Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena"

Transkriptio

1 Kuolema ja kuolinsyytutkimus Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa Perttu J. Lindsberg ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg Obduktioiden merkitys on edelleen suuri lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon laadunvarmistajana ja kuolinsyiden määrityksessä, mutta niiden suorittamistaajuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti viimeisten 40 vuoden aikana huomattavasti. Suomessa niitä tehdään vielä yli neljäsosalle vainajista. Kuitenkin todennäköisyys, että obduktio muuttaa käsityksen sairaalapotilaan kliinisestä kuolinsyystä on noin 10 %, ja suunnilleen yhtä usein se paljastaa kliinisesti merkittävää lisätietoa. Nykyään obduktioissa syntyvä tieto ei nivoudu riittävän kiinteästi kliiniseen toimintaan ja nuorten lääkärien jatkokoulutukseen. On syytä tutkia mahdollisuuksia saada obduktiotoiminnasta enemmän irti ja purkaa hallinnollisia esteitä ihmisperäisten kudosten hyödyntämiselle tautien parantamiseen tähtäävän lääketieteellisen tiedon kartuttamisessa. Obduktioiden pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa kuolinsyy ja siihen vaikuttaneet elämänaikaiset sairaudet. Toiminnan tulisi palvella terveydenhuollon yksiköiden, hoitavien lääkäreitten ja omaisten tarpeita. Obduktiotoiminnalla on tärkeä merkitys lääketieteen opetuksen sekä uusien tautien, hoidon haittavaikutusten ja tautien patogeneesin ymmärtämisen kannalta. Kuolinsyyn selvittäminen on myös lakisääteistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka juridisia ja eettisiä aspekteja sekä osuutta kuolinsyyn selvittämisessä ovat aiemmin käsitelleet mm. Karkola ja Lalu (1999) ja Penttilä ym. (1999). Obduktioiden suhteellinen määrä oli vuonna 1973 suurimmillaan, 38 % kuolemista. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana se väheni noin 30 %:iin (Penttilä ym. 1999). Lääketieteellisiä obduktioita tehtiin v %:lle ja oikeuslääketieteellisiä 19 %:lle vainajista (Penttilä ym. 1999). Muissa maissa samansuuntainen kehitys on ollut huomattavasti rajumpi (kuva 1). Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääketieteellisten obduktioiden osuus oli 1960-luvulla %, mutta nykyisin se on vain noin 5 % (Shojania ym. 2002). Yhtenä syynä vähenemiseen on pidetty parantuneita diagnostisia apuvälineitä, erityisesti kuvantamisen kehittymistä, mutta kehitykseen on vaikuttanut myös pelko virhediagnoosien paljastumisesta eritoten maissa, joissa on niistä hyötyviä ammattiryhmiä, kuten juristit (Campman 1994). Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda katsaus obduktiotoimintaan osana lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoidon ja opetuksen laadunvarmistusta sekä pohtia sen asemaa nykylääketieteessä. Nykyään käytettävissämme on moderneja kajoavia ja kajoamattomia kuvantamis- ja toiminnallisia tutkimuksia elävän potilaan diagnoosin varmistamiseen. Luottamuksemme niiden varmistamaan diagnoosiin onkin suuri. Eniten virhediagnooseja on kautta aikojen tehty keuhkoemboliassa, sydäninfarktissa, kasvaimissa ja infektiosairauksissa (Kirch ja Schafii 1996). Kirch ja Schafii analysoivat huolellisesti sata saksalaisesta sairaalasta satunnaisesti valittua obduktiota vuosilta 1959, 1969, 1979 ja He päätyivät siihen käsitykseen, että kaiku-, ra- Duodecim 2003;119:

2 Obduktiotaajuus (%) Suomi (lääk.) Suomi (oik.) Suomi (kaikki) Ruotsi (lääk.) Ruotsi (oik.) Ruotsi (kaikki) Pariisi Belfast USA Kuva 1. Obduktiotaajuuden kehitys viimeisten kahden vuosikymmenen aikana (Campman 1994, Lindström ym. 1997, Penttilä ym. 1999, Chariot ym. 2000, Loughrey ym. 2000, Shojania ym 2002). Belfastin, Pariisin ja Yhdysvaltojen luvut koskevat lääketieteellisiä avauksia. dioisotooppi- ja tietokonetomografiatutkimusten käyttöönotto ei ollut vähentänyt diagnostisia virheitä, vaan anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella oli niistä huolimatta tärkein rooli oikeaan diagnoosiin päätymisessä. On kuitenkin mahdollista, että tutkijoiden päätelmä oli osittain väärä. Tulosten tulkinnassa ei huomioitu vuosikymmenien kuluessa rankasti vähentynyttä obduktiotaajuutta (88 %:sta 36 %:iin), joka jäljempänä ja kuvassa 2 esitetyllä tavalla vaikuttaa virhediagnoosien esiintyvyyteen obdusoitujen potilaiden tapauksissa. Kun taajuus pienenee virheiden määrä näennäisesti kasvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana potilaitten elinaikana tehtävien lisätutkimusten mahdollisuudet ovat vielä huomattavasti monipuolistuneet. Tuore ja kattava kirjallisuuspohjainen arvio Yhdysvalloista osoittaakin jo lohdullisempaa tulosta diagnostisen tarkkuuden kehittymisessä neljän vuosikymmenen ( ) aikana (Shojania ym. 2002). Luokan I virheitten (obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, jonka huomaaminen elinaikana olisi muuttanut potilaan hoitoa) määrä väheni keskimäärin 26 % ja luokan II virheitten (obduktiolöydös, joka liittyy kuolinsyyhyn mutta jonka huomaaminen elinaikana ei olisi muuttanut hoitoa) keskimäärin 28 % vuosikymmentä kohti. Tutkijat spekuloivat, että tämä edustaa todellista muutosta virhediagnoosien vähentymisen suuntaan ajan funktiona (kuva 2). Nöyryys on kuitenkin paikallaan, koska obduktio usein antaa vakavissakin sairauksissa muistutuksen kliinisen diagnostiikan rajallisuudesta. Buffalon kaupunginsairaalasta julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan vain 45 % obduktiossa löytyneistä fataaleista keuhkoembolioista oli kliinisesti epäiltyjä. Erityisesti sepelvaltimotautia tai kroonista obstruktiivista keuhkosairautta potevilla keuhkoembolia oli odottamaton (Pineda ym. 2001). Satunnaistetussa ja kontrolloidussa ATLAS-tutkimuksessa selvitettiin 3 164:n vaikeasta tai kohtalaisesta sydämen vajaatoiminnasta kärsivän suuri- ja pieniannoksisen lisinopriilin vaikutusta kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Uretsky ym. 2000). Seurantaaikana menehtyi potilasta, joista 188:lle suoritettiin obduktio (13,6 %). Kuolinsyy selvisi tutkijoille 12,4 %:ssa kaikista tapauksista. Akuutteja sepelvaltimotapahtumia (sepelvaltimo P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

3 A Virheitä (%) Obduktiotaajuus (%) B (Obduktiossa paljastuva diagnostinen virhe, virheluokka I) Obduktiotaajuus (%) (Obduktiolöydös joka liittyy kuolinsyyhyn, virheluokka II) Virheitä (%) Kuva 2. Obduktiotaajuuden ja havaittujen virheitten välinen suhde neljänä eri vuosikymmenen aikana yleissairaalapotilailla Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen analyysin mukaan (Shojania, ym. 2002). Korrelaatio oli merkitsevä (p = 0,0003). trombi, plakin repeämä tai tuore sydänlihasinfarkti) todettiin 33 %:lla obdusoiduista. Akuutti sydäninfarkti oli määritetty kuolinsyyksi 28 %:lla obdusoiduista vainajista, mutta vain 4 %:lla obdusoimattomista. Kuudella 15 potilaasta (40 %), joilla akuutti sydäninfarkti aiheutti sydänlihastoiminnan pettämisen, infarkti oli kliinisesti diagnosoimaton. Lisäksi kävi ilmi, että vaikka kahdella kolmasosalla tutkituista vajaatoimintapotilaista oli ollut iskeeminen kardiomyopatia, vain 40 % potilaista oli käyttänyt asetyylisalisyylihappoa. Tutkijat päättelivät, että akuutti sydäninfarkti ja koronaaritapahtumat ovat sydämen vajaatoimintaa potevilla huomattavan alidiagnosoituja, ja rohkaisivat sepelvaltimoperäisen iskemian tehokkaampaan ja monipuolisempaan sekundaari- tai primaaripreventioon. Kardiovaskulaarisairauksissa ovat tärkeällä sijalla geneettisen alttiuden ohella riskitekijät, joiden verisuonivaikutusten kautta välittyvät elinmanifestaatiot paikantuvat eri puolille kehoa. Obduktiopohjainen tieto on verrattain hyvin esillä äkkikuolemia aiheuttavissa tai tehovalvontaa vaativissa sairauksissa, kuten sydäninfarktissa. Entäpä krooniset sairaudet, joissa välitön menehtymisriski ei ole suuri, mutta aikaa elimistön elektiiviseenkin tutkimukseen on runsaasti? Kun hoidetaan esimerkiksi sepelvaltimotautia, ei huomio kiinnity kaulavaltimoiden ahtaumiin, eikä verenpainetautia sairastavien aivoinfarktipotilaiden tapauksessa tule ajatelleeksi munuaisvaltimoahtaumaa. Kun ehkäisevän hoidon kohteena on jo monitahoinen riskitekijäkertymä, hoidettavissa olevien, sairastumisriskiä lisäävien elinmanifestaatioiden etsintä ei aina ole kovin voimaperäistä. Obduktiopohjaisessa analyysissä kliinisen käytännön vinoumiin on mahdollista päästä käsiksi. Kurodan ym. (2000) tutkimuksessa analysoitiin 346 peräkkäistä yli 40-vuotiaille suoritettua obduktiota, joiden kohteilla oli aivohalvaukseen viittaava anamneesi tai kliininen löydös. Aivoinfarkti oli kyseessä 219:llä, ja näistä 31 tapauksessa (12,1 %) todettiin yli 75-prosenttinen munuaisvaltimon ahtauma. Verenpainetauti suurensi munuaisvaltimoahtauman mahdollisuuden nelinkertaiseksi ja munuaisten vajaatoiminnan esiintyvyyden miltei seitsenkertaiseksi. Aivohalvauspotilaiden joukossa se oli diagnosoitu elinaikana vain kahdeksassa 36 munuaisvaltimoahtaumatapauksesta (22,2 %). Valtimokirurginen toimenpide olisi tullut kyseeseen kaikilla ja saattanut vähentää kardiovaskulaaririskiä. Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1275

4 Ruotsissa lääketieteellisten obduktioiden määrä on vähentynyt Malmön alueella vielä nopeammin kuin muualla maassa. Potilaitten kuolemanaikainen hoitopaikka on vuosien kuluessa siirtynyt sairaalasta vanhainkotiin, josta vainajat on lähetetty obduktioon harvemmin kuin sairaalasta (Lindström ym. 1997). Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. Chariot ym. (2000) havaitsivat, että obduktioiden osuus ei vähentynyt Pariisin alueella neurologisissa tautitapauksissa kuten muissa sairauksissa. Kun samassa tutkimuksessa arvioitiin obduktioperäisen aineiston käyttöä tutkimuksissa, kävi ilmi, että neurologisten tautitilojen tutkimusraporteista 81 %:ssa oli mukana obduktioperäistä materiaalia. Muiden alojen tutkimusraporteissa osuus oli vain 6 %. Epäilemättä tutkimusyhteistyö lisää vuorovaikutusta ja koettua hyötyä myös pelkästään kliinisin perustein motivoiduissa obduktiotapauksissa. On esitetty, että omaisten asennoituminen obduktioihin olisi kielteinen ja vaikuttaisi lääkäreidenkin innokkuuteen lähettää vainajia ruumiinavauksiin. Belfastissa sairaalalääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tärkeimpinä syinä obduktioiden vähenemiseen ovat olleet kliinikoiden mieltämät hankaluudet omaisten suostumuksen saamisessa ja diagnostiikan modernien apuvälineitten kehittyminen (Loughrey ym. 2000). Yleisestä mielipiteestä on yllättävän vähän dokumentaatiota, mutta Ruotsissa vuosikymmen sitten selkeä enemmistö maallikoista oli valmis hyväksymään obduktion itselleen (84 %) tai lähiomaiselleen (80 %) (Sanner 1994). Vaikka enemmistön (70 %) ajatus mielestä kuolleen ruumiin leikkaamisesta oli epämukavaa, järkiperäiset perusteet näyttivät ratkaisevan yleisön suhtautumisen. Omakohtaisten kokemustemme mukaan suomalaisessakaan asenneilmapiirissä ei ole vaikeaa esittää aivan Paikallisten ja kulttuurisidonnaisten erojen lisäksi on todettu myös erikoisalojen välisiä eroja obduktioiden pyytämisessä ja avauksista saadun tiedon käytössä tutkimustarkoituksiin. hiljattain omaisensa menettäneelle kliinisen toiminnan tai uuden lääketieteellisen tiedon hankinnan kannalta perusteltua ajatusta obduktion suorittamisesta. Voisimme ehkä miettiä sellaista käytäntöä, jossa potilas tai hänen lähiomaisensa voisivat jo sairaalaan kirjauduttaessa ilmaista rutiinimaisesti kantansa lääketieteellisen obduktion suorittamiseen. Samassa yhteydessä voitaisiin ilmaista kanta elinten luovutukseen ja kudosten talteenottoon lääketieteellisessä tarkoituksessa obduktion tai leikkauksen yhteydessä. Hiljattain on käsitelty biopankkien juridista asemaa yksilön oikeusturvan kannalta ja todettu, että Helsingin julistukseen liittyvää velvoitetta yksilön antamasta tietoon perustuvasta suostumuksesta on tulkittu liian laajasti biopankkiin irrotettujen kudosten ja näytteiden osalta (Siipi ja Rossi 2003). Vastuun asianmukaisen luvan perusteella irrotettujen kudosten myöhemmästä lääketieteellisestä tutkimuksesta voisi hyvin kantaa se terveydenhuollon yksikkö, joka kyseiset näytteet omistaa. Hallinnollisesti tämä olisi mahdollista liittää normaaliin tutkimuslupamenettelyyn. Näin voitaisiin tulevaisuudessa kenties välttyä siltä ikävältä tilanteelta, että menehtyneen tai kauan sitten leikkaukseen joutuneen henkilön vakaumusta ei ole tiedetty ja päätöksiä joutuvat jälkikäteen tekemään omaiset tai vainajasta täysin erillinen viranomaistaho. Yhdysvaltalaisessa analyysissa, jonka aineistoon kuului myös muualla tehtyjä tutkimuksia, todettiin obduktiolla selvitettävän keskimäärin noin 10 %:n todennäköisyydellä jonkin kliinisesti merkittävän diagnostisen virheen (luokan I virhe), mutta todennäköisyyden havaittiin kuitenkin riippuvan oleellisesti obduktiotaajuudesta (Shojania ym. 2002). Saman raportin mukaan hoitavan kliinikon kyky ennustaa tapaukset, joissa obduktio tätä suuremmalla todennäköisyydellä paljastaisi odottamattomia löydöksiä, oli parhaimmillaankin keskinkertainen tai heikko. Kun nykyisin terveydenhuollon resurs P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

5 sit ovat rajalliset ja pyrittävä kohdentamaan tarkasti, kuinka sitten pystyisimme valitsemaan obdusoitavat vainajat? Valintakriteereinä kun on myös lukuisia ei-lääketieteellisiä seikkoja kuten»selustan turvaaminen» ja omaisten halu varmistaa tai sulkea pois jokin kuolinsyy tai tautitila. Myös obduktiotoiminnan laatu ja palautteen saatavuus vaihtelevat paikallisesti ja vaikuttavat obduktiopyyntöjen määrään. Peruskuolinsyiden osalta perusteltua diagnostista epävarmuutta jää 1 5 %:iin tapauksista, ja suurimmillaan osuus on jopa %, tyypillisesti perinataalisten kuolinsyiden selvittämisessä (Saller ym. 1995, Shojania ym. 2002). Toisaalta jos obduktiossa tehtyjen diagnoosien pätevyydestä ilmenee perusteltua epäilystä, obduktiotaajuus pienenee varmaankin herkästi. Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. Sairaaloitten poistodiagnooseissa ja kuolintodistuksissa esiintyy edellä kuvatuista syistä huomattavaa epätarkkuutta verrattuna obduktiopohjaiseen aineistoon. Terveyspolitiikan suunnittelun ohella myös tieteellinen tutkimus saattaa kärsiä tautidiagnoosien epävarmuudesta. Erityisesti tämä korostuu taudeissa, joissa ainoa varma pohja diagnoosille on kuolemanjälkeinen patologinen tutkimus, kuten Alzheimerin taudissa. Riittävän laajat obduktiolla varmistetut väestöpohjaiset tutkimukset mahdollistavat merkittävien kliinisten löytöjen tekemisen; esimerkkinä Apo E:n genotyypin vaikutus aivojen amyloidiplakkien esiintyvyyteen ja kognitiivisiin oireisiin (Polvikoski ym. 1995, 2001). Alzheimerin taudin kliininen ja neuropatologinen diagnostiikka ovat tutkimuskohorteissa usein ristiriidassa keskenään (Gearing ym. 1995, Polvikoski ym. 2001). Väestömme ikäpyramidin muuttuessa päättäjien on tärkeää tietää senkaltaisia asioita, kuten sairastaako iäkkäistä henkilöistä 33 % Alzheimerin tautia, niin Obduktiolla on tärkeä sija diagnostiikan laadunvarmistajana epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden pohjalta suunnataan ja suunnitellaan yhteiskunnan panostuksia kullekin terveydenhuollon sektorille. kuin neuropatologinen diagnostiikka osoittaa, vai 16 %, niin kuin kliininen diagnostiikka osoittaa (Polvikoski ym. 2001). Asialla on merkitystä esimerkiksi silloin, kun markkinoille tulee lääkityksiä joilla spekuloidaan olevan tautiprosessia hidastavia vaikutuksia. Jos sitten obduktio suoritetaan, miten saisimme sen antamat tiedot välitetyksi niille, joiden hoitokäytäntöön löydöksillä olisi edullinen vaikutus? Ranskalaisessa potilaan obduktioaineistossa lopullinen kuolinsyyraportti ei ollut 43 %:ssa tapauksista saapunut lähettävälle kliinikolle 180 päivän kuluessa avauksen suorittamisesta (Chariot ym. 2000)! Englannissa haastatelluista nuorista lääkäreistä tieto obduktion tuloksista oli saatu vain noin puolelta ruumiinavauksissa käyneistä (Lund ja Tierney 2001). Liittyykö ongelma todellakin tietohallintoon? Meidänkin maamme obduktioissa patologian yleisarvio viipyy ja histologia viipyy vielä enemmän. Neuropatologiakin viipyy. Kuka enää muistaa punaisen langan, joka muistettiin tai unohdettiin kirjata obduktiolähetteeseen? Jos peli on tänään ohi, kuinka moni palaa kentälle viikkojen tai kuukausien päästä katsomaan tuloksen? Mikä sitten on lääketieteellisten obduktioiden ihanteellinen taajuus? Muodostavatko tehoosastot eräänlaisen koelaboratorion obduktiotaajuuden analyysille? Obduktioiden merkityksestä teho-osastojen lääketieteellisen toiminnan kannalta on ainakin tehty verrattain runsaasti tutkimuksia. Obduktiotaajuus on teho-osastoilta julkaistujen raporttien mukaan ollut keskimäärin 40 %. Vastikään Meilahden teho-osastolta julkaistussa tutkimuksessa viitattiin kahdeksaan muuhun tutkimukseen, joissa luokan I virheitä ilmeni keskimäärin 11 %:ssa tapauksista ja luokan II virheitä 18 %:ssa (Silfvast ym. 2002). Jos sitten teho-osastolla menehtyneistä avataan lähes 90 %, kuten Meilahden sairaalan teho-osastolla, miten käy luokkien I ja II virheiden taajuuksien? Virheitten esiintymistaajuudet Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1277

6 olivat Meilahdessa huomattavasti edellä mainittuja pienemmät: 2,3 % (luokka I) ja 3,2 % (luokka II). Pääsyy tähän lienee kautta vuosikymmenien vallinnut käänteinen korrelaatio obduktiotaajuuden ja avauksissa esille tulleitten diagnostisten virheitten välillä. Se oli Shojanian ym. (2002) analyysissä tilastollisesti merkitsevä luokan II virheiden osalta. Obduktiotaajuuden kasvaessa 10 % luokan II virheitten suhteellinen osuus pieneni 12 % (p = 0,0003) (kuva 2 B). Jos kaikkia kuolleita potilaita ei aiota avata, niin avaukset kohdentuvat tapauksiin, joissa diagnostinen varmuus on pienin (Shojania ym. 2002). Toinen syy käänteiselle yhteydelle voi olla palautteen aikaansaama oppiminen tiuhaan toistuvista obduktioista, mutta interventiotutkimukset tästä aiheesta puuttuvat kokonaan. Mie- lenkiintoinen aihe jatkotutkimuksille olisi myös obduktiotoiminnan kustannusvaikuttavuus. Ennen kuin voidaan yleisellä tasolla vastata kysymykseen optimaalisesta obduktiotaajuudesta, tulisi ratkaista, miten avauksista saatua tietoa voitaisiin hyödyntää tehokkaasti kliinisen toiminnan ohjaamisessa ja millainen sen vaikuttavuus on. Paikallisella tasolla keskuksittain voidaan toki nähdä, mikä obduktiotaajuus on tarkoituksenmukainen, kunhan se ei ole pelkästään kuntasektorin kurjan talouden sanelema. Kansalaisilla on edelleen oikeus pyytää omaisensa kuolinsyyn pätevää selvittämistä. Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta voidaan päätyä tekstilaatikossa esitettäviin toimenpide-ehdotuksiin: Toimenpide-ehdotukset 1) Voitaisiin tutkia, onko mahdollista kirjata potilaan kanta obduktioon tai kudosten käyttöön jo sairaalaan kirjoittautumiseen liittyvien rutiinien yhteydessä. 2) Olisi harkittava tiedonhallinnon järjestelmien uudistamista nykytekniikan suomin mahdollisuuksin (videoyhteys obduktioon, sähköinen palaute kliinikoille). Kliinikon olisi myös saatava palaute nopeammin, jotta potilaan hoitoon osallistuneet ovat vielä samassa työpisteessä, muistavat hyvin toimintaansa vaikuttaneet kliiniset yksityiskohdat ja voivat oppia palautteesta. 3) Obduktiot on tehtävä lyhyemmän ajan kuluttua kuolemasta, jotta tutkimustyössä käytettävät menetelmät ovat teknisesti mahdollisia (immunohistokemia, proteiinija RNA-analyysit). 4) Tapausten kliinis-patologinen käsittely on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa lääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksessa P. J. Lindsberg ja M-L. Karjalainen-Lindsberg

7 Lopuksi Huolimatta diagnostiikan apuvälineiden kehittymisestä yksittäisen kliinikon virhediagnoosiriski on edelleen huomattava, keskimäärin noin 10 %. Ruumiinavaustoiminnan aktiivisuus on Suomessa vielä kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla, vaikkakin vähenemässä lääketieteellisten avausten osalta. Vaikka obduktioiden nivoutuminen käytännön kliiniseen työhön on ongelmallista ja ruumiinavaukset kilpailevat vähentyneistä resursseista elämänaikaisten diagnostisten toimenpiteitten kanssa, obduktiotoiminnalla on merkitystä kliinisen diagnostiikan laadunvarmistajana. Ehkä vieläkin tärkeämpää on, että avauksia käytetään lääketieteen opetuksen elävöittämisessä ja ihmiskehon morfologian konkreettisena oppimenetelmänä. Valitettavasti ne on anatomian opinnoissa yhä useammissa yksiköissä korvattu keinotekoisilla malleilla. Emme voi sallia sellaista kehitystä, että nuoret lääkärit mieltävät eri sairaudet vain tyypillisen tai epätyypillisen näköisiksi»leesioiksi» magneetti- tai tietokonetomografiakuvissa, ja niiden luonteesta keskustellaan lähinnä röntgenkokouksissa. Hoitaessaan potilaan elinhäiriöitä tulisi lääkärillä olla potilaan kokonaistilannetta unohtamatta elävinä mielessään myös kudostason tapahtumat ja solujen toiminnan häiriöt. Kirjallisuutta Campman RK. A»novel» idea. JAMA 1994;272: Chariot P, Witt K, Pautot V, ym Declining autopsy rate in a French hospital: physician s attitudes to the autopsy and use of autopsy material in research. Arch Pathol Lab Med 2000;124: Gearing M, Mirra SS, Hedreen JC, Sumi SM, Hansen LA, Heyman A. The consortium to establish a registry for Alzheimer s disease (CERAD). Part X. Neuropathology confirmation of the clinical diagnosis of Alzheimer s disease. Neurology 1995;45: Karkola K, Lalu K. Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? Duodecim 1999; 115: Kirch W, Schafii C. Misdiagnosis at a university hospital in 4 medical eras: report on 400 cases. Medicine 1996;75: Kuroda S, Nishida N, Uzu T, ym. Prevalence of renal artery stenosis in autopsy patients with stroke. Stroke 2000;31:61 6. Lindström P, Janzon L, Sternby NH. Declinig autopsy rate in Sweden: a study of causes and consequences in Malmö, Sweden. J Int Med 1997;242: Loughrey MB, McCluggage WG, Toner PG. The declining autopsy rate and clinicians attitudes. Ulster Med J 2000;69:83 9. Lund JN, Tierney GM. Hospital autopsy: standardised questionnaire survey to determine junior doctor s perceptions. Br Med J 2001; 323:21 2. Penttilä A, Lahti RA, Lunetta P. Ruumiinavaustoiminta oikeusturvan ja kliinisen hoidon laadun takeena. Duodecim 1999;115: Pineda LA, Hathwar VS, Grant BJD. Clinical suspicion of fatal pulmonary embolism. Chest 2001;120: Polvikoski T, Sulkava R, Haltia M, ym. Apolipoprotein E, dementia and cortical depostition of β-amyloid protein. N Engl J Med 1995;3333: Polvikoski T, Sulkava R, Myllykangas L, ym. Prevalence of Alzheimer s disease in very elderly people. A prospective neuropathological study. Neurology 2001;56: Saller DN, Lesser KB, Harrel U, Rogers BB, Oyer CE. The clinical utility of the perinatal autopsy. JAMA 1995;273: Sanner M. Attitudes toward procedures involving the dead body. JAMA 1994;271: Shojania K, Burton E, McDonald K, ym. The autopsy as an outcome and performance measure. Evidence Report/Technology Assessment No. 58 (Prepared by the University of California at San Francisco-Stanford Evidence-based Practice Center under Contract No ). AHRQ Publication No. 03-E002. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality. October (www.ahrq.gov) Siipi H, Rossi K. Biopankit ja tietoon perustuva suostumus. Suom Lääkäril 2003(6): Silfvast T, Takkunen O, Kolho E, Andersson LC, Rosenberg P. Characteristics of discrepancies between clinical and autopsy diagnoses in the intensive care unit: a 5-year review. Intens Care Med, julkaistu on-line 30 marraskuuta Uretsky BF, Thygesen K, Armstrong PW, ym. Acute coronary findings at autopsy in heart failure patients with sudden death. Results from the assessment of treatment with lisinopril and survival (ATLAS) trial. Circulation 2000; PERTTU J. LINDSBERG, dosentti, akatemiatutkija, osastonylilääkäri HUS:n neurologian klinikka ja Biomedicum Helsinki, neurotieteen tutkimusohjelma HUS MARJA-LIISA KARJALAINEN-LINDSBERG, LT, erikoislääkäri HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, patologian osasto PL 400, HUS Obduktion merkitys diagnostiikassa ja kliinisessä tutkimuksessa 1279

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? KONSENSUSKOKOUS 2014 VANHUUSKUOLEMA Espoo Hanasaari 3-5.2.2014 Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Oikeuslääkärin näkökulma Pekka J. Karhunen professori, LKT Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Eettinen tutkimus mitä se on?

Eettinen tutkimus mitä se on? Mihin ennakkoarviointia tarvitaan Kirsti Uusi-Rasi 18.11.2015 Eettinen tutkimus mitä se on? Noudattaa lakia, määräyksiä ja suosituksia On laadultaan hyvää (täyttää hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerit)

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden näkökulmasta

Osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden näkökulmasta Osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen vastavuoroisuuden ja yhteisvastuullisuuden näkökulmasta Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto MIKÄ ON KESKUSTELUN

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot