Perustelut erillisille pä ä äineille: Elokuvätäiteen pä ä äineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perustelut erillisille pä ä äineille: Elokuvätäiteen pä ä äineet"

Transkriptio

1

2

3 Perustelut erillisille pä ä äineille: Elokuvätäiteen pä ä äineet Elokuvakoulujen kansainvälisen käytännön mukaisesti elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella opetetaan elokuvataiteen eri osaamisalueita erillisinä suuntautumisvaihtoehtoina (jatkossa pääaineina), joilta valmistuvat opiskelijat työskentelevät elokuvien ja muun audiovisuaalisen tuotannon taiteellisina tai tuotannollisina vastuuhenkilöinä omalla erityisalueellaan. Pääaineet ovat selkeästi eri oppiaineita traditioiltaan ja erikoislaadultaan ja niiden jako noudattaa elokuvaalan vahvasti eriytyneitä toimenkuvia, jotka ovat erikoistuneet pitkälle kyetäkseen toimimaan tehokkaassa yhteistyössä elokuvien suunnittelussa ja toteutuksessa. Alan tulevaisuusskenaarioiden mukaan tämä eriytyneisyys ja nykyiset ammattikuvat tulevat myös säilymään. Digitalisoitumisen ja teknologisen kehityksen myötä oman ammattialueen taiteellinen ja tekninen erityisosaaminen on jopa korostunut (ks. liitteet: alan järjestöjen lausunnot). Erillisillä pääaineilla ja hakukohteilla on varmistettu, että kaikille elokuvan osaamisalueille koulutetaan motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita. Elokuvan opetus on taitojen ja taiteilijuuden opettamista. Opiskelijoiden opettaminen on henkilökohtaista harjoituselokuvien prosessien ohjausta, pienissä ryhmissä tapahtuvaa työpajaopetusta ja luottamukselliseen opettajaoppilassuhteeseen perustuvaa kokemuksen jakamista. Lehtoreiden ja professorien työnkuva on hyvin toisenlainen kuin keskeisesti tietoa opettavissa korkeakouluissa. Tutkinnon rakenteiden ja opetusohjelmien suunnittelussa olisikin otettava huomioon elokuvakoulutuksen erityisluonne taitoa ja taiteilijuutta opettavana koulutuksena. Pääaineisiin jakautuva malli on koettu mielekkääksi tavaksi opettaa elokuvaa, sillä valmistuessaan opiskelijoiden on osattava toimia elokuvan ammattilaisena vahvasti erikostumiseen perustuvalla alalla. Jokainen elokuvan osa-alue on jatkuvan muutoksen tilassa oleva kenttä, jossa oman ammatti-identiteetin tueksi on hankittava suuri määrä paitsi tietoa muuttuvista teknisistä, tuotannollisista ja esteettisistä virtauksista, myös opittava syvällisesti käytännön työtä. Käytännön työn oppiminen tapahtuu koulussamme harjoituselokuvaprojekteissa, joissa opiskelijat toimivat suuntautumisvaihtoehtojen (pääaineiden) mukaisissa ammattirooleissa. Tämä työ on hidasta pienryhmätyötä ja vaatii kultakin opiskelijalta ammatillista osaamista. Tämän lisäksi opiskelijan on omaksuttava laajasti omaa maailmankuvaa ja tekijäidentiteettiä vahvistavaa yleissivistävää tietoa. Mutta ilman vahvaa ammattilaisuutta, taiteilijuutta ja erikoistumista opiskelijoista valmistuu elokuvan yleisammattilaisia, joiden työllistymismahdollisuudet ja menestymismahdollisuudet kansainvälisinä toimijoina ovat kilpailuasetelmaltaan erittäin heikot luvun alussa silloisella Elokuvataiteen laitoksella oli kuusi opintolinjaa: kuvaus, äänitys, ohjaus ja käsikirjoitus, dokumenttielokuva, tuotanto ja leikkaus. Vuonna

4 1994 laitoksen kamppaillessa talousvaikeuksissa opintolinjojen määrää päätettiin vähentää perustamalla ns. elokuvakerronnan linja ja keskittämällä siihen kaikki muu paitsi kuvauksen ja äänisuunnittelun opetus. Opetussuunnitelman uudistus näkyi vuosien 1995 ja 1996 opiskelijavalinnoissa: opiskelijat pyrkivät elokuvakerronnan, kuvauksen tai äänityksen opintoihin. Silloisen valintaoppaan tekstin mukaan elokuvakerronnan linja antaa valmiudet elokuvien ja av-teosten suunnitteluun, toteutukseen ja viimeistelyyn sekä työskentelyyn leikkaajana, editoijana, tuotantopäällikkönä ja apulaisohjaajana. Kokeilu epäonnistui: kun opiskelijat saivat valita oman opintolinjansa yhteisten opintojen jälkeen, kaikille alueille ei ollut kiinnostusta ja harjoitustuotantojen järjestäminen ilman kaikkia linjoja oli mahdotonta. Mikä pahinta, opiskelijoiden taiteellisen ja ammatti-identiteetin rakentuminen kärsi (ks. liitteet: Lausunto 4 SELO). Vuonna 1997 palattiin suuntautumisvaihtoehtokohtaiseen sisäänottoon ja opetukseen. Samalla käsikirjoituksen opetus erotettiin omaksi suuntautumisvaihtoehdokseen. Nykyinen suuntautumisvaihtoehtokäytäntö on aikaisempien kokemusten perusteella todettu parhaaksi tavaksi opettaa elokuvaa. Nykymallin toimivuus ja tulokset näkyvät suoraan elokuvakentällä: laitos on ollut merkittävä tekijä suomalaisten fiktio- ja dokumentaarielokuvien viime vuosien menestyksessä (ks. liitteet: alan järjestöjen lausunnot). Eri toimenkuvien opettaminen erillisinä linjoina on todettu hyväksi menetelmäksi muuallakin maailmassa. Euroopasta kuusi koulua on yltänyt Hollywood Reporterin epäviralliselle elokuvakoulujen ranking-listalle. Jokaisessa annetaan opetusta useassa suuntautumisvaihtoehdossa. Ranskalaisessa La Femisissä opetetaan ohjauksen, käsikirjoituksen, äänisuunnittelun, kuvauksen, tuotannon, leikkauksen ja lavastuksen lisäksi myös elokuvien levittämistä ja markkinointia sekä elokuva-analyysiä. ELOn läheisistä yhteistyökumppaneista Tsekkien FAMUn opetuksen rakenne on samanlainen kuten myös Münchenin (Saksa) ja Lodzin (Puola) elokuvakoulujen. Brittiläinen National Film and TV Schoolin perustarjontaa täydentävät animaation, efektien ja pelisuunnittelun maisteriohjelmat. Moskovan perinteikkäässä VGIKissä on myös näyttelijöiden koulutusta. (http://www.hollywoodreporter.com/gallery/thrstop-25-film-schools #1). Suuntautumisvaihtoehtojen supistaminen tulisi huomattavasti vaikeuttamaan kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja yhteistuotantojen organisointia. Tämän vuoksi Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos esittää, että nykyinen suuntautumisvaihtoehtojako säilytetään tulevassa tutkinnonuudistuksessa, siten että nykyiset suuntautumisvaihtoehdot ovat erillisiä pääaineita/hakukohteita.

5 Pääainekohtaiset näkemykset Dokumentaarisen elokuvan pääaine Dokumentaarisen elokuvan linjalla koulutetaan itsenäisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia. Dokumentaarinen elokuva on oma, fiktiivisestä elokuvasta erillinen lajinsa, jolla on perinteensä ja tulevaisuutensa. Se on dynaamisesti muuntuva ja elastinen elokuvan alue, jonka kehityssuunnat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös fiktiivisen elokuvan kehitykseen. Dokumentaarisen elokuvan merkitys suomalaisen elokuvan kentällä on erittäin tärkeä sekä kansainvälisesti noteerattuna taiteen alueena että elokuva-alan työllistäjänä. Suomalaiset dokumentaariset elokuvat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana menestyneet huomattavasti kansainvälisillä festivaaleilla. Dokumentaariset elokuvat ovat saaneet suuriakin yleisöjä elokuvateattereissa myös Suomessa. Tämän lisäksi dokumentaarisen elokuvan alueella työllistyy merkittävä määrä elokuva-alalle koulutettuja tuottajia, kuvaajia, äänittäjiä, säveltäjiä ja muita elokuvaprojekteista ansiotuloaan hankkivia. Ilman osaavia ja näkemyksellisiä ohjaajia tämä ei ole mahdollista. Aalto-yliopiston yhteydessä toimivan elokuvataiteen koulutusohjelman dokumentaarisen elokuvan suuntautumisvaihtoehto (jatkossa pääaine) on ainoa maassamme, joka tarjoaa nimenomaisesti dokumentaarisen elokuvan ohjauksen opetusta. Dokumentaarisen elokuvan opetus omana pääaineena on pitkällisen kehitystyön tulos korkeakoulussamme. Mahdollisuus erikoistumiseen ja ohjaajaidentiteetin kehittämiseen nimenomaan dokumentaarisen elokuvan ohjaajana ovat alkaneet tuottaa myös tulosta. Viimeisten vuosien aikana dokumentaarisen elokuvan opiskelijat ovat voittaneet merkittäviä palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla ja osallistuneet tärkeille kansainvälisille foorumeille. Suomalaisesta dokumentaarisesta elokuvasta on vahvistumassa pysyvä osa kansainvälistä kulttuurivientiä myös tulevaisuudessa. Dokumentaarisen elokuvan pääaine tarjoaa opetusta, jonka keskiössä on lajin erityisyys suhteessa fiktion perinteeseen mutta myös dokumentaarisen ilmaisun merkitys elokuvan historiassa kaiken elokuvan kehitykselle. Dokumentaarista elokuvaa opetetaan muuntuvana ja uudistuvana kenttänä, jonka kehittymiselle lajin opetus omana pääaineenaan on elinehto. Dokumentaarisen elokuvan pääaine tarjoaa myös muiden elokuvan pääaineiden, muiden koulutusohjelmien tai korkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuuden opiskella dokumentaarista ilmaisua sivuaineena. Ilman vahvaa pääaineen opetusstrategiaa ja - runkoa mielekkään sivuainekokonaisuuden tarjoaminen ei ole mahdollista. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen pääaine Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen pääaineen opetus pitää sisällään elokuvan, television ja muun audiovisuaalisen tuotannon keskeisen näkemyksellisen sisällön luomisen, käsikirjoittamisen taiteellisen harjoittamisen sekä käsikirjoittamisen teoriaan

6 perehtymisen. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksessa korostuu yksilöllisen taiteellisen työn ja yhteisöllisen tuotannollisen kehittelyn dynamiikka. Elokuva- ja tv-käsikirjoituksessa opetettavia taitoja sovelletaan alueilla, missä tarvitaan kokemuksellisuuteen pyrkivää kehittelyä, luovaa ongelmaratkaisua ja elämyksellisten kokonaisuuksien hahmottamista. Näitä ovat mm. yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen toiminta, peliteollisuus ja erilaisten infrastruktuurien uudistaminen. Elokuva- ja tv-käsikirjoitus kattaa laaja-alaisesti skenaariotyöskentelyn ja siihen liittyvän dramaturgisen jäsentelyn. Tarinankerronta muodostaa mentaalisen ja sosiaalisen syvärakenteen, joka vaikuttaa henkilökohtaisella, yhteisöllisellä, kansallisella ja globaalilla tasolla ihmisten arvomaailmaan, yhteiskuntien toimivuuteen, maailman tulkintaan ja tulevaisuuteen. Elokuva- ja tv-käsikirjoitus on olennainen osa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien historian tulkintaa ja tulevaisuusnäyn rakentamista. Käsikirjoituksella on keskeinen asema elokuvassa ja televisiossa. Käsikirjoitus luo pohjan, suunnan ja sisällön kaikelle, mitä elokuvassa tapahtuu ja miten elokuva vaikuttaa. Elokuvan historian alusta lähtien käsikirjoitus on muodostanut kaikkein keskeisimmän elokuvan päätöksentekoon ja sisältöön vaikuttavan osa-alueen. Kärjistäen voi sanoa, että elokuvat, elokuvakulttuuri ja elokuvan vaikutus on sitä, mitä käsikirjoittajat mielessään näkevät, millaisia todellisuuksia he hahmottavat elokuviksi ja miten välittävät tuota näkyä ja tarinaa katsojille. Television kohdalle tilanne on sama: sisällöt, päätökset, koko television kehitys ja muutos perustuu niille ajatuksille, visioille ja käsikirjoituksille, joita laaditaan ja joita toteutetaan. Käsikirjoitus on elokuvan ja television ajatus, tunne ja jopa sen fyysinen olemus ennalta nähtynä, suunniteltuna ja mielessä toteutettuna. Käsikirjoitus on kaiken liikkuvan kuvan kulttuurin ja siihen liittyvän toiminnan näkemyksellinen alkuperäinen visio. Tämä käsikirjoituksen fundamentaalinen olemus vaatii sen itsenäisyyden vaalimista elokuvataiteen pääaineiden joukossa; toisaalta käsikirjoitus tarvitsee ja toteutuu vain dynaamisessa suhteessa muihin elokuvataiteen itsenäisiin pääaineisiin kuten ohjaukseen, elokuvaukseen, elokuvaleikkaukseen, tuotantoon, äänisuunnitteluun, elokuvalavastukseen. Nykyinen käytäntö Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella on osoittautunut toimivaksi niin opetuksen, taiteenharjoittamisen kuin tutkimuksenkin osalta: dynaamisten, korkeatasoisten pääaineiden yhdistelmä muodostaa vahvan elokuvataiteen opetuksen. Elokuvauksen pääaine Elokuvaajan työ on korkealle kehittynyttä välineellistä osaamista yhdistyneenä luovuuteen ja tietämykseen elokuvanteon taiteellisista käytännöistä. Kuvaaja suorittaa merkittävän tausta- ja tutkimustyön muuttaessaan käsikirjoituksen sisällön tunteita ilmaisevaksi kuvakieleksi. Ennakkosuunnitteluaikana kuvaaja suunnittelee elokuvan visuaalisen maailman yhdessä ohjaajan kanssa kulloinkin työn alla olevan tarinan tapahtumien ja dramaturgisten vaatimusten pohjalta. Molempien tulee tuntea elokuvan kerronnan tekniikka ja tuotantokäytäntöjen vaatimukset ja ymmärtää näiden lainalaisuudet. Näiden taitojen avulla he voivat yhteistyössä muun luovan työryhmän jäsenten

7 kanssa luoda kuhunkin elokuvaan yksilöllisen ja sen kerrontaa parhaiten tukevan visuaalisen muodon kuvausten valmisteluvaiheessa. Elokuvaajan ennakkosuunnittelutyöhön kuuluvat käsikirjoituksen tekninen ja taiteellinen purku, näyttelijäharjoitukset, teknisen välineistön testikuvaukset, valaisutestit, värisuunnittelu sekä pukujen, maskien ja kaikkien erityisefektien testikuvaukset. Yhteistyössä ohjaajan kanssa hän toteuttaa elokuvan kuvasuunnittelun päämääränään synnyttää tarinaa tukeva persoonallinen kuvallinen kokonaisuus, joka kommunikoi yleisön kanssa. Kuvausten aikana elokuvaaja työskentelee ensisijaisesti yhdessä ohjaajan ja lavastajan kanssa elokuvan ennakkotöissä suunnitellun kuvailmaisun pohjalta. Opiskelijalle pyritään antamaan selkeä näkemys monimutkaisesta elokuvallisesta aikatilajatkuvuudesta ja sen muokkaamisesta, kuvavirran komponoinnista, rajaamisesta sekä kuvavirtaukseen vaikuttavista elementeistä kerronnassa. Kaikessa kuvallisessa hahmotuksessa selkeänä tavoitteena on tekijän kontrolloitu ote kuvakerrontaan, jolla vaikutetaan katsojaan. Kuvaaja vastaa kuvausten aikana ryhmänsä johtamisesta, kameratekniikan ja elokuvauskaluston käytöstä, tunnetilaa tukevasta valaisusta, kuvan valotuksesta, kuvien sommittelusta, kameran liikkeistä ja tyylillisestä jatkuvuudesta. Erityisenä päämääränä on antaa elokuvauksen opiskelijalle monipuolinen taiteellinen ja teknillinen ymmärrys valon käytöstä kerronnan elementtinä. Opiskelijan tulee oppia hallitsemaan taltioivan formaatin valotus, kohtausten valaisullinen yhtenäisyys ja tyylin ja genren vaatima yhteys. Opiskelijan tulee ymmärtää valaisun taiteelliset päämäärät sekä valotilojen hyväksikäyttö katselijan tunnetilojen monimutkaisessa säätelymekanismissa. Digitaalisen elokuvauksen yleistyttyä on ensiarvoisen tärkeää, että kuvausopetuksessa perehdytään alati uudistuviin kuvaus- ja tallennusformaatteihin huomioiden niiden erityisominaisuudet ja mahdollisuudet elokuvakerronnassa. Kuvaajan on myös välttämätöntä hallita elokuvavalaisuun kuuluvan vaativien välineistöjen tekniset ominaisuudet sekä huipputeknologisten laitteiden mahdollisuudet tarinankerronnan työkaluina. Lisäksi hän on yhteydessä kaikkiin elokuvan jälkitöistä vastaaviin tahoihin, osallistuu jälkitöiden eri työvaiheiden koordinointiin ja varmistaa niiden toimivuuden ja laadun suhteessa kuvattavaan materiaaliin. Jälkitöiden yhteydessä kuvaaja vastaa lopullisen elokuvan esityskopion kuvan laadusta. Tähän työvaiheeseen kuuluvat kunkin kuvan ja kohtauksen värimääritys, visuaalisten efektien hyväksyntä ja työ laadun valvonta. Koulutuksen päämääränä on, että valmistuttuaan opiskelija asettuu elokuvateollisuuden palvelukseen ammattiosaajana ja taiteilijana, joka kykenee suoriutumaan vaativista näytelmä-, dokumentti- ja mainoselokuvien haasteista toimien oman ammattialansa visuaalisena taiteilijana ja huippuosaajana. Vain Aalto-yliopisto kykenee takaamaan opiskelijoille omalla ammattialallaan tarpeeksi korkeatasoisen opetuksen, joka vastaa ammattikentän niin välineellisiä kuin laadullisia kriteerejä.

8 Elokuvaleikkauksen pääaine Elokuvaleikkaajat ovat keskiössä, kun puhutaan elokuvasta taiteellisessa mielessä. Elokuvaohjaaja Jean-Luc Godardin sanoin: Jos ohjaus on katsetta leikkaus on sydämen sykettä. Elokuvaleikkaaja on audiovisuaalisen dramaturgian ammattilainen, jonka erityisosaamista tarvitaan elokuvan viimeistelyssä. Leikkauksessa elokuva ikään kuin lihallistuu, tulee oikeaksi elokuvaksi. Leikkaaja kokoaa muiden ammattiryhmien aikaansaaman materiaalin ja luo siihen halutut painotukset ja tunnesisällön. Elokuvaleikkauksen MA-tasoista opetusta Suomessa ei anneta muualla kuin nykyisessä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksessa. Elokuvaleikkaus pääaineena on elinedellytys siihen, että suomalaisen elokuvan kehitys ja menestys niin fiktiivisessä kuin dokumentaarisessakin elokuvassa jatkuu. Elokuvaleikkausta ja sen hienouksia ei voi oppia ilman omaa pääainetta. Hakeutuminen omaan pääaineeseen takaa opiskelijan sitoutumisen alansa opiskeluun. Kuka tahansa ei voi olla hyvä elokuvaleikkaaja: erityisominaisuudet punnitaan valintakokeissa, joissa hakijat testataan anonyymisti. Leikkaajan koulutus on pitkäjänteistä työtä, hyvää leikkaajaa ei pystytä kouluttamaan pelkällä sivuainekokonaisuudella. Leikkaajat kasvavat työhönsä, jokainen uusi työ tuo mukanaan uudet haasteet, luova leikkaaja ei turvaudu valmiisiin kaavoihin, vaan hän tarttuu työhönsä ennakkoluulottomasti, olkoon kyseessä pitkä näytelmäelokuva tai dokumentaarinen elokuva. Leikkaajan herkkyys materiaalin ominaislaadun äärellä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä rytmitaju, dramaturginen ymmärrys, tilan hahmottamisen taito, emotionaalinen herkkyys ja hyvä paineensietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kova työmoraali ja jatkuva opiskelu ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat tärkeitä ominaisuuksia. Elokuva leikataan moneen kertaan ja tämä edellyttää erityisiä voimavaroja. Leikkaajan työ on monesti yksinäistä. Elokuvaleikkauksen pääaineessa voi myös erikoistua digitaaliseen jälkituotantoon ja kuvankäsittelyyn. Elokuvaohjauksen pääaine Elokuvaohjaajan ammatillinen osaaminen vaatii luovuutta ja pitkäjänteisyyttä, monipuolisia yhteistyö- ja johtamistaitoja sekä persoonallisen elokuvallisen ajattelun ja tarinankerrontataidon. Elokuvan kehittelyvaiheessa ohjaajan on kyettävä kehittämään havainnostaan elokuvaidea ja rakentamaan siitä yhdessä käsikirjoittajan ja tuottajan kanssa elokuvakäsikirjoitus. Työstääkseen idean tarinaksi ja käsikirjoitukseksi ohjaajan tulee hallita elokuvan dramaturginen käsitteistö sekä taustatutkimuksen, ideoinnin ja idean kehittämisen työtapoja. Elokuvaohjaajan persoona, yleissivistys ja maailmankatsomus vaikuttavat suoraan siihen, että kansallisesti omaleimaisten elokuvien arvo yhteiskuntamme peilinä ja yhteisenä kulttuuriperintönä säilyy.

9 Tuotannon ennakkosuunnitteluvaiheessa elokuvaohjaaja työskentelee elokuvan eri osa-alueiden taiteellisten vastaavien kanssa ja johtaa luovaa ennakkosuunnitteluprosessia yhdessä tuottajan kanssa. Ohjaaja osallistuu myös elokuvan kustannusten suunnitteluun. Ohjaajan tulee tuntea elokuvan jokainen taiteellinen, tekninen ja taloudellinen osa-alue voidakseen tehdä yhteistä suunnittelutyötä ja päätöksiä työn linjauksista. Luovassa suunnitteluprosessissa elokuvaohjaajalta vaaditaan kykyä suunnitella ja kehittää elokuvan visuaalista maailmaa dialogissa kuvaajan, lavastajan ja pukusuunnittelijan kanssa sekä äänikerrontaa ja musiikkia yhdessä äänisuunnittelijan ja säveltäjän kanssa. Elokuvan tuotantovaiheessa ohjaaja vastaa roolituksesta sekä kuvausvaiheen taiteellisista päätöksistä. Elokuvaohjaaja tarvitsee näyttelijäilmaisun tuntemusta kyetäkseen työskentelemään näyttelijöiden kanssa ja rakentamaan elokuvaan samaistuttavia, tunnistettavia ja uskottavia roolihenkilöitä elokuvan tyylilajista riippumatta. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos on ainoa alan oppilaitos Suomessa, jossa opetetaan systemaattisesti näyttelijän ohjaamista koko opiskeluiden ajan. Elokuvaohjaaja vastaa elokuvan leikkaus-, äänisuunnittelun ja kuvan jälkikäsittelyprosessin johtamisesta elokuvan jälkituotantovaiheessa. Elokuvaohjaaja työskentelee yhdessä leikkaajan ja äänisuunnittelijan sekä kuvaajan kanssa kaikissa elokuvan jälkituotantovaiheissa sekä suunnittelee yhdessä tuottajan kanssa elokuvan markkinointia ja osallistuu elokuvan pr-työhön ensi-illan yhteydessä. Monessa kielessä sana ohjaaja pohjautuu sanaan realisateur toteuttaja, todeksi tekijä. Kaikki ihmiset pystyvät visioimaan mielessään elokuvamaisia kuvia, mutta vasta ohjaajan ammattitaidolla tällaiset visiot voidaan tehdä todeksi sarjalla konkreettisia tekoja. Elokuvaohjauksen pääaineen tavoitteena on kouluttaa persoonallisen elokuvakerronnan omaavia, elokuvanteon tuotantoprosessin hallitsevia ryhmätyöskentelyyn kykeneviä ohjaajia. Elokuvaohjauksen opiskelu luo pohjan kasvaa ammattitaitoiseksi, näkemykselliseksi, persoonallisen elokuvallisen kerronnan omaavaksi taiteilijaksi, jolla on rohkeus myös uudistaa elokuvallista ilmaisua. Elokuva- ja televisiotuotannon pääaine Tuotannon opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet elokuva- ja TV-tuottajan ammatissa toimimiseen. Koulutuksen tavoitteena on luova tuottaja, joka ideoi, kehittää ideoita, rakentaa luovan yhteistyön ilmapiirin ja siten tarjoaa elokuvan eri osa-alueiden tekijöille hyvät työskentelyolosuhteet. Tutkinnon tavoitteena on opiskelijan oman ammatillisen osaamisen oivaltaminen sekä valmiuksien antaminen oman taiteellisen kiinnostuksen kohteen löytämiseen. Tuottajaopiskelija kehittää osaamistaan elokuvatuotannon taiteellisten, hallinnollisten, kaupallisten ja juridisten kysymysten osa-alueilla. Tuottajaopiskelija kehittää myös valmiuksiaan lähestyä analyyttisesti elokuvanteon prosessia sekä

10 taiteellisesta että käytännön prosessien näkökulmasta. Tuottajaopiskelijan on siksi tärkeää hallita perustiedot kaikista elokuvataiteen osa-alueista. Tuottajaopiskelija osaa toteuttaa ja johtaa elokuvan ideointi-, kehittely-, rahoitus-, ennakkovalmistelu-, kuvaus-, jälkituotanto-, markkinointi-, levitys- ja myyntivaiheen. Ryhmätyöskentelytaidot ja projektin johtamistaidot ovat olennaisia, kuten myös luovat ja rakentavat tavat kohdata taloudelliset, inhimilliset sekä tekniset haasteet projektikohtaisten resurssien ja realiteettien puitteissa. Kansainvälisten tuotantojen lisääntyminen asettaa tulevaisuuden tuottajat yhä vaativamman tilanteen eteen. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää tuottajalta alan kansainvälisten virtausten seuraamista, ja aitoa kiinnostusta toisia kulttuureja kohtaan. Kansainvälinen toiminta edellyttää kansainvälisen juridiikan, rahoituksen ja muiden alan käytäntöjen tuntemista. Kansainvälisten rahoitusfooruminen tuntemus sekä verkostoituminen alan kansainvälisten toimijoiden kanssa ovat tärkeitä. Digitaalitekniikan myötä tarvitaan uutta osaamista. Erikoistuminen digitaaliseen jälkituotantoon onkin uusi uravaihtoehto tuottajaopiskelijoille. Digitaalisuuden tuoma mediakentän muutos asettaa tuottajat myös uusiin tilanteisiin, joissa elokuva tai TV-ohjelma ei ole lopputuote, vaan kenties osa isompaa kokonaisuutta. Menestyvä tuottaja on luova ja osaa soveltaa oppiaan eri medioihin ja pystyy täyttämään lopputuotteiden käyttäjien erilaiset laatuodotukset. Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun pääaine Elokuva simuloi ilmaisullaan kaikkia ihmisen aisteja mutta todellisuudessa vain kaksi aistia saa suoran ärsykkeen: näkö- ja kuuloaisti. Äänityksen ja äänisuunnittelun pääaine on ainoa, jossa suoraan paneudutaan kuulon ja kuuloaistimuksen kautta havainnoitavaan ilmaisuun. Elokuva-äänitys ja elokuvien äänisuunnittelu on elokuvan ammattikentässä ilmaisullista, teknistä sekä myös tuotannon prosessien osaamista vaativa ammattialue. Vaikka koko elokuvan taiteellisen työryhmän on ymmärrettävä äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista elokuvassa, äänisuunnittelija kantaa lopullisen taiteellisen päävastuun elokuvan ääniraidasta tehden yhteistyötä muiden taiteellisesti päävastuullisten kanssa. Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu sisältää paljon ammattikeskeisiä opintoja, joita ilman opiskelija ei voi kehittyä hyväksi äänisuunnittelijaksi. Ennakkosuunnittelussa äänisuunnittelija suunnittelee elokuvan ääniraidan käytön elokuvan ilmaisullisessa audiovisuaalisessa kokonaisuudessa vuorovaikutuksessa mm. käsikirjoittajan ja ohjaajan kanssa. Äänisuunnittelijan ennakkosuunnittelutyöhön kuuluvat mm. käsikirjoituksen tekninen ja taiteellinen purku sekä tarvittavan äänityskaluston varaaminen ja äänen jälkitöiden työnkulun suunnitteleminen.

11 Elokuvaäänittäjä vastaa kuvausten aikana ääniryhmän johtamisesta, äänitysteknisistä ratkaisuista, äänityskaluston käytöstä, akustoinnista, häiriöäänten eliminoinnista (yhdessä mm. järjestäjän kanssa) ja äänen akustisesta jatkuvuudesta. Elokuvan näyttelijöiden puheessa elokuvan katsojalle välittyy vahvasti elokuvan käsikirjoittajan, ohjaajan ja näyttelijöiden taiteellinen ilmaisu. Kuvausten aikana elokuva-äänittäjä keskittyy dialogin parhaaseen mahdolliseen tallentamiseen, ottaen myös huomioon elokuvan erityistarpeista syntyneet muut uniikit tehosteäänitykselliset tarpeet. Elokuvan leikkauksen aikana äänisuunnittelija tekee yhteistyötä leikkaajan ja ohjaajan kanssa, mm. toimittamalla leikkaajalle tehoste-ääniä, joita hyödyntäen leikkaajan on helpompi määrittää elokuvan leikkauksellisia ratkaisuja. Nykytekniikalla on myös mahdollista tehdä elokuvan leikkausta ja äänisuunnittelua osittain rinnakkain, mikä johtaa lopputuloksena lähes poikkeuksetta parempaan elokuvakerrontaan. Koska ääni vaikuttaa siihen mitä me näemme, ja kuva siihen mitä kuulemme, on näiden ihmisen kahta aistia stimuloivien ratkaisujen tekeminen resonoiden ja vuorovaikutuksessa hyväksi elokuvalle. Elokuvan äänten jälkityövaiheessa äänisuunnittelija luo ja rakentaa loppuun suunnitelmiinsa perustuen ja yhteistyössä mm. ohjaajan ja leikkaajan kanssa elokuvan äänellisen maailman. Elokuvan lopullinen ääni voi koostua useista sadoista tarkkaan suunnitelluista ja editoiduista ääniraidoista. Äänisuunnittelijan on kyettävä myös johtamaan ääniryhmää, jossa voi olla usein jopa 10 ihmistä: dialogileikkaaja, tehosteleikkaaja, foley-artisti, foley-leikkaaja, jälkiäänittäjä, miksaaja. Elokuvan äänisuunnittelijan pitää myös pystyä toimimaan itse kaikissa näissä työnkuvissa, ymmärtääkseen mitä niissä voidaan saavuttaa niin ilmaisullisesti kuin teknisestikin, sekä koska pienemmän budjetin elokuvissa saattaa äänisuunnittelija myös itse tehdä useita aiemmin mainittuja työtehtäviä, jopa kaikkia yhdessä elokuvassa. Digitaalisen tekniikan jatkuvan kehityksen aikana äänisuunnittelijaopiskelijoiden on myös opittava hallitsemaan lukuisia sekä elokuvan kuvaus- että jälkityövaiheen alati uudistuvia työkaluja ja -prosesseja hallitakseen niiden tarjoamat ilmaisulliset ja tuotannollistekniset mahdollisuudet. Elokuvaäänityksen koulutuksen päämääränä on, että valmistuttuaan opiskelija asettuu elokuvateollisuuden palvelukseen taiteilijana ja ammattiosaajana, joka kykenee suoriutumaan vaativista ja moninaisista fiktio- ja dokumenttielokuvien ilmaisullisista ja teknisistä haasteista. Elokuvaäänitys ei ole elokuvan pääaineista suosituin, ja siksi sinne on erityisen tärkeää löytää juuri sopivimmat, lahjakkaimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Jos elokuva-äänitys ja elokuvien äänisuunnittelu omana pääaineenaan lopetetaan, siitä seuraisi suomalaisten elokuvien äänisuunnittelun sekä ilmaisullisen että teknisen tason lasku, mistä taas seuraisi suoraan elokuvien tason lasku. Ääni on kuitenkin 50% elokuvasta, kuten mm. Francis Ford Coppola on todennut.

12 Elokuva- ja tv-lavastus, näyttämölavastus ja pukusuunnittelu perustelut kolmelle erilliselle pääaineelle Lavastuksen ja pukusuunnittelun koulutusta annetaan tällä hetkellä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella lavastustaiteen koulutusohjelmassa. Lavastustaiteen koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: elokuva- ja tv-lavastus, näyttämölavastus ja pukusuunnittelu. Opiskelijat valitaan suoraan em. suuntautumisvaihtoehtoihin valintakokeen perusteella. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on ainoa alan koulutusta antava oppilaitos Suomessa. Vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla esim. ammattikorkeakouluissa, minkä vuoksi Aalto-yliopistolla on vastuu alalle työllistyvien opiskelijoiden korkeasta ammattitaidosta ja erityisosaamisesta omalla alueellaan. Lähes kaikki Suomessa alalla nykyään toimivat ovat saaneet lavastajan tai pukusuunnittelijan koulutuksen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tai sitä edeltävissä koulutusorganisaatioissa. Vuosittainen opiskelijoiden sisäänotto on mitoitettu alan työtarjonnan mukaiseksi, ja kansainvälisen vertailun avulla pyritään varmistamaan opiskelijoiden valmiudet työskennellä myös ulkomailla ja kansainvälisissä tuotannoissa. Lavastustaiteen opetusta tarjottiin jo Taideteollisuuskeskuskoulussa ja 1950-luvuilla, jolloin näyttämölavastuksen alaan tutustuttiin lähinnä Kansallisteatterissa. Lavastustaiteen opetussisältö monipuolistui ajan myötä; elokuvatuotannon vahvistumisen ja television syntymisen myötä lavastuksia suunniteltiin studioihin ja ulkokuvauspaikoille. Tämä toi mukanaan vaatimuksia opetuksen suhteen; elokuva- ja tv-lavastusta tuotiin 1960-luvulta lähtien mukaan lavastusopetukseen, joka pitkään oli painottunut näyttämölliseen ajatteluun. Elokuvataiteen opetuksen vahvistuessa Taideteollisessa korkeakoulussa lavastuksen opiskelijat saivat kokemusta opiskelijaelokuvien lavastajina. Kun elokuvan opetus Lume-keskuksen valmistuttua vuonna 2000 siirtyi samaan taloon kuin muutkin Taideteollisen korkeakoulun laitokset, rikastui ja vahvistui myös elokuva- ja tv-lavastuksen opetus. Näyttämötaiteen, elokuvan, television ja digitaalisen median tekninen kehitys kiihtyi 2000-luvulle tultaessa ja on johtanut siihen, että näillä alueilla toimivilta taiteilijoilta ja suunnittelijoilta vaaditaan uusia ja erityisiä kompetensseja tukemaan ja edistämään alan kehitystä. Tästä johtuen lavastustaiteessa tehtiin vuonna 2004 mittava tutkinnon ja opetuksen uudistus, jossa eriytettiin näyttämölavastuksen ja elokuva- ja tvlavastuksen opetus omiksi suuntautumisvaihtoehdoikseen sekä kandi- että maisteritutkinnoissa. Ennen uudistusta lavastustaiteesta valmistuneet joutuivat opettelemaan työelämässä elokuva- ja tv-lavastuksen erityistaitoja, koska yhteisen lavastuksen opetuksen yhteydessä niitä ei voitu opettaa riittävän laajaalaisesti. Lavastustaiteen koulutusohjelmassa aloitettiin myös pukusuunnittelijoiden koulutus vuonna 2000 pukusuunnittelun maisteriohjelman pilottihankkeen avulla ja vuonna 2005 pukusuunnittelun koulutus käynnistyi omana suuntautumisvaihtoehtonaan. Pukusuunnittelun opetusta tarjotaan sekä esittävän taiteen (teatteri, ooppera, musiikkiteatteri, tanssi) että elokuvan ja television alueilla. Aiemmin alalle tulleet pukusuunnittelijat olivat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita tai lavastajia, jotka olivat hankkineet pukusuunnittelun koulutusta joko yksittäisiltä kursseilta, opiskelemalla alaa ulkomailla tai hankkimalla ammattitaidon käytännön työn kautta. Pukusuunnittelun koulutuksen puuttuminen oli ollut este pukusuunnittelun oman ammatti-identiteetin kehittymiselle alueella, jossa ammattikuva on laaja, erityisosaamista vaativa ja pohjautuu alueen omiin tekemisen traditioihin. 1

13 Elokuva ja teatteri edustavat kollektiivisia taidemuotoja, joissa esitys/teos syntyy eri alojen yhteistyönä, niiden keskinäisessä dialogissa ja vuorovaikutuksessa, ja täten lavastustaiteen koulutus eroaa ratkaisevasti useimmista muista tieteellisistä, ammatillisista ja taiteellisista aloista. Siksi myös koulutuksessa tarvitaan alusta lähtien elävä vuoropuhelu elokuvan/teatterin kokonaismuodon ja niiden osa-alueiden välillä. Lavastustaiteen opiskelijat opiskelevat ammatillisia taitoja tutustumalla ilmaisumuotoon (teatteri, elokuva, tv) produktioissa ja harjoitustöissä, joita tehdään prosessinomaisina ryhmätöinä muiden alan opiskelijoiden kanssa: näyttämölavastuksen opetus järjestetään suurilta osin yhteistyössä Teatterikorkeakoulun/Taideyliopiston kanssa, elokuva- ja tv-lavastus taas kulkee käsi kädessä elokuvan opetuksen kanssa ja pukusuunnittelun opetus tapahtuu yhteistyössä sekä Teatterikorkeakoulun/Taideyliopiston että elokuvan opetuksen kanssa. Lavastustaiteen opiskelijoiden tulee ymmärtää oma työnsä sekä osana prosessia ja kokonaisuutta että suhteessa muiden työhön. Kahden tai useamman laajan prosessin (näyttämölavastus, elokuva- ja tv-lavastus ja pukusuunnittelu) opettaminen harjoitustöineen ja ammatillisine valmiuksineen ei mahdu yhteen tutkintoon ja on käytännössä myös vaikeasti organisoitavissa, koska osa opetuksesta järjestetään yhteistyössä toisen yliopiston (Teatterikorkeakoulun/Taideyliopiston) ja osa elokuvataiteen suuntautumisvaihtoehtojen/pääaineiden kanssa (jatkossa pääaineiden). Elokuva- ja tv-lavastuksessa keskeistä on tilallisen ja kuvallisen ilmaisun ja suunnittelun yhdistyminen valkokankaalla, kuvaruudulla tai näyttöpäätteellä: liikkuva kuva syntyy ja toimii erilaisilla periaatteilla kuin esitys ilman kameran välittämää kuvaa. Liikkuvaa kuvaa valmistavat tuotantorakenteet ja tuotantokulttuurit eroavat suuresti teatterin vastaavista: elokuvan ja television tuotantosysteemit ovat teknologiansa ja välineidensä vuoksi raskaampia, teknisempiä, monimutkaisempia ja vaativat toisen tyyppistä suunnittelua ja organisointia kuin näyttämötaiteessa. Kamerailmaisuun pohjautuvassa elokuva- ja tv-lavastuksessa käytetään myös digitaalisia ja virtuaalisia tekniikoita, joissa fyysisiä rakenteita tarvitaan vähemmän tai ei ollenkaan. Näyttämölavastuksessa keskeistä on kolmiulotteisen tilan jäsentäminen ja hahmottaminen elävän esitystilanteen, esitys-katsoja-suhteen ja näyttämötoiminnan kannalta. Lisäksi täytyy ymmärtää elävää näyttelijäntyötä sekä esiintyjän ja katsojan vuorovaikutusta ja löytää kullekin esitykselle ominainen visuaalisen, tilallisen ja toiminnallisen kerronnan logiikka. Elävän esityksen tila on selkeämmin kolmiulotteista, toiminnallista ja sisältäpäin koettua verrattuna esim. valkokankaalla nähtyyn elokuvaan. Elävä esitys on sidoksissa fyysiseen paikkaan, mikä vaatii lavastajalta kykyä ajatella leikin ja ns. esityssopimuksen kautta (eli mikä tahansa voi esittää mitä tahansa, kun esitys virittää katsojan oikein). Teatterilavasteiden on oltava kestäviä, sillä niiden on kestettävä suuri määrä esityksiä ja repertuaariteatterissa niitä myös puretaan, pystytetään ja varastoidaan kymmeniä kertoja. Pukusuunnittelussa keskeistä on ymmärtää vaatteen ja puvun fyysinen olemus suhteessa ihmisen fyysisiin, psyykkisin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin. Pukusuunnittelijan tulee ymmärtää ihmisen ja tilan välisiä suhteita. Lisäksi pukusuunnittelijan tulee ymmärtää näyttämöllä ja elävässä kuvassa esitettävän esityksen erityisvaatimukset pukusuunnittelulle. Hänen tulee tuntea vaatteen ja esiintymispuvun historia sekä osata tulkita oman ajan pukuun ja pukeutumiseen liittyviä merkityksiä ja viestejä. Pukusuunnittelussa luodaan henkilöhahmoja ja se on siten tiukasti sidoksissa ihmisvartaloon ja sen kolmiulotteisuuteen. Pukusuunnittelu vaatii erityisiä teknisiä taitoja: vaatteiden valmistuksessa, kaavojen tekemisessä ja suunnittelussa, tekstiilien ja muiden pehmeiden materiaalien käsittelyssä ja historiallisten vaatteiden valmistuksessa, kuten myös lavalla elävässä esityksessä käytettävien vaatteiden erityisvaatimuksissa. Elokuva- ja tv-lavastuksen ja näyttämölavastuksen työprosessit ovat erilaiset: teatteriharjoitusten aikana kaikki toimivat yhdessä näyttämöllä tiiviin periodin ajan, elokuvatuotanto taas on mosaiikkimainen, osista 2

14 muodostuva prosessi. Elokuvatuotanto on suunniteltava erittäin yksityiskohtaisesti, ja toimintakulttuuri perustuu yksityiskohtaiseen ennakkosuunnitteluun. Teatterissa voidaan useammin toimia spontaanissa prosessissa ja kehittää esitystä demokraattisesti. Pukusuunnittelun työprosessit ovat esittävän taiteen esitysten yhteydessä yhteneväiset näyttämölavastuksen työprosessien kanssa ja elokuvatuotannoissa elokuva- ja tv-lavastuksen työprosessien kanssa. Lisäksi pukusuunnittelijan työhön kuuluu olennaisena osana työskentely näyttelijän kanssa. Lavastuksella tarvitaan kolme eri pääainetta, koska aloilla on erilaiset osaamisalueet. Opiskelijaryhmät ovat pieniä ja on tärkeää säilyttää balanssi eri pääaineiden välillä, niin että yksi pääaine ei kuormitu ja toinen jää tyhjäkäynnille. Suuri osa opiskelusta tapahtuu tuotannollisissa työryhmissä (näyttämölavastajat Teatterikorkeakoulun/Taideyliopiston opiskelijoiden kanssa, elokuva- ja tv-lavastajat elokuvakuvan pääaineiden opiskelijoiden kanssa ja pukusuunnittelijat molempien työryhmien osana), joissa tarvitaan tietty määrä kunkin pääaineen edustajia. On tärkeää myös muiden teatterin ja elokuvan alojen opetuksen kannalta, että jokaisella vuosikurssilla on riittävästi lavastajia ja pukusuunnittelijoita kaikkiin produktioihin. Kuhunkin lavastustaiteen pääaineiseen halutaan valita sille sopivia lahjakkuuksia ja halutaan myös huomioida opiskelijan omat intressit ja suuntautuminen; nämä kunkin alan lahjakkuudet voidaan tunnistaa helpommin, kun hakukohteita on kolme. Näyttämölavastukseen halutaan opiskelijoita, jotka hallitsevat tilallisen ajattelun ja kykenevät luovaan yhteistyöhön ja työskentelyyn muuttuvassa prosessissa. Elokuva- ja tv-lavastuksen opiskelijan tulee tilan lisäksi hallita kuvan tekeminen ja ymmärtää liikkuvaa kuvaa. Pukusuunnittelun opiskelijan pitää osata luoda karaktäärejä ja hallita kolmiulotteinen ajattelu suhteessa ihmiseen, pukuun ja tilaan. Hänellä tulee olla myös hyvät sosiaaliset taidot ja kyky kohdata ihmisiä psyykkisellä ja fyysisellä tasolla. Työelämässä on hyödyllistä, että lavastaja osaa toimia sekä teatterin että elokuvan ja tv:n alueella. Kuitenkin näyttämölavastaminen ja elokuva- ja tv-lavastaminen poikkeavat niin paljon toisistaan, että näiden erityistaitojen mahtuminen yhteen kandidaattitutkintoon on mahdotonta, kun tavoitteena on kouluttaa alan ammattilaisia. Pukusuunnittelun tulee säilyä myös omana pääaineenaan ja koulutuksen tulee tarjota opetusta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja television pukusuunnittelussa. Pukusuunnittelun kenttä työelämässä voi laajentua myös erilaisten urheilu-, karnevaali- ja festivaalitapahtumien alueille. Lavastuksen eri pääaineiden erityisosaamista tarvitaan työelämässä ja ammattitaidon saavuttaminen vaatii syvää tiedollista ja taidollista osaamista ja valmiuksia, joita ei saavuteta lyhyellä oppimäärällä. Laaja-alaisuutta pyritään kuitenkin tarjoamaan kandivaiheessa sivuainevalintojen kautta ja maisterivaiheessa esim. tarjoamalla mahdollisuutta pääaineen vaihtoon. Lisäksi lavastustaiteen opinnot ovat jo itsessään laaja-alaisia, kun pääaineen pakollisiin opintoihin kuuluu useaa eri pääainetta (esim. näyttämölavastuksessa dramaturgiaa, ohjaajantyötä ja valosuunnittelua); pääaineet ovat siis jo itsessään monitaiteellisia ja monitieteisiä. Sivuainevalintojen kautta opiskelijat voivat itse täsmentää erityisosaamistaan lavastajana ja pukusuunnittelijana. Tässä dokumentissa mainittujen syiden vuoksi elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos esittää, että nykyinen suuntautumisvaihtoehtojako säilytetään tulevassa tutkinnonuudistuksessa, siten että nykyiset suuntautumisvaihtoehdot ovat erillisiä pääaineita niin kandidaatti- kuin maisteritasollakin. 3

15 PAÄ AÄ AINEET BA-TUTKINTO Dokumentaarinen elokuva (BA) Pääaineen esittely/dokumentaarinen elokuva Vastaava professori Susanna Helke Dokumentaarisen elokuvan linjan opetus antaa laajan pohjan dokumentaarisen elokuvailmaisun luovalle ja itsenäiselle hallitsemiselle. Opiskelijat oppivat hallitsemaan ohjaajan roolissa dokumentaarisen elokuvan eri työvaiheet. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan sekä laajasti nykydokumentaarin uusiin muotoihin. Harjoitteiden ja harjoituselokuvien (BA-elokuva) tuotannossa he oppivat ohjaamis- ja elokuvatuotannon prosessin hallintaa ja yhteistyötä elokuvan muiden ammattialueiden osaajien kanssa. Osaamistavoitteet/Dokumentaarinen elokuva Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa näkemyksellisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia. Ohjaajana kehittymisen ohessa elokuvanteon eri vaiheiden sekä elokuvan teknisten ja tuotannollisten ulottuvuuksien hallinta on keskeistä. Tutkintoon kuuluu lyhyt dokumentaarinen lopputyöelokuva, jonka käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta opiskelija vastaa. Elokuva toteutetaan yhteisyössä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Opetusta tarjotaan työpajamuotoisena sekä luentokursseina. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan, sekä laajasti nykydokumentaarin uusiin muotoihin. Elokuvien analysointi, oman välineen ehtojen pohtiminen, kirjoittaminen ja ajattelu ovat tärkeitä opetusmuotoja käytännön tekemisen tukena. Muiden taiteiden, kokeellisen ja fiktiivisen elokuvan tuntemus sekä perehtyminen uuden median, kuvataiteen ja muun median kentällä tapahtuvaan dokumentaariseen ilmaisuun on tärkeää. Opiskelijoiden kykyä havainnoida ja tulkita todellisuutta, valmiutta ihmisten kohtaamiseen, kriittistä ajattelukykyä, kokeilunhalua sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn kehitetään kurssien, työpajojen, harjoitustehtävien sekä harjoituselokuvatuotantojen puitteissa. Opiskelijat oppivat perusvalmiudet itsenäisen ja riippumattoman dokumentaarisen elokuvan ohjaamisesta. Tavoitteena on opiskelijan valmius jatkaa dokumentaarisen elokuvan syventäviä opintoja maisteriopinnoissa. Työelämävalmiuksien kehittyminen Dokumentaarisen elokuvan kandidaatit ja maisterit työllistyvät itsenäisinä dokumentaarisen elokuvan ohjaajina, elokuva-alan muissa ammattitehtävissä, elokuva-alan rahoitusjärjestelmän toimijoina, elokuvan opettajina, festivaalijärjestäjinä, elokuvatoimittajina, sekä erilaisissa muissa soveltavissa ammateissa kuten uuden median alueella, toimittajina tai muina median tai television ammattilaisina. Urasuunnittelu Opiskelua tuetaan ensimmäisestä vuodesta lähtien henkilökohtaisella ohjauksella ja jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen suunnitelma (HOPS). Opiskelijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tuetaan ja hänellä on myös mahdollisuus erikoistua haluamaansa suuntaan traditionaalisten ammattikuvien ulkopuolelle.

16 Yrittäjyys Dokumentaarisen elokuvan linjan opinnoissa opiskelijat voivat perehtyvät toimimiseen elokuvatuottajana omien tai muiden elokuvien tuottajana. Suuri osa dokumentaarisen elokuvan ohjaajista toimii alalla myös omien tai kollegoidensa elokuvien tuottajina ja näiden valmiuksien omaksuminen on opetuksessa tärkeällä sijalla. Elinikäinen oppiminen Dokumentaarisen elokuvan opetus rakentuu ajatukselle, että ala on jatkuvan muutoksen tilassa. Siksi on tärkeää, että opiskelijat omaksuvat muuttuvan ammattilaisuuden näkökulman jo opintojensa alussa. Kansainvälisyys Opiskelijat vierailevat ja edustavat elokuviaan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla sekä ulkomailla että kotimaassa. Kansainväliset vierailevat opettajat ja opiskelijat rikastuttavat opetusta ja auttavat opiskelijaa verkostoitumaan. Innovaatiotoiminta ja -prosessien hallinta Dokumentaarisen elokuvan ohjaajat valmistuvat alalle, jossa he ovat itsenäisiä elokuviensa ideoiden ja sisältöjen tuottajia. Innovaatiot, uudet ajatukset ja tulkinnat todellisuudesta on heidän leipäpuunsa. Tieteellinen ja taiteellinen ajattelu sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Dokumentaarisen elokuvan ohjaajista koulutetaan kriittisiä kansalaisia, joiden eettinen suhde yhteiskuntaan pohjautuu ajatukseen kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesti vastuullisesta kansalaisuudesta. Keskusteluiden ja yhteiskunnallista näkökulmaa painottavien kurssien kautta syntyy työkaluja toimia dokumentaarisen elokuvan kentällä vastuullisena, kantaaottavana ja vallitseviin toimintatapoihin kriittisesti suhtautuvana taiteilijana. Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus (BA) Pääaineen esittely/elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset valmiudet käsikirjoittajan tehtäviin erilaisissa elokuva- ja tv-produktioissa sekä luoda luontevia yhteyksiä myös muille soveltuville visuaalisen median alueille, kuten pelien ja muun uusmedian sisällöntuotantoon. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin elokuva- ja tv-tuotannon vaiheisiin ja taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelija saa valmiudet ideoida ja konseptoida sekä kehitellä oman taiteellisen näkemyksensä käsikirjoitukseksi. Hän ymmärtää sisällön ja käsikirjoituksen merkityksen elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuudessa ja oppii arvioimaan tarinallisen suunnitelman käytännöllistä toteutettavuutta. Opiskelijalla on kyky tarinalliseen ajatteluun ja dramaturgiset valmiudet toteuttaa taiteellinen näkemys visuaalisen esityksen suunnitelmaksi. Osaamistavoitteet/Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen ja dramaturgisen kokonaisuuden hallintaan, sekä ymmärtää käsikirjoituksen merkityksen elokuvan tai tv-draaman ytimenä. Käsikirjoittajan työhön perehdytään pienimuotoisissa harjoitteissa sekä koulun elokuva- ja tv-tuotannoissa,

17 joissa opiskellaan elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan käsikirjoituksen kehittelyyn liittyviä käytäntöjä ja taitoja sekä ryhmätyötaitoja. Koulutus perustuu sekä teoriaan että käytännön kirjoitusharjoituksiin, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisia vahvuuksia ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä. Elokuva- ja tv-käsikirjoittajan tulee tuntea oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallisuutta, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia ja perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyö- ja johtamistaitoja sekä antaa perustavan ymmärryksen tekijälähtöisestä tutkimuksesta ja sen merkityksestä käsikirjoittamistaidon ja oman alan kehittämisessä. Keskeiset opetettavat valmiudet ovat tarinallinen, sisällöllinen ja visuaalinen ajattelu, dramaturgiset taidot, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, ymmärrys tuotannollisista vaatimuksista sisällön suunnittelussa, elokuva- ja tv-historiahistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus, ymmärrys tekijälähtöisestä tutkimuksesta sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Urasuunnittelu Opiskelua tuetaan ensimmäisestä vuodesta lähtien henkilökohtaisella ohjauksella ja HOPS-keskusteluilla. Opiskelijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tuetaan. Tärkeää on onnistumisen kokemus ja hyvän itsetunnon vahvistaminen. Tutkimuksellinen lähestymistapa opetusmetodina avaa mahdollisuuksia kokeiluille ja uuden testaamiselle. Opintojen aikana opiskelija tutustuu myös alan käytäntöihin ja toimijoihin ja näin pyritään esittelemään koulutuksen avaamat mahdolliset ammattialueet mahdollisimman konkreettisella tavalla. HOPS-keskustelut auttavat opiskelijaa löytämään henkilökohtaiset vahvuudet. Opiskelijalla on myös mahdollisuus erikoistua haluamaansa suuntaan traditionaalisten ammattikuvien ulkopuolelle. Yrittäjyysopinnot Opiskelija voi halutessaan valita opintopisteen kokoisen moduulin yrittäjyysopintoja sivuaineeksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta tai 15 opintopisteen kokonaisuuden vaihtoehtoisina opintoina tai yksittäisinä kursseina. Elinikäinen oppiminen Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen BA-tutkinto antaa sellaiset tiedolliset ja taidolliset opiskelun perusvalmiudet, mm. oman alan vieraskieliseen kirjallisuuteen perehtyminen, joiden avulla opiskelija voi päivittää osaamistaan valmistumisen jälkeen. Kansainvälisyys Opiskelijaa kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa tai työharjoittelussa. Kansainväliset vierailevat opettajat ja opiskelijat rikastuttavat opetusta ja auttavat opiskelijaa verkostoitumaan. Työelämävalmiudet Taiteen kandidaatiksi valmistunut käsikirjoittaja kykenee toimimaan käsikirjoittajana, ammattituotannoissa tai voi jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen. Elokuva- ja tv-käsikirjoittajat työllistyvät suurimmaksi osaksi freelancer-työsuhteissa moninaisissa elokuva-, tv- ja av-tuotannoissa. Käsikirjoittajat soveltavat ammattitaitoaan myös muilla soveltuvilla aloilla kuten radiossa, dokumenttielokuvan piirissä ja muun median sisällöntuotannoissa. Elokuva- ja tv-käsikirjoittajat voivat myös vierailla muilla visuaalisen taiteen ammattikentillä kuten ohjaajina ja tuottajina.

18 Sivuaineet Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat ohjauksen, leikkauksen tai tuotannon opinnot. Muita soveltuvia sivuaineita ovat esimerkiksi yrittäjyysopinnot, teatteritaiteen opinnot tai kirjallisuuden opinnot yliopistossa. Innovaatiotoiminta ja prosessien hallinta Käsikirjoittaminen sinänsä on luovaa ja innovatiivista toimintaa. Jokainen elokuva- ja tv-projekti vaatii kokonaisuuden hallintaa konseptoinnista ja kehittelystä elokuvan tai tv-draaman toteutukseen asti. Käsikirjoituksen opetus perustuu tutkimuksen tuottamaan tietoon sekä tutkimukselliseen lähestymistapaan. Pedagoginen lähestymistapa sekä tekijälähtöisen tutkimuksen tuottama tieto auttavat kehittämään sisältöjä, kirjoittamisen metodeja ja tuotannollisia prosesseja, sekä yhdistämään käsikirjoittamista luovasti soveltavien alueiden (transmedia, pelit jne.) kanssa. Tieteellinen ja taiteellinen ajattelu sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Opetuksessa huomioidaan tarinan, ja erityisesti visuaalisesti esitetyn tarinan vaikutus ja voima yhteiskunnassa. Kuitenkin taiteen kuten tutkimuksenkin tulee olla perustaltaan vapaata ja sen vuoksi kannustetaan rakentavaan kriittisyyteen, vallitsevien arvojen ja käytäntöjen kyseenalaistuksiin. Eettinen suhde yhteiskuntaan pohjautuu ajatukseen kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesti vastuullisesta kansalaisuudesta. Elokuva- ja tv-käsikirjoittaja toimii alallaan vastuullisena, kantaa ottavana ja vallitseviin toimintatapoihin kriittisesti suhtautuvana taiteilijana. Elokuvaus (BA) Pääaineen esittely/elokuvaus Elokuvauksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset valmiudet elokuvaajan ammattiin erilaisissa elokuva- ja tv-produktioissa. Opiskelija oppii hahmottamaan roolinsa elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuudessa ja arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Hän oppii hallitsemaan elokuvan eri osaalueiden taiteelliset ja tekniset perusteet ja kykenee näiden taitojen avulla taiteelliseen suunnitteluun ja oppii toteuttamaan sen persoonallisella elokuvallisella näkemyksellä yhdessä elokuvan taiteellisesti vastaavien kanssa. Elokuvauksen opiskelijalta edellytetään aloitekykyä, ryhmätyötaitoja, pitkäjänteisyyttä sekä innovatiivisuutta ja kokonaisvisuaalista ajattelua. Osaamistavoitteet/Elokuvaus Elokuvauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Koulutus sisältää kuvauksen yhteisiä opintoja sekä opintoja elokuvataiteen ja muiden mediaalan opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan elokuvaajan ammatin käytäntöjä ja syvennetään ryhmätyötaitoja. Elokuvaajan työhön perehdytään pienimuotoisissa harjoitteissa, ammattitekniikkaa käsittelevissä harjoituksissa sekä todellisissa produktioissa. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä.

19 Elokuvaajan tulee tuntea oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallisuutta, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia ja perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyö- ja johtamistaitoja sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn. Keskeiset opetettavat valmiudet ovat elokuvauksen kokonaisvisuaalinen sekä dramaturginen ja sisällöllinen ajattelu, tilallinen, ajallinen ja kuvallinen hahmottamiskyky, visualisointitaidot suunnittelussa, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, teknisen toteutusprosessin hallinta, yleisen elokuva- ja taidehistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Elokuvaajan tulee hallita visuaalisen kokonaissuunnittelun prosessi ennakkosuunnittelusta tuotannon toteutukseen. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin elokuvauksen ennakkosuunnittelun työvaiheisiin sekä elokuva- ja tv-tuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön. Työelämävalmiuksien kehittyminen Taiteen kandidaatiksi valmistunut elokuvaaja kykenee toimimaan näytelmä-, dokumentti- ja mainoselokuvissa taiteellisesti vastaavissa tehtävissä. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (elokuvaus MA) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Elokuvaajat työllistyvät suurimmaksi osaksi freelancer-työsuhteissa laajalti elokuva-, tv- ja av-tuotannoissa. Kuvaajat soveltavat ammattitaitoaan myös erilaisissa digitaalisen jälkituotannon ja efektityön työvaiheissa sekä virtuaalilavastusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Urasuunnittelu Opiskelua tuetaan ensimmäisestä vuodesta lähtien henkilökohtaisella ohjauksella ja jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen suunnitelma (HOPS). Opiskelijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tuetaan ja hänellä on myös mahdollisuus erikoistua haluamaansa suuntaan traditionaalisten ammattikuvien ulkopuolelle. Elinikäinen oppiminen Elokuvaajien koulutus on läheisessä vuorovaikutussuhteessa Suomen Elokuvaajien Yhdistyksen (F.S.C.) toimintaan. Tässä toiminnassa opiskelijoille pyritään antamaan mahdollisuus oppia elokuvauksen ammattitaitoa ja perinnettä ammatissa toimivien kuvaajien välityksellä. Lisäksi yhdistyksen järjestämä jatkokulutus, joka on avoin opiskelijoille, antaa konkreettisen esimerkin oppimisprosessin jatkumisesta myös koulusta valmistumisen jälkeen. Yrittäjyys Elokuvauksen BA-opinnot sisältävät alan palkkausjärjestelmää selventäviä opintoja. Lisäksi opiskelija voi opiskella yrittäjyyttä ja yritystoiminnan alkeita elokuva- ja televisiotuotannon tarjoamista opinnoista valinnaisina kursseina. Kansainvälisyys Osa elokuvauksen opetuksesta keskittyy elokuvafestivaaleille ja kansainvälisiin työpajoihin osallistumisen kautta elokuvaajan ammatin syvempään hahmottamiseen ja oppimiseen. Osa opinnoista on myös mahdollista suorittaa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa tai työharjoittelussa. Kansainväliset vierailevat opettajat ja opiskelijat rikastuttavat opetusta ja auttavat opiskelijaa verkostoitumaan.

20 Sivuaineet / Elokuvaus Elokuvauksen opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat ohjauksen, leikkauksen, graafisen suunnittelun, digitaalinen ja virtuaalinen lavastus ja digitaalisen mallinnuksen opinnot. Elokuvaus suunnittelee tarjoavansa opintopisteen sivuainekokonaisuuden tai -kokonaisuuksia, joihin kuuluisi kursseja opintokokonaisuuksien Tekniikka ja valaisu 15 op ja Metodiikka 8 op alta. Innovaatiotoiminta ja -prosessien hallinta Elokuvauksen opintojen kaikki prosessit pohjaavat innovaatiotoiminnan hallintaan: kykyyn luoda uusia toimintatapoja vaihtuvissa olosuhteissa. Tieteellinen ja taiteellinen ajattelu sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Opetuksessa tuodaan esille elokuvan ja television merkitys taiteena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Elokuvauksen opiskelijat tutustuvat opintojensa aikana tulevaan sosiaaliseen elokuvatyöhön yhdistettynä monitaiteellisiin ja kulttuurillisiin yhteistyöprojekteihin. Elokuvaleikkaus (BA) Pääaineen esittely/elokuvaleikkaus Elokuvaleikkauksen pääaine kouluttaa jälkituotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen kykeneviä asiantuntijoita ja ajattelijoita. Leikkauksen opiskelijat erikoistuvat elokuvallisen kerronnan ja kuvallisten kokonaisuuksien hallintaan. He perehtyvät sekä oman alueensa esteettiseen traditioon että uusimman tekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Opetuksen kokonaisnäkemyksenä on teorian siirtäminen käytännön harjoituksiin ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan ajattelun tuottaminen. Elokuvaleikkauksen opiskelu luo opiskelijalle hyvän pohjan kasvaa itsenäiseksi taiteilijaksi, jolla on valmiudet uudistaa elokuvallista ilmaisua tai suuntautua elokuvailmaisun tutkimukseen, tai käyttää visuaalisen dramaturgian taitojaan muilla kerronnan ja viestinnän alueilla. Osaamistavoitteet/Elokuvaleikkaus Pääaineessa opetetaan elokuvan rakenteita, elokuvaleikkauksen perusteorioita, elokuvaleikkauksen välineistön hallintaa ja elokuva-analyysiä. Elokuvaleikkauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Harjoitustuotannoissa opiskellaan leikkaajan ammatillisia käytäntöjä fiktiivisen, dokumentaarisen ja animaatioelokuvan aloilta. Tutkimuksellista ajattelua opiskellaan erityisesti perusteellisten elokuva-analyysien avulla. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, henkilökohtaiseen työskentelyyn ja ohjaukseen sekä keskustelevaan vuorovaikutukseen. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan omien vahvuuksien ja taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä sekä kriittistä ajattelua. Opiskelija perehtyy oman alan perinteeseen ja nykysuuntauksiin. Elokuvaleikkaajan tehtävä on arvioida käsikirjoituksen toimivuutta ja löytää kuvatusta materiaalista elokuvalle sen lopullinen muoto sekä saada katsojassa aikaan tarkoitettu emotionaalinen vaikutus. Elokuvaleikkaajan tulee olla eläytymiskykyinen ja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä kerronnan laajempia ja syvempiä merkityksiä. Elokuvaleikkaajalla tulee olla hyvä käsitys elokuvahistoriasta sekä eri lajityyppien ilmaisukeinoista. Hyvä kuvanlukutaito, rytmitaju ja rakenteiden hahmottamiskyky luovat rohkeutta tuottaa uusia ratkaisuja leikkausprosessin aikana. Kommunikaatiotaidot ja yhteistyökyky ovat perusedellytykset ammatissa etenemiselle.

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TUOT Tieto- ja viestintätekniikan Super-kollektiivi-HOPS

TUOT Tieto- ja viestintätekniikan Super-kollektiivi-HOPS KEVÄTLUKUKAUSI 2015 versio 30.3.2015 vaalea oranssi = avoin kurssi vaaleanpunainen = BAF (linja) = opetuksen järjestävä taho oranssi = pakollista opetusta lila = festivaali, seminaari vaaleansininen =

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

68 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos

68 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 68 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 70 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 71 Laitoksen johtaja: Mika Ritalahti Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

38 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos

38 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 38 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos 40 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat:

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Äänen maisteriohjelma (120 op) Teatteritaiteen kaksivuotinen maisterintutkinto (120 op) pohjaa tätä ennen suoritettuun teatteritaiteen kandidaatintutkintoon (180 op) tai vastaaviin

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ILMAISUN (TAIDEVIESTINNÄN) KURSSISUUNNITELMA TEATTERITIETO

ILMAISUN (TAIDEVIESTINNÄN) KURSSISUUNNITELMA TEATTERITIETO ILMAISUN (TAIDEVIESTINNÄN) KURSSISUUNNITELMA TEATTERITIETO TI3 Teatterihistoria Eurooppalaisen ja suomalaisen teatterin kehitysvaiheet juurista 1900-luvun alkupuolelle. Tutustutaan teatterin historiaan

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT

DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2015 DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT Kaksivuotinen koulutus, 120 op Dramaturgiassa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi oman suuntautumisensa

Lisätiedot

Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK 28.8.2015. Elina Koskinen Opiskelijakeskus elina.koskinen@oulu.fi

Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK 28.8.2015. Elina Koskinen Opiskelijakeskus elina.koskinen@oulu.fi Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK 28.8.2015 Elina Koskinen Opiskelijakeskus elina.koskinen@oulu.fi Mitä on urasuunnittelu? O Urasuunnittelu on koko opiskeluajan kestävä prosessi O Tietoisten valintojen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

LEIK KÄSIK OHJ TUOT KUV. ÄÄNI Musiikin äänitys I, 3/3 21.-23.8. 3.vsk 22738 ETV lav. ETV puku. N lav

LEIK KÄSIK OHJ TUOT KUV. ÄÄNI Musiikin äänitys I, 3/3 21.-23.8. 3.vsk 22738 ETV lav. ETV puku. N lav SYYSLUKUKAUSI 2013 keltainen = festivaali, seminaari vaalea vihreä = BA-elokuva (yht) (linja) = opetuksen järjestävä taho oranssi = pakollista opetusta vihreä = ARTS-yhteistyö sininen = linjan omaa opetusta

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot