Starttiverstas -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Starttiverstas -hanke"

Transkriptio

1 Starttiverstas -hanke 3

2 SISÄLTÖ STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN... 6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT... 8 Sosiaalipedagoginen näkökulma... 8 Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla...11 Starttivalmennuksen prosessi...13 Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksen sisällöt...18 Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Starttipäivät Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Hidasteita Voimavaroja ja näköaloja MITÄ REPUSSA STARTTIVALMENNUKSEN JÄLKEEN? VERKOSTO- JA SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA STARTTIVERSTAS HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET...31 Verkostoyhteistyö Starttiverstaalla...31 Yhteistyökäytännöt Koulutukset...33 Starttiverstaan yhteistyötahot Valtakunnallinen starttivalmennusyhteistyö ARTIKKELI: STARTTIVALMENNUS MAASEUTUALUEELLA

3 Johdatus seudulliseen starttivalmennustyöhön...38 Seudullinen verkostotyö...38 Työmenetelmät...41 Nuorten määrä, sukupuoli ja ikä...42 Nuoren ohjautuminen eteenpäin...42 Haasteet seututyössä...46 VERKOSTOITUMISEN KEINOT JA HYÖTY NUORELLE, VERKOSTOLLE JA VALMENTAJALLE LÄHTEET

4 Starttiverstas-hanke oli osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa Nuorten tuki hanketta. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja toiminta-alueen kunnat; Joensuu, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. STARTTIVERSTAS STARTTI OMAAN ELÄMÄÄN Kun Nuori tarvitsee erityistä tukea arjenhallintaansa ennen muuhun valmennukseen, koulutuksen tai työelämän suuntaan siirtymistä, voidaan hänelle tarjota starttivalmennusta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n Starttiverstas-hanke tarjosi starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa Joensuun, Polvijärven, Outokummun ja Liperin alueella. Nuoret kävivät Starttiverstaan toimintavuosien aikana läpi yhteensä 270 yksilövalmennussopimuksen alaista starttivalmennusjaksoa. Osa nuorista kävi useamman jakson eri aikoina, mutta suurin osa tästä määrästä oli eri henkilöitä.

5 Ohjaamo 17 Työvoiman palvelukeskus Joensuun Nuorisoverstas Etsivä nuorisotyöntekijä Mielenterveyskeskus TE-toimisto 53 Aikuissosiaalityö 69 Taulukko 1. Mistä nuoret ovat ohjautuneet. Taulukossa näkyy koko Starttiverstaan yksilövalmennusjaksoille ohjautuneiden nuorten määrä. Starttiverstas tarjosi palveluita 16 vuotta täyttäneille alle 29-vuotiaille työttömille ja/tai tulottomille nuorille ja nuorille aikuisille. Starttiverstaalle ohjautuneiden nuorten keski-ikä oli 21 vuotta. Hankkeen alkuaikoina nuoria ohjautui Joensuussa eniten TE-toimistosta ja Sosiaalitoimistosta. Starttiverstaan toiminnan edetessä ja kehittyessä nuoria ohjautui useammalta taholta: esimerkiksi Nuorisoverstaalta, Ohjaamosta, Etsivästä nuorisotyöstä, mielenterveyspalveluista, asumispalveluista ja Työvoiman palvelukeskuksesta. Seudulla (Okuli ja Polvijärvi) nuorten ohjautuminen oli alusta asti hieman eri tavalla järjestetty kuin Joensuussa. Hankkeen alussa nuoret ohjautuivat lähes aina sosiaalitoimen kautta. Seudulle syntyi toimintamalli, jossa eri tahojen toimijat kävivät läpi palveluissa olevia nuoria, joista sitten kukin tarpeen mukaan ohjattiin eteenpäin, esimerkiksi Starttiverstaan asiakkuuteen.

6 STARTTIVALMENNUKSEN TAVOITTET JA MENETELMÄT Starttivalmennuksen tavoitteena on kartoittaa ensin nuoren työ- ja toimintakyky ja edellytykset osallistua muihin palveluihin, ja tukea häntä arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Starttivalmennuksen pääasialliset työmuodot Starttiverstaalla olivat yksilövalmennus ja ryhmävalmennus. Valmennusjakson aikana pyrittiin löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto. Starttivalmennus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa lähdetään liikkeelle nuoren yksilöllisen elämäntilanteen ja valmiuksien selvittämisestä, ja päädytään pienin askelin omien voimavarojen löytämiseen ja sosiaaliseen vahvistumiseen. Riittävä aikaresurssi on keskeisessä roolissa starttivalmennusprosessissa. Luottamuksen rakentuminen ja riittävän kattava elämäntilanteen kartoitus mahdollistavat prosessin etenemisen. Starttivalmennuksen aikataulusta voidaan sopia nuoren kanssa. Starttiverstaalla tapaamisia sovitaan aluksi 1-2 viikossa. Kokonaiskestoltaan valmennus voi olla yksilöllisesti hyvinkin erilainen. Starttiverstaalla oltiin keskimäärin noin 9 kk, mutta lyhimmillään starttivalmennus kesti yhden kuukauden, ja pisimmillään eripituisina jaksoina puolitoista vuotta. Sosiaalipedagoginen näkökulma Nykypäivänä syrjäytymisestä puhuttaessa yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkoutta tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan kannalta. Tämä näkyy siinä, kuinka etuliite sosiaalinen ymmärretään. Sosiaalinen tarkoittaa syrjäytymisen yhteydessä erityisesti yhteiskunnan kannalta tarkasteltua yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Yhteiskuntakeskeisyys sosiaalisuudessa tulee esille myös puhuttaessa syrjäytymisen vastakohdasta, sosiaalisesta osallisuudesta tai sosiaalisesta integraatiosta. Sosiaalisesta syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan yleensä aina myös vastakohtaan sosiaaliseen osallisuuteen tai sosiaaliseen integraatioon.

7 Sosiaalisuuden määrittyminen yhteiskunnalliseksi näkyy sen ymmärtämisessä, mistä syrjäydytään ja vastaavasti mihin tulee olla osallinen tai integroitua. Syrjäytymisen on esimerkiksi nähty merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta ja sosiaalinen osallisuus on määritelty pyrkimykseksi uudelleen integroida tai lisätä marginalisoituneiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan valtavirtaan. Sosiaalityön näkökulmasta, voidaan sanoa, että yhteiskuntakeskeisen sosiaalisen syrjäytymisen lisäksi tulee ottaa huomioon ihmisten arkielämä ja yksilöiden hyvinvointi syrjäytymisen ymmärtämisen lähtökohtana. Sosiaalityö toimii yhteiskunnan valtavirrasta sivuun joutuneiden ja valtavirrassa elävien rajapinnalla. Tällä rajapinnalla sosiaalityön ei tule toimia yksinomaan yhteiskuntakeskeisistä lähtökohdista, vaan myös yksilöiden ja perheiden arkielämän ja hyvinvoinnin lähtökohdista. Keskeinen kysymys syrjäytymisen perustaville määreille on, mistä syrjäydytään, kun syrjäydytään. Edellä mainittiin syrjäytymisen merkitsevän syrjäytymistä yhteiskunnan valtavirrasta. Yhteiskunnan valtavirran sijasta voidaan puhua myös yhteiskunnallisesta normaaliudesta. Yhteiskunnan normaalius kertoo ehkä esimerkiksi valtavirran kaltaista neutraalia ilmaisua osuvammin siitä, mistä syrjäydytään. Yksilöä yhteiskuntaan yhdistävä side määrittyy siteeksi yhteiskunnan normaalisuuteen ja syrjäytymisen perustavaksi määreeksi tulee yhteiskunnallisesta normaaliudesta sivuun joutuminen. Tarkasteltaessa syrjäytymisen käsitettä sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä, jossa syrjäytyminen käsitteellistyy sosiaaliseksi ja kasvatukselliseksi ilmiöksi. Sosiaalipedagogisen ajattelun ja toiminnan peruskysymys koskee yhteiskunnallisen toimintakyvyn, osallisuuden, osallistumisen ja riittävän elämänhallinnan saavuttamista, eli toisin sanoen syrjäytymisen välttämistä. Syrjäytymisen prosessin sanotaan olevan ylisukupolvista, johon liittyy usein kotiolojen epävakautta lapsuudessa, esimerkiksi vanhempien runsasta päihteiden käyttöä ja perheen aikuisjäsenten vaihtumista. Melko

8 usein tämä epävakaus heijastuu lapsen elämänhallintaan ja koulunkäyntiin, joka näkyy oppimis- ja sopeutumisvaikeuksina. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan yksilöllisiä syrjäytymiskehityksen eri vaiheisiin soveltuvia pedagogisia interventioita. Huomion tulisi kiinnittyä myös ylisukupolviseen, edellisen sukupolven kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen ja syrjäytymistä ehkäisevän perhetyön kehittämiseen. Yhteisöllisiä, toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintamuotoja ja niiden soveltamista pidetään sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeisinä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä, sosiaalisia tarkoitusperiä toteuttavassa kasvatustyössä. Ratkaisukeskeinen työskentelytapa Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja työskentelytavassa pyritään keksimään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: Asiakaslähtöisyys, jossa asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Nuori asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten nuori voi ne saavuttaa. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään nuoren kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.

9 Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikkakin osin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee nuoren vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö ja kannustus. Nuoren verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. Yksilövalmennus käytännössä Starttiverstaalla Kun nuori ohjautui Starttiverstaalle, lähettävän tahon yhteydenotossa sovittiin tapaaminen hänen kanssaan. Kohdatun nuoren kanssa kartoitettiin oikeaa palvelua alkuhaastattelulla. Jos valmentaja ja nuori katsoivat, että Starttiverstas on oikea paikka, solmittiin yksilövalmennussopimus, jossa määriteltiin valmennukselle tavoitteet ja aikataulu. Muussa tapauksessa nuorelle etsittiin muu palvelu saattaen vaihtaen -periaatteella. Nuoren suostumuksella ilmoitettiin lähettävälle taholle asiakkuuden tavoitteista ja aikataulusta. Yksilövalmennuksessa tapaamisia oli 1-2 kertaan viikossa, ja valmennuksen kokonaiskesto oli yleensä 3-9 kuukautta. Valmennuksessa edettiin asetettujen tavoitteiden mukaan. Yksilövalmennuksen edetessä tavoitteita tarkasteltiin, ja tarvittaessa niitä muutettiin. Valmennukseen liittyi usein toiminnallisuutta. Nuoren kanssa voitiin toiveiden ja tavoitteiden mukaan esimerkiksi laittaa ruokaa tai harrastaa liikuntaa, kädentaitoja tai kulttuuria. Toiminnallisuuden menetelmin tuettiin aktivoitumista, arjen sujumista ja liikkeellelähtöä. Valmentajan rooli oli kulkea rinnalla valmennuk-

10 sen aikana ja saada nuori motivoitumaan ja ottamaan vastuuta asioidensa hoitamisesta. Yksilövalmennuksen keinoin pyrittiin muutokseen myös näköalattomuudessa koulutuksen ja työelämän suuntaan Nuoren tapaamiset Ryhmävalmennus Verkostotapaamiset Taulukko 3. Nuoren tapaamiset tarkoittavat yksittäisen nuoren ja valmentajan kohtaamista valmennustilanteessa - yksilö- tai ryhmävalmennustapaamisessa. Ryhmävalmennus tarkoittaa ryhmävalmennuksen tapaamiskertoja per vuosi. Verkostotapaamiset tarkoittavat nuoren valmennukseen ja asioiden hoitoon liittyviä verkostotapaamisia. * Yllä olevan kaavion Nuorten tapaamisia osiossa vuoden 2011 tilastoon ei ole laskettu ryhmiin osallistuneista nuorista tapaamiskertaa koko vuoden osalta.

11 Verkostoyhteistyöllä on keskeinen merkitys starttivalmennuksessa. Verkostossa tärkeitä ovat esimerkiksi sosiaalityö, TE-palvelut ja muut viranomaistahot, työpajat, terveyspalvelut ja asumispalvelut. Starttivalmennuksessa ajatellaan, että nuoren jatkopolku löytyy parhaiten juuri monialaisen verkoston tukeminen. Yhteistyössä verkostonsa kanssa nuori saa asioihinsa parasta asiantuntemusta ja pystyy etenemään tavoitteidensa mukaan. Verkoston kanssa pystyttiin olemaan yhteistyössä nuoren suostumuksella ja tieto siirtyi asiaankuuluvalla tavalla. Alaikäisten kohdalla myös vanhemmilta pyydettiin suostumus toimintaan osallistumiseen. Vanhemmat olivat muussakin kuin alaikäisten tapauksessa osa verkostoa, mikäli nuori niin halusi. Starttivalmennuksen prosessi Starttiverstaalla valmennusjakso oli yleensä pituudeltaan 3-9 kk yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Starttivalmennus koostui kolmesta eri vaiheesta, joista jokainen oli kestoltaan 1-3kk. Starttivalmennusjakson tavoitteina olivat motivaation herättäminen, näköalojen lisääminen ja jatkopoluissa pysyminen.

12 Ohjaavat tahot: TE-toimisto TYP Sosiaalityö Etsivät Nuorisoverstas Ohjaamo Kuraattorit & opot MT-palvelut Asumispalvelut Sukulaiset & ystävät + muut nuorten palvelut Starttivalmennusprosessi Sitouttaminen 1-3 kuukautta tavoitteet tutustuminen elämäntilanteen kartoitus omat toiveet tavoitteiden asettaminen virastoasioiden kuntoon laitto luottamuksen rakentaminen toiminnallisuus Väliarvio tarpeet Osallistaminen 1-3 kuukautta Väliarvio Toiveet toiminnallisuus esim. pienryhmässä sosiaalinen vahvistuminen viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen arjen realisointi Voimaantuminen & jatkopolut 1-3 kuukautta Arvio & palaute verkostotyö väliarviointi: tilaanteen ja tavoitteiden tarkastelu, realistisuus Konkreettisen jatkopolun löytäminen + Jatkoseuranta tilanteen ja tarpeen mukaan Jatkopolut: Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Nuorisoverstas Ohjaamo Koulutus Palkkatukityö Taulukko 4. Starttivalmennusprosessi. Seuraavaksi tekstissä prosessin vaiheet tarkemmin kuvattuina.

13 Sitouttaminen (1-3kk) - tutustuminen - elämäntilanteen kartoitus - omat toiveet - tavoitteiden asettaminen - virastoasioiden kuntoon laitto - luottamuksen rakentaminen - toiminnallisuus Osallistaminen (1-3kk) - toiminnallisuus pienryhmässä - sosiaalinen vahvistuminen - viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen - arjen realisointi Voimaantuminen ja jatkopolut (1-3kk) - itsenäinen harrastaminen - omatoiminen virastoasiointi ja asioista huolehtiminen ajallaan - arjenhallinnan vahvistuminen

14 - tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen - motivaatio oman elämän hallintaan - realistinen jatkopolku Yksilövalmennus Lyhytkestoiset Peruuntuneet 177, Taulukko 5. Nuorten yksilölliset tapaamiset ja peruuntuneet tapaamiset tunteina. Yksilövalmennustapaamiset tarkoittavat Starttiverstaan varsinaisessa asiakkuudessa olleiden nuorten tapaamisia eli yksilövalmennussopimuksen alaisia tapaamisia. Lyhytkestoiset tapaamiset olivat luonteeltaan palveluohjauksellisia yhteensä alle 7 tuntia kestäneitä valmennuksia. Peruuntuneet tapaamiset tarkoittivat yksilövalmennuksessa olleiden nuorten ilman syytä, tai jälkeenpäin selvitettyjä tapaamisen peruuntumisia.

15 Ryhmävalmennus Yhteisöllisyydellä ja vertaisryhmän tuella on työpajatyöskentelyssä suuri merkitys. Starttiverstaalla tapahtuvan ryhmävalmennuksen tavoitteina oli nuoren elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitojen selkiyttäminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen yksilö- ja ryhmätyömenetelmin. Nuorten valmennuksen tavoitteina oli koulutus- ja työelämäpolkujen selkeytyminen. Päivittäisessä toiminnassa pyrittiin takaamaan jokaiselle nuorelle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutustapaan, joiden kautta nuoren itsetunto vahvistui. Valmennuksen perustana oli yksilöllisyys ja luovien ratkaisujen löytäminen nuoren omista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Ryhmävalmennuksen epävirallisemmassa ympäristössä asioiden oppiminen tapahtui ennen kaikkea toiminnan ja kokemusten kautta. Toiminnalla pyrittiin nuoren motivaation ja aktiivisuuden lisääntymiseen sekä oman tulevaisuuden selkeytymiseen ja suunnitteluun. Starttiverstaan kokemusten mukaan tarve ryhmämuotoisen valmennuksen järjestämiselle, starttivalmennusnuorille, on suuri. Moni nuori ei ole valmis lähtemään jatkopoluille muutaman kuukauden yksilövalmennuksen jälkeen ja tarvitsee pidemmän ja tiiviimmän valmennusjakson. Pelkkä yksilövalmennus ei kaikille riitä, vaan he tarvitsevat säännöllisempää arki- ja vuorokausirytmin harjoittelua matalan kynnyksen toiminnassa, ohjatussa ympäristössä. Ryhmävalmennuksessa vuorokausi- ja arkirytmi selkeytyy ja sitä harjoitellaan konkreettisesti. Myös kodista liikkeelle lähtöä on hyvä harjoitella ja saada osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Sosiaalisen vahvistumisen kannalta säännöllinen ryhmävalmennus tukee starttivalmennusnuorien tavoitteisiin pääsemistä.

16 Arjenhallinnan taitojen lisääntyminen, tulevaisuuden näköalojen selkeytyminen sosiaalinen vahvistuminen ja säännöllisempi useampana päivänä liikkeelle lähtö vahvistaa starttivalmennusnuorten matkaa koulutuksen ja työelämän suuntaan. Ryhmävalmennuksen sisällöt Starttiverstaalla ryhmävalmennus perustui toiminnallisuuteen ja osallistumisen kautta arjen taitojen vahvistumiseen. Ryhmävalmennus koostui samoista arjenhallintaa tukevista elementeistä kuin yksilövalmennus. Sisältöinä ryhmävalmennuksessa olivat kädentaidot, omien vahvuuksien kartoittaminen, liikunta, terveelliset elämän tavat, ravitsemus, kulttuuri, koulutus- ja työelämätaitojen ja -markkinatiedon lisääminen mm. tutustumiskäyntien kautta. Ryhmävalmennuksessa pyrittiin tuomaan nuorille uusia kokemuksia ja näin jalkautuminen erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin edisti tavoitteiden saavuttamista (mm. kirpputorikäynnit, museovierailut, kirjasto). Myös eri alojen asiantuntijavierailijoita hyödynnettiin nuorten omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ryhmävalmennuksessa nuori eteni Starttiverstaan prosessikuvauksen mukaisesti. Nuoret saivat myös yksilövalmennusta ryhmävalmennuksen ohella. Näin nuorilla oli mahdollisuus keskustella oman valmentajansa kanssa ja hoitaa samalla akuutteja asioitaan. Jatkopolkuja mietittiin hyvissä ajoin ennen valmennussopimuksen päättymistä yhdessä nuoren kanssa. Ryhmävalmennuspäiviin sisältyivät nuoren kuntoutumista ja valmentautumista tukevat omat käynnit esimerkiksi TE-toimistossa tai mielenterveyspalveluissa. Ryhmävalmennus kuntouttavana työtoimintana Joensuun kaupungin määritelmän mukaan kuntouttava työtoiminta on mielekästä, toimintakykyä ja osaamista edistävää tekemistä ja sitä järjestetään vuotiaille pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon henkilön omat toiveet,

17 koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Tavoitteena on motivoida, ylläpitää ja parantaa valmentautujan työ- ja toimintakykyä sekä parantaa toimintaan osallistuvan elämänhallinnantaitoja. Kuntouttava työtoiminta antaa työkokemusta työtehtävistä, työyhteisön jäsenenä olemisesta ja työelämän pelisäännöistä. Toiminta perustui aktivointisuunnitelmaan ja siinä huomioitiin valmentautujan sekä työtoimintapaikan tarpeet. Sopimuksen kesto oli 3-24 kuukautta, enintään 230 päivää vuodessa. Valmentautujat osallistuivat toimintaan yhdestä viiteen päivänä viikossa ja neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta nuori vuoden 2013 alusta oli oikeutettu työmarkkinatukeen ja sen lisäksi hän sai ylläpitokorvausta läsnäolopäiviltä. Starttipäivät Joensuun kaupungin aikuissosiaalityön kanssa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä hankkeessa. Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin ryhmävalmennusta kahtena tai kolmena päivänä viikossa Joensuussa. Niissä oli mahdollisuus käydä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Ryhmävalmennuspäivät olivat nimeltään Starttipäiviä, koska ryhmä-termi ei ollut suosittu

18 nuorten parissa. Tavoitteena niissä oli arjenhallinnan vahvistaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen sekä tulevaisuuden näköalojen lisääntyminen. Päivät sisälsivät muun muassa kädentaitoja, liikuntaa, kulttuuria ja ruuanlaittoa. Toiminnan sisältöön vaikuttivat myös nuorten omat toiveet ja tarpeet. Päivien aikana oli mahdollisuus ruokailuun tai välipalaan. Starttipäiviin pystyi osallistumaan myös ilman kuntouttavan työtoiminnan sopimusta, Nuorisoverstaan omalla yksilövalmennussopimuksella. Starttipäiviin osallistuivat nuoret, joilla oli kuntouttavan työtoiminnan sopimus, saivat osallistumispäivältä yhdeksän euron toimintarahan tai ylläpitokorvauksen perustoimeentulon lisäksi. Vuoden 2013 alusta alkaen lainsäädännön muututtua, nuorten oli mahdollista hakea työmarkkinatukea kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Kuntouttavan työtoiminnan mukaan nuoret saivat myös bussikortin tai lippuja kulkemiseen. Tämä motivoi nuoria osallistumaan Starttipäivien toimintaan. Ryhmävalmennuksen järjestäminen kuntouttavana työtoimintana tuntuisi olevan paras vaihtoehto toimenpiteeksi starttivalmennuksessa. Myös valtakunnallisesti starttivalmennus nähdään enemmän kuntouttavana työtoimintana kuin esimerkiksi työkokeiluna. Starttivalmennusnuoret ovat työelämään kuntoutuvia ja tarvitsevat paljon tukea valmennusprosessin aikana. Sitoutuminen toimenpiteisiin on haastavaa ja poissaolot ovat hyvin tyypillisiä. TE-toimiston tarjoama työkokeilu olisi hyvä jatkopolku kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen, kun nuorella on jo paremmat voimavarat sitoutua vaativampiin toimenpiteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan etuna on, että siihen osallistuminen ei kuluta nuoren rajallisia työkokeilupäiviä. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa rahallisen korvauksen (ylläpitokorvaus) toimintapäiviltä sekä korvauksen matkoista, joka osaltaan voivat toimia motivoivana tekijänä ryhmävalmennukseen osallistumiselle. Starttipäivistä kerättiin palautetta erillisellä palautelomakkeella, jonka päiviin osallistuneet nuoret täyttivät siirtyessään jatkopoluille.

19 Starttipäivärunko PÄIVÄN ALOITUS: aamukahvi, päivän lehti kuulumiset,toiveet TOIMINTA: kädentaidot, liikunta, kulttuuri, tutustumiskäynnit ym. RUUANVALMISTUS JA RUOKAILU YKSILÖVALMENNUS ASIAT: toimeentulotukihakemust en täyttö, TEtoimistokäynnit, mielenterveyspalvelut ym. PÄIVÄN LOPETUS: palaute, toiveet, seuraavan kerran suunnittelu Starttipäivät aloitettiin yhteisellä kahvitteluhetkellä, jossa nuorilla oli mahdollisuus kertoa kuulumisensa, lukea päivän sanomalehti ja esittää toiveita toiminnan suhteen. Jokainen nuori laittoi omalla vuorollaan ruokaa ja yhteinen ruokailu rytmitti päivää varsinaisen toiminnan lisäksi. Nuoret saivat hoitaa yksilövalmennusasioitaan päivän aikana nuorten, ryhmän ja yksilövalmentajien aikataulujen mukaan. Palautetta toiminnasta kyseltiin suullisesti ja ajoittain kirjallisesti. Starttipäivien vetovastuu järjestettiin siten, että jokainen Joensuun yksilövalmentaja vastasi vuorollaan Starttipäivien toiminnasta. Vastuussa oleva valmentaja suunnitteli päivän ohjelman, vastasi tarvittavista hankinnoista ja siitä, että kaikilla nuorilla oli tekemistä koko päivän ajan. Nuoret ilmoittivat poissaoloistaan omalle yksilövalmentajalle ja oma yksilövalmentaja huolehti muistutussoitoista. Vastuussa olevalla valmentajalla oli apunaan toinen valmentaja, joka tarvittaessa toimi sijaisena. Tämän käytännön kautta oli myös mahdollista ottaa paremmin huomioon nuorten yksilölliset tarpeet ja toiveet, esimerkiksi kaikkien ei tarvinnut osallistua liikuntaan.

20 Vuositilastoja ryhmävalmennuksesta Vuonna 2010 ryhmävalmennusta järjestettiin Joensuussa ja Outokummussa. Joensuussa ryhmä kokoontui kerran viikossa keskiviikkoisin klo Joensuussa osallistujia oli yhdestä viiteen nuorta ja niissä oli mukana myös kaksi nuorta Liperistä ja neljä nuorta Polvijärveltä. Seudulta (Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) tulleet nuoret saivat kulkemiseen maksusitoumuksen sosiaalitoimesta. Outokummussa pienryhmä kokoontui muutaman kuukauden ajan kerran viikossa ja siihen osallistui kolme nuorta. Outokummussa järjestettiin myös liikunnallista ryhmätoimintaa yhteistyössä Ohjaamon uravalmentajan ja Nuorisoverstaan yksilö- ja työvalmentajan kanssa ja niihin osallistui nuoria Starttiverstaalta ja Nuorisoverstaalta. Toiminta tapahtui Kyykerin kylätalon liikuntasalissa. Vuonna 2011 ryhmävalmennusta toteutettiin Joensuussa ajalla Ryhmäkertoja oli 24 ja ryhmiin osallistui kolmetoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella viisi. Ryhmätapaamisia oli kerran viikossa, kestoltaan neljä tuntia. Ryhmiin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Syyskaudella ryhmävalmennusta ei pystytty järjestämään, koska valmennuksessa olleilla nuorilla ei ollut ryhmätoiminnan tarvetta. Vuonna 2012 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 10 kuukauden ajan. Alkuvuodesta sovittiin Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa toimenpiteen tehokkaammasta käyttöönotosta Starttiverstaalla. Starttipäiviä oli yhteensä 81 ja niihin osallistui kaksikymmentä eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kahdeksan. Yhdeksän nuorta jatkoi Starttipäivissä vuonna Starttipäiviä toteutettiin kahtena tai kolmena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kahdesta seitsemään nuorta kerrallaan. Keskimääräinen osallistujamäärä oli neljä nuorta.

21 Vuonna 2013 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 9 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui neljätoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kolmetoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia, ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Vuonna 2014 ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa 6 kuukauden ajan. Starttipäiviä oli yhteensä 48 ja niihin osallistui kuusitoista eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella neljätoista. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa, kestoltaan neljä tuntia ja niihin osallistui kolmesta yhdeksään nuorta kerrallaan. Koko hankkeen aikana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella osallistui ryhmävalmennukseen 29 nuorta, joista naisia viisitoista ja miehiä neljätoista. Sopimusten kestot olivat 1-13 kk. Keskimääräinen sopimus oli kestoltaan 5 kuukautta. TAVOITELTAVIA TULOKSIA JA NÄKÖALOJA Starttivalmennuksessa tuetaan valmentautujan aktivoitumista ja motivoitumista. Tavoitteena on edetä pienin askelin kohti koulutusta ja työelämää, sekä löytää muutakin tartuntapintaa yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Valmentaja ja nuori luovat prosessin aikana luottamuksellisen asiakassuhteen, jossa nuoren itsetuntemus ja itseluottamus kasvavat niin, että hän pystyy yhdessä verkostonsa kanssa luomaan realistisen kuvan tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan, ja etenemään kohti tavoitteitaan. Euroopan Unionin nuorisostrategian kaksi päätavoitetta ovat: tarjota nuorille tasavertaisempia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja olemaan osallisia yhteiskunnassa. Kansallisella tasolla Suomessa tätä strategiaa viedään eteenpäin Nuorten yhteiskuntatakuun voimin. Sillä halutaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Vuoden 2013 alusta voimaan astuneessa nuorisotakuussa

22 jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Matalan kynnyksen palveluilla, kuten starttivalmennuksella, voidaan katkaista alkanut syrjäytymiskierre ja tukea nuorta ottamaan ensimmäinen askel kohti arjenhallintaa ja seuraava askel kohti koulutusta ja työllistymistä. Mikäli nuoren mahdollinen syrjäytymiskierre saadaan katkaistua, voidaan nuoren omien voimavarojen käyttöönoton lisäksi pelastaa myös yhteiskunnan resursseja. Nuorten yhteiskuntakuu työryhmä arvioi, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannuksiksi 40 vuoden ajalta arvioidaan euroa, ja kun huomioidaan muut syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta. TYP 11 Palkkatyö 3 Työvoimakoulutus 6 Avoin ao/ohjaamo 23 Nuorisoverstas 26 TH/TEV Työkokeilu Koulutus

23 Taulukko 6. Nuorten jatkopolkuja mihin nuoret ovat ohjautuneet valmennuksen aikana tai sen lopuksi. terapia NYT-hanke armeija päihdepalv. muutto ei tietoa/ei sitoutunut/keskeyttänyt työtön mielenterveyskeskus sairasloma/eläke äitiysloma oppisopimus iltalukio asumispalvelu palkkatuki sosiaaliohjaus KuTy Taulukko 7. Nuorten jatkopolkuja jatkuu. Kohderyhmän nuoret voimavaroja ja hidasteita Starttivalmennuksen kohderyhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat vahvaa kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennuksen asiakkaana olevat nuoret eivät yleensä vielä kykene säännölliseen toimintaan osallistumiseen, vaan vaativat aluksi vahvempaa tukea arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Starttivalmennus tukee nuorta löytämään omat

24 voimavaransa ja tasapainon elämäänsä. Nuori kiinnittyy starttivalmennuksen avulla hänen suunnitelmiaan, tavoitteitaan ja unelmiaan eteenpäin vievään toimintaan. Hidasteita Kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on usein ongelmia monilla elämän osa-alueilla ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla puutteellisia. Nuorten päivärytmi voi olla hukassa tai heillä on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai muita puutteita arjenhallinnassa. Nuorilla voi olla taloudellisia ongelmia ja hallitsematonta velkaantumista ja rikostaustaa. Heidän koulutuksensa ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole lainkaan. Kotiin jääneet ja sinne eristäytyneet ovat myös yksi starttivalmennustoiminnan kohderyhmä. Starttivalmennus ei kuitenkaan voi korvata esimerkiksi terveyspalveluita ja starttivalmennus ei ole oikea paikka akuutin päihdeongelman tai akuuttia hoitoa vaativan mielenterveysongelman aikaan. Seuraavassa on listattu Starttiverstaan nuorien ( valmennuksen lopettaneiden) valmennukseen liittyvien haastattelujen ja keskustelujen pohjalta etenemisen hidasteita. Otos 92 nuorta: päivärytmi hyvin usein hukassa mielenterveysongelmat (49 nuorella otoksesta kontakti mielenterveyspalveluihin) päihteet vaikuttavat arkeen (20 nuorta kertoo päihteiden käytön vaikuttavan kontakti päihdepalveluihin kahdella nuorella) kokenut koulukiusaamista (13) velka (11), ja muut taloudelliset ongelmat asunnottomuus (8)

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa STARTTIVERSTAS-HANKE Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa Taustaa ja tavoitteita Starttiverstas-hanke on osa PKKY:n hallinnoimaa Nuorten tuki-hanketta, jonka osatoteuttajana on Joensuun Nuorisoverstas

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 SIIKALATVAN KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjastotoimen johtaja Riitta Tranberg Nuorisopalvelut/Nuorisotoimi Vapaa-aikasihteeri

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa Kuntamarkkinat 10.9.2015 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016)

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa Etsivä nuorisotyö www.hyvarila.com Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.fi SISÄLLYS 1. ETSIVÄN NUORISOTYÖN ASIAKASPROFIILI 2013...............................

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUSVERKOSTO

STARTTIVALMENNUSVERKOSTO STARTTIVALMENNUSVERKOSTO Starttivalmennusprosessin aloitus, motivointi ja tavoitteet Hämeenlinnan Raatihuoneella 8 9.12.2014 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke www.tpy.fi Verkostoitumista ja

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013).

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Voimalinja Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Hanke on kaupungin rahoittama ja toimii osana sosiaali- ja terveysviraston nuorten sosiaalityön

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot