Starttiverstas -hanke
|
|
- Eeva-Kaarina Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Starttiverstas -hanke 3
2 SISÄLTÖ STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN... 6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT... 8 Sosiaalipedagoginen näkökulma... 8 Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla...11 Starttivalmennuksen prosessi...13 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksen sisällöt...18 Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Starttipäivät Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Hidasteita Voimavaroja ja näköaloja MITÄ REPUSSA STARTTIVALMENNUKSEN JÄLKEEN? VERKOSTO- JA SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA STARTTIVERSTAS HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET...31 Verkostoyhteistyö Starttiverstaalla...31 Yhteistyökäytännöt Koulutukset...33 Starttiverstaan yhteistyötahot Valtakunnallinen starttivalmennusyhteistyö ARTIKKELI: STARTTIVALMENNUS MAASEUTUALUEELLA
3 Johdatus seudulliseen starttivalmennustyöhön...38 Seudullinen verkostotyö...38 Työmenetelmät...41 Nuorten määrä, sukupuoli ja ikä...42 Nuoren ohjautuminen eteenpäin...42 Haasteet seututyössä...46 VERKOSTOITUMISEN KEINOT JA HYÖTY NUORELLE, VERKOSTOLLE JA VALMENTAJALLE LÄHTEET
4 Starttiverstas-hanke oli osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa Nuorten tuki hanketta. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja toiminta-alueen kunnat; Joensuu, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN Kun Nuori tarvitsee erityistä tukea arjenhallintaansa ennen muuhun valmennukseen, koulutuksen tai työelämän suuntaan siirtymistä, voidaan hänelle tarjota starttivalmennusta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n Starttiverstas-hanke tarjosi starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa Joensuun, Polvijärven, Outokummun ja Liperin alueella. Nuoret kävivät Starttiverstaan toimintavuosien aikana läpi yhteensä 270 yksilövalmennussopimuksen alaista starttivalmennusjaksoa. Osa nuorista kävi useamman jakson eri aikoina, mutta suurin osa tästä määrästä oli eri henkilöitä.
5 Ohjaamo 17 Työvoiman palvelukeskus Joensuun Nuorisoverstas Etsivä nuorisotyöntekijä Mielenterveyskeskus TE-toimisto 53 Aikuissosiaalityö 69 Taulukko 1. Mistä nuoret ovat ohjautuneet. Taulukossa näkyy koko Starttiverstaan yksilövalmennusjaksoille ohjautuneiden nuorten määrä. Starttiverstas tarjosi palveluita 16 vuotta täyttäneille alle 29-vuotiaille työttömille ja/tai tulottomille nuorille ja nuorille aikuisille. Starttiverstaalle ohjautuneiden nuorten keski-ikä oli 21 vuotta. Hankkeen alkuaikoina nuoria ohjautui Joensuussa eniten TE-toimistosta ja Sosiaalitoimistosta. Starttiverstaan toiminnan edetessä ja kehittyessä nuoria ohjautui useammalta taholta: esimerkiksi Nuorisoverstaalta, Ohjaamosta, Etsivästä nuorisotyöstä, mielenterveyspalveluista, asumispalveluista ja Työvoiman palvelukeskuksesta. Seudulla (Okuli ja Polvijärvi) nuorten ohjautuminen oli alusta asti hieman eri tavalla järjestetty kuin Joensuussa. Hankkeen alussa nuoret ohjautuivat lähes aina sosiaalitoimen kautta. Seudulle syntyi toimintamalli, jossa eri tahojen toimijat kävivät läpi palveluissa olevia nuoria, joista sitten kukin tarpeen mukaan ohjattiin eteenpäin, esimerkiksi Starttiverstaan asiakkuuteen.
6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT Starttivalmennuksen tavoitteena on kartoittaa ensin nuoren työ- ja toimintakyky ja edellytykset osallistua muihin palveluihin, ja tukea häntä arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Starttivalmennuksen pääasialliset työmuodot Starttiverstaalla olivat yksilövalmennus ja ryhmävalmennus. Valmennusjakson aikana pyrittiin löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto. Starttivalmennus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa lähdetään liikkeelle nuoren yksilöllisen elämäntilanteen ja valmiuksien selvittämisestä, ja päädytään pienin askelin omien voimavarojen löytämiseen ja sosiaaliseen vahvistumiseen. Riittävä aikaresurssi on keskeisessä roolissa starttivalmennusprosessissa. Luottamuksen rakentuminen ja riittävän kattava elämäntilanteen kartoitus mahdollistavat prosessin etenemisen. Starttivalmennuksen aikataulusta voidaan sopia nuoren kanssa. Starttiverstaalla tapaamisia sovitaan aluksi 1-2 viikossa. Kokonaiskestoltaan valmennus voi olla yksilöllisesti hyvinkin erilainen. Starttiverstaalla oltiin keskimäärin noin 9 kk, mutta lyhimmillään starttivalmennus kesti yhden kuukauden, ja pisimmillään eripituisina jaksoina puolitoista vuotta. Sosiaalipedagoginen näkökulma Nykypäivänä syrjäytymisestä puhuttaessa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkoutta tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan kannalta. Tämä näkyy siinä, kuinka etuliite sosiaalinen ymmärretään. Sosiaalinen tarkoittaa syrjäytymisen yhteydessä erityisesti yhteiskunnan kannalta tarkasteltua yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Yhteiskuntakeskeisyys sosiaalisuudessa tulee esille myös puhuttaessa syrjäytymisen vastakohdasta, sosiaalisesta osallisuudesta tai sosiaalisesta integraatiosta. Sosiaalisesta syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan yleensä aina myös vastakohtaan sosiaaliseen osallisuuteen tai sosiaaliseen integraatioon.
7 Sosiaalisuuden määrittyminen yhteiskunnalliseksi näkyy sen ymmärtämisessä, mistä syrjäydytään ja vastaavasti mihin tulee olla osallinen tai integroitua. Syrjäytymisen on esimerkiksi nähty merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta ja sosiaalinen osallisuus on määritelty pyrkimykseksi uudelleen integroida tai lisätä marginalisoituneiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan valtavirtaan. Sosiaalityön näkökulmasta, voidaan sanoa, että yhteiskuntakeskeisen sosiaalisen syrjäytymisen lisäksi tulee ottaa huomioon ihmisten arkielämä ja yksilöiden hyvinvointi syrjäytymisen ymmärtämisen lähtökohtana. Sosiaalityö toimii yhteiskunnan valtavirrasta sivuun joutuneiden ja valtavirrassa elävien rajapinnalla. Tällä rajapinnalla sosiaalityön ei tule toimia yksinomaan yhteiskuntakeskeisistä lähtökohdista, vaan myös yksilöiden ja perheiden arkielämän ja hyvinvoinnin lähtökohdista. Keskeinen kysymys syrjäytymisen perustaville määreille on, mistä syrjäydytään, kun syrjäydytään. Edellä mainittiin syrjäytymisen merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta. Yhteiskunnan valtavirran sijasta voidaan puhua myös yhteiskunnallisesta normaaliudesta. Yhteiskunnan normaalius kertoo ehkä esimerkiksi valtavirran kaltaista neutraalia ilmaisua osuvammin siitä, mistä syrjäydytään. Yksilöä yhteiskuntaan yhdistävä side määrittyy siteeksi yhteiskunnan normaalisuuteen ja syrjäytymisen perustavaksi määreeksi tulee yhteiskunnallisesta normaaliudesta sivuun joutuminen. Tarkasteltaessa syrjäytymisen käsitettä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä, jossa syrjäytyminen käsitteellistyy sosiaaliseksi ja kasvatukselliseksi ilmiöksi. Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan peruskysymys koskee yhteiskunnallisen toimintakyvyn, osallisuuden, osallistumisen ja riittävän elämänhallinnan saavuttamista, eli toisin sanoen syrjäytymisen välttämistä. Syrjäytymisen prosessin sanotaan olevan ylisukupolvista, johon liittyy usein kotiolojen epävakautta lapsuudessa, esimerkiksi vanhempien runsasta päihteiden käyttöä ja perheen aikuisjäsenten vaihtumista. Melko
8 usein tämä epävakaus heijastuu lapsen elämänhallintaan ja koulunkäyntiin, joka näkyy oppimis- ja sopeutumisvaikeuksina. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan yksilöllisiä syrjäytymiskehityksen eri vaiheisiin soveltuvia pedagogisia interventioita. Huomion tulisi kiinnittyä myös ylisukupolviseen, edellisen sukupolven kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän perhetyön kehittämiseen. Yhteisöllisiä, toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintamuotoja ja niiden soveltamista pidetään sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeisinä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä, sosiaalisia tarkoitusperiä toteuttavassa kasvatustyössä. Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja työskentelytavassa pyritään keksimään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: Asiakaslähtöisyys, jossa asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Nuori asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten nuori voi ne saavuttaa. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään nuoren kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.
9 Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikkakin osin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee nuoren vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö ja kannustus. Nuoren verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla Kun nuori ohjautui Starttiverstaalle, lähettävän tahon yhteydenotossa sovittiin tapaaminen hänen kanssaan. Kohdatun nuoren kanssa kartoitettiin oikeaa palvelua alkuhaastattelulla. Jos valmentaja ja nuori katsoivat, että Starttiverstas on oikea paikka, solmittiin yksilövalmennussopimus, jossa määriteltiin valmennukselle tavoitteet ja aikataulu. Muussa tapauksessa nuorelle etsittiin muu palvelu saattaen vaihtaen -periaatteella. Nuoren suostumuksella ilmoitettiin lähettävälle taholle asiakkuuden tavoitteista ja aikataulusta. Yksilövalmennuksessa tapaamisia oli 1-2 kertaan viikossa, ja valmennuksen kokonaiskesto oli yleensä 3-9 kuukautta. Valmennuksessa edettiin asetettujen tavoitteiden mukaan. Yksilövalmennuksen edetessä tavoitteita tarkasteltiin, ja tarvittaessa niitä muutettiin. Valmennukseen liittyi usein toiminnallisuutta. Nuoren kanssa voitiin toiveiden ja tavoitteiden mukaan esimerkiksi laittaa ruokaa tai harrastaa liikuntaa, kädentaitoja tai kulttuuria. Toiminnallisuuden menetelmin tuettiin aktivoitumista, arjen sujumista ja liikkeellelähtöä. Valmentajan rooli oli kulkea rinnalla valmennuk-
10 sen aikana ja saada nuori motivoitumaan ja ottamaan vastuuta asioidensa hoitamisesta. Yksilövalmennuksen keinoin pyrittiin muutokseen myös näköalattomuudessa koulutuksen ja työelämän suuntaan Nuoren tapaamiset Ryhmävalmennus Verkostotapaamiset Taulukko 3. Nuoren tapaamiset tarkoittavat yksittäisen nuoren ja valmentajan kohtaamista valmennustilanteessa - yksilö- tai ryhmävalmennustapaamisessa. Ryhmävalmennus tarkoittaa ryhmävalmennuksen tapaamiskertoja per vuosi. Verkostotapaamiset tarkoittavat nuoren valmennukseen ja asioiden hoitoon liittyviä verkostotapaamisia. * Yllä olevan kaavion Nuorten tapaamisia osiossa vuoden 2011 tilastoon ei ole laskettu ryhmiin osallistuneista nuorista tapaamiskertaa koko vuoden osalta.
11 Verkostoyhteistyöllä on keskeinen merkitys starttivalmennuksessa. Verkostossa tärkeitä ovat esimerkiksi sosiaalityö, TE-palvelut ja muut viranomaistahot, työpajat, terveyspalvelut ja asumispalvelut. Starttivalmennuksessa ajatellaan, että nuoren jatkopolku löytyy parhaiten juuri monialaisen verkoston tukeminen. Yhteistyössä verkostonsa kanssa nuori saa asioihinsa parasta asiantuntemusta ja pystyy etenemään tavoitteidensa mukaan. Verkoston kanssa pystyttiin olemaan yhteistyössä nuoren suostumuksella ja tieto siirtyi asiaankuuluvalla tavalla. Alaikäisten kohdalla myös vanhemmilta pyydettiin suostumus toimintaan osallistumiseen. Vanhemmat olivat muussakin kuin alaikäisten tapauksessa osa verkostoa, mikäli nuori niin halusi. Starttivalmennuksen prosessi Starttiverstaalla valmennusjakso oli yleensä pituudeltaan 3-9 kk yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Starttivalmennus koostui kolmesta eri vaiheesta, joista jokainen oli kestoltaan 1-3kk. Starttivalmennusjakson tavoitteina olivat motivaation herättäminen, näköalojen lisääminen ja jatkopoluissa pysyminen.
12 Ohjaavat tahot: TE-toimisto TYP Sosiaalityö Etsivät Nuorisoverstas Ohjaamo Kuraattorit & opot MT-palvelut Asumispalvelut Sukulaiset & ystävät + muut nuorten palvelut Starttivalmennusprosessi Sitouttaminen 1-3 kuukautta tavoitteet tutustuminen elämäntilanteen kartoitus omat toiveet tavoitteiden asettaminen virastoasioiden kuntoon laitto luottamuksen rakentaminen toiminnallisuus Väliarvio tarpeet Osallistaminen 1-3 kuukautta Väliarvio Toiveet toiminnallisuus esim. pienryhmässä sosiaalinen vahvistuminen viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen arjen realisointi Voimaantuminen & jatkopolut 1-3 kuukautta Arvio & palaute verkostotyö väliarviointi: tilaanteen ja tavoitteiden tarkastelu, realistisuus Konkreettisen jatkopolun löytäminen + Jatkoseuranta tilanteen ja tarpeen mukaan Jatkopolut: Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Nuorisoverstas Ohjaamo Koulutus Palkkatukityö Taulukko 4. Starttivalmennusprosessi. Seuraavaksi tekstissä prosessin vaiheet tarkemmin kuvattuina.
13 Sitouttaminen (1-3kk) - tutustuminen - elämäntilanteen kartoitus - omat toiveet - tavoitteiden asettaminen - virastoasioiden kuntoon laitto - luottamuksen rakentaminen - toiminnallisuus Osallistaminen (1-3kk) - toiminnallisuus pienryhmässä - sosiaalinen vahvistuminen - viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen - arjen realisointi Voimaantuminen ja jatkopolut (1-3kk) - itsenäinen harrastaminen - omatoiminen virastoasiointi ja asioista huolehtiminen ajallaan - arjenhallinnan vahvistuminen
14 - tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen - motivaatio oman elämän hallintaan - realistinen jatkopolku Yksilövalmennus Lyhytkestoiset Peruuntuneet 177, Taulukko 5. Nuorten yksilölliset tapaamiset ja peruuntuneet tapaamiset tunteina. Yksilövalmennustapaamiset tarkoittavat Starttiverstaan varsinaisessa asiakkuudessa olleiden nuorten tapaamisia eli yksilövalmennussopimuksen alaisia tapaamisia. Lyhytkestoiset tapaamiset olivat luonteeltaan palveluohjauksellisia yhteensä alle 7 tuntia kestäneitä valmennuksia. Peruuntuneet tapaamiset tarkoittivat yksilövalmennuksessa olleiden nuorten ilman syytä, tai jälkeenpäin selvitettyjä tapaamisen peruuntumisia.
15 Ryhmävalmennus Yhteisöllisyydellä ja vertaisryhmän tuella on työpajatyöskentelyssä suuri merkitys. Starttiverstaalla tapahtuvan ryhmävalmennuksen tavoitteina oli nuoren elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitojen selkiyttäminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen yksilö- ja ryhmätyömenetelmin. Nuorten valmennuksen tavoitteina oli koulutus- ja työelämäpolkujen selkeytyminen. Päivittäisessä toiminnassa pyrittiin takaamaan jokaiselle nuorelle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutustapaan, joiden kautta nuoren itsetunto vahvistui. Valmennuksen perustana oli yksilöllisyys ja luovien ratkaisujen löytäminen nuoren omista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Ryhmävalmennuksen epävirallisemmassa ympäristössä asioiden oppiminen tapahtui ennen kaikkea toiminnan ja kokemusten kautta. Toiminnalla pyrittiin nuoren motivaation ja aktiivisuuden lisääntymiseen sekä oman tulevaisuuden selkeytymiseen ja suunnitteluun. Starttiverstaan kokemusten mukaan tarve ryhmämuotoisen valmennuksen järjestämiselle, starttivalmennusnuorille, on suuri. Moni nuori ei ole valmis lähtemään jatkopoluille muutaman kuukauden yksilövalmennuksen jälkeen ja tarvitsee pidemmän ja tiiviimmän valmennusjakson. Pelkkä yksilövalmennus ei kaikille riitä, vaan he tarvitsevat säännöllisempää arki- ja vuorokausirytmin harjoittelua matalan kynnyksen toiminnassa, ohjatussa ympäristössä. Ryhmävalmennuksessa vuorokausi- ja arkirytmi selkeytyy ja sitä harjoitellaan konkreettisesti. Myös kodista liikkeelle lähtöä on hyvä harjoitella ja saada osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Sosiaalisen vahvistumisen kannalta säännöllinen ryhmävalmennus tukee starttivalmennusnuorien tavoitteisiin pääsemistä.
16 Arjenhallinnan taitojen lisääntyminen, tulevaisuuden näköalojen selkeytyminen sosiaalinen vahvistuminen ja säännöllisempi useampana päivänä liikkeelle lähtö vahvistaa starttivalmennusnuorten matkaa koulutuksen ja työelämän suuntaan. Ryhmävalmennuksen sisällöt Starttiverstaalla ryhmävalmennus perustui toiminnallisuuteen ja osallistumisen kautta arjen taitojen vahvistumiseen. Ryhmävalmennus koostui samoista arjenhallintaa tukevista elementeistä kuin yksilövalmennus. Sisältöinä ryhmävalmennuksessa olivat kädentaidot, omien vahvuuksien kartoittaminen, liikunta, terveelliset elämän tavat, ravitsemus, kulttuuri, koulutus- ja työelämätaitojen ja -markkinatiedon lisääminen mm. tutustumiskäyntien kautta. Ryhmävalmennuksessa pyrittiin tuomaan nuorille uusia kokemuksia ja näin jalkautuminen erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin edisti tavoitteiden saavuttamista (mm. kirpputorikäynnit, museovierailut, kirjasto). Myös eri alojen asiantuntijavierailijoita hyödynnettiin nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ryhmävalmennuksessa nuori eteni Starttiverstaan prosessikuvauksen mukaisesti. Nuoret saivat myös yksilövalmennusta ryhmävalmennuksen ohella. Näin nuorilla oli mahdollisuus keskustella oman valmentajansa kanssa ja hoitaa samalla akuutteja asioitaan. Jatkopolkuja mietittiin hyvissä ajoin ennen valmennussopimuksen päättymistä yhdessä nuoren kanssa. Ryhmävalmennuspäiviin sisältyivät nuoren kuntoutumista ja valmentautumista tukevat omat käynnit esimerkiksi TE-toimistossa tai mielenterveyspalveluissa. Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Joensuun kaupungin määritelmän mukaan kuntouttava työtoiminta on mielekästä, toimintakykyä ja osaamista edistävää tekemistä ja sitä järjestetään vuotiaille pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon henkilön omat toiveet,
17 koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Tavoitteena on motivoida, ylläpitää ja parantaa valmentautujan työ- ja toimintakykyä sekä parantaa toimintaan osallistuvan elämänhallinnantaitoja. Kuntouttava työtoiminta antaa työkokemusta työtehtävistä, työyhteisön jäsenenä olemisesta ja työelämän pelisäännöistä. Toiminta perustui aktivointisuunnitelmaan ja siinä huomioitiin valmentautujan sekä työtoimintapaikan tarpeet. Sopimuksen kesto oli 3-24 kuukautta, enintään 230 päivää vuodessa. Valmentautujat osallistuivat toimintaan yhdestä viiteen päivänä viikossa ja neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta nuori vuoden 2013 alusta oli oikeutettu työmarkkinatukeen ja sen lisäksi hän sai ylläpitokorvausta läsnäolopäiviltä. Starttipäivät Joensuun kaupungin aikuissosiaalityön kanssa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä hankkeessa. Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin ryhmävalmennusta kahtena tai kolmena päivänä viikossa Joensuussa. Niissä oli mahdollisuus käydä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Ryhmävalmennuspäivät olivat nimeltään Starttipäiviä, koska ryhmä-termi ei ollut suosittu
18 nuorten parissa. Tavoitteena niissä oli arjenhallinnan vahvistaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen sekä tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen. Päivät sisälsivät muun muassa kädentaitoja, liikuntaa, kulttuuria ja ruuanlaittoa. Toiminnan sisältöön vaikuttivat myös nuorten omat toiveet ja tarpeet. Päivien aikana oli mahdollisuus ruokailuun tai välipalaan. Starttipäiviin pystyi osallistumaan myös ilman kuntouttavan työtoiminnan sopimusta, Nuorisoverstaan omalla yksilövalmennussopimuksella. Starttipäiviin osallistuivat nuoret, joilla oli kuntouttavan työtoiminnan sopimus, saivat osallistumispäivältä yhdeksän euron toimintarahan tai ylläpitokorvauksen perustoimeentulon lisäksi. Vuoden 2013 alusta alkaen lainsäädännön muututtua, nuorten oli mahdollista hakea työmarkkinatukea kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Kuntouttavan työtoiminnan mukaan nuoret saivat myös bussikortin tai lippuja kulkemiseen. Tämä motivoi nuoria osallistumaan Starttipäivien toimintaan. Ryhmävalmennuksen järjestäminen kuntouttavana työtoimintana tuntuisi olevan paras vaihtoehto toimenpiteeksi starttivalmennuksessa. Myös valtakunnallisesti starttivalmennus nähdään enemmän kuntouttavana työtoimintana kuin esimerkiksi työkokeiluna. Starttivalmennusnuoret ovat työelämään kuntoutuvia ja tarvitsevat paljon tukea valmennusprosessin aikana. Sitoutuminen toimenpiteisiin on haastavaa ja poissaolot ovat hyvin tyypillisiä. TE-toimiston tarjoama työkokeilu olisi hyvä jatkopolku kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen, kun nuorella on jo paremmat voimavarat sitoutua vaativampiin toimenpiteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan etuna on, että siihen osallistuminen ei kuluta nuoren rajallisia työkokeilupäiviä. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa rahallisen korvauksen (ylläpitokorvaus) toimintapäiviltä sekä korvauksen matkoista, joka osaltaan voivat toimia motivoivana tekijänä ryhmävalmennukseen osallistumiselle. Starttipäivistä kerättiin palautetta erillisellä palautelomakkeella, jonka päiviin osallistuneet nuoret täyttivät siirtyessään jatkopoluille.
19 Starttipäivärunko PÄIVÄN ALOITUS: aamukahvi, päivän lehti kuulumiset,toiveet TOIMINTA: kädentaidot, liikunta, kulttuuri, tutustumiskäynnit ym. RUUANVALMISTUS JA RUOKAILU YKSILÖVALMENNUS ASIAT: toimeentulotukihakemust en täyttö, TEtoimistokäynnit, mielenterveyspalvelut ym. PÄIVÄN LOPETUS: palaute, toiveet, seuraavan kerran suunnittelu Starttipäivät aloitettiin yhteisellä kahvitteluhetkellä, jossa nuorilla oli mahdollisuus kertoa kuulumisensa, lukea päivän sanomalehti ja esittää toiveita toiminnan suhteen. Jokainen nuori laittoi omalla vuorollaan ruokaa ja yhteinen ruokailu rytmitti päivää varsinaisen toiminnan lisäksi. Nuoret saivat hoitaa yksilövalmennusasioitaan päivän aikana nuorten, ryhmän ja yksilövalmentajien aikataulujen mukaan. Palautetta toiminnasta kyseltiin suullisesti ja ajoittain kirjallisesti. Starttipäivien vetovastuu järjestettiin siten, että jokainen Joensuun yksilövalmentaja vastasi vuorollaan Starttipäivien toiminnasta. Vastuussa oleva valmentaja suunnitteli päivän ohjelman, vastasi tarvittavista hankinnoista ja siitä, että kaikilla nuorilla oli tekemistä koko päivän ajan. Nuoret ilmoittivat poissaoloistaan omalle yksilövalmentajalle ja oma yksilövalmentaja huolehti muistutussoitoista. Vastuussa olevalla valmentajalla oli apunaan toinen valmentaja, joka tarvittaessa toimi sijaisena. Tämän käytännön kautta oli myös mahdollista ottaa paremmin huomioon nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet, esimerkiksi kaikkien ei tarvinnut osallistua liikuntaan.
20 Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta Vuonna 2010 ryhmävalmennusta järjestettiin Joensuussa ja Outokummussa. Joensuussa ryhmä kokoontui kerran viikossa keskiviikkoisin klo Joensuussa osallistujia oli yhdestä viiteen nuorta ja niissä oli mukana myös kaksi nuorta Liperistä ja neljä nuorta Polvijärveltä. Seudulta (Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) tulleet nuoret saivat kulkemiseen maksusitoumuksen sosiaalitoimesta. Outokummussa pienryhmä kokoontui muutaman kuukauden ajan kerran viikossa ja siihen osallistui kolme nuorta. Outokummussa järjestettiin myös liikunnallista ryhmätoimintaa yhteistyössä Ohjaamon uravalmentajan ja Nuorisoverstaan yksilö- ja työvalmentajan kanssa ja niihin osallistui nuoria Starttiverstaalta ja Nuorisoverstaalta. Toiminta tapahtui Kyykerin kylätalon liikuntasalissa. Vuonna 2011 ryhmävalmennusta toteutettiin Joensuussa ajalla Ryhmäkertoja oli 24 ja ryhmiin osallistui kolmetoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella viisi. Ryhmätapaamisia oli kerran viikossa, kestoltaan neljä tuntia. Ryhmiin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Syyskaudella ryhmävalmennusta ei pystytty järjestämään, koska valmennuksessa olleilla nuorilla ei ollut ryhmätoiminnan tarvetta. Vuonna 2012 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 10 kuukauden ajan. Alkuvuodesta sovittiin Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa toimenpiteen tehokkaammasta käyttöönotosta Starttiverstaalla. Starttipäiviä oli yhteensä 81 ja niihin osallistui kaksikymmentä eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kahdeksan. Yhdeksän nuorta jatkoi Starttipäivissä vuonna Starttipäiviä toteutettiin kahtena tai kolmena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Keskimääräinen osallistujamäärä oli neljä nuorta.
21 Vuonna 2013 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 9 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui neljätoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kolmetoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia, ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Vuonna 2014 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 6 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 48 ja niihin osallistui kuusitoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella neljätoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kolmesta yhdeksään nuorta kerrallaan. Koko hankkeen aikana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella osallistui ryhmävalmennukseen 29 nuorta, joista naisia viisitoista ja miehiä neljätoista. Sopimusten kestot olivat 1-13 kk. Keskimääräinen sopimus oli kestoltaan 5 kuukautta. TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Starttivalmennuksessa tuetaan valmentautujan aktivoitumista ja motivoitumista. Tavoitteena on edetä pienin askelin kohti koulutusta ja työelämää, sekä löytää muutakin tartuntapintaa yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Valmentaja ja nuori luovat prosessin aikana luottamuksellisen asiakassuhteen, jossa nuoren itsetuntemus ja itseluottamus kasvavat niin, että hän pystyy yhdessä verkostonsa kanssa luomaan realistisen kuvan tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan, ja etenemään kohti tavoitteitaan. Euroopan Unionin nuorisostrategian kaksi päätavoitetta ovat: tarjota nuorille tasavertaisempia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja olemaan osallisia yhteiskunnassa. Kansallisella tasolla Suomessa tätä strategiaa viedään eteenpäin Nuorten yhteiskuntatakuun voimin. Sillä halutaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneessa nuorisotakuussa
22 jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Matalan kynnyksen palveluilla, kuten starttivalmennuksella, voidaan katkaista alkanut syrjäytymiskierre ja tukea nuorta ottamaan ensimmäinen askel kohti arjenhallintaa ja seuraava askel kohti koulutusta ja työllistymistä. Mikäli nuoren mahdollinen syrjäytymiskierre saadaan katkaistua, voidaan nuoren omien voimavarojen käyttöönoton lisäksi pelastaa myös yhteiskunnan resursseja. Nuorten yhteiskuntakuu työryhmä arvioi, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannuksiksi 40 vuoden ajalta arvioidaan euroa, ja kun huomioidaan muut syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta. TYP 11 Palkkatyö 3 Työvoimakoulutus 6 Avoin ao/ohjaamo 23 Nuorisoverstas 26 TH/TEV Työkokeilu Koulutus
23 Taulukko 6. Nuorten jatkopolkuja mihin nuoret ovat ohjautuneet valmennuksen aikana tai sen lopuksi. terapia NYT-hanke armeija päihdepalv. muutto ei tietoa/ei sitoutunut/keskeyttänyt työtön mielenterveyskeskus sairasloma/eläke äitiysloma oppisopimus iltalukio asumispalvelu palkkatuki sosiaaliohjaus KuTy Taulukko 7. Nuorten jatkopolkuja jatkuu. Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Starttivalmennuksen kohderyhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat vahvaa kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennuksen asiakkaana olevat nuoret eivät yleensä vielä kykene säännölliseen toimintaan osallistumiseen, vaan vaativat aluksi vahvempaa tukea arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennus tukee nuorta löytämään omat
24 voimavaransa ja tasapainon elämäänsä. Nuori kiinnittyy starttivalmennuksen avulla hänen suunnitelmiaan, tavoitteitaan ja unelmiaan eteenpäin vievään toimintaan. Hidasteita Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on usein ongelmia monilla elämän osa-alueilla ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla puutteellisia. Nuorten päivärytmi voi olla hukassa tai heillä on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai muita puutteita arjenhallinnassa. Nuorilla voi olla taloudellisia ongelmia ja hallitsematonta velkaantumista ja rikostaustaa. Heidän koulutuksensa ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole lainkaan. Kotiin jääneet ja sinne eristäytyneet ovat myös yksi starttivalmennustoiminnan kohderyhmä. Starttivalmennus ei kuitenkaan voi korvata esimerkiksi terveyspalveluita ja starttivalmennus ei ole oikea paikka akuutin päihdeongelman tai akuuttia hoitoa vaativan mielenterveysongelman aikaan. Seuraavassa on listattu Starttiverstaan nuorien ( valmennuksen lopettaneiden) valmennukseen liittyvien haastattelujen ja keskustelujen pohjalta etenemisen hidasteita. Otos 92 nuorta: päivärytmi hyvin usein hukassa mielenterveysongelmat (49 nuorella otoksesta kontakti mielenterveyspalveluihin) päihteet vaikuttavat arkeen (20 nuorta kertoo päihteiden käytön vaikuttavan kontakti päihdepalveluihin kahdella nuorella) kokenut koulukiusaamista (13) velka (11), ja muut taloudelliset ongelmat asunnottomuus (8)
STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa
STARTTIVERSTAS-HANKE Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa Taustaa ja tavoitteita Starttiverstas-hanke on osa PKKY:n hallinnoimaa Nuorten tuki-hanketta, jonka osatoteuttajana on Joensuun Nuorisoverstas
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotTornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke
20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotTURUN STARTTIVALMENNUS
TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotStarttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6
Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 SIIKALATVAN KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjastotoimen johtaja Riitta Tranberg Nuorisopalvelut/Nuorisotoimi Vapaa-aikasihteeri
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
Lisätiedot- silta parempaan tulevaisuuteen -
- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry
LisätiedotJoensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset
Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotMatalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään
Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen 24.5.2016, Pohjois-Suomen Kumppanuusfoorumi Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2016) Päätavoite:
LisätiedotTyöpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa
Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa Kuntamarkkinat 10.9.2015 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016)
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotNuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014
Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
Lisätiedotyöote Vamoksen näkökulmia
Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotSOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA
SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan nuorten työpajatoiminnasta, jolla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotJuna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
LisätiedotJoensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset
Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotOhjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille
Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja
LisätiedotTyöpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia
Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen Vamos palvelut Vesa Sarmia Suomessa noin 60 000 nuorta koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, joista Vamos kohderyhmää arviolta
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotAikuisten startti. Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Siilinjärvellä
Aikuisten startti Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Siilinjärvellä Lähtökohtia: Kunnan vastuun kasvattaminen työllisyyden hoitamisessa (Kuntouttavan) työtoiminnan ohjaajien lisääminen
LisätiedotTYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN
Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 5 (1/10) TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN (Valmistelija työllisyyspäällikkö Auli Savolainen) 28.8.2018 2 Työelämävalmennuksen tavoitteet Työelämävalmiuksien
LisätiedotOHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.
ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa Etsivä nuorisotyö www.hyvarila.com Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.fi SISÄLLYS 1. ETSIVÄN NUORISOTYÖN ASIAKASPROFIILI 2013...............................
LisätiedotTietoja perheiden asumisen ongelmasta
Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotNuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotVAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen
VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotKuka vastaa ja välittää?
1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä
LisätiedotNUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA
NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA Mikä on Ohjaamo? Alle 30-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen monialainen palvelupiste. Tarjoaa maksutonta tukea ja ohjausta työllistymiseen, koulutukseen,
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO
Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola
Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotVerkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot
Verkostotyöpaja 12.4.2018 Learning cafe-yhteenvedot Työtoiminnasta töihin Miten voidaan lisätä asiakkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuutta työllistymistä tukevista palveluista? Netin kautta, esitteet
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotNEET projektin tutkimus
NEET projektin tutkimus Sari Miettinen Outi Välimaa Päivi Mäntyneva Terhi Kaisvuo Paula Hakala Sari Mäki Tutkimuksen osat 1. Kuvataan NUOTTI-valmennukseen ja ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ohjautuneiden
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa
Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotK-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.
K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotValmentava ja kuntouttava työote Vamos-toiminnassa. Marjo Hodju
Valmentava ja kuntouttava työote Vamos-toiminnassa Marjo Hodju Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten syrjäytyminen on mittava ja paheneva ongelma Vamos vähentää 12-29 vuotiaiden
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotOSALLISUUS JA TUKI
OSALLISUUS JA TUKI 1.8.2016-2019 TYÖKYKY TERVEYS OSAAMINEN YKSILÖN VOIMAVARAT TYÖ fyysinen psyykkinen sosiaalinen tiedot taidot arvot asenne motivaatio työtyytyväisyys henkiset vaatimukset fyysiset
LisätiedotErilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotNuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014
Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotVieteri-Nuoret toimintaraportti 2017
KH 20.3.2018 51 LIITE 6 Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017 Johdanto Vuosi 2017 oli Ypäjän työpaja Vieterille ensimmäinen toimintavuosi, mille saatiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan. Valtionavustuksen
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotSOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA
SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien
Lisätiedot