Valajärven Suojeluyhdistyksen lausunto ja kommentit. Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset Vähikkälän Kyöstilänharjun alueelle

Transkriptio

1 Valajärven Suojeluyhdistyksen lausunto ja kommentit Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset Vähikkälän Kyöstilänharjun alueelle 26. lokakuuta 2010

2 Janakkalan Kunta Ympäristölautakunta Juttilantie Turenki Maa-aines- ja ympäristölupahakemukset Vähikkälän Kyöstilänharjun alueelle Valajärven suojeluyhdistys on keskustellut jäsenkuntansa kanssa aiheesta elokuun lopulla sekä hallituksen kokouksessaan 17. lokakuuta päättänyt tuoda oman mielipiteensä ja joihinkin faktoihin perustuvan muistutuksen Janakkalan Ympäristölautakunnan tietoon. 1. Johdanto Vähikkälän Kylä on vireä Hämäläinen kylä, jossa on paljon positiivista energiaa, joka ilmenee kesäisissä teatteriesityksissä, Suvipuodin olohuoneessa sekä myös paikallisen VPK:n toiminnassa. Valajärvi on meille mökkiläisille monen vuosikymmenen ajan ollut kesien viettopaikka hyvine kokemuksineen. Valajärven suojeluyhdistys on toiminut lähes 40 vuotta valvoen järven vedenlaatua sekä nyt myöhemmin myös jätehuollon organisoijana. Suojeluyhdistys on vuosien varrella antanut lausuntonsa muutamiin järven läheisyydessä keskustelun kohteena oleviin hankkeisiin. Meillä on ymmärrys liiketoiminnan merkitykselle vireän kylän toiminnoissa. Mutta tässä tapauksessa liiketoiminta kohtaa Kyöstilänharjun maisema-arvot, luonnonsuojelun ja Valajärven virkistysarvon. 2. Luontoarvot ja jääkausi Kyöstilänharju ei ole harju, vaan reunamuodostuma. Kyse on Toiseen Salpausselkään kuuluvasta deltasta. Deltat ovat keskeisiä pohjaveden kerääjiä ja varastoijia. Geologian tutkimuskeskuksen Kaloisten maaperäkartan selityksen mukaan (painovuosi 1993) Kyöstilänharju muodostaa Piikakivenharjun reunamuodostuman kanssa (tekstissä puhutaan lounaispuolella olevasta reunamuodostumasta) yhtenäisen pohjavesialueen. Tämä merkitsee silloin yhteyttä Valajärveen ja alueen kaivoihin ja lähteisiin. Pohjaveden virtaaman häiriintyminen tai jopa kääntyminen on soranoton jäljiltä ilmeistä. Valajärven vedenpinnan on sanottu olleen samalla tasolla lähes vuotta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että järven vesi ei poistu järvestä muuten kuin haihtumalla ja pientä Ollanojaa pitkin silloin kuin vedenpinta on riittävän korkealla. Valajärven uusi vesi tulee pääsääntöisesti pohjavedestä ja siinä olevista lähteistä. Alla oleva kuva on Kyöstilänharjun deltta-alueesta. Valajärven länsipuolella on vastaavanlainen deltta-alue, ei kuitenkaan korkeuseroiltaan yhtä jylhää kuin Kyöstilänharjulla.

3 Valajärven läheiset harjumaisemat ovat kokonaisuudessaan jääkauden kauniita luonnontuotteita, joita on kuvattu useissa tieteellisissä tutkimuksissa. Kyöstilänharju kuuluu ykkösluokan pohjavesialueeseen. Alla oleva merkki on noin 1,5 km päässä Kyöstilänharjulta. Tämän merkin viereen kellahti pari vuotta sitten yksi sorarekka. Jäljet korjattiin nopeasti pois. Olisi mielenkiintoista tarkistaa vielä jälkeenpäin onko paikalla merkkejä diesel öljyn pääsystä luontoon. Mustinsuon sorakuoppa on tehnyt luontoon valtavan kuopan vaikkakin alla oleva valokuva kertoo suuresta hiekkakasasta, joka odottaa kuljetusta pois.

4

5 3. Kommentit Niemisen Soran Oy:n soranottosuunnitelmaan 3.1 Sorakuoppien äänet Valajärven läheisyydessä on kolme toimivaa sorakuoppaa, jotka kaikki aiheuttavat meluhäiriötä kyläläisille ja mökkiläisille. Olemme kesän ja syksyn kuluessa haastatelleet useita kesä- ja talviasukkaita ja olemme kuvanneet melun kuulumisen oheisiin karttakuviin. Olemme tietoisia valtion antamista desibelirajoista, mutta kiven murskaus sekä peruuttavien ajoneuvojen äänet kantautuvat pitkälle harjujen välisiä alueita pitkin. Alla olevassa kuvassa on Valajärven alueen kolme toimivaa sorakuoppaa sekä suunniteltu Kyöstilänharjun sorakuoppa. Mustinsuon sorakuopan äänet kantautuvat hyvin kaikissa ilmasto-olosuhteissa kartan osoittamalle alueelle.

6 Ns. Sauvalan sorakuopan äänet kantautuvat koko järven alueelle ja joissakin tuuliolosuhteissa jopa Vähikkälän kylään asti.

7 Ns. Kurjenmäen sorakuopan äänet jäävät pääsääntöisesti Vähikkälän kylän alueelle. Arvion mukaan mahdollisen Kyöstilänharjun sorakuopan äänet kantautuvat suoraan Vähikkälän kyläyhteisöön ja kouluun. Tietyissä tuuliolosuhteissa äänet kantautuvat todennäköisesti myös Valajärven alueelle vaikkakin Piikakivenharju saattaa toimia osittaisena äänivallina.

8 3.2 Liikenne Nykyisten sorakuoppien liikenne on noin 100 autoa päivässä ja tämä on valtava kuormitus Vähikkälän tierakenteella. Valtio ei pysty pitämään teitä kunnossa, vaan tiessä on suuria painaumia jopa cm. Painaumat ovat syntyneet raskaan liikenteen pyörien alla. Viimeisten kahden kolmen vuoden aikana sorarekat ovat olleet kolme kertaa kaatuneena ojien pohjille vaarantaen dieselin pääsyn pohjavesiin. Yrittäjä on itse hoitanut rekkojen noston, jotta viranomaisille ei jäisi merkintää näistä tapahtumista. Liikenne on jo nykyisellään Vähikkälän kylän suurin ja jatkuva ympäristöhaitta. Alla olevassa kuvassa näkyy tien painaumat Vähikkäläm koulun edessä. 3.3 Nykyisten sorakuoppien työajat Nykyiset sorakuopat toimivat aikaisesta kesäaamusta myöhään iltaan. Tämä aiheuttaa meluhaittoja kyläläisille ja mökkiläisille.

9 4. Valajärven Suojeluyhdistyksen näkemys 4.1 Maakuntakaava Kyöstilänharju on merkitty maakuntakaavassa EOh:ksi, joka on mahdollinen soranottoalue. Kallioaineksen ottoon soveltuisi EOk. Näin ollen minkäänlainen lupahakemus, joka sisältää louhintaa on vallitsevan kaavan vastainen ja edellyttää kaavamuutosta tai asian käsittelyä Hämeen liitossa. EOh alueiden hyödyntämistä maakuntakaavassa evästetään lauseella: "Harjualueilla tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota ottoalueen sovittamiseen ympäröivään harjumaastoon." Kyöstilänharju muodostaa Piikakivenharjun ja Torninmäen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, joka siis maakuntakaavan mukaan pitää ottaa huomioon. Mielestämme Niemisen Sora Oy:n hakemuksessa ei ole näitä asioita huomioitu ja ehdotamme, että lupahakemukselle tehdään kokonaisvaltainen, tapauskohtainen YVA-arviointi. 4.2 YVA arviointi Valajärven Suojeluyhdistys esittää, että hankkeelle tehdään harkinnanvarainen YVA arviointi: Mielestämme hanke on ääni-, liikenne ja ympäristöhaitoiltaan sen suuruinen, että YVA-arviointi tulee tehdä Luontoarvot YVA- arvioinnin ensimmäisenä argumenttina lainaamme geoteknikko Aatto Ratian näkemyksen: Peruskartassa olevan syvän supan lähistöllä Kyöstilänharjun deltan proksimaalipuolella on useita suppia ja kumpareita eli kames-maastoa (kuoppa-kumpu topografia), jota Yrjölä eikä juuri peruskarttakaan ole huomioinut. Kyse on kuitenkin kames-maaston ja syvän supan sekä erityisen jylhän jäänkontaktirinteen kohdalla maa-aineslain tarkoittamasta erikoisesta luonnonesiintymästä (supat: pohjavesi + lämpö- ja kosteusolosuhteet + kasvien kasvupaikkatekijä). Luonnon biologisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin edellytys on useimmiten luonnon geologinen monimuotoisuus eli geodiversiteetti, kuten "Geodiversitet i nordisk naturvård" toteaa (Nordisk Ministerråd, Kobehavn 2000). Yrjölän syvää suppaa ja sen kasvillisuutta koskevaa mitätöivää kannanottoa heikentää selkeä tarkoituksenhakuisuus. Käsityksemme mukaan Kyöstilänharjulle tulisi tehdä myös säteilykartoitus, koska aikaisemmissa koekaivauksissa ja tutkimuksissa esim. Launosissa on havaittu korkeita säteilyarvoja. Mielestämme luontoarvio tulee tehdä uudelleen, jotta se täyttää sekä tieteelliset että käytännönläheiset kriteerit Pohjavesi YVA- arvioinnin toisena argumenttina esitämme:

10 Koska Niemisen Sora OY:n hakemuksessa ei ole riittävällä tarkkuudella ja varmuudella esitetty sorakuopan vaikutusta alueen pohjavesivarantoihin ja pohjaveden saatavuuteen Valajärven alueella. Aikaisemmissa tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että Kyöstilänharjun pohjavesialueella on yhteys Valajärven alueen pohjavesivarantoihin Liikenne YVA- arvioinnin kolmantena argumenttina esitämme: Nykyinenkin sorarekkojen liikennemäärä on lähes 100 autoa päivässä. Kyöstilänharjun sorakuopan avaaminen tulisi jatkamaan liikennemäärää samalla tai jopa korkeammalla tasolla. Liikenne on Vähikkälän kylän suurin ympäristö- ja turvallisuushaitta Melu YVA- arvioinnin neljäntenä argumenttina esitämme: Valajärven seutu ja Vähikkälän kylä eivät ansaitse millään tavoin jatkuvaa melua, vaikkakin sen arvot jäävät valtion asettamien desibeliarvojen alle. Jatkuva melu on suuri ympäristöhaitta alueen eläimille ja ihmiselle. Kyläläisten ja mökkiläisten näkemyksen mukaan sorakuopalla ei voisi olla toimintaa touko syyskuun aikana, jolloin kylällä ja Valajärvellä on eniten virkistyskäyttöä. Vuosi vuodelta sekä kylä ja Valajärven virkistyskäyttö laajenee myös talvikuukausiin Yhteenveto Niemisen Sora Oy ilmoitti Vähikkälässä pidetyssä kuulemistilaisuudessa, että Mustinsuon sorakuopan osalta tullaan automaattisesti ylittämään sille annetut volyymirajat ja yrittäjä tulee hakemaan jatkolupaa toiminnalleen. Valajärven Suojeluyhdistys edellyttää, että suunnitellulle Kyöstilänharjun sorakuopalle ei myönnetä käynnistyslupaa niin kauan kuin hakemukseen liittyvät valitukset ovat jossakin käsittelyvaiheessa. Kyöstilänharju, Piikakivenharju ja Valajärven ympäristö ovat jääkauden kauniita muodostelmia tieteelliseltä ja maisema-arvojen kannalta. Tavoitteenamme on saada tämä kokonaisuus geologiseksi suojelukohteeksi. Ehdotamme, että Janakkalan kunta käynnistää näiden alueiden rauhoittamisen geologiseksi suojelukohteeksi. Valajärvellä 26. lokakuuta 2010 Pekka Koskinen Valajärven Suojeluyhdistys Puheenjohtaja Sateenkaari 3 M 198

11 02100 Espoo Liite 1: MAAPERÄGEOLOGINEN LAUSUNTO KYÖSTILÄNHARJUN MUODOSTUMASTA JANAKKALAN VÄHIKKÄLÄSSÄ, KL C MAAPERÄGEOLOGINEN LAUSUNTO KYÖSTILÄNHARJUN MUODOSTUMASTA JANAKKALAN VÄHIKKÄLÄSSÄ KL C Kyöstilänharju Kyöstilänharju Janakkalan Vähikkälässä on mannerjäätikön sulamisvesien kasaama suisto eli glasifluviaalinen delta. Se on kerrostunut Baltian jääjärven myöhäisvaiheen B III tasoon Muinais-Itämeren altaaseen. Kiviaineksen tulokanavana toimineen sulamisvesiuoman sijainti jäätikössä näkyy ns. syöttöharjuna Kyöstilänharjun luoteispuolella. Itse delta kapenee lounaan suunnassa ilman katkosta Piikakivenharjuksi. Sekä Kyöstilän- että Piikakivenharju ovat harju- nimestään huolimatta reunamuodostumia. Ne ovat osa Toista Salpausselkää, joka kulkee katkeilevana lounaasta koilliseen Janakkalan poikki. Reunamuodostumilla, etenkin niiden deltoilla, on ominaista, että moreeni ja karkein kiviaines sijoittuvat niissä jäätikön puoleiselle osalle. Moreenia on myös Kyöstilän- ja Piikakivenharjun luoteispuolisissa osissa. Pohjavesi Pohjavettä varastoivaa ja johtavaa geologista muodostumaa kutsutaan akviferiksi. Karkearakeiset sora- ja hiekkakerrostumat muodostavat keskeisimmät akviferit maassamme. Ne sijoittuvat pitkittäisharjuihin ja Salpausselkävyöhykkeen deltakerrostumiin. Kyöstilänharjun delta on I luokan pohjavesialuetta, vaikka siinä on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkintä EOh 45 (hiekan- ja soranottoalue). Kallioaineksen otto on siitä kaavan vastaista. Kalliokynnykset rajaavat moreenin ohella pohjavesiesiintymiä maaperässä. Kyöstilän- ja Piikakivenharju muodostavat yhtenäisen pohjavesiesiintymän (Herola 1993). Tätä tukee alueen hydraulinen gradientti ja pohjaveden ominaisuus virrata kohden pintavesiä (= Valajärvi). Pohjaveden pilaantumisriski saattaa käsittää Kyöstilän- ja Piikakivenharjun lisäksi Valajärven ja osan Vähikkälän kylän lähteistä ja kaivoista. Huomioon on otettava lika-aineiden leviäminen kallioperän rikkoutumisvyöhykkeiden, kuten ruhjeiden, välityksellä. Ilmiötä ei tosin vielä tarkoin tunneta. Ruhjeet voivat olla pituudeltaan ja leveydeltään hyvin merkittävää luokkaa.

12 Maa-aineksen otossa tapahtuva maannoskerroksen poisto vähentää maaperän pintaosan puskurikapasiteettia. Samalla pohjaveden muodostumisolosuhteet muuttuvat merkittävästi. Sadannasta maaperään ja kallioperän ruhjeisiin (akviferiruhjeet) imeytyvän veden määrä lisääntyy paljaalla sorapinnalla. Tilanne suosii lika-aineiden leviämistä. Öljyjen ohessa räjähdysaineet ja niiden jäämät ovat merkittävä riski pohjavedelle. Räjähdysaineita jää räjähtämättä ja niitä varisee kallion pinnalle panostuksen yhteydessä (Laurila 2009). Aniitissa, jota Kyöstilänharjulla kallion louhinnassa tultaisiin myös käyttämään, ongelmia aiheuttaa räjähtämättömän aineen nopea liukeneminen veteen. Ympäristönsuojelulaissa on säädetty pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) on ehdoton. Pinnoittamattomalla alueella Kyöstilänharjulla riittäviä suojatoimia ei voida järjestää, joten kiellon vastaisten seurausten aiheuttamiseen ei saa myöntää lupaa. Kallioalueilla pohjaveden liikettä on vaikea arvioida. Ennen lopullista päätöstä lupa-asiassa, Kyöstilänharjulla ja sen ympäristössä on tehtävä ruhjeiden kartoitus. Vasta maa- ja kallioaineksen oton yhteydessä tehtynä se on liian myöhäistä. Uusi luontotyyppiselvitys Niemisen Sora Oy:n lupa-anomukseen liittyy Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n laatima luontotyyppiselvitys. Selvityksessä on kiitettävästi valokuvia ja esitetty kasvillisuuskuvioiden karkea jaottelu on oikeansuuntainen kuvio 4 ja sen ympäristöä lukuunottamatta. Ihmetystä herättää selvityksen kannanotto, joka koskee Kyöstilänharjun deltan proksimaalipuolella olevaa muodoltaan soikean patamaista suppaa. FM Rauno Yrjölä kirjoittaa sivulla 7: Kuvio 4 on supan pohjalle muodostunut korpi... Kuvion vesitalous ja valaistus ovat muuttuneet luonnontilaisesta, ja todennäköisesti kasvillisuudessa elintilaa valtaavat kuivempien alueiden lajit. Luonnontilassa kuvio olisi paikallisesti arvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta kuvion muuntuminen heikentää sen arvoa selvästi. Väite on valaistuksen muuttumista lukuunottamatta perusteeton. Supan pohjan syvyystaso, märkyys, osittainen rajautuminen huuhtoutuneisiin kivisiin rinteisiin ja supan allasmaisesti patoava reunus, joka osin voi olla moreenia, takaavat kuivempien alueiden lajien poissaolon. Itse suppa, jossa on pystyynkuolleita rankoja ja joka on hyvin vetinen ( ), on luonnontilainen kuusikkoreunainen muodostuma, ilmeinen kylmän ilman kaivo joka on tulkittava metsäluonnon arvokkaaksi elinympäristöksi, jota metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilymisen velvoite suojelee. Kohteen valaistusolosuhteet muuttuvat jälleen metsän kasvaessa, joten Yrjölän valaistusväitekin jää ilmaan. Ennemmin siinä on nähtävä tutkijan tarkoituksenhakuisuutta. FM Rauno Yrjölä ei huomioi supan takaista Kyöstilänharjun deltan poikkeuksellisen jyrkkää jäätikön puoleista proksimaalirinnettä. Se on erityisen jylhä vahvasammalinen ja kuusikkoinen jäänkontaktirinne, joka on nähtävä maa-aineslain mukaisena erikoisena luonnonesiintymänä (MAL 3 :n 1 monentti), jota maa-aineksen ottamisella ei saa tuhota.

13 Sama reunaehto pätee myös supan SW-puolella olevaan kumpu-kuoppa topografiaan eli kames-maastoon. Näillä kolmella samalla alueella olevalla kohteella: supalla, jäänkontaktirinteellä ja kames-maastolla on luonnontieteellistä, maisemallista ja opetuksellista merkitystä. Muodostumat nivoutuvat glasiaaligeologisen syntyhistoriansa perusteella toisiinsa. Ne ovat myös pohjaveden tuottajia. Kyöstilänharju lähiympäristöineen vaatii uuden perusteellisemman luontotyyppiselvityksen. Siihen on liitettävä maa-aineksen suunniteltua ottoaluetta sivuavat uomamaiset painanteet, jotka ilmentänevät kallioperän ruhjeita. Erityisesti muinaisuomien paisterinteet, jotka edustavat harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä, on huomioitava. 26. lokakuuta 2010 Aatto Ratia Geoteknikko PL TURENKI KIRJALLISUUS Haavisto-Hyvärinen Maija Kaloisten maaperäkartan selitys. Kivennäismaalajit. Geologian tutkimuskeskus. Herola Erkki Kaloisten maaperäkartan selitys. Pohjavesi. Geologian tutkimuskeskus. Laurila Juha Maa-aineksen oton vaikutus pohjaveteen ja vaikutusten seuranta. Diplomityö. Oulun Yliopisto. Vesi- ja ympäristötekniikka. Meriluoto Markku ja Soininen Timo Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus. Niemi-Korkka Kirsti ja Salonen Veli-Pekka Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Täydennyskoulutuskeskus, Turun Yliopisto. Ratia Aatto Lohkareesta emäkallioon jäätiköstä maaperäksi. Tammi. Salonen Veli-Pekka, Eronen Matti ja Saarnisto Matti Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora.