Päiväkotien välipalat

Transkriptio

1 Koulutuslautakunta Päiväkotien välipalat 262/ /2016 Koulutuslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Järvinen Ruokapalvelunjohtaja Irma Taka-Prami Palaute päiväkodeista maaliskuussa 2016: Makeita välipaloja on runsaasti, esim. sokeroitu viili, pannukakku ja hillo, he del mä sa laat ti + kaurakeksi ja marjakiisseli. Omenapiirakkaa, jäätelöä ja suk laa kiis se liä tarjotaan samalla viikolla. Päiväkodin henkilökunnan toiveena on, että ruokalistalta poistetaan makeat me hut, myös ns. täysmehut, koska ne sisältävät sokeria, kaakao, vanukkaat, suk laa kiis se li, makeat jogurtit, keksit, einesletut ja hillot. Puuron kanssa tarjotaan usein keinotekoisesti makeutettuja marjakeittoja. Voi si ko ne korvata pakastemarjoilla? Makeiden välipalojen tilalle toivotaan juurespaloja, kasviksia ja leivän kanssa vihanneksia. Leivän tulisi olla kokojyväviljaa, ei pelkkää ns. val koi ses ta jauhosta tehtyä. Hyvänä välipalana pidetään mm. karjalanpiirakkaa, jos sa on päällä joku leikkele tai juusto, ruisleipä vihannesten kanssa tai ka nan mu na. Pieniä lapsia on turha totuttaa makeisiin mehuihin, niiden määrä on li sään tynyt ja niitä on tarjolla enemmän kuin mitä listaan on merkitty. Kuuden viikon ruokalistassa 60 tarjottavasta aamiaisesta tai välipalasta on 46 sel lais ta, joka sisältää makeita mehuja, mehukeittoja, hilloa, kaakaota, so ke roi tu ja jogurtteja tms. Ruokahävikki on aika ajoin suurta, koska lapset eivät mielellään syö esim. vis pi puu roa, vaan haluavat mieluummin näkkileipää. Asiakas on kiinnostunut luonnollisesti ruoasta, sen herkullisuudesta ja virheet tö myy des tä. Erittäin tärkeää on myös avoin tiedonvaihto, toiminnan suju vuus, molemminpuolinen hyöty ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että päivähoidossa tapahtuvan ruokailun tu lee olla tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua. Kodin ja kasvatusja ruokapalvelu henkilöstön kasvatuskumppanuus lasten ruo ka kas va tuk ses sa ja päivittäisen ruokailun toteuttamisessa on tärkeä.

2 Ateriapalvelu pyrkii tuottamaan arvoa asiakkaalle ja mukautumaan asiakaan tar pei den muuttuessa. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruo ka va lion kokonaisuus ratkaisee. Ruokasuosituksissa on kyse etenkin ruoka-aineryhmistä (esimer kik si, liha, maitovalmisteet, täysjyvävalmisteet) ja niitä kos ke vis ta ohjeista ja kannanotoista. Lisaksi monipuolinen ja tasapainoinen suositusten mukainen ruo ka va lio kattaa pääsääntöisesti ravintoaineiden tarpeen. Ravin to ai ne suo si tuk sil la tarkoitetaan energian, ener gia ra vin to ainei den, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. Ruokalistasuunnittelun perustana käytetään sekä ruokasuosituksia että ravin to ai nei den saantisuosituksia. Ravitsemussuositukset on ensisijaisesti tarkoi tet tu suurten ryhmien ruokavalioiden suunnitteluun. Ruo ka lis ta suun nit telus sa otetaan huomioon ikäryhmäkohtaisesti lasten makutaso ja syömään op pi mi seen liittyvät tavoitteet. Tuttuus, turvallisuus ja ruoka-aineiden tunnistettavuus ovat leikki-ikäiselle tär keim piä asioita ruokailutilanteissa. Suomalaisille on suositeltu jouk koruo kai luun ruokavaliota joka on vaihteleva, monipuolinen, kohtuullinen ja mau kas. Vaihtelevuus ja monipuolisuus takaavat kaikkien erilaisten ravin to ai nei den tarjonnan, kohtuullisuus tähtää etenkin li ha vuuden torjuntaan, ja nautittavuus muistuttaa siitä, että suo si tus ten mukainen ruoka voi olla myös maukasta. Suosituksissa ohjataan ruokien käyttöä esimerkiksi ruo ka py rami din avulla. Ruokapyramidi on tarkoitus rakentaa perustasta al kaen. Tyveen sijoitettuja ruokia nautitaan usein ja päivittäin ku ten kasvikset ja marjat. Huipulla ovat ruoat, joiden käyttöä suo si tel laan harvemmin ja harkiten. Ateriarytmi säännölliseksi Päivähoidossa olevalle lapselle on päivittäin hyvä syödä säännöllisin vä liajoin terveellinen ateria, jotka kuuluvat kyseiseen ajankohtaan. Esimerkiksi aa mu pa la, lounas ja välipala, koska normaalin ajankohdan ateriarytmiin on tär keä totutella jo lapsena. Vuoropäivähoidossa tarjotaan lisäksi päivällinen ja iltapala. Nuorena opitut tavat pohjaa tasapainoiselle ja kohtuulliselle syö-

3 mi sel le myös aikuisiässä. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glu koo si pitoi suu den tasaisena ja hillitsee nälän tunnetta sekä suojaa hampaita rei kiinty mi sel tä. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 VRN) Mitä on tehty tai ollaan tekemässä muutoksia, millaisia ja milloin? Tarjoajien ja tilaajan kesken seurataan valtakunnallisia suosituksia ja pai kallis ta ohjeistusta. Lisäksi käydään vuoropuhelua tarjoajan ja tilaajan kes ken. Näiden johtopäätösten perusteella tehdään mahdollisia toi men pi de muu toksia tuotetarjonnassa. E aromivahvenne glutamaatin käy tös tä luovuttiin Naantalin kaupungin ateriapalveluissa Välipala Naantalin kaupungin ateriapalvelu tarjoilee ns. jälkiruoan välipala ate ria koko nai suu te na. Lautasmalli toimii apuna aterioiden koostamisessa. Suositus esit tää, että maitovalmisteen ja jälkiruoan voi jättää syötäväksi myös vä li pala na (VRN). Lapsilähtöinen ruokalista on ruokailun toteuttamisen perusta. Lapset syövät ruo kaa oman tarpeensa mukaisesti, eikä ruokaa tuputeta. Leipä ja maito tai piimä ruokajuomana ovat aterian osia, eikä niitä käytetä palkintona muun ruoan syömisestä. Lokakuussa Naantalin terveyskeskuksen lastenneuvolan terveydenhoitajien kans sa on käyty keskustelua tuorepaloista päiväkodin listalla, neuvolalla oli huo li lisätyn sokerin käytöstä. On sovittu Listalle on lisätty niille päiville joille ei tuorepalaa ole ollut kirjoitettu; I viikko maanantai välipala on melonikuutio, keskiviikkona vä li pa la na on kesäkurpitsa II viikko keskiviikkona välipalana on juurespala ja lisänä raejuus toa leivän kanssa, torstaina aamupalalla on tuorekurkku ja vä li pa lal la juurespala III viikko maanantaina aamupalalla paprikapala, tiistaina juures pa la, perjantaina aamupalalla juurespala IV viikko maanantain aamupalalla tuore kurkku, välipalalla juu res pa la, tiistaina välipalalla omenapala, keskiviikkona pääry nä pa la, perjantaina tuore kurkunpala V viikko maanantain aamupalalla tuorepala, välipalalla juu respa la, tiistaina aamupalalla porkkanapala, keskiviikkona vä li palal la juurespala, torstain välipalalla meloninpala, per jan tai na aamupalalla juurespala ja välipalalla päärynän pala VI viikko maanantaina aamupalalla päärynän pala, kes ki viikko na välipalalla lisätään raejuustoa reikäleivän kanssa, tors taina juurespala ja perjantaina kesäkurpitsan pala.

4 Kasvisten käytön lisäämisellä voidaan ruokavalion laatua parantaa. Lisäksi kas vik set, marjat ja hedelmät sisältävät happamia ja karvaita makuja, jotka vaa ti vat useita maistamiskertoja maistuakseen miellyttäviltä. Päiväkoti-ikäisille (alle 3 vuotiaille) ruokalistasuunnittelussa py ri tään mahdollisimman niukkaan suolansaantiin. Käy tän nössä tämä merkitsee sitä, että pienimmille voidaan tarjota lei vän tilalla välipalalla puuroa tai muuta rakenteeltaan pehmeää syötä vää. Lusikalla syötävä vaihtoehto vähentää suolan saan tia verrattuna leipään ja leikkeleisiin. Pienelle lapselle puu ro vaihto eh to on tarpeen myös riittävän energiansaannin tur vaa mi seksi. Huomioitava, tarjolla voi olla korkeintaan välipalalla 3 4 leikke le sii vua (yksi siivu painaa noin 10 g) viikossa. Makkaran, nak kien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 g vii kos sa, mikä tarkoittaa esimerkiksi: 1 makkara ateriaa viikos sa ja 1 leikkelesiivua päivässä tai 2 makkara-ateriaa vii kossa, ei leikkeleitä tai 2 leikkelesiivua päivässä. Pieni määrä lisättyä sokeria on joskus paikallaan esimerkiksi puo luk ka- tai herukkamarjapuurossa sekä puurojen ja ha panmai to tuot tei den marjalisäkkeissä. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen kiin ni tetään huomiota ja valita vähemmän sokeria sisältäviä val mis teita. Esimerkiksi maustetuissa jogurteissa keinotekoisia ma keutus ai nei ta ei sallita, ellei tuotteen kohdalla erikseen mai ni ta. Juustoista valitaan vähärasvaiset vaihtoehdot. Suositaan ruo anval mis tuk ses sa vähärasvaisia maitovalmisteita. Käy te tään vain harvoin runsasrasvaisia kermoja, juustoja, jäätelöä se kä kasvirasvajäätelöä ja vanukkaita. Ateriapalvelu tarjoaa kerran 6 viikossa jäätelöä hedelmien (omas sa mehussa) kanssa. Välipalan marjat joita käytetään kiisseleihin ovat pääasiassa ul ko lai sia. Tähän valintaan on vaikuttanut, tuotteen hinta. Ulko lai set marjat on kiehautettava ennen käyttöä mar ja jäl ki ruokiin (Kuumennettava ennen käyttöä 90 asteessa 5 minuutin ajan tai keitettävä 2 minuuttia). Kaikki kiisselit (maito- ja marja) sekä maito- ja marjapuurot, rahka ja jogurtti (mar ja-he delmä) jälkiruoat valmistamme keittiössä ilman lisäaineita. Täysmehu (lasillinen päivässä) kuuluu osalle aterioista ja tuore pa la eri hedelmistä ja kasviksista vaihdellen. Hilloihin li sätään kotimaista pakaste marjaa.

5 Tarjolla on myös hedelmäleivonnaisia kuten kau ra ome na paistos ta ja omenapiirakkaa (hedelmä ja vilja). Vaihtoehtona, jos ha lu taan voidaan valita arkikäyttöön pullia sekä erilaisia hii vatai ki na poh jai sia piirakoita. Riisipiirakat, porkkana- ja pi naat tija ohukaiset ovat teollisuuden tuotteita, pannukakut val mis tetaan keittiössä. Leivät ja patongit, leikkeleet ja juustot tu le vat seutuhankintasopimustoimittajilta. Lisäksi luomujauhot ja suurimot, kotimainen ruo ka-ai ne ryhmät leikkeleet (liha, kana, kala) maito, leipä, juurekset ym. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja siellä työskenteleville aikuisille sopii samojen laadullisten periaatteiden mukaisesti kaupungin keittiöissä joka päi vä valmistettu erilainen ateriakokonaisuus. Terveydellisestä syistä eri tyisruo ka va lio ta noudattaville lapsille tarjotaan päivähoidossa hänelle so pi vaa ja turvallista ruokaa. Erityisruokavaliot edellyttävät lääkärintodistusta. Myös päivähoidossa, voidaan ja on järjestetty ruokaan liittyviä ruo ka kas vatus ta pah tu mia. Esimerkiksi on leivontatapahtumia. Vuodenaikaisjuhlat, juhla päi vät ja erilaiset teemat tutustuttavat lapset suomalaiseen kuin mui den kin mai den ruokakulttuuriin Ruoasta tiedottaminen asiakkaille Säännöllisesti päivähoidossa ja kotona tarjotut ateriat ja välipalat tukevat toi si aan ja muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen ko ko nai suuden. Ruokalista pidetään esillä päiväkodissa ja julkaistaan kaupungin verkko si vuil la. Näin vanhempien on helpompi sovittaa kotona tapahtuva ruo kailu päivähoitoruokailuun ja huomioida raaka-aineiden käyttötiheyteen liit tyvät ohjeistukset (esimerkiksi makkara). Kaupungin verkkosivuilla 2016 näkyy päivän ruokalista tarjonta ja ai nes osaluet te lot päivän aterioista ravintoarvoineen sekä aterian tuottama CO2-päästö ar vot kaikille ruoka-aineille. Ohjelma laskee automaattisesti CO2-pääs töt mm. ruokaohjeille ja aterioille Lapsiperheiden uusissa 2016 Syödään yhdessä -ruokasuosituksissa ko ros tetaan ruokakasvatusta, lapsen syömään oppimisen tukemista ja perheen yhteis ten ruokahetkien tärkeyttä. Ateriapalveluilla on kirjalliset linjaukset hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen ja ruokalajien riittävän tiheän toistumisen (suo si tus olisi enintään 5 viikon kiertävä ruokalista), lisäksi ateriapalvelu toi voo palautetta jatkuvasti sekä kohdennetusti. Sähköiseen kokoushallintaan on oheisasiakirjoihin tallennettu välipalalista ja vertailu suosituksiin.

6 SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: KÄSITTELY: Koulutuslautakunta päättää esittää ruokahuollon vas tuu hen kilöil le, että makeiden välipalojen määrää vähennetään päi vä koti ruo kai lus sa ja että varhaiskasvatuksen henkilökunta osal listuu ruokalistojen laadintaan yhteistyössä ruokahuollon kanssa. Sivistystoimenjohtaja muutti ehdotustaan. SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN MUUTETTU EHDOTUS: Koulutuslautakunta edellyttää, että makeiden välipalojen määrää vähennetään päiväkotiruokailussa ja että var hais kas va tuksen henkilökunta osallistuu ruokalistojen laadintaan yh teistyös sä ruokahuollon kanssa. Uusi palaute varhaiskasvatuksen ja aamu- ja il ta päi vä toi minnan välipaloista kerätään syksyllä ja tuodaan kou lu tus lau takun nal le. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin.