Tiedoksi piireille ja seuroille. Eläinsuojelulain mukaiset kalastuskilpailut

Transkriptio

1 Lähettäjä: Jaana Vetikko Lähetetty: perjantai 20. syyskuuta Aihe: Eläinsuojelulain mukaiset kalastuskilpailut Tiedoksi piireille ja seuroille Eläinsuojelulain mukaiset kalastuskilpailut SVK:n hallituksen kokouksessa toiminnanjohtaja selosti viimeaikaisten tapahtumien kulkua sekä viranomaisten ja SVK:n reagointia liittyen kalojen tappamiseen kalastuskilpailuissa. Kokouksessa päätettiin laittaa piireille ja seuroille tiedoksianto kalojen kohteluun liittyvistä uusista käänteistä, jotta kukaan ei ole vain edellisen SVK:n antaman tiedotteen varassa. Lapin poliisin päätös Lapin poliisi antoi päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä järjestetyissä Pilkin SM-kisoissa syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö kohdistui sekä Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että kolmeen ko. kilpailuun osallistuneeseen henkilöön. Lapin poliisi ei aloittanut asiassa esitutkintaa, koska poliisilla ei ollut syytä epäillä asiassa eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt SVK, eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa SMpilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai -asetuksen säännöksiä. Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 :n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa esitutkinta. Tapahtumat Lapin poliisin päätöksen jälkeen Järjestömme julkaisi mediatiedotteen, jossa toimme esille kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiöön, jossa koko kalastusharrastus on asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän järjestöjensä toimesta.

2 Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit julkaisivat tiedotteen: Kaloille ei saa aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä. Tiedote on tämän kirjeen alla. Elävän kalan suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei kuulu mihinkään järjestömme toimintoihin. Viitaten lisäksi Lapin poliisin em. päätökseen keskusjärjestö tähdensi tiedotteessaan piireille ja seuroille, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa eläinsuojelulakia, mikäli noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla muistutettiin, että kalastuslain 50 :n mukaan luvallista kalastusta ei saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa. Toiminnanjohtaja soitti Itä-Suomen poliisiin tiedottaja Markku Paksuniemelle ja lähetti Itä-Suomen poliisille sähköpostin. Poliisille tehtiin siinä tiettäväksi, että suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Lisäksi painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa. Suomalaiset vastuulliset vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa kalastuksessaan voimassa olevia lakeja, mutta poliisin tulkinta eläinsuojelulain noudattamiseksi vapaa-ajankalastuksessa näyttää SVK:n mielestä kovin ristiriitaiselta maamme eri osissa. Markku Paksuniemi pahoitteli asiaa, mutta totesi Itä-Suomen poliisin tukeutuneen tiedotteessa eläinsuojeluviranomaisten asiantuntemukseen. Toiminnanjohtaja oli yhteydessä Itä-Suomen Aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Hanna Rintalaan, jonka mukaan Lapin poliisin antama päätös jättää esitutkinta tekemättä SM-pilkistä tehdystä tutkintapyynnöstä on vain yksittäinen tapaus. Rintala viittasi Eläinsuojeluasetuksen 14 :n kohtaan 8) muu sellainen eläimeen kohdistuva toimi tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Lapin poliisi ei siis hänen mukaansa ymmärtänyt/uskaltanut käyttää, kuin tuota asetuksen 14 :n 3) -kohtaa lain tulkinnassa. Lisäksi hän viittasi eläinsuojelulain 30 :ään Eläinten lopettaminen, jonka mukaan eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle ei aiheudu tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Toiminnanjohtaja ihmetteli syntynyttä tilannetta, jossa valvotaan aktiivisesti vain kalastuskilpailuja, vaikka kalojen hyvinvointikysymykset koskevat kaikkea kalastamista ml. kaupallinen kalastus. Ammattikalastusta valvojat katsovat kuitenkin Rintalan mukaan läpi sormien, koska esim. troolikalastuksessa on kyse suurista kalamääristä, joiden nopea lopettaminen ei ole samalla tavoin mahdollista kuin vapaaajankalastuksessa.

3 Rintala lähetti SVK:n toiminnanjohtajalle eläinsuojeluviranomaisen kannanottoja koskien kalojen lopettamista vapaa-ajankalastuksessa (ks. liitetiedosto). Rintalan mukaan eläinlääkärien tulkinta kalojen kohtelusta kalastuskisoissa on täysin yksiselitteinen ja koko eläinlääkärivirkamieskunta on kyseessä olevan tulkinnan takana. Toiminnanjohtaja oli yhteydessä Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkoseen, joka viittasi Ruokaviraston kotisivuilla olevaan tiedotteeseen Kalojen lopettaminen kalastuskilpailuissa ja muun kalastuksen yhteydessä. Tiedote osoitteessa: Ruokaviraston mukaan kalan jättäminen tukehtumaan tuottaa sille tuskaa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää eläinsuojeluasetuksen tarkoittamana tarpeetonta kärsimystä aiheuttavana toimintana. Valvontatilanteessa tarkastus kohdistuu siihen henkilöön, joka säädöstä rikkoo. Kilpailun järjestäjällä ja kilpailun säännöillä on Ruokaviraston mukaan kuitenkin merkittävä toimintaa ohjaava rooli, minkä vuoksi kilpailun järjestäjän olisi hyvä ohjeistaa kilpailijoita ennen kilpailun alkua lopettamaan kalat välittömästi. Eläinsuojeluviranomaiset Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Ministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja tulosohjaa Ruokaviraston toimintaa eläinten suojelun osalta. Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Ruokavirastolla ei ole eläinsuojelu- tai eläinkuljetuslaissa annettua oikeutta tehdä tarkastuksia tiloilla tai kuljetuksissa vaan tämä toimivalta on annettu laissa muille viranomaisille. Ruokaviraston tehtävänä on eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnassa toimeenpanotehtävien johtaminen, kehittäminen ja ohjaaminen. Aluehallintovirasto huolehtii eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattami-

4 sen valvonnasta toimialueillaan. Aluehallintovirastoissa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvontaa hoitavat läänineläinlääkärit. Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella valvoo lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija (terveystarkastaja). Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella. Lopuksi On siis näillä näkymin selvä, että Lapin poliisin em. päätös jättää esitutkinta tekemättä SM-pilkistä ei anna osviittaa kalojen laillisesta kohtelusta niissä järjestön kalastuskilpailuissa, joissa kilpailukaloja ei välittömästi tapeta. Helsingissä Markku Marttinen Toiminnanjohtaja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha Talvitie 2-6 A HELSINKI puh markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

5 Kaloille ei saa aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä klo 09.21Itä-Suomi Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä. Lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit haluavat muistuttaa eläinsuojelulain noudattamisesta myös vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä. Kala on tainnutettava Tieteellisissä tutkimuksissa on viime aikoina saatu selvää näyttöä sille, että kalat kykenevät aistimaan kipua ja kokevat kivun kärsimyksenä. Vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kaloille aiheutettua kipua ja kärsimystä ei voida pitää eläinsuojelulain näkökulmasta samalla tavoin tarpeellisena kuin esimerkiksi ammattikalastuksen yhteydessä. Näin ollen vapaa-ajan kalastuksessa eläin on asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä. Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläinsuojeluasetuksen mukaan lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta. Viranomaiset valvovat Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa valvontaeläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että eläintä kohdellaan eläinsuojelulain vastaisesti, valvontaviranomaisella on oikeus suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus päästä tiloihin, joissa eläintä pidetään, ja ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuksessa voidaan muun muassa tarkastaa eläin sekä eläintä varten tarkoitetut varusteet ja välineet. Jos on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille. Valvontaviranomainen voi myös kieltää eläinsuojelulain rikkojaa jatkamasta tai toistamasta lainvastaista menettelyään. Poliisin antaa tarvittaessa virka-apua valvontaviranomaisille, jos heitä estetään suorittamasta valvontatehtäväänsä. Saaliskalat lopetettava välittömästi Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön (SVK) voimassa olevien SM-pilkin kilpailusääntöjen 12 :n mukaan saaliiksi saatu kala suositellaan lopetettavaksi. Paikallisjärjestöjen eri kalastus-

6 kilpailumuotojen säännöissä saattaa lukea samankaltainen suositus, tai niissä ei välttämättä mainita asiasta mitään. Nämä jättävät tulkinnanvaraiseksi sen, onko saaliskalojen lopettaminen välttämätöntä vai ei. Eläinsuojelulain kanta asiaan on kuitenkin yksiselitteinen: saaliskalat pitää lopettaa välittömästi. Eläinsuojeluviranomainen ei voi tästä tulkinnasta poiketa, sillä perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Eläinsuojelulakia noudatettava Vapaa-ajan kalastusta on valvottu järjestetyn SM-pilkin esikisan valvontakäynnin jälkeen enenevissä määrin, sillä asiasta on tullut viime aikoina valtakunnallisestikin huomattavan paljon ilmoituksia. Eläinsuojeluviranomaiset muistuttavat, että myös vapaa-ajan kalastuksessa pitää noudattaa eläinsuojelulakia. Yhteistyöterveisin, Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit