Syrjätymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen - tilannekatsaus. Nuorisotakuutyöryhmä

Transkriptio

1 Syrjätymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen - tilannekatsaus Nuorisotakuutyöryhmä Kristina Stenman Kristina.stenman@tem.fi

2 Maahanmuuton kuva

3

4

5 Ulkomaalaista syntyperää olevien osuus väestöstä, (Lähde: Tilastokeskus)

6 Kotoutumislaki

7 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tämän päivän tärkeä kysymys: miten lain tarkoituksen toteutuminen varmistetaan nuorten kohdalla? Miten nuorisotakuulla voidaan tukea tätä, myös heidän kohdallaan, jotka tulleet useita vuosia sitten?

8 Valtion kotouttamisohjelma : elementit pitkäjänteisemmälle kotouttamispolitiikalle

9 Kotouttamisohjelman yleiset tavoitteet Maahanmuuttajien elinolosuhteet keskeisillä osa-alueilla (asuminen, tulotaso, työllisyys, koulutus, osallistuminen) lähestyvät koko väestöä. Maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla (poliittinen, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurielämä). Lisää yhteiskunnan tapojen, arvojen ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen. 9

10 Kotouttamisohjelman painopisteet Yhteisöstä ja perheestä voimaa kotoutumiseen Asunto-, liikunta- ja kulttuuripolitiikalla sekä maahanmuuttajaperheitä tukemalla voidaan edistää kotoutumista arjen kohtaamisissa ja yhteisöissä. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla Maahanmuuttajien työttömyys puolitetaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja kotoutumiskoulutuksesta muodostetaan maahanmuuttajien tarpeiden mukaisia yksilöllisiä ja tarvittaessa pitkäkestoisia palvelukokonaisuuksia. 10

11 Kotouttamisohjelman painopisteet Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään parhaillaan Osallisena Suomessa -hankkeessa, jonka tulosten perusteella arvioidaan järjestelmän ja lainsäädännön muutostarpeet. Tavoitteena, että kaikille maahanmuuttajille, myös työelämän ulkopuolella oleville, turvataan nykyistä tehokkaammin mahdollisuus tarvetta ja omaa tasoa vastaavaan kielen ja yhteiskunnan sääntöjen opiskeluun sekä nopeampaan sijoittumiseen työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaiset Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten. Erityisesti puolisoina maahan saapuneet ja kotona lapsia hoitavat äidit saattavat jäädä kokonaan kotoutumistoimien ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa myös lasten yhteiskunnan jäseniksi kasvun tukemista perheessä. Tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajanaiset saatetaan nykyistä tehokkaammin kotouttamistoimenpiteiden piiriin. 11

12 Kotouttamisohjelman painopisteet Lasten ja nuorten kotoutuminen Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle kuin kantaväestö. Keskeisenä syynä ovat puutteelliset kielelliset ja muut opintovalmiudet. Oleellista jatkuvuuden turvaaminen jo varhaiskasvatuksesta alkaen sekä erityisen huomion kiinnittäminen opintojen nivelvaiheiden sujuvoittamiseen ja turvallisen, kannustavan kasvuympäristön luomiseen. Kansainvälistä suojelua saavien kuntaan sijoittaminen Valtion ja kuntien välille ennakoiva ja pitkäjänteinen yhteistyön malli. Kuntiin osoittamisesta vastaavien viranomaistenyhteistyön kehittäminen. 12

13 Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotoutuminen: yleiskuvaa

14 Haasteet ja tavoitteet lasten ja nuorten kotoutumisen edistämisessä Vahvuudet ja yleiskuva: maahanmuuttajataustaisella lapsella, joka osallistuu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, yleisesti ottaen hyvät edellytykset menestyä hyvin koulutuksessa sekä myöhemmin työelämässä Kuitenkin (1): monet myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajanuoret kokevat työnsaannin vaikeana, ja myös lähtevät Suomesta Kuitenkin (2): kokonaan opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten joukossa maahanmuuttajanuoret selvästi yliedustettuja lähes neljänneksellä maahanmuuttajatausta Kuitenkin (3): vaikka kotoutumislaissa painotetaan kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja oman kielen ja kulttuurin säilymistä, toteutuuko tämä käytännössä? Maahanmuuttajabarometri 2012: joka 4. vastanneella oli syrjintäkokemuksia viimeiseltä vuodelta

15 Lapset ja nuoret kotoutumislaissa -1 4 Lain soveltaminen lapseen -lapsen etu ja hänen kuuleminen 15 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma -laaditaan aina ilman huoltajaa olevalle maahanmuuttajalle 16 Perheen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii perheen kotoutumissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Perheen kotoutumissuunnitelma laaditaan monialaisena yhteistyönä ja sovitetaan yhteen yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien ja perheenjäsenille laadittujen muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa.

16 Lapset ja nuoret kotoutumislaissa Muut kotoutumista tukevat ja edistävät toimenpiteet ja palvelut Sen lisäksi mitä edellä säädetään, kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä ja palveluina voidaan järjestää esimerkiksi: 1) maahanmuuttajalapsen ja -nuoren kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja; 2) alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen ja oleskeluluvan saaneen lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja; 3) erityisiä toimenpiteitä tarvitsevan palveluja ja tukitoimia; (.)

17 Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettuaan Suomessa alaikäisenä kansainvälistä suojelua tai joka on otettu Suomeen ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Edellä 1 momentissa tarkoitettu lapsi tai nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa.

18 Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Perheryhmäkoti ja muu asuinyksikkö Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Kunta sopii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta, lasten ja nuorten sijoittamisesta näihin yksiköihin, kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä sekä toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön toimitiloista ja kasvuoloista, yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa, mitä lastensuojelulain :ssä säädetään. Aineiden ja esineiden haltuunottoon ja asukkaan käytössä olevien tilojen tarkastamiseen perheryhmäkodissa tai muussa asuinyksikössä sovelletaan, mitä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain :ssä ja 63 :n 1 3 momentissa säädetään. Aineiden ja esineiden haltuun ottamisesta ja asukkaan käytössä olevien tilojen tarkastamisesta tehdystä pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös kunnalle ja toimintaa valvovalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

19 Osallisena Suomessa

20 Osallisena Suomessa -hanke Määräaikainen ( ) koulutuksen kehittämishanke Kokeilusta säädetään kotoutumislaissa: Perusta kotoutumiskoulutuksen kehittämiselle ja tarvittaville lainsäädäntömuutoksille Kokeillaan ja arvioidaan uusia innovatiivisempia, vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia malleja ja menetelmiä kotoutumiskoulutukselle Uusia ryhmiä kotoutumiskoulutuksen piiriin Rahoittajina valtio (TEM, OKM), Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden Vaihtoehtoisia koulutusmalleja kokeiltu 10 hankekokonaisuudessa eri kunnissa

21 Osallisena Suomessa-hanke ja nuoret Kehittämistä kolmella polulla; polku 3: lapset ja nuoret Varhaiskasvatus Pedagoginen kehittäminen Lukion valmistava opetus Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus Kokeiluhankkeista esiin nousseita kehittämisen osa-alueita ja onnistumisia: Vahva yksilötason ohjauksen resursointi ja moniammatillisuus Etsivän työn mahdollisuudet Pidempikestoisten koulutuspolkujen luominen ja avaaminen. Etuuksien ja tukimuotojen järkevöittäminen kohderyhmien näkökulmasta. Eri toimijoiden osaamisen kehittäminen

22 Osallisena Suomessa syksy 2013 Loppuarviointi (Ramboll) Järjestötyö kotoutumisen tueksi käsikirja Hankkeen loppujulkaisu kokeilujen ääni Päätösseminaari

23 Nuorten kotoutumisen tukeminen kehittämistarpeet ja -suunnat

24 Ilman huoltajaa Suomessa asuvien lasten ja nuorten erityistilanne Ilman huoltajaa Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä tasoittunut; noin vuodessa Samalla: ulkomaalaislain muutosten myötä perheenyhdistämishakemusten määrä laskenut, ja kielteiset päätökset varsin yleisiä yhä useampi nuori yksin Suomessa Keskustelua tällä hetkellä mm. VIPRO2 (Viranomaisprosessien kehittämisen hanke pakolaisten kuntaan osoittamiseksi)- hankkeessa ALTTI-alatyöryhmässä pohditaan ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten prosesseja; selvitys valmistumassa kokonaistilanteesta ja ongelmakohdista Kysely lähdössä ryhmäkoteihin ja perheryhmäkoteihin lastensuojeluasioihin liittyen, henkilöstörakenteesta, ongelmatilanteista, jne. VIPRO2:n tulokset saadaan toukokuussa 2014

25 Maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisen kehittäminen keskeisiä kysymyksiä 1. Oikein määritellyt tarpeet kotoutumisen pohjana - vahvat ohjauksen ja neuvonnan palvelut, myös nuorille 2. Kotoutumislain välineet käyttöön: alaikäisten ja perheiden kotoutumissuunnitelmat keskustelun ja sopimisen välineiksi 3. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kumppanuus kotien ja perheiden kanssa, kaikissa eri vaiheissa Moniammatillisen työn välineet ja toimintatavat 4. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen paikallisiin kotouttamisohjelmiin pohdintaa siitä, miten väylät koulutukseen, vapaa-ajan toimintoihin, yhdistyksiin toteutuvat tosiasiallisesti turvataan maahanmuuttajanuorten osalta 5. Kaikki verkostot käyttöön: asukasyhdistykset, urheiluseurat, kulttuuritoimijat, työnantajat 6. Ohjaus kuntoon maahanmuuttajanuorille miten varmistetaan tuki esim. koulutuksen keskeyttämisvaarassa oleville, tai syrjään jääneille?

26 Käynnissä olevaa kehittämistyötä Nuorisotakuu: kohdennettu määrärahoja sekä TE-toimistoihin että vapaan sivistystyön kautta joihinkin koulutuksiin; Lukion valmistava koulutus käynnistyy 2014 (OKM) Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen järjestäminen: työryhmä asetettu, määräaika ; tavoitteena pysyvät järjestelyt 2015 mennessä (OKM) Osallisena Suomessa-hankkeen kehittämisehdotusten pohjalta kehitetään edelleen kotoutumiskoulutusta Keskusteluja STM:n kanssa lastensuojelulain soveltamisesta maahanmuuttajiin KASTE2-ohjelma: voidaanko siihen vielä tuoda maahanmuuttajanuorten mielenterveyspalvelujen kehittämistä? TEM:n tarkoitus järjestää koulutusta sotatraumojen hoidosta osana pakolaiskiintiön sijoittamisen vauhdittamishankkeessa 2014

27 Käynnissä olevaa kehittämistyötä -2 Kotouttamisen osaamiskeskus Perustetaan TEM:n yhteyteen 2014 Ydintehtävänä paikallisen kotouttamistyön osaamisen tukeminen Kotouttaminen.fi integration.fi portaali/portalen 2014 Sisältää mm. kotoutumislain soveltamisen sähköisen käsikirjan Paljon toiveita myös eri hankkeiden hyvien käytänteiden keräämisestä ja levittämisestä Koulutuksia, alueellisten ja ammatillisten osaamisverkostojen kehittäminen Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta

28 Viestejä nuorisotakuun toimeenpanoon: Maahanmuuttajanuoret ovat lähtökohdiltaan ja taustoiltaan kovin erilaisia tämä tulee huomioida kaikessa. OSSUssa esim osa tehnyt peruskoulun vuodessa, osa ei Mahdollisuus selkeästi tavoitteellisiin opintoihin monelle tärkeää Jatkumo aina neuvolasta / varhaiskasvatuksesta / perus-opetuksesta lähtien. Jos perusta ei ole kunnossa, asioita on aina vaikeampi korjata myöhemmin. Vanhempien kotoutumisen tukeminen on myös lasten / nuorten kotoutumisen tukemista hyvä muistaa myös nuorisotakuun toimeenpanossa Maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistämiseksi toteutettujen toimien tulee luoda edellytyksiä vuorovaikutukselle muiden nuorten kanssa ei eristää maahanmuuttajanuoria - koulutuksen ja muiden toimenpiteiden liittäminen nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimintaan

29 Viestit nuorisotakuun toimeenpanoon - 2 Yksilölliset tukitoimet tärkeitä, osalla voi olla myös laajempia tukitarpeita asumisesta lähtien Yksi vahvasti esiin noussut viesti esim. nuorten myöhään tulleiden osalta on ajallisen joustavuuden tarve Maahanmuuttajaryhmässä melko paljon lähellä 25-vuotiaita, tai vuotiaita joilla ei ole tutkintoa, ja jotka tarkkaan ottaen eivät ole takuun piirissä miten tukea heidän tietään koulutukseen ja työelämään? Ilman huoltajaa tulleiden nuorten erityistilanne tärkeä huomioida Maahanmuuttajanuorten mielenterveyspalveluissa selkeitä tarpeita ja katvealueita kytkös palvelutakuuseen! Nollatoleranssi rasismia ja syrjintää kohtaan