Opetussuunnitelma. Ammatilliseen peruskoulutukseen

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Opetussuunnitelma Hyväksytty 1.0/ Ammatillisen peruskoulutuksen johtoryhmä Yksikkö / toimipiste Opettaja (t) Pvm, esimies

2 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Sisällysluettelo 1 Valmentava koulutus osana ammatillista peruskoulutusta valmentavan koulutuksen tavoitteet Koulutuksen toteuttaminen Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Opinto-ohjaus Työelämään valmentautuminen Projektit ja hankkeet Opetusjärjestelyt Opiskelijan arviointi Toimintakyvyn ja osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan itsearviointi Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Todistukset ja todistuksen liitteet Jatko-opintoihin siirtyminen Opintojen tavoitteet, sisältö ja arviointi Opiskeluvalmiudet 6-12 ov Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Toimintakyvyn edistyminen ov Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämän taidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri Ammatinvalinta ja työelämän valmiudet 8 12 ov Ammatillisen koulutuksen tuntemus Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot 0-13 ov Valinnaiset opinnot 1-5 ov Opetussuunnitelman kehittäminen... 45

3 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) 1 Valmentava koulutus osana ammatillista peruskoulutusta Ammattiopisto Luovissa valmentavaa koulutusta järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Yhteisesti näistä koulutuksista käytetään myös nimitystä valmentava koulutus. Koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi runsaasti erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Koulutuksen tehtävänä on toimia nivelvaiheen koulutuksena perusopetuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä. Lisäksi koulutus tukee aikuisena vammautuneen tai sairastuneen opiskelijan uudelleen kouluttautumista ja siirtymistä takaisin työelämään tai koulutukseen. Valmentava koulutus toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kuntoutumista tukevien tahojen kanssa. valmentavan koulutuksen (valmentava 1) tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa opiskelija ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. Silloin koulutuksen laajuus on opintoviikkoa. Erityisistä syistä opintojen laajuus voi olla enintään 80 opintoviikkoa. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään (valmentava 2). Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija voi siirtyä opintojensa kuluessa tavoitteiden muuttuessa valmentava 1 - koulutuksesta valmentava 2 - koulutukseen tai päinvastoin. Valmentavan koulutuksen laajuus voi kuitenkin olla enintään 120 opintoviikkoa. Valmentavan koulutuksen tavoitteet ja opinnot määräytyvät joustavasti opiskelijan yksilöllisten voimavarojen ja hänen elämäntilanteensa mukaisesti. Koulutuksen aikana on tärkeää tiedon siirtyminen koulutuksen nivelvaiheissa, verkostoyhteistyö, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen sekä yhteistyö kodin ja oppilaitoksen välillä. Opiskelun alkaessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, josta käytetään lyhennettä HOJKS. Opiskelijalle laaditaan HOJKS:n osana henkilökohtainen opetussuunnitelma, josta käytetään lyhennettä HOPS. Ammattiopisto Luovissa valmentavassa koulutuksessa lähestymistapana on kokonaiskuntoutus. Kokonaiskuntoutuksella tarkoitetaan opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista. Kuntoutuminen ja opiskelu niveltyvät toisiinsa. Kuntoutuminen sisältyy joustavasti opiskelijan opiskelupäivään ja oppimiseen. Opetuksen järjestäminen ja toteuttamistavat tukevat opiskelijan kuntoutumista. Esimerkiksi: - opiskelu pienryhmässä, joissa on opettaja-ohjaaja työpari - opiskelijapalvelujen tuki esim. lukiopetus, keskustelutuki, vapaa-ajan ohjaus - opiskelijan oma osallisuus: omien opintojen suunnittelu (HOJKS- ja HOPS- neuvottelut) - opiskelijan kuntoutustarpeiden huomioiminen HOPS:ssa esim. opiskelupäivän/opiskeluviikon pituudessa, mahdollisuutena terapian toteutumiseen koulupäivän aikana Yhteistyö oppilaitoksen ja kodin välillä on keskeinen osa valmentavaa koulutusta koko opiskeluprosessin ajan. Yhteistyötä tehdään aina, kun se on opiskelijan edun mukaista. Lisäksi yhteistyötä tehdään opiskelijan moniammatillisen tukiverkoston kanssa.

4 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Yhteisöllisyys tukee valmentavassa koulutuksessa opiskelua ja kuntoutumista. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhteisöllisyyden perustana on oppilaitoksen toimintakulttuuri, arvot, tavoitteet ja toimintamallit. Yhteisöllisyyteen sisältyy opiskelijalle mahdollisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja osalliseksi sekä yhteisöön kuulumisen tunne. Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa koulutuksen alussa oman ryhmän ryhmäytymisellä. Tavoitteena on luoda erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille turvallinen ja monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia tarjoava kasvu- ja oppimisympäristö. Yhteisöllisyyden avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja madaltaa kynnystä puuttua ongelmatilanteisiin. Yhteisöllisyys on myös kasvatus- ja ohjausvastuun jakamista opetushenkilöstön ja muun oppilaitoksen työyhteisön välillä. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja sitä täydentävistä liitteistä sekä koulutus- tai tutkintokohtaisesta osasta (kuva 1). Ammattiopisto Luovin valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat annettuihin valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa sekä Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijalle Kestävän kehityksen suunnitelma Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma Koulutus- / tutkintokohtainen - opetussuunnitelma - toteuttamissuunnitelma Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteuttaminen Kuva 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma.

5 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Valmentavassa koulutuksessa toteutetaan Ammattiopisto Luovin arvoja, joita ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luodaan tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri sekä yksilölliset reitit työelämään. Valmentavan koulutuksen opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskelijapalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskelijapalvelujen vastuuhenkilöt, kuten opintoneuvoja, puheterapeutti tai psykologi. Opiskelijapalvelujen toimintaa ohjaa Luovin ohjaussuunnitelma. Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. 2 valmentavan koulutuksen tavoitteet valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (Valmentava 1 koulutus) opiskelijan keskeisenä tavoitteena on suuntautua koulutuksen jälkeen kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Opinnot tukevat opiskelijaa, jolla ei ole vielä näkemystä ammatillisesta suuntautumisestaan eikä tarpeellista tietoa ammatillisista vaihtoehdoista tai omista vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan. Koulutuksen aikana opiskelija kehittää osaamistaan ja hankkii ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tavoitteena on, että opiskelijan opiskeluvalmiudet kehittyvät, ja hän osaa itsenäisesti ja tavoitteellisesti hankkia tietoja ja taitoja sekä hyödyntää monipuolisesti ja kriittisesti erilaisia tietolähteitä. Hän löytää itselleen soveltuvan tavan työskennellä ja kykenee työskentelemään erilaisissa ympäristöissä. Koulutuksen tavoitteena on myös, että opiskelijalla on mahdollisimman todenmukainen kuva työelämästä, erilaisista ammateista ja koulutuksen vaihtoehdoista. Hänelle selkiytyy käsitys vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan, joiden pohjalta hän pystyy arvioimaan ja rakentamaan omia ammatillisia jatkosuunnitelmiaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija luottaa omiin kykyihinsä, selviytyy päivittäisen elämän tilanteista ja kehittää arkielämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Tavoitteena opiskelussa on, että opiskelija osallistuu mahdollisimman itsenäisesti, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti opiskeluunsa ja elämäänsä koskevaan suunnitteluun ja suunnitelmiensa toteuttamiseen ja kasvaa yritteliääseen elämänasenteeseen. Tällä tarkoitetaan halua kehittää itseään ja työskennellä tavoitteellisesti vahvuuksia hyödyntäen sekä rohkeutta kokeilla erilaisia asioita opiskelussa, työssä ja arjessa.

6 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) 3 Koulutuksen toteuttaminen Opetus toteutetaan pienryhmissä. Opetus on kokonaisopetusta, jolloin ei ole selkeitä opintojen välisiä rajoja. Opiskelu voi olla esimerkiksi projektioppimista. Projektissa toimiessaan opiskelija voi oppia hyvin erilaisia koulutuksensa tavoitteena olevia taitoja kuten vuorovaikutus-, ongelmanratkaisuja kädentaitoja. muodostuu opiskeluvalmiuksia, toimintakykyä sekä ammatinvalintaa ja työelämänvalmiuksia tukevista opinnoista. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan ammatillista kasvua, hyvinvointia ja kuntoutumista. Opintoihin voi sisältyä myös koulutusalakohtaisia valmentavia opintoja, joilla tarkoitetaan jonkin alan ammatillisiin opintoihin valmentavia opintoja. Tällöin opinnot tukevat opiskelijaa kiinnostuksen ja motivaation mukaisiin koulutusalakohtaisiin ammatillisiin opintoihin. Koulutusalakohtaisten koulutukseen valmentavien opintojen jälkeen opiskelijan tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Taulukko 1. Opinnot ja niiden laajuudet opintoryhmittäin. Arvioitavien opintojen laajuudet ja opintojen sisällölliset painotukset vaihtelevat opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Henkilökohtainen opetussuunnitelma kuvaa kunkin opiskelijan opintojen kokonaisuutta. Opiskeluvalmiudet - Oppimaan oppiminen - Viestintä ja vuorovaikutus - Toinen kotimainen ja vieraat kielet: * Ruotsi / Suomi * Englanti - Matematiikka - Tietotekniikka Toimintakyvyn edistyminen - Yhteiskunnassa toimiminen - Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot - Arkielämäntaidot - Vapaa-aika - Liikunta ja motoriset taidot - Terveystieto - Taide ja kulttuuri Ammatin valinta ja työelämä valmiudet - Ammatillisen koulutuksen tuntemus - Työelämän valmiudet ja työelämään valmentautuminen Koulustusalakohtaiset valmentava opinnot - henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaiset nimetyt opinnot Valinnaiset opinnot - henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaiset nimetyt opinnot Koulutusaika enintään 1 vuosi Koulutusaika enintään 2 vuotta 6-12 ov ov ov ov 8-12 ov ov 0 13 ov 0 26 ov 1 5 ov 2 10 ov Yhteensä suoritetun koulutuksen laajuus ov 80 ov

7 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Kuvassa 2 esitetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opintopolkuesimerkkejä 40 opintoviikon laajuisessa koulutuksessa. Opintopolkuesimerkki 1: valmentavat opinnot. Opiskeluvalmiudet 9 ov. Toimintakyvyn edistyminen 19 ov. Ammatinvalinta- ja työelämävalmiudet 10 ov Valinnaiset opinnot 2 ov. Opintopolkuesimerkki 2: Tietylle koulutusalalle valmentavat opinnot. Opiskeluvalmiudet 9 ov. Toimintakyvyn edistyminen 13 ov Ammatinvalinta- ja työelämän valmiudet 8 ov Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot 9 ov. Valinnaiset opinnot 1 ov. Kuva 2. Opintopolkuesimerkkejä. 3.1 Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Oppimisympäristöinä voivat olla: luokkatilat, atk-luokat, kielistudio, kieliluokka, kirjasto ja lehtilukusali, liikuntasali, kuntosali, uima-allas verkkoympäristöt esim. Internet, Moodle yksilölliset työskentelytilat varusteineen esim. työpaja, rentoutustila työelämään valmentavat työpaikat kotimaassa ja ulkomailla esim. nuorten työpajat yhteiskunta erilaisine opintokäyntikohteineen esim. kaupat, pankit, Kela, työvoimatoimisto, museot, taidenäyttelyt, kahvilat, ravintolat, elokuvateatterit jne. koti, asumisyksiköt julkinen liikenne luonto Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin.

8 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Opetusmenetelmiä käytetään laajasti ja monipuolisesti opiskelijaryhmän tilanne ja tavoitteet sekä kyvyt huomioiden. Tekemällä oppiminen, selkeät ja toistuvat ohjeet, erilaiset työtavat ja opiskelijan jatkuva ohjaaminen sekä suoritusten seuranta ja jatkuva palautteen antaminen ovat opetuksessa oleellisia. Opetusmenetelminä käytetään kokonaisopetusta tekemällä oppimista - toiminnallisuutta - työpaikalla tapahtuva oppimista yhdessä oppimista - pari- ja ryhmätyöskentelyä - keskusteluryhmiä - projekteja - pelejä opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin etenemistä - toistoja ja kertauksia - opetuksen ja tehtävien rytmitystä ja vaiheistamista - kokemuksellisuutta - osaamisen näyttämistä eri tavoilla - puhe- ja lukiopetusta -puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä - lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä opetuksen eriyttämistä - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihtelemista - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostamista - ohjaajan kanssa opiskelemista havainnollistamista - isojen kirjasinkokojen käyttämistä - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttämistä - selkeän yleiskielen käyttämistä -tukiviittomien käyttämistä tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöjä - ohjelmia - pelejä luovien menetelmien käyttämistä -draama -kuvataide - musiikki -tanssi -elokuvan tekeminen Kokonaisopetuksen menetelmä on keskeinen lähestymistapa opetuksessa ja ohjauksessa. Uutta asiaa opiskeltaessa yhdistetään useiden eri opintojen näkökulmia saman teeman ympärille. Esimerkiksi ruoan valmistamisessa yhdistyy arkielämäntaitojen ja itsenäisen asumisen valmiuksien, matematiikan, terveystiedon, viestinnän ja vuorovaikutuksen, liikunnan ja motoristen taitojen ja vieraan kielen opiskelu. Näkökulmia voidaan lisätä opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.

9 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) 3.2 Opinto-ohjaus Jokaisella valmentavan koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Valmentava koulutus on nivelvaiheen koulutusta, jossa kiinnitetään huomiota paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen tukemiseen. Opiskelija tarvitsee opinto-ohjausta hakeutuessaan valmentavaan koulutukseen, opintojen aikana sekä laadittaessa jatkosuunnitelmia. Valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa opinto-ohjaaja/opinto-ohjauksen järjestämisestä vastaava huolehtii ohjauskokonaisuuden suunnittelusta ja toimeenpanosta. Päävastuu opintoohjauksen toteuttamisesta on opiskelijan omalla luokanvalvojalla. Hänen tehtävänsä on ohjata ja motivoida opiskelijaa opinnoissa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opinto-ohjauksen tavoitteet: tukee opiskelijaa tekemään koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja opiskelija tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea opiskelija osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. 3.3 Työelämään valmentautuminen Valmentavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä suoritettavia opintoja kutsutaan työelämään valmentautumiseksi. Sen järjestämisessä tulee noudattaa, mitä lain 630/98, 16 :ssä on säädetty työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Muutoin työelämään valmentautumista ohjaavat oppilaitoksen Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelman valmentavaa koulutusta koskevat osat. 3.4 Projektit ja hankkeet Projektit ja hankkeet voivat olla erilaisten tilaisuuksien järjestämistä, teemapäiviä, kilpailuja ja yritysten tilaustöitä. Silloin opiskelu on tekemällä oppimista, ratkaisujen etsimistä ja yhdessä toimimista. Valmentavassa koulutuksessa voidaan osallistua myös kansainvälisiin projekteihin. 3.5 Opetusjärjestelyt Aloitusjakso Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa aloitusjakso, jolloin opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmään tutustuminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Tutustumismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia sekä muita toiminnallisia tehtäviä. Opiskelun alkuvaiheessa tehdään tarvittaessa toimintakyvyn ja osaamisen kartoituksia. Opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta ja tukitarpeita sekä opintojen tavoitteita aloitusjakson

10 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) aikana. Ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS). Perusopetuksen opintojen suorittaminen tai arvosanojen korotus Valmentavan koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa keskenjääneitä perusopetuksen opintoja tai korottaa perusopetuksen arvosanoja. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija joutuu esim. sairausloman takia olemaan runsaasti pois opiskelun aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuodella. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja tai opiskelijapalveluiden henkilöt. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perusteella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten ohjeiden käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Ohjaaja Opiskelijan tukena luokanvalvojan kanssa yhdessä toimii ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelua tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. Myös asuntolassa työskentelee opiskelijoiden tukena ohjaajia mm. aamu- ja iltatoimissa sekä omien asioiden hoitamisessa. 4 Opiskelijan arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa omien oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamista. Opiskelijan arviointi jakaantuu - toimintakyvyn ja osaamisen tunnistamiseen, - osaamisen tunnustamiseen, - opiskelijan itsearviointiin, - oppimisen arviointiin ja - osaamisen arviointiin. Opiskelijan arviointi on tavoiteperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja hänen edistymistään hänen omaan kehittymiseensä. 4.1 Toimintakyvyn ja osaamisen tunnistaminen Opintojen alkaessa arvioidaan opiskelijan osaamista. Tämä tehdään opiskelijan vahvuuksien, aiemmin hankitun osaamisen, tuen tarpeiden ja kehittämisalueiden tunnistamiseksi. Myös opiskelijan omat tavoitteet koulutukselle selvitetään. Arviointeja tarvitaan myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa. Näihin perustuen laaditaan opiskelijalle HOJKS:a ja HOPS:a.

11 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Opiskelijan osaaminen ja toimintakyky selvitetään fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta hyödyntäen monipuolisia menetelmiä kuten havainnointia, kokeiluja, opiskelijan itsearviointia, testauksia ja kartoituksia sekä aikaisempia tutkimuksia ja lausuntoja. 4.2 Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisen tarkoituksena on välttää päällekkäisiä opintoja. Ammattiopisto Luovin valmentavassa koulutuksessa osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan opintojen suunnittelemista opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Tällöin opiskelijan opiskeluaikaa ei yleensä lyhennetä saavutetun osaamisen vuoksi vaan se kohdennetaan hänen tarpeidensa mukaisiin muihin opintoihin. 4.3 Opiskelijan itsearviointi Itsearviointi on tärkeä osa opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointia. Välitön ja jatkuva palaute tukee opiskelijan kykyä hahmottaa omia vahvuuksiaan ja kehittämisenalueitaan. Opiskelijan itsearvioinnin menetelmiä ovat mm. oppimis- ja/tai reflektiopäiväkirja, itsearviointilomakkeet, miellekartat sekä prosessin ja/tai lopputuotoksen suullinen arviointi. 4.4 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnissa opiskelija saa palautetta opettajiltaan ja ohjaajiltaan siitä, mitä hän on oppinut ja mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen tavoitteensa. Arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa toimintaansa ja suunnata opiskeluaan kohti tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen arvioinnissa käytetään opiskelijaa motivoivia ja kannustavia menetelmiä. Palaute on avointa, rakentavaa ja realistista. Oppimisen arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi arviointi- ja itsearvioinnit, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, oppimispäiväkirjat. Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa ja mahdolliset muutokset kirjataan HOJKS:iin. Itsearviointitaitoja tuetaan vuorovaikutteisella palautteen antamisella. Oppimista ei arvioida numeerisesti vaan arviointi tehdään kirjallisena tai suullisena sanallisessa ja/tai kuvallisessa muodossa. Oppimisen arviointi ( väliarviointi ) kirjallisena tehdään myös silloin, kun opiskelija siirtyy jatkamaan valmentavan koulutuksen opintoja toisessa yksikössä tai toimipisteissä. Tässä vaiheessa ei siis vielä tehdä osaamisen arviointia eikä anneta todistusta valmentavasta koulutuksesta. 4.5 Osaamisen arviointi Osaamisen eli oppimisen tuloksen arvioinnilla tarkoitetaan todistukseen tulevaa sanallista ja/tai kuvallista arviointia. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Valmentavan koulutuksen yhteydessä suoritetut ammatillisen perustutkinnon osat arvioidaan ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman ja arviointikäytännön mukaisesti. Näin ne voidaan myöhemmin tunnistaa ja tunnustaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Perusopetuksen arvosanojen arviointi tehdään perusopetuksen kriteereiden mukaisesti.

12 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita. 4.6 Todistukset ja todistuksen liitteet Todistus suoritetusta koulutuksesta Vammaisten opiskelijoiden valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta ei anneta tutkintotodistusta, mutta hyväksytysti ja henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti suoritetun koulutuksen jälkeen annetaan todistus suoritetusta koulutuksesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Opiskelija saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta, kun valmentava 1 - koulutuksen laajuus on opintoviikkoa tai erityisistä syistä enintään 80 ov. Todistus suoritetuista opinnoista Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista, kun suoritettujen opintojen laajuus on alle 20 ov mutta on suorittanut opintonsa henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisesti. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun opiskelija aloittaa opintonsa lukuvuoden jo ollessa pitkällä. Erotodistus Erotodistus annetaan silloin, kun opiskelija eroaa oppilaitoksesta ennen kuin on saanut päätökseen henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaiset opinnot. Jatkosuunnitelma Todistukseen suoritetusta koulutuksesta tai opinnoista liitetään jatkosuunnitelma, joka sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, asumisen, kuntoutuksen tai arjen hallinnan suunnitelmista ja tukitoimista. Jatkosuunnitelmassa kuvataan koulutuksen tavoite, opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, opiskelijan vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä erityisen tuen tarve. Lisäksi kuvataan saavutetut tulokset ja suositukset jatko-opinnoista tai työstä koulutuksen jälkeen. Jatkosuunnitelma voi olla kunkin em. todistuksen liite. Ammatillisen peruskoulutuksen opinnot Jos opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon osia, opinnot on merkittävä todistukseen. Näiden arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijan arvioinnin määräyksiä. Perusopetuksen opinnot Jos opiskelija on suorittanut osia perusopetuksen opinnoista, opinnot on merkittävä todistukseen. Näiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen arviointimääräyksiä. 4.7 Jatko-opintoihin siirtyminen Opiskelijan ohjaus on elämänkulun suunnittelua, joka jäsentää nuoren ammatillista ja koulutuksellista päätöksentekoa osana opiskelijan elämänkenttää ja hyvinvointia. Valmentavan koulutuksen aikana opiskelija tutustuu itseään kiinnostaviin ammattialoihin ja koulutusmahdollisuuksiin sekä osallistuu koulutuskokeiluihin. Koulutuskokeilut muodostavat keskeisen rungon opintopolun suunnittelussa. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelijalle järjestetään koulutuskokeiluja joko oman oppilaitoksen eri koulutusaloilla tai muissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu koulutusalaan ja saa kokemuksen alan sopivuudesta sekä oman motivaation riittävyydestä koulutukseen.

13 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) Ammattiopisto Luovissa on laadittu valmentavan koulutuksen opiskelijoiden jatkosijoittumisen suunnitteluun ja siirtymävaiheen toteutukseen toimintamalli, joka tuo opintopolun ohjauksen keskeiseksi osaksi opiskelijan elämänsuunnittelua. Opintopolun ohjauksen malli alkaa ohjauksesta opiskelijavalintavaiheessa ja jatkuu koulutuksen päätösvaiheeseen sekä siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus, koulutuskokeilut ja työelämään valmentautuminen sidotaan yhteen HOJKS:ssa. Työelämään opiskelijat tutustuvat työelämään valmentautumisjaksoilla. Työelämään valmentautumisen kautta työelämän ja eri ammattiryhmien tuntemus vahvistuu, mikä auttaa opiskelijaa jatko-opintojen suunnittelussa. Samalla opiskelija tutustuu erilaisiin työtehtäviin ja hankkii käytännön työkokemuksia työyhteisössä. Valmentavan koulutuksen aikana laaditaan osana HOJKStyöskentelyä jatkosijoittumisen suunnitelma, joka perustuu arviointitietoon, koulutuskokeilujen palautteeseen ja opiskelijan toiveisiin ja elämäntilanteeseen. Ammattiopisto Luovissa siirtymävaiheessa voidaan tehdä siirtopäätös, jossa valmentavan koulutuksen opiskelijan polku voi johtaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen tai valmentavan koulutuksen jatkumiseen. Se voi olla myös päätös siirtymisestä kuntouttavien toimenpiteiden piiriin.

14 Opetussuunnitelma 2.0/ (45) 5 Opintojen tavoitteet, sisältö ja arviointi Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Opintojen tavoitteet, sisältö ja laajuus valitaan ja suunnitellaan opiskelijan HOPS:n mukaisesti. Opintojen arviointi toteutetaan suhteutettuna tavoitteisiin yksilöllisesti ja joustavasti. Opintojen laajuuksissa ilmoitettu vaihteluväli koskee noin 40 opintoviikon laajuista koulutusta. 5.1 Opiskeluvalmiudet 6-12 ov Opiskeluvalmiudet sisältää oppimaan oppimisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, vieraan kielen, matematiikan ja tietotekniikan opintoja Oppimaan oppiminen Tavoitteet kehittää elinikäisen oppimisen valmiuksia sitoutuu opiskeluun ja löytää motivaation opiskeluunsa tunnistaa oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämisalueita löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja tietää oppimistyyleistä osaa ilmaista itseään ja asioita puhumalla, kirjoittamalla ja/tai muulla soveltuvalla kommunikointitavalla osaa hakea tietoa ja ohjeita kykenee itsenäiseen työskentelyyn, parityöskentelyyn ja ryhmätöihin edellytyksiensä mukaisesti osaa hyödyntää omaan oppimistyyliin soveltuvia havaintovälineitä oppimisensa tukena harjaantuu arvioimaan realistisesti omia opiskelutaitojaan osaa pyytää tarvittaessa ohjausta ja tukea oppimisensa tueksi Sisältöjä elinikäisen oppimisen valmiudet opiskelijan vahvuudet ja itsetuntemus opiskelutekniikat (miellekartta, lukutekniikat, muistiinpanot) tiedonhankinta (media, kirjastot, tietoverkot) vaihtoehtoiset oppimateriaalien tuntemus (äänitallenteet, selkokieliset oppaat) Opetusmenetelmiä testit; esim. Swot-analyysi, oppimistyylitestit palaverit koko opiskelun ajan kokonaisopetus opiskelutekniikan harjoitukset (esim. muistiinpanotekniikka) toiminnalliset tehtävät yksilö- ja pari- sekä ryhmätyöskentely luovat menetelmät Syyslukukausi Kevätlukukausi