Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa

Transkriptio

1 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa

2 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 2 / 7 Ortodoksinen kirkko maailmalla Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti Patriarkka määritellään toiseksi Rooman Paavin jälkeen Primus inter pares: ensimmäinen vertaistensa joukossa Ekumeeninen tarkoittaa kaikkea asuttua maailma Kultakausi vuosina Elämä osmanivallan alla vuoden 1453 jälkeen: patriarkka oli sulttaanin alainen kirkkoja muutettiin moskeijoiksi Vasta vuoden 1990 jälkeen Konstantinopolin patriarkka on pystynyt matkustamaan vapaammin Turkin ulkopuolelle Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti tunnetaan myös nimellä Kristuksen Suuri Kirkko. Se on yksi neljästätoista autokefalisesta paikalliskirkosta ortodoksisen kirkon piirissä. Vaikka Konstantinopolin patriarkaatti ei kuulu suurimpiin ortodoksikirkkoihin (jäsenmäärä noin 3,5 miljoonaa), sillä on historian takia yhä johtava hengellinen asema niiden keskuudessa. Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia johtaa Konstantinopolin, Uuden Rooman, arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka, Bartolomeos I. Kirkon pääpaikka on Turkin Istanbulissa (ent. Konstantinopoli). Sen päätoiminta-alue on kuitenkin Kreikan reunaosissa - Kreetalla, Dodekanesian saaristossa ja osissa Pohjois-Kreikkaa. Myös Athosvuori ja sen luostarikeskittymä kuuluu patriarkaatin piiriin. Suurin osa kreikkalaisista kuuluu kuitenkin erilliseen Kreikan ortodoksiseen kirkkoon, jonka autokefalia tunnustettiin 1850-luvulla. Toisaalta Konstantinopolin patriarkaatilla on myös hiippakuntia ympäri maailmaa siirtolaisten keskuudessa. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen autonomisena kirkkona vuodesta Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko. Se on ortodoksisista kirkoista suurin ja kaikista kristillisistä kirkoista toiseksi suurin katolisen kirkon jälkeen. Venäjän ortodoksista kirkkoa johtaa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka. Vuodesta 2009 patriarkan virassa on ollut patriarkka Kirill Virallisia jäsentilastoja ei kirkolla ole, mutta vuonna 2012 tehtyjen kyselyjen mukaan % Venäjän väestöstä samastuu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon tai pitää itseään ortodoksina. Vuonna 2010 kirkossa oli 160 hiippakuntaa ja niissä seurakuntaa. Piispoja oli 207, pappeja ja diakoneita Kirkolla oli 788 luostaria, näistä 386 munkkiluostareita ja 402 nunnaluostareita Vuonna 1917 bolshevikit johtoon vallankumouksessa, jolloin kirkko ja valtio erotettiin toisistaan Sortokausi: Piispoja, pappeja, munkkeja ja nunnia vangittiin ja surmattiin Pahin vaino 1930-luvulla: diktaattori Josif Stalin surmautti satoja tuhansia kristittyjä Kirkot tuhottiin lähes täysin 1960-luvulla uusi vaino, jolloin kirkon työntekijät pakkoleirille 1980-luvulla Kirkko sai vapauksia: 1988 Venäjän kirkon 1000-vuotisjuhla 1991 päättyi kommunistisen hallinnon aika ja Neuvostoliitto sortui: Kirkon työ vapautui nykyiseen kukoistukseen

3 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 3 / 7 Vanhat patriarkaatit: Aleksandrian patriarkaatti o perustajana apostoli Markus vuonna 43 o alueena koko Afrikka o Aleksandrian ja koko Afrikan paavi ja patriarkka Teodoros II o jäseniä Antiokian patriarkaatti o perustajana apostoli Pietari o alueena Syyria, Syyria, Libanon, Iran, Irak, Kuwait ja osia Turkista, pääpaikka Damaskos o Antiokian ja koko Idän patriarkka Johannes X o jäseniä Jerusalemin patriarkaatti o Kaikkien Kirkkojen Äiti o perustajina apostolit o alueena Israel, Palestiina, Jordania, Saudi-Arabia, Persianlahden valtiot o Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkka Teofilos III o jäseniä Georgian patriarkaatti o perustajina apostolit Andreas ja Simon Kananeus o alueena Georgia, Armenia, pääpaikka Tbilisi o Georgian patriarkka ja katolikos Ilja II o jäseniä Kyproksen ortodoksinen kirkko o perustajana apostoli Barnabas o alueena Kypros o Kyproksen arkkipiispa Krysostomos II o jäseniä Uudet ortodoksiset paikalliskirkot Albanian ortodoksinen kirkko o perustajina apostolit o alueena Albania, pääpaikka Tirana o Albanian arkkipiispa Anastasios o jäsenmäärä Bulgarian patriarkaatti o perustajana kuningas Boris I o alueena Bulgaria, pääpaikka Sofia o Patriarkka Neofit o jäsenmäärä Kreikan ortodoksinen kirkko o perustajina apostolit o alueena Kreikka, pääpaikka Ateena o Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Hieronymos II o jäsenmäärä Serbian patriarkaatti o perustajina apostoli Andreas ja Sava serbialainen o Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Unkari, Makedonia, Montenegro, joitain entisiä Jugoslavian alueita

4 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 4 / 7 o Serbian patriarkka Irinej o jäsenmäärä Romanian Patriarkaatti o perustajana apostoli Andreas o alueena Romania, Moldova, o Romanian patriarkka Daniel o jäsenmäärä Amerikan ortodoksinen o perustajana Hermann Alaskakainen o Alueena USA ja Kanada o Washingtonin ja New Yorkin arkkipiispa, Koko Amerikan ja Kanadan metropoliitta Jonah (Paffhausen) o jäsenmäärä

5 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 5 / 7 Ortodoksinen kirkko itsenäistyneessä Suomessa Yhteydet äitikirkkoon Venäjälle katkesivat vuoden 1917 jälkeen asetus Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta Autonominen kirkko = sisäisesti itsenäinen kirkko, joka on jonkin autokefaalisen kirkon alainen Vuonna 1923 TOMOS-asiakirja, jolla Konstantinopolin alaisuuteen Arkkipiispa Herman kirkon johtoon Raskaat sodan vuodet Kaksi lähtöä Karjalasta Kirkkokunnan keskus Sortavalasta Kuopioon ortodoksia joutui evakkoon 90 % Kirkon omaisuudesta menetettiin Valamon, Konevitsan, Petsamon ja Lintulan luostarit menetettiin Suomessa oli tuolloin myös paikallista ortodoksista väestöä, lähinnä Pohjois-Karjalassa sekä suurimmissa kaupungeissa Hengellisen jälleenrakennuksen aika Vuonna 1960 arkkipiispaksi Paavali Muodostettiin 25 ortodoksista seurakuntaa Kirkkoja ja rukoushuoneita rakennettiin yhteensä yli 100 Vuonna 1969 Helsingin hiippakunnan piispaksi Johannes, josta arkkipiispa 1988 Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedelle Osana suomalaista yhteiskuntaa vuodesta 1980 lähtien kolme hiippakuntaa: Karjala, Helsinki, Oulu Leo arkkipiispaksi vuonna 2000 Kirkon hallinto: o Kirkolliskokous o Piispainkokous o Kirkollishallitus Seurakunnan hallinto: o Seurakunnanvaltuusto o Seurakunnanneuvosto o Lautakunnat ja toimikunnat Suomen ortodoksinen kirkko osana suomalaista yhteiskuntaa Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen ns. kansallisista kirkoista (aikaisempi nimitys: valtionkirkko) ja se kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin. Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana piispana toimii Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka tällä hetkellä patriarkka Bartolomeos I ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen) Noin jäsentä, suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon

6 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 6 / 7 Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia. Kirkon hallinto Ylin päättävä toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous, joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia. Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi. Ylin toimeenpaneva toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä. Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa. Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liittyvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis. Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta. Hiippakunnat Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: Karjalan hiippakunta KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa apulaispiispa tällä hetkellä KS Joensuun piispa Arseni toimipaikkanaan Kuopio. Piispat nimittää kirkollishallitus Arkkipiispan vaalin vahvistaa lisäksi kanonisesti Ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi Helsingin hiippakunta KP Helsingin metropoliitta Ambrosius keskuspaikkanaan Kallvik Helsingissä. Oulun hiippakunta KP Oulun piispa Elia Seurakunnat Hiippakunnat ovat jakaantuneet 21 seurakuntaan, joista 9 on Karjalan, 8 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnanneuvosto, joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä. Karjalan hiippakunnan seurakunnat (9 kpl): (Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Nurmes, Rautalampi, Saimaa, Taipale) Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): (Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Turku) Oulun hiippakunnan seurakunnat (4 kpl): (Kajaani, Lappi, Oulu, Vaasa)

7 Ortodoksinen kirkko maailmalla ja Suomessa Sivu 7 / 7 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi luostaria: Kirkon laitokset Valamon luostari Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin igumeni on arkkimandriitta Sergei. Lintulan luostari Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin igumenia on äiti Mikaela Valamon opisto Heinävedellä Valamon luostarin kirjasto Heinävedellä Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto (OKJ) Kuopiossa on yhdistetty kirkon palvelukeskukseen. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa Valamon konservointilaitos Heinävedellä Ortodoksinen seminaari Joensuussa Muu papisto Muuhun papistoon kuuluvat matkapapit, sotilaspapit ja eläkkeellä olevat papit ja diakonit sekä ns. harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt papit ja diakonit. Matkapapisto: Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Sotilaspapisto: Sotilaspappeina toimii viisi seurakuntapappia oman toimensa ohessa: Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin: Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN/WCC) Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK/CEC) Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN)