, avoimuus palautteelle. - Itseluottamus: Usko omaan näkemykseen, pätevyyteen ja arvoon. Itsehallinta -Joustavuus: Avoimuus uusille ajatuksille, näkökulmille ja toimintatavoille. - Itsenäisyys: Kyky itsenäiseen työnja päätöksentekoon. - Vastuuntunto: Tunnollisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä tavoitteista. - Itsekuri: Itsensä hallinta ongelmaja ristiriitatilanteissa. -Stressin sieto: Kyky käsitellä epäsuotuisia, rasittavia ja stressaavia asioita. - Luotettavuus: Rehellisyys ja eettisten periaatteiden noudattaminen. Motivoituminen -Suoritussuuntautuneisuus: Haastavien tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys yhä parempiin suorituksiin. - Muutosvalmius: Ympäristön aktiivinen tarkkailu ja muutostarpeiden havainnointi. -Aloitekyky: Mahdollisuuksien havaitseminen ja niihin tarttuminen. - Riskinottohalu: Riskien ja epäonnistumisen pelon hallitseminen. Osaaminen - Tiedon omaksumiskyky: Aktiivinen oman alan tiedon päivittäminen. - Informaation etsiminen: Uteliai- 14 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

15 Vinkit 1) Toinen ryhmän jäsen voi nähdä paremmin toisen kompetenssien kehittymistä. 2) Keskustelevalla vertaisarvioinnilla voidaan tehdä näkyväksi kompetenssienkin kehittymistä 3) Arvioinnissa kannattaa painottaa myös osallistumista, proaktiivisuutta, toisen auttamista parhaaseen suoritukseensa, sitoutumista, innostusta ennalta määriteltyjen arviointikriteerien lisäksi. Asenne usein ratkaisee myös työelämässä. Eniten kehittyneet innovaatiokompetenssit moniasteisessa innovaatioprosessissa (Hero 2014) suus ja muiden osaamisen hyödyntäminen. - Itsensä kehittäminen: Oman osaamisen ja tietämyksen ylläpito ja laajentaminen. Luova ajattelu - Analyyttinen ajattelu: Kyky jakaa ongelmia osiin ja tunnistaa ongelmiin johtaneita syitä. - Käsitteellinen ajattelu: Käsitteiden tunnistaminen, määrittäminen ja soveltaminen. - Divergoiva ajattelu: Uusien lähestymistapojen ja ratkaisumallien etsiminen. - Mielikuvitus: Oman mielikuvituksen hyödyntäminen työssä. - Intuitiivinen ajattelu: Omien vaistojen hyödyntäminen päätöksenteossa. Empatia -Muiden ymmärtäminen: Kyky ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja näkemyksiä ja asettua toisen asemaan. Sosiaaliset kyvyt - Viestintä: Omien ideoiden ja ajatuksien viestintä työympäristössä. - Ristiriitojen hallinta: Erimielisyyksien sovittelu ja pyrkiminen kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. - Suhteiden solmiminen: Hyödyllisten suhteiden ja epävirallisten verkostojen luominen ja kehittäminen. - Tiimityötaidot: Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ja kannustavan työilmapiirin luominen. (Jussila, Suominen n.d., 14-15) Innovaatioon tarvitaan laaja se koitus osaamista ja ominaisuuksia. Usein riittää, että sitä on ryhmässä enemmistöllä, jotta kehittämistyö sujuu ketterästi. Tekniset taidot (know-what ja know-how), ajattelun ja luovuuden taidot (kriittinen ajattelu, mielikuvitus, luovuus) sekä käyttäytymis- ja sosiaaliset taidot (sitkeys, tunnollisuus, itsetuntemus, kommunikaatio ja yhteistyötaidot). Edellä mainitut innovaatiotaidot korostavat proaktiivista otetta, jossa opiskelija saa aktiivisen roolin. Vastaanottava rooli sivusta seuraajana tai luennolla istujana ei tässä pedagogisessa prosessissa tuota tarpeellista oppimista. Innovaatiokompetenssit voidaan määritellä oppimistuloksiksi, jotka ovat niitä tietoja, taitoja ja asenteita, joita innovaatioaktiviteettien onnistumiseksi tarvitaan. Ne voidaan jakaa yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseista (Kairisto-Mertanen, Penttilä, Nuotio 2011). Lisäksi voidaan tarvita erilaisia tietotyyppejä tarvita innovaatioprosesseja. Hiljaisen tiedon käsitteen rinnalle on tuotu noisy knowledge (Penttilä ja Putkonen 2013), äänekäs tietokuvaa sosiaalisen oppimisympäristön ja monialaisuuden kontribuutiota oppimiselle, tiedon luomiselle ja innovaatioprosesseille. Innovaatiopedagogiikan viitekehyksessä ajatellaan yleensä, että innovatiiviset ratkaisut syntyvät usein sosiaalisen oppimisen kautta yhteistyössä toimien monialaisissa oppimisympäristöissä erilaista osaamista yhdistäen ja tietoa jakaen. Näin innovaatiokäsitys on hyvinkin demokraattinen: kenellä tahansa voi olla innovaatio-osaamista, kun hänet tuodaan monialaiseen yhteyteen fasilitoituun innovaatioprosessiin. Jukka Peinola, muusikko ja musiikkipedagogi: Tulen käyttämään muuallakin tämän prosessin asioita. Jouduin rajaamaan ja määrittelemään kehittämääni palvelua. Löysin itsestäni uudestaan kyvyn kirjoittaa ja tuottaa kirjallista aineistoa, koska jouduin tuotteistamaan palveluni ja viemään sen markkinoille oikeasti osaksi Kaisankodin tarjoomaa. En ole joutunut sitä tekemään opintojen aikana (palvelun tuotteistamista ja kirjallista palvelun paketoimista). Testasin innoprojektissa tuotteistamiani palvelupaketteja kadettikeikan muodossa eli että kehitetty bändi ja sen tuotteistettu palvelu toimii. Esittelytekstien tekeminen oli tärkein oppi, mutta vuosien päästä vasta tajuaa, että mikä onnistuu ja mistä se johtuu. Tämä prosessi on vielä käynnissä, on todella vaikea tunnistaa itsessään mitään muutosta. (Opiskelija Jukka Peinolan haastattelu keväällä 2014, Teiniminno esiselvitys, Hero 2014) Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

16 Innovointi tulevaisuusajattelun keskeisenä tehtävänä (Hiltunen 2012, 17) Innovaatio ja tulevaisuusajattelu Opettaja voi tappaa hyvän idean yhdellä huitaisulla. Keskity. Varo. Kuuntele. Laura-Maija Hero Innovaatioprojektien avulla valmistaudutaan myös tulevaisuuden yrityksissä tapahtuvaan innovointiin. Innovaatio-osaaja on luomassa organisaation innovaatiokyvykkyyttä omalta osaltaan. Eikä tulevaisuuden edessä ole tarpeen nöyristellä, vaan osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti sen rakentumiseen konkreettisilla valinnoilla ja toimenpiteillä. Tulevaisuuden rakentamiseen tähtäävää toimintaa on innovaatioiden tuottaminen. Hiltunen (2012) liittää ennakoinnin, innovoinnin ja kommunikoinnin tulevaisuusajattelun keskeisiksi tehtäviksi. Hiltunen näkee innovoinnin osaksi tulevaisuusajattelua, ja pitää tärkeänä visionääristen toimijoiden osallistamista innovatioprosessiin. Hiltunen esittää tapoja, joilla innovointitoimintaan voidaan liittää tulevaisuusajattelua. Metodologisesti kyse on siis ennakoinnin tekniikoiden soveltamisesta. Jos idea on vasta pieni itu innovoinnissa ja ideat saavat alkunsa toimijoiden luovuudesta, määrittyy innovaatio käsitteenä ideoiden aktiiviseksi tekemiseksi, tulevaisuuden toimiviksi tuotteiksi, palveluiksi, prosesseiksi ym. Hiltusen innovaatiokäsitys perustuu käytännöllis-demokraattiseen ajatteluun: Innovaatio on siinä mielessä reilua toimintaa, että se on yhtä avointa ja mahdollista kaikille toimijoille sukupuuhun, -puoleen, kansallisuuteen, ikään tai titteliin katsomatta. (Hiltunen 2012, 266) Innovointi ei vaadi ympärilleen hulppeita puitteita tai suuria toimistotaloja. Ihmisillä on periaatteellinen tarve kehittää uusia ratkaisuja 16 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

17 Innovointi liittyy kiinteästi paremman tulevaisuuden aktiiviseen tekemiseen ja siksi ennakoinnin menetelmillä on olennainen rooli innvaatiotoiminnan prosesseissa helpottamaan elämäänsä ja tekemään siitä mukavan. Innovointi liittyy kiinteästi paremman tulevaisuuden aktiiviseen tekemiseen ja siksi ennakoinnin menetelmillä on olennainen rooli innovaatiotoiminnan prosesseissa. Ne auttavat ohjaamaan toimintaa niin, että kehitettävä ratkaisu on uusi ja vastaa tulevaisuuden tarpeeseen. Tulevaisuusajattelun kiihdyttäminen on olennainen osa innovaatiopedagogiikkaa (ks. tulevaisuusajattelun pedagogiikasta Hero 2011 sekä ennakoinnin menetelmistä Hero 2012). Tulevaisuusajattelun integroimisella prosessiin voidaan saavuttaa mahdollisuusajattelua. Jos tulevaisuus nähdään mahdollisuuksina, tai edes avataan innovaattoreiden näkemyksiä mahdollisista, todennäköisistä, uhkaavista, pelottavista jne. tulevaisuuksista, saavuttaa ideavaiheen kommunikaatio uusia tasoja. Ideoita voidaan vaikeammin tappaa, sillä tulevaisuuskäsitykset ovat olla moninaisemmat tai jopa mahdollistavammat. Olennaista on avata tulevaisuuskäsityksiä ennen luovia ideavaiheita tai niihin pedagogisesti tulevaisuusajattelun integroiden. Ideavaiheen ollessa korostetun demokraattista ja ylihyväksyvää, ei demokraattisuus päätöstenteossa ole välttämättä hyväksi innovaation synnylle. Innovaation johtaminen markkinoille saakka vaatii rohkeutta ja visiönääristä johtamista tai ohjaamista, vähintään uskollista tukijaa. Innovaatioiden tuominen markkinoille on erityisen vaikeaa, jos pyitään miellyttämään kaikkia. Hiltu- nen ottaa esimerkiksi tapauksen, jossa lähiesimies ja hänen esimiehensä kyllä näkivät radikaalin keksinnön innovaatiomahdollisuuden, mutta heidän esimiehensä tappoi sen täysin yhdellä huitaisulla. (Hiltunen 2012, 281) Systeemi petti keksijän. Yrityksen hierarkkinen päätöksentekojärjestelmä voi kyteä ja kärytä pinnan alla hyvässäkin asiantuntijaorganisaatiomallissa, vaikka periaatteessa valta toteuttaa olisi asiantuntijoilla. Vinkit 1) Miten sinä sovellat tulevaisuusajattelua omassa työssäsi? 2) Minkälaisia tarpeita olisi? 3) Kuinka pidät huolta omasta tulevaisuusajattelustasi? Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

18 Hyvä ohjaaja Oppilaitos ei voi enää touhuta yhteiskunnalta salaa. Kansa haluaa tietää. Tai ainakin relevantit kohderyhmät. Laura-Maija Hero Opettaja on portinvartija. Jos opettaja motivoituu, hän tekee mitä vaan. Hän tuottaa, auttelee, ihmettelee, intoilee yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siksi on tärkeää, että opettaja on innostunut. Ohjaaja ja erilaiset osaajat avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta yhteistyö vaatii uudenlaista kommunikaatiota. Ohjaajan toiminta voi vaikuttaa positiivisesti opiskelijan innovaatiokyvykkyyteen. Ohjaaja tarjoaa tarpeellista tietoa projektityön ja innovaatioiden teoriasta ja perusteista. Lisäksi opettajat avasivat uusia ajattelun ja tekemisen mahdollisuuksia omalla asenteellaan, rikkomalla ennakkokäsityksiä, luomalla ristiriitoja totuttuun, tarjoamalla tehtäviä, haastamalla opiskelijoita ajattelemaan sekä tarjoamalla uusia näkökulmia ja ideoita. Opiskelijoiden kyvykkyyttä ohjaajat tukevat olemalla innostavia ja motivoivia, kannustamalla rohkeuteen ja aktiiviseen osallistumiseen, tukemalla tarvittaessa, antamalla vapautta tehdä ja kokeilla sekä luomalla uskoa omaan tekemiseen. (Teiniminno esiselvitys 2014) Hyvä innovaatio-opettaja on tuottaja, pedagogi, innostaja, opitun tulkki ja fasilitaattori sekä kehittämis-, tuotteistamis- ja markkinointi ja brändäysprosessien osaaja. Koska hän ei voi olla tätä kaikkea yksin, on yhteisopettajuus yleensä oikein hyvä ratkaisu. Tuottaja Hän tuottaa onnistuneita törmäämismistapahtumia. Hän organisoi ja tuo ihmisiä ketterästi yhteen. Hän pystyy vastaamaan siitä, että kohtaamiset onnistuvat. Hän osaa myös näkemään innovaatioprojektin yrityksille tarjottavana pal- 18 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

19 veluna, tuotteistamaan sen ja neuvottelemaan palvelun myymisestä yrityksen hyödyksi. Hän pystyy neuvottelemaan yritysten kanssa mahdollisista sopimuksista ja kustannuksista, hän osaa tarvittaessa tehdä tarjouksia. Innostaja Hän saa yleensä ihmiset innostumaan ja sitoutumaan, hän on hyvä ilmaston rakentaja. Hän on itse innostunut ja rakastaa keksimistä ja ketterää kehittelyä. Hänellä on matala ryhtymisen kynnys. Hän on joo -ihminen. Hän ei halua sanoa ei onnistu, koska.. eikä ei kuulu toimenkuvaan. Hän on avulias ja energinen ja osaa energisoida myös muita. Hän etsii positiivisia puolia, ja ottaa annetut asiat annettuina. Hän ei tuhlaa energiaansa jatkuvaan kyseenalaistamiseen, vaan elää jo ratkaisukeskeiseti tulevaisuudessa. Fasilitaattori Hän osaa soveltaa innovatiivisia yhteistoiminnan menetelmiä innovaatioprosessin eri vaiheissa. Hän tuntee tuotteiden ja palvelujen kehittämisen prosesseja ja projektin edetessä valottaa teoreettisia malleja ja edistää taitojen ketterää itseopettelua. Esim. proton nikkarointi jollakin tietyllä helpolla tekniikalla, brändiajattelun integroiminen tuotekehitysprosessiin, kysynnän selvittäminen ja luominen, ketterä kuluttajatutkimus, palvelun mallintaminen eli blueprinting käytännössä, tai vaikka sähköisten esitteiden tekeminen ilmaisilla pilvipalveluilla, joihin käytännön projektityö antaa täsmätarpeen. Ohjaaja toimii kuin koutsi tai valmentaja ja integroituu herkästi luonnolliseksi osaksi ryhmää. Hän puhuu projektista me -kielellä. Hyvällä ohjaajalla on paljon aikaa ja sitoutumista. Liian usein ryhmistä katoaa osallistujia kesken kaiken ja projekti jää kesken. Fasilitaattorina hän voi olla myös aika ajoin etääntyneenä ja konsultin roolissa. Konsultti kutsutaan paikalle, kun projektitiimillä on työilmapiiriongelmia, johtamisen haasteita tai vaikea kuoppavaihe kehittämistyössä. Pedagogi Ohjaajan tehtävä on kääntä ja tulkata käytännöllistä aitoa projektityötä opituksi koko prosessin ajan. Oppimista on todella vaikea havaita luokkahuoneen ulkopuolella. Pedagogina ohjaaja osaa suunnata prosessia niin, että kaikkien oppiminen erilaisilla tasoilla ja alueilla on mahdollista. Siksi kiinteä suhde tiimiin on tarpeen. Pedagogi vaistoaa, jos projektissa on ongelmia. Hän tietää keinot ja uskaltaa tarttua. Hän haluaa ryhmän onnistuvan, vaikka tie sinne olisikin kivinen. Markkinointiassari Koko maailma janoaa tietoa oppilaitoksissa tehdyistä innovaatioista! Ne vain tahtovat jäädä oppilaitoksiin piiloon. Kun oppiminen on päätavoite, voi innovaatio jäädä sikseen, kun opintopisteet on winhattu ja opiskelija valmistunut. Ulkoinen viestintä olisi myös muistettava organisoida. Sitä on vaikea heittää viestintäosaston harteille, jos innovaatioita tehdään paljon ja jos niissä kaikissa ei ole mullistavaa uutisointia. Kannattaa luoda sellainen viestinnän prosessi, joka integroituu opiskelijaryhmän työhön. Projektiryhmän voi esimerkiksi pyytää tiivistämään tuotoksen haaste - ratkaisu -muotoon ja syöttämään jollekin e-lomakkeelle jatkojalostausta tai yhteismarkkinointia varten tai suoraan mainostamaan sosiaalisessa mediassa herätellen keskustelua ja osallistuen siihen. Vinkit 1) Miten päivität pedagogista osaamistasi? 2) Voisitko hyötyä yhteisohjauksesta jonkun kanssa? Kenen? 3) Miksi sinä haluat levittää sanaa pienistäkin innovaatioista? Jokainen on nykyisin markkinoija. SInäkin. Markkinointi ei ole mitään erillistä Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

20 Ilmaston luominen Opettajalla on tärkeä rooli innovaatioilmaston kehittymisessä. Kun tiedon kaatajan roolista päästään murtautumaan ilmastotalkoolaisen rooliin, on opettajan luovuudelle ja tilannetajulle käyttöä. Laura-Maija Hero Jo pelkkä toimintaympäristön vallitseva kulttuuri voi tappaa innovaatiotoiminnan. Liiallinen totisuus tai vakavuus kulttuurisena kulissina estää haavoittuvuuden paljastumisen tai epäonnistumisen. (Hiltunen 2012, 270) Leikki ja luovuus nähdään ajanvietteenä, ei tavoitteellisena toimintana. Uhrimentaliteetti eli isompien voimien (valtiovalta, rahoittaja, pomo, rajatut opintopisteet, osaamisen puuttuminen jne.) mahti takaa sen, että mitään emme voi kuitenkaan tehdä. Olemme uhreja. (Hiltunen 2012, 271) Miksi kyseenalaistaa vallitsevaa kulttuuria, kun se on niin työlästä? Oppilaitoksissa vallitsevaa kulttuuria on mahdollista muuttaa, jos mahdolliset riskit tunnistetaan. Oppilaitosten toimintaympäristöissä mahdolliset riskit ovat selvästi nähtävissä: Sisältökulttuuri : Tietojen oppimisen korostuminen ja ihannointi taito ja asenneoppimisen kustannuksella. Koululaitoskulttuuri : Rajattu aika ja paikka, vaikeus lähteä ulos maailmalle, ulos luokkahuoneesta. Koettu Hyväksikäyttökulttuuri : Taas me opiskelijat tehdään töitä ilmaiseksi tai Taas me opettajat tehdään ilmaista työtä firmalle eli ohjaajien työajan rajoitteet ja budjetti. Uhrimentaliteetti : Ei me kuitenkaan voida mitään tehdä, kun ei meillä ole yhteistä aikaa tavata eikä budjettia, ja ei tämä kuitenkaan mene läpi ohjaajalta. Opetussuunnitelmakulttuuri : Meitä ohjaa opetussuunnitelma ja sillä siisti. Siellä ei lue tämmöisestä yhtään mitään tai vain rajatut oppimistavoitteet. Siilokulttuuri : Koulutusalojen tiukat rajat estävät yhteistyötä ja omasta boxista ulottumista Liiallinen byrokratia: Lupien pyytämisen hankaluus, liiallinen valvonta, liiallinen ohjailu Opettajan ego: On vaikeaa antaa opiskelijoille vapautta, tilaa, aikaa ja siirtyä itse pois estradilta. Kahden eri koulutustason opiskelijoiden yhteen tuominen voi tuoda vielä lisähaasteita: Proaktiivisuus ja rohkeus osallistua ja ideoida ääneen voi olla hyvinkin eritasoista, tekniset valmiudet voivat olla erilaisia, suhtautuminen ohjaavaan opettajaan voi olla erilaista, työskentelyn tehokkuus voi vaihdella tai aikaisemmat kokemukset voivat estää sitoutumista. Varsinkin toteutustasolla innovaatio-ilmaston luominen on haastava tehtävä. Kulttuuria ei luoda viikossa eikä kuukaudessa. Toteutussuunnitelmaan voidaan upottaa implisiittinen ilmastotaso. Vapaus, avoimuus ja luottamus pyritään saavuttamaan toteutustasolla ohjaajien innostavalla ja tulevaisuusorientoituneella toiminnalla ja asenteella. Tarpeellisen moninaisuuden takaa monialainen toteutus ja vaihtelevat kohtaamispaikat sekä tilat. Luokkatiloja ei käytetä, vaan työskentely tapahtuu neuvottelutiloissa ja asiakkaan luona. Koska kyse on kuitenkin opetussuunnitelman osasta, on kuitenkin kerrottava ne suoritteet, joita läpi pääsemiseksi tarvitaan. Siksi on hyvä listata suoritteet ja niiden vaadittu aikatalu ja muoto. 20 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

21 Esim. 1. Tuntikirjanpito/opiskelija 2. Kokouspöytäkirjat ja muistiot / ryhmä 3. Ideointivaiheesta 3-5 konseptia (= perusteltua ideaa) / pienryhmä 4.Projektisuunnitelma a) sopimus tilaajan kanssa b) muut luvat (kuvausluvat yms.) 5. Konkretisoitu tuotos 6. Projektin raportointi esim. power point -esityksenä. Sisältää projektiryhmän oman arvioinnin. 7. Henkilökohtainen itsearviointi 8. Päätösseminaarin juliste tai video 9. Innovaatio tiivistetysti xx -Facebookissa (Mikä oli innovaatio? Haaste/ongelma, ratkaisu, tekijät, tilaaja ja ohjaava opettaja.) Mitä olisi innovaatio-ilmasto? Olisiko se Jussila, Suomisen xxxx organisaatioille suositteleman kaltainen? Mitä siitä seuraisi? Auttaako se opiskelijaa parhaalla mahdollisella tavalla? Vapaus Vapaus on autonomiaa työmenetelmien itsenäisessä valinnassa. Vapaata ilmapiiriä heijastaa myös lupa puhua sekä työaikana vapaasti tapahtuva kommunikointi. Vapaus on myös aikaa edistää omia ideoitaan ja parantaa työmenetelmiä. Vapaus on mahdollisuus toimenpiteiden kyseenalaistamiseen Avoimuus ja luottamus Luottamus ja avoimuus ovat ihmisten pitämistä sen tärkeimpänä resurssina, hierarkiatasosta huolimatta henkilöiden kohtelua yhtäläisellä kunnioituksella ja tasa-arvoisuudella. Yksilöä ei tulisi joutua hankaluuksiin kokeillessaan uusia asioita ja avoimessa ja luottamuksellisessa toiminnassa ei tulisi sallia minkäänlaista epäeettistä käytöstä. Vuorovaikutus Vuorovaikutus organisaatiotasoista riippumaton tiedon vaihtomahdollisuus. Kommunikaatiossa ei saisi olla tabuja joista ei voi keskustella. Lisäksi jäseniä tulee rohkaista sivistyneeseen väittelyyn kommunikaation nousemiseksi riittävälle tasolle. Ihmisten tulisi voida luottaa saamaansa informaatioon ja saada työlleen kaikki tarpeellinen tieto kenenkään sitä tahallisesti salaamatta. Vuorovaikutus ja luottamus ovat hyvin sidoksissa toisiinsa ilman toistaan ne eivät ole olemassa. Tarpeellinen moninaisuus Tarpeellinen moninaisuus merkitsee taustaltaan ja kyvyiltään erilaisia ihmisiä. Lisäksi ihmisten erilai- suus: demografinen, kulttuurillinen, koulutuksellinen ja älyllinen jne. tulee ymmärtää rikkautena. Ihmisten erilaiset kyvyt tulisi myös ottaa käyttöön. Muutoskyky Muutos on jatkuvasti läsnä kaikilla aloilla nyt ja tulevaisuudessa. Siksi muutoksia tulisi seurata monella tasolla. Aloitteita toteutettaville muutoksille tulisi voida tehdä kaikilla sen tasoilla ja viedä läpi riippumatta tasosta jolla aloite on tehty. Toleranssi riskeille Riskejä sallivissa organisaatioissa henkilöitä kannustetaan ottamaan vastaan haasteita, vaikkei menestys olisikaan taattu. Visioita tällaisessa organisaatiossa saatetaan seurata myös intuitiivisesti, huolimatta tulevaisuuden menestysennusteista. Pelko tai epäonnistumiset eivät estä kokeilua ja kehitystyötä. Organisaatio tukee kehitystä Kehitystä tukevassa organisaatiossa ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja valmennukseen sekä aikaa kehittää itseään. Henkilöitä myös kannustetaan kehittämään organisaatiota parantamalla työmenetelmiään. Muutosvoimana näissä organisaatioissa on halu kehittyä, useasti organisaation ja sen yksilöiden kehityksen tiellä olevien vakiintuneiden toimintatapojen sijaan. (Jussila, Suominen) Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

22 Kutsut Nuoret eri ast kutsutaan alu innovaatiotal Moniast Pedagoginen ja didaktinen suunnitelma Innovaatioprosessin suunnittelu voi tapahtua monella tasolla: opettajan tekojen ja oppimistavoitteiden tasolla, työelämän yhteistyökumppanin näkökulmasta, puitteiden, sisäisen ja ulkoisen viestinnän tasoilla. Tärkeintä miettiä ennakkoon, mikä edistää innovaation syntyä ja miten sen tiellä olevia esteitä voidaan poistaa. Laura-Maija Hero Konkreettinen tuot Konkretisoitu tuotos valmis: Tuote, palve prosessi, liikeidean kuvaus tai uudis Ideointivaiheita Fasilitoituja ideointivaiheita eri menetelmillä. Mikä on innovaat Miten sen tunnist Minkälaisia vaihe prosessissa? Teoriaperustee Jokaisen innovaatioprojektin toteuttamiseksi on hyvä laatia opettajien yhteistyönä pedagoginen kokonaisuunnitelma sekä oman ohjauksen, fasilitoinnin, tuotannon ja markkinoinnin didaktinen suunnitelma. Helpointa ja omaa osaamista kehittävintä on laatia suunnitelmaa ja ohjata ohjauspareina. Työ jakaantuu, ja oma motivaatio säilyy, kun jokaisella totetuskerralla opitaan uutta. Ohjaajan vertaisoppiminen on siis välttämätöntä. Muuten opettaja on vaarassa menettää innovaatio-ohjaajan osaamisena, joka perustuu jatkuvaan innovatiiviseen ohjauksen uudistamiseen tulevaisuus huomioiden. Innovaatioprojektit voivat olla hyvin monenlaisia ja monipuolisia, myös kansainvälisiä, monien eri asteisten oppilaitosten yhteisiäkin. Työelämän haasteita voivat olla esim. Meillä olisi tällainen raitiovaunu kolmeksi päiväksi teille, mitäs te siihen? tai Nykyisissä ulkomainoksissa on sisällä internetissä oleva tietokone, miten sitä voisi hyödyntää pelillisyyden toteuttamiseksi? tai Hämeenlinnasta halutaan Sibeliuskaupunki, mitä voisi tehdä? tai Kukaan ei tiedä kaukolämmöstä, help!. Avoin haaste mahdollistaa keksinnön. Se voi olla hyvinkin radikaali tai vain uudiste. Se yleensä keksitään kehittämisprosessin sivutuottena, eika aina edes tunnisteta. Siksi tiimillä täytyy olla tieto etukäteen, mihin ottaa yhteyttä, jos keksintö syntyy! Haasteet ovat siis sellaisia, että niitä voidaan monialaisissa ryhmissä ratkoa hyvinkin käytännönläheisillä projektitoteutuksilla yritysten apuna. Monissa tapauksissa ryhmien kehittämät ratkaisut juurtuvat pysyvästi yritysten toimintaan. Uuden tiedon syntymisen kannalta voi olla olennaista, että ryhmän jäsenillä on erilainen, mutta osittain päällekkäinen asiantuntijuus. Ryhmätyöskentelyssä tätä voidaan lisäksi säädellä keinotekoisesti: ryhmät voidaan muodostaa mahdollisimman heterogeeniseksi vaikkapa pyytämällä osallistujia järjestäytymään mahdollisimman erilaisten asiantuntijoiden kanssa ryhmään. Hajautetun asiantuntijuuden malli perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokaisella ryhmän jäsenellä, sekä osallistujalla että ohjaajalla, on muita enemmän asiantuntemusta jossakin asiassa ja se tehdään näkyväksi ja tunnustetaan. Siksi substanssiosaamisen kompetensseja nä- 22 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

23 einen innovaatioprosessi os lu, te. Prosessin kehitys Osaan sen työssäkin! Arviointi Opittu? Proaktiivisuus Osaan vetää tai olla kehittelijänä innovaatioprosessissa työelämässäkin! Minulla on työtodistus siitä! Olen proaktiivinen, ja innostunut, voimaannuin siihen jo koulussa! Uskallan itse ja osaan rohkaista muitakin! Osaan näyttää osaamistani! Osaan tehdä yhdessä vieraiden ihmistenkin kanssa! Minä olen hyödyllinen varmasti töissäkin! Käytäntöön vieminen Uudiste kehitetään mahdollisuuksien mukaan valmiiksi saakka ja viedään aidosti yrityksen tai muun tilaajan kanssa markkinoille tai yhteiskunnan hyödyksi. Ideointivaiheita Ideoiden mahdollisuuksien tutkimista Ketterä kokeiluvaihe: Testataan uudistetta. Kohderyhmätestaus tms. Ideoista suodatetaan 5 konseptia visuaaliseen muotoon (5 x one pager) kehitetään tuote, palvelu ja implementoidaan se yhdessä tilaajan kanssa 5 konseptia pitchataan yritykselle, joka valitsee ja projektisuunnitelma tehdään valitun perusteella. Projektisuunnitelma Projektisuunnitelma ja sopimus tehdään. Omistusoikeus lopputulokseen määritellään sopimuksessa oppilaitokselle, yritykselle ja opiskelijoille. Kuvassa Esimerkkinä moniasteisen innovaatioprosessin malli (TeiniMinno esiselvitys). io? aa? ita t Yritykset tulevat haastamaan nuoria. Kysymysmuotoinen ongelma Nuorten kompetenssit. Mitä minä osaan ja keitä unelmatiimi minun lisäksi tarvitsee? Haasteiden valitseminen ideoimalla jokaiseen haasteeseen. aan nuoret eisista oppilaitoksista een yritysten koisiin! Moniasteiset ryhmät Monialaiset ja moniasteiset ryhmät muodostettu ja ryhmäytetty! kyväksi tekevät harjoitteet auttavat näyttämään osaamista. Substanssiosaamisen tietoja, taitoja ja asenteita kuvaavan harjoituksen ohella voi pyrkiä myös tunnistamaan osallistuvan asiantuntijan orientaatio projektitiimissä. Innovaatioprojekteja kannattaa järjestää jossain muualla kuin koulutiloissa. Yrityksen tiloissa voi olla hankala liikkua, mutta muitakin mahdollisia ei-formaalisia oppimisympäristöjä voi löytyä. Tilatkin tukevat osaltaan tukee monialaista ja -asteista, mahdollisimman heterogeenista innovaatiotoimintaa. Hyvä paikka innovaatiotoiminnalle on jokin fyysisesti mukava ja rento, monipuolinen, iso, akustisesti optimaalinen, ei liian fiini paikka. Tällainen voisi olla luonnon ympäristö, kahvila tai jokin avoin iso halli, jossa olisi hyvät materiaalivarastot, tietolähteet ja resurssit. Voi tehdä kokonaan virtuaalisesti, mutta riskejä on verkkoalustojen tekniset ominaisuudet, resurssien riittäminen ja osallistujien motivoituminen. Vuorovaikutus voi muuttua pinnalliseksi ja luova toiminta voi muuttua köyhemmäksi ja sattuman osuus voi vähentyä ongelmallisesti. Kokonaan virtuaalinen innovaatioprojektitoiminta on täysin mahdollista, jos riittävät resurssit, välineet, yhteydenpito ja vuorovaikutus mahdollistetaan. Dokumentointi voi olla jopa parempaa, työskentely voi olla keskittyneempää ja työelämä voi helpommin päästä toimintaan mukaan. Luovia vaiheita voi tosin olla vaikea fasilitoida virtuaalisesti, mutta projekti on mahdollista viedä läpi suunnitelmansa mukaisesti ilman fyysistä tapaamista. Itseohjautuvassa tiimissä toimitaan kuin pienessä yrityksessä. Tämä olisi hyvä oivalluttaa. Johtamisvastuuta voi siirtää enemmän opiskelijoille. Tärkeää on järjestää rentoa yhdessä oloa ja muiden tiimien toiminnasta oppimista. Opitun koonti ja käytännön projektin sisältöjen liittäminen teoreettiseen tietoon on hyvä tehdä aika ajoin. Lopputuloksen kannalta on olennaista, kuinka innovaatioprosessi voi auttaa innovaattoreita erottamaan toisistaan mahdottoman ja mahdollisen. Kokeilemalla uudestaan ja uudestaan, lähestymällä useista uusista näkökulmista uskoen naiivisti, että mikä tahansa voi onnistua. Uusien ajatusten torppaajia tai systemaattisia ideantappajia ei tässä vaiheessa ole tarpeen kuun- Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

24 nella. Tulevaisuusajatteluun perustuvaan innovaatiotoimintaan liittyy usein tunnistettavia argumentteja, joilla minkä tahansa uuden idean voi periaatteessa tappaa pelkällä retoriikalla: - Ei kuulu strategiaan - Emme tue näitä (esim. tietoteknisiä) välineitä - Tätä on kokeiltu monet kerrat - Vaikuttaa mahdottomalta, olisiko parempi ratkaista näin. - Tällä ei kuitenkaan ole kysyntää - Ei kata kuitenkaan kustannuksiaan jne. Argumentoinnin eli idean perustelemisen ohjaaminen on haastavaa, mutta pakollista. Ideavaiheiden fasilitoijalla on vastuullaan kommunikoinnin reunaehtojen luominen, kommunikoiminen ja piteleminen. Jos pelkillä arkisilla huomautuksilla voidaan latenttina oleva, pinnan alla kupliva, hyvä tai jopa mullistava idea tappaa, muodostuu ohjaajan rooli kriittiseksi. Innovaatio vieraiden ihmisten kanssa on erittäin kivulias prosessi. Kompetenssit kehittyvät juuri siksi: mukana olevat opiskelijat joutuvat totaalisesti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. He joutuvat kommunikoimaan enemmän, monipuolisemmin ja tehokkaammin. He joutuvat tarttumaan töihin, joita he eivät ole koskaan tehneet. He joutuvat hillitsemään ja hallitsemaan itsensä, välillä myös pakottamaan itsensä innostumaan ja innostamaan muita ryhmän jäseniä. He joutuvat ravistelemaan ryhmäänsä parhaimpaan suoritukseensa ja olemaan tulosvastuussa, vaikka eivät ole voineet edes luottaa toistensa osaamiseen kunnolla. Juuri siksi innovaatioprosessi on erityinen oppimisalusta. Vain harvoin ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opettajat ovat ainoastaan pedagogeja tai kasvatustieteilijöitä, useimmiten opettajat ovat myös kentällä toimineita ammattilaisia tai asiantuntijoita. Opettaja voi esiintyä ammattiroolissaan, opettajan identiteetti ei siitä kärsi, vaan se tuo keinon opettajan lähemmäs ryhmää, jopa yhdeksi ryhmän jäseneksi. Voi avoimesti kertoa, mitä osaa ja mistä tietää sekä minkälaisen roolin yleensä ryhmätilanteissa ottaa. Saman voivat tehdä opiskelijatkin: he kuvailevat taitoja, tietoja ja asenteitaan sekä tunnistavat omaa toimintaansa ryhmän jäsenenä. Pyrkimyksenä oli saada opiskelijat ottamaan oman ammattiroolinsa, ja etääntymään opiskelijan roolistaan. Opiskelijan roolissa toimiessaan on vaara heittäytyä vastaanottajan rooliin, jossa opettaja opettaa tai on muuten vastuussa tilanteesta ja oppilas ottaa kuuliaisesti vastaan 24 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

25 Pyrkimyksenä oli saada opiskelijat ottamaan oman ammattiroolinsa, ja etääntymään opiskelijan roolista tietoa ja toimii rajattujen ohjeiden mukaisesti. Opettajan roolissa toimiessaan on vaara, että opettaja siirtyy katederille eli etäännyttää itsensä ylimmäksi, paremmaksi, asiantuntevammaksi, joka tietää jo oikean vastauksen. Opettaja on tiimin asiantuntijaresurssi ja hänen koko asiantuntijuutensa on tiimin käytettävissä parhaimmassa tapauksessa. Valtuuttaminen ja näin rooleilla pelaaminen onkin usein pedagoginen keino vailla vertaansa. Opettaja-oppilas -suhde on niin pinttynyt ja historian kuormittama, että siitä voi joutua pyristelemään irti näinkin systemaaattisesti. Pedagogisessa johtamisessa asiantuntijan rooli voidaan luovuttaa opiskelijoille niin, että ensin osaaminen mahdollisimman laajasti tuotiin esille jokaisen opiskelijan kohdalla ja sen kantavuuteen opetellaan uskomaan ja siihen luottamaan. Minä olen koko ryhmän paras ja ainoa musiikin ammattilainen! Toista ei ole ja siksi on tärkeää, että avaan suuni, otan kantaa, osallistun ja hoidan monia hommia. Musiikin alalla ei tarvitse vain soittotaitoja, vaan myös organisointi jne. taitoja. Osaan soveltaa joustavasti monipuolista osaamistani ryhmän hyväksi. Jos en osaa, niin opettelen ketterästi asap!. Asiantuntijan roolin luovuttamisesta keskustellaan ja opiskelijat hyväksyvät roolien vaihtamisen. Lisäksi opiskelijoiden asiantuntijan asemaa voidaan korostetaan vielä niin, että opettajat siirtyvät fasilitoimaan puitteita ja välineitä ja vastaamaan asiantuntijoiden hyvistä työskentelyolosuhteista. Mutta tämä vain alussa, monessa vaiheessa opettajan on hyvä ottaa opettajan rooli: opitun tulkkia tarvittaessa ja suuntaa ohjaavana konsulttina tai kriisitilanteissa. Vinkit 1) Luennolla opiskelija lepää. Itse keksimässään projektissa opiskelija on puikoissa. 2) Ketterä opettelu - kaikesta ei tarvita syväosaamista 3) Kaikesta on tutorial YouTubessa! 4) Tulkkaa kaikissa projektin vaiheissa: Mitä opittiin? Miksi? Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

26 Projektivaihe Innovaatio-ohjaajaa tarvitaan projektivaiheessa erilaisten menetelmien huomaamisessa ja käyttöönotossa: miten voi tuotteistaa, miten uuttaa brändiä voidaan lanseerata samalla kuin sitä kehitetään, miten jokin tietty idea voidaan konkretisoida, tehdä proto jne. Laura-Maija Hero Projektiketivaiheessa teoriaa ei kannata unohtaa. Projektivaihe tarjoaa oppimista, jos oppiminen näytetään konkreettisesti opiskelijalle. Teoriapuolesta tässä vaiheessa sopivat esim. käytännön mallit. Niitä voidaan pakata käytännön lumipalloiksi, vartin miniluennoiksi, joita hakataan projektiryhmän prosessiin täsmäiskuina vain tarpeen mukaan. Niiden avulla projektin vaihetta voidaan tarkastella systemaattisesti. Näin projektissa opittua voidaan soveltaa uudestaa seuraavassa projektissa. Seuraava projekti saattaakin sitten olla työpaikalla. Silloin osataan systematisoida ja soveltaa erilaiseen projektiin. Tällaisia teoriamalleja voivat olla: Konseptin nikkarointi, esittäminen hyvässä muodossa ja myyminen Palvelun tuotteistamisen mallit - kuinka käytännössä nyt keksitty palvelu konkretisoidaan, paketoidaan, testataan ja lanseerataan? Ketterän kehittämisen metodit ja niiden vaiheet - käyttäjätutkimuksen nopsat versiot. Brändin luomisen vaiheet Projektiryhmän kannattaa toimia sellaisella yhteistyöalustoilla, joihin oppilaitoksen ulkopuoleltakin on mahdollista liittyä. Hyviksi alustoiki ryhmätoimintaan sopivat wiki-alustat (kirjallinen yhteissuunnittelu ja tiedostojen säilyttäminen), Google Driven erilaiset pilvipalvelut (mahdollistaa yhteisluomisen ja jakamisen), suljettu Facebook -ryhmä, jossa ohjaajat ja tilaajat voivat kännyköillä kommetoida ja autella ketterästi. Myös Whatsapp tai KIK -palvelut ketteröittävät ensin toisilleen vieraiden ihmisten kommunikointia ja ryhmäytymistä. Wanted - harjoite Monialaisten ryhmien modostaminen on kriittinen vaihe, joka vaatii ennakkosuunnittelua. Esimerkiksi Wanted -harjoitteen avulla voidaan ryhmät muodostaa kompetenssien perusteella. Laura-Maija Hero Mitkä ovat sinun Tieto, Taito, Asenne (kirjataan paperille, joka teipataan rintaan). Wanted: Keitä lisäksesi pitäisi optimaalisessa projektitiimissä olla, jotta projekti olisi mahdollista viedä onnistuneesti loppuun? Kirjataan toiselle paperille ja teipataan selkään. Kävellään luokkatilassa ja pelataan KiviPaperiSakset. Voittaja saa avata keskustelun, ja yritää rekrytoida tiimiinsä uuden jäsenen. 26 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

27 Työtodistus Vaikka innovaatioprojekti on oppimisprojekti, voi yritys antaa opiskelijalle työtodistuksen yksin tai yhdessä oppilaitoksen kanssa. Todistus voi edistää nuoren työn hakua CV:n liitteenä. Yrityssertifikaatti Yritykselle voidaan antaa osallistumisestaan sertifikaatit (ks. Hero 2014, Liite x) yhteiskuntavastuun toteuttamisesta ja innovaatiokyvykkyyden edistämisestä sekä tulevaisuuden rakentamisesta yhdessä nuorten kanssa. Sertifikaatin myöntää oppilaitos tai oppilaitokset yhdessä. Yritykset voivat käyttää todistusta markkinoinnissaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja julkaista sen nettisivuillaan. Sertifikaatti voi olla arvostettukin vastike opiskelijoiden ideoiden kommetoimisesta ja tietojen välittämisestä sekä yhteiskehittelysessioista. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

28 Lukemista Innovaatiopedagogiikkaan liittyvää lukemista on saatavilla hyvin paljon. Laura-Maija Hero Atjonen, Päivi; Uusikylä, Kari 1999: Didaktiikan perusteet. 1. painos. Porvoo: WSOY. Ayvisati, Francesco; Jacotin, Gwenaël; Vincent-Lancrin, Stéphan 2013: Educating Higher Education Students for Innovative Economies: What International Data Tell Us. Tuning Journal for Higher Education. ISSN: Issue No. 1, November 2013, Bikfalvi, A., Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H. Kantola, J. 2010: How to boost innovation culture and innovators? In Handbook on business information systems (Eds. Gunasekaran, A. and Sandhu, M.2010). World Scientific Publishing Co. Ltd. Singapore. Hero, Laura-Maija 2011: Kulttuuri kipinöi. Tulevaisuusajattelu pedagogisena haasteena. Tuottaja2020 julkaisuja. Saatavilla Kulttuuri_kipinoi_Hero_WEB.pdf Hero, Laura-Maija 2012: Kulttuuri kokeilee. Ennakoinnin menetelmien arviointi. Tuottaja2020 julkaisuja. Hero, Laura-Maija 2013: Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Saatavilla julkaisut/nuorennusleikkauswww.pdf Hiltunen, Elina 2012: Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum. Helsinki. Johansson, Frans 2005: The Medici Effect: Breakthrough Insights at the Intersection of Ideas, Concepts and Cultures. Harvard Business School Press. Boston. Jussila, J. J. ja Suominen, A. n.d. Yksilön innovaatiokyvykkyys. Organisaation innovaatiokyvykkyyden arviointi. Yksilön innovaatiokompetenssit ja organisaation innovaatiokyvykkyys. Saatavissa osoitteessa: <http://cs.joensuu.fi/pages/suhonen/yoso/yoso_ohjeet. pdf>. Luettu Järvinen, Juha 2014: Mistä tunnistan innovaation? Esitys Metropoliassa , julkaisematon materiaali. Kairisto-Mertanen, Liisa; Penttilä, Taru; Putkonen Ari: Embedding Innovation Skills in Learning Developing co-operation between working life and universities of applied sciences. Conference paper in FINPIN Conference 2010, Saatavilla Keksintösäätiö Luettu Kettunen, J. 2007: Innovaatiotoiminnan kehittäminen korkeakoulussa, Julkaisussa Suvi Nenonen ja Ilona Tanskanen (toim.), Työtä, tietoa ja tutkimusta tänään innovaatioita tulevaan, Turun ammattikorkeakoulun raportteja 62, Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

29 Kettunen, J Innovativeness in higher education management, Bhavishya, Journal of Future Business School, 1(2), Kettunen, J. 2009: Innovaatiopedagogiikka, Kever-verkkolehti, Vol 8, No 3, index.php/kever/issue/current Lappalainen, H. & Lehto, A. & Penttilä, T. 2012: Yrittäjyyden jäljillä työelämän poluilla. Innovaatiopedagogiikka ja yrittäjyys Turun ammattikorkeakoulussa. Turku: Turun ammattikorkeakoulun raportteja 139. Leminen, Seppo Kalevi; Nyström, Anna-Greta (toim.) 2011: INNOVOI(TKO) YHDESSÄ ASIAKKAIT- TESI KANSSA: NÄKEMYKSIÄ LIVING LAB -TOIMINTAAN. Talentum Oyj Minno Innovaatioprojektitoiminnan konsepti Metropolian sisäinen dokumentti. Moisio, E.; Lempiälä, T.; Haukola, T Palkitseminen ja innovatiivisuus. Tutkimustuloksia ja havaintoja rahallisesta palkitsemisesta innovatiivisilla työpaikoilla.työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 47/2009. Helsinki. Saatavissa osoitteessa:<http://www.tem.fi/ files/24455/tem_47_2009_tyo_ja_yrit.pdf> Penttilä, Taru; Kairisto-Mertanen, Liisa & Putkonen, Ari (2009): Innovaatiopedagogiikka - Viitekehys uutta luovalle oppimiselle. Teoksessa Kairisto-Mertanen, Liisa; Kanerva-Lehto, Heli & Penttilä, Taru (toim.) Kohti Innovaatiopedagogiikkaa. Uusi lähestymistapa ammattikorkeakoulujen opetukseen ja oppimiseen. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 92 Räsänen, Juhani 1992: Mahdollisuudeksi avautuva koulu. Johdatus kommunikatiiviseen didaktiikkaan, tutoroituun oppimiseen ja viestintäjohtajuuteen. Helsinki: Kansalaiskasvatuksen keskus. Vehkaperä, Ulla; Pirilä, Kaarina & Roivas, Marianne (toim.) 2013: Innostu ja innovoi. Käsikirja Innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Alvarez, I.; Cerrato, M. and Fuentes, A. 2010: Proposal of Indicators to Evaluate Regulated Learning Strategies in a Cooperative Task: An Exploratory Study. International Journal of Learning 16, no. 12: Alves, J., Marques, M., Saur, I. & Marques, P. 2007: Creativity and Innovation through Multidisciplinary and Multisectoral Cooperation. Creativity and Innovation Management, 16(1), Ayvisati, Francesco; Jacotin, Gwenaël; Vincent-Lancrin, Stéphan 2013: Educating Higher Education Students for Innovative Economies: What International Data Tell Us. Tuning Journal for Higher Education. ISSN: Issue No. 1, November 2013, Bikfalvi, A., Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H. Kantola, J. 2010: How to boost innovation culture and innovators? In Handbook on business information systems (Eds. Gunasekaran, A. and Sandhu, M. 2010). World Scientific Publishing Co. Ltd. Singapore. Blair, B. 2011: Elastic minds? Is the interdisciplinary/multidisciplinary curriculum equipping our students for the future: A case study, Art, Design & Communication in Higher Education 10: 1, pp , doi: / adch _1 Darsø L Is there a formula for innovation? Copenhagen: Borsen Handbook of Leadership. <http://www.nordvux.net/ download/7082/ _lotte_darso_artikel_eng.pdf>.luettu The European Qualifications Framework for lifelong learning (EQF) 2008: European Commission, Education and Culture. Belgium. EU strategian seurantaindikaattorit. Eurostat: portal/europe_2020_indicators/headline_indicators.luettu Eveleens, Chris 2010: Innovation management; a literature review of innovation process models and their implications. Science 800 (2010): 900. Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. 2000: Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki, WSOY. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

30 Hartmann, Frank; Große, Ulla 2012: Innovation Competence in Regions: A Case Study Approach. The International Society for Professional Innovation Management (ISPIM). Hero, Laura-Maija 2014a: Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto. ISBN (.pdf).teiniminno esiselvitys. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hero, Laura-Maija 2014b: Työttömät nuoret yritysten innovaatiotalkoisiin. UAS Journal 2/2014. Hero, Laura-Maija 2014c: Moniasteinen innovaatio. Uusia mahdollisuuksia nuorten työllisyyden kiihdyttämiseen. Teiniminno esiselvitys. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H Competence to Innovate? In: Karwowski, W. & Salvendy, G. (eds.) 2008 AHFE International Conference, July 2008, Caesars Palace, Las Vegas, Nevada, USA, Conference Proceedings. Jussila, J. J. ja Suominen, A. n.d. Yksilön innovaatiokyvykkyys. Organisaation innovaatiokyvykkyyden arviointi. Yksilön innovaatiokompetenssit ja organisaation innovaatiokyvykkyys. Kairisto-Mertanen, L. Penttilä, T. and Nuotio, J. (2011) On the Definition of Innovation Competencies, paper presenthed in the Innovations for Compethence Management conference. Lindfors, Eila Innovation and user-centred design. In J. Sjøvoll & K. Skogen (toim.) Creativity and Innovation. Preconditions for entrepreneurial education. Trondheim: Tapir Akademisk Forlag, Lindfors, Eila 2006: Novice Designer Perspective to Usability Evaluation. In Rauma, A-L. Pöllänen, S. & Seitamaa-Hakkarainen, P. (ed.) Human perspectives on Sustainable Future. Research Reports of the Faculty of Education. University of Joensuu, Penttilä, Taru & Putkonen, Ari 2013: Knowledge In The Context Of Innovation Pedagogy In Higher Education. Proceedings of INTED2013 Conference, Valencia, Spain. Taatila, Vesa 2004: The Concept of Organizational Competence A Foundational Analysis. Doctoral Thesis. Jyväskylä Studies in Computing 36, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland. Toner, Phillip 2011: Workforce Skills and Innovation: An Overview of Major Themes in the Literature. OECD Education Working Paper no. 55, Paris: OECD Publishing. Van Der Vegt, g.. & Bunderson, j. 2005: Learning and performance in multidisciplinary teams: the importance of collective team identification. University of Groningen Washington University in St. Louis. _ Academy of Management Journal 2005, Vol. 48, No. 3, Villa Sanchez, A., Poblete Ruiz, M 2008: Competence-based learning. University of Deusto, Spain. Waychal, P.; Mohanty, R.P. ; Verma, A. (2011) Leading indicators of innovation as a competence for individuals: an empirical study, Journal of Advances in Management Research, Vol. 8 Iss: 2, pp Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

31 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

Työttömät nuoret yritysten innovaatiotalkoisiin. Laura-Maija Hero 2014

Työttömät nuoret yritysten innovaatiotalkoisiin. Laura-Maija Hero 2014 Työttömät nuoret yritysten innovaatiotalkoisiin Laura-Maija Hero 2014 FM Laura-Maija Hero toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina kulttuurituotannon koulutusohjelmassa sekä monialaisen MINNO innovaatioprojektitoiminnan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto. Laura-Maija Hero

Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto. Laura-Maija Hero Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto Laura-Maija Hero Laura-Maija Hero 2014: Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto. ISBN 978-952-6690-19-3

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos 1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Fysioterapiaopiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme alaraaja teema -päivistä Lahden tiedepäivä 2015 LINKUTA LUOKSEMME TIISTAI 28.4. Herralan koulu klo 10:00-14:00

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot