OSA 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 MAISEMAMAAKUNNALLINEN SIJAINTI 1.2 MERKITTÄVÄT MAISEMA ALUEET JA KOHTEET
|
|
- Sanna-Kaisa Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OSA 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 MAISEMAMAAKUNNALLINEN SIJAINTI Selvitysalue kuuluu maisema aluetyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriön maisemaaluetyöryhmä, YM 1992) jaotuksen mukaan kahteen maisemamaakuntaan eli Vaara Karjalan ja Itäisen Järvi Suomen maisemamaakuntiin. Itäisen Järvi Suomen maisemamaakunta jaetaan edelleen seitsemään maisemaseutuun, joista selvitysalueelle sijoittuu Pohjois Karjalan järviseutu, sekä pieni osa Pohjois Savon järviseutua. Vaara Karjalan maisemamaakunnassa maisemaseutu on Vaara Karjalan maisemaseutu. Joensuun seudun kunnista Eno, osa Kontiolahtea ja osa Joensuuta (Tuupovaara ja Kiihtelysvaara) sijaitsee maisema aluetyöryhmän mietinnön mukaan Vaara Karjalan maisemamaakunnassa Vaara Karjalan maisemaseudulla. Itäisen Järvi Suomen maisemamaakunnassa Pohjois Karjalan järviseudulla sijaitsevat Polvijärvi, Liperi, Pyhäselkä, osa Joensuuta ja pääosa Outokumpua. Läntisin osa Outokumpua sijoittuu Pohjois Savon järviseudulle. Kuva 2. Maisemamaakunnat ja maisema alueet 1.2 MERKITTÄVÄT MAISEMA ALUEET JA KOHTEET Maisema aluetyöryhmän (YM 1992) mukaan Joensuun seutukunnan valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet ovat Huhtilammen kylä Kiihtelysvaarassa ja Heinävaara Selkien vaaraasutusmaisema Kontiolahden ja Kiihtelysvaaran alueella. Tunnetuin ja ehkä arvokkain maisema alue on Kolin vaaramaisema, jonka eteläosa kuuluu Kontiolahden ja Enon kuntiin. Maakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ovat Hyypiä Raatevaara Kiihtelysvaarassa, Koveron kulttuurimaisema ja Saarivaara Tuupovaarassa sekä Sarvinki Enossa. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi on luokiteltu Vornan maisematie, josta osa kulkee Enon kunnan alueella. Merkittäviä maisema alueita kartoitettaessa on tavoitteena ollut löytää maaseudun perinteisiä maisematyyppejä luonnehtivat kulttuuri ja luonnonmaisema alueet. Luetteloitujen alueiden lisäksi on jokaisella kunnalla kulttuurihistorian ja maiseman kehityshistorian kannalta runsaasti sellaisia kohteita, joiden maisemakuvallinen arvo on suuri. Joensuun seudun kuntien maisemakuvan kulttuuriarvojen säilymisen kannalta on ensisijaisen tärkeää huolehtia maatalouden kehittämisedellytyksistä. Monipuolisen ja rikkaan maisemakuvan yksi perusta ovat avoimet niityt ja pellot. Kasvillisuus ja kasviyhdyskunnat ovat se osa maisemakuvaa, jossa muutos näkyy nopeasti. Avointen maatalousalueiden umpeen kasvavat niityt, suljettujen metsien avohak 6
2 kuut pinnanmuokkauksineen ja avosoiden ojitukset metsitystä varten muuttavat miellyttävänä koetun hoidetun maisemakuvan epämiellyttäväksi. Pohjois Karjalan ympäristökeskuksen vuonna 1998 julkaiseman Pohjois Karjalan perinnemaisemat inventoinnin mukaan Joensuun seutukunnan perinnemaisemat sijaitsevat osittain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema alueilla. Muut valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) merkittävät perinnemaisemat ovat kunnittain seuraavat (Joensuun kaupunki 2004): Joensuun kaupungin Kiihtelysvaarassa Kekomäen kaskimetsä (v), Koskelan keto (m), Marjovaaran hevoslaidun (m) Kontiolahden kunnassa Raja ahon niitty (m), Uusitalon lammashaka (m), Koivulan niitty (m), Mäntylammen kallioketo (m) Outokummun kaupungissa Lepikkoahon kaskimetsä (v) Polvijärven kunnassa Riihilahden laitumet (v), Lopotin hevoslaidun (v), Silmälän lammaslaidun (m), Kylänlammen laitumet (m), Laitalan laitumet (m), Jolkonkarin laidunniitty (m), Rukkolahden niitty (m), Kapavaaran laitumet (m), Mähälän laidunniitty (m), Siltalan laitumet (m), Viitalahden metsälaidun (m) Pyhäselän kunnassa Korholan lammaslaidun (m) Enossa ja Liperissä ei ole ympäristökeskuksen inventoinnin mukaan yksittäisiä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisemia. Pohjois Karjalan Liiton vuonna 2004 julkaisemassa Pohjois Karjalan kulttuuriympäristöt teoksessa Joensuun seutukunnassa olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (kursiivilla merkityt ovat myös maisema aluetyöryhmän mietinnön arvokkaita alueita) ovat Enon kunnassa Enon kirkkomaisema (v), Sarvingin kylämaisema (m), Kuusjärven kylämaisema (m), Enon sahayhdyskunnat (m), Ahvenisen Kousan kylämaisema (m), Pohjankylän asutusmaisema (m) Joensuun kaupungissa Joensuun kaupunkimaisema (v), Utran teollisuusyhdyskunta (v), Pyhäselän rannat (m), Itäranta ja Siihtalan Sirkkalan teollisuusmiljööt (m), Kiihtelysvaaran Heinävaaran vaarakylä (v), Kiihtelysvaaran Huhtilammen kylämaisema (v), Kiihtelysvaaran Hyypiän ja Raatevaaran vaarakylät (v), Kiihtelysvaaran kirkkomaisema (v), Tuupovaaran Haarajoen museosilta (v), Koveron kylämaisema (m), Hoilolan Saaroisten kylämaisema (m), Öllölän kylämaisema (m) Kontiolahden kunnassa Selkien Lehtoin vaarakylä (v), Mönnin vaarakylä (v), Jakokosken kylämaisema (m), Kontioniemen sairaala alue (m), Pyytivaaran vaarakylä (m) Liperin kunnassa Liperin kirkonkylän kulttuurimaisema (m), Siikakosken teollisuusmiljöö ja Komperonniemen kylä (m), Viinirannan kylä ja Taipaleen ortodoksinen kirkonkylä (m), Kaatamo Risti (m) Outokummun kunnassa Outokummun vanha kaivos (v), Sysmän Lappalan kylämaisema (m) Polvijärven kunnassa Sotkuman kylämaisema (m), Solan kylämaisema (m), Martonvaaran vaaramaisema (m) Pyhäselän kunnassa Mulon kylämaisema (v), Pyhäselän kirkkomaisema (m), Nivan kylämaisema (m) Pohjois Karjalan liiton julkaisu vuodelta 2004 lienee ajantasaisin ja parhaaseen paikallistuntemukseen perustuva inventointi kulttuurimaiseman saralta Joensuun seudun alueella. 1.3 MAA JA KALLIOPERÄ Maa ja kallioperätulkinnassa Joensuun seutu jaettiin neljään eri aluekokonaisuuteen, joita ovat kallioalueet, harjualueet, kumpuilevat vaara alueet ja alankoalueet (ks. kuva 3). Tässä tarkastelussa maaperään on yhdistetty alueen korkeussuhteet ja alueen maastonmuotojen kehitystausta. Maastonmuodot ja niitä peittävä maaperä ovat maisemasuunnittelussa ns. elottomia maisematekijöitä. Niitä pidetään muuttumattomina, vaikka maa ainesten, turpeen ja kallion hyötykäyttö pitkällä aikajänteellä voikin muuttaa tätä maisemarakenteen perusrunkoa Kallioalue Maanpinnan muodot määräytyvät kallioperän topografian mukaan. Kallioalueet ovat usein kumpuilevia, epäsäännöllisiä kalliomäistä muodostuneita alueita, joissa maapeite on ohut ja maastossa näkyy kalliopaljastumia. Pinnanmuodot ovat monin paikoin jyrkkäpiirteisiä. Alueella on myös muutamia kallioperän vaarajaksoja, kuten Kolin vaarat sekä kallioperän siirroksiin syntyneitä pitkiä, suoria rotkolaaksoja, kuten Kolvananuuro. 7
3 Kallioalueita on selvitysalueella laajimmin Höytiäisen ja Pyhäselän länsipuolella sekä pohjoisosan vaara alueella Harjualue Harjut ovat muodostuneet karkearakeisista huuhtoutuneista maa aineksista jääkauden aikaisiin sulamisvesien synnyttämiin jäätikköjokiuomiin. Harjut esiintyvät pitkinä ja kapeina jaksoina, joissa maaperä on yleensä hiekkaa ja ydinharjuissa soraa. Alueella on kaksi laajaa reunaharjua, Toinen Salpausselkä ja Jaamankangas, jotka ovat jääkauden aikaisia rantahietikoita. Reunaharjut ovat muodostuneet kohtaan, jossa jäätikön reuna on päättynyt mereen ja pysynyt pitkän aikaa paikallaan, jolloin aallokko on synnyttänyt jäätiköstä irtoavasta materiaalista huuhtoutuneen hiekkakerrostuman. Harjuissa esiintyy merkittäviä, hyvälaatuisia pohjavesivaroja sekä taloudellisesti hyödynnettäviä maaaineksia, etenkin ydinharjujen sorat. Kuva 3. Korkokuvatyypit 1.33 Kumpuileva vaara alue Kumpuilevilla vaara alueilla maaperä muodostuu yleensä moreenista. Alueen topografia noudattaa pääpiirteisesti kallioperän muotoa, mutta kallio on yleensä usean metrin paksuisen pohjamoreenikerroksen peittämä. Pohjamoreenialueelta kohoaa mäkiä ja vaaroja, jotka ovat muodostuneet useimmiten drumliineista tai kumpumoreeneista. Mäkien välissä on usein suo ja rinteillä voi esiintyä rinnesoita. Pohjamoreeni on jäätikön alleen sekoittamaa ja tiivistämää maa ainesta. Drumliinit ovat jäätikön liikkeen mukaan suuntautuneita ja jäätikön tiivistämiä moreenimäkiä, joissa on yleensä kalliosydän. Kumpumoreenit ovat jääkauden lopulla paikalleen sulaneista jäätiköistä vapautuneita löyhiä epäsäännöllisiä moreenikumpuja ja selänteitä. 8
4 1.34 Alankoalue Alangot ovat syntyneet hienorakeisista kivennäismaa aineksista ja humuksesta veteen kerrostumalla, yleensä jääkauden lopulla tai sen jälkeen. Vesistöjen pinnan aletessa ja maan kohotessa alangot ovat jääneet kuiville. Alueita on kuivatettu ojittamalla ja raivattu pelloiksi. Maaperä alankoalueilla on usein turvetta, savea, silttiä tai liejua. Harjujen lähellä maaperä voi olla myös hienoa hiekkaa. Eri maalajit esiintyvät usein päällekkäisinä eri paksuisina kerroksina, josta johtuen rakennettavuus vaihtelee huomattavasti. Alangot ovat rakennettavuudeltaan yleensä heikkoja. Alankoa on selvitysalueella laajimmin suurten järvien, Höytiäisen, Pyhäselän ja Viinijärven ympäristössä. 1.4 VESISTÖT Tässä kohdassa esitetyt asiat perustuvat Etelä Savon ympäristökeskuksen tammikuussa 2005 julkaisemaan vihkoseen: Alustava selvitys vesienhoitoalueen merkittävimmistä vesistä (ks. kuva 4). Kuva 4. Vesistöalueet ja tärkeimmät vesistöt 1.41 Pintavedet Selvitysalueella vesistöjen ominaispiirteenä ovat lukuisat luode kaakko suuntautuneet järvet. Vähäsaarisia laajoja selkävesiä ovat Höytiäinen, Pyhäselkä, Pielinen, Iso Saimaaseen kuuluvat Oriveden selkävesistöt, Viinijärvi ja Heposelkä sekä alueen länsipuolella Suurijärvi ja Juojärvi. Pintaalaltaan suurimmat järvet selvitysalueella ovat Pyhäselkä, Höytiäinen, Viinijärvi, Heposelkä ja Pielinen. Pyhäselkä on yksi pohjoisen Saimaan järvialueen kuudestatoista osa alueesta. Sen pinta ala on 229 km 2. Pyhäselkä on sisävesiemme suurimpia järvenselkiä, pituus on lähes 30 km ja leveys yli 10 km. Höytiäisen ja Pyhäselän yhdistää Höytiäisen kanava. Kanavan kokonaispituus on 9,5 km. Pyhäselän ja Höytiäisen rantoja reunustavat paikoin hiekkarannat ja karut hiekkaperäiset kangasmaat. 9
5 Pielinen on Suomen kuudenneksi suurin järvi. Pielinen on rannoille työntyvine viljelmineen, asuttuine saarineen ja avarine selkävesinäkymineen esimerkki Järvi Suomelle tyypillisestä luonnosta ja maisemasta. Pielisestä virtaa Pyhäselkään 70 km pitkä Pielisjoki. Pielisjoen rannat ovat olleet edullisia sahateollisuuden synnylle, koska joessa oli koskivoimaa sahojen pyörittämiseen. Jokea pitkin uitetaan edelleen puuta Pieliseltä päin. Pielisjoessa on kaksi voimalaitosta, joiden juoksutus noudattaa luonnollista virtaamaa. Vaara alueella järvet sijaitsevat laaksoissa vaarojen väleissä. Eteläisessä Vaara Karjalassa järviä on vähän. Pienempiä järviä ja lampia on eri puolilla aluetta. Outokummussa sijaitseva Sysmäjärvi on kansainvälisestikin arvokas lintuvesi ja kosteikko. Luonnontilaisten pienvesien määrä on vähentynyt metsäojitusten, avohakkuiden, maanmuokkauksen, rehevöitymisen, loma asutuksen, jokien perkausten ja lampien laskujen seurauksena. Valtaosa Joensuun seudun vesistöistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Sen latvat ulottuvat Venäjän Karjalaan, josta Lieksanjoki kokoaa vedet Pieliseen. Siitä vedet virtaavat Pielisjokea yli 70 kilometrin matkan Pyhäselkään. Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueen vedet kuuluvat Jänisjoen vesistöalueeseen. Täältä vedet virtaavat rajan yli kohti Laatokkaa. Selvitysalueen valuma alueet ovat Juojärven, Höytiäisen, Pyhäselän, Pielisen ja Jänisjärven valuma alueet. Höytiäinen ja Viinijärvi ovat järvityypiltään vähähumuksisia järviä, kun taas Pielinen, Pyhäselkä ja Heposelkä kuuluvat humusjärvityyppiin. Pielisjoessa on suuri humuspitoisuus. Pielisjoessa on ihmistoiminnan vaikutuksilla huomattava merkitys, se lasketaan kuuluvaksi myös voimakkaasti muutetuksi vesistöksi Pohjavedet Joensuun seutukunnan alueella on merkittävä I luokan pohjavesialue. Joensuun kaupungin liepeillä tällä pohjavesialueella on laajoja riskikohteita (ks. kuva 5). Pohjavesialueiden merkittävät riskitekijät ovat asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta sekä liikenne ja tienpito. Kuva 5. Pohjavesialueet 10
6 1.5 METSÄT JA SUOT Lähes puolet Pohjois Karjalan metsistä on mustikkatyyppiä tai sitä vastaavaa turvemaata. Puolukkatyypin maita on n. 30 %, lehtomaisia kankaita n. 16 % ja varsinaisia lehtoja n. 3 %. Mänty on yleisin puulaji. Metsien puuston kasvu on poistumaa suurempi, joten metsien puuvarasto on kasvanut tasaisesti jo 40 vuoden ajan. Metsistä 63 % on alle 60 vuotiaita. Mäntyvaltaisista metsistä 45 % on nuoria kasvatusmetsiä, kuusimetsien vastaava osuus on 22 %. Kuva 6. Kuusikkoa Pohjois Karjalassa suota on yli 0,5 milj. ha, josta ojitettua on 76 %. Suot kuuluvat pääosin keidassuovyöhykkeeseen. Läänin pohjois ja itäosa ovat aapasuovyöhykettä. Suot ovat pääosin karuja rämeitä ja puuttomia nevoja. Maataloudessa soita on hyödynnetty raivaamalla niitä viljelykseen sekä niittämällä ja laiduntamalla suoniittyjä. Metsät, suot ja suurimmat peltoalueet on esitetty piirustuksessa 01, maisemakuva ja peitteisyys Metsäalueet Selvitysalueen pinta alasta suurin osa on metsää. Polvijärven luoteisimmat osat kuuluvat metsäkasvillisuuden aluejaossa keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Muu osa selvitysalueesta on eteläboreaalista vyöhykettä. Keskiboreaalinen vyöhyke on havumetsävyöhykkeen ydinaluetta. Valtaosa metsistä on kuivahkoja, kuivia tai karukkokankaita. Eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi Suomessa yleisin metsätyyppi on tuore mustikkatyypin kangas. Vaarojen hajanaisten kalkkiesiintymien kohdalla kasvillisuudessa on rehevämpiä kohtia. Lännessä Vaara Karjalaa reunustavat toisen Salpausselän hiekkaiset kankaat. Metsien pitkään jatkunut talouskäyttö näkyy maisemakuvassa. Mäntyvaltaisten metsien pinta ala on kasvanut, kuusikon on vähentymässä ja koivu ei riitä edes kuitupuuna alueen teollisuuden tarpeisiin. Metsien tyypillisiä virkistyskäyttömuotoja ovat metsästys sekä luonnonmarjojen ja sienien keräily. Herkkutatista on viime vuosina kehittynyt taloudellisestikin merkittävä vientituote. Luonnonmarjoista alueella kerätään mustikkaa, puolukkaa ja vadelmaa. Merkittävin riistaeläin on hirvi, mutta myös metsäjänis, metsäkanalinnut ja vesilinnut ovat metsästäjien suosimia saaliseläimiä Suoalueet Turvetuotannossa oli vuonna 2000 selvitysalueella Joensuun, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnissa noin 900 ha suota. Laajimmat tasaiset suoalueet sijaitsevat selvitysalueen luoteisosassa. 11
7 Soiden tyypillisiä virkistyskäyttömuotoja ovat marjastus ja metsästys. Suomarjoista eniten poimitaan lakkaa, karpaloa ja juolukkaa. Monien metsästettävien lajien säilymisen kannalta soilla on suuri merkitys riistaeläimille. Hirvet, vesilinnut ja metsäkanalinnut tarvitsevat soita elinympäristöinä, mutta myös ruokailu ja pesimisalueina sekä levähdyspaikkoina Maatalousalueet Pohjois Karjalan järviseudulla tasaisimmat alueet ovat savimailla, joilla sijaitsevat Pyhäselän Höytiäisen viljelytasangot. Savikot ovat syntyneet jääkauden jälkeisten muinaisjärvien pohjaan. Ravinteikkaat ja kivettömät savi ja hietakerrostumat on jo varhain otettu viljelyskäyttöön. Vanhimpia asutusalueita ovat Viinijärven rannat. Laajoja peltoalueita on Polvijärvellä sekä Liperin alueella. Pohjois Karjalan järviseudulla harjoitetaan voimakasta maataloutta. Päätuotantosuunnat olivat vuonna 2004 Pohjois Karjalan työvoima ja elinkeinokeskuksen tilastojen mukaan lypsykarjatalous ja viljanviljely. Hevostiloja oli eniten Polvijärvellä. Vaara Karjalassa viljelykelpoista maata on niukasti. Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla ilmastolliset olot ovat suotuisimmat ja huuhtoutumattomilla moreenimailla viljelyominaisuudet hyvät muuhun ympäristöön verrattuna. Näin alkunsa saanut vaara asutus on edelleen tunnusomaista alueelle. Tyypillistä vaaranlakiasutusta ovat seudun valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistoriasta kertovat alueet. Maatalouden päätuotantosuunnat olivat vuonna 2004 Pohjois Karjalan työvoima ja elinkeinokeskuksen tilastojen mukaan lypsykarjatalous ja heinän ja nurmikasvienviljely Asutuksen perinteinen sijoittuminen ja kylien synty Asumusten perinteiset sijaintityypit Suomessa ovat pelto, metsä, ranta, tie, sekä mäki ja vaarasijannit (Aario 1966). Usein sijaintiin vaikuttaa kaksi tai useampia tekijöitä yhdessä. Selvitysalueella asumukset ovat olleet perinteisesti mäki ja vaarasijainnissa. Tämän tyypin syntyyn on vaikuttanut ylätasanteiden huuhtoutumattoman maan maaperän viljavuus ja vähäinen hallanvaara. Alueella rantasijainti on toinen perinteinen asumusten sijaintimuoto, vaikkakin rannan runsauteen nähden tätä tyyppiä on melko vähän. Rantasijainti alueella on riippuvainen maataloudesta siten, että alueen asumuksilla on kosketus peltoihin, mutta ne on sijoitettu rannan läheisyyteen kalastuksen, liikenteen ja vedensaannin vuoksi. Maaperästä viljelykseen parhaiten sopivat hiesu ja savipohjaiset vesijätöt sijaitsevat rannoilla. Viimeisimmän jääkauden jälkeiset järvivaiheet ovat peittäneet suuren osan Joensuun seudun alueesta. Vaara Karjalan alueelle on tyypillistä vaara asutus vedenkoskemattomilla mailla. Vaara asutus on useimmiten yksittäisten talojen tai parin kolmen talon muodostamia pienkyliä. Hyvin säilynyttä vaaraasutusta edustaa Joensuun seudulla Raatevaaralta Mönniin ulottuva vaarakylien jono. Esimerkiksi Pyhäselän kunnassa lakiasutukset olivat yleensä kumparemaastossa. Rinneasutus oli vahvinta Tuupovaarassa. Kuva 7. Asutusta lakialueella 12
8 Muun muassa Tuupovaaraan ja Enon Pielisjokivarteen on syntynyt pysyvää asutusta jo luvuilla. Ranta asutus on perinteisesti vallinnut suurten vesistöjen ääressä Pielisen pitäjissä, Enossa, Polvijärvellä ja Liperissä sekä myöskin Kontiolahdella ja Outokummussa. Pyhäselän, Viinijärven ja Höytiäisen rantojen savikot ovat viljavia alueita. Niiden rannoilla asutus on tiheää pienissä kyläyksiköissä. Myös Pielisen rannoilla on savikoita, joille on raivattu laajoja peltoalueita. Näille seuduille on muodostunut ranta ja tienvarsiasutusta. Alueella on laskettu vesistöjä, jotta on saatu lisättyä viljelykelpoisen maan pinta alaa. Vuonna 1743 laskettiin Alimmaisen Sarvinkijärven pintaa. Tämä oli ensimmäinen tunnettu järvenlasku Suomessa. Myös Viinijärven veden pintaa on laskettu Taipaleenjokea perkaamalla. Höytiäisen vedenlasku paljasti hehtaaria maata pääosin järven pohjois ja luoteisosissa. Polvijärvelle perustettiin viisi maarekisterikylää hyvien viljelymaiden kupeeseen: Kuljunlahti, Ruvaslahti, Kaijanlahti, Rauanlahti ja Niskanniemi. Myöhemmissä järjestelyissä syntyi Kontiolahdelle Pohjankylä. Tämä maarekisterikylä käsittää Kontiolahden kunnan alueelta kaikki vedenlaskussa syntyneet vesijättömaat Höytiäisen rannalta. Kylä perustettiin jaettaessa Höytiäisen laskuun osallistuneiden osakkaiden kesken paljastunutta vesijättömaata. Hyvin säilyneitä jälleenrakennuskauden asuinalueita on Enon Pohjan asutusalue, joka on muodostunut Alimmaisen Sarvinkijärven laskun yhteydessä muodostuneelle vesijättömaalle Jakojärven pohjalle. Asutusta on syntynyt myös teollisuuden kehittyessä vesireittien ja vesivoiman äärelle. Sahateollisuus alkoi Suomessa 1500 luvulla ja ensimmäiset vesisahat rakennettiin Pohjois Karjalassa 1770 ja 1780 luvuilla luvulla Pielisjoen alajuoksulle perustettiin Utran vesisahan lisäksi höyrysahat Karsikkoon ja Penttilään. Näistä varhaisista teollisista laitoksista kehittyi omavaraisia yhdyskuntia. Joensuun kaupunki taas on perustettu järven ja joen suistomaalle kauppapaikaksi. 13
GEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotEteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotMIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2015-2016 2015 2016 A maa-, metsä- ja kalatalous 633 618 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 309 298 C
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2014-2015 2014 2015 A maa-, metsä- ja kalatalous 686 633 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 317 309 C
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2013-2014 2013 2014 A maa-, metsä- ja kalatalous 784 686 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 364 317 C
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotLIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat
LisätiedotLuonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet
KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotLIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA
14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotV Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo
LisätiedotLIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy
LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotPohjois-Karjalan potentiaaliset tuulivoima-alueet näkyvyysanalyysit alueista
Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulivoima-alueet näkyvyysanalyysit alueista Jouko Tuovinen Toukokuu 2013 Johdanto Tuulivoimaloiden rakentamisella on suuri vaikutus maisemaan. Teollisen mittakaavan tuulivoimaloita
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotYLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI
YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI Taisto Karjalainen 2005 '' MUSEOVIRASTO 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Alueen luonne 2 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 3 5. Inventointialue
LisätiedotJoensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain
Joensuun kaupunki ELINKEINOT Työllinen työvoima toimialoittain 2012-2013 2012 2013 A maa-, metsä- ja kalatalous 779 784 B, D-E kaivostoim.; sähkö-, kaasu- ja lämpöh.; vesi-,viemäri-ja jäteh. 336 364 C
LisätiedotKontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 1. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 1. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
Lisätiedot84. Totkunniemen kylämaisemat
POHJOIS-KARJALA 84. Totkunniemen kylämaisemat 85. Kiteenlahden kylämaisemat 86. Saarion kylämaisema 87. Huhtilammen kylämaisema 88. Heinävaaran ja Selkien kylien vaaramaisemat 89. Ilomantsin vaarakylämaisemat
Lisätiedot3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan
Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2017 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2001 51 758 244 0,5 1900 2 984 2002 52 140 382 0,7 1910 4 789
LisätiedotJoensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %
henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2018 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2006 57 858 300 0,5 1900 2 984 2007 57 797-61 -0,1 1910 4 789
Lisätiedot