HANKE TAMPERE-TALON TOIMINNALLINEN UUDISTUSHANKE, LAAJENNUS JA MUUTOSTYÖ Yliopistonkatu 55, Tampere

Transkriptio

1

2 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka HANKE TAMPERE-TALON TOIMINNALLINEN UUDISTUSHANKE, LAAJENNUS JA MUUTOSTYÖ Yliopistonkatu 55, Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tampere-talon kiinteistön toiminnallisen uudistushankkeen tarveselvitys, Drno TRE: 2082 /2014 ote pöytäkirjasta sivela / 70 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arvio Tampere-talo, tilamuutokset ja laajennus, alustava kustannusarvio Hanketekijät, laajennus Tilaluettelo, laajennus Perustamiskustannukset, laajennus Hanketekijät, tilamuutokset ja pienet laajennusosat Tilaluettelo, tilamuutokset ja pienet laajennusosat Perustamiskustannukset, tilamuutokset ja pienet laajennusosat Luonnokset Asemapiirros Kellari ja pohjapiirustusotteet 1. kerros ja pohjapiirustusotteet 2. Kerros ja pohjapiirustusotteet 3. Kerros ja pohjapiirustusotteet 4. Kerros ja pohjapiirustusotteet Leikkaukset Julkisivut LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

3 Tampere-talon kiinteistön toiminnallisen uudistushankkeen tarveselvitys Valmistelijat: Hankearkkitehti Jarmo Viljakka, puh ja tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh , Sivela Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi kokouksessaan (51 ) Tampere-talon kiinteistön teknisten modernisointien tarveselvityksen. Päätöksenteon yhteydessä todettiin, että Tampere-talon kiinteistön kokonaisvaltainen toiminnallinen uudistaminen ja laajennus käsitellään erikseen myöhemmin, kun hankkeen vaikutuksista Tampere-talo Oy:n liiketoiminnan kasvuun sekä katteen ja tuloksen parantumiseen on käytettävissä yksityiskohtaiset laskelmat. Tampere-talo Oy on yhdessä Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen kanssa valmistellut suunnitelmaa Tampere-talon kokonaisvaltaiseksi toiminnalliseksi uudistamiseksi. Toiminnallista uudistamistarvetta perustellaan mm. Tampere-talo Oy:n liiketoiminnan kasvattamisen ja tuloksen parantamisen tarpeella sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen vaikutuksilla koko talousalueelle. Toiminnallisen uudistushankkeen taustalla ovat kiristynyt kilpailutilanne alalla, talon valmistumisen ajasta muuttunut toimintaympäristö sekä muuttuneet asiakastarpeet, joihin kiinteistö ei nykykunnossaan ja - muodossaan kykene riittävästi vastaamaan. Tampere-talo rakennettiin vuosina , ja sen tavoitteena oli kasvattaa koko Tampereen ja Pirkanmaan alueen vetovoimaa lisäämällä kokous-, kongressi- ja kulttuuritarjontaa. Valmistumisen jälkeen kiinteistössä on toteutettu ainoastaan kaksi suurempaa perusparannushanketta: vuonna 2005 rakennettu sisäkäytävä Sorsapuistosaliin ja vuonna 2011 tehty Ison salin akustiikkaremontti. Molempien vaikutus Tampere-talon toimintaan, liikevaihtoon ja kilpailukykyyn on ollut kiistaton. Kiinteistöllä on jo hyvin akuutti uudistamisen tarve. Tampere-talon toimintaan vaikuttavat tekijät, kuten kilpailutilanne, toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi ja talo on jäänyt tässä kehityksessä jälkeen. Tapiolan kanssa vuoden 2011 alussa tehdyn riskianalyysin mukaan jopa 65 prosenttia merkittävästi Tampere-talon toimintakykyyn vaikuttavista riskeistä liittyi kiinteistön vanhentuneisiin ja kilpailukyvyttömiin rakenteisiin sekä välineisiin ja/tai vajavaisiin uudistumisinvestointeihin. Kiinteistöä on uudistettava toiminnallisesti, jotta Tampere-talo pystyy vastaamaan kasvaneeseen ja kiristyneeseen kilpailuun, kasvattamaan ja kehittämään liiketoimintaansa ja tätä kautta tuottamaan entistä parempaa arvoa kaupunkilaisille ja koko Pirkanmaan alueelle kongressi-, kokous- ja kulttuuripalveluillaan, Tampere-talon kiinteistön toiminnallisen uudistamishankkeen tavoitteet ovat: 1. Kasvattaa Tampere-talo Osakeyhtiön liiketoimintaa sekä parantaa toiminnan katetta ja tulosta. 2. Vahvistaa entisestään Tampereen merkittäviä vetovoimatekijöitä ja parantaa niiden toimintaedellytyksiä (Tampere-talo Osakeyhtiö, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Tampere Filharmonia ja Tampere Convention Bureau). 3. Kasvattaa taloudellista ja sisällöllistä toimeliaisuutta sekä toimia kasvun ja kehityksen siivittäjänä talolle ja koko Pirkanmaan talousalueelle.

4 4. Toteuttaa investointiin liittyvät remontit kustannustehokkaasti jo vahvistettujen, välttämättömien ja suurelta osaltaan lakisääteisten kiinteistöuudistusten yhteydessä. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt keväällä 2014 Tove Jansson 100 vuotta ja Muumit työryhmän esitystä Tampereen Taidemuseon Muumilaakson siirtymisestä Tampere-taloon. Johtoryhmän linjauksen mukaisesti Tampere-talon kiinteistön toiminnallinen uudistaminen sisältää Muumilaakson käyttöön tulevien tilojen toteuttamisen Tampere-talon nykyisiin tiloihin (Rondo ja Studio). Muumilaaksoa varten toteutetaan m2 laajuiset tilat osittain kahteen kerrokseen. Muumilaakso edellyttää taidemuseorakentamisen vaatimusten mukaisia erikoistiloja, joissa on kattava, automaattinen, koneellinen ilmastointi ilmankosteuden ja lämpötilan kontrolloimiseksi. Hankkeessa kokonaan uutta tilaa on suunniteltu harjoitus-, kokous- ja juhlakäyttöön soveltuva monitoimitila. Uusi tila toimisi myös Tampere Filharmonian harjoitustilana ja vapauttaisi samalla ison salin tilan nykyistä enemmän kokous- ja kulttuuritilaisuuksiin. Uusi monitoimitila olisi laajuudeltaan noin 800 m2. Muumilaakson sijoittuminen Tampere-taloon edellyttää, että kokous- ja kongressikäyttöön saadaan lisätiloja, jotta Tampere-talo Oy:n liiketoimintaedellytykset säilyvät ja vahvistuvat. Toiminnallisessa uudistushankkeessa myös pieneen saliin toteutetaan puku- ja takatilat. Lisäksi Tampere-talon ohjelmaosastolle rakennetaan lisätoimistotiloja. Sorsapuistosalin logistiikkaratkaisuja parannetaan ja salin katto viimeistellään jo aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaan myös Tampere-talon aulaan toteutetaan toiminnallisia muutoksia. Lipputoimisto uudistetaan ja aulaan tehdään nykyisen asiakaspalvelupisteen, infotiskin ja puhelinvaihteen toiminnot kokoava asiakaspalvelun monipalvelupiste. Lisäksi aulaan toteutetaan liike- ja myymälätila, joka palvelee myös Muumilaakson museokauppana. Café Soolon tilaa kehitetään monipuolisemmaksi ja laajemmaksi ravintolatilaksi, joka toteutuessaan parantaa Tampere-talo Oy:n liiketoimintaedellytyksiä merkittävästi. Uudistus parantaa myös Soolon tilan energiatehokkuutta. Suurten yleisötilaisuuksien asiakaspalvelu paranee huomattavasti toimivampien tilojen myötä. Tampere-talon sisätilojen toiminnallisen uudistamisen ohella myös kiinteistön ulkovalaistusta ja piha-alueita kehitetään hankkeen yhteydessä. Lisäksi hankkeen yhteydessä kiinnitetään huomiota taiteeseen osana kokonaisuutta. Taiteen edistämiskeskukselta haetaan avustusta taiteen prosenttiperiaatteen mahdollistamiseksi hankkeen yhteydessä. Hallitusohjelman mukaisesti julkisessa rakentamisessa tietty osuus rakennushankkeen kokonaisinvestoinnista käytetään taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun. Kaupungin vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa Tampere-talon tilamuutoksiin ja laajennukseen on varauduttu yhteensä 10,7 miljoonan euron summalla. Tästä 1,5 miljoonaa euroa on varattu vuonna 2014 toteutettaviin taloteknisiin modernisointeihin, joiden tarveselvityksen sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan Tampere-talon kiinteistön toiminnallisen uudistamisen tarveselvityksen mukaisen hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 12,5 miljoonaa euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosien välillä.

5 Tampere-talo Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että toiminnallisen uudistushankkeen toteuduttua Tampere-talo Oy:lle myönnettävä toiminta-avustus pienenee vuosien aikana asteittain yhteensä eurolla. Kiinteistön toiminnallisen uudistushankkeen tavoitteena on parantaa Tampere-talon liiketoiminnallisia edellytyksiä, joten toiminta-avustamisen tarve vähenee vastaavasti. Tampereen kaupunki edellyttää, että hankkeen toteutumisen myötä toiminta-avustusta pienennetään. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tampere-talon toiminnallisen uudistamisen tarveselvityksen edellä esitetyssä muodossa jatkosuunnittelun pohjaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Virpi Ekholm/tike, Jukka Männikkö/talli, Paulina Ahokas/Tampere-talo Oy, Marko Koivisto/Tampere-talo Oy Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Niko Kannisto, puh , Liite Tampere-talon kiinteistön toiminnallisen uudistamisen tarveselvitys

6 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka HANKE TAMPERE-TALON TOIMINNALLINEN UUDISTUS, LAAJENNUS JA MUUTOSTYÖ Yliopistonkatu 55, Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tampere-talon tontti sijaitsee Tullin kaupunginosassa osoitteessa Yliopistonkatu 55, Tampere. Kiinteistötunnus on Etäisyys Keskustorilta on n. 1,3km. Tampere-talo on liikevaihdoltaan, pinta-alaltaan ja sisällöntuotannoltaan Pohjoismaiden suurin yhdistetty kongressi- ja konserttikeskus ja se sijaitsee Tampereen XVII kaupunginosassa. Tampere-talo rakennettiin vuosina ja se avasi ovensa keväällä Vuonna 1983 järjestetyn talon suunnittelukilpailun voittivat arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen suunnitelmallaan Tehtaan pilli. Talon fasadi on keraamista tiiltä, lasia ja Kurun graniittia. Sisätiloissa on lisäksi suomalaista koivua, graniittia ja Carraran marmoria. Tampere-talo on kooltaan br-m2 ja sen kokonaistilavuus on m3. Tamperetalossa järjestetään vuosittain noin 700 tapahtumaa, joissa vierailee vuosittain yli kävijää. Valmistumisen jälkeen kiinteistössä on toteutettu kolme suurempaa perusparannushanketta: vuonna 2005 rakennettu sisäkäytävä Sorsapuistosaliin, vuonna 2011 tehty Ison salin akustiikkaremontti sekä nyt toteutettavan uudistushankkeen ensimmäinen vaihe, jossa uudistettiin teknisiä järjestelmiä nykymääräysten mukaisiksi. Samassa yhteydessä Tampere-talossa otettiin käyttöön kaukokylmään perustuva jäähdytysjärjestelmä. Rakennustyöt tältä osin valmistuivat heinäkuussa Asemakaava Vanha poistuva asemakaava on vuodelta Tontti on laajuudeltaan m 2. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä m 2. Tontti rajautuu idässä Yliopistonkatuun, etelässä Kalevantiehen, ja idässä Viinikankatuun. Pohjoispuolella Tampere-talo avautuu Sorsapuistoon. Korttelissa on vireillä asemakaavan muutos joka mahdollistaa uuden Tamperetalon kiinteässä yhteydessä toimivan hotellin rakentamisen. Hotelli rakennetaan omalle tontilleen ja siitä tulee olemaan sisäyhteys Tampere-taloon. Hotellin rakentamisen tarkempi aikataulu ei ole tällä hetkellä tiedossa. Rakennusoikeutta muodostettavalla tontilla tulee tämänhetkisen kaavaluonnoksen ( ) mukaan olemaan yhteensä m 2 ja kaavamerkintä on YY (kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Tampere-talo on todettu rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi ja kaavaan on lisätty suojelumerkintä sr

7 Tämänhetkisen tiedon mukaan asemakaava hyväksytään helmi-maaliskuussa ja vahvistuu huhtikuussa Tampere-talon kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Tampere-talosta laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Arkkitehdit MY 2014) rakennuksella nähdään olevan ennen kaikkea rakennustaiteellisia arvoja. Se on yhtäältä postmodernin arkkitehtuurin edustaja, mutta myös funktionalistinen käyttörakennus. Rakennuksen ulkotiloista tärkeimmiksi nostetaan avautuminen Sorsapuistoon sekä Yliopistonkadun lähestymissuunta. Sorsapuiston ikonisen julkisivun hahmo, materiaalit ja yksityiskohdat tulee säilyttää tunnistettavina. Pääsisäänkäynti Åkerlundin talon päätteenä on kaupunkikuvallinen aksentti ja arvokas kokonaisuuden osa. Tärkeimmät sisätilat ovat Iso Sali ja Pieni Sali, sisäkatu sekä vitriinit ja aulamaisema. Alkuperäiset suunnat ja muodot sekä materiaalivalinnat tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja uudisosat ratkaista alkuperäisille tiloille alisteisina. Aulatiloissa toiminnan edellyttämät pienehköt muutokset tulevat kyseeseen. Muutoksia suunniteltaessa tulee huomioida päätilojen heijastumat muotoihin sekä kokonaisuuden logiikka. Materiaalien tulee sopia kokonaisuuteen ja noudattaa alkuperäismateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. Nyt laajennusosien ja sisällä tehtävien muutosten lähtökohdat seuraavat rakennuksen alkuperäistä toiminnallista ajatusta sisäkadun varrelle sijoittuvista toiminnoista. Suunnittelussa pyritään korkealaatuisiin ja kestäviin ratkaisuihin julkisivujen ja sisäpintojen arkkitehtuurissa ja materiaalivalinnoissa. Hankkeen tarve: Tarveselvityksen mukaan kiinteistöllä on akuutti uudistamisen tarve. Tamperetalon toimintaan vaikuttavat tekijät, kuten kilpailutilanne, toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi ja talo on tässä suhteessa jäänyt kehityksessä jälkeen. Tarveselvitysvaiheessa tehdyissä suunnitelmissa (Tampere-talo Oy ja Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy) tulevat tilantarpeet on määritelty seuraavasti: 1. Uusi ravintola. Café Soolo muutetaan kaksikerroksiseksi ravintolaksi. Toiseen kerrokseen rakennetaan uusi välipohja ja sisäporras kerrosten välille. Ravintola suunnitellaan siten, että se on eriytettävissä muista tiloista tarvittaessa 2. Uusi lipputoimisto ja myymälätila. Aulaan tehdään nykyisen asiakaspalvelupisteen, infotiskin ja puhelinvaihteen toiminnot kokoava asiakaspalvelun monipalvelupiste. Vanha lipputoimisto puretaan laajennusosan tieltä. Myymälätila toimii myös Muumilaakson museokauppana 3. Aulan toiminnalliset muutokset. Osa kiinteistä palvelutiskeistä puretaan ja tilalle rakennetaan siirrettäviä kalusteita. Muumimuseon sisäänkäynnin läheisyyteen rakennetaan aulan katkaiseva liukulasiseinä, joka mahdollistaa museon toiminnan myös muun talon ollessa suljettuna 4. Kongressitoimistojen uudistaminen. Osa huoneista muutetaan avotilaksi ja vastaavasti rakennetaan yksi uusi työtila 5. Muumimuseon rakentaminen Studion ja Rondon tiloihin, uuden välipohjan, sisäportaan ja hissin rakentaminen Studioon - 7 -

8 6. Uusien pukuhuoneiden rakentaminen pienen salin yhteyteen laajennusosaan 7. Uusien 400 hengen kokous- ja monitoimitilojen ja studion rakentaminen aputiloineen uuteen laajennusosaan Hankkeen kuvaus Nyt suunnitellut muutostyöt jakautuvat rakennuksen sisällä tehtäviin muutostöihin ja laajennusosiin. Suunnittelussa on pyritty tilankäytön tehokkuuteen. Osa tiloista on suunniteltu monikäyttöisiksi, niitä voi hyödyntää usea eri toimija. Lisäksi vähäisellä käyttöasteella olevia tiloja hyödynnetään uuden toiminnan puitteissa. Piha-alueen muutokset Tulevat laajennusosat ovat pääsisäänkäynnin pohjoissivulle sijoittuva uusi yksikerroksinen liike-/myymälätila sekä pienen salin ja Sorsapuistosalin väliin rakennettavat kokous-/monitoimitilat, uusi studio ja uudet puku-/harjoitustilat. Olemassa olevaan pääsisäänkäyntiin laajennusosan rakentamisen yhteydessä ei tehdä muutoksia. Tulevan hotellin rakentamisen yhteydessä nykyinen liikuntarajoitteisten yhteys poistuu ja se korvataan uudella portaiden pohjoispuolelle rakennettavalla henkilönostimella. Salien väliin sijoittuva laajennusosa rakennetaan korotettuna 2.kerroksen tasoon jolloin nykyinen huoltoramppi kellariin, nykyiset sisäänkäynnit sekä huoltoyhteys Sorsapuistosaliin säilyy. Ravintolan rakentamisen yhteydessä uudistetaan nykyinen Sorsapuiston suuntaan avautuva terassi. Tampere-talon tulisi avautua Sorsapuistoon paremmin: toteutussuunnitteluvaiheessa tutkitaan mahdollisuutta poistaa osa näkyvyyttä rajoittavista korkeista puiston pensasaidoista. Pysäköinti ja liikenne Olemassa oleville ajoyhteyksille ja muille liikenneratkaisuille ei tehdä oleellisia muutoksia tässä hankkeessa. Tulevan hotellin rakentamisen yhteydessä toteutetaan huollon uusi ajoyhteys Viinikankadulta, huoltopihan ajon uudelleenjärjestelyt, nykyisen pääsisäänkäyntiaukion saattoliikenteen ratkaisut sekä lippulinnan siirto uuden yhdysosan kohdalta. Pääsisäänkäyntiaukioille varataan uusia autopaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä lippumyymälässä ja uudessa ravintolassa asiointia varten yhteensä 14 kpl. Autopaikkatarve on yhteensä 156 ap. Mitoitus perustuu laskelmaan 1 autopaikka / 200 kem2, laskentaperusteena on käytetty kaavaluonnoksessa esitettyä normia. Tampere-talon tontilla on yhteensä 65 autopaikkaa, 91 autopaikkaa osoitetaan Kalevantien toisella puolella sijaitsevalta Sairaalakadun pysäköintialueelta. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva - mitoitettuja. Tampere-talo on helposti saavutettavissa julkisia kulkuneuvoja käyttäen; Kalevantiellä ja Yliopis

9 tonkadulla talon välittömässä läheisyydessä on kaupunkiliikenteen bussipysäkit. Tontti on myös helposti saavutettavissa jalan ja polkupyörällä. Tilaratkaisut Tuleviin laajennusosiin sijoittuvat uudet kongressi-, kokous- ja juhlatilat, pienen salin uudet pukutilat sekä uusi myymälätila ja ryhmämyynnin tilat. Rakennuksen sisällä tehtäviä tilamuutoksia ovat Muumimuseon sijoittuminen kellariin ja 1.kerrokseen, ravintolan rakentaminen ja Tampere Filharmonian harjoittelun mahdollistaminen Sorsapuistosalissa. Lisäksi aulojen ja pääkäytävän alueella tehdään uusia toimintoja tukevia ja muutostöiden edellyttämiä muutoksia. Aula- ja myymälätilat Nykyiset pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevat lipunmyynnin tilat puretaan. Tilalle rakennetaan laajennusosa, johon sijoittuu uusi Tampereen Taidemuseon ja Tampere-talon yhteinen myymälätila ( Muumimyymälä ), ryhmämyynnin työtilat sekä vahtimestari-lipunmyynti tiski sekä aputilat. Molempien toimijoiden lipunmyynti on keskitetty samaan asiakaspalvelun monipalvelupisteeseen. Uudistushankkeen yhteydessä pääaulan toiminnallisuutta parannetaan. Pääaula on katkaistavissa siirrettävällä liukulasiseinällä museon sisäänkäynnin kohdalta, joka mahdollistaa museon toiminnan myös muun talon ollessa suljettuna. Yleisön kulku museoon tapahtuu aina Tampere-talon pääsisäänkäynnin kautta. Kongressitoiminnan palvelupisteitä uudistetaan, osa työhuoneista muutetaan avotilaksi, samassa yhteydessä rakennetaan uudet palvelutiskit ja lisätään yksi uusi palvelupiste/työhuone. Kiinteistön nykyinen opastusjärjestelmä ei vastaa nykyisiä uudistuvia tarpeita. Hankkeen yhteydessä opasteet ja valomainokset suunnitellaan uudelleen. Opasteet uusitaan vain tässä vaiheessa vain hankkeen edellyttämässä laajuudessa. Loput opasteet uusitaan vaiheittain tulevien vuosikorjausten yhteydessä. Ravintola Ravintola on kaksikerroksinen. 2.kerrokseen rakennetaan uusi välipohja ja porrasyhteys kerroksien välille. Nykyinen kahvilan tarjoilutiski kalusteineen ja laitteineen uusitaan ja vesiputous puretaan. Ravintola hyödyntää olemassa olevaa keittiötä, johon ei tehdä muutoksia. Tila on eriytettävissä pääaulasta siirrettävin lasiseinin. Tämä mahdollistaa ravintolan käytön myös muun talon ollessa suljettuna. Harjoitus-, kokous ja juhlatila sekä uusi studio Tilat sijoittuvat laajennusosaan pienen salin ja Sorsapuistosalin väliin huoltopihan yläpuolelle. Sijainti noudattaa rakennuksen perusratkaisun pääperiaatteita, se sijoittuu pääakselin varrelle ja siten on helposti saavutettavissa. Kokonaisuus jakautuu kahteen kerrokseen. 2.kerroksessa sijaitsevat kaksi kerrosta korkea aula-/lämpiötila, kahteen osaan jaettava 520 hengen kokous- /musiikkitila, yleisö wc:t sekä uudet kokoustilat varastoineen. 3.kerroksessa on uusi noin 250 hengen studiotila, joka aukeaa Sorsapuistoon suuren lasiseinän - 9 -

10 välityksellä. Katsomo on teleskooppimallinen, joka mahdollistaa tilan muuntumisen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Studion lämpiöstä on näkö- ja ääniyhteys 2.kerroksen aulatilaan ja yhteys vanhaan osaan yhdyskäytävän välityksellä. Kulku kerrosten välillä tapahtuu uutta poistumisporrasta ja hissiä hyödyntäen. 3.kerroksessa sijaitsee myös laajennusosaa palveleva uusi iv-konehuone. Kokous- ja musiikkitilat suunnitellaan puhe- ja musiikkisaliksi. Se ja uusi kokoustila eteläpäässä toteutetaan tila-tilassa periaatteella parannetuin db - rakentein. Tämä mahdollistaa tilojen käytön Tampere Filharmonian harjoitustiloina. Pienen salin pukuhuoneet Maantasoon huoltopihan yhteyteen, pienen salin viereen, sijoittuvat uudet pientä salia palvelevat uudet puku- ja pesutilat. Pukutilat toimivat myös Tampere Filharmonian harjoitustiloina. Laajennus tehdään kaksiosaisena, toinen rakennetaan rakennusmääräysten mukaisesti väestönsuojaksi. Muumimuseo Tilat rakennetaan vanhan Studion ja Rondon tiloihin. Museon sisäänkäynti sijaitsee pääaulassa. Museon olosuhdevaatimukset edellyttävät tuulikaappia, se rakennetaan hyödyntäen olemassa olevia rakenteita. Museon 1.kerroksen näyttelytilasta on visuaalinen yhteys aulatilaan lasiseinän välityksellä. Poistuva studio on tällä hetkellä kaksi kerrosta korkea tila, tästä syystä 1.kerroksen tasoon rakennetaan uusi välipohja ja porras kellarikerroksen tasoon. Näyttelyn kierto tapahtuu uutta ja entisen Rondon vanhaa porrasta hyödyntäen. Liikuntaesteisiä ja lastenvaunuilla näyttelyyn tulevia varten oleva huoltoporras puretaan ja samaan tilaan sijoitetaan uusi henkilönostin. Viereistä olemassa olevaa tavarahissiä voidaan hyödyntää tarvittaessa. Museon toimintaan oleellisesti liittyvät tilat sijoittuvat näyttelytilojen välittömään yhteyteen. Näitä tiloja ovat: huoltotila, pedagoginen tila ja toimistot. Pedagogisessa tilassa järjestetään mm. erityyppisiä työpajoja. Tila on sijoitettu entisen kuivavaraston ja tiskaustilan paikalle nykyisiä kalusteita ja varusteita hyödyntäen. Yleisö hyödyntää olemassa olevia wc-tiloja. Henkilökunnan pukutilat on sijoitettu entiseen liinavaatevarastoon. Museon lipunmyynti ja myymälä, katso kohta Aula- ja myymälätilat. Tampere Filharmonian tilat Filharmonia tulee hyödyntämään uusia laajennusosan pukutiloja sekä uutta kokoustilaa harjoitustiloinaan. Tilojen ääneneristävyys ja akustiikka suunnitellaan siten, että harjoittelu on mahdollista. Nykyiset nuotiston tilat 3.kerroksessa muutetaan orkesterin harjoitustilaksi, nuotisto siirretään käytävän toiselle puolelle rakennettavaan uuteen tilaan. Nykyinen nuotiston tila on alun perin rakennettu akustisesti harjoittelun mahdollistavaksi. Sorsapuistosali soveltuu tällä hetkellä huonosti Tampere Filharmonian harjoitteluun. Tilan ominaisuuksia parannetaan harjoittelun paremmin mahdollistavaksi: tilan eteläpäähän sijoitetaan siirrettävä, useasta osasta koostuva orkesterikoroke. Lisäksi harjoittelualueen akustisia ominaisuuksia parannetaan erityyppisin seinä- ja kattoheijastimin. Nyt tehtävät salin muutokset vapauttavat ison salin käyttöä muihin tilaisuuksiin

11 Sisäinen liikenne Rakennuksen joustava perusratkaisu on mahdollistanut uusien toimintojen sijoittumisen luontevasti nykyisen sisäkadun varrelle, jota 1.kerroksen aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon taideteos Sininen suora omalta osaltaan korostaa. Laajennusosien rakentamisen myötä tilojen laskennallinen henkilömäärä kasvaa. Tästä syystä pienen salin vieressä oleva kylmä poistumisporras korvataan uudella rakennusmääräykset täyttävällä portaalla. Porras toimii samalla yleisön kulkuyhteytenä uuden 2.kerroksen aulan ja 3.kerroksen studion välillä. Reitti uuteen studioon pääsisäänkäynniltä kolmanteen kerrokseen tapahtuu uudella hissillä. Se toimii myös tavarahissinä, mm. suurikokoisimmat soittimet (flyygeli) on nyt mahdollista siirtää kerrosten välillä. Rakenteet Laajennusosien rakenteet perustetaan teräsbetonianturoin pohjatutkimuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Laajennusosa pienen salin ja Sorsapuistosalin välillä tehdään elementtirunkoisena. Laajennuksessa on pääosin pilaripalkkirunko. Kantavat pystyrakenteet ovat pääosin teräs/teräsbetoniliittopilareita, palkit ovat raudoitetulla betonitäyttöisiä teräksisiä matalapalkkeja. Kantavana väli- ja yläpohjapohjarakenteina toimivat pääosin ontelolaatat, yläpohjan kantava rakenteena ovat osittain teräsristikot ja sekundäärirakenteena kertopuuelementit tai lasi. Runkorakenteen jäykistävinä ja kantavina pystyrakenteina toimivat teräsbetoniset hissikuilun, porrashuoneiden ja väestönsuojanseinät sekä pilarien väleihin asennettavat vinositeet. Uuden lippumyymälän ulkoseinät ja studion lasiseinä pohjoiseen tehdään korkeatasoisin lasi- ja teräsrakentein. Pilarit ovat teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja, yläpohjan kantava laatta on ontelolaattaa. Ravintolan laajennuksen välipohja ja sille johtavat portaat toteutetaan teräs- ja lasirakenteisina. Muumimuseon uuden välipohjan kantavana rakenteena toimivat teräspilarit ja palkit, kantavana sekundäärirakenteena puupalkisto. Parannettua ääneneristävyyttä vaativat tilat tehdään akustikon ohjeiden mukaan. Laajennusosien julkisivut Myymälätilan julkisivut ovat lasia, jonka edessä osin valkoiset verkkolevykasetit. Julkisivuun voidaan sijoittaa uudesta toiminnasta kertovaa aineistoa. Huoltopihan päälle rakennettavan laajennusosan julkisivumateriaalit ovat metallikasetti jonka päällä valkoiset verkkolevykasetit ja lasi. Studion pohjoisjulkisivu tehdään lasirakenteisena. Laajennusosat ovat tasakattoisia. Uudessa aulatilassa luonnonvaloa tilaan tuo iso lasikatto, lasikaton kantavat rakenteet tehdään teräsrakenteisina

12 Laajuustiedot/rakennushanke Laajennusosat Muutostyöt Yhteensä Huoneistoala 2752 htm htm htm 2 bruttoala 2925 brm brm brm 2 hyötyala 1442 hym hym hym 2 kerrosala 2774 kem kem kem 2 Rakennuksen kokonaishuoneistoala on htm 2 ja -kerrosala kem 2. Kokonaistilavuus on m 3, josta laajennuksen osuus m 3. Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut kohteen alkuperäinen arkkitehti Esa Piironen Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy:stä. Erikoissuunnittelusta vastaavat: lvi-suunnittelu Hepacon Oy, rakenne- ja akustiikkasuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy, sähkösuunnittelu Ramboll Finland Oy, konseptimuotoilu Suunnittelutoimisto Amerikka Oy/WSP Suomi sekä kustannussuunnittelu Sweco Oy. Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä Työt tehdään ja ne valmistuvat useassa vaiheessa. Koko hanke on valmis keväällä Katso tarkemmin kohta aikataulu. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu yhteensä Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta - arvio. Hankesuunnitteluvaiheessa tehtiin kustannussyistä päätös jättää tarveselvityksessä mukana ollut ohjelmatoimiston muutos tässä vaiheessa hankkeen ulkopuolelle. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös Sorsapuistoon rajautuvan piha-alueen kunnostusta, mikäli kustannukset sen sallivat. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma Yhteensä Jatkosuunnittelun yhteydessä rakennuskustannuksia pyritään alentamaan

13 Hankesuunnitelmavaiheessa kalustevuokraa ei ole määritelty. Mikäli kalusteita hankitaan vuokranantajan kustannuksella, lisätään niiden kustannus vuokraan sovitun mallin mukaisesti. Tampere-talon osalta rakennusinvestointiin kuuluvat muutokset piha-alueilla kaikki kiinteät rakenteet: kattopinnat, seinäpinnat, lattiapinnat akustointi ja akustiset erikoisrakenteet hissit / henkilönostimet kiinteät kalusteet, laitteet ja varusteet keittiön varusteet ja laitteet valaisinkiskot ja kiinteät valaisimet ns. siivousvalot LVISA valvontakamerajärjestelmä ja kamerat sammutusjärjestelmä kattava sähköverkko/ riittävät sähkövaraukset myös tulevia tarpeita varten langaton verkko kiinteät opasteet muutosalueilla Tampere-talon osalta rakennusinvestointiin ei kuulu kaikki näyttelyyn liittyvät erikoisrakenteet, erikoistekniikka ja erikois- / sisustusmateriaalit erikoisvalaisimet/ kohdevalaisimet/näyttelyvalaisimet väliseinäkkeet ja muut näyttelyarkkitehtoniset rakenteet irtokalusteet av-järjestelmät Muumimuseon osalta rakennusinvestointiin kuuluvat kaikki kiinteät rakenteet: kattopinnat, seinäpinnat, lattiapinnat rakenteellinen akustointi ripustuspisteet katossa (pistekuorma/ kantavuus huomioitu) ripustusjärjestelmä hissit/ henkilönostimet valaisinkiskot ja kiinteät valaisimet ns. siivousvalot LVISA valvontakamerajärjestelmä ja kamerat sammutusjärjestelmä asennuslattia kattava sähköverkko/ riittävät sähkövaraukset myös tulevia tarpeita varten langaton verkko Muumimuseon osalta rakennusinvestointiin ei kuulu oma, erillinen kulunvalvonta näyttelytilaan kaikki näyttelyyn liittyvät erikoisrakenteet, erikoistekniikka ja erikois- / sisustusmateriaalit erikoisvalaisimet/ kohdevalaisimet/näyttelyvalaisimet

14 väliseinät ja muut näyttelyarkkitehtoniset rakenteet muut näyttelykalusteet ja vitriinit av-järjestelmät taulukohtaiset hälyttimet Rakennusinvestointiin kuuluvat asiat tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Rakennusinvestointiin kuulumattomat asiat huomioidaan käyttäjän omana investointina, ns. ensikertaisena kalustamisena. Käyttäjien hankinnat ja niihin liittyvä suunnittelu tulee koordinoida myöhemmin toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laadittavissa suunnittelu- ja rakentamisaikatauluissa

15 ASIAKIRJA TAMPERE-TALON TILAMUUTOKSET JA LAAJENNUS TALOTEKNIIKKASELVITYS LVI-tekniikka Jukka Kauppinen Yleistä Hankkeessa tehtävät LVI-työt aiheutuvat laajennuksen lisäksi tila- ja käyttötarkoitusmuutoksista sekä taloteknisten laitteiden perusparannuksesta. Osa rakennuksen ilmastointikoneista uusitaan tai kunnostetaan, joka aiheuttaa teknisiin tiloihin muutoksia. Nykyisiä asennuksia joudutaan purkamaan ja asentamaan uudelleen talotekniikan yhteensovittamisen takia. Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Toteutusratkaisuissa huomioidaan erityisesti tilojen erilaiset käyttöajat ja kuormitustilanteet siten, että tarpeetonta ilmanvaihtoa ja energiankulutusta vältetään. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Arvorakennuksen arkkitehtuuri huomioidaan suunnitteluratkaisuissa. Liittymät Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostoihin sekä Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Sprinkleriliittymä tulee Viinikankadulta ja muut liittymät on otettu Yliopistonkadulta ja ne kaikki säilyvät ennallaan. Vesimittari on omassa tilassa, kaukolämmön ja - kylmän energiamittarit ovat lämmönjakohuoneessa (osan 1 kellarikerros). Kaukolämmön ja kaukokylmän tilausvesivirrat tarkistetaan hankkeen valmistumisen yhteydessä. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät Päärakennuksen lämmönjakokeskus on uusittu vuonna 2014 ja siinä on omat siirtimet käyttöveden lämmitystä ja lämmitysverkostoa varten. Sorsapuistosalilla on oma lämmönjakokeskus vuodelta 2005, jossa on erilliset siirtimet rakennusosan patteri- ja ilmastointiverkostoa varten. Laajennusosa varustetaan vastaavasti omalla lämmönjakokeskuksella, jossa on erilliset siirtimet patteri- ja ilmastointiverkostoa varte Tilat lämmitetään pääosin vesikiertoisilla lämpöpattereilla ja tuulikaapit on varustettu lämminilmakojeilla. Nykyiset patterit säilytetään ja uusia pattereita hankitaan laajennusosalle sekä tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Uudet lämpöpatterit varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Päätuulikaapin lämminilmakojeet uusitaan ja niiden käyntiä ohjataan lämpötila

16 antureiden avulla. Lämmityksen runkojohtoja lisätään laajennuksen ja muutetaan tilamuutosten aiheuttamassa laajuudessa. Kiinteistö on liitetty kaukokylmään vuonna Kylmäkeskus on asennettu kellarikerroksessa olevaan iv-konehuoneeseen 3 (3006). Järjestelmä tuottaa jäähdytysvettä päärakennuksen ilmastointikoneita ja tilakohtaisia jäähdytyslaitteita palvelevalle jäähdytysvesiverkostolle. Laitemitoituksissa on huomioitu tulevan laajennusosan tarpeet. Sorsapuistosalilla on oma vedenjäähdytyskoneikko vuodelta 2005, joka hoitaa rakennusosan ilmastoinnin jäähdytystä. Pääosa uusista tuloilmakojeista varustetaan jäähdytyksellä ja tilakohtaisia jäähdytyslaitteita asennetaan lisää, joten jäähdytysvesiverkostoa laajennetaan. Lisäksi muumimuseon tarpeita varten hankitaan lisäjäähdytystä tuottava vesilauhdutteinen vedenjäähdytyskoje, jonka avulla saadaan hoidettua ilman kuivaus tehokkaammin. Kaukokylmän jäähdytysvettä hyödynnetään kojeen lauhdutuksessa. Uudet lämpö- ja jäähdytysjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja sitä suuremmat putket tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Lämpöjohdot eristetään mineraalivillakouruilla ja jäähdytysvesijohdot solukumikourulla. Molemmat eristemateriaalit pinnoitetaan näkyvissä paikoin PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Uusia vesijohtokalusteita hankitaan laajennusosalle sekä tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Kalusteet ovat vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistetut posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Pisuaareina käytetään vedettömiä malleja. Laajennusosan vesijohdot liitetään olemassa olevaan verkostoon. Uudet vesijohdot tehdään kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään muovipinnoitettu kupariputkea. Runkolinjat eristetään mineraalivillakouruilla ja eristys päällystetään näkyvissä paikoin PVClevyllä. Jätevesiviemäreitä uusitaan tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Piha-alueen sadevesiviemäröintiin tehdään tarvittavat muutokset. Laajennusosan uudet jäteja sadevesiviemärit liitetään olemassa oleviin verkostoihin. Katto- ja rännikaivot varustetaan sähkölämmityksellä. Lattiaan ja pihalle asennettavat viemärit tehdään muoviviemäriputkista kumirengasliitoksin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaviemäriputkista pantaliitoksin

17 Sprinkleri Kiinteistössä on automaattinen palosammutusjärjestelmä eli ns. perinteinen sprinklerijärjestelmä, jonka keskus on osan 6 kellarikerroksessa. Nykyiseen järjestelmään tehdään tilajärjestelyn aiheuttamat muutokset. Laajennusosa liitetään oman alueventtiilin kautta nykyiseen sprinklerikeskukseen. Muumimuseon tilat muutetaan kuivaksi ja kaksoisvarmistetuksi järjestelmäksi, jonka toiminta edellyttää paloilmoittimen hälyttämisen ja sprinklerisuuttimen laukeamisen. Ilmastointi Laajennusosa varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso saavutetaan toimisto-, kokous- ja työtiloissa. Näyttely- ja aulatiloissa tavoite on sama, mutta sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten perusteella. Laajennusosan IV-konehuoneeseen tulee seuraavalla tilajaottelulla olevat iv-koneet: aulatilat, näyttelytilat, studio sekä wc- ja sosiaalitilat. Nykyisellä rakennusosalla tehdään tilojen käyttötarkoitusmuutoksiin ja tilajärjestelyihin liittyvät muutokset. Muumimuseota varten tulee vanhojen iv-koneiden tilalle uusi tulo- ja poistoilmakojepari ja lisäksi hankitaan tilakohtaiset vakioilmastointikojeet (3 kpl). Muumimyymälää ja lipputoimistoa sekä ravintola Soolon laajennusta varten asennetaan uudet iv-koneet. Vanhat Sooloa palvelevat ivkoneet kunnostetaan. Pohjakerroksen A-osalla oleva varasto muutetaan ivkonehuoneeksi ja sitä varten tehdään rakennusmassan ulkopuolelle ilmanottoja ulospuhalluskatokset. Ilmastointikoneina käytetään koteloituja tulo- ja poistoilmakoneita, jotka on varustettu ilmansuodatuksella, tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla, lämmityksellä ja jäähdytyksellä sekä tarvittaessa kuivauksella ja kostutuksella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä ja suoravetoisia. IV-koneiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan ja käyntitehoa ohjataan ulkoilman lämpötilan sekä sisäilman lämpötilan, kosteuden ja CO2 pitoisuuden mukaan. Lisäksi varataan käsikäyttömahdollisuudet normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia ja tilakohtaisia tehostuksia varten. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omalla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneella, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Lastauspiha varustetaan pakokaasunpoistojärjestelmällä. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Maanvaraiset laajennusosat varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista

18 Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa voidaan käyttää myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteet ovat yhteiskanavaventtiileitä ja poistoilmasäleikköjä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään toimimoottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja testata suoraan valvontajärjestelmästä. Rakennusautomaatio Kiinteistössä on rakennusautomaatiojärjestelmä, joka koostuu väylään asennetuista valvonta-alakeskuksista, jotka on liitetty keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. Vanhaan järjestelmään tehdään muutostöistä johtuvat lisäykset ja päivitykset. Uusittavien iv-koneiden koko automatiikka ja alakeskus uusitaan. Laajennusosan ivkonehuoneeseen tulee oma alakeskus

19 Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy) kaapeli-tv -verkkoon (Tampereen Tietoverkko) tietoliikenneverkkoon (Tampereen kaupungin tietohallinto) Kiinteistön olemassa olevat liittymät jäävät sellaisinaan käyttöön. Sähköverkon liittymä tarkastetaan, kun lopulliset tehotiedot saadaan. Mikäli kiinteistön lopullinen teho ylittää 1000A, joudutaan ostamaan Tampereen Sähköverkko Oy:ltä olemassa oleva tilaajamuuntamo ja tekemään tarvittavat huoltotoimenpiteet ja keskusmuutokset mm. sähkön mittauksen osalta. Vanhat pienjänniteliittymät irtisanotaan ja ostetaan yksi uusi keskijänniteliittymä. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Nykyinen sähkönjakelu ja johtotiet pyritään säilyttämään mahdollisimman ennallaan. Vain Standardisarjan SFS 6000 vaatimat muutokset jakelujärjestelmään toteutetaan. Rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta - hälytyksensiirtolaitteen sähkösyöttö varmistetaan UPS -laitteella. Uudet keskukset varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmän väylään liitettävin verkkoanalysaattorein. Muumimuseon osalta pyritään mittaamaan mahdollisimman oikein sen kuluttama sähköenergia; valaistus, ilmanvaihto, jäähdytys tms. Kaapeleina ja asennusputkina voidaan käyttää myös PVC:tä sisältäviä asennustarvikkeita niiltä osin, kuin ko. tilaan jää PVC:tä sisältäviä vanhoja asennuksia. Kokonaan uudelleen kaapeloitavissa tiloissa ja uudisosilla, kuitenkin käytetään halogeenittomia HF -asennustuotteita ja -kaapeleita. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä ja myös vanhat, ilman hyväksyttyä johtoreittiä asennetut, johdot ja kaapelit asennetaan jo olemassa oleville johtoteille ja niiden puuttuessa, rakennettaan tarvittavat johtoreitit. Vanhat, muutosalueella sijaitsevat keskukset huolletaan. Niille tehdään lämpökamerakuvaus, merkinnät tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa sekä kuvien oi

20 keellisuus tarkastetaan ja puutteet korjataan. Suurimmille ja tärkeimmille keskuksille tehdään kiskojen jälkikiristys ja kiristys merkitään. Johtoteitä pyritään mahdollisimman paljon käyttämään olemassa olevia johtokouruja, kaapelihyllyjä, valaisinripustuskiskoja ja putkituksia. Johtoteitä täydennetään tarpeen mukaan. Vanhat käytöstä poistuvat kaapelit puretaan pois. Teknisissä tiloissa ja alakaton yläpuolisissa ja piiloon jäävissä tiloissa käytetään tikashyllyjä ja näkyviin jäävissä tiloissa valkoiseksi maalattuja tai arkkitehdin määräämään värisävyyn maalattuja teräksisiä kannellisia levyhyllyjä. Valaistus Turva- ja merkkivalaistus rakennetaan uudisosille ja täysin saneerattaville osille sekä se uusitaan nykyvaatimusten mukaiselle tasolle muilta osin. Järjestelmä liitetään saneerattavien tilojen ja laajennuksen osalta olemassa olevaan järjestelmään. Uudisosalle rakennetaan oma rakennusautomaatioon liitettävä turvaja merkkivalaistusjärjestelmä led-valaisimilla. Mikäli valaistusjärjestelmiä uusitaan tai uudistetaan, valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Yleisvalaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia ja led-valaisimia käyttäen. Näyttelyvalaistusta ohjataan erillisistä ohjaustauluista tai ne liitetään kiinteistön olemassa oleviin erikoisvalaistusohjausjärjestelmiin. Näyttelytiloihin rakennetaan kattoon muunneltavissa oleva kolmivaihevirtakiskojärjestelmä ja mahdollisuus muuntuvalle, lattian kautta tapahtuvalle sähkönsyötölle. Näyttelyvalaisimet ovat käyttäjän hankinnassa. Nykyinen DMX ohjausjärjestelmä siirretään uudisosan valmistuttua monitoimitilan tekniseen valvomoon. Julkisivu- ja aluevalaistus suunnitellaan häikäisemättömäksi, tarvittavin osin ilkivallankestäväksi sekä yhteensopivaksi olemassa olevan valaistuksen kanssa. Valaistusohjaus liitetään olemassa olevaan järjestelmään. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Uusissa tai uudistuvissa toimisto- tms. huonetiloissa valaistusta ohjataan pääsääntöisesti läsnäolotunnistimilla ja valokytkimillä tai läsnäolotunnistuksella varustetuilla valaisimilla. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Mikäli valaistusjärjestelmää ei kaikilta osin uusita, vanhat vialliset valaisimet korjataan, puhdistetaan ja loisteputket uusitaan värisävyyn 840. Hehkulamppuvalaisimet poistetaan käytöstä vaihtamalla lamppu ja koko valaisin energiatehokkaammaksi. Valaistuksen vanhat ryhmäjohdot pyritään säilyttämään ennallaan säännösten puitteissa