JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA 2012-2013"

Transkriptio

1 JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

2 1 JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA Pirjo Korhonen (1 Pasi Haverinen (1 Juha Kaila (1 Vesa Heikkonen (2 1) Aalto-yliopisto, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos 2) Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

3 2 Tiivistelmä Jätteen monilokerokeräyskokeilu toteutettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueella Sipoon Söderkullassa ja sen lähiympäristössä. Kyseessä oli jätehuollon kehitysprojekti ja siihen liittyvä tutkimus, joka alkoi maaliskuussa 2012 ja päättyi maaliskuussa Hankkeeseen osallistuivat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Aalto-yliopisto ja yksityiset urakoitsijat. Tekes rahoitti hankkeen tutkimus- ja kokeiluosioita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää monilokerokeräyksen toimivuutta, koettua palvelutasoa ja sen muutoksia sekä hyötyjätteiden talteenottoa ja ympäristövaikutuksia suhteessa hyötyjätteiden aluekeräykseen. Kotitalouksien toimintatapoja ja mielipiteitä selvitettiin kyselyjen avulla. Ensimmäinen kysely tehtiin kokeilun alkaessa ennen kuin osallistujilla oli kokemuksia uudesta järjestelmästä ja toinen kysely varsinaisen kokeilun puolivälissä. Keräyksen sekä astia- ja ajokaluston toimivuutta selvitettiin kuljettajia ja ajojärjestelijöitä haastattelemalla. Tutkimuksen tietolähteinä käytettiin asiakastutkimusta, jätehuoltoyhtiön ja urakoitsijoiden kirjanpitoa ja tilastoja sekä omia mittauksia. Asiakastutkimuksen perusteella voitiin todeta, että asiakkaat suhtautuvat hyvin myönteisesti monilokerokokeiluun, ja heidän toimintatapansa oman jätehuoltonsa suhteen ovat edistykselliset. Motivaatiota ja valmiutta kierrätykseen ja sen lisäämiseen löytyy paljon, jos vain sen suorittamista käytännössä tuetaan jätehuoltoyhtiön taholta. Monilokerokeräys tehostaa hyötyjakeiden talteensaantia huomattavasti ekopistekeräykseen verrattuna. Asukasta kohti lasketut keräystulokset olivat monilokerokeräyksessä noin kaksinkertaiset ekopistekeräykseen verrattuna. Menetelmän yksityiskohdissa on vielä kehittämismahdollisuuksia, liittyen mm. astioiden ja keräysauton lokerokokoihin, kerättäviin jakeisiin, keräysauton toimintavarmuuteen, reittisuunnitteluun sekä markkinointiin ja tiedotukseen. Monilokerokeräyksen ympäristövaikutukset eivät järjestelmätasolla poikkea nykytilanteesta kovinkaan paljon. Lähiympäristössä haitat hiukan lisääntyvät, koska monilokerokeräyksen päästöt ovat suuremmat kuin perinteisen jätteenkeräyksen. Seututasolla ja globaalilla tasolla haitat sekä lisääntyvät että vähenevät, kun jätteen hyödyntäminen energiana vähenee ja materiaalihyötykäyttö kasvaa. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrään ei monilokerokeräyksellä ole tässä tapauksessa vaikutusta, koska sekajätteet toimitetaan energiakäyttöön. Avainsanat jätehuolto, monilokeroastia, keräys, kuljetus, asiakastutkimus, hyötyjakeet, lajittelu, kierrätys, ympäristö

4 3 SISÄLTÖ sivu 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja rajaus Työn rakenne ja tietopohja 5 2 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalue ja tutkimukseen osallistuvat Perinteinen jätteenkeräys tutkimusalueella Monilokeroastia ja keräysauto Tutkimusmenetelmät KOETTU PALVELUTASO Kokeiluun osallistujien taustatiedot Kotitalouksien näkemykset jätekertymästä ja lajittelusta ennen kokeilujakson alkua Kokeiluun osallistujien arviot syntypaikkalajittelustaan Motivaatio kokeiluun osallistumiseen ja kokeiluun kohdistuvat odotukset Arviot kokeilun vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen Kokemuksia monilokeroastiakeräyksen toimivuudesta Halukkuus maksaa uudesta palvelusta 21 4 KOKEILUREITIT JA AJOSUORITTEET Keräysreitit Työajan jakautuminen keräysreiteillä MONILOKEROASTIOIDEN TÄYTTÖASTEET JA JÄTEMÄÄRÄT Monilokeroastian lokeroiden täyttöasteet Monilokeroastioiden jätemäärät MONILOKEROKERÄYKSEN KUSTANNUSTASO EKOPISTEKERÄYS KOKEILUALUEELLA Yleistä Hyötymateriaalien saannot ekopistekeräyksessä MONILOKEROKERÄYKSEN HYÖDYT JA HAITAT Yleistä Hyötyjakeiden keräyksen tehostuminen monilokerokeräyksen ansiosta Monilokerokeräyksen ympäristövaikutukset suhteessa nykyjärjestelmään JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET.. 43 Lähteet. 44 Liite Kyselykaavake.. 46

5 4 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tutkimus oli osa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kehitysprojektia, jonka tavoitteena oli testata jätteen monilokerokeräyksen toimivuutta pientalo- ja haja-asutusalueilla uuden palvelukonseptin luomiseksi alueen kotitalouksille. Kehitysprojektiin kuului kokeilujakso, joka alkoi maaliskuussa 2012 ja kesti yhden vuoden. Kokeilujakson aikana testattiin palvelun toimivuutta sekä teknisestä että asiakasnäkökulmasta. Monilokerokeräyksen ideana on tarjota hyötyjätteiden kiinteistökohtaiseen keräykseen perustuvaa jätehuoltopalvelua yhden tai muutaman talouden pienkiinteistöille siten, että kaikki jakeet haetaan samalla kertaa. Hyötyjakeiden talteen saannon tehostamiseksi kokeiltiin Itä-Uudellamaalla menetelmää, jossa tutkimusalueen kotitalouksiin jaettiin nelilokeroinen jäteastia. Lajiteltaviksi jakeiksi valittiin kartonki-, lasi-, metalli- ja sekajäte. Monilokeroastian toivottiin motivoivan alueen asukkaita lajittelemaan entistä enemmän jätteitään. Toisaalta myös kotitalouksien alueellisiin keräyspisteisiin tekemien ajomatkojen toivottiin samalla vähenevän, ja näin ollen myös niiden ympäristöä kuormittavan vaikutuksen pienenevän. Tavoitteena oli edistää jätehuollon painopisteen siirtymistä jätehierarkiassa ylöspäin: kaatopaikkasijoittamisesta ja energiakäytöstä materiaalien kierrätykseen. Suomessa ei kuitenkaan ole tehty kunnallisen jätehuoltoyhtiön toiminnan tasolla selvitystä siitä, millaiset monilokeroisen jäteastian ja siihen liittyvän keräystoiminnan vaikutukset ovat mahdollisesti parantuneen hyötyjakeiden talteen saannon ja toisaalta kuljetusten aiheuttaman ympäristökuormituksen kannalta tarkasteltuna. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää monilokerokeräyksen soveltuvuutta kunnalliseen jätehuoltoon edellä mainitut seikat huomioon ottaen. Asiakastutkimuksen avulla pyrittiin muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi asukkaat kokevat jätehuollon palvelutason, mitkä ovat heidän toimintatapansa kierrätykseen liittyen, sekä kuinka he suhtautuvat kyseiseen jätehuollon uudistuskokeiluun. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy voi käyttää saatuja tuloksia päätöksenteon tukena arvioidessaan mahdollisuutta laajentaa menetelmää koskemaan koko toimialuettaan. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, onko monilokerokeräys toimiva ratkaisu materiaalien kierrätyksen tehostamiseen. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa asetettiin tavoitteiksi saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. monilokerokeräyksen ympäristökuormitukset suhteessa perinteiseen jätehuoltoon, kun otetaan huomioon kierrätysmateriaalien talteensaannon parantuminen 2. monilokerokeräyksen kustannusvaikutukset suhteessa aikaisempaan 3. koettu palvelutaso ja sen muutokset 4. monilokerokeräyksen suunnitteluparametrit: a. lokeroiden mitoitus / kokosuhteet b. keräysajoneuvon hyötykuormat c. keräyksen aikamenekki / tehokkuus d. polttoaineen kulutus keräystyössä ja ajossa e. päästöt keräystyössä ja ajossa

6 5 Tavoitteena oli tunnistaa ja punnita jäteastiat tyhjennyksen yhteydessä sekä mitata jatkuvasti polttoaineen kulutusta. Näistä tavoitteista jouduttiin kuitenkin luopumaan teknisten rajoitteiden takia ja yksityiskohtaisen tiedon sijaan jouduttiin tyytymään osin keskiarvoista laskettuihin tuloksiin. Tutkimus kohdistuu keräyskokeiluun osallistuvien talouksien kulutusjätteeseen eli kotitalousjätteeseen lukuun ottamatta keräyspaperia. Lisäksi tarkastellaan tutkimusalueen ekopisteisiin tuotuja metalli-, lasi- ja kartonkijätteitä. Kiinteistökohtaisesti jäte on jaoteltu neljään pääryhmään: lasi, metalli, kartonki ja sekajäte. Tämä johtuu siitä, että alueen jätehuollon infrastruktuuri on jo entuudestaan rakennettu palvelemaan pitkälti kyseistä jaottelua. Jätteen tuottajien asumismuoto on omakotitaloasuminen. Kerrostalot ja rivitalot on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Monilokeroinen jäteastia ei ole tilavuudeltaan riittävän suuri palvelemaan isoja käyttäjämääriä, vaan sen tarkoitus on korvata omakotitalojen käyttöön suunniteltu astiatyyppi. 1.3 Työn rakenne ja tietopohja Rakenteellisesti tutkimus muodostuu kolmesta osiosta: asiakastutkimukset, monilokerokeräystä koskevat mittaukset ja analyysit sekä ekopistekeräyksen materiaalisaantojen analyysi. Päästömuutosten arviointi on tehty yhdistämällä mitattuun tietoon kirjallisuudesta saatuja päästökertoimia. Asiakastutkimuksissa analysoitu tieto saatiin www-pohjaisena toteutetuista asiakaskyselyistä. Hyötyjakeisiin ja kuljetuksiin liittyvän tutkimuksen tietolähteinä olivat asiakastutkimuksen lisäksi jätehuoltoyhtiön ja urakoitsijan ylläpitämät tilastot sekä tutkimuksen tekijöiden suorittamat mittaukset. Tulosten analysoinnin perusteella on tehty lopuksi johtopäätökset, joissa pohditaan monilokerokeräyksen soveltuvuutta kunnalliseen jätehuoltoon ottaen huomioon hyötyjakeiden talteen saanto, keräyksen aiheuttamat päästöt sekä jätehuoltoyhtiön asiakkaiden kokeman palvelutason. 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 2.1 Tutkimusalue ja tutkimukseen osallistuvat Kokeilu- ja tutkimusalueeksi valittiin Sipoon kunnan eteläosa (Kuva 2.1). Tutkimusalue oli kooltaan noin 10 x 15 km. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaina oleville pienkiinteistöille yhtiö lähetti ilmoituksen mahdollisuudesta osallistua keräyskokeiluun. Perheiden osallistuminen kokeiluun perustui täysin vapaaehtoisuuteen ja heidän omaan haluunsa olla omalta osaltaan vaikuttamassa ympäristön tilaa koskeviin asioihin ja alueen jätehuollon toimivuuteen. Kokeiluun osallistuu 262 kotitaloutta, jotka valittiin hakemusten perusteella. Hakuun saattoi osallistua nettisivujen tai sähköpostin välityksellä tai soittamalla jätehuoltoyhtiön asiakaspalveluun. Kokeiluun osallistumisesta ei aiheutunut asiakkaille lisäkuluja perinteiseen keräysjärjestelmään verrattuna. Vuoden 2011 lopussa tutkimusalueella asui yhteensä 7620 asukasta (Taulukko 2.1), joista tutkimuskiinteistöillä asui asukaskyselyjen vastausten perusteella 816 asukasta eli noin 11 % tutkimusalueen koko väestöstä.

7 6 Kuva 2.1. Sipoon kunnan tilastokartta (Lönnroth 2012) ja kokeilualueen rajaus. Taulukko 2.1. Kokeilualueen asukkaat tilastoalueittain (Lönnroth 2012). Alue Asukkaita Västerskog Majvik Immersby Hitå Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Gesterby 565 Tutkimusalue yhteensä 7620 Kokeilusta on tiedotettu säännöllisesti yrityksen nettisivuilla ja lisäksi vuoden 2011 loppupuolella järjestettiin hanketta koskeva tiedotustilaisuus. Kuvassa 2.2 on esitetty kokeilukiinteistöjen sijoittuminen tutkimusalueelle. Kuvassa näkyy kokeiluun osallistuvien perheiden talojen sijainnit punaisilla merkinnöillä

8 7 sekä alueella sijaitsevat hyötyjakeiden aluekeräyspisteet vihreillä merkinnöillä. Aluekeräyspisteiden nimet löytyvät kuvan alareunasta. Kuva 2.2. Tutkimusalue, kotitaloudet ja aluekeräyspisteet. 2.2 Perinteinen jätteenkeräys tutkimusalueella Kunnan jätehuoltomääräyksissä (IUJ 2012) sekajätteellä tarkoitetaan yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteen lajittelun jälkeen. Yhdyskuntajäte puolestaan määritellään asumisessa syntyväksi jätteeksi, mutta siihen kuuluu myös tähän rinnastettava teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyt jäte. Tämän tutkimuksen puitteissa tarkastellaan vain kotitalouksista peräisin olevaa kulutusjätettä, eli kotitalousjätettä. Jätehuoltoyhtiön toimialueella on periaatteessa mahdollista laittaa kaikki jätteet sekajätteenä yhteen astiaan. Hyötyjakeiden eli paperin, kartongin, lasin ja metallin talteen saanto tapahtuu asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuen siten, että he toimittavat kyseiset jakeet alueellisiin keräyspisteisiin (ekopisteisiin). Biojätteiden hyötykäyttö perustuu omiin komposteihin, muutoin se laitetaan sekajätteen joukkoon. Sekajäte viedään jätehuoltoyhtiön toimesta polttolaitokseen hyödynnettäväksi energiana. Kunnan antamien jätehuoltomääräysten mukaisesti alueen sekajäteastiat tyhjennetään vähintään kerran kahdessa viikossa ennalta sovittuna viikonpäivänä (IUJ 2012). Tyhjennysväliin voi saada pidennystä erillisellä hakemuksella, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen, hyötyjakeet lajitellaan ja biojätteet kompostoidaan. Käytännössä valistuksen ja neuvonnan avulla alueen asukkaita on pyritty ohjaamaan hyötyjakeiden lajitteluun ja omaan kompostointiin myös perinteisen jätteenkeräyksen puitteissa jo ennen monilokerokokeilun alkamista, joten kaiken jätteen laittaminen sekajätteen joukkoon on ollut koko ajan

9 8 vähenemässä. Tähän vaikuttaa myös ihmisten lisääntyvä tietous ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aluekeräyspisteiden lisäksi hyötyjakeet voi viedä jätekeskukseen, pienjäteasemille ja sekajätepisteisiin. Jätekeskukseen ja pienjäteasemille asukkaat voivat viedä myös vaaralliset jätteensä, samoin kuin ne voi jättää alueella keväisin kiertävään keräysautoon tai saaristoa kesäisin kiertävään keräyslauttaan. Myös esim. rakennusjätteelle ja muulle sellaiselle jätteelle, jota ei synny normaalisti jokapäiväisessä arkielämässä, on järjestetty vastaanottopaikat em. pisteissä jätteen laadun mukaan vaihdellen. (IUJ 2012) 2.3 Monilokeroastia ja keräysauto Monilokeroastia, josta käytetään myös nimitystä nelilokeroastia, oli kokeilussa jaettu nimensä mukaisesti neljään osioon: metalli, lasi, kartonki ja sekajäte. Sekajätteelle varattu osa astiasta olin tilavuudeltaan suurin, 180 litraa. Kartongille varatun osan tilavuus oli 120 litraa ja metallille ja lasille varattujen osioiden koko oli 30 litraa kummallekin. Lokeroiden mitoitus tehtiin arvioimalla kunkin jakeen vaatima tilantarve sekajätekuorma-tietoihin ja aluekeräyspisteistä saatuihin hyötyjakeiden määriä koskeviin tietoihin perustuen. Jäteastian ulkomitat ovat 76 x 86,5 x 107 cm. Ulkomitat ovat jonkin verran suuremmat kuin mitä lokeroiden tilavuuden perusteella voisi olettaa, johtuen astian lokerokohtaisen tyhjennyksen kannalta tarpeellisista mekanismeista. Mekanismien avulla astia voidaan tyhjentää yhdellä nostolla, jakeiden tyhjentyessä kukin omaan lokeroonsa. Kuvassa 2.3 on monilokeroastia. Kuva 2.3. Monilokeroastia (Pelto-Timperi 2010) Asukkaita opastettiin laittamaan metallilokeroon esim. säilyketölkit, alumiinifoliot ja -vuoat sekä muu pienmetalli. Lasilokeroon tuli laittaa erilaiset lasipurkit ja -pullot, kartonkilokeroon maito- ja mehutölkit, kartonkipakkaukset ja astiat, munakennot ja paperipussit. Sekajätelokeroon puolestaan tuli laittaa esim. muovipakkaukset, tekstiilit ja muut sekajätteet. Myös biojäte kerättiin tähän lokeroon, jos talossa ei ollut omaa kompostoria. Jätteiden lajittelua koskeva yksityiskohtainen tieto oli saatavissa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n nettisivuilta sekä erilaisista lajittelua koskevista esitteistä ja oppaista.

10 9 Keräysauto, joka on suunniteltu monilokerohanketta varten, tyhjentää astian kuormatilaansa. Samoin kuin jäteastia, myös keräysauton kuormatila on jaettu neljään osaan, joissa hyötyjakeet pysyvät erillään koko keräyksen ajan. Auto ajaa kuormansa tyhjennyspaikalle, jossa jakeet edelleen kerätään omiin välivarastointitiloihinsa. Näistä tiloista jakeet jatkavat matkaansa hyötykäyttöön: sekajäte energiantuotantoon ja kartonki, metalli ja lasi teollisuudelle käytettäväksi uutena raaka-aineena. Monilokeroauton kuormatila avattuna on esitetty kuvassa 2.4. (IUJ 2012) Keräysauto oli vuosimallin 2006 Mercedes-Benz EcoNic, jonka alustalle oli asennettu NTM:n valmistama Quatropakkaaja (Räsänen 2012). Autossa on 6370 cm3 moottori, jonka teho on 210 kw. Voimansiirto vetäville pyörille tapahtuu automaattivaihteiston välityksellä. Ahtaissa tiloissa kääntymisen helpottamiseksi myös auton takarenkaat kääntyvät. Auton pituus on 9650 mm ja leveys 2600 mm, ja se on ns. matalalattiaversio, joka helpottaa kuljettajan työskentelyä. Suurin sallittu kokonaismassa on kg, ja auton omamassa on kg. Samoin kuin jäteastia, myös keräysauton kuormatila on jaettu neljään osaan, joissa hyötyjakeet pysyvät erillään koko keräyksen ajan. Kuormatilan lokeroiden koot ovat seuraavat: - sekajäte 9,4 m3 - kartonki 4,8 m3 - lasi 4,4 m3 -metalli 2,1 m3 Haastatteluiden perusteella kuljettajat ja ajojärjestelijät olivat melko tyytyväisiä keräysautoon, mm. matala nousukorkeus auton ohjaamoon ja automaattivaihteisto saivat kiitosta. Myös auton käsittely ahtaissa paikoissa oli tehty sen suureen kokoon nähden riittävän helpoksi mm. kääntyvien takapyörien ja peruutustutkan avulla. Kuva 2.4. Monilokeroauton kartongille ja lasille varatun kuormatilan tyhjennys ( 2012, Korhonen).

11 10 Monilokeroreiteillä oli kuitenkin paljon kapeita ja mutkaisia teitä, joilla auton koosta oli haittaa. Lisäksi osa auton alustarakenteista, esim. tukivarret ja vakaajatangot, ovat hyvin matalalla. Nämä aiheuttivat ongelmia edellä mainitun kaltaisilla pienemmillä teillä talviaikaan. Auton päällirakenteen eli monilokeroisen pakkaajan käytön helppous ja toimintavarmuus olivat hyvällä tasolla, ottaen huomioon rakenteen monimutkaisuuden verrattuna yksilokeroiseen pakkaajaan. Kuitenkin juuri monimutkaisuudesta johtuen laitteiston korjaaminen vikatilanteessa kesken keräysreitin ajon oli haastavaa, jo yksistään lokeroiden syöttöluukkujen korkeasta sijainnista johtuen. Reitin varrella tehtävät korjaukset saattavat myös heikentää kuljettajien työturvallisuutta korkeiden työskentelypaikkojen lisäksi muun liikenteen vuoksi, erityisesti hämärinä ja pimeinä vuodenaikoina. Ajettuaan keräysreitin loppuun auto ajoi tyhjennyspaikoille, joissa jakeet säilytettiin omissa välivarastointitiloissaan. Näistä tiloista jakeet jatkoivat matkaansa hyötykäyttöön: sekajäte energiantuotantoon ja kartonki, metalli ja lasi teollisuudelle käytettäväksi uutena raaka-aineena. Monilokeroauton kartongille ja lasille varattujen kuormatilojen tyhjennys on esitetty kuvassa 2.4. Kuormat tyhjennetään säiliöissä olevan liikkuvan takaseinän avulla. Takaseinä toimii mäntänä, joka työntää säiliön sisällön ulos. Autossa oli myös uudenaikainen ajonhallintajärjestelmä, jonka avulla auton reittiä, keräyspisteitä, ajankäytön profiilia, kuormatietoja ym. asioita koskien saatiin ajantasaista tietoa. 2.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa vertaillaan perinteistä, sekajäteastiaan ja aluekeräyspisteiden (ekopisteiden) käyttöön perustuvaa järjestelmää uuteen, nelilokeroastian käyttöön perustuvaan järjestelmään. Myös uudessa järjestelmässä ekopisteet ovat käytössä, mutta niiden käytön oletetaan vähenevän syntypaikkalajittelun käytännön toimien painopisteen siirtyessä enemmän kotitalouksien suuntaan. Lähtötilanteessa mitattiin alueen jätemäärät sekajätekuormatietojen ja hyötyjakeiden lajitteluasteet aluekeräystietojen perusteella. Asukaskyselyjen perusteella arvioitiin laskennallisesti, kuinka paljon henkilöautopäästöjä aiheutuu kierrätysmateriaalien toimittamisesta aluekeräyspisteisiin. Monilokerokeräyksessä mitattiin keräysauton ajankäytön profiili TCS-järjestelmästä saatujen lokitietojen avulla. Lokitiedot osoittautuivat kuitenkin tutkimuksen näkökulmasta epätarkoiksi sen vuoksi, että auton seisoessa paikallaan tai liikkuessa hyvin hitaasti vain lyhyen matkan, lokiin tallentui aikaleima vain 30 tai 60 sekunnin välein. Tämän vuoksi esimerkiksi astioiden tyhjentämiseen kuluneen ajan määritys on epätarkka. Keräysajoneuvon polttoaineen kulutusta ei pystytty mittaamaan jatkuvatoimisesti, vaan jouduttiin tyytymään tankkaustietoihin. Tankkausten kilometrilukemat olivat kuitenkin osittain epätarkkoja eikä polttoainesäiliötä täytetty aina samalla tavoin tankatessa, joten polttoaineen kulutustiedot ovat vain suuntaa-antavia. Polttoaineen kulutusta oli myös vaikea kohdistaa tiettyihin kuormiin, koska tankkausten välillä autolla saatettiin ajaa myös reitin ulkopuolella. Usein myös kuorman tyhjentäminen tapahtui eri päivänä kuin itse keräys. Jäteastioiden painot ja eri jakeiden osuudet saatiin mitattua vain kuormakohtaisesti. Jokaiseen kuormaan tyhjennettyjen jäteastioiden määrä oli kuitenkin tiedossa, joten kunkin reitin keskimääräiset astia- ja jaepainot saatiin laskettua. Jäteastioiden täyttöasteet mitattiin erillisillä kenttäkierroksilla, jolloin tutkijat ajoivat jäteauton edellä sovittua reittiä ja mittasivat kaikkien lokeroiden täyttöasteet ennen tyhjennystä. Kuljettaja vaihteli kuitenkin ennalta ilmoittamatta ajojärjestystä jokaisella mittauskerralla jonkin verran,

12 11 joten miltään reitiltä ei saatu mitattua aivan kaikkien astioiden täyttöasteita. Ekopistetyhjennysten astiakohtaiset painot saatiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ltä. Asukaskyselyt tehtiin kaikille kokeiluun osallistuville kaksi kertaa. Ensimmäinen kysely tehtiin juuri kokeilun alkaessa ennen kuin osallistujilla oli käytännön kokemusta uudesta järjestelmästä. Toinen kysely tehtiin kokeilun loppupuolella. Kumpikin kysely tehtiin sähköpostitse nettikyselynä sekä suomen että ruotsin kielellä. Osallistujat saivat halutessaan myös paperisen kyselylomakkeen. Monilokerokeräyksen aiheuttamat päästömuutokset laskettiin mitattujen jätemäärien ja suoritteiden sekä kirjallisuudesta saatujen yksikköpäästötietojen perusteella. Suorat kustannusvaikutukset laskettiin mitatuista suoritteista käyttäen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n antamia yksikköhintoja. Epäsuoria kustannusvaikutuksia arvioitiin asiakaskyselytulosten perusteella. 3 KOETTU PALVELUTASO Kokeilujakson aikana suoritettiin kaksi asiakaskyselyä. Ensimmäinen kysely toteutettiin ennen kokeilujakson alkua maaliskuussa 2012 ja toinen kokeilujakson puolivälissä loka-marraskuussa Ennen kokeilujaksoa toteutetun asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää kokeiluun osallistuvien jätekäyttäytymistä sekä osallistumisen odotuksia ja motiivia. Välikyselyn tavoitteena oli selvittää kotitalouksien näkemyksiä kokeilun vaikutuksista kulutuskäyttäytymiseen, odotusten toteutumisesta, koetun palvelutason muutoksesta sekä halukkuudesta maksaa jatkossa monilokeroastiakeräyksestä kokeilujakson päätyttyä. Kokeiluun osallistu 264 kotitaloutta. Niille osallistujille, joilla oli sähköpostiosoite, lähetettiin linkki nettikyselyyn ja lopuille lähetettiin kyselylomake. Kyselystä oli suomenkieliset ja ruotsinkieliset versiot. Kyselyyn ennen kokeilujakson alkua saatiin 178 vastausta (vastausprosentti 67 %) ja välikyselyyn 150 vastausta (vastausprosentti 57 %). 3.1 Kokeiluun osallistujien taustatiedot Kokeiluun osallistuneista kotitalouksista 74 % asui Söderkullan postinumeroalueilla ja 26 % Västerskogin postinumeroalueella 01120, joista yksi kotitalous kuului Kalkkirannan postinumeroalueeseen Kyselyihin vastaajat jakautuivat samassa suhteessa Söderkullan ja Västerskogin postinumeroalueille, joten kyselyyn vastanneet edustivat hyvin kokeiluun osallistuneita (Kuva 3.1). Kuva 3.1. Kyselyihin vastanneiden jakautuminen postinumeroalueisiin.

13 12 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma painottui molemmissa kyselyissä ikäryhmiin ja yli 50 vuotiaisiin. Useimmiten kyselyyn vastaaja oli nainen. Vastaajat jakautuivat koulutustason mukaan tasaisesti ammattikoulutuksesta ylempään korkeakoulututkintoon. Enemmistö vastaajista oli töissä kodin ulkopuolella. Kotitalouksien jakautuminen eri tuloluokkiin noudattaa lähes normaalijakaumaa, joskin vastaajien sijoittuminen ylimpään tuloluokkaan aiheuttaa lievää vinoutta. Kotitalouksien jätekertymään vaikuttaa kotitalouden koko sekä kotitalouteen kuuluvien vaippaikäisten ja kouluikäisten lasten määrä. Ennen kokeilujakson kotitalouden koko kysyttiin luokitellulla muuttujalla. Välikyselyssä vastaajat ilmoittivat kotitalouden todellisin henkilölukumäärän. Tämän tuloksen pohjalta pystyttiin arvioimaan monilokeroastiakokeiluun osallistuvien henkilöiden lukumäärän. Kuvassa 3.2 on esitetty kyselyyn vastanneiden kotitalouksien koko luokittelun mukaisesti. Kuva 3.2. Kyselyihin vastanneiden kotitalouksien koko. Yleisin kotitalouden koko oli 3-4 henkilöä, suurin kotitalouden koko oli kuusi henkilöä. Kun kotitalouden kokoa ja lasten lukumäärää tarkastellaan yhdessä, oli yleisin kotitalouden muoto vanhemmat ja yksi tai kaksi lasta. Lapsettomia kotitalouksia oli 35 % ennen kokeilua kyselyyn vastanneista ja 40 % välikyselyyn vastanneista. Kouluikäisten lasten osuus oli suurin kotitalouksissa, joissa oli yhdestä kolmeen lasta. Vaippaikäisten osuus oli suhteellisen pieni ja nelilapsisissa kotitalouksissa ei ollut yhtään vaippaikäistä lasta. Kuvassa 3.3 on esitetty kotona asuvien lasten jakautuminen vaippaikäisiin, kouluikäisiin ja niihin lapsiin, jotka eivät kuulu kumpaankaan ryhmään.

14 13 Kuva 3.3. Vaippa- ja kouluikäisten lasten osuus lapsiperheissä kokeilun alussa. Välikyselyssä jakauma oli samansuuntainen. Vaippaikäisten lasten osuus oli 22 % yksilapsisissa perheissä, 10 % kaksilapsisissa ja 13 % kolmilapsissa perheissä. Kouluikäisten lasten osuus oli suurin kaksilapsisissa perheissä, 73 prosenttia. 3.2 Kotitalouksien näkemykset jätekertymästä ja lajittelusta ennen kokeilujakson alkua Ennen kokeilua toteutetussa kyselyssä kotitalouksia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon heillä syntyy jätettä viikossa. Vastaajat saivat arvioida jätemäärän kiloina. Verrattaessa arvioituja määriä kotitalouden kokoon voidaan havaita, että arvioissa on suurta vaihtelua (Kuva 3.4). Kysymyksellä tarkoitettiin kaikkea syntyvää jätettä hyötyjakeet mukaan lukien. Osa vastaajista todennäköisesti päätteli syntyväksi jätteeksi hyötyjakeiden lajittelun jälkeen jäävän osuuden. Tämä kuvaa positiivista asennemuutosta: kaikkea jätettä ei enää mielletä pelkäksi hyödyttömäksi jätteeksi, vaan siinä nähdään potentiaalinen raaka-aine uusille tuotteille. Jos syntyvään jätteeseen luetaan mukaan paperi, kartonki, lasi, metalli ja kompostoitavat jätteet, niin jätteen paino on tällöin luonnollisesti huomattavasti suurempi kuin lajittelun jälkeen. Suurin osa vastauksista oli alueella 0 10 kg, mikä viittaa siihen, että nämä vastaajat olivat käsittäneet syntyväksi jätteeksi pelkästään sekajätteen. Myös alueilla kg, kg ja 50 kg oli paljon vastauksia, muilla alueilla oli muutamia tai vain yksittäisiä vastauksia. Suurin vaihtelu oli 3-4 henkilön kotitalouksissa. Tarkasteltaessa kotitalouksien arvioiden mediaania yhdessä Tilastokeskuksen vuoden 2010 tilastoihin huomataan, että kotitalouksien viikon jätekertymän arvion mediaani noudattaa tilastollista viikkokertymää.

15 14 Kuva 3.4. Arvioitu viikoittainen jätemäärä suhteessa perheen kokoon. Vaippaikäisten osuudella kotitaloudessa oletetaan lisäävän jätemääriä, mutta selvää tilastollista korrelaatiota arvioitujen jätemäärien ja vaippaikäisten määrällä ei kyselyn tulosten tarkastelussa löydetty. Vastaavasti kouluikäisten lasten lukumäärällä ei todettu olevan yhteyttä arvioituun jätekertymään. 3.3 Kokeiluun osallistujien arviot syntypaikkalajittelustaan Ennen kokeilua suoritetussa kyselyssä selvitettiin kotitalouksien syntypaikka lajittelua ennen monilokeroastiakeräystä. Kyselyyn vastanneista 96 % ilmoitti lajittelevansa kotitaloudessa syntyvät jätteet. Paperin, kartongin, lasin ja metallin lajittelu kysyttiin yksilöidysti. Lisäksi kokeiluun osallistujilta kysyttiin mitä muita jätejakeita he lajittelevat. Paperi oli vastanneiden keskuudessa kaikkein yleisin lajiteltu hyötyjae 90 prosentin osallistumisasteella, ja myös kartonkia, lasia ja metallia lajiteltiin melko tehokkaasti. Kuvassa 3.5 on esitetty kyselyyn vastanneiden osallistumisasteet syntypaikkalajittelussa. Kuva 3.5. Hyötyjaekohtaiset osallistumisasteet.

16 15 Kohdan muu, mikä? sanallisia vastauksia tutkittaessa havaittiin, että lähes kaikissa tapauksissa tällä tarkoitettiin biojätettä. Melko usein mainittiin myös vaarallinen jäte eli patterit, energiansäästölamput, lääkkeet, maalit, kestopuu, ym. Myös muoveja, vaatteita ja sähkö- ja elektroniikkaromua lajiteltiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka suuren osan he lajittelevat syntyvästä jätejakeesta (kaikki = 100 %). Kuvassa 3.6 on esitetty kyselyyn vastanneiden kotitalouksien lajitteluasteet. Lajitteluaste noudattaa melko pitkälti samaa järjestystä kuin osallistumisastekin. Paperia lajitellaan kaikkein eniten ja metallia vähiten. Kuva 3.6. Hyötyjakeiden lajitteluasteet. Osallistumisasteen ja lajitteluasteen perusteella voidaan laskea erotteluaste (osallistumisaste x lajitteluaste), mikä kuvaa hyötyjakeiden kierrätyksen tehokkuutta. Kuvassa 3.7 on esitetty laskennallinen erotteluaste hyötyjakeille. Kuva 3.7. Hyötyjakeiden erotteluasteet. Vastanneista 37 %:n oli sitä mieltä, että lajittelu on helppoa, ja 55 %:n mielestä melko helppoa. Melko vaikeaksi lajittelun koki 7 %:a vastanneista (n= 177). Yksi vastaaja koki lajittelun erittäin vaikeaksi. Ne vastaajat, joiden mielestä lajittelu on melko vaikeaa, kokivat tämän usein johtuvan tilanpuutteesta. Hyötyjakeiden vaatimat varastointitilat ovat kotona niin pienet, että lajittelu jää tämän vuoksi tekemättä tai

17 16 sitä tehdään vain satunnaisesti. Myös oma laiskuus ja esim. kompostorin puute tekivät lajittelusta melko vaikeaa. Lajittelun esteitä kysyttiin avoimella kysymyksellä, johon saatiin 134 vastausta. Vastauksissa oli usein esitetty useampi este lajittelun toteuttamiselle. Keskeisin este lajittelulle oli säilytystilan puute kotona ja lajiteltujen jakeiden kuljettaminen ekopisteille. Vaikka kokeilualueen kotitaloudet asuivat omakotitaloissa, ei keittiöiden suunnittelussa ole huomioitu syntypaikkalajittelun tilan tarvetta. Lajiteltuja jakeita säilytetään kotona ennen kuin ne kuljetetaan ekopisteille. Kuljettamiseen liittyviä esteitä olivat pitkä matka ja oman auton puute. Jätehuollon palvelutasoon liittyvinä esteinä tuotiin esiin bio- ja muovi-/energiajätteiden erilliskeräyksen puute. Vastaajista 56 % ilmoitti omistavansa kompostorin, mutta kompostointi, etenkin talvisin, koettiin hankalaksi. Palvelutasoon liittyvinä esteinä koettiin myös ekopisteisiin liittyvät ongelmat kuten epäsiisteys ja täydet keräysastiat. Henkilökohtaisina esteinä vastaajat mainitsivat laiskuuden, mutta myös tiedon puute siitä, mihin jokin yksittäinen jäte kuuluisi laittaa. Varsinkin eri pakkausmuovien lajittelussa koettiin tiedon puutetta johtuen epäselvistä merkinnöistä pakkauksissa. Kuitenkin viidennes (22 %) vastaajista ei kokenut mitään estettä lajittelulle. Lajitellut jakeet kuljetettiin useimmiten omalla autolla ekopisteisiin joko kaupassa käynnin tai muun asioinnin yhteydessä. Söderkullan ekopiste oli ylivoimaisesti suosituin hyötyjakeiden vastaanottopaikka otosjoukon keskuudessa. Tämä selittyy sillä, että ekopiste sijaitsee päivittäistavarakaupan yhteydessä ja kyselyn perusteella asukkaat toimittavat hyötyjakeet keräykseen usein juuri kaupassa käynnin yhteydessä. Söderkullaan avattiin myös Alkon myymälä vuoden 2011 loppupuolella. Kuvassa 3.8 on esitetty frekvenssijakauma ekopisteiden käytöstä. Kuva 3.8. Ekopisteiden käyttö ennen kokeilujaksoa. Kuvassa 3.9 on esitetty karttaohjelmalla (Esri ArcMap 10.1) tehty analyysi kokeiluun osallistuvien kotitalouksien etäisyydestä lähimpään ekopisteeseen. Etäisyys ekopisteelle on luokiteltu vyöhykkeiksi eri etäisyyksien (500 m, 800 m, 1000 m, 1500 m ja 2000 m) mukaan tieverkkoa (Liikennevirasto / Digiroad 2013) hyödyntäen.

18 17 Kuva 3.9. Ekopisteiden saavutettavuus kokeiluun osallistuvista kotitalouksista. Kartasta voidaan havaita, että ekopisteiden saavutettavuus tiiviillä pientaloalueella olevilla kokeiluun osallistuvilla kotitalouksilla on metriä. Koska suurin osa kokeiluun osallistuvista kotitalouksista on ekopisteen suhteen kaukana, selittä tämä Söderkullan ekopisteen suosiota sekä oman auton käyttöä lajiteltujen jakeiden kuljetuksessa. 3.4 Motivaatio kokeiluun osallistumiseen ja kokeiluun kohdistuvat odotukset Kokeiluun osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä heidän motivaatiotaan kokeiluun osallistumiseen ja mitä odotuksia heillä on kokeilun suhteen. Molempien kysymysten vastaukset tukivat sisällöllisesti toisiaan ja vastaukset oli ryhmiteltävissä eri sisältöryhmiin. Vastausten sisältöä voidaan tarkastella myös lajittelun esteiden näkökulmasta. Keskeinen motivaatio kokeiluun osallistumiselle oli halu kokeilla helpottaako monilokeroastiakeräys jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Kun monilokeroastia on omalla kotipihalla, ei lajiteltuja jakeita tarvitse enää säilytellä ahtaissa tiloissa eikä kuljettaa ekopisteelle. Kokeiluun osallistumisen motiivina olivat myös ympäristöasiat, kuten luonnon säästäminen ja ympäristön suojelu, sekä kasvatuksellinen näkökulma kuten kierrätyksen opettaminen lapsille. Motiiviksi mainittiin myös mielenkiinto itse kokeiluun ja sen tuloksiin. Kysyttäessä millaisia odotuksia asukkailla on kokeilun suhteen, saatiin jossain määrin samanlaisia vastauksia kuin motivaatiota koskevassa kysymyksessä. Kysymykset lähestyvätkin samaa asiaa eri suunnilta. Osallistujien odotuksena oli jokapäiväisen jätehuollon helpottuvan uuden menetelmän ansiosta. Osallistujat odottivat myös, että kokeilu toimisi hyvin ja se jatkuisi kokeiluajan päätyttyä eli monilokeroastiakeräys muuttuisi normaaliksi jätehuollon palveluksia. Oman asenteen muuttumista, oppimista ja hyötyjakeisiin liittyvän tietouden lisääntymistä odotettiin. Vastaajien mielestään myös kasvatuksellinen/valistuksellinen/

19 18 tutkimuksellinen näkemys oli tärkeä, ja he odottivat kokeilun tukevan tätä. Myös erilaisia käytännön asioihin ja kustannuksiin liittyviä odotuksia mainittiin, kuten esim. säiliöiden koon odotettiin optimoituvan sopivaksi eri jakeille ja kustannusten odotettiin pysyvän maltillisina. Osa vastaajista odotti, että jätemäärät, erityisesti sekajätteen määrä, vähenisi. Myös ekopisteillä käyntien määrän odotettiin harvenevan. 3.5 Arviot kokeilun vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen Kokeiluun osallistuja pyydettiin arvioimaan ennen kokeilua, onko kokeilulla mahdollisesti vaikutuksia heidän kulutustottumuksiinsa. Välikyselyssä kysyttiin osallistujilta arviota, onko kokeilu muuttanut heidän kulutustottumuksiaan. Kokeilun alussa tehdyssä kyselyssä 36 % vastaajista (n= 178) arvioi, että kokeilulla voi olla vaikutusta heidän kulutuskäyttäytymiseen. Välikyselyssä 34 % vastaajista (n=150) ilmoitti kokeilulla olleen vaikutusta heidän kulutuskäyttäytymiseensä (Kuva 3.10). Kuva Kokeilun arvioitu ja todettu vaikutus kulutuskäyttäytymiseen. Niitä vastaajia, jotka vastasivat Kyllä, pyydettiin tarkentamaan miten he arvioivat kulutustottumistensa muuttuvan. Noin puolet vastaajista arvioi kiinnittävänsä enemmän huomiota tuotteiden pakkausmateriaaleihin kierrätyksen näkökulmasta ostotapahtuman yhteydessä. Toinen puoli vastauksista liittyi jätemäärien vähenemiseen / vähentämiseen ja kierrätyksen tehostumiseen sekä lajittelun tarkentumiseen. Väliskyselyssä vastaukset kulutuskäyttäytymisen muutoksista liittyivät ostotapahtumassa pakkausmateriaaleihin siten, että päädyttiin tuotteisiin, joiden pakkausmateriaali oli mahdollista laittaa monilokeroastiaan. Joissakin tapaukissa oli mahdollista ostaa tuotteita sellaisissa pakkauksissa, mikä ei ollut mahdollista ennen kokeilua. Muut mainitut vaikutukset liittyivät lajittelun ja kierrätyksen tehostumiseen sekä jätemäärien vähentymiseen. 3.6 Kokemuksia monilokeroastiakeräyksen toimivuudesta Kokeiluun osallistuville kotitalouksille lähetettiin toinen asiakaskysely marraskuussa 2012, jolloin kokeilu oli kestänyt puoli vuotta. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa kotitalouksien kokemuksia kokeilusta ja sen

20 19 vaikutuksia kunnallisen jätehuollon palvelutasoon. Kyselyyn vastasi 150 kokeiluun osallistunutta kotitaloutta, joten vastausprosentti (57 %) oli alhaisempi kuin ennen kokeilua tehdyssä kyselyssä. Kyselyyn vastanneista yli 90 % oli sitä mieltä, että monilokeroastiakeräys on vastannut heidän odotuksiaan. Osan mielestä kokeilu oli jopa ylittänyt heidän odotuksensa. Kokeiluun osallistuneiden kokemukset vastasivat hyvin kokeiluun osallistumisen motiiveja, kuten helppous, lajittelu ja kierrättäminen. Pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä uuteen palveluun. Monilokeroastiakeräys koettiin helpottavan syntypaikkalajittelua, kun syntyvät lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset voi viedä heti omalla pihalla olevaan keräysastiaan, eikä niitä tarvinnut enää kuljettaa ekopisteelle. Näin ollen monilokeroastiakeräys poisti ennakkokyselyssä esiin tulleet tilaan ja kuljettamiseen liittyneet lajittelun esteet. Myös lajittelu ja kierrätys koettiin parantuneen ja tehostuneen, kun ei enää voinut laiskuuteen tai kiireeseen vedoten laittaa kierrätettäviä materiaaleja sekajätteeseen ekopisteelle viennin sijaan. Vastauksen yhteydessä kommentoitiin monilokeroastian lokeroiden kokoa suhteessa keräysmateriaaliin. Vastaajien kielteiset kokemukset ja kielteinen vastaus odotusten suhteen perusteltiin usein keräysastian sopimattomuudella kotitalouden tarpeisiin. Myös muovin ja paperin puuttuminen monilokeroastiasta oli perustelu kielteiselle vastaukselle. Monilokeroastian täyttäminen koettiin myös hankalaksi, koska metalli ja lasi lokeroiden alapuolelle jää tyhjää tilaa, mistä johtuen kartongin ja sekajätteen lokerot täyttyvät nopeasti. Koettu palvelutason muutos Välikyselyssä kysyttiin kokeiluun osallistuvilta kotitalouksilta, miten he kokivat uuden keräyspalvelun parantaneen kunnallisen jätehuollon palvelutasoa. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, että palvelutaso oli parantunut huomattavasti, 28 %:n mielestä palvelutaso oli parantunut vähän ja 11 %:n mukaan palvelutaso oli pysynyt ennallaan. Palvelutason koki 3 % vastanneista huonontuneen vähän. Huonontumisen perustelut olivat samat kuin kielteisissä kokemuksissa. Kuvassa 3.11 on esitetty koetun palvelutason muutoksen prosentuaalinen jakauma. Kuva Monilokeroastiakeräyksen vaikutus jätehuollon palvelutasoon.

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Yhteenveto 2011 asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö 2 Sisältö 1. Kyselyn toteutus ja taustat...

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Sivu 1 / 5 TIEDOTE ISÄNNÖITSIJÖILLE 31.8.2010 Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Biojäteastioita pestään viikoilla 37 ja 38,

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Turun Seudun Jätehuolto Oy. Pientalojen ja vapaa-ajanasuntojen

Asiakastyytyväisyystutkimus Turun Seudun Jätehuolto Oy. Pientalojen ja vapaa-ajanasuntojen Asiakastyytyväisyystutkimus Turun Seudun Jätehuolto Oy Pientalojen ja vapaa-ajanasuntojen asukkaat 8..0 - ote: tyytyväisyys jätteenkuljetukseen ja tiedonsaantiin Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Jätteiden syntypaikkalajittelun seurantaindikaattorit

Jätteiden syntypaikkalajittelun seurantaindikaattorit Jätteiden syntypaikkalajittelun seurantaindikaattorit Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Pirjo Korhonen Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 17 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Vastuut ekopisteiden

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

UKM Jäte- ja. hiekkasäiliöt. UK-Muovi Oy. UK-Muovi Oy:llä on vuosikymmenien. Valikoimastamme kattavasti kiinteistöastiat:

UKM Jäte- ja. hiekkasäiliöt. UK-Muovi Oy. UK-Muovi Oy:llä on vuosikymmenien. Valikoimastamme kattavasti kiinteistöastiat: UKM Jäte- ja kierrätysastiat sekä hiekkasäiliöt :llä on vuosikymmenien kokemus jäteastioiden muuttuvista tarpeista. Nykyajan astioiden tulee olla tarkoituksenmukaisia, turvallisia, ympäristöystävällisiä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta

MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta 1 JATEKUKKO.FI INFO-SARJA ROSKAA MEILTÄ KAIKILTA Jokainen meistä tuottaa vuodessa jopa 900 jalkapallon painon verran roskaa Roskaa

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa JÄTEOPAS Vähennetään jätettä Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan haitallisten ja myrkyllisten aineiden käytön vähentämistä tuotteiden uudelleenkäyttöä

Lisätiedot

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Savo-Pielisen jätelautakunta Ehdotus 13.11.2015 Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot