Antti Hernesniemi, LT, musiikkitieteen maisterilinjan opiskelija
|
|
- Seppo Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Antti Hernesniemi, LT, musiikkitieteen maisterilinjan opiskelija Åbo Akademi, Turku Yhteenveto pro gradu tutkielmasta Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) seminaaria varten Helsingissä Ruusuja hopeamaljassa vai näreoksia peltipurkissa? Vertaileva musiikki- ja tekstianalyysi laulujen Ruusuja hopeamaljassa (1975) ja Jätkän ruusut (1983) levytyksistä. 1 Johdanto Tutkimukseni aihe. On vähän tutkittu suomalaisten metsätyömiesten tekemiä lauluja tai niiden levytyksiä. Poikkeus tästä on Koiviston ja muiden 2003 tekemä tutkimus. Sekä laululevytysten musiikkia että tekstiä on tutkittu harvoin yhdessä. Tästä poikkeuksen tekevät mm. Asplundin parin kymmen vuoden takaiset tutkimukset. Oman tutkimukseni aihe on syntynyt havainnostani kahdesta suomalaisesta levytetystä mollivalssista, jotka ovat kiinnostavassa intertekstuaalisessa yhteydessä toisiinsa. Ennen viime sotaa ensi kerran vuonna 1937 levytetyn Ruusuja hopeamaljassa -laulun teksti kertoo myönteisestä kokemuksesta, jonka läheisen ihmisen antamat ruusut ovat tuoneet laulun ns. mimeettiselle puhujalle. Lauluja tekevä metsätyömies otti 1980-luvulla lähtökohdakseen tuon varhemman ruusulaulun ja ehkä sen uuden toisinnon vuodelta 1975 ja teki omanlaisensa ruusulaulun, Jätkän ruusut vuonna 1983.
2 2 Kirjoittajan tausta. Olen lääketieteen tohtori ja väitellyt suomalaisesta kansanlääkinnästä v Oulun yliopistossa Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella. Toinen ja nykyinen uusi pääaineeni on musiikkitiede. Graduni ohjaajat ovat prof. FT Johannes Brusila ja lehtori FT Camilla Hambro. Kirjoitan pro graduni ruotsiksi. Tutkielmani on siinä vaiheessa että jotkin osat ovat viimeistelyn alla. Jotakin uutta pitäisi myös vielä kirjoittaa kuten osittain kirjallisuuskatsaus. Työni ohjaajat ovat tutustuneet tekstiini viime vuoden kesäkuussa. Sain heiltä palautteen ja ohjeita heidän toivomaansa jatkotyöskentelyyn. Pyrin siihen että lähetän työni heille uudestaan maaliskuun loppuun mennessä. Minulla on kielentarkastaja, joka huolehtii pro gradun ruotsinkielen oikeellisuudesta. Laulut. Laulu on musiikista ja sanoista koostuva kertomus. Se on lauluntekijän dialogia toisaalta muiden laulujen, toisaalta itsen ja kuulijoiden kanssa. Laulu koostuu sanoista ja musiikista. Sanoilla on kielentutkimuksen keinoin löydettävissä eri ominaisuuksia. Niitä voidaan tarkastella semanttisina, syntaktisina, morfologisina ja foneettisina ihmisen keskinäisen viestinnän rakenneosina. Laulajan, laulaa hän sitten yksin tai toisen kanssa, näkökulmasta nämä kaikki seikat vaativat huomiota. Myös laulun kuuntelija voi kiinnittää vastaaviin seikkoihin huomiota. Laulun sanoilla on ns. leksikaalinen merkitys. Mutta osana laulun musiikkia niiden laulettu muoto saa uusia merkityksiä. Osana melodiaa eli sävelkulkua ja harmoniaa eli soinnutusta tekstisanojen pää- ja sivumerkitykset, realistiset, humoristiset ja muut merkitykset, käytetyt painotukset, rytmitykset tulevat osaksi laulun tekstimusiikillista kokonaisrakennetta. Laulaja, laulamiseen perehtynyt henkilö, voi oppia uuden laulun levytyksen kuuntelun kautta. Hän voi myös laulaa sitä laulusta tehtyjen nuottien kautta. Laulujen intertekstuaalisuus. Tietyssä ihmiskulttuurin viitekehyksessä suositaan tiettynä ajankohtana tietynlaisia lauluja enemmän kuin joitakin muita. Uuden laulun tekijä voi haluta protestoida jotain toista laulua. Protesti voi olla toimintatavaltaan asiallisen kumoava. Se voi olla humoristinen: ironinen, jopa farssi. Hän voi käyttää uudella tavalla vanhan laulun
3 3 kokonaismuotoa tai vain sen musiikkia: esimerkiksi melodiaa, harmoniaa ja rytmiä tai pelkkää tekstiä. 2 Aikaisempaa laululevytysten tutkimusta Parin sadan vuoden aikana on siirrytty kuulonvaraisista kenttätranskriptioista erilaisten nauhurien kanssa tehtyihin äänitteisiin ja niiden analyyseihin. Jo pian sata vuotta on aineistona saattanut myös olla kaupallisia tai yksityisiin tarkoituksiin tehtyjä levytyksiä. Kirjallisuustieteessä on tutkittu yleisimmin painettuja tekstejä proosaa tai runoja, ei kuultuja äänitteitä tai levytyksiä. Folkloristiikassa on paneuduttu myös tallennettujen kenttä-äänitteiden tutkimiseen. Varhaiset ja luvun alun musiikintutkijat kuten I Krohn, A Launis ja A E Väisänen ovat tutkineet suomalaisia ja sukukansojen varhaisia lauluja kuulonvaraisen analyysin ja osin myös ensimmäisten äänityslaitteiden avulla. Transkription tarkkuus ei ole ollut tärkein seikka kun jonkinlainen laulun perustallennus oli tärkeää saada kerätyksi. Suomalaisista uudemmista tutkijoista E Pekkilä ja J Henriksson ovat tutkineet nimenomaan intstrumenttaalimusiikkia. L Henriksson on tutkinut suomalaista kuplettia. Sanat ja musiikki afroamerikkalaisessa ja eurooppalaisessa blues-musiikissa ovat olleet ruotsalaisen L Lilliestammin tutkimuksen kohteena. U Lindberg on tutkinut rockin sanoituksia. Åbo Akdemista H Lillsjö on tutkinut maamme ruotsinkielisen Pohjanmaan muusikoiden tekemiä murteellisia populaarirockin approksimoituja ja adaptoituja cover-käännöksiä. Leary ja March ovat tutkineet Pohjois-Amerikkaan tulleiden siirtolaisten lauluja eri työväestöryhmien parissa. Koska metsätyömiesten, tukkijätkien tai jätkien levytetty musiikki on ollut kovin vähäistä, ei alan levytysten tutkimusta näytä juuri olevan. Suomalaisten Koiviston ja muiden yllä mainittu teos on tärkeä metsätyömiesten musiikin kokoelma, mutta ei varsinainen analyyttinen tutkimus.
4 4 3 Tutkimukseni kysymykset Tutkimuskysymykseni ovat: 1 Millaisia ovat noiden kahden ruusulaulun Ruusuja hopeamaljassa ja Jätkän ruusut levytysten tekstit ja musiikki? 2 Millaisia ovat laulujen levytysten niille yhteiset ja niitä erottavat piirteet? 3 Millaista on niiden intertekstuaalisuus. Miten uudemi levytys Jätkän ruusut kommentoi tekstissään ja musiikissaan aikaisempaa levytystä Ruusuja hopeamaljassa? 4 Keräämäni aineisto Tutkimusaineistonani ovat kahden laulun levytykset : Ruusuja hopeamaljassa, laulajina Eugen Malmsten (1937), A. Aimo (1944) ja Erkki Junkkarinen (1975) ja Jätkän ruusut, laulajina Olavi Miettinen (1983), Pauli Koskipuisto (2011) ja Raimo Leppänen (2015; liitetaulukko). Olen käyttänyt kirjastoissa olevia levyttyksiä. Koskipuiston levyn sain häneltä häntä Evijärvellä haastatellessani eräällä hänen luona käynnilläni. Raimo Leppänen esitti laulun kuulonvaraisen oppimisen kautta vuonna 2015 ja äänitin ja videoin hänen esityksensä Turussa. Tarkoituksena saada lisää aineistoa koskien metsätyömies ja muusikko Olavi Miettistä olen ollut yhteydessä hänen Viimeinen jätkä LP:nsä teossa mukana olleiden muusikkojen, sovittajien ja äänittäjien sekä tuottajien kanssa ja haastatellut heitä kaikkia. Laitoin viikko sitten ilmoituksen Savon Sanomiin saadakseni lisätietoja Jätkän ruusut laulun tekijästä Olavi Miettisestä. Olen saanut joitakin yhteydenottoja hänet tunteneilta henkilöiltä. Olen aloittanut heidän haastattelemisensa.
5 5 5 Analyysimenetelmät Yleisesti runoanalyysi koskee kirjoitettua tekstiä. Tämä tutkimukseni koskee nimenomaan kuulonvaraista analyysiä äänitteistä. Tutkin tässä tutkimuksessa transkriboimaani musiikkia ja tekstiä. Menetelmäni ovat musiikkitieteellinen melodia- ja harmonia-analyysi ja kirjallisuustieteellinen runotekstianalyysi. Käytän myös folkloristiikan ja fonetiikan tietoja. Olen kuunnellut levytyksiä ja kuulonvaraisesti ja pianon sekä kitaran ääressä transkriboinut melodiat ja harmoniat. Säveltäjä, lehtori Ulf Långbacka on tarkistanut ja auttanut minua transkriboinnissa. Levytysten tekstien transkriboinnit olen tehnyt toistuvan levytyskuuntelun avulla. Olen myös tehnyt levytystekstien sanaluokka-analyysit ja taulukoinut eri sanaluokat molemmista lauluista omiin taulukkoihinsa. 6 Yhteenveto tähänastisen analyysini tuloksista Musiikki levytyksissä (kts. transkriboidut nuotit). Varhaisemman laulun Ruusuja hopeamaljassa melodia kulkee c-molliharmoniassa ja rohkeasti koristellen ylöspäin pyrkivin sävelkuluin, toistuvin pisteellisin tai pelkin kokonuottikestoin. Korukuviointi 1/8-sävelin antaa melodialle vauhtia ja jäntevyyttä. Laulu muistuttaa enemmän liediä kuin suomalaista iskelmää melodiankuljetuksensa suhteen. Harmonia on toonika-subdominanttidominantti-kulkuun perustuva, lisäksi laulu käy rinnakkaisduurissa ja sen subdominantissa. Myöhemmän laulun Jätkän ruusut melodia kulkee myös c- mollissa ja lähinnä neljäsosasävelin, mutta lähinnä vaihdellen alas- ja ylöspäin kulkevin melodiakuluin. Harmoniana tekijä käyttää pelkistettyä toonika-subdominantti-dominantti-rakennetta. Molempien laulujen esitysten säestäjänä soittaa tanssiorkesteri. - Lisää yksityiskohtaista analyysiyhteenvetoa tähän.
6 6 Teksti levytyksissä (kts. transkriboidut tekstit). Kahdella eri ympäristössä syntyneellä laululla on sama aihe, ruusujen antaminen ja niiden laitto maljakkoon. Varhaisen ruusulaulun teksti ei vastaa metsätyömiehen todellisuutta. Hän säilyttää ruusujen antamisen teeman mutta muuttaa motiivit ja sijoittaa laulun kertomuksen uuteen ympäristöön, metsäkämpälle. Laulujen motiivit kuitenkin eroavat. Ensimmäisessä laulussa, joka on syntynyt varakkaan tuntuisessa viitekehyksessä, motiivit ja topokset ovat aidot ruusut ja hopeamaljakko. Toisessa laulussa, joka on syntynyt niukahkon varallisuuden viitekehyksessä, motiivit ovat kuusennäreet, jätkän ruusut. Maljakkona toimii teollinen huokea kertakäyttötuote, peltipurkki. Myös kuusennäreitä katsellaan. Niiden tuoksu on pihkainen. Ensimmäisen laulun alkuperäisrunon metaforinen kuvakieli toimii sekä konkreettisella, kukkia kuvaavalla tasolla, että toisella tasolla, jossa kukkien ominaisuuksia verrataan läheisen henkilön ominaisuuksiin. Kukkia ihmisiin vertaavat metaforat puuttuvat metsätyömieslaulun tekstistä. Sen kieli on konkreettista ja reaaliseen toimintaan suuntaavaa. Levytysten tekstien mimeettiset puhujat ovat viitekehyksissään erilaisissa asemissa. Kahden eri laulun tekstien puhujien ilmaistut tarkoitukset ja tunne-elämät ovat toisiaan muistuttavat mutta erilaisessa tilanteessa. Ruusulaulun puhuja katselee lämpimästi kukkia ja muistelee. Kuusennärelaulun puhuja ikävöi, katselee ja suunnittelee. Puhujien kaipaus on erilainen: Ruusuja hopeamaljassa laulun levytyksessä jo koettujen onnenhetkien muistelu. Jätkän ruusut laulun levytyksessä se on mahdollisten onnenhetkien toivominen. - Yksi säerivi Jätkän ruusut laulun ensi levytyksessä on edelleen epäselvä. Sanaluokka-analyysi mukaan? Laulujen levytykset musiikillistekstillisinä kokonaisuuksina Jätkän ruusut laulun ensi levytys muistuttaa Ruusuja hopeamaljassa laulun eri levytyksiä. Varsinainen niitä erottava vuoropuhelu tapahtuu tekstin tasolla. Musiikin kokonaiskäsittely levytyksissä on sovitettu hyvin samantyyliseksi. Miesten muodostama tanssiyhtye, soittimina vaihtelevasti haitari, kitara, puhaltimet, vibrafoni, basso ja rummut, säestää mieslaulajaa. Tähän lisää.
7 7 Avainsanoja: laulu, musiikki, rytmi, melodia, melodinen aihe, teema, motiivi, soinnut, harmonia, jännitteen luominen, purkaus, teksti, intertekstuaalisuus, kuvakieli, runon puhuja, runon aihe, teema, motiivi, topos, yhteys tekstin ja musiikin välillä. 7 Seuraavat kysymykset askarruttavat minua 1 Olenko tutkimuskysymyksissäni rajannut tutkimukseni tarpeeksi hyvin? 2 Ovatko käyttämäni musiikki- ja kirjallisuustieteelliset menetelmät tutkimuksellisesti toimivat ja juuri tähän työhön sopivat? 3 Millaisia käsitteitä käytän, kun musiikkitieteelliset käsitteet ovat osittain eri asioita tarkoittavat kuin runotutkimuksen käsitteet. Esimerkiksi käsitteet aihe, teema, motiivi ovat eri merkityksissä noissa kahdessa tieteenalassa. 4 Otanko kahden laulun levytysten kaikki kolme toisintoa mukaan analyysiin? 5 Työn laajuus: kuinka pitkälle menen analyysissäni, kun kyseessä on pro gradun opinnäytetyö? 6 Kielitiede : onko tekstien sanaluokka-analyysi tarpeen? Tämän yhteenvedon liitteet 1 Taulukko. Tiedot eri levytyksistä. Ruusuja hopeamaljassa ja Jätkän ruusut 2 Nuotit. Kirjoittajan transkriboimat melodiat ja harmoniat levytyksistä Ruusuja hopeamaljassa 1975 ja Jätkän ruusut Tekstit. Kirjoittajan transkriboimat tekstit levytyksistä Ruusuja hopeamaljassa 1937, 1944, 1975 ja Jätkän ruusut 1983, 2011 ja Vertailutaulukot: Melodioiden ja harmonioiden erot kahden laulun ensi levytyksissä ja niiden toisinnoissa.
MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA
MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.
LisätiedotMusiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet
Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotPIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen
LisätiedotMarkus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG
Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big
LisätiedotMupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:
Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.
LisätiedotSÄHKÖBASSO. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
SÄHKÖBASSO TASO 1 laajuus 70 tuntia oppii luontevan tavan soittaa osaa lukea helppoa nuottikirjoitusta oppii bassonsoiton perustekniikkaa ja rytmisiä taitoja oppii opettelemaan uutta ohjelmistoa saa esiintymiskokemusta
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotUUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN
UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,
Lisätiedot9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä
Lisätiedotmuusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.
1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotAlkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c
Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotRYTMILAULU. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
RYTMILAULU TASO 1 - laajuus 70 tuntia Oppii käyttämään ääntä terveellä tavalla Tutustuu laulamisen perustekniikoihin oppii harjoittelun perusteita: säännöllisyyttä, itsenäisyyttä ja monipuolisuutta saa
LisätiedotMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS. Kevään 2012 yhteishaku
MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS Kevään 2012 yhteishaku 2 1 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS 2012... 3 1.1 Valintakokeet... 5 1.2 Säestäjän käyttö valintakokeessa musiikkipedagogin, musiikinohjaajan,
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
LisätiedotMonta polkua hahmotustaitoihin
Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari
LisätiedotKÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA
KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.
LisätiedotOpittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.
1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin
LisätiedotTIEDOT KATSELMUSESITYKSESTÄ
Yhteyshenkilö tapahtumassa: Puhelin ja sposti: TIEDOT KATSELMUSESITYKSESTÄ Ryhmän nimi Esityksen nimi Ohjaaja Musiikkiryhmän nimi Seura Kesto Sommittelija tai koreografi Musiikkiryhmän ohjaaja Musiikkitiedot
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotNUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014
NUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014 Sisältö YLEISTÄ... 2 HAKEMINEN... 2 VALINTAKOKEET... 2 VALINNAN TULOKSESTA TIEDOTTAMINEN... 3 OPPIAINEKOHTAISET VALINTAPERUSTEET... 4 KLASSISET INSTRUMENTIT JA
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
Lisätiedothttp://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related
Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä
LisätiedotVALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016
KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotEtsi tiedot ja täydennä. Eläinten karnevaalin osat. Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali. Etsi kuva säveltäjästä.
Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali Etsi tiedot ja täydennä Camille Saint-Saëns oli säveltäjä. Etsi kuva säveltäjästä. Hän eli vuosina. Eläinten karnevaalin osat Yhdistä sävellyksen osa oikeaan soittimeen.
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotMUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa
Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,
Lisätiedot9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa
LisätiedotTerapeuttinen musiikki- kasvatus
Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotCCI-sanomat 5 19.8.2014
Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotMu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus
MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
LisätiedotDavid Gilmour - On An Island
David Gilmour - On An Island David Jon Gilmour on englantilainen kitaristi, joka on tullut tunnetuksi Pink Floydin kitaristina. Hän syntyi 6. maaliskuute 1946. David Gilmour teki ensimmäisen, nimikko sooloalbuminsa
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotHARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,
LisätiedotMusiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet
Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä
Lisätiedot15.2.2016. Levyarvostelu: Mirja Poikkeus Kaarisilta http://lupaus.net/julkaisut/levyarvostelu-mirja-poikkeus-kaarisilta/
15.2.2016 Levyarvostelu: Mirja Poikkeus Kaarisilta http://lupaus.net/julkaisut/levyarvostelu-mirja-poikkeus-kaarisilta/ 90-luvun lopussa uransa aloittanut Mirja Poikkeus julkaisi Kaarisilta-levyn loppuvuodesta
LisätiedotLAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET MUSIIKISSA
MUSIIKKI Musiikin opetuksessa lähtökohtana on AINA soittaminen, laulaminen ja kuunteleminen. Oppilas oppii tekemällä ja kokemalla. Kannustava ilmapiiri ja positiivinen palaute rohkaisevat oppilasta ilmaisemaan
LisätiedotVakka-Suomen musiikkiopisto
Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee
LisätiedotOhjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!
Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia
LisätiedotROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS MUSIIKIN ALKEISOPAS
ROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS Musiikissa käytettävien äänten nimet: Musiikissa käytetään aakkosista tuttuja sävelien nimiä. A, B, C, D, E, F, G HUOM! Saatat monissa yhteyksissä törmätä ääneen nimeltä H.
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotTaide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016
k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotJuho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu
DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotMaakuntakokoelma ja kotiseutukokoelmat
Maakuntakokoelma ja kotiseutukokoelmat Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Alvar Aallon katu 14, 60100 Seinäjoki http://kirjasto.seinajoki.fi Johdanto Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastolla
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotAsteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa
Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama
LisätiedotMusiikkitietokannat kansanmusiikin tutkimuksessa
Musiikin suunta 1/2005 Petri Toiviainen & Tuomas Eerola Musiikkitietokannat kansanmusiikin tutkimuksessa Musiikkia on pitkään tallennettu erilaisiin kirjallisiin kokoelmiin, ensyklopedioihin ja temaattisiin
LisätiedotNäkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen
Lisätiedot7.2.10. MUSIIKKI LUOKAT 1-2
7.2.10. MUSIIKKI 205 LUOKAT 1-2 Luokilla 1-2 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle
LisätiedotMuistitietotutkimus työläisyydestä sahayhteisössä
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 16 1/2009. Kaisu Kortelainen Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_09/ajank_kortelainen_01_09.pdf] Ajankohtaista: Muistitietotutkimus
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotKokoelmat * 65 255 3,7 % 67 696
Kommentti (näkyy vain ylläpitäjille): Täyttäjän nimi: Täyttäjän puhelinnumero: Täyttäjän sähköpostiosoite: Kunta: Seutukunta: Maakunta: Maakuntakirjastoalue: Lääni: Suuralue: Alavieska Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS
MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS Aikuisten tutkintoon johtava koulutus Kevään 2013 yhteishaku 2 1 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS 2013, AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Musiikin koulutusohjelma
LisätiedotKARTAN KOORDINAATIT PITUUS- JA LEVEYSASTEET PITUUS- JA LEVEYSASTEEN MERKITSEMINEN KOHDERYHMÄN MERKITSEMINEN
LINJAUKSET LUKUUN 7 SISÄLLÖN KUVAUS LINJAUKSET KOHTAAN 7.4 KARTAN KOORDINAATIT Lisäydinelementti: Linjaus koskee vain pituus- ja leveysasteita kohdassa 7.4.2. LINJAUKSET KOHTAAN 7.4.2 PITUUS- JA LEVEYSASTEET
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotMä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa
Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää
LisätiedotMenneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa
Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotTuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä
Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä www.suzukikoulu.com OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1.8.2013 Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu Opetuspaikka: Järvenpää-
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotHelsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS
MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen täydennyshaku 1.-4.8.2011 2 1 MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMAN TÄYDENNYSHAUN VALINTAKOEOPAS 2011... 3 1.1 Valintakokeet... 5 1.2
LisätiedotTiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen
Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotSAKARI MONONEN COLL.629
Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotTampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma
Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa
LisätiedotDMITRY HINTZE COLL. 602
Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan
LisätiedotEsipuhe. Huulari. Oikeudet
1 Esipuhe Tämä nuottivihko liittyy tekemääni 4- ja 10 -reikäisien diatonisten huuliharppujen alkeisoppaaseen. Voit ladata oppaan osoitteesta: http://yellingrosa.com/huuliharppu.htm. Oppaassa on nopea katsaus
Lisätiedot