Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta.

Transkriptio

1 Tuulivoiman terveyshaittoihin ja niiden laajempiin vaikutuksiin keskittyvä yhteenveto Pääosa materiaalista on tuulivoiman kansalaisyhdistyksen kokoamaa (Pj Kalevi Nikula) Elina ja Markku Mehtätalo ovat lisänneet osia TVKY:n raportista ( ), inraäänet + pulssimittaukset Inraääni leviämismallin alustavat tiedot ovat mittaus ja mallinnustyön tuloksia, tekijä ei halua tulla julkisuuteen Alustavista loogisista johtopäätöksistä vastaa EM,MM Materiaalin tavoitteena on tukea kuntapäättäjiä oikeisiin ratkaisuihin tuulivoimarakentamista koskien Tätä esitystä on viimeksi tarkennettu Rakenne Diat 1-14, yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen haitoista Diat 15-19, Kokemuksia Raahen Kopsasta Diat 20 30, Tutkimustuloksia ja kokemuksia infraäänen vaikutuksesta terveyteen Diat 31 40, Voimalaverkostojen infraäänivaikutus Diat 41 60, Kyselytutkimuksen tulos koetuista oireista

2 Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta. Faktaa ja fiktiota tuulivoimasta, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuva: Tuulivoimayhdistys Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

3 . mutta uneton naapuri 950 metrin päässä keskikokoisesta tuulivoimalasta on hermoromahduksen partaalla. Miten selitetään? Lähde: Videodokumentti (10 min): Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

4 Suuren tuulivoimalan melu lähtee korkealta Vaihteisto, generaattori, jäähdytys: 1/3 Roottorin lavat 2/3 = aerodynaaminen melu - humahdus (thumping), - viuhahdus (swishing) Lapojen kärkinopeus m/s - matalaääninen humina (low-frequency hum) Suurin melu lähtee täältä Carlo Di Napoli, Suomen Ympäristö 4/2007, s. 10. Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

5 Mitä melu on? Melu on ei-toivottua ääntä, jonka voimakkuus (eli äänekkyys) mitataan desibeleinä (db). Desibeliasteikko on logaritminen. Kolmen desibelin (3 db) lisäys kussakin äänitasossa merkitsee äänen voimakkuuden kaksinkertaistumista. Esim: Tuulivoimalan äänitaso: 30 db -> 40 db (= 10 db:n lisäys) => kuuloaistiin saapuva äänen energia kasvaa 10-kertaiseksi. Tuulivoimalan äänitason lisäys: 30 db -> 50 db (= 20 db:n lisäys) => äänen energia kasvaa 100-kertaiseksi. Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

6 Suurten tuulivoimaloiden melu on uudenlainen fysikaalinen ympäristösaaste Suurten tuulivoimaloiden tuottama melu painottuu matalataajuiselle ( basso ) alueelle ( Hz), ja infraäänialueelle (0,1-20 Hz), joka kantautuu sitä kauemmas, mitä matalampaa se on Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

7 Tuulivoimalan melun eteneminen riippuu sääolosuhteista (kuvassa n. 1 MW:n voimala) Päivällä Korkeus Etäisyys km Ilta- ja yöaikaan (pintainversio-olosuhteissa useita kilometrejä) Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

8 Tuulivoimamelun häiritsevyyden syy: ihminen ei kuuntele keskiäänitasoa, vaan äänen sisältöä¹ Jo YHDEN pienen 1 MW:n voimalan äänenpaine (=melupäästö) vaihtelee sekunnin välein 5-kertaisesti..Usean turbiinin yhtäaikainen vahvistus voi aiheuttaa jopa 9 db:n vaihteluita. Tämä tarkoittaa äänenpaineen 10-kertaista vaihtelua sekunnin välein. Kuuloaisti kokee tämän erittäin häiritsevänä. 1. Siting of Wind Turbines With Respect to Noise Emissions and their Health and Welfare Effects on Humans. Horonjeff RD, Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

9 Miksi tuulivoimalan/-voimaloiden ääni häiritsee juuri yöllä? AM = ylisykintä, eli nopeasti vaihteleva jaksollinen melu Syke syntyy yöaikaan kun maanpinnalla ei tuule ja roottorin yläosan ja alaosan tuulen Yleistietoa nopeus kuuluvasta poikkeaa melusta ja sen toisistaan vaikutuksista

10 Ulkomelun mallinnus Loma-asuntojen osalta 35 db ylittyy viidessä kohteessa Todellisuudessa melu leviää kauemmas, koska amplitudimodulaatiota (AM) ei huomioida Kuitenkin AM esiintyy jopa 30 % voimaloiden käytön ajasta, erityisesti yöaikaan (Larsson & Öhlund (2014), J. Acoustical Soc. of America, 135(1): Pöyry Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

11 Lumivaaran melumallinnus: olisi pitänyt käyttää melupäästön takuuarvoa (LWAd), EI äänitehotasoa (LWA) LWA-laskelmaan pitäisi lisätä + 2 db oikean tuloksen saamiseksi* => etäisyys asutukseen tulee olla pitempi. * YM ohje 2/2014 Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

12 Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä. Tämän lisäksi noin kolmasosa väestöstä (naisista 36 % ja miehistä 41 %) on meluherkkiä. He kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Suomen Lääkärilehti 36/2012, s , Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

13 Nopeasti vaihtelevan tuulivoimamelun haitat asukkaiden terveydelle Melun nopea vaihtelu (jopa db, 1-1,5 sekunnin välein) aiheuttaa unideprivaation, eli estää syvää unta ja aivojen levon tarvetta (S3 -S4 - REM-univaiheet estyvät). Stressi => kortisolin, noradrenaliinin, ja muiden stressihormonien nousu => sympaattisen hermoston aktivaatio= > unettomuus, verenpaineen nousu, sydämen toiminnan häiriöt, ym. Ks. esim. Halperian D: Environmental noise and sleep disturbances: A threat to health? Sleep Science Vol 7, Issue 4, Dec.2014, Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

14 Normaali (vasen kuva) vs. häiriintynyt yöuni, esim. yöllisen tuulivoimamelun johdosta S3-S4-univaiheet: aivojen lepäämiseen tarvittava syvä uni. Erityisen tärkeää erityisesti nuorille (mm. kasvuhormonin erityksen takia). Tämä jää puuttumaan, jos yöuni toistuvasti katkeaa. Unihäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Markku Partinen & Jouko Lönnqvist, Yleistietoa kuuluvasta melusta ja sen vaikutuksista

15 Melumallinnus, Raahen Kopsa I:n voimalat (Siemens 3 MW x 7 kpl) OYK 2012: Oheisessa melukartassa asuin- ja lomarakennukset on merkitty punaisella pisteellä. Lopullisessa kaavaehdotuksessa, jossa voimaloiden määrää vähennettiin seitsemään, lähialueille sijoittuvat lomaasunnot ja asuinrakennukset sijoittuvat selkeästi 35 db (A):n melualueen ulkopuolelle. Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaehdotus , s. 65, FCG. Tapausesimerkki Raahen Kopsa

16 Raahen Seutu Tulos: meluhäiriö sietämätön 1,5 km:n päässä häiritsevä vielä 2,5 km:n päässä Ajoittain kuuluu 5 km:n päässä TV:n näkyvyys kiinteistöissä pätkii Tapausesimerkki Raahen Kopsa

17 Asukkaiden kokemuksia Raahen Kopsasta ( ) Talo 3 km päässä: ajoittain voimakas Hornet -efekti pihalla Päätyhuoneessa basson jurinaa, joka ikään kuin täyttää tilan. Ei ole voimakasta mutta epämiellyttävää. Huoneessa mahdoton nukkua Naapuritalon asukas heräillyt öisin jurinaan Kesämökki lammen rannalla 3 km päässä: erittäin voimakas Hornet - efekti Talo 2 km päässä: asukkaalla jatkuvaa aamuöistä heräämistä Talo 4 km päässä: voimakasta bassomaista jurinaa ja lotkutusta Talo mäellä 3 km päässä kahdesta voimalasta, häiritsevää sisämelua, joka hermostuttaa ja aiheuttaa uniongelmia Ison perheen koti, etäisyydet voimaloihin 1.5 km, 1.8 km ja 2.0 km. Päivystyskäyntejä tuulivoimamelusta lääketieteellisesti todennetun hengenvaaran vuoksi: Raahen tk x 2, OYS ambulanssi x 2 Puhuri Oy lunastanut kiinteistön huoltotukikohdaksi 11/2015. Perhe muuttanut pois. Oireet hävinneet. Kyläseuran valitus melusta kaupungin menettelyvirheiden takia kesken (prosessi jatkunut yli 2 vuotta) Tapausesimerkki Raahen Kopsa

18 Mittaustulos, Raahen Kopsa. TTL & Åf Infrastructure Ab Tuulivoimayhtiö ei ole suostunut antamaan asukkaille tietoa sähköntuotosta, josta voisi päätellä onko mittauksen aikana käytetty meluoptimointia voimaloiden melupäästön alentamiseen. Max - 6 db mahdollista, valmistajan melupäästödokumentin perusteella. Tapausesimerkki Raahen Kopsa

19 Raahen kaupunginvaltuuston päätös kuntalaisaloitteesta tuulivoimaloiden 2 kilometrin etäisyydestä asutukseen: Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on päättänyt: Todeta, että kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maan käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta, ja lisäksi sisään kantautuva melutaso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994) nojalla säädettyjä sisämelutasoja. Todeta, että kaupungin on kohdeltava asukkaitaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta siitä, millä alueella he asuvat. Tapausesimerkki Raahen Kopsa

20 Inraäänet ja terveys

21 Ajankohtainen kakkonen Inraäänet ja terveys

22 Merikarvia/Siikainen/Pori (tilanne ) Jäneskeitaan tuulivoima-alueen (Tuuliwatti, 8 x 3,3 MW) ympäristössä: 2 perhettä muuttanut pois vakavien terveyshaittojen vuoksi (< 2km:n päässä) 1 perhe muuttamassa pois vakavien terveyshaittojen vuoksi (5-7 km:n päässä) (MM: ilmeisesti 2-3 eri alueen yhteisvaikutus) 1 perhe oirehtii erittäin vakavasti, mutta heillä ei mahdollisuutta muuttaa pois ( < 2km:n päässä) useissa muissa perheissä oireita lievistä vakaviin 1-10 km:n etäisyydellä, osa harkitsee jo poismuuttoa, jos tilanne vielä pahenee Poismuuttajien kiinteistöt ovat tyhjillään. Terveysoireet ovat poistuneet poismuuton myötä, mutta terveydentila jäänyt herkäksi infraäänille. Terveysoireitten yhteys tuulivoimameluun lääketieteellisesti arvioitu lääkärien toimesta. Porin Peittoon ympäristössä yksi perhe muuttanut pois terveyshaittojen vuoksi (<1 km:n päässä). Tuuliwatti lunastanut lähimmän kiinteistön huoltotukikohdaksi. Useissa perheissä infraäänen aiheuttamia oireita lievistä vakaviin. Uusimpien tietojen mukaan Porin lähialueella epidemia rytmihäiriöiden ja kohonneen verenpaineen osalta. Yhteyttä tuulivoimameluun ei ole vielä selvitetty. Inraäänet ja terveys

23 Suurten tuulivoimaloiden lähialueella (1-5 km) asuvien asukkaiden kuvaamia tyypillisiä oireita ( mennessä, TV-KY ry) Nukahtamisvaikeuksia, univaikeuksia, yöllä havahtumisia. Huono yöuni. Epämääräistä paineen tai oudon tärinän tuntua, ei suoranaisesti kuuloaistilla havaittavaa. Väsymystä, saamattomuutta, voimattomuutta Tinnitus, tärykalvon puhkeaminen (sisäänpäin, ei keskikorvan tulehdusta), alentunut kuulo Aiemmin normaalin tärykalvon epänormaali jäykkyys (lääketieteellisesti todettu) Korvien naksuminen, paine korvissa (mitattu). Tärykalvon puhkeaminen sisään päin (yksittäistapaus) Lapsilla jatkuvia korvaoireita, mutta ei korvatulehdusta. Itkuisuutta, unihäiriöitä Verenpaineen yllättävää nousua (luokkaa jopa yli 200/120) aiemmasta normaalipaineesta, muutoin terveillä henkilöillä Huimausta, tasapainohäiriöitä Sairaalapäivystykseen johtaneita rytmihäiriöitä, osa erittäin kiireellistä päivystyshoitoa vaativia, muutoin stabiileissa kardiovaskulaarisairauksissa Oireet tyypillisesti häviävät tai helpottavat, kun asukkaat muuttavat pois tuulivoimaloiden lähialueelta, mutta ilmaantuvat nopeasti uudelleen alueelle palatessa (esim. marjastus-sieni- tai muulla luontoretkellä) Inraäänet ja terveys

24 Kuulokynnyksen alittavaa ääntä ei voi kuulla eikä sen ole todettu aiheuttavan terveystai viihtyvyyshaittaa (ote konsulttiraporteista) Vastaavasti voitaisiin väittää, että radioaktiivisesta säteilystä, liiasta UV-säteilystä, tai häkäkaasusta tai viruksista ei ole haittaa, koska niitä ei voida ihmisen tunnetuilla aisteilla havaita. Inraäänet ja terveys Simpukan alkuosassa sijaitsevat värekarvat reagoivat korkeisiin ääniin. Peremmällä värekarvat ärtyvät matalista äänistä.

25 Suurten tuulivoimaloiden tuottamien infraäänien (0,1-20 Hz) haittavaikutuksista uutta tutkimustietoa Tutkimus : LF sounds, contrary to their unobtrusive perception, strongly stimulate the human cochlea and affect amplification processes in the most sensitive and important frequency range of human hearing. Vapaa käännös: Matalataajuinen äänet, vakka niitä ei voi ollenkaan kuulla, stimuloivat suuresti korvan simpukkaa ja vaikuttavat voimistaen ihmisen kuulun kaikkein herkimpiä ja tärkeimpiä taajuusalueita. ELI korva siis kärsii infraäänistä eniten (korvassa on mm. tasapainoaisti ja se stimuloi stressijärjestelmää) Inraäänet ja terveys

26 Tutkimus (kesäkuu 2015): aivojen kuorikerros ( hälytyskeskus ) reagoi infraääniin, joita kuuloaisti ei pysty aistimaan Tutkimuksessa käytettiin uusinta tutkimusmenetelmää (funktionaalinen MRI, f-mri) jolla voidaan ajantasaisesti kuvantaa tarkoin aivojen reaktioita, myös kuulokynnyksen alapuolella oleviin infraääniin (= ilmanpaineen muutosten aiheuttamaan värähtelyyn) Inraäänet ja terveys

27 Testimittaus infraäänen vaikutuksesta pulssiin Tarkemmin kuvattu TVKY:n raportissa (s.56) Oireilevan henkilön sydämen tahti seuraa sähköntuotantoa selkeästi Kuuden peräkkäisen yön mittaus, ks seuraavat kuvat Henkilö asuu 1 km päässä voimalasta ja on alkanut oireilemaan voimaloiden tulon jälkeen Kuvissa sininen viiva kuvaa sähkötuotantoa ja punainen pulssia Mittaus on jo saanut kansainvälistä huomiota Inraäänet ja terveys

28 Inraäänet ja terveys

29 Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines McMurtry RY (1,2), Krogh Carmen (3) Journal of Royal Society of Medicine Open, 2014:5(10) Schulich School of Medicine and Dentistry Western University, London, Canada 2 Prince Edward County, Family Health Team, Picton, Canada 3 Independent health researcher, Killaloe, Canada Ks. myös esim: Environmental noise and sleep disturbances: A threat to health? Halperin D, Sleep Science 7 (2014), Inraäänet ja terveys

30 Onko tuulivoimaloiden melusta syntymässä uusi kansanterveysongelma? Tanskalaiset melun mittaukset, vertailussa 48 tuulivoimalaa: alle 2 MW vs. 3-3,6 MW Tuloksia: Isommista voimaloista enemmän matalataajuista melua ( Hz) Isommista voimaloista enemmän infraääniä (< 20 Hz) Mitattu äänitaso lisääntyy suhteessa tuulivoimalan sähkötehoon => yksi iso voimala aiheuttaa enemmän meluhäiriötä kuin vastaavan kokonaistehon omaava määrä pienempiä voimaloita yhdessä. Suomeen rakennettavat voimalat käytännössä kaikki nyt 3-5 MW. Low-frequency noise form large wind turbines. Möller H. & Pedersen SJ, Journal of Acoustic al Society of America, 129(6), June 2011 Inraäänet ja terveys

31 Infraääni ja voimalaverkostot Seuraavassa on uusimpia alustavia selvityksiä ja johtopäätöksiä infraäänten muodostamasta laajemmasta uhasta. Matalataajuisena infraääni vaimenee kuultavaa ääntä paljon hitaammin (ks seuraavan sivun kuva) Vaikutus ulottuu yli 10 km päähän Mittaus (TVKY), 7 ja 10 km km päässä vielä selvästi taustamelusta erottuvia paineaaltoja Huson 2013: Infrasound propagation attenuation is minimal in the near field to a large wind farm such as Macarthur. Little infrasound attenuation is observed from 1800m out to 6400m from the nearest turbines on the southern side of the wind farm. Kuuluvan melun rajalla (n. 40 db) on näiden korvilta kuulemattomien äänen paine vielä 90 db:n tasolla Yhteisvaikutuksena voimaloista muodostunut verkosto muodostaa todellisen riskitekijän Inraäänet ja voimalaverkosto

32 Selvitysten tausta ja merkitys Omassa perheessään oireilujen perusteella on teknisen alan korkeakoulutuksen saanut henkilö alkanut selvittämään infraäänien, voimalaitostuotannon ja oireiden välistä yhteyttä Hän havaitsi näiden välillä lähes 100 % korrelaation Myöhemmin saman alueen viereen tuli lisää voimaloita, jolloin oireilevia ihmisiä alkoi tulemaan myös kauemmas Henkilö laati näistä selitysmallin jossa voimaloiden sijainnilla ja voimakkuudella pystytään selittämään syntyneet hyvinvointiongelmat Selvityksiä ja ilmiötä on yritetty viedä myös ministeriön tietoon helposti arvattavin seurauksin (tutkijat on vaiennettu ) Tieto tulisi ottaa huomioon jo enne kuin se todennetaan virallisesti pakon edessä. Tällöin ongelman korjaaminen on hyvin vaikeaa Varmoihin havaintoihin perustuvan tiedon huomiotta jättämisellä voi olla merkitystä kun ongelman laajuus myöhemmin paljastuu Inraäänet ja voimalaverkosto

33 Infraäänen eteneminen Inraäänet ja voimalaverkosto

34 Infraäänen kertautumisen epäilty logiikka Voimakkuuden lisäksi terveysoireisiin vaikuttaa altistumisaika Mm kotona pääosan ajasta viettäville on oireita kehittynyt nopeammin esim. Raahessa Yhden laitoksen haitallinen infraäänivaikutus on noin 30 % kokonaisajasta Terveysriskivaikutus ulottuu kauas ja matka pitenee voimalaitoskoon kasvaessa, koska matala infraääni ei juuri vaimene Risteyskohtiin muodostuu alueita joiden altistumisaika nousee (kauempana korkeammalla altistumisajalla), ks seuraava kuva Toteutuneiden oirehtimisien pohjalta ollaan laatimassa mallia jolla terveysvaikutusuhan alla olevia alueita voidaan mallintaa. Mallinnukselle ei kuitenkaan saatane virallista statusta Inraäänet ja voimalaverkosto

35 Kohteet joiden eri puolilla on voimalaitoskeskittymiä km säteellä, näyttäisivät muodostuvan ihmisten terveydelle ongelmalliseksi melko nopeasti Inraäänet ja voimalaverkosto

36 Teoreettinen vai todellinen uhkakuva? Pohjanlahden rannikolle on myönnetty rakennuslupia tuulivoimalaitoksille jopa alle 10 km etäisyyksille toisistaan Jono alkaa Kemin korkeudelta ja jatkuu Himangalle saakka Em. infraäänimallin mukaan koko alueesta on muodostumassa ihmisasutukseen sopimaton alue Tällä hetkellä mallintaja toivoo löytävänsä mallista virheitä Asia pitäisi nopeasti alkaa tutkimaan virallisesti, mallintajalla ei ole virallista statusta, muuta kokemusta sitäkin enemmän Inraäänet ja voimalaverkosto

37 Miksi ongelmat ovat nousseet esille Suomessa? Suomeen rakennetut voimalat ovat suurempia kuin perinteisissä tuulivoimamaissa Näiden infraäänet ovat voimakkaampia kuin aiemmin ( ks kuva 200 m/ 70 m) johtuen suuremmasta roottorin halkaisijasta Jo pienemmistä voimaloista on tutkimuksia kohtalaisista terveyshaitoista Suomen maantiede ei sovi tuulivoimalle Suomessa asutusta on joka paikassa ja voimalaitokset tulevat lähelle asutusta Suomen tasaisuus helpottaa infraäänien kulkeutumista Tuulivoimalaitoksia rakennetaan Suomessa lähelle toisiaan Kerrannaisvaikutusalueiden (tai suurten turbiinien) entistä vakavammat oireiden syyt ovat käynnistäneet vapaaehtoisvoimin tapahtuvan selvitystyön Tuulivoiman taustalla olevat voimat jarruttavat asioiden esille tuloa (ks TVKY s ), oletus on että taustalla on tieto infraäänien vaarallisuudesta Austaraliassa on tuulivoimatukien maksu uusille voimalaitoksille lopetettu viime syksynä joukkokanteen seurauksena Suomessa tilanne on muodostumassa kuitenkin selvästi pahemmaksi (ks seuraava kartta) Inraäänet ja voimalaverkosto

38 Suomen tuulivoimaloiden koko vs. Tanskan myllyt Suomeen rakennettavat metriä, 3-5 MW Tanska Keskimäärin 69 m, 0,8 MW Inraäänet ja voimalaverkosto

39 Australia vs. Pohjois-Pohjanmaa Joukkokanne tehtiin ja terveysongelmat huomattiin kun sinisellä merkityt laitokset ovat aloittaneet toimintansa Tämä laitos pääosin aiheutti joukkokanteen Inraäänet ja voimalaverkosto Ko. laitoksen sairastuttavuussäde on noin 5 km, vrt Revonlahti (ei ollut vielä toiminnassa kun kanne tehtiin)

40 Yhteenveto Tuulivoima on luonnolle ja ihmiselle vaarallista Infraäänet ovat kiistaton ja pahin terveyshaitta Infraääni vaikuttaa terveyteen usean kilometrin päähän Voimalaverkostoista muodostuu kattavia haitta-alueita, joissa haittaalue on paljon laajempi Lähistöllä asuvista oireilee 50 % ja vakavia terveysongelmia on useilla prosenteilla 2 km etäisyys ehkäisee vain kuuluvan melun aiheuttamaa ongelmaa Liian nopeasti etenevästä tuulivoimarakentamisesta johtuen Suomesta on tullut entistä suurempien voimaloiden koelaboratorio, jonka tuloksia ei vielä Suomessa virallisesti tunnusteta Päättäjien tulee huomioida uhka etukäteen, vaikka virallista vaaraa ei olekaan.

41 Raportti löytyy: infra_aani.pdf

42 LIITE:Kyselytutkimus oireista syksy 2015 Seuraavissa diossa on esitelty tuulivoimasta oireita saaneiden perheille tehdyn kyselyn tuloksia Kyselyn perusteella oireita saa lähes puolet alle 2 km päässä olevista ihmisistä alle vuoden sisällä (kun huomioidaan vastaamattomat, Siikainen). Yleisyyden arviointi MM Pitempiaikaisen tutkimuksen mukaan oireita on yli 50 %:lla 5 km säteellä (Waterloo 3MW Vestas V90 ) Tuulivoimaoireet poistuvat kun ihminen ei ole niiden vaikutusalueella ja pahenevat kun palataan takaisin

43 Haastattelut:12 perhettä, joissa 55 henkilöä 4 eri tuulivoima-alueen vaikutuspiiristä Voimaloita 6 tai enemmän, tehot 3 MW, 3,3 MW ja 4,5 MW Virpi Poikolainen, fysioterapeutti, Konnevesi. Haastattelut heinä-elokuussa 2015

44 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km

45 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Unihäiriöt 33 henkilöllä nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni, pintauni, yökastelu, painajaisunet ja lyhentynyt yöuni

46 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Korvavaivat 26 henkilöllä tinnitus, pistävä tunne korvassa, lukkiutuminen, korvakipu ja korvatulehdukset

47 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Päänsärky 23 henkilöllä

48 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Migreeni 3 henkilöllä

49 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Pahoinvointi 17 henkilöllä

50 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Sydänoireet 11 henkilöllä

51 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Verenpaineen epätasapaino 4 henkilöllä

52 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Kipu 8 henkilöllä nivelkivut ja kivut, joiden tyypillisesti kuvailtiin vaihtavan paikkaa (esim. kiveskipu, kipu alaraajoissa).

53 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Ihotuntemuksia 12 henkilöllä puutuminen, kutina ja polttava tunne

54 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Hengityselinten oireita jatkuva yskä ja hengenahdistus

55 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Mielialan muutoksia ärtymys, kiivastuminen, masennus

56 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Voimattomuutta

57 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Huimaus ja tasapaino-ongelmat

58 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km TÄYSIN ilman oireita

59 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km TÄYSIN ilman oireita 6 henkilöä 55 henkilöstä

60 1 km tai alle 1 km 2 km Yli 4 km Joutuivat jättämään kotinsa 13 henkilöä