Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opiskelijavalinta 2010

Transkriptio

1 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opiskelijavalinta 2010 II OSA Tehtävä 1 Maanantai klo 9 12 Lue ensin oheinen artikkeli: Annu Markkula & Susanna Härkönen: KULUTTAJUUS MUOTIBLOGISSA: NETNOGRAFISTA TARKASTELUA, Nuorisotutkimus 4/2009, Kirjoita oheisen artikkelin pohjalta essee (3 sivua), jossa pohdit kuluttajuuden tapoja ja muotoja nettiyhteisöissä. Essee, kolme (3) sivua. Omien havaintojen suhteuttaminen artikkelin näkökulmiin, perusteltujen tulkintojen esittäminen, argumentaation ja kirjallisen esityksen selkeys. Tehtävä 2. Maanantai klo Kalasaitti. Laadi suunnitelma kala- ja/tai kalastusaiheiseen WWW-sivustoon, jossa käytät hyväksesi multimedian mahdollisuuksia (teksti, kuva, video, ääni). Sivuston tarkemman sisällön voit päättää itse, mutta vinkkejä näkökulmista voi löytyä oheisista artikkeleista. Artikkelit: Antti Koli: Tunteeko kala kivun?, Tiede 4 / 2003, sivu 43; Tiina Notko: Kala ei ole leikkikalu, Lapin Kansa, Mielipide, yhteen nidotut tai niitatut, enintään A4-kokoiset paperiarkit (sivumäärä vapaasti valittavissa tarpeen mukaan), vapaavalintainen piirustus- tai maalaustekniikka. sisällön ja toimintojen perusteltu käyttö, sivuston rakenne ja ulkoasu, suunnitelman esittämisen selkeys ja loogisuus. ARTIKKELIT TEHTÄVÄÄN 2 Antti Koli: Tunteeko kala kivun? Neurobiologian professori James Rose Wyomingin yliopistosta julkaisi viime vuoden lopulla kalojen kivusta katsauksen, joka on vastine vapaa-ajan kalastukseen kohdistettuun kritiikkiin.

2 Rose puolustaa kalastusta ja toivoo luonnonsuojelijoiden siirtävän huomionsa kivun pohtimisesta kalojen tuhoutuvien elinympäristöjen suojeluun. Rosen mukaan kalat eivät voi tuntea kipua, koska niillä ei ole aivokuorta. Kivun kokeminen on psykologista: aistimus syntyy vahingoittuneessa kohdassa, mutta vasta aivojen kuorikerroksessa se muuttuu tuskan tunteeksi. Kipu edellyttää tietoisuutta, mutta kala vain reagoi vahingoittaviin ärsykkeisiin vaistomaisesti. Vastaavin perustein hän esittää, ettei kala myöskään voi pelätä. Rosen artikkeli herätti tietenkin vastaväitteitä. Evolutiivisesti on loogista, että eliöt kokevat kipua välttyäkseen vahingoittumasta. Kaloilla pitäisi siis olla jonkinlainen nisäkkäistä poikkeava mekanismi kivun hyväksikäyttöön, mutta todisteita tällaisesta mekanismista ei ole esitetty. On pohjimmiltaan määrittelykysymys, ajatellaanko kivun tai pelon edellyttävän tietoisuutta. Tuntoaisti toimii ja vaikuttaa kalan käyttäytymiseen, tiedostaapa tämä mitään tai ei. Oma mielipiteeni on, että kalojen tietoisuuden puuttuminen ei oikeuta niiden perusteetonta vahingoittamista; tämä ei kuitenkaan estä minua kalastamasta. ANTTI KOLI on karjaalainen filosofian maisteri, vapaa toimittaja ja valokuvaaja. (TIEDE 4 / 2003, sivu 43) KALA EI OLE LEIKKIKALU Kalallakin on oikeutensa, muistuttaa Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY. Jäiden lähdettyä on viehekalastajien harrastuskausi alkanut. Virkistyskalastus on erinomainen tapa saada ruokapöytään tuoretta kalaa, mutta Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY on huolestuneena pannut merkille sellaisen kalastustavan yleistymisen, jossa kalaa kohdellaan kuin leikkikalua ilman aikomustakaan korjata saalista talteen. Tämä ulkomailta Suomeen rantautunut catch and release - eli pyydystä ja päästä kalastus, jossa saaliiksi saatu kala on alun perinkin tarkoitus vain vapauttaa takaisin veteen käsittelyn jälkeen, on alkanut saada kalastuslehdissäkin yhä enemmän tilaa. Kalastus on muuttunut urheiluksi, jossa kala on kuin pallo tai muu peliväline, jota käsitellään hyvinkin kovakouraisesti. Eläinsuojelulain mukaan tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty. SEY on sitä mieltä, että pyydystä ja päästä kalastus on kiistatta tarpeetonta kivun tuottamista. Kalastuslehdissä kerrotaan, kuinka kala tartutetaan koukkuun ja sitten se kunnolla väsytetään, jotta se voitaisiin vetää voimattomana rantaan tai veneen viereen, nostaa ylös ja punnita sekä usein valokuvatakin ennen vapauttamista - tarvitaanhan todisteita kymppikiloisista. Kalastajan taituruutta mitataan laskemalla, kuinka monta kalaa on saatu ja vapautettu. Vaikuttaa siltä kuin kalastaja ei kykenisi lopettamaan kalastusta. Veneet näyttävät korkealaitaisilta, eikä kalaa usein nosteta haavilla vaan käsiotteella tai erityisillä nostopihdeillä. Pystyasennossa kalan ruumiinontelon elimet joutuvat poikkeukselliseen asentoon ja rasituksen kohteeksi. Käsittelyn jälkeen väsynyt ja kenties vahingoittunut kala päästetään tai heitetään takaisin. Jotkut yrittävät elvyttääkin saaliskalaansa liikuttelemalla sitä vedessä edestakaisin, jotta vesi huljuisi kiduksissa. Sama toimintatapa on vallalla myös kalastusmatkailuyrityksissä, joissa asiakkaat viedään kalastamaan tämän mallin mukaisesti luvulla tällaisen kalastuksen ystäväksi ilmoittautui silloinen maa- ja metsätalousministerimme. Sen jälkeen ei kyseinen ministeriö ole näihin kysymyksiin puuttunut, vaikka sen pitäisi vastata myös eläinsuojelun tasosta maassamme. Toisinaan kalastustapaa halutaan perustella sillä, että kalastuslain mukaan on rauhoitetut ja alamittaiset saaliskalat vapautettava, jos ne eivät ole vahingoittuneet sanottavasti.

3 SEY:n mielestä tämä ei ole hyväksyttävä peruste huvikseen tapahtuvalle pyydystä ja päästä kalastukselle. Saaliskalan oikea kohtelu, tainnuttaminen ja teurastaminen sekä ravinnoksi valmistaminen ovat arvokkaita taitoja jokaiselle virkistyskalastajalle. Nämä asiat pitäisi jokaisen nuorenkin kalastuksenharrastajan hallita. Elävän eläimen käyttäminen leikkikaluna ei sen sijaan ole kunniakasta toimintaa. Tiina Notko, eläinsuojelusihteeri, Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY (Lapin Kansa Mielipide , sivu 5) Tehtävä 3. Tiistai klo 9 12 HUOM! Tehtävät 3 ja 4 suoritetaan osittain rinnakkain tehtävän 5 kanssa (ennakolta valmisteltu tehtävä ja haastattelu). Huomioi erikseen jaettava haastattelun aikataulu ja pidä huoli, että olet ajallasi valmiina haastatteluun. Yllätys seuraa toistaan. Toteuta kolmen (3) kuvan sarja, jossa jokainen kuva liittyy jollakin tavalla toisiinsa mutta siten, että kukin kuva muuttaa toisten kuvien merkitystä uuteen suuntaan. Kolme kuvaa yhdessä kertovat siis enemmän kuin kuvat yksinään. Kuvat voivat muodostaa yhteen tai useampaan suuntaan kehittyvän tarinan tai tilanteen, tai ne voivat olla tulkittavissa yhtenä kokonaisuutena. Kuitenkin kolmen kuvan tulee myös erottua toisistaan. Toteuta kolme erillistä kuvaa joko piirtäen, maalaten tai lehtileikkeistä koostaen (kuvakollaasi); sommittele kuvat vierekkäin vaakasuoraan asetetulle A2-paperille. idean välittyminen, kuvakerronnalliset ja tilalliset ratkaisut (sommittelu, rajaus, värit, valaistus yms.), kuvien muodostama sarjallinen kokonaisuus. Tehtävä 4. Tiistai klo HUOM! Tehtävät 3 ja 4 suoritetaan osittain rinnakkain tehtävän 5 kanssa (ennakolta valmisteltu tehtävä ja haastattelu). Huomioi erikseen jaettava haastattelun aikataulu ja pidä huoli, että olet ajallasi valmiina haastatteluun. Uutisen sovittaminen lajityyppiin. Lue oheinen lehtiuutinen. Sijoita uutisen tapahtuma mielessäsi johonkin elokuvalliseen, televisio- tai videokerrontaan tai pelimaailmaan sijoittuvaan lajityyppiin (genreen). Mieti millaisia kuvia, kuvakulmia, kuvakokoja, toimintoja, ääniä ja repliikkejä käyttäen kohtaus on mahdollista esittää. Sovita uutisen tapahtumista toiminnallinen kuva- ja äänisuunnitelma valitsemasi lajityypin mukaista jaksoa tai kohtausta varten. Laadi kuvallinen kaavio tai storyboard, johon piirrät tarpeelliset kuvat sekä kirjoitat äänet ja muut tarpeelliset selvitykset tekstaten kuvien yhteyteen.

4 Kadonneeksi luultu tyttö päiväunilla matkalaukussa Milla Sallinen Rovaniemi Kaksivuotiaan tytön vanhemmat ja sukulaiset säikähtivät pahan kerran, kun tyttö katosi pihapiiristä maanantaina iltapäivällä Kolarin Äkäslompolossa. Tytön äiti soitti tytön katoamisesta Lapin hälytyskeskukseen hieman ennen klo 14:ää. Paikalle hälytettiin poliisi, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja pelastuslaitos. Myös naapurustoa oli hälytetty avuksi etsintöihin. Juuri kun poliisi saapui paikalle, saatiin tieto tytön löytymisestä. Tyttö löytyi perheen käytössä olevan lomamökin makuuhuoneesta avoimesta matkalaukusta välikannen alta päiväunilta. Tytön löysi hänen isoäitinsä, joka oli kuullut lapsen itkua. Vaikka muut riemuitsivat löydöstä, oli tyttö itse hieman pahantuulinen uniensa keskeydyttyä rymistelyihin ja huutoihin. Tyttö ehti olla kateissa reilut puoli tuntia. Tyttöä etsineet olivat kyllä tarkastaneet makuuhuoneen moneen otteeseen, mutta kukaan ei ollut arvannut katsoa lattialla olleen avoimen matkalaukun välikannen alle. Lapin Kansa , s. 2 / Uutiset. Mustavalkoinen, piirustus ja tekstaus (välineinä esimerkiksi lyijykynä, musta/harmaa värikynä, mustat tussit tai edellisten yhdistelmä), paperi A3. Arviointiperusteet: valitun lajityypin ilmeneminen lopputuloksesta; uutisessa kerrotun tarinan suhde lopputulokseen; tyyli, kerronta ja dramaturgia. Tehtävä 5. Tiistai klo Aikataulu: Ennakolta valmisteltu tehtävä sekä haastattelu suoritetaan tehtävänannon yhteydessä ilmoitettavassa tilassa erillisen aikataulun mukaan osittain rinnakkain tehtävien 3 ja 4 suorittamisen kanssa alkaen klo 10. Ennakolta valmistellun tehtävän esittäminen ja haastattelu Valintakokeen toisen osan haastattelun aluksi kullakin hakijalla on kaksi (2) minuuttia aikaa esittää valintakokeen kutsussa annettu ennakolta valmisteltu tehtävä. Soittoääni. Tilastokeskuksen selvityksessä vuonna 2007 todettiin, että jokaisella työikäisellä suomalaisella on matkapuhelin käytössään. Ainoastaan vanhimmilla ihmisillä, erityisesti naisilla, on muita harvemmin matkapuhelin. Kahdessa taloudessa kolmesta jokaisella talouden jäsenellä on oma matkapuhelin.

5 Esittele valintakokeessa, millainen mielestäsi on hyvä ja toimiva matkapuhelimen soittoääni ja miksi - millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä soittoäänellä voi olla. Perustele valintasi mahdollisimman kattavasti. Soittoääni täytyy soittaa jollakin välineellä esittelyn kuluessa (oletusarvoisesti puhelimella, mutta muutkin soitto- tai toistovälineet ovat sallittuja). Lyhyt, vapaavalintaisesti havainnollistettu soittoäänen esittely ja valinnan perustelu. Valmistaudu esittelemään valitsemasi soittoääni AVM:n valintakokeen tiistaina järjestettävän haastattelutilanteen alussa. Aikaa esittelyyn on enintään kaksi (2) minuuttia. Arviointiperusteet: soittoäänen valinnan, ominaisuuksien ja merkityksen sekä oman näkemyksen perusteleminen, esitystapa ja ajankäyttö. Haastattelu Välittömästi esineen esittelyn jälkeen seuraa haastatteluosuus, johon varataan aikaa 8 minuuttia / hakija. Haastattelujen välissä on vähintään 5 minuutin arviointiaika. Haastattelutilanteen ohessa kustakin haastateltavasta otetaan valokuva.