Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys

Transkriptio

1 RIKOSSEURAAMUSLAITOS PROTTSPÅFÖLJDMYDIGHETEN CRIMINAL SANCTIONS AGENCY TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ PRISON HEALTH CARE SERVICES Vankiterveydenhuolto RTHY Päihdelääketieteen yhdistys Jorma Aarnio Alueylilääkäri RIKOSSEURAAMUSLAITOS TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ (RTHY) ETELÄ-SUOMEN ALUETERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

2 Organisaatiorakenne Viimeisen 10 vuoden aikana rikosseuraamusalalla on ollut kolme suurta organisaatiouudistusta, joista edellinen tuli voimaan ja uusin Edellisen uudistuksen yhteydessä muutettiin vankeuslakia ja sen kaikkia uudistuksia ei ole kyetty täysimääräisesti toteuttamaan. Viimeisimmässä uudistuksessa yhdistettiin Rikosseuraamusvirasto, Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos Rikosseuraamuslaitokseksi. Terveydenhuoltoyksikkö jatkaa itsenäisenä yksikkönä.

3 Organisaatiorakenne Terveydenhuolto oli vankiloiden alaista toimintaa viime organisaatiouudistukseen saakka Aikaisemminkin johtava ylilääkäri linjasi toimintaa, mutta poliklinikoiden johto oli vankiloiden johtajilla. Vankisairaalan ja Psykiatrisen vankisairaalan johto on ollut aina ylilääkäreiden hallussa, mutta tilojen käytöstä on Vankisairaalan osalta päättänyt vankilan johtaja ja näin on tilanne edelleen muodostettiin polikliinisen toiminnan selkeyttämiseksi 5 alueellista terveydenhuoltoaluetta

4 Kriminaalipoliittinen osasto KPO Sosiaali- ja terveysministeriö Valvira RIKOSSEURAAMUSLAITOS Pääjohtaja RIKOSSEURAAMUSALUEET ja keskukset Yhdyskuntaseuraamukset ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Arviointikeskus 6 rikosseuraamuskeskusta 1100 vankia LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Arviointikeskus 5 rikosseuraamuskeskusta 1100 vankia ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Arviointikeskus 3 rikosseuraamuskeskusta 1100 vankia Terveydenhuollontarkastaja Hallintopäällikkö Sihteeri Pohjois-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Kaakkois-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Itä-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Länsi-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Etelä-Suomen alueterveydenhuoltoyksikkö Ulkoistetut palvelut Yhteistyö kuntiin Terveydenhuoltoyksikkö Johtava ylilääkäri Johtoryhmä Lääkekeskus Hammashoitoyksikkö Sairaalat Psykiatrinen vankisairaala Turku / Vantaa Vankisairaala Hämeenlinna Ulkoistetut palvelut Yhteistyö kuntiin

5 Uusi aluejako

6 Terveydenhuoltohenkilöstö Työntekijöitä on noin 195, joista noin puolet on vankiloiden poliklinikoilla, joita on 28 (85 henkilöä ja hammashuolto 9). Psykiatrisessa vankisairaalassa 62 työntekijää, ja hoitajilla on myös vartiointitehtävä. Vankisairaalassa on 35 työntekijää, vartioinnista huolehtii Hämeenlinnan vankila. Toiminnanohjausyksikössä on 4 työntekijää. Lääkekeskuksessa on 1 proviisori ja 1 lääketyöntekijä.

7 Terveydenhuoltohenkilöstö Lääkäreitä on noin 30 (päätoimisia virkalääkäreitä on 14, joista 7 työskentelee Psykiatrisessa vankisairaalassa ja 3 Vankisairaalassa, yksi virka täyttämättä). Lisäksi on osapäiväisiä virkalääkäreitä ja ostopalvelulääkäreitä. Potilaspaikkoja on Psykiatrisessa vankisairaalassa 40 ss, joista 6 naispaikkaa. Vantaan psykiatrisessa yksikössä on 14 ss + 1 pkl ss miehelle.

8 Terveydenhuoltohenkilöstö Vankisairaalassa on 3 osastoa ja 36 ss, joista naisten psykiatrisella osastolla on 8 ss. Vankisairaala on yleislääkärijohtoinen, viikonloppuisin ei ole lääkäriä. Eri alojen konsultaatiopoliklinikkatoimintaa: mm. - sisätaudit, - keuhkosairaudet, - kirurgia, - neurologia, - gynekologia, - ihotaudit

9 Toimintakulut Koko Terveydenhuoltoyksikön budjetti on n. 15 milj. Vankia kohden noin 4300 vuodessa. Ulkopuolinen somaattinen erikoissairaanhoito n. 1 milj. (n. 270 vankia kohden) Lääkekustannukset ovat n. 1,8 milj. vuodessa (vankia kohden n. 520, kun väestössä n. 400 ) Vankien keski-ikä on n. 37 v. Lääkkeitä käyttää n % vangeista.

10 Toimintakulut Psykiatrinen vankisairaala: hoitopäiviä n Hoitopäiväkustannus n Vankisairaala: hoitopäiviä n Hoitopäiväkustannus n Poliklinikoilla käyntejä n Ulkopuolisia käyntejä n

11 Psykososiaalinen kuntoutus Vankisairaalassa oli aikanaan päihdekuntoutusosasto, mutta se lopetettiin, kun katsottiin, että päihdeongelmia on lähes jokaisella ja ei kyetä hoitamaan kun murto-osan tarpeesta. Päihdekuntoutus on lähes pelkästään vankiloiden omaa toimintaa. Päihdeohjaajia on vankiloissa n. 40. Psykologeja n. 20

12 Ongelmia Rekrytointivaikeus oli aiemmin vain lääkäreiden kohdalla, nyttemmin myös hoitajien osalta. Joissakin toimipisteissä on liian vähän henkilökuntaa. Riippuvuus ulkopuolisista toimijoista on liian suuri. Lainsäädännössä on unohtunut vankiterveydenhuolto, mm. valvonta ei toteudu lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Toivotaankin siirtoa oikeusministeriön hallintoalasta sos- ja terv. ministeriön alaisuuteen. Asia on selvittelyvaiheessa.

13 Vahvuuksia Oma terveydenhuoltoyksikkö on erikoistunut vankien ongelmiin ja vankiväestö poikkeaa huomattavasti muusta väestöstä. Työ on mielenkiintoista ja tarjoaa paljon haasteita. Jokaisella on mahdollisuus muovata työtä omien mieltymysten suuntaisesti. Koulutukseen ja työnohjaukseen kiinnitetään huomiota ja nämä ovat aika hyvin järjestetty. Yhtenäiset linjaukset helpottavat hoitoa ja lisäävät laitosturvallisuutta.

14 Vankiluku

15 Vankiluku

16 Vankien karkaamiset

17 Vankien rikokset

18 Vankilatuomioiden pituudet

19 Vankilassa ei voi ottaa huumevirtsanäytettä ilman vangin lupaa tai painavaa epäilyä käytöstä, poikkeuksena korvaushoito ja sitoumusosastot eli ns. päihteettömät osastot, joissa vanki antaa suostumuksen valvontatoimiin. tarkistaa kirjelähetyksiä ilman painavaa syytä. tarkistaa lomalta palaavaa vankia ilman painavia perusteita. Näistä syistä vankiloissa on huumeita ja laittomia lääkkeitä. Käytäntö poikkeaa muista Euroopan maista, eikä ole järkevä.

20 Vankien taustaa Suurin osa vangeista on naimattomia tai eronneita Mies- ja naisvangeista on viettänyt koko lapsuuden kotona molempien vanhempien kanssa vain runsas kolmannes. Viidennes on ollut sijoitettuna asumaan kodin ulkopuolelle lapsuudessaan. Lähes yhtä yleistä on ollut avioton syntyperä Lähes puolella on ollut vanhempien avioero lapsuudessa. Isän kuolema on ollut naisvangeilla yleisintä. Seuraavat tiedot perustuvat prof. M. Joukamaan Wattu-tutkimukseen ja 2010 valmistuvaan monografiaan

21 Vankien taustaa Fyysisen ja psyykkinen pahoinpitely tai seksuaalisen hyväksikäyttö on yleistä lapsuudessa. Ylioppilastutkinnon on saavuttanut vajaa 10 %. Valtaosa on ollut työttömänä ennen vankilaa. Viidennes on ollut pitkäaikaisissa työsuhteissa. Asunnottomuus on yleistä.

22 Terveydentila Valtaosalla on ollut tapaturmia ja vammoja ennen vankilaa. Yli puolella on lääkärin määräämää lääkehoitoa ennen vankilaa ja yleisimmin mielenterveydenhäiriöihin sekä unettomuuteen. Valtaosa on ollut sairaalahoidossa ja kolmannes psykiatrisessa sairaalahoidossa. Suurin osa kokee terveydentilansa silti kohtalaisesta hyväksi.

23 Terveydentila Vajaalla puolella on C-hepatiitti Valtaosalla on jokin päihdehäiriö. Valtaosalla on myös mielenterveydenhäiriö, joista epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on yleisin. Mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt ovat huomattavasti yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Kaikki keskeiset mielenterveyshäiriöt ovat vangeilla yleisempiä kuin ns. tavallisessa väestössä, lukuun ottamatta skitsofreniaryhmää.

24 Terveydentila Vankilassa työkyky paranee kaikilla vangeilla. Päihdehäiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Suurimmalla osalla vangeista on pitkäaikaista hoidontarvetta. Somaattiset sairaudet ovat yleisiä.

25 Itsemurhat ja itsensä vahingoittaminen Vankien itsemurhat ovat puolittuneet. (Nykyisin on noin 4 itsemurhaa vuodessa, aiemmin 1990-luvun puoliväliin asti oli noin 8 itsemurhaa vuosittain, joskin vuosittaista vaihtelua esiintyi). Vankilukukin on pienentynyt, joten lukujen vertailu ei anna luotettavaa kuvaa asiasta. Venttien veto ja romun syönti on vähentynyt dramaattisesti. (Itsensä viiltely ja terävien esineiden syönti)

26 Korvaushoitopotilaat vankilassa Vankiloissa on kerrallaan keskimäärin korvaushoitopotilasta. Nykyisin voi olla korvaushoitolääkityksellä myös avovankiloissa. Korvaushoidon saaminen vankilassa edellyttää aina hoitosopimuksen tekemistä.

27 Korvaushoitopotilaat vankilassa Bentsodiatsepiinit eivät kuulu korvaushoitoon ja ne ovat hengenvaarallinen yhdistelmä, vrt lääkekuolemat. Vankilassa kaikki vangit vieroitetaan bentsodiatsepiineistä. Hampaiden lisääntyneen reikiintymisalttiuden vähentämiseksi korvaushoitolääkkeen annon jälkeen suussa purskutellaan 0.05% NaF-liuosta 2 minuutin ajan, jonka jälkeen liuos syljetään pois.

28 Korvaushoitopotilaat vankilassa Lääkettä ei anneta aggressiivisesti käyttäytyvälle, sekavalle, päihtyneelle, tai epäiltäessä päihtymystilaa. Huumeiden oheiskäyttö tai lääkityksen vilpillinen käyttö, esim. luovuttaminen toiselle vangille, johtavat aina arvioon hoidon lopettamisesta. Väkivallalla uhkailu ja väkivaltainen käyttäytyminen sekä huumeiden hallussapito, myynti ja ostaminen johtavat yleensä hoidon lopettamiseen.

29 Korvaushoitopotilaat vankilassa Valtaosa selviää hyvin korvaushoidon kanssa vankilassa. Lähes kaikki joutuvat kuitenkin painostuksen kohteeksi, jakamaan muillekin lääkitystään, jopa oksennus on kauppatavaraa. Jotkut toivovatkin Suboxonen muuttamista metadoniksi. Muutosta harkitaan myös pitkillä vankilatuomioilla. Vaihdot toteutetaan Psykiatrisessa vankisairaalassa.

30 Korvaushoitopotilaat vankilassa Metadonin hyväksyttävä pitoisuus on vankilassa mg/l. yleisimmin mg/l. Suboxone annostelua ei hyväksytä yli 24 mg/vrk, käytännössä 16 mg/vrk on maksimi. Suboxone murskataan ennen annostelua, nopeuttaa imeskelyä ja vaikeuttaa lääkkeen jemmaamista. Suu tarkistetaan aina annostelua ennen ja jälkeen.

31 Vankilaterveydenhuolto Vankilaterveydenhuollon erityispiirteisiin kuuluu, että se on tarkassa viranomaisseurannassa. Vankien valituksia tulee jonkun verran ja yleensä valitus menee heti Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastoon (ent. lääninhallitus). Vuosittain valitusten määrä lisääntyy (n. 300). Monista asioista on jo etukäteen keskusteltu mm. Valviran kanssa. Terveydenhuoltoyksiköllä on omia linjauksia, mitkä noudattavat yleisiä hoitosuosituksia.

32 Vankilaterveydenhuolto Tarjoaa hyvin monipuolista ja mielenkiintoista työtä. Hyvät mahdollisuudet tutkimustoimintaan. Toiminta ja organisaatio kehittyvät koko ajan. Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Terveydenhuollon ja sosiaalityön integraatiossa on vangit usein unohdettu. Pyrimme ottamaan yhteyttä, mutta olemme iloisia jos meihinkin päin otetaan yhteyttä.

33 Kiitoksia mielenkiinnosta!