SOMATIC CENTER. Somaattiset periaatteet liikunnassa, urheilussa ja elämässä. Aki Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOMATIC CENTER. Somaattiset periaatteet liikunnassa, urheilussa ja elämässä. Aki Mäkelä 11.12.2009"

Transkriptio

1 SOMATIC CENTER Somaattiset periaatteet liikunnassa, urheilussa ja elämässä Aki Mäkelä

2 Sisällysluettelo sivunumero Johdanto 3 Somaattiset periaatteet 1. Hallinta 3 2. Keskittyminen 4 3. Keskustan käyttö 4 4. Hengitys 4 5. Täsmällisyys 5 6. Liikkeen virtaus 5 7. Koordinaatio 7 8. Tunteminen 8 9. Tiedostaminen Tila Aika Paino 11 Pohdinta 13 Lähteet 14 2

3 Johdanto Pilates -metodi on Joseph Pilateksen noin 80 vuotta sitten kehittämä somaattisen liikkumisen muoto. Somaattisia menetelmiä on muitakin, kuten Alexander- ja Feldenkrais -tekniikka, mutta lähes mitä tahansa liikkumista voidaan toteuttaa somaattisten periaatteiden mukaan. Somaattisessa harjoittelussa sooma tarkoittaa omaa kehoa tekijälle itselleen. Somaattisessa liikkumisessa kehon tuntemuksen kautta ihmisen tietoisuuteen välittyvät viestit ohjaavat liikettä. Somaattisen harjoittelun päämäärä on miellyttävämpi olo omassa kehossa, kipujen ja jäykkyyksien välttäminen sekä rentouden ja terveyden edistäminen. Päämäärä saavutetaan hallitulla, ergonomisella ja taloudellisella liikkumisella. Hallittu liike saavutetaan liikkumalla somaattisten periaatteiden mukaan. Pilates yhtenä ensimmäisistä havaitsi periaatteiden merkityksellisyyden hallitun liikkeen tuottamisessa. Nykytutkimus liikkeestä tukee niin hallitun liikkumisen terveellisyyttä, kuin Pilateksen luomia, hallittuun liikkumiseen ohjaavia periaatteita. Uudempi tutkimustieto on tuonut myös muutamia uusia periaatteita, joiden avulla hallittua liikkumista kyetään toteuttamaan yhä laajemmassa liikkumisen kirjossa. Periaatteita kunnioittamalla mikä tahansa liike voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, ei ainoastaan hallitusti, vaan myös tehokkaasti. Täten samat liikkeen periaatteet ovat keskeisiä myös urheilussa, jossa tehokkailla suorituksilla saavutetaan parhaat tulokset. Somaattisessa näkökulmassa käsitetään ihminen kokonaisvaltaisena. Keho ja mieli eivät toimi toisistaan riippumatta, vaan symbioottisessa suhteessa. Kehon hyvinvointi ohjaa myös mieltä terveyteen, ja toisinpäin. Näin somaattisten periaatteiden ymmärtäminen ei vaikuta ainoastaan kehonhallintaan, vaan myös ihmisen psyykeen ja koko elämään. Periaatteita tulkitsemalla niistä löytyy viisautta, joista voi olla hyötyä yllättävilläkin elämän aloilla. Hallinta Hallittu liike on kehonhallintaharjoittelun päämäärä. Hallittu liike on tarkoituksenmukainen ja se saavuttaa tavoitteensa. Hallitun liikkeen tunnuspiirteitä ovat tehokkuus, rentous, kivuttomuus, taloudellisuus, esteettisyys ja nautinnollisuus. Hallittua liikettä kyetään myös muokkaamaan vaihtuvien olosuhteiden vaatimalla tavalla. Hallinta tarkoittaa kykyä sopeuttaa kehon liike muuttuviin tilanteisiin turvallisesti ja tavoitteen mukaisesti. Hallinta on yksilöllistä, sillä jokaisella ihmisellä on eri lähtökohdat ja tavoitteet. Esimerkiksi Maija Maatilan emännän toiveet hallinnan suhteen ovat varmasti hyvin erilaiset verrattuna Veikko Vuorikiipeilijän toiveisiin. Maijan hallinta saattaisi sisältää hyvää yleisjaksamista ja nostotekniikkaa, Veikon hallinta suorituskykyä vähässä hapessa sekä tasapainoa kaltevilla ja vaikeasti edettävillä alustoilla. Hyvä hallinta onnistuu silloin, kun keho ei kuormitu kohtuuttomasti palautuu normaalisti, vammoja pystytään välttämään ja kehossa on miellyttävä elää. Näin yleinen kuntoilijan tavoite kehonhallinnan suhteen voisi olla kohentunut terveys ja mukavampi olo omassa kehossa. Hallittu liikkuminen on osa tasapainoista elämänhallintaa. Laadukkaassa kehonhallintaharjoittelussa ihminen oppii taitoja, jotka auttavat myös eteen tulevissa psyykkisissä haasteissa. Parantuneen terveyden johdosta myös energiaa elämän ongelmien ratkaisuihin on enemmän. Parantuneen hallinnan avulla koko elämästä voi tulla onnellisempaa. 3

4 Keskittyminen Keskittyminen tarkoittaa kykyä kiinnittää huomionsa ja aistinsa haluamaansa asiaan tavoitteen edellyttämällä tavalla huolimatta ulkoisista häiriötekijöistä. Eri tehtävät vaativat erilaista psyykkistä mielentilaa ja hyvällä keskittymisellä päästään juuri haasteen vaatimaan psyykkiseen tilaan. Mitä uudempia tai vaikeampia haasteet ovat, sitä enemmän keskittymistä tarvitaan. Toisaalta mitä paremmin asian hallitsee, sitä vähemmän sen toteuttaminen vaatii enää keskittymistä. Kehonhallintaharjoittelussa keskittymällä kyetään säilyttämään tuntemus kehon viesteihin huolimatta ulkopuolisista äänistä, muiden harjoittelijoiden liikkeistä tai ohjaajan manuaalisesta ohjaamisesta. Fyysisessä tekemisessä liiallinen ajattelu voi heikentää lopputulosta. Täten urheilussa kilpasuorituksen aikana vähäinen tietoinen ajattelu on suositeltavaa. Hyvällä itsetuntemuksella voidaan parantaa keskittymistä itsensä tuntija tunnistaa itselleen tehokkaat tavat keskittyä. Taitava keskittyjä tunnistaa kokonaisuudesta itselleen oleelliset asiat ja osaa sulauttaa uudet opit omiin ajatusmalleihinsa. Taitava keskittyjä osaa myös säädellä keskittymistään toimen mukaan esim. urheillessa vähemmän ajattelua, enemmän reagointia, opiskellessa enemmän pohdintaa, vähemmän huomiota kehon tuntemuksiin. Yleensä keskittyminen onnistuu helpoiten miellyttävän ja rennon tunnelman vallitessa. Täten ryhmää ohjatessa ohjaaja voi pyrkiä rauhallisen ympäristön järjestämiseen. Keskustan käyttö Keskustan käyttö tarkoittaa liikkeen synnyttämistä ja kehon rakenteiden tukemista lähellä kehon keskustaa sijaitsevilla lihaksilla. Keskustan käyttö on oleellista, sillä hyvällä keskustan hallinnalla pinnalliset lihakset tuottavat liikkeen taitavasti, rennosti ja tehokkaasti, paremmin tavoitettaan lähentyen. Näin hyvä keskustasta lähtevä liikkeen ohjaus itse asiassa vähentää liikkeen tuottamiseen tarvittavaa keskittymisen määrää. Toinen oleellinen hyöty hyvällä keskustan hallinnalla on ergonomisen liikkeen tuottaminen. Ranka, nivelet ja koko elimistö toimii tarkoituksen mukaisesti, vammautumisriski vähenee ja terveysvaikutukset heijastuvat muihinkin elintoimintoihin. Hyvä keskustan käyttö toteutuu, kun liikkeessä ensin aktivoituvat lantionpohjan lihakset, sitten poikittainen vatsalihas ja viimeiseksi työssä tarvittavat liikettä tuottavat lihakset. Hengitys Perinteisestä liikunnanohjauksesta hengityksen rytmittäminen uupuu yleensä kokonaan. Kun hengitys linkitetään liikkeen rytmiin, on mahdollista saavuttaa kehon pehmeä hallinta ja tehokkaat suoritukset. Ihmisen jännittäessä tai tehdessä liikettä keskittymättä, laadukas hengittäminen usein unohtuu. Hapen puute lihaksissa aiheuttaa jäykkyyttä, kipua ja tehotonta toimintaa, lopulta myös lihasten vaikeaa tunnistettavuutta ja käyttöön ottoa. Muutenkin keho on jatkuvasti muuttuva organismi ja happea tarvitaan jatkuvasti kudosten uudistumisreaktioissa. Täten jatkuva, tilanteen vaatimuksiin soveltuva hengitys on suositeltavaa ja terveellistä. Periaatteessa mitä enemmän liike vaatii voimaa, sitä enemmän lihakset tarvitsevat happea ja sitä tehokkaammin olisi hyvä pystyä hengittämään. Hengitystekniikoita on useita ja niistä voidaan valita järkevin tilanteen mukaan. Tärkeää on jatkuva kaasujenvaihto, muutamin poikkeuksin, esim. noston aikana tuen lisäämiseksi hengitystä voi pidättää hetken aikaa. Usein hyvän hengittäjän tunnistaa kyvystä hengittää vapautuneesti ulos, tämä johtaa usein parempaan keskivartalon tukeen ja hallintaan ja näin rennompaan liikkeen tuottamiseen. Hengitys rytmin löydyttyä voidaan odottaa ensimmäisiä suuria muutoksia hallitumpaa liikkumista kohti. 4

5 Täsmällisyys Vain täsmällisesti tehty liike kehittää kehonhallintaa. Täsmällisyys on edellytys muiden periaatteiden toteutumiselle ilman täsmällisyyttä keskustasta koordinoitu liike tuskin toteutuu, hengitystä on hankala rytmittää liikkeeseen, liikettä on vaikea saada virtaamaan ja kehitys on huomattavasti hitaampaa. Varsinkin aloittelijan tulisi seurata ohjeita just eikä melkein, sillä muutamankin asteen muutos liikkeessä saattaa ratkaisevasti vaikeuttaa oikein tekemistä. Täsmällisyys perustelee liikkeen. Täsmällinen ohjaaminen vaatii ohjaajalta tietoa mitä liikkeessä tapahtuu. Sama liike voidaan suorittaa eri tavoin, kunhan perustelut eri versioille ovat olemassa. Esimerkiksi satanen on hyvä liike kehittämään vatsalihasten kestovoimaa, keskivartalon ja lonkan yhteistyötä sekä lämmittämään koko kehoa. Satasen voi tehdä lämmittävän liikkeenä heti harjoituksen tai myöhemmin harjoitteessa selkeästi voimaa kehittävänä liikkeenä. Täsmällisyyden myötä ohjaaja osaa valita liikkeet ja suoritustavat, jotka vievät kohti haluttua tavoitetta. Yksilöohjauksessa täsmällisyys korostuu ohjattavan kehoon, liikkeeseen ja tavoitteisiin voidaan keskittyä huolellisemmin ja niiden perusteella kyetään löytämään juuri hänelle sopivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Täsmällisyyttä ei tule toteuttaa väkinäisesti rentouden kustannuksella. Täsmällisyys ja rentous (liikkeen virtaus) ovat kuin vastakkaiset periaatteet, joita molempia tulee noudattaa sopivassa suhteessa. Ihmisen ollessa persoonaltaan hyvin rento, voi hallinnan kehittämiseksi painottaa täsmällisyyteen keskittymistä. Toisaalta yksilön ollessa luonnostaan täsmällinen, rentoutta painottamalla saavutetaan kenties paremmin kehittyminen. Itselleni täsmällisyys on luontaista. Opiskelujen alussa hieman jopa vierastin täsmällisyyttä sen painottaminen ehkä tuntui vievän poispäin sopivasta suhteesta rentouden ja täsmällisyyden välillä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kun kehon anatomiaa ja liikkeen lainalaisuuksia täsmällisesti kunnioittaa, liike itse asiassa vapautuu. Esimerkiksi lapatuen toimiessa käsiä voi liikuttaa laajasti ja vapaasti. Hyvää kehonhallintaa ei voi saavuttaa hetkessä. Kehitys edellyttää nöyryyden säilyttämistä täsmällisyydelle. Edetessä liian nopeasti, täsmällisyys unohtuu ja kehittymistä ei välttämättä tapahdu. Vaikeaan liikkeeseen tulee edetä rauhallisella suoritustempolla ajan kanssa. Samoin urheilun taidon kehittämisessä paras kehitys saavutetaan pääsääntöisesti hitaan liikkeen kautta, nopean suorituksen nivoutuessa hallitun liikkeen päälle. Urheilussa nopeuteen pyrkiminen on suorituskyvyn kannalta usein perusteltua, joten sitä tulee kyllä tavoitella. Ei kuitenkaan hosuen, ilman täsmällistä ja vankkaa liikkeen perustaa. Liikkeen virtaus Virtaava liike tarkoittaa oikea aikaista ja volyymistä voimankäyttöä. Rytmi liikkeelle löydetään hengityksen avulla. Virtaava liikkuminen tapahtuu rennosti ja tuntuu hyvältä. Virtaava liike on ikään kuin lopputulos, kun kaikkia periaatteita on taitavasti toteutettu. Tutkimuksetkin tukevat käsitystä pehmeiden liikkeiden ergonomisuudesta ja tehokkuudesta, virtaava liike mm. parantaa kudosten aineenvaihduntaa. Rentous ei ole ainoastaan terveellinen, vaan myös taitava, urheilussa parhaat tulokset synnyttävä liikkeen laatu. Minulle henkilökohtaisesti rentous on tärkein arvo liikkeen tuottamisessa, helposti tulen yrittäneeksi liikaa mikä aiheuttaa turhaa liikkeen jäykistymistä. Rentous on hieno arvo ja sitä voidaan soveltaa mielestäni myös psyykkisissä ja sosiaalisissa tilanteissa. Tavoitteena voisi olla rento oleminen itsenä tilanteessa kuin tilanteessa, myös oma rajallinen inhimillisyytensä hyväksyen. Käytännössä jokainen ajatus voisi alkaa rakenteella voin nyt rennosti ajatella, että... Sallittuja olisivat mitkä tahansa ajatukset, niin pienet, suuret, hyvät kuin pahatkin, jopa ajatusprosessi itsessään, ainut periaate olisi ajattelun rento hyväksyntä. Ajattelun sallivuus johtaa ainakin itselläni keventyneeseen oloon ja parempaan itsetuntemukseen, myös esimerkiksi negatiivisten ja tiedostamattomien 5

6 tuntemusten parempaan tiedostamiseen. Tiedostamisen kautta omia valintoja voi rakentavasti puntaroida ja ohjata toimintaansa käytännössä kohti tilanteeseen sopivaa vaihtoehtoa ja ongelmien ratkaisua. Tässäkin voi mieltää useat eri oikeat ratkaisut, jottei toiminnasta tule rajoittunutta vaan soljuvaa. Kasvu sekä eläminen itsenä ovat mahdollisia. Somaattisen kehonhallinnan peruslähtökohtahan on, että tunnistamalla oman kehon voinnin, sitä voidaan ohjata kohti haluttua tilaa. Mainitsemani rento ajattelutapa ikään kuin soveltaa samaa peruslähtökohtaa psyykeen, eli tunnistamalla oman mielensä tilan, sitä voidaan ohjata kohti haluttua mielentilaa. Salliva ajattelu hyväksyy myös ajattelun ja mielipiteiden jatkuvan muokkaamisen. Näin energiaa vieviä ongelmia voidaan mahdollisesti ehkäistä muuttuvissa tilanteissa jatkossakin. Tiedostaminen toimii ikään kuin kehon ystävänä tai vanhempana, ei tiukkana vaatijana. Virtaava liike ei pysähdy. Vain muutamissa tilanteissa, kuten tasapaino-harjoitteissa Pilates - harjoitus pysähtyy hetkellisesti ja tasapainoilukin on itse asiassa jatkuvaa hallittua huojuntaa, joka tulee toteuttaa virtaavasti kehonosien yhteistyönä. Virtaavuus ei siis säily ainoastaan yhden liikkeen sisällä vaan myös liikkeiden välillä sujuvana siirtymisenä alkuasennosta toiseen. Harjoitus etenee jatkumona alusta loppuun saakka. Ohjaajan kannalta virtaavuus edellyttää järkevää liikkeiden järjestämistä, jolloin siirtyminen liikkeestä toiseen on mahdollisimman vaivatonta. Tarvittaessa voidaan käyttää siirtymiä, joissa liikkeen virtaavuuden periaatetta noudatetaan. Virtaavuuden säilyttäminen läpi harjoituksen ei ole helppoa, mutta sen saavutettuaan voi olettaa kehonhallinnan parantuneen harjoituksen ulkopuolellakin. Sitähän kehonhallinta nimittäin myös arjessa on, kykyä liikkua jatkuvasti pehmeästi sopeutuen ympäristön luomiin haasteisiin. Liike valmistaa kehoa vastaanottamaan yhä voimakkaampia liikkeitä. Mitä huolellisemmin verrytellään, sitä turvallisempia maksimaaliset suoritukset ovat. Sama kehon sopeutuminen pätee harjoitteluun pitemmällä aikavälillä. Harjoitellessa juoksua, palautumisen jälkeen kyky juosta pääsääntöisesti paranee. Samoin kehonhallintaan opitaan ja sopeudutaan. Toistamalla virtaavia liikkeitä ajan myötä taitavasta kehonkäytöstä alkaa tulla automaatio. Sama liikkuminen ei vaadi enää vastaavaa määrää keskittymistä ja energiaa. Resursseja vapautuu oppimiseen, uuden liikkeen, tai lisääntyneen energian myötä minkä tahansa asian sisäistämiseen. Jatkuvasti liikkuva ihminen voi hyvin. Lapset eivät paikallaan pysy, eikä heillä juuri vaivoja olekaan. Virtaavuus voidaan ajatella jopa laajemmin, ei ainoastaan fyysisenä, vaan myös psyykkisenä taitona. Ongelmat usein syntyvät, kun ihminen kokee jäävän jumiin johonkin asiaan. Elämänvirran suurikin nopeuden vaihtelu luo elämään mielenkiintoa. Toisaalta pidempiaikainen tukos varmaankin heikentää onnellisuutta ja terveyttä. Keskiverto tietoyhteiskunnan ihminen ei juurikaan toteuta virtaavaa liikettä. Koulussa istutaan pitkiä päiviä, pääosa töistä tehdään istuen ja liikkuminen paikasta toiseen tapahtuu moottoreiden avulla. Tulosvastuun ollessa korostunut stressin määrä on korkea. Palauttavien aktiviteettien puuttuessa stressi näkyy jäykistymisenä elimistössäkin. Fyysisesti passiivisen arjen jälkeen usein tuntee olonsa niin väsyneeksi, että vapaa-aikakin vietetään pääosin liikkumatta, TV:n tai tietokoneen ääressä. Pääosin liikkumattomuudesta johtuen ihmiset eivät koe itseään niin terveiksi kuin toivoisivat, eikä kansanterveys tilastojenkaan valossa näytä hyvältä. Huolimatta yhteiskunnan passivoittavasta vaikutuksesta, yksilön on mahdollista pitää huoli omasta terveydestään. Liikkuminen onnistuu arjen rakentamisella aktiivisuuden varaan: työmatkaliikuntaa, hyötyliikuntaa ja sosiaalisia liikunnallisia harrastuksia suosimalla terveysvaikutuksia saavutetaan muun hyödyllisyyden ohessa. Tiedostamalla kehonhallinta itselle ominaisissa liikkeissään, kuten työn parissa, lastenhoidossa tai omassa liikunta harrastuksessaan, rasitusvaivoja ehkäistään. Uskon, että yksilöllisen kehonhallinnan opettamiseen on paljonkin tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Oleellista 6

7 on ymmärtää yksilölliset lähtökohdat ohjaajan tulisi kyetä tarjoamaan juuri asiakkaalle sopivia ohjeita ja vaihtoehtoja. Silloin on todennäköisempää, että asiakas löytää itselleen mukavan tavan liikkua, mistä parhaimmillaan tulee osa uutta elämäntapaa. Usein ohjaamiseen ei aluksi tarvita edes syvällistä liikunta-alan asiantuntemusta, vain maalaisjärkeä. Kuntosalikortti kannattaa ottaa kaverin kanssa samaan paikkaan, jolloin yhdessä tekeminen innostaa lähtemään liikkumaan. Television katsomisen ollessa suosikkiharrastus, miksei hankkia selkänojallista kuntopyörää telkkarin ääreen. Tällaisilla järjestelyillä saadaan liikkuminen käyntiin, ja usein positiiviset muutokset ohjaavat myös muuten terveellisempää elämään. Ensin rohkaistaan lisäämään liikuntaa, sitten laatua ja vasta viimeiseksi, asiakkaan niin toivoessa, tehoa. Laatu on nimenomaan virtaavaa liikettä, jossa somaattisen koulutuksen opit tulevat arvoonsa. Asiakkaan kehittyessä virtaavuudessa, oma tuntemus kyvystä liikkua turvallisesti ja kivutta nousee entisestään ja liikunnallisen elämäntavan edellytykset alkavat olla kunnossa. Laadukkaalle yksilölliselle ohjaamiselle lienee siis tilausta ja siihen toimeen olisi tarkoitus työllistyä opiskelujen jälkeen. Vaikka yksilö viime kädessä omasta liikkumisesta vastaakin, toivottavasti myös yhteiskuntaa muokataan liikkuvaisempaan suuntaan. Liikkumisen arvon ymmärtäviä ihmisiä tulee äänestää päättäjien ja esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien luojien joukkoon. Isoilla päätöksillä voidaan saada myös isoja muutoksia kansanterveyteen. Kriittisimpiä alueita on koulujärjestelmän staattisuus. Nuorena liikkumisella luodaan valmiudet koko aikuisiän terveydelle, ja jos silloin järjestelmä suorastaan ohjaa paikallaan pysymiseen, nykyiset kansanterveydelliset ongelmat jatkuvat. Paremmin suunniteltu tauotus, vapaa ryhmittyminen ja liikkuminen opetuksen aikana, liikuntatuntien lisääminen, nuoria kiinnostavat liikkumismahdollisuudet ja välineet välitunneille sekä liikuntakerhojen järjestäminen koulun jälkeen olisivat harkinnan arvoisia uudistuksia liikkumisen edistämiseksi. Miksei kehonkäyttöä myös voisi opettaa liikuntatunneilla, kyseessä on kuitenkin kaikille yhteinen ja tärkeä instrumentti, teki elämässä sitten mitä tahansa. Myös muualla yhteiskunnassa voidaan tehdä liikkumista edistäviä ratkaisuja. Kevyen liikenteen väyliin tulisi panostaa, jotta pyöräily ja kävely kaupunkimiljöössä olisi mahdollisimman turvallista ja houkuttelevaa. Puisto ja lenkkimaastot mahdollistavat sosiaalisen liikkumisen, esim. lenkkeilyn kaverin kanssa tai vanhempien leikkimisen lastensa kanssa. Mikä olisikaan suositeltavampaa liikuntaa vanhemmille, kuin lasten kanssa peuhaaminen: terveysvaikutukset tulevat kuin itsestään kun päähuomio on yhdessäolossa ja hauskanpidossa. Työnantajatkin varmasti keksisivät uudistuksia, joilla työnkuvat muuttuisivat liikkuvaisemmiksi ja omasta terveydestä huolehtimiseen kannustaviksi. Eri tahot voivat kaikki tehdä oman osansa liikkuvaisuuden lisäämiseksi, kaiken vastuun sälyttäminen koululiikunnalle tai seuroille ei kuulosta järkevältä. Yksilön tunnistaessa liikkumisen merkityksen omaan elämäänsä, hän toivottavasti edistää liikunnallista elämäntapaa myös itsensä ulkopuolelle, oli kyseessä sitten vanhempien esimerkki lapsilleen tai päättäjän vaikuttaminen yhteiskunnan rakenteisiin. Askel askeleelta paikallaan jumiutuva, ylipainoinen Suomi saadaan taas liikkeelle virtaamaan ja elämästä nauttimaan. Koordinaatio Koordinaatio tarkoittaa kykyä muokata liikkumistaan haasteen edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi ihmisen, joka on oppinut lantion ja rintakehän yhteistyötä kehonhallinta liikkeissä, on mahdollista hyödyntää samaa taitoa kävelyssä ja juoksussa. Neutraalilinjauksen ymmärtävä tennispelaaja ymmärtää yrittää lyödä vaikeistakin asennoista samalta linjaukselta, pysyäkseen paremmassa tasapainossa ja lyödäkseen paremmalla voimantuotolla. Taitava luistelija osaa jääkiekossa huonolla jäällä tehdä käännöksensä hieman pienemmällä paineella jäätä kohti, jotta riski kaatua pysyy edelleen alhaisena. Kaikki edelliset ovat esimerkkejä hyvästä koordinaatiosta, kyvystä muokata tekemistään saavuttaakseen paremman lopputuloksen. Kyetäkseen muokkaamaan tekemistään, on 7

8 oltava valmiudet siihen. Ilman riittäviä valmiuksia jääkiekkoilija kääntyy huonolla jäälläkin aggressiivisesti, ja heikomman pidon myötä kaatuu useammin. Koordinaatioon vaikuttavat niin tekniset, fyysiset kuin psyykkisetkin ominaisuudet. Teknisenä onnistumisen edellytyksenä on riittävä liikemallien hallinta juuri kohdatussa haasteessa. Mitä enemmän keho on liikkunut ja harjoitellut suorituksen miljöössä, sitä enemmän vaihtoehtoja suorittamiseen opitaan. Täten monipuolinen lajinomainen harjoittelu on ensisijaista, oli kyseessä sitten laji mikä tahansa. Muokattu suoritus saattaa tarvita normaalisuoritusta enemmän fyysisiä valmiuksia. Vaikeasta asennosta suoritetussa tennislyönnissä vartaloa tukevat lihakset joutuvat työskentelemään kehon ollessa kiertyneenä ja raajojen ollessa ääriasennoissa. Hyvän asennon säilyttääkseen lihasten yhteistyö ja voima on oltava entistä parempia. Ellei voimaa ole tarpeeksi, linjaus ei pidä ja lyönti todennäköisemmin epäonnistuu. Psyykkisiltä ominaisuuksilta vaaditaan rohkeutta. Sovellettu suoritus on usein hieman tuntematon, joten riski epäonnistua on suurempi. Pelaajan toimiessa aina mahdollisemman alhaisella riskillä, virheitä tulee ehkä vähemmän, mutta myöskään kehittymistä ei välttämättä tapahdu. Samalla ratkaisuista tulee ennalta arvattavia, joka usein heikentää lopputulosta. Tärkeässä paikassa psyykeltä vaaditaan myös viileyttä suorittaa osatut taidot paineen alla hyvällä koordinaatiolla, turhan jännittämisen haittaamatta suoritusta. Parhaimmillaan koordinaatio syntyy intuitiolla. Aivojen ei tarvitse tietoisesti käsitellä muuttuvia haasteita, vaan liikettä muokataan refleksimäisesti vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaan. Miettiminen hidastaa toimintaa, joten kisatilanteessa se on pääosin suoritusta heikentävä tekijä. Täten tietoinen ajattelu tulisi otteluissa jättää vähemmälle. Itselle sopiva valmistautuminen ja erilaiset psyykkiset menetelmät helpottavat sopivan tiedostamisen tason löytymistä kilpailutilanteeseen. Tiedostaminen on kyllä hyvä osa valmentautumista, kun analysoidaan omaa tekemistä ja terävöitetään harjoittelua olennaisiin asioihin. Kilpailussa ajatukset on kuitenkin hyvä unohtaa ja antaa vain mennä taidoilla, joita lihasmuistista kyllä löytyy. Koordinaatio liittyy luovaan liikkeen tuottamiseen. Monissa tilanteissa ei ole vain yhtä ainoaa tapaa toimia. Esimerkiksi tanssimisessa onnistuu, jos liike tuntuu ja näyttää hyvältä, vaikka onnistuneet liikkeet voivat hyvinkin paljon poiketa toisistaan. Monissa pallopeleissä pelitilanteessa ei ole vain yhtä tapaa toimia, vaan ratkaisen onnistumisen määrittää se, johtaako ratkaisu keskimäärin voittavaan pelaamiseen. Tämä tekee koordinaatiosta todella mielenkiintoisen periaatteen. Liikkeestä on jatkuvasti mahdollista kehittää uusia variaatioita, siistimpiä tanssiliikkeitä ja tehokkaampia ratkaisuja käsillä olevaan tilanteeseen. Rohkeuden ja koordinaation avulla on mahdollista löytää liikkumismuotoja, jotka juuri omalle keholle ja persoonalle tuntuvat hyviltä. Liikkumisen ei tarvitse olla edes uusi harrastus, se voi olla myös tyyli kävellä ja elää. Oman jutun löytäminen tuo valtavasti iloa ja terveyttä elämään, monillakin eri tasoilla. Tähän yksilöohjauskin tulisi mielestäni perustua: mielenkiintoisten vaihtoehtojen tarjoamiseen yksilölle itselleen, jolloin hyvien kokemusten jälkeen liikkumisesta tulee yksilölle mielekäs valinta. Tunteminen Kehonhallinta-harjoitus on hyvin henkilökohtaiseen aistimiseen keskittyvä tapahtuma. Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä kuunnella oman kehon sisältä tulevia viestejä häiriintymättä ulkoisista häiriötekijöistä. Kehosta on mahdollista tuntea lihasten supistuneisuuden astetta, niiden väsyneisyyttä ja kipua. Kehon tuntoreseptoreja löytyy lihaksista, nivelrakenteiden pinnoilta ja iholta. Erityisesti lihaksen jännityksen astetta aistivat lihaskäämit ja golginjänne-elimet. Tuntemus on kaiken kehittymisen lähtökohta. Vain tekijä itse kykenee muuttamaan omaa toimintaansa. Vastaukset kuinka liikettä tulisi muuttaa löytyvät oman kehon välittämistä viesteistä. Liikkeen muutokset, jotka tekevät liikkeestä kevyemmän ja nautinnollisemman, tulee ottaa 8

9 käyttöön. Toisaalta ikävää kipua tuottavia liikemalleja tulisi oppia välttämään. Liikunnan rasituksen synnyttämä terve kipu on selkeästi erotettavissa keholle vahinkoa tuottavasta terävästi kivusta. Tämän terävän kivun välttäminen tulisi olla tärkeimpiä periaatteita kaikessa liikkumisessa. Ikävä kipu on kehon selvä merkki liian suuresta rasituksesta, jos rasitusta ei sen ilmettyä vähennetä, loukkaantumisriski kasvaa huomattavasti. Toisaalta laajan tai vaikean liikkeen tekeminen miellyttävästi kivutta on merkki kehon hallitusta käytöstä. Vaikeakin liike on siis turvallinen, jos se on kivuton. Terveen lihasärsytyksen tunnistamista voidaan myös hyödyntää liikkumisessa. Tunnistamalla sopivan venytyksen liikkuvuusharjoittelussa harjoituksesta tulee tehokas. Tällainen terve kipu avaa jäykähköä ja huonosti hallittua kudosta ja harjoittelun myötä sitä opitaan hallitsemaan paremmin. Lihasväsymyksen tunnistaminen on hyvä kramppien ja suonenvetojen ehkäisijä. Lihaksen lähestyessä kramppia, taitava kehonkäyttäjä osaa vahvistaa keskustan tukea, lisätä avustavien lihasryhmien käyttöä tai vaihtaa liikettä. Näin jännittynyt lihas rentoutuu, eikä kramppi ehdi syntyä. Voimaharjoittelussakin tuntemus on olennainen tekijä. Mitä enemmän työstetyille lihasryhmille saadaan väsyttävää tuntemusta sitä voimakkaampi harjoitusvaikutus saadaan aikaan. Tunteminen ei onnistu, jos keskittyminen ei ole suunnattuna kehon viesteihin. Usein ajatukset pyörivät liikaa harjoituksen ulkopuolisissa asioissa, jolloin tekemisen laatu laskee. Pilates -harjoituksessa tekijän on hyvä keskittyä kuuntelemaan ja toteuttamaan ohjeita. Niitä seuraamalla ulkopuoliset ajatukset unohtuvat harjoituksen ajaksi ja tietoisuus hyödynnetään liikkeen laadun parantamiseen. Ensikertalaista voi kehottaa antamaan vain mennä liikoja miettimättä, jottei suuri määrä uusia ohjeita aiheuta hämmennystä ja negatiivista liikkumiskokemusta. Tekemisen aikana kysyminen epäselvistä liikkeen kohdista kannattanee jättää vähemmälle, sillä silloin keskittymisen ja liikkeen virtauksen periaatteet kärsivät. Epäselvien asioiden läpikäymiseen on kuitenkin hyvä varata aikaa, silloin tietoa lisätään juuri asiakkaita askarruttavista aiheista. Tiedostaminen Yhdenkin kehonhallintaliikkeen tekeminen laadukkaasti on kokonaisvaltainen ja vaativa haaste. Liikkeen onnistumiseksi on tiedettävä mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä ydinkohtia. Ohjaaja pyrkii antamaan ohjeita näistä oleellisista ydinkohdista tekijöille tunnistettavilla ilmauksilla. Ydinkohtien lisäksi ohjaaja tarjoaa tietoa kehon anatomiasta ja kuinka kehoa käytetään ergonomisesti anatomisia rakenteita rikkomatta. Ajatuksen on pysyttävä ydinkohdissa, jos ajatus harhailee hallinta heikkenee. Tiedostamisella tarkoitetaan siis liikkeen kannalta olennaisen tiedon ymmärtämistä. Teoriassa liikkeiden aikana vahvistetaan, suljetaan ja luodaan uusia aivoverkkoyhteyksiä liikeaivokuorella. Tuntoaivokuori vastaanottaa viestejä kehosta ja liikeaivokuori muokkaa liikettä laadukkaammaksi tuntemusten ja näköhavaintojen mukaan. Sama aivoalueiden yhteistyö kehittyy myös oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä. Vasen puolisko tiedostaa selkeitä puhe ajatuksia, ja ohjaajan ohjeita, oikea puolisko luo liikkeen ja tuntee sanoitta liikkeestä syntyvän tuntemuksen. Kun tiedostamisen ja tuntemisen yhteistyö toimi, liikettä voidaan ohjata kevyemmäksi ja kivuttomammaksi. Ilman kehon viestien tiedostamista laadukaskin harjoittelu johtaa helposti jäykkyyksiin, ylirasittumiseen tai loukkaantumiseen. Tällaisessa tapauksessa urheilija voi ehkä alitajuisesti tuntea, että harjoittelu ei nyt ole järkevää, mutta noudattaessaan sisukkaasti luotua treeniohjelmaa, hän luo itselleen ongelmia. Tiedostamisen ohjaama harjoittelu alkaa liikkumisen aloittamisella. Keskittyneen tekemisen jälkeen huomataan jonkun kehonosan tuntuvan jäykältä tai sen liikuttamisen tuntuvan haparoivalta. Tällä vaikeasti hallittavalla alueella on usein virheellinen tapa toteuttaa kehon liike. Liikevirheen johdosta 9

10 lihakset tuntuvat jäykiltä, kipeiltä ja heikoilta. Tämän heikon hallinnan tiedostaminen kehon liikkeissä on ensimmäinen vaihe liikevirheen muuttamisessa. Somaattinen liikunnanohjaaja tarjoaa seuraavaksi tiedon, kuinka ergonominen liikemalli tulisi tässä kehonosassa toimia. Kun tiedetään kuinka oikea liikemalli toimii, aletaan sitä toistaa keskittyneesti ja useasti. Harjoittelun myötä oikea liikemalli alkaa vakiintua liikkeisiin. Samalla alueen kiputilat alkavat vähitellen vapautua ja olo kehossa muuttuu entistä mukavammaksi. Harjoittelun jatkuessa liikemalli hallitaan yhä haastavammissa liikkeen versioissa. Parhaimmillaan taito siirtyy kehonhallinta harjoitteista arkeen, työasentoihin ja kävelyyn. Lihastasapainon parannuttua keho kuluu vähemmän, ja ikääntymisen vaikutukset hidastuvat. Huippu-urheilijoilla ja tanssijoilla kehonhallinta harjoittelun viimeinen aste on oikeiden liikemallien siirtyminen maksimaalisiin suorituksiin. Näissä suurella nopeudella tehdyissä suorituksissa keho myös joutuu kovalle rasitukselle, joten terveyden säilyttämiseksi puhdas liikkuminen on heille erityisen tärkeää. Tila Tilan hahmottaminen on erityisesti liikkeen analysointiin liittyvä periaate. Täten tilan ymmärtäminen on tärkeää erityisesti ohjaajalle ja valmentajalle. Ymmärtämällä liikkeen tasot ja akselit, voidaan havaita miltä tasolta luonnollinen liikemalli kenties puuttuu. Tietyn tason puuttuminen liikkeestä on signaali kireydestä tai liikevirheestä kehossa. Yhdistämällä anatomian ja biomekaniikan tietoa asiakkaan omaan tuntemustietoon voidaan paikantaa kehon ongelmakohta. Kun tiedetään mikä alue tarvitsee erityisesti harjoitusta, on helppo valita sopivat liikkeet ja keinot ongelman ratkaisemiseksi. Liikettä voi tapahtua samanaikaisesti kolmella eri tasolla ja kolmen eri liikeakselin ympäri. Akselit kulkevat tasoja vastaan suorissa 90 asteen kulmissa. Sagittaalitaso on yleisesti hallituin liiketaso. Transversaaliakseli lävistää sagittaalitason ikään kuin korvasta korvaan. Tällä tasolla tapahtuvat kehon koukistukset ja ojennukset. Tason liikkeillä tapahtuu eteneminen, esimerkiksi kävely, tai juoksu eteenpäin. Frontaalitasolla tapahtuvat liikkeet kulkevat sivulle tai sivulta takaisin keskelle, loitonnukset ja lähennykset. Sagittaaliakseli menee nuolen lailla läpi mistä vain kohtaa frontaalitasoa, esim. sydämen kohdalla sen lävistäen. Tämän tason liikkeet ovat tärkeitä esimerkiksi luonnossa liikkumisessa: esteiden ohittaminen mahdollistuu sivuttaisen liikkeen hallinnalla. Horisontaalitasolla tapahtuu esimerkiksi kehon raajojen kiertyminen ja pään kierto sivulle. Vertikaaliakseli kulkee tason läpi maasta taivaaseen. Tämän tason hallinta vaatii kenties eniten taitoa. Pieniä kiertoja lisäämällä muiden tasojen liikkeisiin nivelien liikelaajuuksia päästään hyödyntämään maksimaalisesti. Näillä kierrolla saadaan liikkeisiin pehmeyttä ja kehoon kohdistuvat iskut vaimentuvat. Ympäristön yksityiskohtaisiin haasteisiin onnistutaan sopeutumaan entistä paremmin. Tämän tason hallinta tuo liikkeisiin myös tehokkuutta. Urheilusuorituksissa kiertoon liittyvillä joustoilla saadaan suoritukseen elastisen energian hyöty mukaan. Esim. heiton tai ponnistuksen voimantuotto lisääntyy huomattavasti jouston edeltäessä varsinaista suoritusta. Puhtaan liikemallin opettelussa käytetään aluksi vain yhtä tasoa tai suuntaa. Näin keskittyminen ja taito riittävät hallittuun tekemiseen. Esimerkiksi pilateksessa aluksi käsiä käytetään vaikka vain sagittaalitasolla, kuten satasessa. Kehittymisen jälkeen tasoja voidaan lisätä. Lopullinen tavoite on kehonhallinta kaikilla tasoilla ja suunnissa. Käsien käytössä tämä tarkoittaa vapaita pyöreitä liikkeitä niin kehon edessä, takana, sivuilla kuin yläpuolellakin. Ohjaajan on oleellista tunnistaa tekijöille sopiva progression taso. Kehittyminen tapahtuu ainoastaan hallinnan ehdoilla. Ellei liikettä ymmärretä, on syytä vähentää tasoja ja rotaatioita. Liikkeen taas ollessa jo hallussa, rotaatioilla saadaan lisää haastetta tekijöille. Vain hallittu liike kehittää hallittua liikkumista. 10

11 Aika Aika liikunnan yhteydessä tarkoittaa yksittäiseen suoritukseen käytettyä aikaa. Eri tilanteet vaativat eri nopeudella suoritettuja toimintoja. Hidas liike on turvallinen, nopea liike tarjoaa usein parhaan tehon. Arjen toimintaan hyödyllinen tempo löytyy yleensä ääripäiden väliltä reippaalla tekemisellä saa aikaan, mutta hallitusti. Ajatuksen pysyessä mukana turha sählääminen jää vähemmälle ja loukkaantumisia sattuu harvoin. Mitä suurempi temposkaala tekijällä on, sitä erilaisempiin haasteisiin hänellä on kyky sopeutua. Hidas liike on edullinen oppimisen kannalta. Isot aivot ehtivät tunnustella tuntemusten viestejä ja tehdä tiedostettuja tekniikkamuutoksia liikkeen tehostamiseksi. Prosessi vaatii keskittymistä ja omien kehon viestien kehittynyttä havainnointia. Hitaan tekemisen kautta näitä ominaisuuksia on mahdollista kehittää. Hidasta liikettä voidaan hyödyntää myös liikkuvuusharjoittelussa: hitaasti venytykseen edeten kehon suojamekanismit eivät haraa vastaan ja tuntemuksen avulla kireitä kohti tunnistetaan helpommin. Jos liikettä tehdään heti opeteltaessa nopeasti, pikkuaivot ohjaavat tekemistä ja tietoinen tekeminen jää vähäiseksi. Väärien liikemallien omaksuminen on todennäköisempää, jolloin loukkaantumisriski kasvaa ja kehittyminen hidastuu. Hitaan liikkeen päälle on jatkossa mahdollista kehittää nopea liike, kun liikemalli on alusta asti opittu puhtaaksi. Tätä menetelmää käytetään paljon urheiluvalmennuksessa, jossa pääsääntöisesti mahdollisimman nopea liikkeen hallinta tuo edun kilpailijoiden nähden. Huippu-urheilijan lajiharjoittelussa paras kehittyminen toteutunee, kun toistoja tehdään niin hitaasti, kohtuullisella nopeudella kuin maksimaalisella nopeudellakin. Näin taitoreservi on mahdollisimman suuri mitä erilaisimpiin tilanteisiin, mitä ottelussa tai kilpailussa kohdataan. Miellyttävä tempo elää on yksilöllistä. Synnynnäisellä temperamentillakin lienee siihen vaikutuksensa. Toinen tykkää edetä rauhassa yksi asia kerrallaan, toinen haluaa päästä reippaasti toimeen turhia miettimättä. Tämä on helppo havaita asiakkaista liikunnanohjauksessakin. Mahdollisuuksien mukaan jokaiselle tulisi antaa vaihtoehtoja oman rytminsä toteuttamiseen. Pilateksen ryhmäohjauksessa tätä toteutetaan käytännössä teettämällä liikkeitä tekijän oman hengityksen tahdissa. Myös liikkeiden tempoa voi muuttaa eri kerroilla, jotta välillä tehdään maltillisuutta suosien, välillä reippautta. Tempon vaihtelulla liikkeen luone voi muuttua huomattavasti. Tempon muutos on myös yksi keino haasteellisuuden säätelyyn. Yksilöohjauksessa asiakkaalle luontaisen tempon tunnistaminen korostuu entisestään, jotta ohjauksessa osaa käyttää mahdollisimman tehokkaita opetustapoja. Hyvässä tapauksessa ihminen kykenee elämään oman rytminsä mukaan myös arkielämässään, esim. työssään. Näin työ säilyy tehokkaana, eikä psyykkinen rasitus kasva liian suureksi. Toki oman rytminsä vaalimisessakin on rajansa. Usein työskentely on yhteistyötä muiden ihmisten kanssa, jolloin kaikkien sopiva joustaminen johtaa koko yhteisön hyvinvointiin. Paino Ihminen on maapallolla jatkuvasti painovoiman vaikutuksen alaisena. Kehonosien paino pyrkii tippumaan kohti alustaa. Mitä paremmin ihminen pystyy seisoma-asennossa hallitsemaan kehonosien linjauksen samalle tukipisteelle, sitä vähemmän tarvitaan energiaa. Samoin mitä taitavammin gravitaation vallitessa osaa liikkua kehon neutraaleilla linjauksilla, sitä vähemmän ylirasitusta ja kipuja ilmenee. Neutraalilla vyöhykkeellä kehon liike tehostuu, jolloin vähemmällä energialla saadaan enemmän haluttuja asioita aikaan. Kehon passiiviset rakenteet, kuten lihaskalvot tuottavat suuren osan tarvittavasta voimasta. 11

12 Toisaalta on hyvä ymmärtää painovoiman tuottaman rasituksen merkitys ihmisen keholle. Ilman rasitusta lihakset surkastuvat ja koko yleisterveys laskee. Painottomassa tilassa elävät astronautit joutuvat kiinnittämään erityishuomiota harjoitteluun säilyttääkseen liikkumiskykynsä. Harjoittelusta huolimatta heidän lihaskuntonsa heikkenee sitä enemmän, mitä pidempään he avaruudessa ovat. Liikkeessä syntyvä ja painovoiman kautta välittyvä rasitus on siis välttämätöntä kehon terveydelle. Liikkuminen tapahtuu yhteistyössä painovoiman kanssa. Liikkeen tulisi antaa toteutua niin paljon kuin mahdollista luonnollisten biomekaniikan lakien mukaan. Painopisteen tunnistaminen helpottaa ymmärtämään kuinka liike toteutuu mahdollisimman pienellä voimankäytöllä. Esimerkiksi kävelyssä, juoksemisessa ja hiihtämisessä painopiste viedään eteen, jolloin keho lähtee kaatumaan. Sopivalla hetkellä jalka tuodaan hallitusti kehon alle, jonka yli painopisteen eteen vieminen voidaan taas aloittaa. Näin painovoima tuottaa ison osan etenemiseen vaadittavasta energiasta. Liikkumisessa hyödynnetään myös liikkeen jatkuvuuden lakia. Kappale jatkaa liikettään vapaassa tilassa samaan suuntaan niin pitkään, kuin siihen vaikuttaa jokin toinen, erisuuntaan vaikuttava voima. Kädet ja jalat toimivat tämän lain perustelemana heilureina. Heilureiden liikuttamiseen ei tarvita paljonkaan energiaa, kun heiluria jarruttavaa työtä on mahdollisimman vähän. Kehossa tämä tarkoittaa vastalihasten hyvää yhteistyötä. Esimerkiksi pikajuoksussa takareisi parhaimmillaan aktivoituu vain rataa nielevän kuopaisun ajan. Lopun aikaa askeleesta sen tulisi pysyä rentona, luoden mahdollisimman vähän jarruttavaa voimaa lonkankoukistajille ja polven ojentajille jalan eteen tuovassa vaiheessa. Toisaalta rajuissa heittosuorituksissa vastalihaksen jarruttava voima suojelee niveliä ja kudoksia loukkaantumisilta. Taito on tässä tapauksessa kykyä hallita vastalihasten yhteistyötä oikealla ajoituksella ja voimakkuudella, jolloin suoritus on tehokas, mutta keho pysyy ehjänä. Taidon lisääntymisellä voidaan tulosta parantaa hurjasti, vaikka puhtaiden ominaisuuksien kehittymistä ei tapahtuisikaan. Täten tekniikkaharjoittelua on suositeltavaa painottaa, oli sitten laji lähes mikä tahansa. Kolmas liikkeeseen vaikuttava laki on voiman- ja vastavoimanlaki: jokaisella voimalla on yhtä suuri, vastakkaissuuntainen reaktiovoima. Vastavoimanlaki on oleellinen voiman suuntaamisessa: jos hiihdon työnnössä voima suuntautuu liiaksi kohti maata, vastavoima ei vie hiihtäjää eteenpäin, vaan ylöspäin. Energiaa tuhlautuu turhaan työhön. Energiahukan lisäksi väärä voiman suunta vie painopistettä ylöspäin, jolloin eteenpäin liukuminen hidastuu. Hyvällä tekniikalla hiihtävä hiihtäjä tuottaa työnnön voiman mahdollisimman paljon taaksepäin, jolloin kaikki tuotettu energia liikuttaa hiihtäjää eteenpäin. Mitä paremmin voima kyetään tuottamaan kohtisuoraan vastakkaiseen suuntaan kuin haluttu liike, sitä voimakkaampi suoritus saadaan aikaan. Saman vastavoimanlain perusteella jalkapallossa potkuun saadaan paras voima kun osuma kohdistuu välineen keskelle. Kehon tuki- ja liikuntaelimistön terveyden kannalta oleellista on kehon osiin kohdistuvan voiman suuruus. Mitä paremmin nivelet ovat omilla luonnollisilla liikeradoillaan sitä enemmän rasitusta ne kestävät. Lihasten keskipituuksilla ja nivelen liikeratojen keskialueilla rasituksen sieto on optimaalista. Äärialueilla vaurioita syntyy helpommin. Liikkumisen keholle tuottama rasitus on riippuvainen siitä, miten nopeasti ja miten suuri voima raajalla tuotetaan pintaa vasten. Mitä rajumpi isku kohti alustaa, sitä enemmän nivelet saavat ärsytystä. Yhden jalan ponnistus moninkertaistaa nivelien kohtaaman rasituksen verrattuna kävelyn askeleeseen. Täten kävely ja vesiliikunta on suositeltavaa nivelvaivaisille. Näin myös kovia kuormituksia elimistölle luovat liikkumismuodot, kuten ponnistuksia tai heittoja sisältävät lajit vaativat erityisen hyviä linjauksia, tukea ja tekniikkaa. Virheellinen kehonkäyttö kompensoituu toisessa kehonosassa. Laajemmin tarkasteltuna eteneminen kohti normaaliuden peiliä, eli neutraalilla vyöhykkeellä tapahtuvaa liikkumista on paras ratkaisu. Toisaalta voi miettiä, kannattaako kokeneen urheilijan tekniikkaa lähteä enää rajusti muokkaamaan. 12

13 Muutoksen yhteydessä tulokset voivat laskea, sillä uuden kokonaisuuden sisäistäminen vaatii toistoja ja aikaa. Ratkaisut ovat tietysti yksilöllisiä, mutta oikea tapa kokeneella urheilijalla voisi olla suurien suoritustekniikka muutoksien välttäminen. Tietysti pieniä hienosäätöjä voi tehdä jatkuvasti kehittymisen tavoittelemiseksi. Toisaalta lihashuollon merkitys korostuu, jos suoritustekniikka ei ole aivan puhdas, sillä loukkaantumisriski on silloin suurempi. Uran jälkeen, kun tuloksen tekeminen ei ole enää oleellisinta, voidaan tekniikkaan tehdä suuriakin muutoksia. Terveys lienee silloin lähes jokaiselle tärkein tekijä, ja neutraalivyöhyke liikkumisessa edustaa sitä. Pohdinta Somaattiset periaatteet ovat laajoja käsitteitä, joista ei löydy suoria, kaikille yleispäteviä vastauksia. Yksilön on ymmärrettävä periaatteet omasta näkökulmastaan. Sama periaate voi merkitä yhdelle hieman eri asioita kuin toiselle. Joku periaatteista voi tuntua oleellisemmalta itselle, toinen kaverille. Toinen tykkää keskittyä hiljaisuudessa, toinen musiikin soidessa. Hallinnan vaatimukset ovat kuitenkin samat, esimerkiksi vain keskittynyt tekeminen ohjaa laadukkaampaan liikkeeseen, oli keskittymiseen käytetyt keinot mitkä tahansa. Itse entisenä urheilijana tarkastelen periaatteita usein urheilusuoritusten näkökulmasta. Itselle tuttujen, tehokkuuden ja loogisuuden käsitteiden kautta ymmärrän monet periaatteet paremmin. Taiteilijahenkinen siskoni ymmärtää periaatteita varmasti enemmän esteettisyyden ja mielikuvien välittämänä. Kumpikaan lähestymistapa ei ole toista parempi, vaan molemmat ovat hyviä, meille itsellemme sopivia näkökulmia. Haluan ohjata työkseni liikuntaa ja olla hyvä työssäni. Halusin käsitellä somaattisia periaatteita lopputyössäni, koska ajattelen, että asiantuntemusta voi rakentaa vain vahvojen perustietojen varaan. Somaattiset periaatteet edustavat minulle perustietoja liikkumisesta. Ohjatakseni laadukkaasti liikuntaa, minun on ensin itse ymmärrettävä, mitä periaatteet minulle merkkaavat. On tärkeää tiedostaa, ettei periaatteiden käsittely pääty tähän. Lopputyössä on tähän asti oppimani perusteella oleellisia huomioita, joita olen periaatteista oivaltanut. Määritelmät varmasti laajenevat, tarkentuvat ja jopa muuttuvat jatkossa, hyvä niin. Ainoastaan avoimin mielin asioita tarkastellessa voi oppia uutta. Tämän päivän oppeja voin soveltaa huomenna, ja huomenna käyttämiäni taitoja ylihuomenna. Tämä ei tarkoita sitä, että nyt tekemäni oivallukset olisivat epäonnistuneita. Tunnen kehossani ja näen suorituksieni tuloksissa, että suunta on oikea. Matka jatkuu läpi elämän, mutta oikealla tiellä ollaan. Olen siis kokenut somaattiset periaatteet suorituskykyä, terveyttä ja onnellisuutta edistäviksi itselleni. Näitä asioita toivon kykeneväni välittämään myös liikunnanohjauksessa asiakkailleni. Oleellista myös ohjauksessa on ymmärtää, että ohjaajan omat näkemykset eivät välttämättä suoraan sovi ohjattaville. Ohjaajan esimerkin ja periaatteiden käsittelyn myötä ohjaaja voi kuitenkin herättää ohjattavissa oman halun ymmärtää itselleen tärkeät periaatteensa. En halua tyrkyttää omia tietojani oikeina kaikille, vaan auttaa ihmisiä, jotka ovat avustani kiinnostuneita. Toivon ohjaukseni auttavan ihmisiä itse valitsemaan oman mielekkäimmän polkunsa, oli polku sitten millainen tahansa. Eikä omaa polkuakaan tarvitse yksin taivaltaa, vaan yhdessä muiden hyvien tyyppien kanssa. 13

14 Lähteet Ahonen J. MP Power Pilates. Gummerus, Jyväskylä, Isacowitz R. Pilates. Human Kinetics, USA, Myers T.W. Anatomy Trains, second edition. Elsevier, U.K, Ahonen, Lahtinen jne. Kehon Rakenne, Toiminta ja Lihashuolto. Gummerus, Jyväskylä, Ahonen, Sandström jne. Alaraajojen Rakenne, Toiminta ja Kävelykoulu. Gummerus, Jyväskylä, Ahonen J., Huovinen M. Kävelemällä Terveyttä. Gummerus, Jyväskylä, Ahonen, Asmussen jne. Lihashuollon tukitoimet. Gummerus, Jyväskylä,

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU KOKONAISUUS Liiketaitoharjoittelun perusteet Kehonhallinta, nopeus,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT. TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto SISÄLLYSLUETTELO Harjoitteet: LANTION KÄÄNTÖ VIIVALLA VASTAANTULO 90 ASTETTA 45 ASTETTA TOLPPA/KULMA POST/CORNER KESKIKENTTÄ

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot