Innovaatiodidaktiikan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiodidaktiikan käsikirja"

Transkriptio

1 Innovaatiodidaktiikan käsikirja Opas innovaatioprosesseja fasilitoivalle Laura-Maija Hero Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

2 Sisällysluettelo 04 Innovaatioprosesseja fasilitoivalle Innovaatioprosessi oppimisalustana Innovaatiopedagogikka Innovaatiodidaktiikka 10 Innovaatio ja tulevaisuusajattelu Mitä yritys saa - antaa? 14 Innovaatiokompetensseista Hyvä ohjaaja Ilmaston luominen 2 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

3 Pedagoginen ja didaktinen suunnitelma Työtodistus ja yrityssertifikaatti 26 Käsikirja Projektivaihe 28 Hyviä oppaita innovaatioohjaajalle Kirjoittaja FM Laura-Maija Hero toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina kulttuurituotannon koulutusohjelmassa sekä MINNO innovaatioprojektitoiminnan valmentajana ja koordinaattorina. Vuonna 2014 hän toimii lisäksi TeiniMINNO esiselvitys -kehittämishankkeen projektipäällikkönä. Hän on aikaisemmin toiminut kansainvälisissä kokemuksellisten markkinointiratkaisujen kehittämistehtävissä sekä markkinointiviestintään ja brändin hallintaan liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuudessa. Lisäksi hän on toiminut visuaalisen kulttuurin saralla moninaisissa tuottajan tehtävissä kuvataiteen järjestöissä. Kirjoittaja on peruskoulutukseltaan FM (estetiikka, taidekasvatus) ja opiskellut myös mm. Aalto Yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. Graafikko Riku Lehtonen on Metropolia AMK:n ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelija, joka halusi oppia auttavasti taittamista ja graafista suunnittelua ennen Kuvallisen viestinnän kurssille menoa. Hän on osallistunut Metropolian MINNO monialaiseen innovaatioprojektiin, ja toiminut myös TeiniMinno esiselvitysprojektissa tutkimusassistenttina TeiniMINNO esiselvitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Espoo 2014 Tämä julkaisu on toteutettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa, Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimaa ja Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamaa TeiniMINNO esiselvitys -hanketta. Hanke toteutettiin vuoden 2014 aikana yhteistyössä Omnian ja Espoon työväenopiston kanssa. 30 Lukemista Julkaisu Tämän kirjan teksti on julkaisuhetkellä vapautettu yhteisomistukseen (Public Domain). Tekstiä voi vapaasti kopioida, julkaista ja muokata, kokonaan tai osittain vain, jos alkuperäinen tekijä mainitaan. 96 Julkaisu on luettavissa internetissä sivustolla ISBN Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

4 Innovaatioprosesseja fasilitoivalle Heureka! Oivalsin, kuinka voin auttaa innovaatioprojektiryhmää heidän parhaaseen suoritukseensa! Laura-Maija Hero T ämä monimediaopas on tarkoitettu koulutuksen suunnittelijoille, opettajille, yrityksen innovaatioprosesseja fasilitoiville, aluekehityksestä vastaaville, ja oppilaitosyhteistyöstä haaveileville yrityksille tai yhdistyksille. Opas on toteutettu ketterästi ja se julkaistaan ketterästi. Kysessä on monimediainen kirja, joka sisältää myös pikkuisia videoita. Niistä löytyy käytännön esimerkkejä. Sitä päivitetään eli otetaan uusi e-painos heti, kun tarvetta ilmenee. Se toimii keskustelujen avaajana eli briefinä oman ajattelun herättämiseksi. Tarkoitus on myös provosoida, tottakai! Yritys ja erehdys kehittävät ketterimmin innovaatio-ohjaamisen käytännönläheistä työtä. Kirjan tuotantoprosessi on ketterä kahden henkilön, opettaja ja opiskelijan, yhteisponnistus. Siinä ei ole erotettu sisältösuunnittelu-, kartoitus- ja kirjoitus-, graafisen suunnittelun ja taiton eikä julkaisemisen prosesseja toisistaan. Roolit ovat sekoittuneet ja oppimista on tapahtunut molemmilla. Kirjoittaja opettaa tunnissa taitto-ohjelman graafikolle, kirjoittaja piirtää ja muokkaa kuvat, graafinen suunnittelija muokkaa tekstiä vastaamaan enemmän omaa kokemustaan innovaatioprojektissa mukana olleena opiskelijana. Videoiden tekstit äänitetään kuvista omin sanoin kertomalla ilman käsikirjoitusta omaan kokemukseen nojaten. Kaikkeen käytetään ilmaisia pilvipalveluja ja esiasennettuja ohjelmia, vain taitto-ohjelma oli lisensoitu. Innovaatioprosessit perustuvat nykyisin yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen. Innovaatiodidaktiikka on siksi hyvä työkalu tulevaisuuden ammattilaisten koulutuksessa. Se on soveltaen hyvä työkalu myös oppivassa yrityksessä, jos uudisteita tehdään systemaattisesti monien eri alueiden ammattilaisia ja asiantuntijoita osallistaen. Innovaatiodidaktiikalla tarkoitetaan tässä kirjassa oppia oppimistarkoituksessa tehdyn innovaatioprosessin ohjauksesta. Sen tarkastelun kohteena on oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/ opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan Tämä käsikirja pyrkii auttamaan innovaatio-ohjaajia sukeltamaan 4 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

5 tehtäväänsä ja koulutuksen suunnittelijoita ymmärtämään innovaatiopedagogiikan ja -didaktiikan luonnetta. Tavoitteena ei ole antaa kattavaa ohjeistoa tai keinojen valikoimaa, vaan nostaa esille mahdollisuuksia. Alueen elinkeinoelämää lähellä olevina toimijoina ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa alueensa yritysten ja muun työelämän toimintaan. Tämä tapahtuu systemaattiseksi organisoidun työelämäyhteistyön avulla. Nuorten aikuisten kanssa toimivilla oppilaitoksilla on vastuullaan kasvattaa uutta ammattilaisten sukupolvea, jonka metataidot, kuten kommunikaatio-, yhteistyötaidot, luova osaaminen ja joustava toiminta alojen rajamaastoissa ovat sellaisia, että innovaatioiden tuottaminen on mahdollista. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä väljästi jonkinlaista hyvästä ideasta jalostettua uutuutta tai parannusta, joka on käytännössä toteutettu ja konkretisoitu lisäarvoa tuottavasti. Lisäarvo voi olla taloudellista, sosiaalista, psykologista, taiteellista tms. Nuorten aikuisten innovaatiotoiminta kannattaa organisoida niin, että verkostossa tunnistetaan yhteisiä tavoitteita, toimintamalleja, didaktisia hyviä käytäntöjä sekä pystytään madaltamaan eriasteisten oppilaitosten yhteistyön kynnystä. Oppimisen kontekstissa innovaatioprojektin tavoitteena ei ole oman ammattiosaamisen syventäminen, vaan innovaatiokyvykkyyden kehittäminen. Tämä käsikirja pyrkii auttamaan innovaatio-ohjaajia sukeltamaan tehtäväänsä ja koulutuksen suunnittelijoita ymmärtämään innovaatiopedagogiikan ja -didaktiikan luonnetta. Tavoitteena ei ole antaa kattavaa ohjeistoa tai keinojen valikoimaa, vaan nostaa esille mahdollisuuksia. Se antaa yksipuolisen näkemyksen. Jokaisen innovaatio-ohjaajan on löydettävä oma ominainen, innovatiivinen ja uusia käytäntöjä luova tapansa auttaa innovaatiokompetenssien kehittymistä. Oppilaitosten innovaatiotoiminnalla on vaikutusta alueella. Se perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön. Alueen innovatiivisuutta voidaan lisätä. Innovaatiokompetensseja tarvitaan muuhunkin kuin innovaatioden tuottamiseen. Proaktiivisuuden lisääntyessä ja nuoren ihmisen voimaantuessa omaan osaamiseensa monipuolisemmin voi toiminnalla olla vaikutusta nuorten työllistymiseen, aikuisen elämään sopeutumiseen, joustavien työurien ja muutosvalmiuden kehittymiseen sekä sosiaalisen osaamisen parantumiseen. Tämä käsikirja perustuu innovaatiokyvykkyyden ja innovaatiopedagogiikan tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen, TeiniMINNO esiselvitykseen (Hero 2014a ja b) ja siihen liittyviin pilottikokeiluihin sekä aikaisemmista Metropoliassa toteutetuista MINNO innovaatioprojekteista opittuihin, hyviksi havaittuihin toimintatapoihin ja käytänteisiin. Hiljaista tietoa innovaatioprosesseista on karttunut reilu määrä innovaatioprojektien ohjaajana ja innovaatio-opettajien valmentajana ammattikorkeakoulussa, työelämässä käytännön innovaatorina ja monialaisten tiimien jäsenenä. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

6 Innovaatiopedagogiikka Syvä oman alan osaaminen ei riitä Laura-Maija Hero Innovaatiopedagogiikan avulla edesautetaan sellaisten valmiuksien kehittymistä opiskelijoissa, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden syntymiselle ja mahdollistavat näin entistä paremman yhteiskunnallisen, sosiaalisen, elinkeinoelämän ja aluekehityksen tukemisen. Monet tarvittavista valmiuksista ovat muita kuin perinteisiä ydinammattitaitoon korkeakoulutuksen avulla rakennettavaksi miellettyjä osaamisia. Oman ammatin syvän substanssiosaamisen ohella on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus kehittää itselleen sellaisia yhteiskunnan muutospaineet huomioon ottavia tietoja, taitoja ja asenteita, joita innovatiivisen ammattitaitoon voidaan katsoa kuuluvan. (ks. Kairisto-Mertanen; Kanerva-Lehto; Penttilä, 2009 ja Penttilä, Kairisto-Mertanen, Putkonen 2010). Innovaatiopedagogiikan määritelmä voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon: innovaatiopedagogiikka on oppimisote, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, 6 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

7 Monet tarvittavista valmiuksista ovat muita kuin perinteisiä ydinammattitaitoon korkeakoulutuksen avulla rakennettaviksi miellettyjä osaamisia että saadaan aikaan innovaatioita. (Kairisto-Mertanen, Putkonen 2010) Moniasteisessa ja monialaisessa innovaatioprojektitoiminnassa korostuu myös uusien tietojen, taitojen ja asenteiden oppiminen vahvasti. Se määrittelee uudella tavalla, kuinka tietoa, taitoja ja asenteita omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita. Innovaatiopedagogiikassa korostuvat muun muassa (kts. Lappalainen ym ): Monialaisuus: Innovaatiot syntyvät usein osaamisalueiden välimaastoissa. Innovatiiviset oppimis- ja opetusmenetelmät: Käytetyt menetelmät pyrkivät kehittämään opiskelijoiden innovaatiokompetensseja. Tutkimus- ja kehitystoiminta: Opetukseen nivotaan soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, jota tehdään alueellisissa osaamis- ja innovaatioverkostoissa. Joustavat opetussuunnitelmat: suunnitellaan ja kehitetään avoimessa ja verkostomaisessa ympäristössä, jotta ympäröivän yhteiskunnan kehittämispaineet havaitaan ja niihin voidaan nopeastikin reagoida. Yrittäjyys ja palvelutoiminta: Yrittäjyyttä ja palvelutoimintaa edistetään opetuksessa alueen työelämän tarpeiden mukaisesti. Kansainvälisyys: Tavoitteena on antaa myös kansainvälisen toiminnan valmiudet. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

8 Innovaatiodidaktiikka Innovaatiodidaktiikan viitekehyksessä opettajan toiminta innovaatioprosessissa voidaan nostaa tarkastelun keskiöön. Miten voisimme auttaa opettajia edistämään innovaatiokompetenssien kehittymistä? Laura-Maija Hero Kolmio määrittelee opettajalle kaksi suhdetta oppilaaseen: pedagogisen ja didaktisen. Pedagogisessa suhteessa he ovat kasvattaja ja kasvatettava, joiden välinen suhde muodostuu pedagogiselle kiintymykselle. Didaktisella suhteella opettaja säätelee oppilaan ja oppiaineksen kohtaamista. Pedagoginen suhde mahdollistaa didaktisen suhteen onnistumisen. Mukaellen nk. Herbartin kolmiota.(atjonen, Uusikylä 1999) Didaktiikka etsii vastausta kysymykseen, millaista on hyvä opetus. Didaktiikan tutkimuskohteena on siis opetus, ei opettaminen tai oppiminen. Kuvaileva didaktiikka on opetuksessa vallitsevien olosuhteiden ja niiden vaikutusten tutkimista. Normatiivinen didaktiikka taas johtaa opetuksen teoriasta ohjeita opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta, kun taas pedagogiikka tarkoittaa oppia kasvatuksesta. Opettajan työn ydin on opiskelijoiden mahdollisimman arvokkaan oppimisen edistäminen ja sen edellytysten turvaaminen Opettajan työn ydin on opiskelijoiden mahdollisimman arvokkaan oppimisen edistäminen ja sen edellytysten turvaaminen. Didaktiikka on rationaalisen ammattiopettajan työtä tutkiva ja kehittämään pyrkivä tiede. Se keskittyy tutkimaan asioita, kuten (1) suunnittelu, tavoitteet, opetussuunnitelmat, (2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/ opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä (3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan ja mitä muita olennaisia mutta ei alkuaan tarkoitettuja seurauksia ohjauksesta ehkä oli. Tietyn aihekokonaisuuden didaktinen kokonaiskäsittely tarkoittaa koko oppimisprosessin huomioimista opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi pelkkä asiasisällön valinta tai havainnollistamisen tai arvioinnin suunnittelu ei vielä ole didaktista kokonaiskäsittelyä. Näkemys siitä, mistä eri vaiheista täydellinen oppimisprosessi koostuu, vaihtelee riippuen oppimiskäsityksestä. Ohjaajalla voi olla kahtalainen suhde opiskelijaan pedagoginen ja didaktinen. Pedagogisessa suhteessa he ovat ohjaaja ja ohjattava, joiden välinen suhde muodostuu pedagogiselle kiintymykselle. Didaktisella suhteella opettaja säätelee oppilaan ja oppiaineksen kohtaamista. Pedagoginen suhde mahdollistaa didaktisen suhteen onnistumisen. (Atjonen, Uusikylä 1999) Aikuisen oppimisessa (usein) korostuvia ja lapsen oppimisesta (yleensä) eroavia erityispiirteitä ovat esimerkiksi itsenäisyys ja itse- 8 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

9 ohjautuvuus, omat yksilölliset ja usein spesifit oppimistavoitteet, yksilöllinen elämänkokemusten varasto, odotus oppimisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta, oppimisen suuntautuminen oikeiden ongelmien ratkaisuun ja kriittisyys ja itsearviointitaito. Nykyisin voidaan jo havaita, että lapsen oppiminen alkaa muistuttamaan em. aikuisen oppimiseen liitettyjä käsityksiä. Innovaatiodidaktiikalla tarkoitetaan tässä kirjassa oppia oppimistarkoituksessa tehdyn innovaatioprosessin ohjauksesta. Sen tarkastelun kohteena on oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin: 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä Vinkit Kuinka teidän oppilaitoksessa on järjestetty oppimistarkoitukseen sovelletun innovaatioprosessin 1) suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, opetussuunnitelman kehittäminen 2) suunnitelmien toteuttaminen, jolloin käytetään erilaisia työtapoja/opetusmenetelmiä/opetusmuotoja, oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan 3) arviointi, missä määrin tavoitteita pystyttiin toteuttamaan ja saavuttamaan Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

10 Innovaatioprosessi oppimisalustana Innovaatio vaatii luovuutta ja toimeenpanokykyä. Oppimistarkoituksessa toteutetuissa innovaatioprosesseissa ei voida jäädä vain odottelemaan luovuuden heräämistä, ja toimeenpanoon tarvittavaa monipuolista osaamista. Tilanne on epämukava. Opiskelijat joutuvat oman laatikkonsa ulkopuolelle, jossa oppimista pitää tapahtua salaman nopeasti tavoitteen ehdoilla. Innovaatioprosessissa opitaan suhtautumaan oppimiseen avoimemmin. Laura-Maija Hero Uudet innovaatiot syntyvät luovasta ajattelusta ja kekseliäästä käytännön toteutuksesta. Innovaatio edellyttää siis luovuuden lisäksi sitä, että keksintö on uusi, arvokas, ja että se on toteutettu. Sen on myös oltava keksijälleen, työryhmälle tai ulkopuolisille jollain tavalla arvokas. Arvokkuuden vaatimus voi täyttyä monella tapaa; uusi toimintatapa tai tuote voi olla jollain uudella tavalla tavalla parempi kuin vanha, se voi tuottaa taloudellista hyötyä tai se voi lisätä hyvinvointia tai onnellisuutta, tehostaa toimintaa tai muuten olla hyödyllinen uudistus yhteiskunnassa. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät uusia mahdollisuuksia tarjoavia alojen välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa, jolloin hyvinkin erilaisilla ideoilla on mahdollisuus törmätä ja saada toisistaan virikkeitä. Oivaltava idea ei vielä riitä, on osattava konkretisoida se muidenkin testattavaksi ja vielä viedä se käytäntöön ihmisten ulottuville onnistuneesti. Innovaatioprosessi on opettavainen pedagoginen alusta. Se mahdollistaa monialaisen luovan yhteistyön, valmistustaitojen oppimisen, tuotteistamisen prosessien oivaltamisen, projektinhallinnan ja viestinnän perusteiden hahmottasen ja välineiden opettelun sekä markkinnoin ja brändin johtamisen kokeilut ihan käytännössä. Ja paljon muita tietoja, taitoja ja asenteita, jopa uusia henkilökohtaisia verkostoja muiden alojen opisikelijoiden ja työelämän kanssa. Syvä oman alan osaaminen ei enää riitä. On pystyttävä yhteistyöhön uusissa, yllättävissä yhteyksissä, vieraillakin toimintaympäristöillä. Muut eivät anna onnistumistasi sinulle. Usein jopa tavoite puuttuu ja joudumme sen itse löytämään. Innovaatioprosessi on kivulias, mutta hauska tapa kehittää omia tulevaisuuden valmiuksia. Sen aikana innovaatiokompetenssit kehittyvät. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät uusia mahdollisuuksia tarjoavia alojen välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa Tulevaisuuden sosiaalinen osaaminen, kuten itsetunto ja -hallinta, motivoituminen uusissa tilanteissa, toisen innostaminen tai ratkaisukeskeisyys, voivat tässä prosessissa kehittyä. Välinmaastoissa toimiminen edellyttää avointa asennetta myös yhteistoiminnan suunnittelussa. Monialaisessa ryhmässä tiukan ongelman edessä on vaikea vetäytyä, on pakko osallistua, on saatava aikaiseksi, on tehtävä, vaikka ei oikein osaisikaan. Jokainen on tarpeellinen. Innovaatioprosessiksi voidaan nimittää sellaista tapahtumien sarjaa, joiden aikana ja avulla innovaatiota yritetään kehittää. Eveleens (2010) löysi useimmista kuusi erilaista vaihetta, jotka toistuivat yleensä samantyyppisessä järjestyksessä. Vaiheet olivat ideoiden generoiminen, ideoiden valinta, kehittäminen ja prototypointi, implementointi/ lanseeraus, post-lanseeraus sekä oppiminen ja arvioiminen. Tarkoituksellinen eli intentionaalinen innovaatioprosessi on hyvä oppimisalusta, jos sen aikana innovaatiokompetenssien odotetaan kehittyvän. Innovaatioprosessin erottaa tavallisesta työelämän oppimispro- 10 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

11 Metropolian MINNO(R) Innovaatiopedagoginen järjestelmä. Innovaatiotoiminta on integroitu monella tasolla oppilaitoksen toimintaan. jektista käytännössä vain muutamat erityispiirteet. Innovaatioprosessin voi käynnistää aito avoin haaste tai työelämässä havaittu ongelma, johon on mahdollista kehittää käytännöllistä keksintöä muistuttava uudiste tai jopa radikaalisti uusi ratkaisu. Uudisteen idea ei kuitenkaan vielä riitä, vaan idea on jollakin tavalla tehtävä näkyväksi ja konkretisoitava. Siitä voidaan valmistaa esim. prototyyppi. Tämän jälkeen konkretisoitua ideaa voidaan testata, sen sovellettavuutta voidaan tutkia ja sen käyttökelpoisuutta kokeilla monella tavalla. Niin monella, että voidaan varmistua sen kannattavuudesta viedä yhteiskuntaan, markkinoille, palveluksi tai muuten osaksi normaalia elämää tai liiketoimintaa. Innovaatiopedagoginen oppimisprosessi on perusmuodossaan yksinkertainen. Työelämä antaa aidon, avoimen, ongemamuotoisen haasteen ja tilaa innovatiivisen ratkaisun. Monialainen ryhmä opisikelijoida ideoi ja esittää ideoitaan esim. perusteltuina konsepteina tilaajalle. Projektista tehdään suunnitelma ja se viedään läpi sovitusti. Projekti käännetään opituksi ja arvioidaan. Innovaatioprosessi mahdollistaa monet erilaiset sovellukset. Opiskelijan oppimisen lisäksi tavoitteena voi olla aluekehitys, yrityksen kasvu, asukkaiden hyvinvointi, huippuosaamista vaativa radikaali innovaatio, työelämän prosessien uudiste tai mikä tahansa muu aito työelämän haaste tai ongelma. Päätavoitteena on kaikissa tapauksissa opiskelijan innovaatiokompetenssien kehittyminen niin, että hän on valmiimpi työelämään siirtyessään ottamaan kehittämishaasteita vastaan yhdessä muiden alojen edustajien kanssa. Tärkeimmän ydintiimin muodostavat innovaatioprojekteja käytännössä tekevät eri alojen opiskelijat. Monialaiset kokoonpanot voivat tuottaa luovempia ratkaisuja, mahdollisuuksien maailmat ovat avarammat. Ryhmän asiantuntemuksen monimuotoisuus hyödyttää ei-rutiiniluonteisten ratkaisujen kehittämisessä. Innovaatioprojekti on tyypillisesti ei-rutiiniluonteinen oppimisympäristö, sillä se tarjoaa avoimen haasteen ja ratkaisua ei ole määritelty etukäteen. Alojen törmäyttämisel- Innovaatioprojekti perusmuodossaan. Vinkit 1) Mikä kuvaillussa prosessissa muistuttaa omaa nykyistä työtäsi? 2) Missä prosessin vaiheessa te mielestäsi yleensä onnistutte? 3) Oletko ketterä kehittäjä? Onko sinulla kehittämistyön metodista osaamista? 4) Onko työpaikkasi kehittämisprojekteissa monia eri alojen edustajia? lä tarkoitetaan eri ammatti-alojen edustajien kohtaamista ja toisaalta yksilön osaamisen ulottamista ja käsitteiden yhdistelemistä alojen rajojen yli. Nykyisin välimaastojen määrä ja potentiaali on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa edelleen. Useilla erilaisilla toimijoilla ja organisaatioilla on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia välimaastoja, perustaa alustoja niiden toimintaa helpottamaan ja julkaista, tuottaa, kehittää uusia asioita maailmaan. Yhdessä. Työelämän toimintatapojen muuttuessa olemme osaamistarpeiden uudelleen määrittelemisen edessä yhä tiheämmin. Tällä hetkellä korkeakoulut joutuvat pohtimaan moniosaajuuden vahvistamista, koulutusalojen siiloja lieventämällä ja yksilöllistä valinnan vapautta lisäämällä ja liikkumista eri alojen opinnoissa helpottamalla. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

12 Mitä yritys saa - antaa? Katsoisiko yrityksemme asiaa nuorten rillien läpi? Voivatko nuoret havaita heikkoja signaaleja? Ovat nuoret tulevaisuuden kohderymää, käyttäjiä, tulevia työntekijöitä, alojen rajamaastojen tarjoajia, törmäämisen raikkaita mahdollisuuksia? Hyöty voi olla formaalia tai epäformaalia, välillistä tai välitöntä. Laura-Maija Hero Yritykset lähtievät usein oppilaitoksessa toteutettavaan innovaatioprosessiin, jotta yritys saisi uusia näkökulmia vakiintuneeseen tai urautuneeseen toimintaansa. Nuorten koetaan olevan oikea ryhmä tekemään innovaatiotoimintaa yritysten kanssa. Nuoret nähdään innovatiivisempina, rohkeampina ja innokkaampina kokeilemaan kaikkea uutta. Lisäksi ulkoapäin voisi nähdä paremmin yrityksen kehittämiskohteita ja niihin ratkaisuja. Ylipäätänsä se on hirveän piristävää ja antoisaa toimia sellaisen aktiivisen ryhmän kanssa joka on innostunut asiasta ja jossa on sellaista draivia viedä asioita eteenpäin. Ja siten sellainen ennakkoluulottomuus, raikkaus, idearikkaus (Lauri Jäntin haastattelu, Educons Oy) Innovaatioprojektin koetaan voivan pitkällä tähtäimellä hyödyttää yrityksen liiketoimintaa, sillä hyviä ajatuksia ja uudenlaisia ratkaisuja tulee yrityksille niin paljon, että niitä voi myöhemminkin soveltaa. Kaikki ideat kannattaa siis toimittaa yritykseen sitä mukaa, kun niitä tulee. Tulevaisuuden toimintaa on mahdollista suunnitella näiden ulkopuolisten tuottamien ratkaisujen pohjalta. Tämän prosessin myötä olemme ajatella asioita vähän uusiksi. Tämmöisiä (uuden palvelun kehittäminen ja lanseeraaminen sekä tuotteistaminen markkinoille saakka pilotin muodossa) ei olla ennen mietitty näin loppuun asti. Mirkku Ronimuksen haastattelu, Hero 2014b) Olisin mielelläni vaikka joka kerta mukana. Voin heittää vähemmän laajoja alueita. Nythän tässä oli erittäin laaja aihe. Tässä oli koko liiketoiminnan suunnittelu ryhmän käsissä ilman rajoja. Jatkossa jos olisin siinä mukana voisin suunnata sen jollekin alueelle enemmän. Nyt jos saisin tehdä uudestaan niin tekisin juuri samalla tavalla. Tämä oli tässä vaiheessa yrityksen historiaa sopiva tehtävänanto kyseenalaistaa kaikki ja katsoa, että mitä uutta siitä voisi löytyä. (Lauri Jäntti, Educons Oy, Kulttuurin jahyvinvoinnin monialainen ja moniasteinen innovaatioprojekti keväällä 2014) Huonoiksi puoliksi innovaatioprojektissa yritysten edustajat ovat nimenneet pitkän matkan opiskelijoiden luokse, projektin aikataulun esim. kommentoinnin ja yrityksen muun osallistumisen, yrityksen resurssien vähäisyyden. Paikan ja ajan muuttaminen yritykselle optimaali- 12 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

13 Nuorten koetaan olevan oikea ryhmä tekemään innovaatiotoimintaa yritysten kanssa Vinkit 1) Sparraa yritystä antamaan aidon avoimen haasteen. Mikä yrityksessä kaipaa todellista innovaatiota? 2) Älä lupaa liikoja, sillä opiskelijoiden puolesta et voi hommaa toteuttaa itse. 3) Pidä yllä hyvää suhdettä ja huolehti siteen jatkumisesta projektin jälkeenkin 4) Lähetä yritykseen seuraavana keväänä vaikka purkki, multaa ja onnenkukan siemeniä. seksi kannattaa. Huonoiksi puoliksi mainittiin myös projektiryhmän hajanaisuus eli ryhmä toimi myös etänä. Ryhmien toiminta on yleensä hyvin itsenäistä ja sisältäpäin johdettua. Ohjaajan rooli oli fasilitoiva projektivaiheessa, erityisesti etätyövaiheessa. Yritykset näkevät monialaisuuden ja moniasteisuuden ehdottomana vahvuutena. Tärkeänä on pidetty kompetenssien heterogeenisyyden varmistamista ohjaajien toimesta. seen tuoda ilman tiivistä oppilaitosyhteistyötä. Yritys tai muu työelämän organisaatio kutsutaan antamaan avoimen haasteensa nuorten ratkottavaksi ja sitoutuvat kommentoimaan sekä sparraamaan nuorten projektityötä. Yrityksiä löytyy YritysEspoon (www. yritysespoo.fi), Helsingin yrittäjien ja Kauppakamarin avulla, mutta alueella olevat yritykset ovat parhaita yhteistyökumppaneita. Opiskelijoiden on helppo mennä ja tulla, tuntuu kotoisalta, yritys tunnistetaan alueella, yritys saa lähiverkoston opiskelijoista ja oppilaitoksen toiminnasta. Yrityksille voidaan luvata: 1. Innovatiivinen ratkaisu antamaansa haasteeseen sekä lukuisia ideoita mahdollisista ratkaisumal- Lopputulos tai konkreettinen tuote- tai palveluinnovaatio tai uudistus ei ole yritysten osallistumisen ainoa syy osallistua. Yhteistyö nuorten kanssa nähdään kannattavana joka tapauksessa. Uudet ajatukset erilaisista lähtökohdista nähdään rikkautena, jota on vaikea yritykleista, 2.Nuoren kohderyhmän osaamista, kokemusta, trendejä, tietoa, 3.Edullisen (ilmaisen) projektitoteutuksen, 4.Opettajien korkeatasoisen projektiohjauksen, 5. Verkostoa muihin osallistuviin yrityksiin ja työelämän toimijoihin, 6. Uusia kontakteja oppilaitoksiin, 7. Tutustumista potentiaalisiin työnhakijoihin. Lisäksi yrityksille kannattaa selvitettääennakkoon, mihin se sitoutuu, esimerkiksi: 1.Antamaan avoimen haasteen (15-30 min), 2.Kommentoimaan ideoita, 3.Sparraamaan ryhmää silloin tällöin , 4.Järjestämään vierailukäynnin, 5.Kattamaan mahdolliset kustannukset (esim. painotuotteet tms), jos yritys niin haluaa. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

14 Innovaatiokompetensseista Monialainen innovaatioprosessi voi tarjota monipuolisen alustan innovaatiokompetenssien kehittymiselle. Tietoa, taitoja, uusia suhteita ja verkostoja, mutta myös uusia asenteita, kommunikointiosaamista ja sosiaalisia taitoja. Laura-Maija Hero Yksilön innovatiivisuus edellyttää luovuutta, mutta luova ajattelu ei välttämättä ole innovatiivista. Innovatiivisuuteen tarvitaan kyllä luovuutta, kykyä nähdä asiat uusin tavoin, mutta se ei pelkästään riitä. Innovatiivisuus vaatii taitoa ja pitkäjänteisyyttä viedä uudet ideat ja toimintatavat käytäntöön kannattavalla tavalla. Luovuus liittyy ideoiden tuottamisvaiheeseen, mutta vaatii todellista sinnikkyyttä, prosessien hallintaa, riskinottokykyä ja epämukavuuden sietokykyä, jotta keksitystä ideasta syntyy innovaatio. Innovaatio, joka kestää päivänvaloa, josta voidaan tehdä konkreettinen, havaittava ilmentymä, joka synnyttää lisäarvoa ja joka otetaan käyttöön jollain tavalla. Lisäksi innovaattori tarvitsee luovuuteen liittyvien kykyjen lisäksi esimerkiksi hyviä organisointitaitoja, projektityötaitoja sekä tiimityötaitoja. Kehittämiseen, päätöksentekoon, edistämiseen ja implementointiin tarvitaan myös toimeenpanokykyä ja proaktiivisuutta. Henkilökohtaiset innovaatiokompetenssit ovat keskeistä osaamista nykypäivän ja tulevaisuuden työn onnistumiseksi Ammatillisilla oppilaitoksilla, niin keski- kuin korkea-asteenkin, on keskeinen rooli näiden kompetenssien kehittämisessä. Kompetensseilla (lat. competentia) tarkoitetaan käsillä olevan tehtävän ja osaamisen kohtaamista tai tarkemmin hyvää suorituskykyä erilaisissa aidoissa yhteyksissä, joissa tiedon, taitojen, sääntöjen, normien, asenteiden ja arvojen integrointi ja aktivointi tapahtuu (Villa Sanchez & Poblete Ruiz 2008). Taatilan (2004) mukaan kompetenssin käsite viittaa yksinkertaisesi yksilön vertailtavissa oleviin kykyihin saavuttaa tavoiteltu päämäärä. Tässä julkaisussa kompetenssin käsitteellä tarkoitetaan osoitettua kykyä soveltaa tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia sosiaalisia ja/tai metodisia kykyjä henkilökohtaiseen kehittymiseen tähtäävissä ammatillisissa yhteyksissä. Erilaisia listoja on olemassa innovaatiokompetenssien määrittämiseksi. Esim. Bikfalvi et al ehdottaa yksilön innovaatiokompetensseiksi: Itsetuntemus - Itsearviointi: Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, avoimuus palautteelle. - Itseluottamus: Usko omaan näkemykseen, pätevyyteen ja arvoon. Itsehallinta -Joustavuus: Avoimuus uusille ajatuksille, näkökulmille ja toimintatavoille. - Itsenäisyys: Kyky itsenäiseen työnja päätöksentekoon. - Vastuuntunto: Tunnollisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä tavoitteista. - Itsekuri: Itsensä hallinta ongelmaja ristiriitatilanteissa. -Stressin sieto: Kyky käsitellä epäsuotuisia, rasittavia ja stressaavia asioita. - Luotettavuus: Rehellisyys ja eettisten periaatteiden noudattaminen. Motivoituminen -Suoritussuuntautuneisuus: Haastavien tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys yhä parempiin suorituksiin. - Muutosvalmius: Ympäristön aktiivinen tarkkailu ja muutostarpeiden havainnointi. -Aloitekyky: Mahdollisuuksien havaitseminen ja niihin tarttuminen. - Riskinottohalu: Riskien ja epäonnistumisen pelon hallitseminen. Osaaminen - Tiedon omaksumiskyky: Aktiivinen oman alan tiedon päivittäminen. - Informaation etsiminen: Uteliai- 14 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

15 Vinkit 1) Toinen ryhmän jäsen voi nähdä paremmin toisen kompetenssien kehittymistä. 2) Keskustelevalla vertaisarvioinnilla voidaan tehdä näkyväksi kompetenssienkin kehittymistä 3) Arvioinnissa kannattaa painottaa myös osallistumista, proaktiivisuutta, toisen auttamista parhaaseen suoritukseensa, sitoutumista, innostusta ennalta määriteltyjen arviointikriteerien lisäksi. Asenne usein ratkaisee myös työelämässä. Eniten kehittyneet innovaatiokompetenssit moniasteisessa innovaatioprosessissa (Hero 2014) suus ja muiden osaamisen hyödyntäminen. - Itsensä kehittäminen: Oman osaamisen ja tietämyksen ylläpito ja laajentaminen. Luova ajattelu - Analyyttinen ajattelu: Kyky jakaa ongelmia osiin ja tunnistaa ongelmiin johtaneita syitä. - Käsitteellinen ajattelu: Käsitteiden tunnistaminen, määrittäminen ja soveltaminen. - Divergoiva ajattelu: Uusien lähestymistapojen ja ratkaisumallien etsiminen. - Mielikuvitus: Oman mielikuvituksen hyödyntäminen työssä. - Intuitiivinen ajattelu: Omien vaistojen hyödyntäminen päätöksenteossa. Empatia -Muiden ymmärtäminen: Kyky ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja näkemyksiä ja asettua toisen asemaan. Sosiaaliset kyvyt - Viestintä: Omien ideoiden ja ajatuksien viestintä työympäristössä. - Ristiriitojen hallinta: Erimielisyyksien sovittelu ja pyrkiminen kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. - Suhteiden solmiminen: Hyödyllisten suhteiden ja epävirallisten verkostojen luominen ja kehittäminen. - Tiimityötaidot: Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ja kannustavan työilmapiirin luominen. (Jussila, Suominen n.d., 14-15) Innovaatioon tarvitaan laaja se koitus osaamista ja ominaisuuksia. Usein riittää, että sitä on ryhmässä enemmistöllä, jotta kehittämistyö sujuu ketterästi. Tekniset taidot (know-what ja know-how), ajattelun ja luovuuden taidot (kriittinen ajattelu, mielikuvitus, luovuus) sekä käyttäytymis- ja sosiaaliset taidot (sitkeys, tunnollisuus, itsetuntemus, kommunikaatio ja yhteistyötaidot). Edellä mainitut innovaatiotaidot korostavat proaktiivista otetta, jossa opiskelija saa aktiivisen roolin. Vastaanottava rooli sivusta seuraajana tai luennolla istujana ei tässä pedagogisessa prosessissa tuota tarpeellista oppimista. Innovaatiokompetenssit voidaan määritellä oppimistuloksiksi, jotka ovat niitä tietoja, taitoja ja asenteita, joita innovaatioaktiviteettien onnistumiseksi tarvitaan. Ne voidaan jakaa yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen innovaatiokompetensseista (Kairisto-Mertanen, Penttilä, Nuotio 2011). Lisäksi voidaan tarvita erilaisia tietotyyppejä tarvita innovaatioprosesseja. Hiljaisen tiedon käsitteen rinnalle on tuotu noisy knowledge (Penttilä ja Putkonen 2013), äänekäs tietokuvaa sosiaalisen oppimisympäristön ja monialaisuuden kontribuutiota oppimiselle, tiedon luomiselle ja innovaatioprosesseille. Innovaatiopedagogiikan viitekehyksessä ajatellaan yleensä, että innovatiiviset ratkaisut syntyvät usein sosiaalisen oppimisen kautta yhteistyössä toimien monialaisissa oppimisympäristöissä erilaista osaamista yhdistäen ja tietoa jakaen. Näin innovaatiokäsitys on hyvinkin demokraattinen: kenellä tahansa voi olla innovaatio-osaamista, kun hänet tuodaan monialaiseen yhteyteen fasilitoituun innovaatioprosessiin. Jukka Peinola, muusikko ja musiikkipedagogi: Tulen käyttämään muuallakin tämän prosessin asioita. Jouduin rajaamaan ja määrittelemään kehittämääni palvelua. Löysin itsestäni uudestaan kyvyn kirjoittaa ja tuottaa kirjallista aineistoa, koska jouduin tuotteistamaan palveluni ja viemään sen markkinoille oikeasti osaksi Kaisankodin tarjoomaa. En ole joutunut sitä tekemään opintojen aikana (palvelun tuotteistamista ja kirjallista palvelun paketoimista). Testasin innoprojektissa tuotteistamiani palvelupaketteja kadettikeikan muodossa eli että kehitetty bändi ja sen tuotteistettu palvelu toimii. Esittelytekstien tekeminen oli tärkein oppi, mutta vuosien päästä vasta tajuaa, että mikä onnistuu ja mistä se johtuu. Tämä prosessi on vielä käynnissä, on todella vaikea tunnistaa itsessään mitään muutosta. (Opiskelija Jukka Peinolan haastattelu keväällä 2014, Teiniminno esiselvitys, Hero 2014) Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

16 Innovointi tulevaisuusajattelun keskeisenä tehtävänä (Hiltunen 2012, 17) Innovaatio ja tulevaisuusajattelu Opettaja voi tappaa hyvän idean yhdellä huitaisulla. Keskity. Varo. Kuuntele. Laura-Maija Hero Innovaatioprojektien avulla valmistaudutaan myös tulevaisuuden yrityksissä tapahtuvaan innovointiin. Innovaatio-osaaja on luomassa organisaation innovaatiokyvykkyyttä omalta osaltaan. Eikä tulevaisuuden edessä ole tarpeen nöyristellä, vaan osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti sen rakentumiseen konkreettisilla valinnoilla ja toimenpiteillä. Tulevaisuuden rakentamiseen tähtäävää toimintaa on innovaatioiden tuottaminen. Hiltunen (2012) liittää ennakoinnin, innovoinnin ja kommunikoinnin tulevaisuusajattelun keskeisiksi tehtäviksi. Hiltunen näkee innovoinnin osaksi tulevaisuusajattelua, ja pitää tärkeänä visionääristen toimijoiden osallistamista innovatioprosessiin. Hiltunen esittää tapoja, joilla innovointitoimintaan voidaan liittää tulevaisuusajattelua. Metodologisesti kyse on siis ennakoinnin tekniikoiden soveltamisesta. Jos idea on vasta pieni itu innovoinnissa ja ideat saavat alkunsa toimijoiden luovuudesta, määrittyy innovaatio käsitteenä ideoiden aktiiviseksi tekemiseksi, tulevaisuuden toimiviksi tuotteiksi, palveluiksi, prosesseiksi ym. Hiltusen innovaatiokäsitys perustuu käytännöllis-demokraattiseen ajatteluun: Innovaatio on siinä mielessä reilua toimintaa, että se on yhtä avointa ja mahdollista kaikille toimijoille sukupuuhun, -puoleen, kansallisuuteen, ikään tai titteliin katsomatta. (Hiltunen 2012, 266) Innovointi ei vaadi ympärilleen hulppeita puitteita tai suuria toimistotaloja. Ihmisillä on periaatteellinen tarve kehittää uusia ratkaisuja 16 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

17 Innovointi liittyy kiinteästi paremman tulevaisuuden aktiiviseen tekemiseen ja siksi ennakoinnin menetelmillä on olennainen rooli innvaatiotoiminnan prosesseissa helpottamaan elämäänsä ja tekemään siitä mukavan. Innovointi liittyy kiinteästi paremman tulevaisuuden aktiiviseen tekemiseen ja siksi ennakoinnin menetelmillä on olennainen rooli innovaatiotoiminnan prosesseissa. Ne auttavat ohjaamaan toimintaa niin, että kehitettävä ratkaisu on uusi ja vastaa tulevaisuuden tarpeeseen. Tulevaisuusajattelun kiihdyttäminen on olennainen osa innovaatiopedagogiikkaa (ks. tulevaisuusajattelun pedagogiikasta Hero 2011 sekä ennakoinnin menetelmistä Hero 2012). Tulevaisuusajattelun integroimisella prosessiin voidaan saavuttaa mahdollisuusajattelua. Jos tulevaisuus nähdään mahdollisuuksina, tai edes avataan innovaattoreiden näkemyksiä mahdollisista, todennäköisistä, uhkaavista, pelottavista jne. tulevaisuuksista, saavuttaa ideavaiheen kommunikaatio uusia tasoja. Ideoita voidaan vaikeammin tappaa, sillä tulevaisuuskäsitykset ovat olla moninaisemmat tai jopa mahdollistavammat. Olennaista on avata tulevaisuuskäsityksiä ennen luovia ideavaiheita tai niihin pedagogisesti tulevaisuusajattelun integroiden. Ideavaiheen ollessa korostetun demokraattista ja ylihyväksyvää, ei demokraattisuus päätöstenteossa ole välttämättä hyväksi innovaation synnylle. Innovaation johtaminen markkinoille saakka vaatii rohkeutta ja visiönääristä johtamista tai ohjaamista, vähintään uskollista tukijaa. Innovaatioiden tuominen markkinoille on erityisen vaikeaa, jos pyitään miellyttämään kaikkia. Hiltu- nen ottaa esimerkiksi tapauksen, jossa lähiesimies ja hänen esimiehensä kyllä näkivät radikaalin keksinnön innovaatiomahdollisuuden, mutta heidän esimiehensä tappoi sen täysin yhdellä huitaisulla. (Hiltunen 2012, 281) Systeemi petti keksijän. Yrityksen hierarkkinen päätöksentekojärjestelmä voi kyteä ja kärytä pinnan alla hyvässäkin asiantuntijaorganisaatiomallissa, vaikka periaatteessa valta toteuttaa olisi asiantuntijoilla. Vinkit 1) Miten sinä sovellat tulevaisuusajattelua omassa työssäsi? 2) Minkälaisia tarpeita olisi? 3) Kuinka pidät huolta omasta tulevaisuusajattelustasi? Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

18 Hyvä ohjaaja Oppilaitos ei voi enää touhuta yhteiskunnalta salaa. Kansa haluaa tietää. Tai ainakin relevantit kohderyhmät. Laura-Maija Hero Opettaja on portinvartija. Jos opettaja motivoituu, hän tekee mitä vaan. Hän tuottaa, auttelee, ihmettelee, intoilee yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siksi on tärkeää, että opettaja on innostunut. Ohjaaja ja erilaiset osaajat avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta yhteistyö vaatii uudenlaista kommunikaatiota. Ohjaajan toiminta voi vaikuttaa positiivisesti opiskelijan innovaatiokyvykkyyteen. Ohjaaja tarjoaa tarpeellista tietoa projektityön ja innovaatioiden teoriasta ja perusteista. Lisäksi opettajat avasivat uusia ajattelun ja tekemisen mahdollisuuksia omalla asenteellaan, rikkomalla ennakkokäsityksiä, luomalla ristiriitoja totuttuun, tarjoamalla tehtäviä, haastamalla opiskelijoita ajattelemaan sekä tarjoamalla uusia näkökulmia ja ideoita. Opiskelijoiden kyvykkyyttä ohjaajat tukevat olemalla innostavia ja motivoivia, kannustamalla rohkeuteen ja aktiiviseen osallistumiseen, tukemalla tarvittaessa, antamalla vapautta tehdä ja kokeilla sekä luomalla uskoa omaan tekemiseen. (Teiniminno esiselvitys 2014) Hyvä innovaatio-opettaja on tuottaja, pedagogi, innostaja, opitun tulkki ja fasilitaattori sekä kehittämis-, tuotteistamis- ja markkinointi ja brändäysprosessien osaaja. Koska hän ei voi olla tätä kaikkea yksin, on yhteisopettajuus yleensä oikein hyvä ratkaisu. Tuottaja Hän tuottaa onnistuneita törmäämismistapahtumia. Hän organisoi ja tuo ihmisiä ketterästi yhteen. Hän pystyy vastaamaan siitä, että kohtaamiset onnistuvat. Hän osaa myös näkemään innovaatioprojektin yrityksille tarjottavana pal- 18 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

19 veluna, tuotteistamaan sen ja neuvottelemaan palvelun myymisestä yrityksen hyödyksi. Hän pystyy neuvottelemaan yritysten kanssa mahdollisista sopimuksista ja kustannuksista, hän osaa tarvittaessa tehdä tarjouksia. Innostaja Hän saa yleensä ihmiset innostumaan ja sitoutumaan, hän on hyvä ilmaston rakentaja. Hän on itse innostunut ja rakastaa keksimistä ja ketterää kehittelyä. Hänellä on matala ryhtymisen kynnys. Hän on joo -ihminen. Hän ei halua sanoa ei onnistu, koska.. eikä ei kuulu toimenkuvaan. Hän on avulias ja energinen ja osaa energisoida myös muita. Hän etsii positiivisia puolia, ja ottaa annetut asiat annettuina. Hän ei tuhlaa energiaansa jatkuvaan kyseenalaistamiseen, vaan elää jo ratkaisukeskeiseti tulevaisuudessa. Fasilitaattori Hän osaa soveltaa innovatiivisia yhteistoiminnan menetelmiä innovaatioprosessin eri vaiheissa. Hän tuntee tuotteiden ja palvelujen kehittämisen prosesseja ja projektin edetessä valottaa teoreettisia malleja ja edistää taitojen ketterää itseopettelua. Esim. proton nikkarointi jollakin tietyllä helpolla tekniikalla, brändiajattelun integroiminen tuotekehitysprosessiin, kysynnän selvittäminen ja luominen, ketterä kuluttajatutkimus, palvelun mallintaminen eli blueprinting käytännössä, tai vaikka sähköisten esitteiden tekeminen ilmaisilla pilvipalveluilla, joihin käytännön projektityö antaa täsmätarpeen. Ohjaaja toimii kuin koutsi tai valmentaja ja integroituu herkästi luonnolliseksi osaksi ryhmää. Hän puhuu projektista me -kielellä. Hyvällä ohjaajalla on paljon aikaa ja sitoutumista. Liian usein ryhmistä katoaa osallistujia kesken kaiken ja projekti jää kesken. Fasilitaattorina hän voi olla myös aika ajoin etääntyneenä ja konsultin roolissa. Konsultti kutsutaan paikalle, kun projektitiimillä on työilmapiiriongelmia, johtamisen haasteita tai vaikea kuoppavaihe kehittämistyössä. Pedagogi Ohjaajan tehtävä on kääntä ja tulkata käytännöllistä aitoa projektityötä opituksi koko prosessin ajan. Oppimista on todella vaikea havaita luokkahuoneen ulkopuolella. Pedagogina ohjaaja osaa suunnata prosessia niin, että kaikkien oppiminen erilaisilla tasoilla ja alueilla on mahdollista. Siksi kiinteä suhde tiimiin on tarpeen. Pedagogi vaistoaa, jos projektissa on ongelmia. Hän tietää keinot ja uskaltaa tarttua. Hän haluaa ryhmän onnistuvan, vaikka tie sinne olisikin kivinen. Markkinointiassari Koko maailma janoaa tietoa oppilaitoksissa tehdyistä innovaatioista! Ne vain tahtovat jäädä oppilaitoksiin piiloon. Kun oppiminen on päätavoite, voi innovaatio jäädä sikseen, kun opintopisteet on winhattu ja opiskelija valmistunut. Ulkoinen viestintä olisi myös muistettava organisoida. Sitä on vaikea heittää viestintäosaston harteille, jos innovaatioita tehdään paljon ja jos niissä kaikissa ei ole mullistavaa uutisointia. Kannattaa luoda sellainen viestinnän prosessi, joka integroituu opiskelijaryhmän työhön. Projektiryhmän voi esimerkiksi pyytää tiivistämään tuotoksen haaste - ratkaisu -muotoon ja syöttämään jollekin e-lomakkeelle jatkojalostausta tai yhteismarkkinointia varten tai suoraan mainostamaan sosiaalisessa mediassa herätellen keskustelua ja osallistuen siihen. Vinkit 1) Miten päivität pedagogista osaamistasi? 2) Voisitko hyötyä yhteisohjauksesta jonkun kanssa? Kenen? 3) Miksi sinä haluat levittää sanaa pienistäkin innovaatioista? Jokainen on nykyisin markkinoija. SInäkin. Markkinointi ei ole mitään erillistä Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

20 Ilmaston luominen Opettajalla on tärkeä rooli innovaatioilmaston kehittymisessä. Kun tiedon kaatajan roolista päästään murtautumaan ilmastotalkoolaisen rooliin, on opettajan luovuudelle ja tilannetajulle käyttöä. Laura-Maija Hero Jo pelkkä toimintaympäristön vallitseva kulttuuri voi tappaa innovaatiotoiminnan. Liiallinen totisuus tai vakavuus kulttuurisena kulissina estää haavoittuvuuden paljastumisen tai epäonnistumisen. (Hiltunen 2012, 270) Leikki ja luovuus nähdään ajanvietteenä, ei tavoitteellisena toimintana. Uhrimentaliteetti eli isompien voimien (valtiovalta, rahoittaja, pomo, rajatut opintopisteet, osaamisen puuttuminen jne.) mahti takaa sen, että mitään emme voi kuitenkaan tehdä. Olemme uhreja. (Hiltunen 2012, 271) Miksi kyseenalaistaa vallitsevaa kulttuuria, kun se on niin työlästä? Oppilaitoksissa vallitsevaa kulttuuria on mahdollista muuttaa, jos mahdolliset riskit tunnistetaan. Oppilaitosten toimintaympäristöissä mahdolliset riskit ovat selvästi nähtävissä: Sisältökulttuuri : Tietojen oppimisen korostuminen ja ihannointi taito ja asenneoppimisen kustannuksella. Koululaitoskulttuuri : Rajattu aika ja paikka, vaikeus lähteä ulos maailmalle, ulos luokkahuoneesta. Koettu Hyväksikäyttökulttuuri : Taas me opiskelijat tehdään töitä ilmaiseksi tai Taas me opettajat tehdään ilmaista työtä firmalle eli ohjaajien työajan rajoitteet ja budjetti. Uhrimentaliteetti : Ei me kuitenkaan voida mitään tehdä, kun ei meillä ole yhteistä aikaa tavata eikä budjettia, ja ei tämä kuitenkaan mene läpi ohjaajalta. Opetussuunnitelmakulttuuri : Meitä ohjaa opetussuunnitelma ja sillä siisti. Siellä ei lue tämmöisestä yhtään mitään tai vain rajatut oppimistavoitteet. Siilokulttuuri : Koulutusalojen tiukat rajat estävät yhteistyötä ja omasta boxista ulottumista Liiallinen byrokratia: Lupien pyytämisen hankaluus, liiallinen valvonta, liiallinen ohjailu Opettajan ego: On vaikeaa antaa opiskelijoille vapautta, tilaa, aikaa ja siirtyä itse pois estradilta. Kahden eri koulutustason opiskelijoiden yhteen tuominen voi tuoda vielä lisähaasteita: Proaktiivisuus ja rohkeus osallistua ja ideoida ääneen voi olla hyvinkin eritasoista, tekniset valmiudet voivat olla erilaisia, suhtautuminen ohjaavaan opettajaan voi olla erilaista, työskentelyn tehokkuus voi vaihdella tai aikaisemmat kokemukset voivat estää sitoutumista. Varsinkin toteutustasolla innovaatio-ilmaston luominen on haastava tehtävä. Kulttuuria ei luoda viikossa eikä kuukaudessa. Toteutussuunnitelmaan voidaan upottaa implisiittinen ilmastotaso. Vapaus, avoimuus ja luottamus pyritään saavuttamaan toteutustasolla ohjaajien innostavalla ja tulevaisuusorientoituneella toiminnalla ja asenteella. Tarpeellisen moninaisuuden takaa monialainen toteutus ja vaihtelevat kohtaamispaikat sekä tilat. Luokkatiloja ei käytetä, vaan työskentely tapahtuu neuvottelutiloissa ja asiakkaan luona. Koska kyse on kuitenkin opetussuunnitelman osasta, on kuitenkin kerrottava ne suoritteet, joita läpi pääsemiseksi tarvitaan. Siksi on hyvä listata suoritteet ja niiden vaadittu aikatalu ja muoto. 20 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

21 Esim. 1. Tuntikirjanpito/opiskelija 2. Kokouspöytäkirjat ja muistiot / ryhmä 3. Ideointivaiheesta 3-5 konseptia (= perusteltua ideaa) / pienryhmä 4.Projektisuunnitelma a) sopimus tilaajan kanssa b) muut luvat (kuvausluvat yms.) 5. Konkretisoitu tuotos 6. Projektin raportointi esim. power point -esityksenä. Sisältää projektiryhmän oman arvioinnin. 7. Henkilökohtainen itsearviointi 8. Päätösseminaarin juliste tai video 9. Innovaatio tiivistetysti xx -Facebookissa (Mikä oli innovaatio? Haaste/ongelma, ratkaisu, tekijät, tilaaja ja ohjaava opettaja.) Mitä olisi innovaatio-ilmasto? Olisiko se Jussila, Suomisen xxxx organisaatioille suositteleman kaltainen? Mitä siitä seuraisi? Auttaako se opiskelijaa parhaalla mahdollisella tavalla? Vapaus Vapaus on autonomiaa työmenetelmien itsenäisessä valinnassa. Vapaata ilmapiiriä heijastaa myös lupa puhua sekä työaikana vapaasti tapahtuva kommunikointi. Vapaus on myös aikaa edistää omia ideoitaan ja parantaa työmenetelmiä. Vapaus on mahdollisuus toimenpiteiden kyseenalaistamiseen Avoimuus ja luottamus Luottamus ja avoimuus ovat ihmisten pitämistä sen tärkeimpänä resurssina, hierarkiatasosta huolimatta henkilöiden kohtelua yhtäläisellä kunnioituksella ja tasa-arvoisuudella. Yksilöä ei tulisi joutua hankaluuksiin kokeillessaan uusia asioita ja avoimessa ja luottamuksellisessa toiminnassa ei tulisi sallia minkäänlaista epäeettistä käytöstä. Vuorovaikutus Vuorovaikutus organisaatiotasoista riippumaton tiedon vaihtomahdollisuus. Kommunikaatiossa ei saisi olla tabuja joista ei voi keskustella. Lisäksi jäseniä tulee rohkaista sivistyneeseen väittelyyn kommunikaation nousemiseksi riittävälle tasolle. Ihmisten tulisi voida luottaa saamaansa informaatioon ja saada työlleen kaikki tarpeellinen tieto kenenkään sitä tahallisesti salaamatta. Vuorovaikutus ja luottamus ovat hyvin sidoksissa toisiinsa ilman toistaan ne eivät ole olemassa. Tarpeellinen moninaisuus Tarpeellinen moninaisuus merkitsee taustaltaan ja kyvyiltään erilaisia ihmisiä. Lisäksi ihmisten erilai- suus: demografinen, kulttuurillinen, koulutuksellinen ja älyllinen jne. tulee ymmärtää rikkautena. Ihmisten erilaiset kyvyt tulisi myös ottaa käyttöön. Muutoskyky Muutos on jatkuvasti läsnä kaikilla aloilla nyt ja tulevaisuudessa. Siksi muutoksia tulisi seurata monella tasolla. Aloitteita toteutettaville muutoksille tulisi voida tehdä kaikilla sen tasoilla ja viedä läpi riippumatta tasosta jolla aloite on tehty. Toleranssi riskeille Riskejä sallivissa organisaatioissa henkilöitä kannustetaan ottamaan vastaan haasteita, vaikkei menestys olisikaan taattu. Visioita tällaisessa organisaatiossa saatetaan seurata myös intuitiivisesti, huolimatta tulevaisuuden menestysennusteista. Pelko tai epäonnistumiset eivät estä kokeilua ja kehitystyötä. Organisaatio tukee kehitystä Kehitystä tukevassa organisaatiossa ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja valmennukseen sekä aikaa kehittää itseään. Henkilöitä myös kannustetaan kehittämään organisaatiota parantamalla työmenetelmiään. Muutosvoimana näissä organisaatioissa on halu kehittyä, useasti organisaation ja sen yksilöiden kehityksen tiellä olevien vakiintuneiden toimintatapojen sijaan. (Jussila, Suominen) Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

22 Kutsut Nuoret eri ast kutsutaan alu innovaatiotal Moniast Pedagoginen ja didaktinen suunnitelma Innovaatioprosessin suunnittelu voi tapahtua monella tasolla: opettajan tekojen ja oppimistavoitteiden tasolla, työelämän yhteistyökumppanin näkökulmasta, puitteiden, sisäisen ja ulkoisen viestinnän tasoilla. Tärkeintä miettiä ennakkoon, mikä edistää innovaation syntyä ja miten sen tiellä olevia esteitä voidaan poistaa. Laura-Maija Hero Konkreettinen tuot Konkretisoitu tuotos valmis: Tuote, palve prosessi, liikeidean kuvaus tai uudis Ideointivaiheita Fasilitoituja ideointivaiheita eri menetelmillä. Mikä on innovaat Miten sen tunnist Minkälaisia vaihe prosessissa? Teoriaperustee Jokaisen innovaatioprojektin toteuttamiseksi on hyvä laatia opettajien yhteistyönä pedagoginen kokonaisuunnitelma sekä oman ohjauksen, fasilitoinnin, tuotannon ja markkinoinnin didaktinen suunnitelma. Helpointa ja omaa osaamista kehittävintä on laatia suunnitelmaa ja ohjata ohjauspareina. Työ jakaantuu, ja oma motivaatio säilyy, kun jokaisella totetuskerralla opitaan uutta. Ohjaajan vertaisoppiminen on siis välttämätöntä. Muuten opettaja on vaarassa menettää innovaatio-ohjaajan osaamisena, joka perustuu jatkuvaan innovatiiviseen ohjauksen uudistamiseen tulevaisuus huomioiden. Innovaatioprojektit voivat olla hyvin monenlaisia ja monipuolisia, myös kansainvälisiä, monien eri asteisten oppilaitosten yhteisiäkin. Työelämän haasteita voivat olla esim. Meillä olisi tällainen raitiovaunu kolmeksi päiväksi teille, mitäs te siihen? tai Nykyisissä ulkomainoksissa on sisällä internetissä oleva tietokone, miten sitä voisi hyödyntää pelillisyyden toteuttamiseksi? tai Hämeenlinnasta halutaan Sibeliuskaupunki, mitä voisi tehdä? tai Kukaan ei tiedä kaukolämmöstä, help!. Avoin haaste mahdollistaa keksinnön. Se voi olla hyvinkin radikaali tai vain uudiste. Se yleensä keksitään kehittämisprosessin sivutuottena, eika aina edes tunnisteta. Siksi tiimillä täytyy olla tieto etukäteen, mihin ottaa yhteyttä, jos keksintö syntyy! Haasteet ovat siis sellaisia, että niitä voidaan monialaisissa ryhmissä ratkoa hyvinkin käytännönläheisillä projektitoteutuksilla yritysten apuna. Monissa tapauksissa ryhmien kehittämät ratkaisut juurtuvat pysyvästi yritysten toimintaan. Uuden tiedon syntymisen kannalta voi olla olennaista, että ryhmän jäsenillä on erilainen, mutta osittain päällekkäinen asiantuntijuus. Ryhmätyöskentelyssä tätä voidaan lisäksi säädellä keinotekoisesti: ryhmät voidaan muodostaa mahdollisimman heterogeeniseksi vaikkapa pyytämällä osallistujia järjestäytymään mahdollisimman erilaisten asiantuntijoiden kanssa ryhmään. Hajautetun asiantuntijuuden malli perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokaisella ryhmän jäsenellä, sekä osallistujalla että ohjaajalla, on muita enemmän asiantuntemusta jossakin asiassa ja se tehdään näkyväksi ja tunnustetaan. Siksi substanssiosaamisen kompetensseja nä- 22 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

23 einen innovaatioprosessi os lu, te. Prosessin kehitys Osaan sen työssäkin! Arviointi Opittu? Proaktiivisuus Osaan vetää tai olla kehittelijänä innovaatioprosessissa työelämässäkin! Minulla on työtodistus siitä! Olen proaktiivinen, ja innostunut, voimaannuin siihen jo koulussa! Uskallan itse ja osaan rohkaista muitakin! Osaan näyttää osaamistani! Osaan tehdä yhdessä vieraiden ihmistenkin kanssa! Minä olen hyödyllinen varmasti töissäkin! Käytäntöön vieminen Uudiste kehitetään mahdollisuuksien mukaan valmiiksi saakka ja viedään aidosti yrityksen tai muun tilaajan kanssa markkinoille tai yhteiskunnan hyödyksi. Ideointivaiheita Ideoiden mahdollisuuksien tutkimista Ketterä kokeiluvaihe: Testataan uudistetta. Kohderyhmätestaus tms. Ideoista suodatetaan 5 konseptia visuaaliseen muotoon (5 x one pager) kehitetään tuote, palvelu ja implementoidaan se yhdessä tilaajan kanssa 5 konseptia pitchataan yritykselle, joka valitsee ja projektisuunnitelma tehdään valitun perusteella. Projektisuunnitelma Projektisuunnitelma ja sopimus tehdään. Omistusoikeus lopputulokseen määritellään sopimuksessa oppilaitokselle, yritykselle ja opiskelijoille. Kuvassa Esimerkkinä moniasteisen innovaatioprosessin malli (TeiniMinno esiselvitys). io? aa? ita t Yritykset tulevat haastamaan nuoria. Kysymysmuotoinen ongelma Nuorten kompetenssit. Mitä minä osaan ja keitä unelmatiimi minun lisäksi tarvitsee? Haasteiden valitseminen ideoimalla jokaiseen haasteeseen. aan nuoret eisista oppilaitoksista een yritysten koisiin! Moniasteiset ryhmät Monialaiset ja moniasteiset ryhmät muodostettu ja ryhmäytetty! kyväksi tekevät harjoitteet auttavat näyttämään osaamista. Substanssiosaamisen tietoja, taitoja ja asenteita kuvaavan harjoituksen ohella voi pyrkiä myös tunnistamaan osallistuvan asiantuntijan orientaatio projektitiimissä. Innovaatioprojekteja kannattaa järjestää jossain muualla kuin koulutiloissa. Yrityksen tiloissa voi olla hankala liikkua, mutta muitakin mahdollisia ei-formaalisia oppimisympäristöjä voi löytyä. Tilatkin tukevat osaltaan tukee monialaista ja -asteista, mahdollisimman heterogeenista innovaatiotoimintaa. Hyvä paikka innovaatiotoiminnalle on jokin fyysisesti mukava ja rento, monipuolinen, iso, akustisesti optimaalinen, ei liian fiini paikka. Tällainen voisi olla luonnon ympäristö, kahvila tai jokin avoin iso halli, jossa olisi hyvät materiaalivarastot, tietolähteet ja resurssit. Voi tehdä kokonaan virtuaalisesti, mutta riskejä on verkkoalustojen tekniset ominaisuudet, resurssien riittäminen ja osallistujien motivoituminen. Vuorovaikutus voi muuttua pinnalliseksi ja luova toiminta voi muuttua köyhemmäksi ja sattuman osuus voi vähentyä ongelmallisesti. Kokonaan virtuaalinen innovaatioprojektitoiminta on täysin mahdollista, jos riittävät resurssit, välineet, yhteydenpito ja vuorovaikutus mahdollistetaan. Dokumentointi voi olla jopa parempaa, työskentely voi olla keskittyneempää ja työelämä voi helpommin päästä toimintaan mukaan. Luovia vaiheita voi tosin olla vaikea fasilitoida virtuaalisesti, mutta projekti on mahdollista viedä läpi suunnitelmansa mukaisesti ilman fyysistä tapaamista. Itseohjautuvassa tiimissä toimitaan kuin pienessä yrityksessä. Tämä olisi hyvä oivalluttaa. Johtamisvastuuta voi siirtää enemmän opiskelijoille. Tärkeää on järjestää rentoa yhdessä oloa ja muiden tiimien toiminnasta oppimista. Opitun koonti ja käytännön projektin sisältöjen liittäminen teoreettiseen tietoon on hyvä tehdä aika ajoin. Lopputuloksen kannalta on olennaista, kuinka innovaatioprosessi voi auttaa innovaattoreita erottamaan toisistaan mahdottoman ja mahdollisen. Kokeilemalla uudestaan ja uudestaan, lähestymällä useista uusista näkökulmista uskoen naiivisti, että mikä tahansa voi onnistua. Uusien ajatusten torppaajia tai systemaattisia ideantappajia ei tässä vaiheessa ole tarpeen kuun- Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

24 nella. Tulevaisuusajatteluun perustuvaan innovaatiotoimintaan liittyy usein tunnistettavia argumentteja, joilla minkä tahansa uuden idean voi periaatteessa tappaa pelkällä retoriikalla: - Ei kuulu strategiaan - Emme tue näitä (esim. tietoteknisiä) välineitä - Tätä on kokeiltu monet kerrat - Vaikuttaa mahdottomalta, olisiko parempi ratkaista näin. - Tällä ei kuitenkaan ole kysyntää - Ei kata kuitenkaan kustannuksiaan jne. Argumentoinnin eli idean perustelemisen ohjaaminen on haastavaa, mutta pakollista. Ideavaiheiden fasilitoijalla on vastuullaan kommunikoinnin reunaehtojen luominen, kommunikoiminen ja piteleminen. Jos pelkillä arkisilla huomautuksilla voidaan latenttina oleva, pinnan alla kupliva, hyvä tai jopa mullistava idea tappaa, muodostuu ohjaajan rooli kriittiseksi. Innovaatio vieraiden ihmisten kanssa on erittäin kivulias prosessi. Kompetenssit kehittyvät juuri siksi: mukana olevat opiskelijat joutuvat totaalisesti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. He joutuvat kommunikoimaan enemmän, monipuolisemmin ja tehokkaammin. He joutuvat tarttumaan töihin, joita he eivät ole koskaan tehneet. He joutuvat hillitsemään ja hallitsemaan itsensä, välillä myös pakottamaan itsensä innostumaan ja innostamaan muita ryhmän jäseniä. He joutuvat ravistelemaan ryhmäänsä parhaimpaan suoritukseensa ja olemaan tulosvastuussa, vaikka eivät ole voineet edes luottaa toistensa osaamiseen kunnolla. Juuri siksi innovaatioprosessi on erityinen oppimisalusta. Vain harvoin ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opettajat ovat ainoastaan pedagogeja tai kasvatustieteilijöitä, useimmiten opettajat ovat myös kentällä toimineita ammattilaisia tai asiantuntijoita. Opettaja voi esiintyä ammattiroolissaan, opettajan identiteetti ei siitä kärsi, vaan se tuo keinon opettajan lähemmäs ryhmää, jopa yhdeksi ryhmän jäseneksi. Voi avoimesti kertoa, mitä osaa ja mistä tietää sekä minkälaisen roolin yleensä ryhmätilanteissa ottaa. Saman voivat tehdä opiskelijatkin: he kuvailevat taitoja, tietoja ja asenteitaan sekä tunnistavat omaa toimintaansa ryhmän jäsenenä. Pyrkimyksenä oli saada opiskelijat ottamaan oman ammattiroolinsa, ja etääntymään opiskelijan roolistaan. Opiskelijan roolissa toimiessaan on vaara heittäytyä vastaanottajan rooliin, jossa opettaja opettaa tai on muuten vastuussa tilanteesta ja oppilas ottaa kuuliaisesti vastaan 24 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

25 Pyrkimyksenä oli saada opiskelijat ottamaan oman ammattiroolinsa, ja etääntymään opiskelijan roolista tietoa ja toimii rajattujen ohjeiden mukaisesti. Opettajan roolissa toimiessaan on vaara, että opettaja siirtyy katederille eli etäännyttää itsensä ylimmäksi, paremmaksi, asiantuntevammaksi, joka tietää jo oikean vastauksen. Opettaja on tiimin asiantuntijaresurssi ja hänen koko asiantuntijuutensa on tiimin käytettävissä parhaimmassa tapauksessa. Valtuuttaminen ja näin rooleilla pelaaminen onkin usein pedagoginen keino vailla vertaansa. Opettaja-oppilas -suhde on niin pinttynyt ja historian kuormittama, että siitä voi joutua pyristelemään irti näinkin systemaaattisesti. Pedagogisessa johtamisessa asiantuntijan rooli voidaan luovuttaa opiskelijoille niin, että ensin osaaminen mahdollisimman laajasti tuotiin esille jokaisen opiskelijan kohdalla ja sen kantavuuteen opetellaan uskomaan ja siihen luottamaan. Minä olen koko ryhmän paras ja ainoa musiikin ammattilainen! Toista ei ole ja siksi on tärkeää, että avaan suuni, otan kantaa, osallistun ja hoidan monia hommia. Musiikin alalla ei tarvitse vain soittotaitoja, vaan myös organisointi jne. taitoja. Osaan soveltaa joustavasti monipuolista osaamistani ryhmän hyväksi. Jos en osaa, niin opettelen ketterästi asap!. Asiantuntijan roolin luovuttamisesta keskustellaan ja opiskelijat hyväksyvät roolien vaihtamisen. Lisäksi opiskelijoiden asiantuntijan asemaa voidaan korostetaan vielä niin, että opettajat siirtyvät fasilitoimaan puitteita ja välineitä ja vastaamaan asiantuntijoiden hyvistä työskentelyolosuhteista. Mutta tämä vain alussa, monessa vaiheessa opettajan on hyvä ottaa opettajan rooli: opitun tulkkia tarvittaessa ja suuntaa ohjaavana konsulttina tai kriisitilanteissa. Vinkit 1) Luennolla opiskelija lepää. Itse keksimässään projektissa opiskelija on puikoissa. 2) Ketterä opettelu - kaikesta ei tarvita syväosaamista 3) Kaikesta on tutorial YouTubessa! 4) Tulkkaa kaikissa projektin vaiheissa: Mitä opittiin? Miksi? Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

26 Projektivaihe Innovaatio-ohjaajaa tarvitaan projektivaiheessa erilaisten menetelmien huomaamisessa ja käyttöönotossa: miten voi tuotteistaa, miten uuttaa brändiä voidaan lanseerata samalla kuin sitä kehitetään, miten jokin tietty idea voidaan konkretisoida, tehdä proto jne. Laura-Maija Hero Projektiketivaiheessa teoriaa ei kannata unohtaa. Projektivaihe tarjoaa oppimista, jos oppiminen näytetään konkreettisesti opiskelijalle. Teoriapuolesta tässä vaiheessa sopivat esim. käytännön mallit. Niitä voidaan pakata käytännön lumipalloiksi, vartin miniluennoiksi, joita hakataan projektiryhmän prosessiin täsmäiskuina vain tarpeen mukaan. Niiden avulla projektin vaihetta voidaan tarkastella systemaattisesti. Näin projektissa opittua voidaan soveltaa uudestaa seuraavassa projektissa. Seuraava projekti saattaakin sitten olla työpaikalla. Silloin osataan systematisoida ja soveltaa erilaiseen projektiin. Tällaisia teoriamalleja voivat olla: Konseptin nikkarointi, esittäminen hyvässä muodossa ja myyminen Palvelun tuotteistamisen mallit - kuinka käytännössä nyt keksitty palvelu konkretisoidaan, paketoidaan, testataan ja lanseerataan? Ketterän kehittämisen metodit ja niiden vaiheet - käyttäjätutkimuksen nopsat versiot. Brändin luomisen vaiheet Projektiryhmän kannattaa toimia sellaisella yhteistyöalustoilla, joihin oppilaitoksen ulkopuoleltakin on mahdollista liittyä. Hyviksi alustoiki ryhmätoimintaan sopivat wiki-alustat (kirjallinen yhteissuunnittelu ja tiedostojen säilyttäminen), Google Driven erilaiset pilvipalvelut (mahdollistaa yhteisluomisen ja jakamisen), suljettu Facebook -ryhmä, jossa ohjaajat ja tilaajat voivat kännyköillä kommetoida ja autella ketterästi. Myös Whatsapp tai KIK -palvelut ketteröittävät ensin toisilleen vieraiden ihmisten kommunikointia ja ryhmäytymistä. Wanted - harjoite Monialaisten ryhmien modostaminen on kriittinen vaihe, joka vaatii ennakkosuunnittelua. Esimerkiksi Wanted -harjoitteen avulla voidaan ryhmät muodostaa kompetenssien perusteella. Laura-Maija Hero Mitkä ovat sinun Tieto, Taito, Asenne (kirjataan paperille, joka teipataan rintaan). Wanted: Keitä lisäksesi pitäisi optimaalisessa projektitiimissä olla, jotta projekti olisi mahdollista viedä onnistuneesti loppuun? Kirjataan toiselle paperille ja teipataan selkään. Kävellään luokkatilassa ja pelataan KiviPaperiSakset. Voittaja saa avata keskustelun, ja yritää rekrytoida tiimiinsä uuden jäsenen. 26 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

27 Työtodistus Vaikka innovaatioprojekti on oppimisprojekti, voi yritys antaa opiskelijalle työtodistuksen yksin tai yhdessä oppilaitoksen kanssa. Todistus voi edistää nuoren työn hakua CV:n liitteenä. Yrityssertifikaatti Yritykselle voidaan antaa osallistumisestaan sertifikaatit (ks. Hero 2014, Liite x) yhteiskuntavastuun toteuttamisesta ja innovaatiokyvykkyyden edistämisestä sekä tulevaisuuden rakentamisesta yhdessä nuorten kanssa. Sertifikaatin myöntää oppilaitos tai oppilaitokset yhdessä. Yritykset voivat käyttää todistusta markkinoinnissaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja julkaista sen nettisivuillaan. Sertifikaatti voi olla arvostettukin vastike opiskelijoiden ideoiden kommetoimisesta ja tietojen välittämisestä sekä yhteiskehittelysessioista. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

28 Lukemista Innovaatiopedagogiikkaan liittyvää lukemista on saatavilla hyvin paljon. Laura-Maija Hero Atjonen, Päivi; Uusikylä, Kari 1999: Didaktiikan perusteet. 1. painos. Porvoo: WSOY. Ayvisati, Francesco; Jacotin, Gwenaël; Vincent-Lancrin, Stéphan 2013: Educating Higher Education Students for Innovative Economies: What International Data Tell Us. Tuning Journal for Higher Education. ISSN: Issue No. 1, November 2013, Bikfalvi, A., Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H. Kantola, J. 2010: How to boost innovation culture and innovators? In Handbook on business information systems (Eds. Gunasekaran, A. and Sandhu, M.2010). World Scientific Publishing Co. Ltd. Singapore. Hero, Laura-Maija 2011: Kulttuuri kipinöi. Tulevaisuusajattelu pedagogisena haasteena. Tuottaja2020 julkaisuja. Saatavilla Kulttuuri_kipinoi_Hero_WEB.pdf Hero, Laura-Maija 2012: Kulttuuri kokeilee. Ennakoinnin menetelmien arviointi. Tuottaja2020 julkaisuja. Hero, Laura-Maija 2013: Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Saatavilla julkaisut/nuorennusleikkauswww.pdf Hiltunen, Elina 2012: Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum. Helsinki. Johansson, Frans 2005: The Medici Effect: Breakthrough Insights at the Intersection of Ideas, Concepts and Cultures. Harvard Business School Press. Boston. Jussila, J. J. ja Suominen, A. n.d. Yksilön innovaatiokyvykkyys. Organisaation innovaatiokyvykkyyden arviointi. Yksilön innovaatiokompetenssit ja organisaation innovaatiokyvykkyys. Saatavissa osoitteessa: <http://cs.joensuu.fi/pages/suhonen/yoso/yoso_ohjeet. pdf>. Luettu Järvinen, Juha 2014: Mistä tunnistan innovaation? Esitys Metropoliassa , julkaisematon materiaali. Kairisto-Mertanen, Liisa; Penttilä, Taru; Putkonen Ari: Embedding Innovation Skills in Learning Developing co-operation between working life and universities of applied sciences. Conference paper in FINPIN Conference 2010, Saatavilla Keksintösäätiö Luettu Kettunen, J. 2007: Innovaatiotoiminnan kehittäminen korkeakoulussa, Julkaisussa Suvi Nenonen ja Ilona Tanskanen (toim.), Työtä, tietoa ja tutkimusta tänään innovaatioita tulevaan, Turun ammattikorkeakoulun raportteja 62, Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

29 Kettunen, J Innovativeness in higher education management, Bhavishya, Journal of Future Business School, 1(2), Kettunen, J. 2009: Innovaatiopedagogiikka, Kever-verkkolehti, Vol 8, No 3, index.php/kever/issue/current Lappalainen, H. & Lehto, A. & Penttilä, T. 2012: Yrittäjyyden jäljillä työelämän poluilla. Innovaatiopedagogiikka ja yrittäjyys Turun ammattikorkeakoulussa. Turku: Turun ammattikorkeakoulun raportteja 139. Leminen, Seppo Kalevi; Nyström, Anna-Greta (toim.) 2011: INNOVOI(TKO) YHDESSÄ ASIAKKAIT- TESI KANSSA: NÄKEMYKSIÄ LIVING LAB -TOIMINTAAN. Talentum Oyj Minno Innovaatioprojektitoiminnan konsepti Metropolian sisäinen dokumentti. Moisio, E.; Lempiälä, T.; Haukola, T Palkitseminen ja innovatiivisuus. Tutkimustuloksia ja havaintoja rahallisesta palkitsemisesta innovatiivisilla työpaikoilla.työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 47/2009. Helsinki. Saatavissa osoitteessa:<http://www.tem.fi/ files/24455/tem_47_2009_tyo_ja_yrit.pdf> Penttilä, Taru; Kairisto-Mertanen, Liisa & Putkonen, Ari (2009): Innovaatiopedagogiikka - Viitekehys uutta luovalle oppimiselle. Teoksessa Kairisto-Mertanen, Liisa; Kanerva-Lehto, Heli & Penttilä, Taru (toim.) Kohti Innovaatiopedagogiikkaa. Uusi lähestymistapa ammattikorkeakoulujen opetukseen ja oppimiseen. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 92 Räsänen, Juhani 1992: Mahdollisuudeksi avautuva koulu. Johdatus kommunikatiiviseen didaktiikkaan, tutoroituun oppimiseen ja viestintäjohtajuuteen. Helsinki: Kansalaiskasvatuksen keskus. Vehkaperä, Ulla; Pirilä, Kaarina & Roivas, Marianne (toim.) 2013: Innostu ja innovoi. Käsikirja Innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Alvarez, I.; Cerrato, M. and Fuentes, A. 2010: Proposal of Indicators to Evaluate Regulated Learning Strategies in a Cooperative Task: An Exploratory Study. International Journal of Learning 16, no. 12: Alves, J., Marques, M., Saur, I. & Marques, P. 2007: Creativity and Innovation through Multidisciplinary and Multisectoral Cooperation. Creativity and Innovation Management, 16(1), Ayvisati, Francesco; Jacotin, Gwenaël; Vincent-Lancrin, Stéphan 2013: Educating Higher Education Students for Innovative Economies: What International Data Tell Us. Tuning Journal for Higher Education. ISSN: Issue No. 1, November 2013, Bikfalvi, A., Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H. Kantola, J. 2010: How to boost innovation culture and innovators? In Handbook on business information systems (Eds. Gunasekaran, A. and Sandhu, M. 2010). World Scientific Publishing Co. Ltd. Singapore. Blair, B. 2011: Elastic minds? Is the interdisciplinary/multidisciplinary curriculum equipping our students for the future: A case study, Art, Design & Communication in Higher Education 10: 1, pp , doi: / adch _1 Darsø L Is there a formula for innovation? Copenhagen: Borsen Handbook of Leadership. <http://www.nordvux.net/ download/7082/ _lotte_darso_artikel_eng.pdf>.luettu The European Qualifications Framework for lifelong learning (EQF) 2008: European Commission, Education and Culture. Belgium. EU strategian seurantaindikaattorit. Eurostat: portal/europe_2020_indicators/headline_indicators.luettu Eveleens, Chris 2010: Innovation management; a literature review of innovation process models and their implications. Science 800 (2010): 900. Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. 2000: Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki, WSOY. Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

30 Hartmann, Frank; Große, Ulla 2012: Innovation Competence in Regions: A Case Study Approach. The International Society for Professional Innovation Management (ISPIM). Hero, Laura-Maija 2014a: Monialaisen ja moniasteisen innovaatiotoiminnan konsepti ja verkosto. ISBN (.pdf).teiniminno esiselvitys. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hero, Laura-Maija 2014b: Työttömät nuoret yritysten innovaatiotalkoisiin. UAS Journal 2/2014. Hero, Laura-Maija 2014c: Moniasteinen innovaatio. Uusia mahdollisuuksia nuorten työllisyyden kiihdyttämiseen. Teiniminno esiselvitys. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jussila, J., Suominen, A., Vanharanta, H Competence to Innovate? In: Karwowski, W. & Salvendy, G. (eds.) 2008 AHFE International Conference, July 2008, Caesars Palace, Las Vegas, Nevada, USA, Conference Proceedings. Jussila, J. J. ja Suominen, A. n.d. Yksilön innovaatiokyvykkyys. Organisaation innovaatiokyvykkyyden arviointi. Yksilön innovaatiokompetenssit ja organisaation innovaatiokyvykkyys. Kairisto-Mertanen, L. Penttilä, T. and Nuotio, J. (2011) On the Definition of Innovation Competencies, paper presenthed in the Innovations for Compethence Management conference. Lindfors, Eila Innovation and user-centred design. In J. Sjøvoll & K. Skogen (toim.) Creativity and Innovation. Preconditions for entrepreneurial education. Trondheim: Tapir Akademisk Forlag, Lindfors, Eila 2006: Novice Designer Perspective to Usability Evaluation. In Rauma, A-L. Pöllänen, S. & Seitamaa-Hakkarainen, P. (ed.) Human perspectives on Sustainable Future. Research Reports of the Faculty of Education. University of Joensuu, Penttilä, Taru & Putkonen, Ari 2013: Knowledge In The Context Of Innovation Pedagogy In Higher Education. Proceedings of INTED2013 Conference, Valencia, Spain. Taatila, Vesa 2004: The Concept of Organizational Competence A Foundational Analysis. Doctoral Thesis. Jyväskylä Studies in Computing 36, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland. Toner, Phillip 2011: Workforce Skills and Innovation: An Overview of Major Themes in the Literature. OECD Education Working Paper no. 55, Paris: OECD Publishing. Van Der Vegt, g.. & Bunderson, j. 2005: Learning and performance in multidisciplinary teams: the importance of collective team identification. University of Groningen Washington University in St. Louis. _ Academy of Management Journal 2005, Vol. 48, No. 3, Villa Sanchez, A., Poblete Ruiz, M 2008: Competence-based learning. University of Deusto, Spain. Waychal, P.; Mohanty, R.P. ; Verma, A. (2011) Leading indicators of innovation as a competence for individuals: an empirical study, Journal of Advances in Management Research, Vol. 8 Iss: 2, pp Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA 2014

31 Innovaatiodidaktiikan KÄSIKIRJA

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ORGANISAATION INNOVAATIOKYVYKKYYDEN ARVIOINTI. Yksilön innovaatiokompetenssit. Organisaation innovaatiokyvykkyys. Käyttöohjeet

ORGANISAATION INNOVAATIOKYVYKKYYDEN ARVIOINTI. Yksilön innovaatiokompetenssit. Organisaation innovaatiokyvykkyys. Käyttöohjeet ORGANISAATION INNOVAATIOKYVYKKYYDEN ARVIOINTI Yksilön innovaatiokompetenssit ja Organisaation innovaatiokyvykkyys Käyttöohjeet Organisaation innovaatiokyvykkyyttä arvioidaan kahden itsearviointisovelluksen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

OivaAkatemia 1. Vuosi Kommunicera på svenska Opiskelu ja työelämäntaidot ---------------------------------- O IK E U STIE TE E N P E R U STE E T Talousmatematiikka Taloushallinto Johtaminen Markkinointi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot