Ajankohtaista edunvalvonnassa
|
|
- Mauno Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 SATAKUNTA Ajankohtaista edunvalvonnassa 2014
2 2 VAASA PARKANO JYVÄSKYLÄ TAMPERE TAMPERE 12 TURKU HELSINKI SATAKUNTA Satakunta on noin asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisin maakunta mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta (22%). Satakunta on myös energia- ja elintarvikemaakunta, sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja SuomiAreenasta. Satakunnan maakuntaan kuuluu 20 kuntaa.
3 3 Ajankohtaista edunvalvonnassa Satakunnassa VALTATIE 8 PORI - TURKU Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan kilpailukyvyn kulmakiviä. Elinkeinoelämän maa- ja meriyhteydet on saatava niitä käyttävän liikenteen edellyttämään kuntoon. Koko Lounais-Suomen tärkein liikennestrateginen hanke on valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa kattavaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Yhteysvälin parantamistoimenpiteistä on suunniteltu 210 M kokonaisuus. Valtioneuvoston v liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälin palvelutasoa päätettiin parantaa 100 milj. eurolla hallituskaudella Tästä on alkuvaiheen toteutuksessa säästymässä noin 20 M, jonka käytöstä päätetään erikseen. Uhkana on, että rahoja ei kohdisteta tälle hankkeelle. Selonteossa päätetty toteutus on myös venymässä vuoteen 2018 asti, mikä hankaloittaa parannustöiden kilpailuttamista ja lisää kustannuksia. Selonteossa osoitettu 100 M määräraha tulee täysimääräisesti käyttää yhteysvälin parantamiseen ja rahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta.
4 4 NESTEyTETyN maakaasun (LNG) TUONTITERmINAALIN ja jakeluverkoston RAKENTAmINEN SATAKUNTAAN Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisempia ja ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä ja maalla) soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja ympäristöystävällisyys. LNG on myös liiketoimintamahdollisuus erityisesti Satakunnan meriklusterille ja kaivosmetallien jalostus -klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n yhteiskäyttö biokaasun ja tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle (kuljetus, huolto, neuvonta/koulutus). Valtion LNG:tä koskevien tukien päätösprosessin mahdollinen pitkittyminen syksyyn on uhka teollisuuden investointien toteutumiselle, mukaan lukien Porin Tahkoluotoon suunnitteilla olevan LNG-terminaalin rakentamiselle. Päätösten siirtyminen kesän yli mm. lisää investointikustannuksia. Valtion tulee tehdä Satakunnan teollisuuden kannalta myönteiset LNG-tukipäätökset mah- dollisimman nopeasti. RAUmAN meriväylä, meriteollisuus- PUISTO ja ALUEELLINEN PääOmARAhASTO Rauman satama on kokonaisliikenteellä mitaten maamme suurimpia satamia ja kolmanneksi suurin konttisatama. Rauman meriväylän syventäminen on valtakunnan kiireellisin meriväylähanke ja sijoitettu ainoana meriväylänä liikennepoliittisen selonteon ns. ykköskoriin. Hanke on erittäin kiireellinen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ja säästää vuosittain miljoonia yritysten logistiikkakuluja. Hankkeen yleissuunnitelma on valmis ja vesilain mukainen lupahakemus aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Lupapäätös on tulossa syksyllä Rauman meriväylän syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee budjetissa osoittaa valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha.
5 5 Rauman kaupunki on STX:n vetäydyttyä perustanut telakka-alueelleen Seaside Industry Park Rauma meriteollisuuspuiston. Alueella jo toimivien alan yritysten (mm. Rolls-Royce) ja koulutuksen lisäksi Rauma Marine Constructions Oy (RMC) aikoo käynnistää alueella mm. laivanrakennus- ja korjaustoimintaa. RMC:n toiminta perustuu ensisijaisesti alueella olevan ja vapautuvan ammattitaitoisen työvoiman hyödyntämiseen. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi tulee Uudenkaupungin telakka, joka on erikoistunut pienten erikoisalusten ja maantielauttojen valmistamiseen. Yhtiöt eivät kilpaile Suomen muiden telakoiden kanssa, vaan muodostavat kannattavan ja kestävän toimintakonseptin omista lähtökohdistaan. Uudenkaupungin ja Rauman telakoiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron liikevaihto, jonka kotimaisuusaste on Työmääränä se merkitsee suoraan noin henkilötyövuotta. Raumalla toimiva telakka on myös osa Suomen huoltovarmuutta. Raumalla ollaan perustamassa sijoitusrahastoa alueen yritystoiminnan kehitysedellytysten parantamiseksi. Tarkoitus on monipuolisesti edistää Rauman ja Vakka-Suomen talousalueen toimintaedellytyksiä eri toimialoilla, ml. meriteollisuus. Rahastoon ollaan alkuvaiheessa saamassa 15 miljoonan euron pääoma. Myös valtiolle on tehty esitys rahastoon mukaan lähtemisestä Teollisuussijoituksen kautta. Valtion tulisi osal- listua suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen sijoittamalla Rau- malla perustet- tavaan rahastoon Teollisuussijoituksen kautta. SATAKUNNAN ELy-KESKUKSEN TOImINTAEdELLyTyKSET Satakunta on Suomen 7. suurin ja kaikkein teollistunein maakunta. Satakunnan ELY-keskuksen vastuualueena ovat elinkeinot, työvoima ja osaaminen. ELY-keskuksen toiminta-alue on nykyisten 15 keskuksen joukossa tunnusluvuiltaan selvästi keskisuuri. Siitä huolimatta sen olemassa olo ja rooli alueen kehittämisessä on jatkuvasti vaakalaudalla mm. TEM:n hallinnonalan palvelujen keskittämispyrkimysten takia. Valtio on asettanut ELY-keskuksille kovat säästövaateet. Suuret kolmen vastuualueen keskukset on muodostettu useiden entisten alueviranomaisten organisaatioista, joissa on edelleen paljon päällekkäisyyksiä ja siten yhtä vastuualuetta enemmän mahdollisuuksia so peu tus toimiin.
6 6 Satakunnan ELY-keskus on alueensa monipuolisen elinkeinotoiminnan asiantuntija ja merkittävä alueellinen toimija kehittämistyössä. Satakunnan ELY-keskus on useampana vuonna saanut sidosryhmiltään ELYjen korkeimman kokonaisarvosanan. ELY-keskusten hallintoa voidaan keskittää, mutta kehittämistyötä ei. Satakunnan ELY-keskuksen toiminta on turvattava myös jatkossa. SELKämEREN KANSALLISPUISTON KEhITTämINEN Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Puisto kiinnostaa alueen sidosryhmien ja toimijoiden lisäksi myös matkailijoita ja virkistyskäyttäjiä. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin majakkasaaren kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma ja Metsähallitus laatii kesällä 2014 lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillinen 1 miljoonan euron erillisrahoitus. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä.
7 7 Valtion tulee panostaa myös aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Selkämeren kansallispuiston saavutettavuutta tulee parantaa ja resursseja lisätä. PORI-hELSINKI RAIdEyhTEyS Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja vuosina tehtävät peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Korjaustyöt eivät kuitenkaan edesauta henkilöliikenteen sujuvuutta tai nopeuksia. Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämissuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä on mahdollista lyhentää kahteen ja puoleen tuntiin, ja näin turvata maakunnasta alle kolmen tunnin yhteys pääkaupunkiseudulle. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka henkilöliikennettä Poriin on lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Suunniteltujen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. Pori-Tampere radan henkilöliikenteen kehittämisinvestoinnit tulee sisällyttää valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon.
8 8 AjANKOhTAISTA EdUNVALVONNASSA Selonteossa osoitettu 100 M määräraha tulee täysimääräisesti käyttää VT8 Pori - Turku yhteysvälin parantamiseen ja rahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta. Valtion tulee tehdä Satakunnan teollisuuden kannalta myönteiset LNG- tukipäätökset mahdollisimman nopeasti. Rauman meriväylän syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee valtion budjetissa osoittaa valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha. Valtion tulisi osallistua suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen sijoitta- malla Raumalla perustettavaan rahastoon Teollisuussijoituksen kautta. Satakunnan ELY-keskuksen toiminta on turvattava myös jatkossa. Selkämeren kansallispuiston saavutettavuutta tulee parantaa ja resursseja lisätä. Pori-Tampere radan henkilöliikenteen kehittämisinvestoinnit tulee sisällyt- tää valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen Lisätietoja: Satakuntaliitto Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää etunimi.sukunimi@satakunta.fi Maakunta-asiamies Marika Luoma
SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT
1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN
LisätiedotSuomi tarvitsee Satakunnan
Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunta on 222 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakuntaan kuuluu 17 kuntaa. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen
LisätiedotSatakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus
Satakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus Tammikuu 2017 Maakunta-asiamies Marika Luoma 1 Maakuntahallitus 8.2.2016 Erityiset painopisteet Satakuntaliiton edunvalvontatyössä vuonna 2016: - Korkeakoulutus
LisätiedotSatakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus
Satakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus Maaliskuu 2017 Maakunta-asiamies Marika Luoma 1 Edunvalvonnan kärkihankkeet Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 2 Valtatie 8 Turku-Pori Alkuperäinen valtuus 100
LisätiedotSATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRJET KESÄ 2016
KESÄ 2016 SATAKUNTA Satakunta on noin 223 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma 2011-2014
Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset
LisätiedotSATAKUNNAN TAVOITTEET VALTION KEHYSBUDJETTIIN JA VALTION VUODEN 2018 TALOUSARVIOON
SATAKUNNAN TAVOITTEET VALTION KEHYSBUDJETTIIN 2018-2021 JA VALTION VUODEN 2018 TALOUSARVIOON 1 BUDJETTITAVOITEMUISTIO Satakuntaliitto on laatinut budjettitavoitemuistion valtion seuraavan vuoden talousarviovalmistelua
LisätiedotSatakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus
Satakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus Kesäkuu 2017 Maakunta-asiamies Marika Luoma 1 Painopistealueet Satakuntaliiton edunvalvontatyössä vuonna 2017: Maakuntahallitus 6.3.2017 - Liikenneverkko - Koulutus
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotSatakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto
Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 11.12.2012 Ilmastokysymyksiä maakunnan suunnittelussa EU:n ilmasto- ja
LisätiedotSuomi tarvitsee Satakunnan
EDUNVALVONNAN KÄRJET 2018 FINLAND SATAKUNTA VAASA 190 KM Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunta on yli 220 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakuntaan kuuluu 17 kuntaa. Satakunnassa
LisätiedotPORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS
PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotKAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014
KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotVesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm
Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotEDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen
EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS Janne Virtanen Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän mietintö Turku Seas 2020, alueellinen meri- ja metalliteollisuuden
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotVerkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 12.9.2017 Hankkeen tavoitteet 12.9.2017 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle.
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen
LisätiedotHonkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.
Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotFINNGULF LNG LNG TERMINAALI
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotAluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto
Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotYlijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotLogistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys
Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotTALOUSARVIOALOITE Määrärahan osoittaminen Espoo Lohja Salo-ratalinjan yleissuunnitelmaan. Eduskunnalle
Määrärahan osoittaminen Espoo Lohja Salo-ratalinjan yleissuunnitelmaan Espoo Lohja Salo-ratalinjan yleissuunnitelmaan tulee varata määräraha. Liikennevirasto on laatinut alustavan yleissuunnitelman ja
LisätiedotHyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto
Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Teollisuuden kasvuohjelma Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma eli Teollisuuspilotti, on maakunnan yhteinen esitys teollisuuden kehittämisohjelmaksi
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva
Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H
KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotFINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR
FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit
LisätiedotAjankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013
Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotLusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014
Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten
LisätiedotMaakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen
LisätiedotSATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015
SATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015 Satakunnan maakuntahallitus on hyväksynyt seuraavia konkreettisia maakunnan kannalta tärkeitä kehittämiskohteita tulevaa hallitusohjelmaa
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotMeriteollisuuden laajenevat näkymät
Meriteollisuuden laajenevat näkymät Sininen kasvu Varsinais-Suomessa -workshop 1.2.2017 Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK Suomen meriklusteri VARUSTAMOT MERITEOLLISUUS MUUT
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky
1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotLiikennehallinnon virastouudistus
Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:
LisätiedotLiikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri
Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotBIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi
BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Gasum l Ari Suomilammi 22.10.2015 Gasum Kaasuratkaisut muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä
LisätiedotFinnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla
Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
Lisätiedot