Starttiverstas -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Starttiverstas -hanke"

Transkriptio

1 Starttiverstas -hanke 3

2 SISÄLTÖ STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN... 6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT... 8 Sosiaalipedagoginen näkökulma... 8 Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla...11 Starttivalmennuksen prosessi...13 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksen sisällöt...18 Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Starttipäivät Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Hidasteita Voimavaroja ja näköaloja MITÄ REPUSSA STARTTIVALMENNUKSEN JÄLKEEN? VERKOSTO- JA SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA STARTTIVERSTAS HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET...31 Verkostoyhteistyö Starttiverstaalla...31 Yhteistyökäytännöt Koulutukset...33 Starttiverstaan yhteistyötahot Valtakunnallinen starttivalmennusyhteistyö ARTIKKELI: STARTTIVALMENNUS MAASEUTUALUEELLA

3 Johdatus seudulliseen starttivalmennustyöhön...38 Seudullinen verkostotyö...38 Työmenetelmät...41 Nuorten määrä, sukupuoli ja ikä...42 Nuoren ohjautuminen eteenpäin...42 Haasteet seututyössä...46 VERKOSTOITUMISEN KEINOT JA HYÖTY NUORELLE, VERKOSTOLLE JA VALMENTAJALLE LÄHTEET

4 Starttiverstas-hanke oli osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa Nuorten tuki hanketta. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja toiminta-alueen kunnat; Joensuu, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN Kun Nuori tarvitsee erityistä tukea arjenhallintaansa ennen muuhun valmennukseen, koulutuksen tai työelämän suuntaan siirtymistä, voidaan hänelle tarjota starttivalmennusta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n Starttiverstas-hanke tarjosi starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa Joensuun, Polvijärven, Outokummun ja Liperin alueella. Nuoret kävivät Starttiverstaan toimintavuosien aikana läpi yhteensä 270 yksilövalmennussopimuksen alaista starttivalmennusjaksoa. Osa nuorista kävi useamman jakson eri aikoina, mutta suurin osa tästä määrästä oli eri henkilöitä.

5 Ohjaamo 17 Työvoiman palvelukeskus Joensuun Nuorisoverstas Etsivä nuorisotyöntekijä Mielenterveyskeskus TE-toimisto 53 Aikuissosiaalityö 69 Taulukko 1. Mistä nuoret ovat ohjautuneet. Taulukossa näkyy koko Starttiverstaan yksilövalmennusjaksoille ohjautuneiden nuorten määrä. Starttiverstas tarjosi palveluita 16 vuotta täyttäneille alle 29-vuotiaille työttömille ja/tai tulottomille nuorille ja nuorille aikuisille. Starttiverstaalle ohjautuneiden nuorten keski-ikä oli 21 vuotta. Hankkeen alkuaikoina nuoria ohjautui Joensuussa eniten TE-toimistosta ja Sosiaalitoimistosta. Starttiverstaan toiminnan edetessä ja kehittyessä nuoria ohjautui useammalta taholta: esimerkiksi Nuorisoverstaalta, Ohjaamosta, Etsivästä nuorisotyöstä, mielenterveyspalveluista, asumispalveluista ja Työvoiman palvelukeskuksesta. Seudulla (Okuli ja Polvijärvi) nuorten ohjautuminen oli alusta asti hieman eri tavalla järjestetty kuin Joensuussa. Hankkeen alussa nuoret ohjautuivat lähes aina sosiaalitoimen kautta. Seudulle syntyi toimintamalli, jossa eri tahojen toimijat kävivät läpi palveluissa olevia nuoria, joista sitten kukin tarpeen mukaan ohjattiin eteenpäin, esimerkiksi Starttiverstaan asiakkuuteen.

6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT Starttivalmennuksen tavoitteena on kartoittaa ensin nuoren työ- ja toimintakyky ja edellytykset osallistua muihin palveluihin, ja tukea häntä arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Starttivalmennuksen pääasialliset työmuodot Starttiverstaalla olivat yksilövalmennus ja ryhmävalmennus. Valmennusjakson aikana pyrittiin löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto. Starttivalmennus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa lähdetään liikkeelle nuoren yksilöllisen elämäntilanteen ja valmiuksien selvittämisestä, ja päädytään pienin askelin omien voimavarojen löytämiseen ja sosiaaliseen vahvistumiseen. Riittävä aikaresurssi on keskeisessä roolissa starttivalmennusprosessissa. Luottamuksen rakentuminen ja riittävän kattava elämäntilanteen kartoitus mahdollistavat prosessin etenemisen. Starttivalmennuksen aikataulusta voidaan sopia nuoren kanssa. Starttiverstaalla tapaamisia sovitaan aluksi 1-2 viikossa. Kokonaiskestoltaan valmennus voi olla yksilöllisesti hyvinkin erilainen. Starttiverstaalla oltiin keskimäärin noin 9 kk, mutta lyhimmillään starttivalmennus kesti yhden kuukauden, ja pisimmillään eripituisina jaksoina puolitoista vuotta. Sosiaalipedagoginen näkökulma Nykypäivänä syrjäytymisestä puhuttaessa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkoutta tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan kannalta. Tämä näkyy siinä, kuinka etuliite sosiaalinen ymmärretään. Sosiaalinen tarkoittaa syrjäytymisen yhteydessä erityisesti yhteiskunnan kannalta tarkasteltua yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Yhteiskuntakeskeisyys sosiaalisuudessa tulee esille myös puhuttaessa syrjäytymisen vastakohdasta, sosiaalisesta osallisuudesta tai sosiaalisesta integraatiosta. Sosiaalisesta syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan yleensä aina myös vastakohtaan sosiaaliseen osallisuuteen tai sosiaaliseen integraatioon.

7 Sosiaalisuuden määrittyminen yhteiskunnalliseksi näkyy sen ymmärtämisessä, mistä syrjäydytään ja vastaavasti mihin tulee olla osallinen tai integroitua. Syrjäytymisen on esimerkiksi nähty merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta ja sosiaalinen osallisuus on määritelty pyrkimykseksi uudelleen integroida tai lisätä marginalisoituneiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan valtavirtaan. Sosiaalityön näkökulmasta, voidaan sanoa, että yhteiskuntakeskeisen sosiaalisen syrjäytymisen lisäksi tulee ottaa huomioon ihmisten arkielämä ja yksilöiden hyvinvointi syrjäytymisen ymmärtämisen lähtökohtana. Sosiaalityö toimii yhteiskunnan valtavirrasta sivuun joutuneiden ja valtavirrassa elävien rajapinnalla. Tällä rajapinnalla sosiaalityön ei tule toimia yksinomaan yhteiskuntakeskeisistä lähtökohdista, vaan myös yksilöiden ja perheiden arkielämän ja hyvinvoinnin lähtökohdista. Keskeinen kysymys syrjäytymisen perustaville määreille on, mistä syrjäydytään, kun syrjäydytään. Edellä mainittiin syrjäytymisen merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta. Yhteiskunnan valtavirran sijasta voidaan puhua myös yhteiskunnallisesta normaaliudesta. Yhteiskunnan normaalius kertoo ehkä esimerkiksi valtavirran kaltaista neutraalia ilmaisua osuvammin siitä, mistä syrjäydytään. Yksilöä yhteiskuntaan yhdistävä side määrittyy siteeksi yhteiskunnan normaalisuuteen ja syrjäytymisen perustavaksi määreeksi tulee yhteiskunnallisesta normaaliudesta sivuun joutuminen. Tarkasteltaessa syrjäytymisen käsitettä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä, jossa syrjäytyminen käsitteellistyy sosiaaliseksi ja kasvatukselliseksi ilmiöksi. Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan peruskysymys koskee yhteiskunnallisen toimintakyvyn, osallisuuden, osallistumisen ja riittävän elämänhallinnan saavuttamista, eli toisin sanoen syrjäytymisen välttämistä. Syrjäytymisen prosessin sanotaan olevan ylisukupolvista, johon liittyy usein kotiolojen epävakautta lapsuudessa, esimerkiksi vanhempien runsasta päihteiden käyttöä ja perheen aikuisjäsenten vaihtumista. Melko

8 usein tämä epävakaus heijastuu lapsen elämänhallintaan ja koulunkäyntiin, joka näkyy oppimis- ja sopeutumisvaikeuksina. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan yksilöllisiä syrjäytymiskehityksen eri vaiheisiin soveltuvia pedagogisia interventioita. Huomion tulisi kiinnittyä myös ylisukupolviseen, edellisen sukupolven kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän perhetyön kehittämiseen. Yhteisöllisiä, toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintamuotoja ja niiden soveltamista pidetään sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeisinä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä, sosiaalisia tarkoitusperiä toteuttavassa kasvatustyössä. Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja työskentelytavassa pyritään keksimään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: Asiakaslähtöisyys, jossa asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Nuori asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten nuori voi ne saavuttaa. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään nuoren kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.

9 Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikkakin osin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee nuoren vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö ja kannustus. Nuoren verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla Kun nuori ohjautui Starttiverstaalle, lähettävän tahon yhteydenotossa sovittiin tapaaminen hänen kanssaan. Kohdatun nuoren kanssa kartoitettiin oikeaa palvelua alkuhaastattelulla. Jos valmentaja ja nuori katsoivat, että Starttiverstas on oikea paikka, solmittiin yksilövalmennussopimus, jossa määriteltiin valmennukselle tavoitteet ja aikataulu. Muussa tapauksessa nuorelle etsittiin muu palvelu saattaen vaihtaen -periaatteella. Nuoren suostumuksella ilmoitettiin lähettävälle taholle asiakkuuden tavoitteista ja aikataulusta. Yksilövalmennuksessa tapaamisia oli 1-2 kertaan viikossa, ja valmennuksen kokonaiskesto oli yleensä 3-9 kuukautta. Valmennuksessa edettiin asetettujen tavoitteiden mukaan. Yksilövalmennuksen edetessä tavoitteita tarkasteltiin, ja tarvittaessa niitä muutettiin. Valmennukseen liittyi usein toiminnallisuutta. Nuoren kanssa voitiin toiveiden ja tavoitteiden mukaan esimerkiksi laittaa ruokaa tai harrastaa liikuntaa, kädentaitoja tai kulttuuria. Toiminnallisuuden menetelmin tuettiin aktivoitumista, arjen sujumista ja liikkeellelähtöä. Valmentajan rooli oli kulkea rinnalla valmennuk-

10 sen aikana ja saada nuori motivoitumaan ja ottamaan vastuuta asioidensa hoitamisesta. Yksilövalmennuksen keinoin pyrittiin muutokseen myös näköalattomuudessa koulutuksen ja työelämän suuntaan Nuoren tapaamiset Ryhmävalmennus Verkostotapaamiset Taulukko 3. Nuoren tapaamiset tarkoittavat yksittäisen nuoren ja valmentajan kohtaamista valmennustilanteessa - yksilö- tai ryhmävalmennustapaamisessa. Ryhmävalmennus tarkoittaa ryhmävalmennuksen tapaamiskertoja per vuosi. Verkostotapaamiset tarkoittavat nuoren valmennukseen ja asioiden hoitoon liittyviä verkostotapaamisia. * Yllä olevan kaavion Nuorten tapaamisia osiossa vuoden 2011 tilastoon ei ole laskettu ryhmiin osallistuneista nuorista tapaamiskertaa koko vuoden osalta.

11 Verkostoyhteistyöllä on keskeinen merkitys starttivalmennuksessa. Verkostossa tärkeitä ovat esimerkiksi sosiaalityö, TE-palvelut ja muut viranomaistahot, työpajat, terveyspalvelut ja asumispalvelut. Starttivalmennuksessa ajatellaan, että nuoren jatkopolku löytyy parhaiten juuri monialaisen verkoston tukeminen. Yhteistyössä verkostonsa kanssa nuori saa asioihinsa parasta asiantuntemusta ja pystyy etenemään tavoitteidensa mukaan. Verkoston kanssa pystyttiin olemaan yhteistyössä nuoren suostumuksella ja tieto siirtyi asiaankuuluvalla tavalla. Alaikäisten kohdalla myös vanhemmilta pyydettiin suostumus toimintaan osallistumiseen. Vanhemmat olivat muussakin kuin alaikäisten tapauksessa osa verkostoa, mikäli nuori niin halusi. Starttivalmennuksen prosessi Starttiverstaalla valmennusjakso oli yleensä pituudeltaan 3-9 kk yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Starttivalmennus koostui kolmesta eri vaiheesta, joista jokainen oli kestoltaan 1-3kk. Starttivalmennusjakson tavoitteina olivat motivaation herättäminen, näköalojen lisääminen ja jatkopoluissa pysyminen.

12 Ohjaavat tahot: TE-toimisto TYP Sosiaalityö Etsivät Nuorisoverstas Ohjaamo Kuraattorit & opot MT-palvelut Asumispalvelut Sukulaiset & ystävät + muut nuorten palvelut Starttivalmennusprosessi Sitouttaminen 1-3 kuukautta tavoitteet tutustuminen elämäntilanteen kartoitus omat toiveet tavoitteiden asettaminen virastoasioiden kuntoon laitto luottamuksen rakentaminen toiminnallisuus Väliarvio tarpeet Osallistaminen 1-3 kuukautta Väliarvio Toiveet toiminnallisuus esim. pienryhmässä sosiaalinen vahvistuminen viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen arjen realisointi Voimaantuminen & jatkopolut 1-3 kuukautta Arvio & palaute verkostotyö väliarviointi: tilaanteen ja tavoitteiden tarkastelu, realistisuus Konkreettisen jatkopolun löytäminen + Jatkoseuranta tilanteen ja tarpeen mukaan Jatkopolut: Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Nuorisoverstas Ohjaamo Koulutus Palkkatukityö Taulukko 4. Starttivalmennusprosessi. Seuraavaksi tekstissä prosessin vaiheet tarkemmin kuvattuina.

13 Sitouttaminen (1-3kk) - tutustuminen - elämäntilanteen kartoitus - omat toiveet - tavoitteiden asettaminen - virastoasioiden kuntoon laitto - luottamuksen rakentaminen - toiminnallisuus Osallistaminen (1-3kk) - toiminnallisuus pienryhmässä - sosiaalinen vahvistuminen - viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen - arjen realisointi Voimaantuminen ja jatkopolut (1-3kk) - itsenäinen harrastaminen - omatoiminen virastoasiointi ja asioista huolehtiminen ajallaan - arjenhallinnan vahvistuminen

14 - tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen - motivaatio oman elämän hallintaan - realistinen jatkopolku Yksilövalmennus Lyhytkestoiset Peruuntuneet 177, Taulukko 5. Nuorten yksilölliset tapaamiset ja peruuntuneet tapaamiset tunteina. Yksilövalmennustapaamiset tarkoittavat Starttiverstaan varsinaisessa asiakkuudessa olleiden nuorten tapaamisia eli yksilövalmennussopimuksen alaisia tapaamisia. Lyhytkestoiset tapaamiset olivat luonteeltaan palveluohjauksellisia yhteensä alle 7 tuntia kestäneitä valmennuksia. Peruuntuneet tapaamiset tarkoittivat yksilövalmennuksessa olleiden nuorten ilman syytä, tai jälkeenpäin selvitettyjä tapaamisen peruuntumisia.

15 Ryhmävalmennus Yhteisöllisyydellä ja vertaisryhmän tuella on työpajatyöskentelyssä suuri merkitys. Starttiverstaalla tapahtuvan ryhmävalmennuksen tavoitteina oli nuoren elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitojen selkiyttäminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen yksilö- ja ryhmätyömenetelmin. Nuorten valmennuksen tavoitteina oli koulutus- ja työelämäpolkujen selkeytyminen. Päivittäisessä toiminnassa pyrittiin takaamaan jokaiselle nuorelle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutustapaan, joiden kautta nuoren itsetunto vahvistui. Valmennuksen perustana oli yksilöllisyys ja luovien ratkaisujen löytäminen nuoren omista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Ryhmävalmennuksen epävirallisemmassa ympäristössä asioiden oppiminen tapahtui ennen kaikkea toiminnan ja kokemusten kautta. Toiminnalla pyrittiin nuoren motivaation ja aktiivisuuden lisääntymiseen sekä oman tulevaisuuden selkeytymiseen ja suunnitteluun. Starttiverstaan kokemusten mukaan tarve ryhmämuotoisen valmennuksen järjestämiselle, starttivalmennusnuorille, on suuri. Moni nuori ei ole valmis lähtemään jatkopoluille muutaman kuukauden yksilövalmennuksen jälkeen ja tarvitsee pidemmän ja tiiviimmän valmennusjakson. Pelkkä yksilövalmennus ei kaikille riitä, vaan he tarvitsevat säännöllisempää arki- ja vuorokausirytmin harjoittelua matalan kynnyksen toiminnassa, ohjatussa ympäristössä. Ryhmävalmennuksessa vuorokausi- ja arkirytmi selkeytyy ja sitä harjoitellaan konkreettisesti. Myös kodista liikkeelle lähtöä on hyvä harjoitella ja saada osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Sosiaalisen vahvistumisen kannalta säännöllinen ryhmävalmennus tukee starttivalmennusnuorien tavoitteisiin pääsemistä.

16 Arjenhallinnan taitojen lisääntyminen, tulevaisuuden näköalojen selkeytyminen sosiaalinen vahvistuminen ja säännöllisempi useampana päivänä liikkeelle lähtö vahvistaa starttivalmennusnuorten matkaa koulutuksen ja työelämän suuntaan. Ryhmävalmennuksen sisällöt Starttiverstaalla ryhmävalmennus perustui toiminnallisuuteen ja osallistumisen kautta arjen taitojen vahvistumiseen. Ryhmävalmennus koostui samoista arjenhallintaa tukevista elementeistä kuin yksilövalmennus. Sisältöinä ryhmävalmennuksessa olivat kädentaidot, omien vahvuuksien kartoittaminen, liikunta, terveelliset elämän tavat, ravitsemus, kulttuuri, koulutus- ja työelämätaitojen ja -markkinatiedon lisääminen mm. tutustumiskäyntien kautta. Ryhmävalmennuksessa pyrittiin tuomaan nuorille uusia kokemuksia ja näin jalkautuminen erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin edisti tavoitteiden saavuttamista (mm. kirpputorikäynnit, museovierailut, kirjasto). Myös eri alojen asiantuntijavierailijoita hyödynnettiin nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ryhmävalmennuksessa nuori eteni Starttiverstaan prosessikuvauksen mukaisesti. Nuoret saivat myös yksilövalmennusta ryhmävalmennuksen ohella. Näin nuorilla oli mahdollisuus keskustella oman valmentajansa kanssa ja hoitaa samalla akuutteja asioitaan. Jatkopolkuja mietittiin hyvissä ajoin ennen valmennussopimuksen päättymistä yhdessä nuoren kanssa. Ryhmävalmennuspäiviin sisältyivät nuoren kuntoutumista ja valmentautumista tukevat omat käynnit esimerkiksi TE-toimistossa tai mielenterveyspalveluissa. Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Joensuun kaupungin määritelmän mukaan kuntouttava työtoiminta on mielekästä, toimintakykyä ja osaamista edistävää tekemistä ja sitä järjestetään vuotiaille pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon henkilön omat toiveet,

17 koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Tavoitteena on motivoida, ylläpitää ja parantaa valmentautujan työ- ja toimintakykyä sekä parantaa toimintaan osallistuvan elämänhallinnantaitoja. Kuntouttava työtoiminta antaa työkokemusta työtehtävistä, työyhteisön jäsenenä olemisesta ja työelämän pelisäännöistä. Toiminta perustui aktivointisuunnitelmaan ja siinä huomioitiin valmentautujan sekä työtoimintapaikan tarpeet. Sopimuksen kesto oli 3-24 kuukautta, enintään 230 päivää vuodessa. Valmentautujat osallistuivat toimintaan yhdestä viiteen päivänä viikossa ja neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta nuori vuoden 2013 alusta oli oikeutettu työmarkkinatukeen ja sen lisäksi hän sai ylläpitokorvausta läsnäolopäiviltä. Starttipäivät Joensuun kaupungin aikuissosiaalityön kanssa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä hankkeessa. Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin ryhmävalmennusta kahtena tai kolmena päivänä viikossa Joensuussa. Niissä oli mahdollisuus käydä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Ryhmävalmennuspäivät olivat nimeltään Starttipäiviä, koska ryhmä-termi ei ollut suosittu

18 nuorten parissa. Tavoitteena niissä oli arjenhallinnan vahvistaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen sekä tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen. Päivät sisälsivät muun muassa kädentaitoja, liikuntaa, kulttuuria ja ruuanlaittoa. Toiminnan sisältöön vaikuttivat myös nuorten omat toiveet ja tarpeet. Päivien aikana oli mahdollisuus ruokailuun tai välipalaan. Starttipäiviin pystyi osallistumaan myös ilman kuntouttavan työtoiminnan sopimusta, Nuorisoverstaan omalla yksilövalmennussopimuksella. Starttipäiviin osallistuivat nuoret, joilla oli kuntouttavan työtoiminnan sopimus, saivat osallistumispäivältä yhdeksän euron toimintarahan tai ylläpitokorvauksen perustoimeentulon lisäksi. Vuoden 2013 alusta alkaen lainsäädännön muututtua, nuorten oli mahdollista hakea työmarkkinatukea kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Kuntouttavan työtoiminnan mukaan nuoret saivat myös bussikortin tai lippuja kulkemiseen. Tämä motivoi nuoria osallistumaan Starttipäivien toimintaan. Ryhmävalmennuksen järjestäminen kuntouttavana työtoimintana tuntuisi olevan paras vaihtoehto toimenpiteeksi starttivalmennuksessa. Myös valtakunnallisesti starttivalmennus nähdään enemmän kuntouttavana työtoimintana kuin esimerkiksi työkokeiluna. Starttivalmennusnuoret ovat työelämään kuntoutuvia ja tarvitsevat paljon tukea valmennusprosessin aikana. Sitoutuminen toimenpiteisiin on haastavaa ja poissaolot ovat hyvin tyypillisiä. TE-toimiston tarjoama työkokeilu olisi hyvä jatkopolku kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen, kun nuorella on jo paremmat voimavarat sitoutua vaativampiin toimenpiteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan etuna on, että siihen osallistuminen ei kuluta nuoren rajallisia työkokeilupäiviä. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa rahallisen korvauksen (ylläpitokorvaus) toimintapäiviltä sekä korvauksen matkoista, joka osaltaan voivat toimia motivoivana tekijänä ryhmävalmennukseen osallistumiselle. Starttipäivistä kerättiin palautetta erillisellä palautelomakkeella, jonka päiviin osallistuneet nuoret täyttivät siirtyessään jatkopoluille.

19 Starttipäivärunko PÄIVÄN ALOITUS: aamukahvi, päivän lehti kuulumiset,toiveet TOIMINTA: kädentaidot, liikunta, kulttuuri, tutustumiskäynnit ym. RUUANVALMISTUS JA RUOKAILU YKSILÖVALMENNUS ASIAT: toimeentulotukihakemust en täyttö, TEtoimistokäynnit, mielenterveyspalvelut ym. PÄIVÄN LOPETUS: palaute, toiveet, seuraavan kerran suunnittelu Starttipäivät aloitettiin yhteisellä kahvitteluhetkellä, jossa nuorilla oli mahdollisuus kertoa kuulumisensa, lukea päivän sanomalehti ja esittää toiveita toiminnan suhteen. Jokainen nuori laittoi omalla vuorollaan ruokaa ja yhteinen ruokailu rytmitti päivää varsinaisen toiminnan lisäksi. Nuoret saivat hoitaa yksilövalmennusasioitaan päivän aikana nuorten, ryhmän ja yksilövalmentajien aikataulujen mukaan. Palautetta toiminnasta kyseltiin suullisesti ja ajoittain kirjallisesti. Starttipäivien vetovastuu järjestettiin siten, että jokainen Joensuun yksilövalmentaja vastasi vuorollaan Starttipäivien toiminnasta. Vastuussa oleva valmentaja suunnitteli päivän ohjelman, vastasi tarvittavista hankinnoista ja siitä, että kaikilla nuorilla oli tekemistä koko päivän ajan. Nuoret ilmoittivat poissaoloistaan omalle yksilövalmentajalle ja oma yksilövalmentaja huolehti muistutussoitoista. Vastuussa olevalla valmentajalla oli apunaan toinen valmentaja, joka tarvittaessa toimi sijaisena. Tämän käytännön kautta oli myös mahdollista ottaa paremmin huomioon nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet, esimerkiksi kaikkien ei tarvinnut osallistua liikuntaan.

20 Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta Vuonna 2010 ryhmävalmennusta järjestettiin Joensuussa ja Outokummussa. Joensuussa ryhmä kokoontui kerran viikossa keskiviikkoisin klo Joensuussa osallistujia oli yhdestä viiteen nuorta ja niissä oli mukana myös kaksi nuorta Liperistä ja neljä nuorta Polvijärveltä. Seudulta (Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) tulleet nuoret saivat kulkemiseen maksusitoumuksen sosiaalitoimesta. Outokummussa pienryhmä kokoontui muutaman kuukauden ajan kerran viikossa ja siihen osallistui kolme nuorta. Outokummussa järjestettiin myös liikunnallista ryhmätoimintaa yhteistyössä Ohjaamon uravalmentajan ja Nuorisoverstaan yksilö- ja työvalmentajan kanssa ja niihin osallistui nuoria Starttiverstaalta ja Nuorisoverstaalta. Toiminta tapahtui Kyykerin kylätalon liikuntasalissa. Vuonna 2011 ryhmävalmennusta toteutettiin Joensuussa ajalla Ryhmäkertoja oli 24 ja ryhmiin osallistui kolmetoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella viisi. Ryhmätapaamisia oli kerran viikossa, kestoltaan neljä tuntia. Ryhmiin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Syyskaudella ryhmävalmennusta ei pystytty järjestämään, koska valmennuksessa olleilla nuorilla ei ollut ryhmätoiminnan tarvetta. Vuonna 2012 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 10 kuukauden ajan. Alkuvuodesta sovittiin Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa toimenpiteen tehokkaammasta käyttöönotosta Starttiverstaalla. Starttipäiviä oli yhteensä 81 ja niihin osallistui kaksikymmentä eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kahdeksan. Yhdeksän nuorta jatkoi Starttipäivissä vuonna Starttipäiviä toteutettiin kahtena tai kolmena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Keskimääräinen osallistujamäärä oli neljä nuorta.

21 Vuonna 2013 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 9 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui neljätoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kolmetoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia, ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Vuonna 2014 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 6 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 48 ja niihin osallistui kuusitoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella neljätoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kolmesta yhdeksään nuorta kerrallaan. Koko hankkeen aikana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella osallistui ryhmävalmennukseen 29 nuorta, joista naisia viisitoista ja miehiä neljätoista. Sopimusten kestot olivat 1-13 kk. Keskimääräinen sopimus oli kestoltaan 5 kuukautta. TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Starttivalmennuksessa tuetaan valmentautujan aktivoitumista ja motivoitumista. Tavoitteena on edetä pienin askelin kohti koulutusta ja työelämää, sekä löytää muutakin tartuntapintaa yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Valmentaja ja nuori luovat prosessin aikana luottamuksellisen asiakassuhteen, jossa nuoren itsetuntemus ja itseluottamus kasvavat niin, että hän pystyy yhdessä verkostonsa kanssa luomaan realistisen kuvan tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan, ja etenemään kohti tavoitteitaan. Euroopan Unionin nuorisostrategian kaksi päätavoitetta ovat: tarjota nuorille tasavertaisempia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja olemaan osallisia yhteiskunnassa. Kansallisella tasolla Suomessa tätä strategiaa viedään eteenpäin Nuorten yhteiskuntatakuun voimin. Sillä halutaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneessa nuorisotakuussa

22 jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Matalan kynnyksen palveluilla, kuten starttivalmennuksella, voidaan katkaista alkanut syrjäytymiskierre ja tukea nuorta ottamaan ensimmäinen askel kohti arjenhallintaa ja seuraava askel kohti koulutusta ja työllistymistä. Mikäli nuoren mahdollinen syrjäytymiskierre saadaan katkaistua, voidaan nuoren omien voimavarojen käyttöönoton lisäksi pelastaa myös yhteiskunnan resursseja. Nuorten yhteiskuntakuu työryhmä arvioi, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannuksiksi 40 vuoden ajalta arvioidaan euroa, ja kun huomioidaan muut syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta. TYP 11 Palkkatyö 3 Työvoimakoulutus 6 Avoin ao/ohjaamo 23 Nuorisoverstas 26 TH/TEV Työkokeilu Koulutus

23 Taulukko 6. Nuorten jatkopolkuja mihin nuoret ovat ohjautuneet valmennuksen aikana tai sen lopuksi. terapia NYT-hanke armeija päihdepalv. muutto ei tietoa/ei sitoutunut/keskeyttänyt työtön mielenterveyskeskus sairasloma/eläke äitiysloma oppisopimus iltalukio asumispalvelu palkkatuki sosiaaliohjaus KuTy Taulukko 7. Nuorten jatkopolkuja jatkuu. Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Starttivalmennuksen kohderyhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat vahvaa kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennuksen asiakkaana olevat nuoret eivät yleensä vielä kykene säännölliseen toimintaan osallistumiseen, vaan vaativat aluksi vahvempaa tukea arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennus tukee nuorta löytämään omat

24 voimavaransa ja tasapainon elämäänsä. Nuori kiinnittyy starttivalmennuksen avulla hänen suunnitelmiaan, tavoitteitaan ja unelmiaan eteenpäin vievään toimintaan. Hidasteita Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on usein ongelmia monilla elämän osa-alueilla ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla puutteellisia. Nuorten päivärytmi voi olla hukassa tai heillä on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai muita puutteita arjenhallinnassa. Nuorilla voi olla taloudellisia ongelmia ja hallitsematonta velkaantumista ja rikostaustaa. Heidän koulutuksensa ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole lainkaan. Kotiin jääneet ja sinne eristäytyneet ovat myös yksi starttivalmennustoiminnan kohderyhmä. Starttivalmennus ei kuitenkaan voi korvata esimerkiksi terveyspalveluita ja starttivalmennus ei ole oikea paikka akuutin päihdeongelman tai akuuttia hoitoa vaativan mielenterveysongelman aikaan. Seuraavassa on listattu Starttiverstaan nuorien ( valmennuksen lopettaneiden) valmennukseen liittyvien haastattelujen ja keskustelujen pohjalta etenemisen hidasteita. Otos 92 nuorta: päivärytmi hyvin usein hukassa mielenterveysongelmat (49 nuorella otoksesta kontakti mielenterveyspalveluihin) päihteet vaikuttavat arkeen (20 nuorta kertoo päihteiden käytön vaikuttavan kontakti päihdepalveluihin kahdella nuorella) kokenut koulukiusaamista (13) velka (11), ja muut taloudelliset ongelmat asunnottomuus (8)

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 SIIKALATVAN KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjastotoimen johtaja Riitta Tranberg Nuorisopalvelut/Nuorisotoimi Vapaa-aikasihteeri

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään

Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen 24.5.2016, Pohjois-Suomen Kumppanuusfoorumi Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2016) Päätavoite:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan nuorten työpajatoiminnasta, jolla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Ajankohtaista Syöte

Ajankohtaista Syöte Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kuka vastaa ja välittää?

Kuka vastaa ja välittää? 1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä miten keskustella toiveikkaasti ja rakentavasti miten ohjata ja valmentaa voimavara-ratkaisukeskeisesti

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Puheeksi ottamisen taustaa: ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Minna Saastamoinen 11.11.2016 Tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteen

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot