SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ 1 Johdanto Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty oikeusministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön aikaisemmin hoitama vankien terveydenhuollon järjestäminen ja tehtävään liittyvät virkamiehet ja virat siirtyvät vuoden 2016 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen perustettavalle Vankiterveydenhuollon yksikölle. Aikaisemmin Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön johtamisesta, päätösvallasta, henkilöstöstä ja muista vastaavista asioista säädettiin Valtioneuvoston asetuksessa Rikosseuraamuslaitoksesta (1108/2009). Terveydenhuoltoyksikköä ja terveydenhuollon henkilöstöä koskevat säännökset tulee kumota Rikosseuraamuslaitoksesta annetusta asetuksesta. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävistä ja johtamisesta säädetään laissa Vankiterveydenhuollon yksiköstä. Lain 4 :n mukaan Vankiterveydenhuollon yksikön toiminnan yleinen ohjaus, kehittäminen, johto ja valvonta kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Vankiterveydenhuollon yksiköllä on johtokunta, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään seitsemän muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta vahvistaa Vankiterveydenhuollon yksikön työjärjestyksen. Lain 17 :n mukaan Vankiterveydenhuollon yksikön johtokunnasta ja sen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös Vankiterveydenhuollon yksikön henkilöstöstä sekä johtavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja palvelussuhteeseen ottamisesta. Vankiterveydenhuollon yksikön sisäisestä työnjaosta sekä toimintojen muusta järjestämisestä määrätään sen työjärjestyksessä. Tämä asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alussa, kun Vankiterveydenhuollon yksikkö aloittaa toimintansa. 2 Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Säännöksessä on kuvattu tämän asetuksen sisältöä. Tällä asetuksella säädetään Vankiterveydenhuollon yksikön johtokunnasta ja sen tehtävistä. Säännökset täydentävät laissa annettuja säännöksiä. Tässä asetuksessa säädetään myös henkilöstöstä sekä johtavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja palvelussuhteeseen ottamisesta. Muista Vankiterveydenhuollon yksikön toimintaan ja henkilöstöön liittyvistä asioista määrätään yksikön työjärjestyksessä.

2 2 2 Johtokunta Pykälän 1 momentissa on määritelty johtokunnan tehtävät. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa johtokunnan tehtäväksi on määritelty työjärjestyksen vahvistaminen. Lain17 :n mukaan muista johtokunnan tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Johtokunnan tehtävänä on kehittää Vankiterveydenhuollon yksikön toimintaa sekä tehdä aloitteita tuloksellisuuden ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Lisäksi johtokunta hyväksyy Vankiterveydenhuollon yksikön kehittämisohjelman. Vankiterveydenhuoltoa on tarkoitus kehittää valmisteilla olevan valtakunnallisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa tukea ohjelman laatimisessa. Kansallinen kehittämisohjelma tarjoaa vankiterveydenhuollon käytännön suunnittelulle ja toimeenpanolle pohjan. Kehittämisohjelmassa vankiterveydenhuolto liitetään osaksi kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sille asetettuja tavoitteita. Ohjelmassa tarkastellaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa vankilaympäristössä osana kansallisia ponnisteluita sekä hoitojatkumoiden ja vapautumiseen liittyvien seikkojen huomioimista vankiterveydenhuollon osalta. Erilaisten vankiterveydenhuollossa tehtävien arvioiden, esimerkiksi vaarallisuusarvioiden, asettuminen laajempaan yhteiskunnalliseen yhteyteen on sekin osa kehittämisohjelmaa. Johtokunnan tehtävänä on myös hyväksyä Vankiterveydenhuollon yksikön toimintasuunnitelma, talousarvio, tilinpäätös ja toimintakertomus. Johtokunta seuraa Vankiterveydenhuollon yksikölle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi johtokunnan tehtävänä on käsitellä muut vankiterveydenhuollon yksikön toiminnan kannalta laajakantoiset ja oleelliset sekä taloudellisesti merkittävät asiat. Laajakantoisia vankiterveydenhuollon toimeenpanoon liittyviä seikkoja ovat esimerkiksi erilaiset yhteiskunnassa tapahtuvat ilmiöt, kuten rikollisuudessa tapahtuvat kehityssuunnat tai toisaalta yleiseen terveyteen kohdistuvat uhat, kuten esimerkiksi infektiotautien tai terveydelle haitallisten käytäntöjen nopea leviäminen, tai uuden muuntohuumeen äkillinen laaja käyttö. Pykälän 2 momentin mukaan johtokunta voi asettaa keskuudestaan toimielimiä johtokunnalle kuuluvien tehtävien suunnittelua ja toimeenpanoa varten. Henkilöstölle annetaan läsnäolo-oikeus johtokunnan kokouksiin siten, että henkilöstö valitsee edustajan keskuudestaan. 3 Johtavien virkamiesten nimittäminen Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 3 :n mukaan Vankiterveydenhuollon yksikköä johtaa vankiterveydenhuollon johtaja. Vankiterveydenhuollon johtaja ratkaisee yksikköä koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty johtokunnan ratkaistavaksi taikka erikseen säädetty tai määrätty työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

3 3 Johtajan alaisena Vankiterveydenhuollon yksikössä on avohuollosta vastaava ylilääkäri sekä kaksi laitoshoidosta vastaavaa ylilääkäriä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos nimittää Vankiterveydenhuollon johtajan sekä avohoidosta ja laitoshoidosta vastaavat ylilääkärit. 4 Johtavien virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Vankiterveydenhuollon johtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva erikoislääkärin tutkinto, hallinnolliset taidot sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus. Avohoidosta vastaavan ylilääkärin ja laitoshoidosta vastaavien kahden ylilääkärin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Avohoito käsittää vankiloiden yhteydessä toimivat poliklinikat ja suun terveydenhuollon. Avohoito jakautuu viidelle alueelle, joista jokaisella on poliklinikoita. Alueiden poliklinikoiden johtajat ja suun terveydenhuoltoa johtava ylihammaslääkäri toimivat avohoidosta vastaavan ylilääkärin alaisena. Laitoshoito käsittää Vankisairaalan sekä Psykiatrisen vankisairaalan muodostaman kokonaisuuden. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja Vankisairaalan vastaava ylilääkäri johtavat sairaaloiden toimintaa. Tässä pykälässä mainitut johtavat virkamiehet ovat vastuussa terveydenhuollon toiminnan käytännön johtamisesta, heillä on paitsi lääketieteellinen vastuu niin myös taloudellinen ja henkilöstön johdollinen vastuu alaisesta toiminnastaan. Muiden Vankiterveydenhuollon yksikön johto- ja esimiestehtävissä toimivien virkamiesten kelpoisuusvaatimukset on tarkoitus määritellä työjärjestyksessä. 5 Henkilöstö Vankiterveydenhuollon yksikössä voi olla virka- tai työsopimussuhteisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta tarvittavaa henkilöstöä. Hallinnonalasiirron tapahtuessa kaikki Rikosseuraamuslaitoksesta siirtyvät terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat virkasuhteisia. Terveydenhuollon ammattihenkilöt on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :n 1 momentissa. Sen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat: 1) henkilöt, jotka ovat saaneet kyseisen lain mukaan ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö); sekä 2) henkilöt, jolla on ammatinharjoittamislain nojalla oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö).

4 4 Laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 ja 5 :ssä. Niitä ovat esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat, farmaseutit, psykologit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat, suuhygienistit ja toimintaterapeutit. Nimikesuojatut ammattihenkilöt on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa (564/1994). Niitä ovat esimerkiksi lähihoitajat. Vankiterveydenhuolto työympäristönä edellyttää, että työnantaja kiinnittää henkilöstöä rekrytoitaessa erityistä huomiota työntekijän henkilökohtaiseen sopivuuteen virkaan tai tehtävään. Sen vuoksi asetuksessa on informatiivinen viittaus, jonka mukaan virkaan tai tehtävään hakeutuvasta tai koulutukseen otettavasta tehdään turvallisuusselvityslain (726/2014) mukainen turvallisuusselvitys. Säännös vastaa aikaisempaa Rikosseuraamuslaitoksesta annetun asetuksen 20 :ä ja aikaisempaa käytäntöä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstön soveltuvuutta tehtävään voidaan tarkistaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkiöiden keskusrekisteristä. Julkisista rekisteritiedoista (Julki-Terhikki) saa tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattihenkilön ammattipätevyydestä sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Lisäksi Valvira voi salassapitosäännösten estämättä antaa viranomaiselle ja sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalle ja toimintayksikölle tietoja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 24 a :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta rikoksen seuraamuksesta työhön liittyvää soveltuvuusarviointia varten. 6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain kanssa vuoden 2016 alussa, kun Vankiterveydenhuollon yksikkö aloittaa toimintansa. 3 Asetuksen vaikutukset Asetuksella ei ole itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia valtion talouteen. Asetuksella säädetään Vankiterveydenhuollon yksikön johtokunnasta ja johtavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista. Tässä asetuksessa olevat säännökset yhdessä valmisteilla olevan Vankiterveydenhuollon yksikön työjärjestyksen kanssa selkeyttävät ja vahvistavat yksikön organisaatiota ja johtamista. Tämä on tarpeen, koska jatkossa Vankiterveydenhuollon yksikkö on oma virastonsa eikä enää Rikosseuraamuslaitoksen osa. Asetuksella ei ole suoranaisia vaikutuksia Vankiterveydenhuollon yksikön henkilöstöön. Vankiterveydenhuollon yksikköä koskevan lain siirtymäsäännösten mukaan henkilöstö siirtyy nykyisillä virkasuhteen ehdoilla Vankiterveydenhuollon yksikköön. Vankiterveydenhuollosta annetun lain siirtymäsäännösten mukaan henkilöstöön sovelletaan nykyistä palkkausjärjestelmää sopimuskauden ajan.

5 5 4 Asian valmistelu Asetusta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Vankien terveydenhuollon järjestämisen siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle tukevassa ohjausryhmässä. Lisäksi asetusta on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja oikeusministeriön kanssa. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot Oikeusministeriöltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta, Jukolta, Pardialta, Tehy ry:ltä ja Vankilavirkailijain liitolta. Lausuntopalautteessa Oikeusministeriö, Valvira, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Rikosseuraamuslaitos ja Tehy kiinnittivät huomiota Vankiterveydenhuollon yksikön johtajan kelpoisuusvaatimuksiin. Kelpoisuusvaatimusta koskevan pykälän sanamuotoa on muokattu lausuntopalautteen johdosta. Henkilöstöjärjestöt kiinnittivät huomiota henkilöstön edustukseen johtokunnassa ja henkilöstön kuulemiseen työjärjestyksen vahvistamisessa. Lausuntopalautteen johdosta henkilöstön edustajan läsnäolo-oikeus johtokunnan kokouksessa lisättiin pykälään. 5 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alussa, samanaikaisesti kun Vankiterveydenhuollon yksikkö aloittaa toimintansa.