JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA 2012-2013"

Transkriptio

1 JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

2 1 JÄTTEEN MONILOKEROKERÄYSKOKEILU ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY:N ALUEELLA SIPOOSSA VUOSINA Pirjo Korhonen (1 Pasi Haverinen (1 Juha Kaila (1 Vesa Heikkonen (2 1) Aalto-yliopisto, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos 2) Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

3 2 Tiivistelmä Jätteen monilokerokeräyskokeilu toteutettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueella Sipoon Söderkullassa ja sen lähiympäristössä. Kyseessä oli jätehuollon kehitysprojekti ja siihen liittyvä tutkimus, joka alkoi maaliskuussa 2012 ja päättyi maaliskuussa Hankkeeseen osallistuivat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Aalto-yliopisto ja yksityiset urakoitsijat. Tekes rahoitti hankkeen tutkimus- ja kokeiluosioita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää monilokerokeräyksen toimivuutta, koettua palvelutasoa ja sen muutoksia sekä hyötyjätteiden talteenottoa ja ympäristövaikutuksia suhteessa hyötyjätteiden aluekeräykseen. Kotitalouksien toimintatapoja ja mielipiteitä selvitettiin kyselyjen avulla. Ensimmäinen kysely tehtiin kokeilun alkaessa ennen kuin osallistujilla oli kokemuksia uudesta järjestelmästä ja toinen kysely varsinaisen kokeilun puolivälissä. Keräyksen sekä astia- ja ajokaluston toimivuutta selvitettiin kuljettajia ja ajojärjestelijöitä haastattelemalla. Tutkimuksen tietolähteinä käytettiin asiakastutkimusta, jätehuoltoyhtiön ja urakoitsijoiden kirjanpitoa ja tilastoja sekä omia mittauksia. Asiakastutkimuksen perusteella voitiin todeta, että asiakkaat suhtautuvat hyvin myönteisesti monilokerokokeiluun, ja heidän toimintatapansa oman jätehuoltonsa suhteen ovat edistykselliset. Motivaatiota ja valmiutta kierrätykseen ja sen lisäämiseen löytyy paljon, jos vain sen suorittamista käytännössä tuetaan jätehuoltoyhtiön taholta. Monilokerokeräys tehostaa hyötyjakeiden talteensaantia huomattavasti ekopistekeräykseen verrattuna. Asukasta kohti lasketut keräystulokset olivat monilokerokeräyksessä noin kaksinkertaiset ekopistekeräykseen verrattuna. Menetelmän yksityiskohdissa on vielä kehittämismahdollisuuksia, liittyen mm. astioiden ja keräysauton lokerokokoihin, kerättäviin jakeisiin, keräysauton toimintavarmuuteen, reittisuunnitteluun sekä markkinointiin ja tiedotukseen. Monilokerokeräyksen ympäristövaikutukset eivät järjestelmätasolla poikkea nykytilanteesta kovinkaan paljon. Lähiympäristössä haitat hiukan lisääntyvät, koska monilokerokeräyksen päästöt ovat suuremmat kuin perinteisen jätteenkeräyksen. Seututasolla ja globaalilla tasolla haitat sekä lisääntyvät että vähenevät, kun jätteen hyödyntäminen energiana vähenee ja materiaalihyötykäyttö kasvaa. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrään ei monilokerokeräyksellä ole tässä tapauksessa vaikutusta, koska sekajätteet toimitetaan energiakäyttöön. Avainsanat jätehuolto, monilokeroastia, keräys, kuljetus, asiakastutkimus, hyötyjakeet, lajittelu, kierrätys, ympäristö

4 3 SISÄLTÖ sivu 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja rajaus Työn rakenne ja tietopohja 5 2 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusalue ja tutkimukseen osallistuvat Perinteinen jätteenkeräys tutkimusalueella Monilokeroastia ja keräysauto Tutkimusmenetelmät KOETTU PALVELUTASO Kokeiluun osallistujien taustatiedot Kotitalouksien näkemykset jätekertymästä ja lajittelusta ennen kokeilujakson alkua Kokeiluun osallistujien arviot syntypaikkalajittelustaan Motivaatio kokeiluun osallistumiseen ja kokeiluun kohdistuvat odotukset Arviot kokeilun vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen Kokemuksia monilokeroastiakeräyksen toimivuudesta Halukkuus maksaa uudesta palvelusta 21 4 KOKEILUREITIT JA AJOSUORITTEET Keräysreitit Työajan jakautuminen keräysreiteillä MONILOKEROASTIOIDEN TÄYTTÖASTEET JA JÄTEMÄÄRÄT Monilokeroastian lokeroiden täyttöasteet Monilokeroastioiden jätemäärät MONILOKEROKERÄYKSEN KUSTANNUSTASO EKOPISTEKERÄYS KOKEILUALUEELLA Yleistä Hyötymateriaalien saannot ekopistekeräyksessä MONILOKEROKERÄYKSEN HYÖDYT JA HAITAT Yleistä Hyötyjakeiden keräyksen tehostuminen monilokerokeräyksen ansiosta Monilokerokeräyksen ympäristövaikutukset suhteessa nykyjärjestelmään JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET.. 43 Lähteet. 44 Liite Kyselykaavake.. 46

5 4 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tutkimus oli osa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kehitysprojektia, jonka tavoitteena oli testata jätteen monilokerokeräyksen toimivuutta pientalo- ja haja-asutusalueilla uuden palvelukonseptin luomiseksi alueen kotitalouksille. Kehitysprojektiin kuului kokeilujakso, joka alkoi maaliskuussa 2012 ja kesti yhden vuoden. Kokeilujakson aikana testattiin palvelun toimivuutta sekä teknisestä että asiakasnäkökulmasta. Monilokerokeräyksen ideana on tarjota hyötyjätteiden kiinteistökohtaiseen keräykseen perustuvaa jätehuoltopalvelua yhden tai muutaman talouden pienkiinteistöille siten, että kaikki jakeet haetaan samalla kertaa. Hyötyjakeiden talteen saannon tehostamiseksi kokeiltiin Itä-Uudellamaalla menetelmää, jossa tutkimusalueen kotitalouksiin jaettiin nelilokeroinen jäteastia. Lajiteltaviksi jakeiksi valittiin kartonki-, lasi-, metalli- ja sekajäte. Monilokeroastian toivottiin motivoivan alueen asukkaita lajittelemaan entistä enemmän jätteitään. Toisaalta myös kotitalouksien alueellisiin keräyspisteisiin tekemien ajomatkojen toivottiin samalla vähenevän, ja näin ollen myös niiden ympäristöä kuormittavan vaikutuksen pienenevän. Tavoitteena oli edistää jätehuollon painopisteen siirtymistä jätehierarkiassa ylöspäin: kaatopaikkasijoittamisesta ja energiakäytöstä materiaalien kierrätykseen. Suomessa ei kuitenkaan ole tehty kunnallisen jätehuoltoyhtiön toiminnan tasolla selvitystä siitä, millaiset monilokeroisen jäteastian ja siihen liittyvän keräystoiminnan vaikutukset ovat mahdollisesti parantuneen hyötyjakeiden talteen saannon ja toisaalta kuljetusten aiheuttaman ympäristökuormituksen kannalta tarkasteltuna. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää monilokerokeräyksen soveltuvuutta kunnalliseen jätehuoltoon edellä mainitut seikat huomioon ottaen. Asiakastutkimuksen avulla pyrittiin muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi asukkaat kokevat jätehuollon palvelutason, mitkä ovat heidän toimintatapansa kierrätykseen liittyen, sekä kuinka he suhtautuvat kyseiseen jätehuollon uudistuskokeiluun. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy voi käyttää saatuja tuloksia päätöksenteon tukena arvioidessaan mahdollisuutta laajentaa menetelmää koskemaan koko toimialuettaan. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, onko monilokerokeräys toimiva ratkaisu materiaalien kierrätyksen tehostamiseen. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa asetettiin tavoitteiksi saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. monilokerokeräyksen ympäristökuormitukset suhteessa perinteiseen jätehuoltoon, kun otetaan huomioon kierrätysmateriaalien talteensaannon parantuminen 2. monilokerokeräyksen kustannusvaikutukset suhteessa aikaisempaan 3. koettu palvelutaso ja sen muutokset 4. monilokerokeräyksen suunnitteluparametrit: a. lokeroiden mitoitus / kokosuhteet b. keräysajoneuvon hyötykuormat c. keräyksen aikamenekki / tehokkuus d. polttoaineen kulutus keräystyössä ja ajossa e. päästöt keräystyössä ja ajossa

6 5 Tavoitteena oli tunnistaa ja punnita jäteastiat tyhjennyksen yhteydessä sekä mitata jatkuvasti polttoaineen kulutusta. Näistä tavoitteista jouduttiin kuitenkin luopumaan teknisten rajoitteiden takia ja yksityiskohtaisen tiedon sijaan jouduttiin tyytymään osin keskiarvoista laskettuihin tuloksiin. Tutkimus kohdistuu keräyskokeiluun osallistuvien talouksien kulutusjätteeseen eli kotitalousjätteeseen lukuun ottamatta keräyspaperia. Lisäksi tarkastellaan tutkimusalueen ekopisteisiin tuotuja metalli-, lasi- ja kartonkijätteitä. Kiinteistökohtaisesti jäte on jaoteltu neljään pääryhmään: lasi, metalli, kartonki ja sekajäte. Tämä johtuu siitä, että alueen jätehuollon infrastruktuuri on jo entuudestaan rakennettu palvelemaan pitkälti kyseistä jaottelua. Jätteen tuottajien asumismuoto on omakotitaloasuminen. Kerrostalot ja rivitalot on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Monilokeroinen jäteastia ei ole tilavuudeltaan riittävän suuri palvelemaan isoja käyttäjämääriä, vaan sen tarkoitus on korvata omakotitalojen käyttöön suunniteltu astiatyyppi. 1.3 Työn rakenne ja tietopohja Rakenteellisesti tutkimus muodostuu kolmesta osiosta: asiakastutkimukset, monilokerokeräystä koskevat mittaukset ja analyysit sekä ekopistekeräyksen materiaalisaantojen analyysi. Päästömuutosten arviointi on tehty yhdistämällä mitattuun tietoon kirjallisuudesta saatuja päästökertoimia. Asiakastutkimuksissa analysoitu tieto saatiin www-pohjaisena toteutetuista asiakaskyselyistä. Hyötyjakeisiin ja kuljetuksiin liittyvän tutkimuksen tietolähteinä olivat asiakastutkimuksen lisäksi jätehuoltoyhtiön ja urakoitsijan ylläpitämät tilastot sekä tutkimuksen tekijöiden suorittamat mittaukset. Tulosten analysoinnin perusteella on tehty lopuksi johtopäätökset, joissa pohditaan monilokerokeräyksen soveltuvuutta kunnalliseen jätehuoltoon ottaen huomioon hyötyjakeiden talteen saanto, keräyksen aiheuttamat päästöt sekä jätehuoltoyhtiön asiakkaiden kokeman palvelutason. 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 2.1 Tutkimusalue ja tutkimukseen osallistuvat Kokeilu- ja tutkimusalueeksi valittiin Sipoon kunnan eteläosa (Kuva 2.1). Tutkimusalue oli kooltaan noin 10 x 15 km. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaina oleville pienkiinteistöille yhtiö lähetti ilmoituksen mahdollisuudesta osallistua keräyskokeiluun. Perheiden osallistuminen kokeiluun perustui täysin vapaaehtoisuuteen ja heidän omaan haluunsa olla omalta osaltaan vaikuttamassa ympäristön tilaa koskeviin asioihin ja alueen jätehuollon toimivuuteen. Kokeiluun osallistuu 262 kotitaloutta, jotka valittiin hakemusten perusteella. Hakuun saattoi osallistua nettisivujen tai sähköpostin välityksellä tai soittamalla jätehuoltoyhtiön asiakaspalveluun. Kokeiluun osallistumisesta ei aiheutunut asiakkaille lisäkuluja perinteiseen keräysjärjestelmään verrattuna. Vuoden 2011 lopussa tutkimusalueella asui yhteensä 7620 asukasta (Taulukko 2.1), joista tutkimuskiinteistöillä asui asukaskyselyjen vastausten perusteella 816 asukasta eli noin 11 % tutkimusalueen koko väestöstä.

7 6 Kuva 2.1. Sipoon kunnan tilastokartta (Lönnroth 2012) ja kokeilualueen rajaus. Taulukko 2.1. Kokeilualueen asukkaat tilastoalueittain (Lönnroth 2012). Alue Asukkaita Västerskog Majvik Immersby Hitå Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Gesterby 565 Tutkimusalue yhteensä 7620 Kokeilusta on tiedotettu säännöllisesti yrityksen nettisivuilla ja lisäksi vuoden 2011 loppupuolella järjestettiin hanketta koskeva tiedotustilaisuus. Kuvassa 2.2 on esitetty kokeilukiinteistöjen sijoittuminen tutkimusalueelle. Kuvassa näkyy kokeiluun osallistuvien perheiden talojen sijainnit punaisilla merkinnöillä

8 7 sekä alueella sijaitsevat hyötyjakeiden aluekeräyspisteet vihreillä merkinnöillä. Aluekeräyspisteiden nimet löytyvät kuvan alareunasta. Kuva 2.2. Tutkimusalue, kotitaloudet ja aluekeräyspisteet. 2.2 Perinteinen jätteenkeräys tutkimusalueella Kunnan jätehuoltomääräyksissä (IUJ 2012) sekajätteellä tarkoitetaan yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteen lajittelun jälkeen. Yhdyskuntajäte puolestaan määritellään asumisessa syntyväksi jätteeksi, mutta siihen kuuluu myös tähän rinnastettava teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyt jäte. Tämän tutkimuksen puitteissa tarkastellaan vain kotitalouksista peräisin olevaa kulutusjätettä, eli kotitalousjätettä. Jätehuoltoyhtiön toimialueella on periaatteessa mahdollista laittaa kaikki jätteet sekajätteenä yhteen astiaan. Hyötyjakeiden eli paperin, kartongin, lasin ja metallin talteen saanto tapahtuu asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuen siten, että he toimittavat kyseiset jakeet alueellisiin keräyspisteisiin (ekopisteisiin). Biojätteiden hyötykäyttö perustuu omiin komposteihin, muutoin se laitetaan sekajätteen joukkoon. Sekajäte viedään jätehuoltoyhtiön toimesta polttolaitokseen hyödynnettäväksi energiana. Kunnan antamien jätehuoltomääräysten mukaisesti alueen sekajäteastiat tyhjennetään vähintään kerran kahdessa viikossa ennalta sovittuna viikonpäivänä (IUJ 2012). Tyhjennysväliin voi saada pidennystä erillisellä hakemuksella, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen, hyötyjakeet lajitellaan ja biojätteet kompostoidaan. Käytännössä valistuksen ja neuvonnan avulla alueen asukkaita on pyritty ohjaamaan hyötyjakeiden lajitteluun ja omaan kompostointiin myös perinteisen jätteenkeräyksen puitteissa jo ennen monilokerokokeilun alkamista, joten kaiken jätteen laittaminen sekajätteen joukkoon on ollut koko ajan

9 8 vähenemässä. Tähän vaikuttaa myös ihmisten lisääntyvä tietous ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aluekeräyspisteiden lisäksi hyötyjakeet voi viedä jätekeskukseen, pienjäteasemille ja sekajätepisteisiin. Jätekeskukseen ja pienjäteasemille asukkaat voivat viedä myös vaaralliset jätteensä, samoin kuin ne voi jättää alueella keväisin kiertävään keräysautoon tai saaristoa kesäisin kiertävään keräyslauttaan. Myös esim. rakennusjätteelle ja muulle sellaiselle jätteelle, jota ei synny normaalisti jokapäiväisessä arkielämässä, on järjestetty vastaanottopaikat em. pisteissä jätteen laadun mukaan vaihdellen. (IUJ 2012) 2.3 Monilokeroastia ja keräysauto Monilokeroastia, josta käytetään myös nimitystä nelilokeroastia, oli kokeilussa jaettu nimensä mukaisesti neljään osioon: metalli, lasi, kartonki ja sekajäte. Sekajätteelle varattu osa astiasta olin tilavuudeltaan suurin, 180 litraa. Kartongille varatun osan tilavuus oli 120 litraa ja metallille ja lasille varattujen osioiden koko oli 30 litraa kummallekin. Lokeroiden mitoitus tehtiin arvioimalla kunkin jakeen vaatima tilantarve sekajätekuorma-tietoihin ja aluekeräyspisteistä saatuihin hyötyjakeiden määriä koskeviin tietoihin perustuen. Jäteastian ulkomitat ovat 76 x 86,5 x 107 cm. Ulkomitat ovat jonkin verran suuremmat kuin mitä lokeroiden tilavuuden perusteella voisi olettaa, johtuen astian lokerokohtaisen tyhjennyksen kannalta tarpeellisista mekanismeista. Mekanismien avulla astia voidaan tyhjentää yhdellä nostolla, jakeiden tyhjentyessä kukin omaan lokeroonsa. Kuvassa 2.3 on monilokeroastia. Kuva 2.3. Monilokeroastia (Pelto-Timperi 2010) Asukkaita opastettiin laittamaan metallilokeroon esim. säilyketölkit, alumiinifoliot ja -vuoat sekä muu pienmetalli. Lasilokeroon tuli laittaa erilaiset lasipurkit ja -pullot, kartonkilokeroon maito- ja mehutölkit, kartonkipakkaukset ja astiat, munakennot ja paperipussit. Sekajätelokeroon puolestaan tuli laittaa esim. muovipakkaukset, tekstiilit ja muut sekajätteet. Myös biojäte kerättiin tähän lokeroon, jos talossa ei ollut omaa kompostoria. Jätteiden lajittelua koskeva yksityiskohtainen tieto oli saatavissa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n nettisivuilta sekä erilaisista lajittelua koskevista esitteistä ja oppaista.

10 9 Keräysauto, joka on suunniteltu monilokerohanketta varten, tyhjentää astian kuormatilaansa. Samoin kuin jäteastia, myös keräysauton kuormatila on jaettu neljään osaan, joissa hyötyjakeet pysyvät erillään koko keräyksen ajan. Auto ajaa kuormansa tyhjennyspaikalle, jossa jakeet edelleen kerätään omiin välivarastointitiloihinsa. Näistä tiloista jakeet jatkavat matkaansa hyötykäyttöön: sekajäte energiantuotantoon ja kartonki, metalli ja lasi teollisuudelle käytettäväksi uutena raaka-aineena. Monilokeroauton kuormatila avattuna on esitetty kuvassa 2.4. (IUJ 2012) Keräysauto oli vuosimallin 2006 Mercedes-Benz EcoNic, jonka alustalle oli asennettu NTM:n valmistama Quatropakkaaja (Räsänen 2012). Autossa on 6370 cm3 moottori, jonka teho on 210 kw. Voimansiirto vetäville pyörille tapahtuu automaattivaihteiston välityksellä. Ahtaissa tiloissa kääntymisen helpottamiseksi myös auton takarenkaat kääntyvät. Auton pituus on 9650 mm ja leveys 2600 mm, ja se on ns. matalalattiaversio, joka helpottaa kuljettajan työskentelyä. Suurin sallittu kokonaismassa on kg, ja auton omamassa on kg. Samoin kuin jäteastia, myös keräysauton kuormatila on jaettu neljään osaan, joissa hyötyjakeet pysyvät erillään koko keräyksen ajan. Kuormatilan lokeroiden koot ovat seuraavat: - sekajäte 9,4 m3 - kartonki 4,8 m3 - lasi 4,4 m3 -metalli 2,1 m3 Haastatteluiden perusteella kuljettajat ja ajojärjestelijät olivat melko tyytyväisiä keräysautoon, mm. matala nousukorkeus auton ohjaamoon ja automaattivaihteisto saivat kiitosta. Myös auton käsittely ahtaissa paikoissa oli tehty sen suureen kokoon nähden riittävän helpoksi mm. kääntyvien takapyörien ja peruutustutkan avulla. Kuva 2.4. Monilokeroauton kartongille ja lasille varatun kuormatilan tyhjennys ( 2012, Korhonen).

11 10 Monilokeroreiteillä oli kuitenkin paljon kapeita ja mutkaisia teitä, joilla auton koosta oli haittaa. Lisäksi osa auton alustarakenteista, esim. tukivarret ja vakaajatangot, ovat hyvin matalalla. Nämä aiheuttivat ongelmia edellä mainitun kaltaisilla pienemmillä teillä talviaikaan. Auton päällirakenteen eli monilokeroisen pakkaajan käytön helppous ja toimintavarmuus olivat hyvällä tasolla, ottaen huomioon rakenteen monimutkaisuuden verrattuna yksilokeroiseen pakkaajaan. Kuitenkin juuri monimutkaisuudesta johtuen laitteiston korjaaminen vikatilanteessa kesken keräysreitin ajon oli haastavaa, jo yksistään lokeroiden syöttöluukkujen korkeasta sijainnista johtuen. Reitin varrella tehtävät korjaukset saattavat myös heikentää kuljettajien työturvallisuutta korkeiden työskentelypaikkojen lisäksi muun liikenteen vuoksi, erityisesti hämärinä ja pimeinä vuodenaikoina. Ajettuaan keräysreitin loppuun auto ajoi tyhjennyspaikoille, joissa jakeet säilytettiin omissa välivarastointitiloissaan. Näistä tiloista jakeet jatkoivat matkaansa hyötykäyttöön: sekajäte energiantuotantoon ja kartonki, metalli ja lasi teollisuudelle käytettäväksi uutena raaka-aineena. Monilokeroauton kartongille ja lasille varattujen kuormatilojen tyhjennys on esitetty kuvassa 2.4. Kuormat tyhjennetään säiliöissä olevan liikkuvan takaseinän avulla. Takaseinä toimii mäntänä, joka työntää säiliön sisällön ulos. Autossa oli myös uudenaikainen ajonhallintajärjestelmä, jonka avulla auton reittiä, keräyspisteitä, ajankäytön profiilia, kuormatietoja ym. asioita koskien saatiin ajantasaista tietoa. 2.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa vertaillaan perinteistä, sekajäteastiaan ja aluekeräyspisteiden (ekopisteiden) käyttöön perustuvaa järjestelmää uuteen, nelilokeroastian käyttöön perustuvaan järjestelmään. Myös uudessa järjestelmässä ekopisteet ovat käytössä, mutta niiden käytön oletetaan vähenevän syntypaikkalajittelun käytännön toimien painopisteen siirtyessä enemmän kotitalouksien suuntaan. Lähtötilanteessa mitattiin alueen jätemäärät sekajätekuormatietojen ja hyötyjakeiden lajitteluasteet aluekeräystietojen perusteella. Asukaskyselyjen perusteella arvioitiin laskennallisesti, kuinka paljon henkilöautopäästöjä aiheutuu kierrätysmateriaalien toimittamisesta aluekeräyspisteisiin. Monilokerokeräyksessä mitattiin keräysauton ajankäytön profiili TCS-järjestelmästä saatujen lokitietojen avulla. Lokitiedot osoittautuivat kuitenkin tutkimuksen näkökulmasta epätarkoiksi sen vuoksi, että auton seisoessa paikallaan tai liikkuessa hyvin hitaasti vain lyhyen matkan, lokiin tallentui aikaleima vain 30 tai 60 sekunnin välein. Tämän vuoksi esimerkiksi astioiden tyhjentämiseen kuluneen ajan määritys on epätarkka. Keräysajoneuvon polttoaineen kulutusta ei pystytty mittaamaan jatkuvatoimisesti, vaan jouduttiin tyytymään tankkaustietoihin. Tankkausten kilometrilukemat olivat kuitenkin osittain epätarkkoja eikä polttoainesäiliötä täytetty aina samalla tavoin tankatessa, joten polttoaineen kulutustiedot ovat vain suuntaa-antavia. Polttoaineen kulutusta oli myös vaikea kohdistaa tiettyihin kuormiin, koska tankkausten välillä autolla saatettiin ajaa myös reitin ulkopuolella. Usein myös kuorman tyhjentäminen tapahtui eri päivänä kuin itse keräys. Jäteastioiden painot ja eri jakeiden osuudet saatiin mitattua vain kuormakohtaisesti. Jokaiseen kuormaan tyhjennettyjen jäteastioiden määrä oli kuitenkin tiedossa, joten kunkin reitin keskimääräiset astia- ja jaepainot saatiin laskettua. Jäteastioiden täyttöasteet mitattiin erillisillä kenttäkierroksilla, jolloin tutkijat ajoivat jäteauton edellä sovittua reittiä ja mittasivat kaikkien lokeroiden täyttöasteet ennen tyhjennystä. Kuljettaja vaihteli kuitenkin ennalta ilmoittamatta ajojärjestystä jokaisella mittauskerralla jonkin verran,

12 11 joten miltään reitiltä ei saatu mitattua aivan kaikkien astioiden täyttöasteita. Ekopistetyhjennysten astiakohtaiset painot saatiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ltä. Asukaskyselyt tehtiin kaikille kokeiluun osallistuville kaksi kertaa. Ensimmäinen kysely tehtiin juuri kokeilun alkaessa ennen kuin osallistujilla oli käytännön kokemusta uudesta järjestelmästä. Toinen kysely tehtiin kokeilun loppupuolella. Kumpikin kysely tehtiin sähköpostitse nettikyselynä sekä suomen että ruotsin kielellä. Osallistujat saivat halutessaan myös paperisen kyselylomakkeen. Monilokerokeräyksen aiheuttamat päästömuutokset laskettiin mitattujen jätemäärien ja suoritteiden sekä kirjallisuudesta saatujen yksikköpäästötietojen perusteella. Suorat kustannusvaikutukset laskettiin mitatuista suoritteista käyttäen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n antamia yksikköhintoja. Epäsuoria kustannusvaikutuksia arvioitiin asiakaskyselytulosten perusteella. 3 KOETTU PALVELUTASO Kokeilujakson aikana suoritettiin kaksi asiakaskyselyä. Ensimmäinen kysely toteutettiin ennen kokeilujakson alkua maaliskuussa 2012 ja toinen kokeilujakson puolivälissä loka-marraskuussa Ennen kokeilujaksoa toteutetun asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää kokeiluun osallistuvien jätekäyttäytymistä sekä osallistumisen odotuksia ja motiivia. Välikyselyn tavoitteena oli selvittää kotitalouksien näkemyksiä kokeilun vaikutuksista kulutuskäyttäytymiseen, odotusten toteutumisesta, koetun palvelutason muutoksesta sekä halukkuudesta maksaa jatkossa monilokeroastiakeräyksestä kokeilujakson päätyttyä. Kokeiluun osallistu 264 kotitaloutta. Niille osallistujille, joilla oli sähköpostiosoite, lähetettiin linkki nettikyselyyn ja lopuille lähetettiin kyselylomake. Kyselystä oli suomenkieliset ja ruotsinkieliset versiot. Kyselyyn ennen kokeilujakson alkua saatiin 178 vastausta (vastausprosentti 67 %) ja välikyselyyn 150 vastausta (vastausprosentti 57 %). 3.1 Kokeiluun osallistujien taustatiedot Kokeiluun osallistuneista kotitalouksista 74 % asui Söderkullan postinumeroalueilla ja 26 % Västerskogin postinumeroalueella 01120, joista yksi kotitalous kuului Kalkkirannan postinumeroalueeseen Kyselyihin vastaajat jakautuivat samassa suhteessa Söderkullan ja Västerskogin postinumeroalueille, joten kyselyyn vastanneet edustivat hyvin kokeiluun osallistuneita (Kuva 3.1). Kuva 3.1. Kyselyihin vastanneiden jakautuminen postinumeroalueisiin.

13 12 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma painottui molemmissa kyselyissä ikäryhmiin ja yli 50 vuotiaisiin. Useimmiten kyselyyn vastaaja oli nainen. Vastaajat jakautuivat koulutustason mukaan tasaisesti ammattikoulutuksesta ylempään korkeakoulututkintoon. Enemmistö vastaajista oli töissä kodin ulkopuolella. Kotitalouksien jakautuminen eri tuloluokkiin noudattaa lähes normaalijakaumaa, joskin vastaajien sijoittuminen ylimpään tuloluokkaan aiheuttaa lievää vinoutta. Kotitalouksien jätekertymään vaikuttaa kotitalouden koko sekä kotitalouteen kuuluvien vaippaikäisten ja kouluikäisten lasten määrä. Ennen kokeilujakson kotitalouden koko kysyttiin luokitellulla muuttujalla. Välikyselyssä vastaajat ilmoittivat kotitalouden todellisin henkilölukumäärän. Tämän tuloksen pohjalta pystyttiin arvioimaan monilokeroastiakokeiluun osallistuvien henkilöiden lukumäärän. Kuvassa 3.2 on esitetty kyselyyn vastanneiden kotitalouksien koko luokittelun mukaisesti. Kuva 3.2. Kyselyihin vastanneiden kotitalouksien koko. Yleisin kotitalouden koko oli 3-4 henkilöä, suurin kotitalouden koko oli kuusi henkilöä. Kun kotitalouden kokoa ja lasten lukumäärää tarkastellaan yhdessä, oli yleisin kotitalouden muoto vanhemmat ja yksi tai kaksi lasta. Lapsettomia kotitalouksia oli 35 % ennen kokeilua kyselyyn vastanneista ja 40 % välikyselyyn vastanneista. Kouluikäisten lasten osuus oli suurin kotitalouksissa, joissa oli yhdestä kolmeen lasta. Vaippaikäisten osuus oli suhteellisen pieni ja nelilapsisissa kotitalouksissa ei ollut yhtään vaippaikäistä lasta. Kuvassa 3.3 on esitetty kotona asuvien lasten jakautuminen vaippaikäisiin, kouluikäisiin ja niihin lapsiin, jotka eivät kuulu kumpaankaan ryhmään.

14 13 Kuva 3.3. Vaippa- ja kouluikäisten lasten osuus lapsiperheissä kokeilun alussa. Välikyselyssä jakauma oli samansuuntainen. Vaippaikäisten lasten osuus oli 22 % yksilapsisissa perheissä, 10 % kaksilapsisissa ja 13 % kolmilapsissa perheissä. Kouluikäisten lasten osuus oli suurin kaksilapsisissa perheissä, 73 prosenttia. 3.2 Kotitalouksien näkemykset jätekertymästä ja lajittelusta ennen kokeilujakson alkua Ennen kokeilua toteutetussa kyselyssä kotitalouksia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon heillä syntyy jätettä viikossa. Vastaajat saivat arvioida jätemäärän kiloina. Verrattaessa arvioituja määriä kotitalouden kokoon voidaan havaita, että arvioissa on suurta vaihtelua (Kuva 3.4). Kysymyksellä tarkoitettiin kaikkea syntyvää jätettä hyötyjakeet mukaan lukien. Osa vastaajista todennäköisesti päätteli syntyväksi jätteeksi hyötyjakeiden lajittelun jälkeen jäävän osuuden. Tämä kuvaa positiivista asennemuutosta: kaikkea jätettä ei enää mielletä pelkäksi hyödyttömäksi jätteeksi, vaan siinä nähdään potentiaalinen raaka-aine uusille tuotteille. Jos syntyvään jätteeseen luetaan mukaan paperi, kartonki, lasi, metalli ja kompostoitavat jätteet, niin jätteen paino on tällöin luonnollisesti huomattavasti suurempi kuin lajittelun jälkeen. Suurin osa vastauksista oli alueella 0 10 kg, mikä viittaa siihen, että nämä vastaajat olivat käsittäneet syntyväksi jätteeksi pelkästään sekajätteen. Myös alueilla kg, kg ja 50 kg oli paljon vastauksia, muilla alueilla oli muutamia tai vain yksittäisiä vastauksia. Suurin vaihtelu oli 3-4 henkilön kotitalouksissa. Tarkasteltaessa kotitalouksien arvioiden mediaania yhdessä Tilastokeskuksen vuoden 2010 tilastoihin huomataan, että kotitalouksien viikon jätekertymän arvion mediaani noudattaa tilastollista viikkokertymää.

15 14 Kuva 3.4. Arvioitu viikoittainen jätemäärä suhteessa perheen kokoon. Vaippaikäisten osuudella kotitaloudessa oletetaan lisäävän jätemääriä, mutta selvää tilastollista korrelaatiota arvioitujen jätemäärien ja vaippaikäisten määrällä ei kyselyn tulosten tarkastelussa löydetty. Vastaavasti kouluikäisten lasten lukumäärällä ei todettu olevan yhteyttä arvioituun jätekertymään. 3.3 Kokeiluun osallistujien arviot syntypaikkalajittelustaan Ennen kokeilua suoritetussa kyselyssä selvitettiin kotitalouksien syntypaikka lajittelua ennen monilokeroastiakeräystä. Kyselyyn vastanneista 96 % ilmoitti lajittelevansa kotitaloudessa syntyvät jätteet. Paperin, kartongin, lasin ja metallin lajittelu kysyttiin yksilöidysti. Lisäksi kokeiluun osallistujilta kysyttiin mitä muita jätejakeita he lajittelevat. Paperi oli vastanneiden keskuudessa kaikkein yleisin lajiteltu hyötyjae 90 prosentin osallistumisasteella, ja myös kartonkia, lasia ja metallia lajiteltiin melko tehokkaasti. Kuvassa 3.5 on esitetty kyselyyn vastanneiden osallistumisasteet syntypaikkalajittelussa. Kuva 3.5. Hyötyjaekohtaiset osallistumisasteet.

16 15 Kohdan muu, mikä? sanallisia vastauksia tutkittaessa havaittiin, että lähes kaikissa tapauksissa tällä tarkoitettiin biojätettä. Melko usein mainittiin myös vaarallinen jäte eli patterit, energiansäästölamput, lääkkeet, maalit, kestopuu, ym. Myös muoveja, vaatteita ja sähkö- ja elektroniikkaromua lajiteltiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka suuren osan he lajittelevat syntyvästä jätejakeesta (kaikki = 100 %). Kuvassa 3.6 on esitetty kyselyyn vastanneiden kotitalouksien lajitteluasteet. Lajitteluaste noudattaa melko pitkälti samaa järjestystä kuin osallistumisastekin. Paperia lajitellaan kaikkein eniten ja metallia vähiten. Kuva 3.6. Hyötyjakeiden lajitteluasteet. Osallistumisasteen ja lajitteluasteen perusteella voidaan laskea erotteluaste (osallistumisaste x lajitteluaste), mikä kuvaa hyötyjakeiden kierrätyksen tehokkuutta. Kuvassa 3.7 on esitetty laskennallinen erotteluaste hyötyjakeille. Kuva 3.7. Hyötyjakeiden erotteluasteet. Vastanneista 37 %:n oli sitä mieltä, että lajittelu on helppoa, ja 55 %:n mielestä melko helppoa. Melko vaikeaksi lajittelun koki 7 %:a vastanneista (n= 177). Yksi vastaaja koki lajittelun erittäin vaikeaksi. Ne vastaajat, joiden mielestä lajittelu on melko vaikeaa, kokivat tämän usein johtuvan tilanpuutteesta. Hyötyjakeiden vaatimat varastointitilat ovat kotona niin pienet, että lajittelu jää tämän vuoksi tekemättä tai

17 16 sitä tehdään vain satunnaisesti. Myös oma laiskuus ja esim. kompostorin puute tekivät lajittelusta melko vaikeaa. Lajittelun esteitä kysyttiin avoimella kysymyksellä, johon saatiin 134 vastausta. Vastauksissa oli usein esitetty useampi este lajittelun toteuttamiselle. Keskeisin este lajittelulle oli säilytystilan puute kotona ja lajiteltujen jakeiden kuljettaminen ekopisteille. Vaikka kokeilualueen kotitaloudet asuivat omakotitaloissa, ei keittiöiden suunnittelussa ole huomioitu syntypaikkalajittelun tilan tarvetta. Lajiteltuja jakeita säilytetään kotona ennen kuin ne kuljetetaan ekopisteille. Kuljettamiseen liittyviä esteitä olivat pitkä matka ja oman auton puute. Jätehuollon palvelutasoon liittyvinä esteinä tuotiin esiin bio- ja muovi-/energiajätteiden erilliskeräyksen puute. Vastaajista 56 % ilmoitti omistavansa kompostorin, mutta kompostointi, etenkin talvisin, koettiin hankalaksi. Palvelutasoon liittyvinä esteinä koettiin myös ekopisteisiin liittyvät ongelmat kuten epäsiisteys ja täydet keräysastiat. Henkilökohtaisina esteinä vastaajat mainitsivat laiskuuden, mutta myös tiedon puute siitä, mihin jokin yksittäinen jäte kuuluisi laittaa. Varsinkin eri pakkausmuovien lajittelussa koettiin tiedon puutetta johtuen epäselvistä merkinnöistä pakkauksissa. Kuitenkin viidennes (22 %) vastaajista ei kokenut mitään estettä lajittelulle. Lajitellut jakeet kuljetettiin useimmiten omalla autolla ekopisteisiin joko kaupassa käynnin tai muun asioinnin yhteydessä. Söderkullan ekopiste oli ylivoimaisesti suosituin hyötyjakeiden vastaanottopaikka otosjoukon keskuudessa. Tämä selittyy sillä, että ekopiste sijaitsee päivittäistavarakaupan yhteydessä ja kyselyn perusteella asukkaat toimittavat hyötyjakeet keräykseen usein juuri kaupassa käynnin yhteydessä. Söderkullaan avattiin myös Alkon myymälä vuoden 2011 loppupuolella. Kuvassa 3.8 on esitetty frekvenssijakauma ekopisteiden käytöstä. Kuva 3.8. Ekopisteiden käyttö ennen kokeilujaksoa. Kuvassa 3.9 on esitetty karttaohjelmalla (Esri ArcMap 10.1) tehty analyysi kokeiluun osallistuvien kotitalouksien etäisyydestä lähimpään ekopisteeseen. Etäisyys ekopisteelle on luokiteltu vyöhykkeiksi eri etäisyyksien (500 m, 800 m, 1000 m, 1500 m ja 2000 m) mukaan tieverkkoa (Liikennevirasto / Digiroad 2013) hyödyntäen.

18 17 Kuva 3.9. Ekopisteiden saavutettavuus kokeiluun osallistuvista kotitalouksista. Kartasta voidaan havaita, että ekopisteiden saavutettavuus tiiviillä pientaloalueella olevilla kokeiluun osallistuvilla kotitalouksilla on metriä. Koska suurin osa kokeiluun osallistuvista kotitalouksista on ekopisteen suhteen kaukana, selittä tämä Söderkullan ekopisteen suosiota sekä oman auton käyttöä lajiteltujen jakeiden kuljetuksessa. 3.4 Motivaatio kokeiluun osallistumiseen ja kokeiluun kohdistuvat odotukset Kokeiluun osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä heidän motivaatiotaan kokeiluun osallistumiseen ja mitä odotuksia heillä on kokeilun suhteen. Molempien kysymysten vastaukset tukivat sisällöllisesti toisiaan ja vastaukset oli ryhmiteltävissä eri sisältöryhmiin. Vastausten sisältöä voidaan tarkastella myös lajittelun esteiden näkökulmasta. Keskeinen motivaatio kokeiluun osallistumiselle oli halu kokeilla helpottaako monilokeroastiakeräys jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Kun monilokeroastia on omalla kotipihalla, ei lajiteltuja jakeita tarvitse enää säilytellä ahtaissa tiloissa eikä kuljettaa ekopisteelle. Kokeiluun osallistumisen motiivina olivat myös ympäristöasiat, kuten luonnon säästäminen ja ympäristön suojelu, sekä kasvatuksellinen näkökulma kuten kierrätyksen opettaminen lapsille. Motiiviksi mainittiin myös mielenkiinto itse kokeiluun ja sen tuloksiin. Kysyttäessä millaisia odotuksia asukkailla on kokeilun suhteen, saatiin jossain määrin samanlaisia vastauksia kuin motivaatiota koskevassa kysymyksessä. Kysymykset lähestyvätkin samaa asiaa eri suunnilta. Osallistujien odotuksena oli jokapäiväisen jätehuollon helpottuvan uuden menetelmän ansiosta. Osallistujat odottivat myös, että kokeilu toimisi hyvin ja se jatkuisi kokeiluajan päätyttyä eli monilokeroastiakeräys muuttuisi normaaliksi jätehuollon palveluksia. Oman asenteen muuttumista, oppimista ja hyötyjakeisiin liittyvän tietouden lisääntymistä odotettiin. Vastaajien mielestään myös kasvatuksellinen/valistuksellinen/

19 18 tutkimuksellinen näkemys oli tärkeä, ja he odottivat kokeilun tukevan tätä. Myös erilaisia käytännön asioihin ja kustannuksiin liittyviä odotuksia mainittiin, kuten esim. säiliöiden koon odotettiin optimoituvan sopivaksi eri jakeille ja kustannusten odotettiin pysyvän maltillisina. Osa vastaajista odotti, että jätemäärät, erityisesti sekajätteen määrä, vähenisi. Myös ekopisteillä käyntien määrän odotettiin harvenevan. 3.5 Arviot kokeilun vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen Kokeiluun osallistuja pyydettiin arvioimaan ennen kokeilua, onko kokeilulla mahdollisesti vaikutuksia heidän kulutustottumuksiinsa. Välikyselyssä kysyttiin osallistujilta arviota, onko kokeilu muuttanut heidän kulutustottumuksiaan. Kokeilun alussa tehdyssä kyselyssä 36 % vastaajista (n= 178) arvioi, että kokeilulla voi olla vaikutusta heidän kulutuskäyttäytymiseen. Välikyselyssä 34 % vastaajista (n=150) ilmoitti kokeilulla olleen vaikutusta heidän kulutuskäyttäytymiseensä (Kuva 3.10). Kuva Kokeilun arvioitu ja todettu vaikutus kulutuskäyttäytymiseen. Niitä vastaajia, jotka vastasivat Kyllä, pyydettiin tarkentamaan miten he arvioivat kulutustottumistensa muuttuvan. Noin puolet vastaajista arvioi kiinnittävänsä enemmän huomiota tuotteiden pakkausmateriaaleihin kierrätyksen näkökulmasta ostotapahtuman yhteydessä. Toinen puoli vastauksista liittyi jätemäärien vähenemiseen / vähentämiseen ja kierrätyksen tehostumiseen sekä lajittelun tarkentumiseen. Väliskyselyssä vastaukset kulutuskäyttäytymisen muutoksista liittyivät ostotapahtumassa pakkausmateriaaleihin siten, että päädyttiin tuotteisiin, joiden pakkausmateriaali oli mahdollista laittaa monilokeroastiaan. Joissakin tapaukissa oli mahdollista ostaa tuotteita sellaisissa pakkauksissa, mikä ei ollut mahdollista ennen kokeilua. Muut mainitut vaikutukset liittyivät lajittelun ja kierrätyksen tehostumiseen sekä jätemäärien vähentymiseen. 3.6 Kokemuksia monilokeroastiakeräyksen toimivuudesta Kokeiluun osallistuville kotitalouksille lähetettiin toinen asiakaskysely marraskuussa 2012, jolloin kokeilu oli kestänyt puoli vuotta. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa kotitalouksien kokemuksia kokeilusta ja sen

20 19 vaikutuksia kunnallisen jätehuollon palvelutasoon. Kyselyyn vastasi 150 kokeiluun osallistunutta kotitaloutta, joten vastausprosentti (57 %) oli alhaisempi kuin ennen kokeilua tehdyssä kyselyssä. Kyselyyn vastanneista yli 90 % oli sitä mieltä, että monilokeroastiakeräys on vastannut heidän odotuksiaan. Osan mielestä kokeilu oli jopa ylittänyt heidän odotuksensa. Kokeiluun osallistuneiden kokemukset vastasivat hyvin kokeiluun osallistumisen motiiveja, kuten helppous, lajittelu ja kierrättäminen. Pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä uuteen palveluun. Monilokeroastiakeräys koettiin helpottavan syntypaikkalajittelua, kun syntyvät lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset voi viedä heti omalla pihalla olevaan keräysastiaan, eikä niitä tarvinnut enää kuljettaa ekopisteelle. Näin ollen monilokeroastiakeräys poisti ennakkokyselyssä esiin tulleet tilaan ja kuljettamiseen liittyneet lajittelun esteet. Myös lajittelu ja kierrätys koettiin parantuneen ja tehostuneen, kun ei enää voinut laiskuuteen tai kiireeseen vedoten laittaa kierrätettäviä materiaaleja sekajätteeseen ekopisteelle viennin sijaan. Vastauksen yhteydessä kommentoitiin monilokeroastian lokeroiden kokoa suhteessa keräysmateriaaliin. Vastaajien kielteiset kokemukset ja kielteinen vastaus odotusten suhteen perusteltiin usein keräysastian sopimattomuudella kotitalouden tarpeisiin. Myös muovin ja paperin puuttuminen monilokeroastiasta oli perustelu kielteiselle vastaukselle. Monilokeroastian täyttäminen koettiin myös hankalaksi, koska metalli ja lasi lokeroiden alapuolelle jää tyhjää tilaa, mistä johtuen kartongin ja sekajätteen lokerot täyttyvät nopeasti. Koettu palvelutason muutos Välikyselyssä kysyttiin kokeiluun osallistuvilta kotitalouksilta, miten he kokivat uuden keräyspalvelun parantaneen kunnallisen jätehuollon palvelutasoa. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, että palvelutaso oli parantunut huomattavasti, 28 %:n mielestä palvelutaso oli parantunut vähän ja 11 %:n mukaan palvelutaso oli pysynyt ennallaan. Palvelutason koki 3 % vastanneista huonontuneen vähän. Huonontumisen perustelut olivat samat kuin kielteisissä kokemuksissa. Kuvassa 3.11 on esitetty koetun palvelutason muutoksen prosentuaalinen jakauma. Kuva Monilokeroastiakeräyksen vaikutus jätehuollon palvelutasoon.

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010 Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

JÄTEASTIA ALLE 200 LITRAA:

JÄTEASTIA ALLE 200 LITRAA: LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ lisätietoa eri taksavaihtoehdoista, tyhjennysväleistä ym. TAKSA ERI ASTIAKOON JA KOMPOSTOIVAN JA EI KOMPOSTOIVAN TALOUDEN MUKAAN V. 2011 1 JÄTEASTIA ALLE 200 LITRAA: 1 HENGEN

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kouvola 1..1 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Jätehuolto Mittarin tulosten mukaan jätehuoltoon kokonaisuutena ollaan tyytyväisimpiä

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

KARTONKIPAKKAUKSET. SAA LAITTAA tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina

KARTONKIPAKKAUKSET. SAA LAITTAA tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina KARTONKIPAKKAUKSET tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina Aaltopahvilaatikot Kartonkitölkit, esim. maito- ja mehutölkit Kartonkiset einespakkaukset, kuivatuotteiden kartonkipakkaukset

Lisätiedot

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille Asikkalan kunta Koulutuspalvelut Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille 1. Kyselyn toteuttaminen Asikkalan kunnan koululaiskuljetusten käyttäjätyytyväisyyskysely

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kuopio..1 Heikki Miettinen 1 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 2 Yhteenveto tuloksista

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS 25.1.2017 2 Taustaa Kaupunginvaltuusto päätti 2013, että Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle toteutetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

ZA5474. Flash Eurobarometer 316 (Attitudes of Europeans Towards Resource Efficiency) Country Questionnaire Finland

ZA5474. Flash Eurobarometer 316 (Attitudes of Europeans Towards Resource Efficiency) Country Questionnaire Finland ZA5474 Flash Eurobarometer 316 (Attitudes of Europeans Towards Resource Efficiency) Country Questionnaire Finland Fl316 Waste Management, Prevention, Re use and Recycling Q0. Ajatteletko että Eurooppa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot