Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena"

Transkriptio

1 Kuolema ja kuolinsyytutkimus Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa Perttu J. Lindsberg ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg Obduktioiden merkitys on edelleen suuri lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon laadunvarmistajana ja kuolinsyiden määrityksessä, mutta niiden suorittamistaajuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti viimeisten 40 vuoden aikana huomattavasti. Suomessa niitä tehdään vielä yli neljäsosalle vainajista. Kuitenkin todennäköisyys, että obduktio muuttaa käsityksen sairaalapotilaan kliinisestä kuolinsyystä on noin 10 %, ja suunnilleen yhtä usein se paljastaa kliinisesti merkittävää lisätietoa. Nykyään obduktioissa syntyvä tieto ei nivoudu riittävän kiinteästi kliiniseen toimintaan ja nuorten lääkärien jatkokoulutukseen. On syytä tutkia mahdollisuuksia saada obduktiotoiminnasta enemmän irti ja purkaa hallinnollisia esteitä ihmisperäisten kudosten hyödyntämiselle tautien parantamiseen tähtäävän lääketieteellisen tiedon kartuttamisessa. Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa kuolinsyy ja siihen vaikuttaneet elämänaikaiset sairaudet. Toiminnan tulisi palvella terveydenhuollon yksiköiden, hoitavien lääkäreitten ja omaisten tarpeita. Obduktiotoiminnalla on tärkeä merkitys lääketieteen opetuksen sekä uusien tautien, hoidon haittavaikutusten ja tautien patogeneesin ymmärtämisen kannalta. Kuolinsyyn selvittäminen on myös lakisääteistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka juridisia ja eettisiä aspekteja sekä osuutta kuolinsyyn selvittämisessä ovat aiemmin käsitelleet mm. Karkola ja Lalu (1999) ja Penttilä ym. (1999). Obduktioiden suhteellinen määrä oli vuonna 1973 suurimmillaan, 38 % kuolemista. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana se väheni noin 30 %:iin (Penttilä ym. 1999). Lääketieteellisiä obduktioita tehtiin v %:lle ja oikeuslääketieteellisiä 19 %:lle vainajista (Penttilä ym. 1999). Muissa maissa samansuuntainen kehitys on ollut huomattavasti rajumpi (kuva 1). Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääketieteellisten obduktioiden osuus oli 1960-luvulla %, mutta nykyisin se on vain noin 5 % (Shojania ym. 2002). Yhtenä syynä vähenemiseen on pidetty parantuneita diagnostisia apuvälineitä, erityisesti kuvantamisen kehittymistä, mutta kehitykseen on vaikuttanut myös pelko virhediagnoosien paljastumisesta eritoten maissa, joissa on niistä hyötyviä ammattiryhmiä, kuten juristit (Campman 1994). Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda katsaus obduktiotoimintaan osana lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoidon ja opetuksen laadunvarmistusta sekä pohtia sen asemaa nykylääketieteessä. Nykyään käytettävissämme on moderneja kajoavia ja kajoamattomia kuvantamis- ja toiminnallisia tutkimuksia elävän potilaan diagnoosin varmistamiseen. Luottamuksemme niiden varmistamaan diagnoosiin onkin suuri. Eniten virhediagnooseja on kautta aikojen tehty keuhkoemboliassa, sydäninfarktissa, kasvaimissa ja infektiosairauksissa (Kirch ja Schafii 1996). Kirch ja Schafii analysoivat huolellisesti sata saksalaisesta sairaalasta satunnaisesti valittua obduktiota vuosilta 1959, 1969, 1979 ja He päätyivät siihen käsitykseen, että kaiku-, ra- Duodecim 2003;119:

2 Obduktiotaajuus (%) Suomi (lääk.) Suomi (oik.) Suomi (kaikki) Ruotsi (lääk.) Ruotsi (oik.) Ruotsi (kaikki) Pariisi Belfast USA Kuva 1. Obduktiotaajuuden kehitys viimeisten kahden vuosikymmenen aikana (Campman 1994, Lindström ym. 1997, Penttilä ym. 1999, Chariot ym. 2000, Loughrey ym. 2000, Shojania ym 2002). Belfastin, Pariisin ja Yhdysvaltojen luvut koskevat lääketieteellisiä avauksia. dioisotooppi- ja tietokonetomografiatutkimusten käyttöönotto ei ollut vähentänyt diagnostisia virheitä, vaan anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella oli niistä huolimatta tärkein rooli oikeaan diagnoosiin päätymisessä. On kuitenkin mahdollista, että tutkijoiden päätelmä oli osittain väärä. Tulosten tulkinnassa ei huomioitu vuosikymmenien kuluessa rankasti vähentynyttä obduktiotaajuutta (88 %:sta 36 %:iin), joka jäljempänä ja kuvassa 2 esitetyllä tavalla vaikuttaa virhediagnoosien esiintyvyyteen obdusoitujen potilaiden tapauksissa. Kun taajuus pienenee virheiden määrä näennäisesti kasvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana potilaitten elinaikana tehtävien lisätutkimusten mahdollisuudet ovat vielä huomattavasti monipuolistuneet. Tuore ja kattava kirjallisuuspohjainen arvio Yhdysvalloista osoittaakin jo lohdullisempaa tulosta diagnostisen tarkkuuden kehittymisessä neljän vuosikymmenen ( ) aikana (Shojania ym. 2002). Luokan I virheitten (obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, jonka huomaaminen elinaikana olisi muuttanut potilaan hoitoa) määrä väheni keskimäärin 26 % ja luokan II virheitten (obduktiolöydös, joka liittyy kuolinsyyhyn mutta jonka huomaaminen elinaikana ei olisi muuttanut hoitoa) keskimäärin 28 % vuosikymmentä kohti. Tutkijat spekuloivat, että tämä edustaa todellista muutosta virhediagnoosien vähentymisen suuntaan ajan funktiona (kuva 2). Nöyryys on kuitenkin paikallaan, koska obduktio usein antaa vakavissakin sairauksissa muistutuksen kliinisen diagnostiikan rajallisuudesta. Buffalon kaupunginsairaalasta julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan vain 45 % obduktiossa löytyneistä fataaleista keuhkoembolioista oli kliinisesti epäiltyjä. Erityisesti sepelvaltimotautia tai kroonista obstruktiivista keuhkosairautta potevilla keuhkoembolia oli odottamaton (Pineda ym. 2001). Satunnaistetussa ja kontrolloidussa ATLAS-tutkimuksessa selvitettiin 3 164:n vaikeasta tai kohtalaisesta sydämen vajaatoiminnasta kärsivän suuri- ja pieniannoksisen lisinopriilin vaikutusta kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Uretsky ym. 2000). Seurantaaikana menehtyi potilasta, joista 188:lle suoritettiin obduktio (13,6 %). Kuolinsyy selvisi tutkijoille 12,4 %:ssa kaikista tapauksista. Akuutteja sepelvaltimotapahtumia (sepelvaltimo P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

3 A Virheitä (%) Obduktiotaajuus (%) B (Obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, virheluokka I) Obduktiotaajuus (%) (Obduktiolöydös joka liittyy kuolinsyyhyn, virheluokka II) Virheitä (%) Kuva 2. Obduktiotaajuuden ja havaittujen virheitten välinen suhde neljänä eri vuosikymmenen aikana yleissairaalapotilailla Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen analyysin mukaan (Shojania, ym. 2002). Korrelaatio oli merkitsevä (p = 0,0003). trombi, plakin repeämä tai tuore sydänlihasinfarkti) todettiin 33 %:lla obdusoiduista. Akuutti sydäninfarkti oli määritetty kuolinsyyksi 28 %:lla obdusoiduista vainajista, mutta vain 4 %:lla obdusoimattomista. Kuudella 15 potilaasta (40 %), joilla akuutti sydäninfarkti aiheutti sydänlihastoiminnan pettämisen, infarkti oli kliinisesti diagnosoimaton. Lisäksi kävi ilmi, että vaikka kahdella kolmasosalla tutkituista vajaatoimintapotilaista oli ollut iskeeminen kardiomyopatia, vain 40 % potilaista oli käyttänyt asetyylisalisyylihappoa. Tutkijat päättelivät, että akuutti sydäninfarkti ja koronaaritapahtumat ovat sydämen vajaatoimintaa potevilla huomattavan alidiagnosoituja, ja rohkaisivat sepelvaltimoperäisen iskemian tehokkaampaan ja monipuolisempaan sekundaari- tai primaaripreventioon. Kardiovaskulaarisairauksissa ovat tärkeällä sijalla geneettisen alttiuden ohella riskitekijät, joiden verisuonivaikutusten kautta välittyvät elinmanifestaatiot paikantuvat eri puolille kehoa. Obduktiopohjainen tieto on verrattain hyvin esillä äkkikuolemia aiheuttavissa tai tehovalvontaa vaativissa sairauksissa, kuten sydäninfarktissa. Entäpä krooniset sairaudet, joissa välitön menehtymisriski ei ole suuri, mutta aikaa elimistön elektiiviseenkin tutkimukseen on runsaasti? Kun hoidetaan esimerkiksi sepelvaltimotautia, ei huomio kiinnity kaulavaltimoiden ahtaumiin, eikä verenpainetautia sairastavien aivoinfarktipotilaiden tapauksessa tule ajatelleeksi munuaisvaltimoahtaumaa. Kun ehkäisevän hoidon kohteena on jo monitahoinen riskitekijäkertymä, hoidettavissa olevien, sairastumisriskiä lisäävien elinmanifestaatioiden etsintä ei aina ole kovin voimaperäistä. Obduktiopohjaisessa analyysissä kliinisen käytännön vinoumiin on mahdollista päästä käsiksi. Kurodan ym. (2000) tutkimuksessa analysoitiin 346 peräkkäistä yli 40-vuotiaille suoritettua obduktiota, joiden kohteilla oli aivohalvaukseen viittaava anamneesi tai kliininen löydös. Aivoinfarkti oli kyseessä 219:llä, ja näistä 31 tapauksessa (12,1 %) todettiin yli 75-prosenttinen munuaisvaltimon ahtauma. Verenpainetauti suurensi munuaisvaltimoahtauman mahdollisuuden nelinkertaiseksi ja munuaisten vajaatoiminnan esiintyvyyden miltei seitsenkertaiseksi. Aivohalvauspotilaiden joukossa se oli diagnosoitu elinaikana vain kahdeksassa 36 munuaisvaltimoahtaumatapauksesta (22,2 %). Valtimokirurginen toimenpide olisi tullut kyseeseen kaikilla ja saattanut vähentää kardiovaskulaaririskiä. Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1275

4 Ruotsissa lääketieteellisten obduktioiden määrä on vähentynyt Malmön alueella vielä nopeammin kuin muualla maassa. Potilaitten kuolemanaikainen hoitopaikka on vuosien kuluessa siirtynyt sairaalasta vanhainkotiin, josta vainajat on lähetetty obduktioon harvemmin kuin sairaalasta (Lindström ym. 1997). Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. Chariot ym. (2000) havaitsivat, että obduktioiden osuus ei vähentynyt Pariisin alueella neurologisissa tautitapauksissa kuten muissa sairauksissa. Kun samassa tutkimuksessa arvioitiin obduktioperäisen aineiston käyttöä tutkimuksissa, kävi ilmi, että neurologisten tautitilojen tutkimusraporteista 81 %:ssa oli mukana obduktioperäistä materiaalia. Muiden alojen tutkimusraporteissa osuus oli vain 6 %. Epäilemättä tutkimusyhteistyö lisää vuorovaikutusta ja koettua hyötyä myös pelkästään kliinisin perustein motivoiduissa obduktiotapauksissa. On esitetty, että omaisten asennoituminen obduktioihin olisi kielteinen ja vaikuttaisi lääkäreidenkin innokkuuteen lähettää vainajia ruumiinavauksiin. Belfastissa sairaalalääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tärkeimpinä syinä obduktioiden vähenemiseen ovat olleet kliinikoiden mieltämät hankaluudet omaisten suostumuksen saamisessa ja diagnostiikan modernien apuvälineitten kehittyminen (Loughrey ym. 2000). Yleisestä mielipiteestä on yllättävän vähän dokumentaatiota, mutta Ruotsissa vuosikymmen sitten selkeä enemmistö maallikoista oli valmis hyväksymään obduktion itselleen (84 %) tai lähiomaiselleen (80 %) (Sanner 1994). Vaikka enemmistön (70 %) ajatus mielestä kuolleen ruumiin leikkaamisesta oli epämukavaa, järkiperäiset perusteet näyttivät ratkaisevan yleisön suhtautumisen. Omakohtaisten kokemustemme mukaan suomalaisessakaan asenneilmapiirissä ei ole vaikeaa esittää aivan Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. hiljattain omaisensa menettäneelle kliinisen toiminnan tai uuden lääketieteellisen tiedon hankinnan kannalta perusteltua ajatusta obduktion suorittamisesta. Voisimme ehkä miettiä sellaista käytäntöä, jossa potilas tai hänen lähiomaisensa voisivat jo sairaalaan kirjauduttaessa ilmaista rutiinimaisesti kantansa lääketieteellisen obduktion suorittamiseen. Samassa yhteydessä voitaisiin ilmaista kanta elinten luovutukseen ja kudosten talteenottoon lääketieteellisessä tarkoituksessa obduktion tai leikkauksen yhteydessä. Hiljattain on käsitelty biopankkien juridista asemaa yksilön oikeusturvan kannalta ja todettu, että Helsingin julistukseen liittyvää velvoitetta yksilön antamasta tietoon perustuvasta suostumuksesta on tulkittu liian laajasti biopankkiin irrotettujen kudosten ja näytteiden osalta (Siipi ja Rossi 2003). Vastuun asianmukaisen luvan perusteella irrotettujen kudosten myöhemmästä lääketieteellisestä tutkimuksesta voisi hyvin kantaa se terveydenhuollon yksikkö, joka kyseiset näytteet omistaa. Hallinnollisesti tämä olisi mahdollista liittää normaaliin tutkimuslupamenettelyyn. Näin voitaisiin tulevaisuudessa kenties välttyä siltä ikävältä tilanteelta, että menehtyneen tai kauan sitten leikkaukseen joutuneen henkilön vakaumusta ei ole tiedetty ja päätöksiä joutuvat jälkikäteen tekemään omaiset tai vainajasta täysin erillinen viranomaistaho. Yhdysvaltalaisessa analyysissa, jonka aineistoon kuului myös muualla tehtyjä tutkimuksia, todettiin obduktiolla selvitettävän keskimäärin noin 10 %:n todennäköisyydellä jonkin kliinisesti merkittävän diagnostisen virheen (luokan I virhe), mutta todennäköisyyden havaittiin kuitenkin riippuvan oleellisesti obduktiotaajuudesta (Shojania ym. 2002). Saman raportin mukaan hoitavan kliinikon kyky ennustaa tapaukset, joissa obduktio tätä suuremmalla todennäköisyydellä paljastaisi odottamattomia löydöksiä, oli parhaimmillaankin keskinkertainen tai heikko. Kun nykyisin terveydenhuollon resurs P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

5 sit ovat rajalliset ja pyrittävä kohdentamaan tarkasti, kuinka sitten pystyisimme valitsemaan obdusoitavat vainajat? Valintakriteereinä kun on myös lukuisia ei-lääketieteellisiä seikkoja kuten»selustan turvaaminen» ja omaisten halu varmistaa tai sulkea pois jokin kuolinsyy tai tautitila. Myös obduktiotoiminnan laatu ja palautteen saatavuus vaihtelevat paikallisesti ja vaikuttavat obduktiopyyntöjen määrään. Peruskuolinsyiden osalta perusteltua diagnostista epävarmuutta jää 1 5 %:iin tapauksista, ja suurimmillaan osuus on jopa %, tyypillisesti perinataalisten kuolinsyiden selvittämisessä (Saller ym. 1995, Shojania ym. 2002). Toisaalta jos obduktiossa tehtyjen diagnoosien pätevyydestä ilmenee perusteltua epäilystä, obduktiotaajuus pienenee varmaankin herkästi. Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. Sairaaloitten poistodiagnooseissa ja kuolintodistuksissa esiintyy edellä kuvatuista syistä huomattavaa epätarkkuutta verrattuna obduktiopohjaiseen aineistoon. Terveyspolitiikan suunnittelun ohella myös tieteellinen tutkimus saattaa kärsiä tautidiagnoosien epävarmuudesta. Erityisesti tämä korostuu taudeissa, joissa ainoa varma pohja diagnoosille on kuolemanjälkeinen patologinen tutkimus, kuten Alzheimerin taudissa. Riittävän laajat obduktiolla varmistetut väestöpohjaiset tutkimukset mahdollistavat merkittävien kliinisten löytöjen tekemisen; esimerkkinä Apo E:n genotyypin vaikutus aivojen amyloidiplakkien esiintyvyyteen ja kognitiivisiin oireisiin (Polvikoski ym. 1995, 2001). Alzheimerin taudin kliininen ja neuropatologinen diagnostiikka ovat tutkimuskohorteissa usein ristiriidassa keskenään (Gearing ym. 1995, Polvikoski ym. 2001). Väestömme ikäpyramidin muuttuessa päättäjien on tärkeää tietää senkaltaisia asioita, kuten sairastaako iäkkäistä henkilöistä 33 % Alzheimerin tautia, niin Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. kuin neuropatologinen diagnostiikka osoittaa, vai 16 %, niin kuin kliininen diagnostiikka osoittaa (Polvikoski ym. 2001). Asialla on merkitystä esimerkiksi silloin, kun markkinoille tulee lääkityksiä joilla spekuloidaan olevan tautiprosessia hidastavia vaikutuksia. Jos sitten obduktio suoritetaan, miten saisimme sen antamat tiedot välitetyksi niille, joiden hoitokäytäntöön löydöksillä olisi edullinen vaikutus? Ranskalaisessa potilaan obduktioaineistossa lopullinen kuolinsyyraportti ei ollut 43 %:ssa tapauksista saapunut lähettävälle kliinikolle 180 päivän kuluessa avauksen suorittamisesta (Chariot ym. 2000)! Englannissa haastatelluista nuorista lääkäreistä tieto obduktion tuloksista oli saatu vain noin puolelta ruumiinavauksissa käyneistä (Lund ja Tierney 2001). Liittyykö ongelma todellakin tietohallintoon? Meidänkin maamme obduktioissa patologian yleisarvio viipyy ja histologia viipyy vielä enemmän. Neuropatologiakin viipyy. Kuka enää muistaa punaisen langan, joka muistettiin tai unohdettiin kirjata obduktiolähetteeseen? Jos peli on tänään ohi, kuinka moni palaa kentälle viikkojen tai kuukausien päästä katsomaan tuloksen? Mikä sitten on lääketieteellisten obduktioiden ihanteellinen taajuus? Muodostavatko tehoosastot eräänlaisen koelaboratorion obduktiotaajuuden analyysille? Obduktioiden merkityksestä teho-osastojen lääketieteellisen toiminnan kannalta on ainakin tehty verrattain runsaasti tutkimuksia. Obduktiotaajuus on teho-osastoilta julkaistujen raporttien mukaan ollut keskimäärin 40 %. Vastikään Meilahden teho-osastolta julkaistussa tutkimuksessa viitattiin kahdeksaan muuhun tutkimukseen, joissa luokan I virheitä ilmeni keskimäärin 11 %:ssa tapauksista ja luokan II virheitä 18 %:ssa (Silfvast ym. 2002). Jos sitten teho-osastolla menehtyneistä avataan lähes 90 %, kuten Meilahden sairaalan teho-osastolla, miten käy luokkien I ja II virheiden taajuuksien? Virheitten esiintymistaajuudet Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1277

6 olivat Meilahdessa huomattavasti edellä mainittuja pienemmät: 2,3 % (luokka I) ja 3,2 % (luokka II). Pääsyy tähän lienee kautta vuosikymmenien vallinnut käänteinen korrelaatio obduktiotaajuuden ja avauksissa esille tulleitten diagnostisten virheitten välillä. Se oli Shojanian ym. (2002) analyysissä tilastollisesti merkitsevä luokan II virheiden osalta. Obduktiotaajuuden kasvaessa 10 % luokan II virheitten suhteellinen osuus pieneni 12 % (p = 0,0003) (kuva 2 B). Jos kaikkia kuolleita potilaita ei aiota avata, niin avaukset kohdentuvat tapauksiin, joissa diagnostinen varmuus on pienin (Shojania ym. 2002). Toinen syy käänteiselle yhteydelle voi olla palautteen aikaansaama oppiminen tiuhaan toistuvista obduktioista, mutta interventiotutkimukset tästä aiheesta puuttuvat kokonaan. Mie- lenkiintoinen aihe jatkotutkimuksille olisi myös obduktiotoiminnan kustannusvaikuttavuus. Ennen kuin voidaan yleisellä tasolla vastata kysymykseen optimaalisesta obduktiotaajuudesta, tulisi ratkaista, miten avauksista saatua tietoa voitaisiin hyödyntää tehokkaasti kliinisen toiminnan ohjaamisessa ja millainen sen vaikuttavuus on. Paikallisella tasolla keskuksittain voidaan toki nähdä, mikä obduktiotaajuus on tarkoituksenmukainen, kunhan se ei ole pelkästään kuntasektorin kurjan talouden sanelema. Kansalaisilla on edelleen oikeus pyytää omaisensa kuolinsyyn pätevää selvittämistä. Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta voidaan päätyä tekstilaatikossa esitettäviin toimenpide-ehdotuksiin: Toimenpide-ehdotukset 1) Voitaisiin tutkia, onko mahdollista kirjata potilaan kanta obduktioon tai kudosten käyttöön jo sairaalaan kirjoittautumiseen liittyvien rutiinien yhteydessä. 2) Olisi harkittava tiedonhallinnon järjestelmien uudistamista nykytekniikan suomin mahdollisuuksin (videoyhteys obduktioon, sähköinen palaute kliinikoille). Kliinikon olisi myös saatava palaute nopeammin, jotta potilaan hoitoon osallistuneet ovat vielä samassa työpisteessä, muistavat hyvin toimintaansa vaikuttaneet kliiniset yksityiskohdat ja voivat oppia palautteesta. 3) Obduktiot on tehtävä lyhyemmän ajan kuluttua kuolemasta, jotta tutkimustyössä käytettävät menetelmät ovat teknisesti mahdollisia (immunohistokemia, proteiinija RNA-analyysit). 4) Tapausten kliinis-patologinen käsittely on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa lääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksessa P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

7 Lopuksi Huolimatta diagnostiikan apuvälineiden kehittymisestä yksittäisen kliinikon virhediagnoosiriski on edelleen huomattava, keskimäärin noin 10 %. Ruumiinavaustoiminnan aktiivisuus on Suomessa vielä kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla, vaikkakin vähenemässä lääketieteellisten avausten osalta. Vaikka obduktioiden nivoutuminen käytännön kliiniseen työhön on ongelmallista ja ruumiinavaukset kilpailevat vähentyneistä resursseista elämänaikaisten diagnostisten toimenpiteitten kanssa, obduktiotoiminnalla on merkitystä kliinisen diagnostiikan laadunvarmistajana. Ehkä vieläkin tärkeämpää on, että avauksia käytetään lääketieteen opetuksen elävöittämisessä ja ihmiskehon morfologian konkreettisena oppimenetelmänä. Valitettavasti ne on anatomian opinnoissa yhä useammissa yksiköissä korvattu keinotekoisilla malleilla. Emme voi sallia sellaista kehitystä, että nuoret lääkärit mieltävät eri sairaudet vain tyypillisen tai epätyypillisen näköisiksi»leesioiksi» magneetti- tai tietokonetomografiakuvissa, ja niiden luonteesta keskustellaan lähinnä röntgenkokouksissa. Hoitaessaan potilaan elinhäiriöitä tulisi lääkärillä olla potilaan kokonaistilannetta unohtamatta elävinä mielessään myös kudostason tapahtumat ja solujen toiminnan häiriöt. Kirjallisuutta Campman RK. A»novel» idea. JAMA 1994;272: Chariot P, Witt K, Pautot V, ym Declining autopsy rate in a French hospital: physician s attitudes to the autopsy and use of autopsy material in research. Arch Pathol Lab Med 2000;124: Gearing M, Mirra SS, Hedreen JC, Sumi SM, Hansen LA, Heyman A. The consortium to establish a registry for Alzheimer s disease (CERAD). Part X. Neuropathology confirmation of the clinical diagnosis of Alzheimer s disease. Neurology 1995;45: Karkola K, Lalu K. Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? Duodecim 1999; 115: Kirch W, Schafii C. Misdiagnosis at a university hospital in 4 medical eras: report on 400 cases. Medicine 1996;75: Kuroda S, Nishida N, Uzu T, ym. Prevalence of renal artery stenosis in autopsy patients with stroke. Stroke 2000;31:61 6. Lindström P, Janzon L, Sternby NH. Declinig autopsy rate in Sweden: a study of causes and consequences in Malmö, Sweden. J Int Med 1997;242: Loughrey MB, McCluggage WG, Toner PG. The declining autopsy rate and clinicians attitudes. Ulster Med J 2000;69:83 9. Lund JN, Tierney GM. Hospital autopsy: standardised questionnaire survey to determine junior doctor s perceptions. Br Med J 2001; 323:21 2. Penttilä A, Lahti RA, Lunetta P. Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena. Duodecim 1999;115: Pineda LA, Hathwar VS, Grant BJD. Clinical suspicion of fatal pulmonary embolism. Chest 2001;120: Polvikoski T, Sulkava R, Haltia M, ym. Apolipoprotein E, dementia and cortical depostition of β-amyloid protein. N Engl J Med 1995;3333: Polvikoski T, Sulkava R, Myllykangas L, ym. Prevalence of Alzheimer s disease in very elderly people. A prospective neuropathological study. Neurology 2001;56: Saller DN, Lesser KB, Harrel U, Rogers BB, Oyer CE. The clinical utility of the perinatal autopsy. JAMA 1995;273: Sanner M. Attitudes toward procedures involving the dead body. JAMA 1994;271: Shojania K, Burton E, McDonald K, ym. The autopsy as an outcome and performance measure. Evidence Report/Technology Assessment No. 58 (Prepared by the University of California at San Francisco-Stanford Evidence-based Practice Center under Contract No ). AHRQ Publication No. 03-E002. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality. October (www.ahrq.gov) Siipi H, Rossi K. Biopankit ja tietoon perustuva suostumus. Suom Lääkäril 2003(6): Silfvast T, Takkunen O, Kolho E, Andersson LC, Rosenberg P. Characteristics of discrepancies between clinical and autopsy diagnoses in the intensive care unit: a 5-year review. Intens Care Med, julkaistu on-line 30 marraskuuta Uretsky BF, Thygesen K, Armstrong PW, ym. Acute coronary findings at autopsy in heart failure patients with sudden death. Results from the assessment of treatment with lisinopril and survival (ATLAS) trial. Circulation 2000; PERTTU J. LINDSBERG, dosentti, akatemiatutkija, osastonylilääkäri HUS:n neurologian klinikka ja Biomedicum Helsinki, neurotieteen tutkimusohjelma HUS MARJA-LIISA KARJALAINEN-LINDSBERG, LT, erikoislääkäri HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, patologian osasto PL 400, HUS Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1279

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Eettisten toimikuntien koulutuspäivä Lakimies Sandra Liede 20.5.2014 19.5.2014 Sandra Liede 1 Kudoslaki (101/2001)

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen Biopankkitoiminta Suomessa Dos. Heli Salminen Suomalaisten sairaalabiopankkien erityispiirteet ja mahdollisuudet Miten biopankit vastaavat terveydenhuollon haasteisiin Perustuslaki Biopankkilaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä

Lisätiedot

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä

Lisätiedot

Verkkoilmoituksen käyttöohje

Verkkoilmoituksen käyttöohje Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena

Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena Oikeuslääketiede Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena Antti Penttilä, Raimo A. Lahti ja Philippe Lunetta Ruumiinavaustoimintaan liittyy tärkeänä tekijänä potilaan, vainajan,

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista

Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Julkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen

Julkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen FinBIRD Finnish Brain Injury Research and Development Julkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen Olli Tenovuo LKT, neurologian dosentti projektipäällikkö, VSSHP toimitusjohtaja, FinBIRD

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku

Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku Geriatrian pvät 2012 Tku Miksi kuolintodistus? Kuolinsyytilaston laatiminen Lääketieteellinen lausunto omaisten tiedontarpeen tyydyttämiseksi

Lisätiedot

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? KONSENSUSKOKOUS 2014 VANHUUSKUOLEMA Espoo Hanasaari 3-5.2.2014 Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Oikeuslääkärin näkökulma Pekka J. Karhunen professori, LKT Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot