Ajankohtaista kotouttamisessa. Kevät 2013

Transkriptio

1 Ajankohtaista kotouttamisessa Kevät 2013

2 Valtion kotouttamisohjelma: elementit pitkäjänteisemmälle kotouttamispolitiikalle

3 Kotouttamisohjelman yleiset tavoitteet Maahanmuuttajien elinolosuhteet keskeisillä osa-alueilla (asuminen, tulotaso, työllisyys, koulutus, osallistuminen) lähestyvät koko väestöä. Maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla (poliittinen, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurielämä). Lisää yhteiskunnan tapojen, arvojen ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen. 3

4 Kotouttamisohjelman painopisteet Yhteisöstä ja perheestä voimaa kotoutumiseen Asunto-, liikunta- ja kulttuuripolitiikalla sekä maahanmuuttajaperheitä tukemalla voidaan edistää kotoutumista arjen kohtaamisissa ja yhteisöissä. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla Maahanmuuttajien työttömyys puolitetaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja kotoutumiskoulutuksesta muodostetaan maahanmuuttajien tarpeiden mukaisia yksilöllisiä ja tarvittaessa pitkäkestoisia palvelukokonaisuuksia. 4

5 Kotouttamisohjelman painopisteet Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään parhaillaan Osallisena Suomessa -hankkeessa, jonka tulosten perusteella arvioidaan järjestelmän ja lainsäädännön muutostarpeet. Tavoitteena, että kaikille maahanmuuttajille, myös työelämän ulkopuolella oleville, turvataan nykyistä tehokkaammin mahdollisuus tarvetta ja omaa tasoa vastaavaan kielen ja yhteiskunnan sääntöjen opiskeluun sekä nopeampaan sijoittumiseen työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaiset Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten. Erityisesti puolisoina maahan saapuneet ja kotona lapsia hoitavat äidit saattavat jäädä kokonaan kotoutumistoimien ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa myös lasten yhteiskunnan jäseniksi kasvun tukemista perheessä. Tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajanaiset saatetaan nykyistä tehokkaammin kotouttamistoimenpiteiden piiriin. 5

6 Kotouttamisohjelman painopisteet Lasten ja nuorten kotoutuminen Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle kuin kantaväestö. Keskeisenä syynä ovat puutteelliset kielelliset ja muut opintovalmiudet. Oleellista jatkuvuuden turvaaminen jo varhaiskasvatuksesta alkaen sekä erityisen huomion kiinnittäminen opintojen nivelvaiheiden sujuvoittamiseen ja turvallisen, kannustavan kasvuympäristön luomiseen. Kansainvälistä suojelua saavien kuntaan sijoittaminen Valtion ja kuntien välille ennakoiva ja pitkäjänteinen yhteistyön malli. Kuntiin osoittamisesta vastaavien viranomaistenyhteistyön kehittäminen. 6

7 Kotoutumisen edistämiseen kohdentuvat määrärahat valtion tulo- ja menoarviossa Yleiset valtionosuudet TEM:n pääluokassa Yht. 146 milj. (TAE 2012) OKM:n pääluokassa Noin 55 milj. (valtionosuuden lisäksi) STM:n pääluokassa Noin 100 milj. /v. Lisäksi hankerahoitus Lisäksi Valtiontalouden kehyspäätöksessä ( ) Osallisena Suomea yht. noin 1,5 milj., EU-rahoitus noin 10 milj. Lisättiin kotoutumiskoulutuksen määrärahoja: 34 milj. :n perustasoon kehyskaudella 7

8

9 Hankkeesta yleisesti Työryhmän ehdotus valmistui tammikuun lopussa ( Yksimielinen ehdotus, täydentävä lausuma Valmisteltu liki 40 sidosryhmän kanssa, läpinäkyvä ja osallistava työskentelytapa (mm. pyöreät pöydät, Otakantaa.fi) Työryhmän ehdotus lausuntokierroksella asti Valtioneuvosto hyväksyy lopullisen asiakirjan myöhemmin keväällä

10 Työryhmän ehdotus Maahanmuuton tulevaisuus 2020 visioksi Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua

11 Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian toimenpiteet pannaan toimeen eri hallinnonaloilla. Strategian tueksi valmistellaan toimenpideohjelma (toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut). Riittävät taloudelliset voimavarat varmistettava, jotta maahanmuuttopolitiikkaa kyetään toteuttamaan tehokkaasti. Toimeenpanon seurantaa ja raportointia koordinoi sisäasiainministeriö. Seurantaan osallistuu strategiaehdotuksen valmistellut työryhmä

12 KOTOUTTAMISEN RESURSSIT JA KEHITTÄMISKOHTEET TALOUSARVIO 2013 JA VALTIONTALOUDEN KEHYKSET

13 1. Kotoutumiskoulutuksen resurssit , TEM:n pääluokkaa, työvoimatoimenpiteet, mom Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Kehys 2014 Kehys 2015 Kehys 2016 Lisäys 34 m 5,5 m 10 m 20 m 20 m Määräraha 34 m 39,5 m 44 m 54 m 54 m 13

14 2. Hallituksen puolivälitarkastelu kotouttamistyön osaamiskeskus Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetaan kotouttamistyön osaamiskeskus/yksikkö (2014) Tarkoitus: kotouttamistyön osaamisen vahvistaminen pitkäjänteisesti ja kattavasti; hankevetoisuudesta kohti pysyvämpää osaamista Tehtävät: arviointi ja seuranta, hyvien käytänteiden mallintaminen, levittäminen ja juurruttaminen järjestöjen voimavaraistaminen osaaamisverkostojen tukeminen

15 3. Nuorten yhteiskuntatakuu ja maahanmuuttajat Nuorisotakuu TE-toimistossa: kohdennettu henkilöresurssi nuorisotakuun toimenpanoon maahanmuuttajat: 1 milj /v kohdistettuja toimenpiteitä opiskelu- ja kielellisten valmiuksien tukemiseen Nuorisotakuu koulutuksessa: 2 milj /v kohdennettu vapaan sivistystyön hankkeisiin opiskelu- ja kielellisten valmiuksien tukemiseen Nuorten aikuisten osaamisohjelma

16 Kotouttamispalvelujen kehittäminen

17 Kunnan kotouttamisohjelma Kunnan tai useamman kunnan yhteinen Hyväksytään valtuustossa Tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa Otetaan huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa Yhtenä edellytyksenä pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi kunnalle

18 Perustietoaineisto ( Tervetuloa Suomeen julkaisua ollaan uudistamassa Rahoituksen vakinaistamista suunnitellaan v:sta 2014 alkaen (osaamiskeskus) Käyttäjätutkimus toteutetaan alkukesästä 2013 Projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen

19 Alkukartoitus sekä ohjaus ja neuvonta Erilaisia alkukartoitusmalleja ja käytäntöjä kehitetty; erilaisia malleja eri paikkakunnilla Tavoitteena valtakunnallinen maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonta- ja ohjausmalli: kesällä 2013 julkaistaan ALPOn kokemukset ja suositukset maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan järjestämiseksi Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspisteitä vakinaistettu mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Ylä-Savossa Koulutusportti, Testipiste, ALPO-rekisteri ( työn alla )

20 Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, mutta sitä voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen määräraha on jaettu ELYkeskusalueille vuonna % - suhteessa ulkomaalaisiin työnhakijoihin TEtoimistossa 10 % - suhteessa edellisenä vuonna alueelle muuttaneiden pakolaisten määrään

21 Osallisena Suomessa hanke Projektipäällikkö Sari Haavisto Määräaikainen ( ) maahanmuuttajien koulutuksen kehittämishanke Kehitetään kaikkien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle selkeä ja johdonmukainen malli Kehitetään kotoutumiskoulutuksen parissa työskentelevien osaamista Kokeillaan ja etsitään parhaita käytäntöjä ja ohjausmalleja maahanmuuttajalasten- ja nuorten koulutukseen Rahoittajina valtio (TEM, OKM), Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden Kolme polkua: Nopeasti työllistyvät ja työssä jo olevat, Erityistä tukea tarvitsevat sekä Lapset ja nuoret

22 Loppuarviointi ja -raportointi Hankkeen loppuarviointi käynnissä Rambollin ensimmäinen väliraportti marraskuussa 2012, toinen väliraportti maaliskuussa 2013 ja loppuraportti syyskuussa 2013 Aiemmat tutkimukset, haastattelut, työpajat, kokeiluhankkeet jne. Loppujulkaisun laatiminen aloitetaan kevään aikana Mahdolliset lainsäädäntömuutokset

23 Kotoutumiskoulutuksen kehittämisen vaihtoehtoja Nykyjärjestelmän kehittämisvaihtoina on nostettu esiin muun muassa: Nykyjärjestelmän kaltainen järjestelmä. Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien (esim. kotona lapsia hoitavat vanhemmat ja ikääntyneet) sekä ilman yleissivistävää koulutusta olevien maahanmuuttajien koulutuksen osalta vastuu kunnille. Kunnan ja TE-toimistojen yhteinen prosessi. Kunnalla selkeä vastuu alkuvaiheen koulutuksesta (ensimmäisten koulutusmoduulien osalta). TE -hallinnolla edelleen työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus. Kotoutumiskoulutuksen järjestämisen siirtäminen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Oppilaitoksille järjestämisluvat ministeriöstä. Yhdistelmä edellisistä tai aivan joku muu. Kaikkia kehittämisvaihtoehtoja yhdistäviä teemoja ovat muun muassa työelämäyhteyksien vahvistaminen, koulutuksen laadun turvaaminen, ohjauksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen sekä järjestöjen rooli selkeyttäminen kotoutumisen edistämisessä.

24 AFRO3-hanke ( ) Projektikoordinaattori Katja Vänskä-Rajala Euroopan kotouttamisrahasto, Uudenmaan ELY-keskus ja työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat hanketta Vahvistaa maahanmuuttajien edellytyksiä työllistyä julkishallintoon (PÄTEVÄ) Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattuun julkishallinnon tehtäviin valmistavaan koulutukseen osallistui 20 henkilöä Toimiminen omassa ammatillisessa viitekehyksessä vahvisti opiskelijoiden itsetuntoa Työnantajilta saatu palaute oli erinomaista Valmentaa maahanmuuttajia pelastus- ja turvallisuusalalle (MAMUTURVA) Pelastus- ja turvallisuusalan koulutukseen valmistavalle kurssille osallistui 16 henkilöä Suurin osa opiskelijoista suoritti järjestyksenvalvoja- ja vartijakortin

25 Maahanmuuttajien työllistyminen

26 Työllisyystilanne helmikuun lopussa Helmik Helmik Muutos Työttömät yhteensä ,6 % - alle 25-vuotiaat työttömät ,6 % - pitkäaikaistyöttömät ,2 % - ulkomaalaiset ,1 % Palveluissa yhteensä ,0 % - Alle 25-vuotiaat ,2 % - pitkäaikaistyöttömät ,5 % - ulkomaalaiset ,8 % Aktivointiaste, % 26,3 % 30,5 % -4,2 - nuoret 31,5 % 36,2 % -4,7 - pitkäaikaistyöttömät 8,0 % 7,8 % + 0,2 - ulkomaalaiset 38,5 % 44,5 % - 6,0

27 Ulkomaalaisten työttömyyden kasvu on yli 26 %

28 Ulkomaalaisten aktivointiaste on korkea, mutta lasku jopa 6 prosenttiyksikköä

29 Ulkomaalaisten osallistuminen aktiivitoimiin, v 2012

30 TE-palvelu-uudistus ja kotoutujat Jatkotyössä pyritään konkreettisesti linjaamaan /mallintamaan kotoutujien palveluprosessin ydinkohtia osana TE-palveluuudistusta Valmistelu sparrausryhmässä ELYjen ja TE-toimistojen edustajien kanssa Ryhmän ehdotukset valmistuvat viimeistään syyskuussa määritellään asiat, joissa kaivataan yhtenäisempiä toimintatapoja/työkäytäntöjä määritellään asiat, joissa osaamisvajeita ja kehittämistarpeita tehdään alustavat ehdotukset 30

31 TE-palvelu-uudistus ja kotoutujat Seurannasta sopiminen Kotoutujien vs. maahanmuuttajien palvelun seuranta Palvelun tuloksellisuuden seuranta, mihin asiakkuus päättyy Kotoutujien palveluprosessin seuraamiseksi erillismerkintä URA järjestelmään Enemmän painoa työnhaun tukeen, työhön ohjaukseen, yhteistyöhön työnantajien kanssa Varmistetaan siirtymät kotoutumiskoulutuksesta koulutukseen, työhön, yrittäjäksi - eri palveluvaihtoehtojen täysimääräinen hyödyntäminen 31

32 Pääkaupunkiseudun aiesopimus

33 AIESOPIMUS Lähtökohtana pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan: Jatketaan pääkaupunkiseudun aiesopimusten käyttöä kokonaisvaltaisemman kotouttamispolitiikan aikaansaamiseksi. Aiesopimuksiin sisällytetään työllisyyden, kotoutumisen ja koulutuksen vahvistamista. Pääkaupunkiseudun kaupunkien vieraskielisen väestön määrän kasvu kaksinkertaistunut 2000-luvulla Ulkomaalaisten työttömyysaste kolminkertainen Osapuolina: TEM, OKM, Espoo, Helsinki, Vantaa sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamari Allekirjoitus , voimaantulo

34 Uuden sopimuksen painopisteet Ensisijaisesti maahanmuuton alkuvaiheen kotouttamispalvelut uuden kotoutumislain 2 luvun mukaisesti Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja opetushallinnon välisen yhteistyön kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen Espoon, Helsingin ja Vantaan Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa vahvistetaan työelämäyhteyksiä yksityiselle sektorille maahanmuuttajien työllistymisen vauhdittamiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamisen ja hankitun osaamisen tunnistamisen palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja opetushallinnon kanssa Toimenpiteet ja seuranta määritellään tarkemmin ns. virkamiesliitteessä mennessä 34

35 Resurssit Sitoutuminen ja resurssit lähtökohtaisesti ennallaan miljoonaa, kuitenkin: TEM:in osalta 40 HTV vakinaistaminen Uudenmaan TE-toimiston maahanmuuttajapalveluissa OKM:n osalta Specima-rahaa lisärahaa aiesopimuksen toteuttamiseen Yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamari osallistuvat toimeenpanoon tarjoamalla asiantuntemustaan työnantajien tarpeista sekä jäsenistönsä tarpeista ja näkemyksistä maahanmuuttajien rekrytoinnin ja monimuotoisen työyhteisön kehittämiseksi. Järjestöt informoivat jäsenistöään aiesopimuksen toimenpiteistä ja kehitettävistä toimintamuodoista. 35

36 KOTOUTTAMISEN, KOTOUTUMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA

37 KOTOUTTAMISEN, KOTOUTUMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA Palvelukyselyt kunnille ja TE-toimistoille 2012 Maahanmuuttajabarometri 2012 Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia maahanmuuttajia Maahanmuuttajien elinoloja kuvaavat indikaattorit Selvitykset, tutkimukset ja muu seuranta Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden kokonaiskatsaus 2013

38 Yhteenvetoa Kotoutumisen tärkeimmät osatekijät selkeitä: työ, kielitaito, turvallisuus Hyvin moni maahanmuuttaja haluaa enemmän kontakteja suomalaisiin Joka neljännellä syrjintäkokemuksia viimeisen vuoden aikana Tiedontarve suurta sekä palveluista että oikeuksista Järjestöillä koetaan olevan suuri merkitys tiedonsaannin, yhteisöllisyyden näkökulmasta Viranomaisten neuvontaa ja opastusta parannettava huomattavasti

39 Kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittaminen

40 Valtion ja kuntien välinen yhteistyö - pakolaisten kuntiin osoittaminen Vuoden 2013 tavoite henkilöä Vuoden 2012 toteuma henkilöä (tavoite 1 700) Omaehtoisesti ja itsenäisesti muuttaneita ja perheenyhdistämisiä 381 henkilöä Yhteensä 82 kuntaa Vuoden 2011 toteuma henkilöä (tavoite 1 700) Omaehtoisesti ja itsenäisesti muuttaneita ja perheenyhdistämisiä 608 henkilöä Yhteensä 82 kuntaa

41 HAAPA-hanke Projektipäällikkö Marisel Soto Godoy Tukea haavoittuviin kiintiöpakolaisryhmiin kuuluvien kuntiin sijoittumista ja heidän tarvitsemiensa erityispalveluiden järjestämistä ja kehittämistä kunnissa. Hanke päättyy Käynnissä olevat kuntien kehittämishankkeet: Rovaniemi, Kemi, Pudasjärvi, Pietarsaari, Pori, Janakkala ja Espoo. Päättyvät Hanke myöntää kannustinrahoitusta (50 % laskennallisen korvauksen tasosta) kaikille hätätapauksia vastaanottaville kunnille. Korvauksen hakeminen mennessä Hankkeelta ilmestymässä toukokuussa opas kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Opas julkaistaan hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä, Seminaari suunnattu kuntapäättäjille

42 HAAPA-hanke Pakolaisrahasto on myöntänyt HAAPA-hankkeelle rahoitusta valmistavaan hankkeeseen ajalle Hankkeen aikana: toteutetaan laaja selvitys noin 20 kiintiöpakolaisia vastaanottavan kunnan vastaanottoprosesseista. mallinnetaan puitesopimus 3 kunnan kanssa hätätapausten vastaanotolle. Kunnille maksetaan varautumisrahaa (n euroa), jolla he voivat palkata henkilön organisoimaan hätätapausten vastaanottoa. Lisätietoa: Marisel Soto Godoy, , marisel.sotogodoy@tem.fi

43 Projektipäällikkö Tarja Rantala Hankkeen toteutusaika: Päätösseminaari yhdessä HAAPA-hankkeen kanssa Säätytalolla, pääpuhujana ulkoministeri Erkki Tuomioja 11 kk:n pituinen jatkohakemus jätetty Solid-rahastolle VIPRO:n päätuotteet: Suositukset kuntakorvausjärjestelmän uudistamiseksi Netum Oy esittelee suositukset 29.5, lopullinen 6/2013 Pakolaisten vastaanoton sähköinen käsikirja yhteissivut kotouttamisen käsikirjan kanssa kesäkuun loppuun valmis Pakolaisten kuntiin osoittamisen valtakunnallinen strategia. Aineisto kerätty hankkeessa, työryhmä jatkaa?

44 Projektipäällikkö Tarja Rantala Suositukset korvausjärjestelmän uudistamiseksi Kolme erilaista mallia, joissa kaikille yhteistä laskennallisen korvauksen maksamisen automatisointi yhdistämällä UMA:n ja väestötietojärjestelmän tiedot. Maksu kunnalle 4 krt/ v. automaattisesti jos sopimukset ja ohjelma kunnossa Kolme vaihtoehtoista mallia: Jatketaan kuten tähänkin asti, keskitetään maksatukset yhdelle ELY-keskukselle Siirretään sosiaali- ja terveydenhoidon erityiskustannukset KELA:n maksettavaksi Lajitellaan terveydenhoidon kustannukset kolmeen eri luokkaan sairauden/vamman perusteella

45 Kiitos!